Sähkönsiirto

[JaniKari]

En oikein nyt ymmärtänyt, että mistä ihmeen oudosta asenteesta tai verkon tasaisesta kuormittumisesta puhut? En ole mitään tuon suuntaista puhunut edes.

Jo nyt verkossa on iso osa ajasta paljon käyttämätöntä kapasiteettia (Vaikka erään verkkoyhtiön huipputeho on 500MWh tammikuun kylmällä jaksolla, 40 MWh keskellä kesää) ja nyt kun verkkoihin on alkanut tulemaan SJ/KJ puolelle vaikka mitä kattilaa ja akkua, niin verkoston mitoittava huipputeho jatkaa kasvuaan.

PJ-puolella ihan sama tilanne eri mittakaavassa, kesällä meillä on yksittäisillä muuntopiireillä ylijännitteet koska kulutusta ei ole, mutta jokaisella on aurinkopaneelit joten puskevat tuotantoa verkkoon samaan aikaan.

Jos lainsäädäntö ei sitä estäisi, niin tekisin itsekkin huomattavasti dynaanisemman verkkopalvelutuotteen jonka hinta (Se muuttuva osa mitä siihen kannattaa laittaa, 80% verkkoyhtiön kustannuksista on kiinteitä..) muuttuu merkittävästi verkon kuormitustilanteen mukaan. Sen estää vaan nämä sanat mitkä voit lukea sähkömarkkinalaista : "Hinnoittelun on oltava yksinkertaista, helposti ymmärrettävää, sijainnista riippumatonta" jne.

Eli niin yksinkertaista, että täysin sähköstä tietämätönkin idiootti tajuaa mistä hänen maksamansa hinta muodostuu. Ja kuten uutisista nyt luettu, niin nykyisen kaltaiset tehomaksut mitä on ajateltu on nekin aivan liian vaikeita tavan ihmisille.

Erikoinen asenne muutenkin ajatella tuo, että energia tai verkkoyhtiöalalla työskentelevät olisivat jotain pahaa aikovia vihollisia. Ihan normityötä tämäkin on.

Ihan normityötä ilman pelkoa kilpaikilpailusta. Tämä ajaa asenteen hivenen, sanoisinko, kankeaksi.

PJ esimerkissäsi verkossa on tarve lisäkulutukselle mutta jos joku kuluttaa paljon olet valmis nostamaan siirtohintoja jopa vuodeksi. Etkö todella näe tässä mitään outoutta?

Eihän hinnoittelun tarvitse olla yksinkertainen. Meillä voi olla kiinteähinta ja sitten vaihtuvahinta joista kuluttaja voi valita. Sähköntuoannossahan tämä onnistuu ilman ongelmia. Siellä tosin on kilpailua yritysten välillä.

 

[mattix]

Sähkön kulutushan on ennustettu kasvavan voimakkaasti joten jo yksi tämä generoi lisätuloja siirtoyhtiöille.

Ei generoi. Katso tarkemmin sääntelystä sallitun tuoton laskelma.

Kapasiteetista sen verran, että juuri sähkön käytön yhtäaikaistuminen teettää ongelmia. Aiemmin tätä ei ole ollut, jolloin verkot on tehty kustannustehokkaiksi risteilyolettamaa hyödyntämällä. Kaikkialta kapasiteetti ei lopu, mutta pullonkaulapaikkoja tulee kyllä. Niukkojen paikkojen osalta on kolme vaihtoehtoa:
1) Kapasiteetin nosto = kaikki maksaa, lisää huippukuormituskapasiteettia.
2) Tehomaksu = eniten kuormittavat maksavat eniten (lienee oikeudenmukainen), rajoittaa huippukuormitusta.
3) Joustojen hyödyntäminen = kulutuksessa joustamaan kyvykkäät saavat taloudellista hyötyä. Rajoittaa huippukuormitusta.

Ratkaisu riippunee siitä, kuinka paljon pullonkaulaa syntyy.

Tehomaksu selkiytyy kyllä, koska laki tulee vaatimaan sen harmonisoinnin koko maassa. Mediassa olleiden lausuntojen perusteella myös vaihtoehto tulee sähkön käyttäjälle jäämään. Tehomaksua pidetään nyt samanlaisena mörkönä kuin pörssisähköä 5v sitten.

Loppujen lopuksi pienjänniteverkkojen pullonkaulat ovat aika pieni haaste vs. keskijännite- ja suurjännite tällä hetkellä.

Eihän hinnoittelun tarvitse olla yksinkertainen. Meillä voi olla kiinteähinta ja sitten vaihtuvahinta joista kuluttaja voi valita. Sähköntuoannossahan tämä onnistuu ilman ongelmia. Siellä tosin on kilpailua yritysten välillä.

Siirron kustannusrakenteesta 80-90% on kiinteitä kustannuksia. Hinnoittelu pitäisi olla teleoperaattoreiden mukaisesti täysin kiinteä kaistan mukaan.

 

[JaniKari]

Ei generoi. Katso tarkemmin sääntelystä sallitun tuoton laskelma.

Kapasiteetista sen verran, että juuri sähkön käytön yhtäaikaistuminen teettää ongelmia. Aiemmin tätä ei ole ollut, jolloin verkot on tehty kustannustehokkaiksi risteilyolettamaa hyödyntämällä. Kaikkialta kapasiteetti ei lopu, mutta pullonkaulapaikkoja tulee kyllä. Niukkojen paikkojen osalta on kolme vaihtoehtoa:
1) Kapasiteetin nosto = kaikki maksaa, lisää huippukuormituskapasiteettia.
2) Tehomaksu = eniten kuormittavat maksavat eniten (lienee oikeudenmukainen), rajoittaa huippukuormitusta.
3) Joustojen hyödyntäminen = kulutuksessa joustamaan kyvykkäät saavat taloudellista hyötyä. Rajoittaa huippukuormitusta.

Ratkaisu riippunee siitä, kuinka paljon pullonkaulaa syntyy.

Tehomaksu selkiytyy kyllä, koska laki tulee vaatimaan sen harmonisoinnin koko maassa. Mediassa olleiden lausuntojen perusteella myös vaihtoehto tulee sähkön käyttäjälle jäämään. Tehomaksua pidetään nyt samanlaisena mörkönä kuin pörssisähköä 5v sitten.

Loppujen lopuksi pienjänniteverkkojen pullonkaulat ovat aika pieni haaste vs. keskijännite- ja suurjännite tällä hetkellä.


Siirron kustannusrakenteesta 80-90% on kiinteitä kustannuksia. Hinnoittelu pitäisi olla teleoperaattoreiden mukaisesti täysin kiinteä kaistan mukaan.

Vähän vaikea kiistellä monopolin tuloista koska heillä rajaton piikki kunhan hinnat ei nouse yli +15% vuosi. Muotoillaan että sähkön käytön lisääntyminen mahdollistaa huomattavat lisäinvestoinnit samalla hinnalla (€/kWh).

Kiinteätkistannukset dominoi mutta silti on halua rankaista verkon käytöstä matalan kulutuksen aikaan. Korkean kulutuksen aikaan jos tehosta rangaistaan se on ihan järkeen käypää toimintaa. Ei tehomaksu, ainakaan minulle, ole mörkö mutta sen pitäisi pystyä tekemään mitä varten se on suunniteltu, eli vähentämään VERKON tehopiikkejä.

 

[mattix]

Vähän vaikea kiistellä monopolin tuloista koska heillä rajaton piikki kunhan hinnat ei nouse yli +15% vuosi. Muotoillaan että sähkön käytön lisääntyminen mahdollistaa huomattavat lisäinvestoinnit samalla hinnalla (€/kWh).

Kiinteätkistannukset dominoi mutta silti on halua rankaista verkon käytöstä matalan kulutuksen aikaan. Korkean kulutuksen aikaan jos tehosta rangaistaan se on ihan järkeen käypää toimintaa. Ei tehomaksu, ainakaan minulle, ole mörkö mutta sen pitäisi pystyä tekemään mitä varten se on suunniteltu, eli vähentämään VERKON tehopiikkejä.

Ei ole rajatonta piikkiä ja korotuskatto on 8%. Jos sähkön käytön lisääntyminen johtaa lisäinvestointeihin verkkoon, se mahdollistaa lisätuotot. Itse kilowattituntien juokseminen ei sitä tee. Energiakomponentti (c/kWh) on verkkoyhtiöillä ymmärtääkseni oikeastaan vain kolmesta syystä: 1) historia, 2) kuluttajien tahto ja 3) vaatimus ohjata sähkön käyttäjiä energiatehokkuuteen.

Ja kellä on halua rankaista matalan kulutuksen aikaan? Eduskunta tätä on säätämässä. Ymmärtääkseni tehohinnoittelu on parilla yhtiöllä ja yhtiöitä on Suomessa kymmenittäin. Ei vaikuta verkkoyhtiöt kovin innokkaille.

Verkon kapasiteetti pitää mitoittaa huipputehon mukaan, ei energian. Silloin on oikein, että tehoa paljon käyttävät myös maksavat enemmän ja tehoa vähemmän käyttävät vähemmän, koska kustannus syntyy näin. Voisihan se mennä niinkin, että yhtiöt myisivät 3x16A ja 3x20A liittymiä edullisemmilla maksuilla 3x25A lisäksi.

Ymmärtääkseni näiden tehomaksujen rooli on vähäinen verrattuna esim. pörssisähkön hyötyihin. Esim. Helenillä huomioidaan 80% yöajan huippukulutuksesta.

Sotket nyt keskustelussa tehon ja energian. Paikallinen verkon pullonkaula ja tarve kapasiteetin lisäämiselle voi tulla vaikka keskellä yötä koko lähiön ladatessa sähköautojaan tai keskellä päivää aurinkopaneelien työntäessä liittymien täydeltä tehoa verkkoon. On jopa todennäköistä, että paikalliset verkon pullonkaulat syntyvät silloin, kun koko sähköjärjestelmän kannalta olisi sähköä tarjolla yllinkyllin ja se olisi halpaa. Nämä ovat siis väistämättä ristiriidassa keskenään.

 

[JaniKari]

Ei ole rajatonta piikkiä ja korotuskatto on 8%. Jos sähkön käytön lisääntyminen johtaa lisäinvestointeihin verkkoon, se mahdollistaa lisätuotot. Itse kilowattituntien juokseminen ei sitä tee. Energiakomponentti (c/kWh) on verkkoyhtiöillä ymmärtääkseni oikeastaan vain kolmesta syystä: 1) historia, 2) kuluttajien tahto ja 3) vaatimus ohjata sähkön käyttäjiä energiatehokkuuteen.

Ja kellä on halua rankaista matalan kulutuksen aikaan? Eduskunta tätä on säätämässä. Ymmärtääkseni tehohinnoittelu on parilla yhtiöllä ja yhtiöitä on Suomessa kymmenittäin. Ei vaikuta verkkoyhtiöt kovin innokkaille.

Verkon kapasiteetti pitää mitoittaa huipputehon mukaan, ei energian. Silloin on oikein, että tehoa paljon käyttävät myös maksavat enemmän ja tehoa vähemmän käyttävät vähemmän, koska kustannus syntyy näin. Voisihan se mennä niinkin, että yhtiöt myisivät 3x16A ja 3x20A liittymiä edullisemmilla maksuilla 3x25A lisäksi.

Ymmärtääkseni näiden tehomaksujen rooli on vähäinen verrattuna esim. pörssisähkön hyötyihin. Esim. Helenillä huomioidaan 80% yöajan huippukulutuksesta.

Sotket nyt keskustelussa tehon ja energian. Paikallinen verkon pullonkaula ja tarve kapasiteetin lisäämiselle voi tulla vaikka keskellä yötä koko lähiön ladatessa sähköautojaan tai keskellä päivää aurinkopaneelien työntäessä liittymien täydeltä tehoa verkkoon. On jopa todennäköistä, että paikalliset verkon pullonkaulat syntyvät silloin, kun koko sähköjärjestelmän kannalta olisi sähköä tarjolla yllinkyllin ja se olisi halpaa. Nämä ovat siis väistämättä ristiriidassa keskenään.

Rajaton piikki on kun kaikki kulut saa laskuttaa ja vielä kohtuullinen tuotto päälle. Voi saivarrella kuinka tuo ei ole rajaton mutta käytänössä tuo on hyvin lähellä sitä.

Ei eduskunta näitä tehomaksujen mekanismeja keksi, siirto- aj sähköyhtiöt esittelevät malleja joista politikot valitsevat jotain.

Miten se on niin vaikea käsittää että verkko mitoitetaan verkon huipputehon mukaan eikä yksittäisen käyttäjän random tunnin mukaan. Varmasti löytyy yksittäisiä alueita jossa käyttöprofiili eroaa koko verkon käyttöprofiilista mutta silti keskimääräinen profiili on paljon oikeudenmukaisempi kuin random tunnin sakoitus. Yksittäisen käyttäjän suurin tehotunti on useasti verkon kannalta täysin random. Tämä aiheuttaa tehon epäoptimia siirtymää. Lisäksi verkon matalankuormituksen aikaan olisi suotavaa siirtää kulutusta jota tälläiset tyhmät tehomaksut suorastaan estävät.

 

[mattix]

Rajaton piikki on kun kaikki kulut saa laskuttaa ja vielä kohtuullinen tuotto päälle. Voi saivarrella kuinka tuo ei ole rajaton mutta käytänössä tuo on hyvin lähellä sitä.

Ei eduskunta näitä tehomaksujen mekanismeja keksi, siirto- aj sähköyhtiöt esittelevät malleja joista politikot valitsevat jotain.

Kaikkia kuluja ei saa laskuttaa. Katso sääntelymallia, jos et usko.

Kerran väität yhtiöiden esittelevän ja ajavan tehomaksumalleja eduskunnan päätettäväksi, sinulta löytynee kättä pidempää väitteesi tueksi.

Miten se on niin vaikea käsittää että verkko mitoitetaan verkon huipputehon mukaan eikä yksittäisen käyttäjän random tunnin mukaan. Varmasti löytyy yksittäisiä alueita jossa käyttöprofiili eroaa koko verkon käyttöprofiilista mutta silti keskimääräinen profiili on paljon oikeudenmukaisempi kuin random tunnin sakoitus. Yksittäisen käyttäjän suurin tehotunti on useasti verkon kannalta täysin random. Tämä aiheuttaa tehon epäoptimia siirtymää. Lisäksi verkon matalankuormituksen aikaan olisi suotavaa siirtää kulutusta jota tälläiset tyhmät tehomaksut suorastaan estävät.

Aiemmin yksittäisen käyttäjän random-tunti ei ole ollut ongelma eikä taida sitä pääsääntöisesti olla vieläkään. Jatkossa tuo yksittäiset käyttäjien tehotunnit tunnit eivät ole randomeja, kun suurella osalla on isoa sähkötehoa vaativaa laitteistoa (sähköauto, lämmitys) ja vaihtuvahintainen sähköenergiasopimus (pörssi, kulutusvaikutus), joka harmonisoi sähkön käyttöä samoille tunneille joko manuaalisesti tai automatiikalla. Laumakäyttäytyminen on ongelma ja sitä tapahtuu koko ajan enemmän.

Minä ymmärrän tehomaksun niin, että liittymänsä pääsulakkeiden täyttä kapasiteettia kokonaan tai melkein kokonaan käyttävät maksavat jatkossa enemmän ja muut vähemmän kuukausimaksua. Tämä lienee oikeudenmukaista huomioiden verkolle syntyvät kustannukset. Tehomaksut eivät lisää yhtiöiden tuloja vaan muuttavat maksujen jakoperusteita. En kuitenkaan ole tehomaksun ystävä vaan kannatan mieluummin kompensaation sisältäviä joustoratkaisuja.

 

[Seizera]

Kaikkia kuluja ei saa laskuttaa. Katso sääntelymallia, jos et usko.

Kerran väität yhtiöiden esittelevän ja ajavan tehomaksumalleja eduskunnan päätettäväksi, sinulta löytynee kättä pidempää väitteesi tueksi.


Aiemmin yksittäisen käyttäjän random-tunti ei ole ollut ongelma eikä taida sitä pääsääntöisesti olla vieläkään. Jatkossa tuo yksittäiset käyttäjien tehotunnit tunnit eivät ole randomeja, kun suurella osalla on isoa sähkötehoa vaativaa laitteistoa (sähköauto, lämmitys) ja vaihtuvahintainen sähköenergiasopimus (pörssi, kulutusvaikutus), joka harmonisoi sähkön käyttöä samoille tunneille joko manuaalisesti tai automatiikalla. Laumakäyttäytyminen on ongelma ja sitä tapahtuu koko ajan enemmän.

Minä ymmärrän tehomaksun niin, että liittymänsä pääsulakkeiden täyttä kapasiteettia kokonaan tai melkein kokonaan käyttävät maksavat jatkossa enemmän ja muut vähemmän kuukausimaksua. Tämä lienee oikeudenmukaista huomioiden verkolle syntyvät kustannukset. Tehomaksut eivät lisää yhtiöiden tuloja vaan muuttavat maksujen jakoperusteita. En kuitenkaan ole tehomaksun ystävä vaan kannatan mieluummin kompensaation sisältäviä joustoratkaisuja.

Historiallisesti verkkoyhtiöiden hinnoittelu (perusmaksu + energiamaksu aika isolla painoarvolla) johtaa vielä juurensa siitä, että kun ei ollut olemassa mitään etäluettavia mittareita vaan niitä käytiin perinteisesti kattomassa näytöltä jalkapelillä. Tehomaksut, tuntikohtaiset jutut sun muut tuli ajankohtaiseksi vasta kun mittaustekniikka kehittyi tarpeeksi. Alunperinkin verkkoyhtiöiden hinnoittelu on ollut kustannusperiaatteiltaan "väärä" mutta siinä ei ole ollut vaihtoehtoja. Jos nyt voisi tehdä täysin puhtaalta pöydältä hinnoittelut, niin ne olisivat todennäköisesti hyvin erilaiset kuin nykyisin. 80/20 jaolla aikalailla kiinteät ja muuttuvat, niin snt/kWh osuus verkkoyhtiön laskusta olisi huomattavan paljon pienempi kuin perus/tehomaksu, vrt. operaattorihinnoittelu.

Käyttäjä @JaniKari suosittelen ottamaan ihan suoraan yhteyttä Energiaviraston henkilöihin, jotka virkavastuulla vastaavat kyllä mielelläsi kysymyksiisi regulaatiosta ja lainsäädännöstä.
Kuten aiemmin sanoin, meillä on täälläkin foorumilla ihan pitkän linjan asiantuntijoita @mattix verkkoyhtiöiltä ja @rock tuotannon puolelta, mutta on se keskustelu ja asioiden avaaminen välillä vähän hankalaa, jos vastapallona tulee salaliittoteorioita ja kaikkea mutuilua, mikä vesittää keskustelua aika tehokkaasti. Kellään meistä käyttäjistä ei ole mitään tarvetta tällaisella foorumilla, jossa emme puhu yhtiömme edustajina, millään tavalla kuitenkaan esittää asioita väärin.

 

[Grandm]

Kaikkia kuluja ei saa laskuttaa. Katso sääntelymallia, jos et usko.

Kerran väität yhtiöiden esittelevän ja ajavan tehomaksumalleja eduskunnan päätettäväksi, sinulta löytynee kättä pidempää väitteesi tueksi.


Aiemmin yksittäisen käyttäjän random-tunti ei ole ollut ongelma eikä taida sitä pääsääntöisesti olla vieläkään. Jatkossa tuo yksittäiset käyttäjien tehotunnit tunnit eivät ole randomeja, kun suurella osalla on isoa sähkötehoa vaativaa laitteistoa (sähköauto, lämmitys) ja vaihtuvahintainen sähköenergiasopimus (pörssi, kulutusvaikutus), joka harmonisoi sähkön käyttöä samoille tunneille joko manuaalisesti tai automatiikalla. Laumakäyttäytyminen on ongelma ja sitä tapahtuu koko ajan enemmän.

Minä ymmärrän tehomaksun niin, että liittymänsä pääsulakkeiden täyttä kapasiteettia kokonaan tai melkein kokonaan käyttävät maksavat jatkossa enemmän ja muut vähemmän kuukausimaksua. Tämä lienee oikeudenmukaista huomioiden verkolle syntyvät kustannukset. Tehomaksut eivät lisää yhtiöiden tuloja vaan muuttavat maksujen jakoperusteita. En kuitenkaan ole tehomaksun ystävä vaan kannatan mieluummin kompensaation sisältäviä joustoratkaisuja.

Kuten ketjun aiemmilla sivuilla on tullut ilmi, tämä nimimerkki JaniKari ei ymmärrä valvontamallin sisältöä, vaikka itse luuleekin niin. Asian avaaminen ei myöskään horjuta hänen vakaata luottamusta omiin tietoihinsa...

Mutta mitä tulee tähän tehomaksun määräytymiseen, on kyseinen nimimerkki oikeilla jäljillä. Jos tehomaksusta haluttaisiin oikeudenmukainen ja perustelujaan palveleva, pitäisi maksun määräytymistä katsoa muuntopiirikohtaisen tehohuipun mukaan yksittäisen käyttöpaikan sijaan. Tehomaksun tulisi siis määräytyä niistä hetkistä, jolloin käyttöpaikan tehonkäyttö on ollut huipussaan samaan aikaan koko muuntopiirin tehonhuipun kanssa. Muuten tehomaksua on hyvin hankala perustella, sillä perusmaksulla maksetaan jo nyt oikeudesta käyttää täyttä "kaistanleveyttä". Tästä voisi vetää analogian tietoliikenneverkkojen puolelle, jossa kaistanleveydestä maksetaan täysin kiinteän hinnan mukaan. Jos laajakaistasta alettaisiin laskuttaa yhtäkkiä kiinteän hinnan lisäksi käyttäjäkohtaisen tiedonsiirtomäärän mukaan, se tuntuisi takuulla monista epäoikeudenmukaiselta. Varsinkin, kun on totuttu siihen, että oman pääsulakekoon rajoissa kaistaa saa käyttää vapaasti. Lisäksi tämä tehomaksu on melko pahasti ristiriidassa kysyntäjoustotarpeen kanssa, kun kalliiden spot-tuntien, tai varttien, jälkeen kuormat lähtevät päälle aiheuttaen tehopiikin.

 

[Seizera]

Kuten ketjun aiemmilla sivuilla on tullut ilmi, tämä nimimerkki JaniKari ei ymmärrä valvontamallin sisältöä, vaikka itse luuleekin niin. Asian avaaminen ei myöskään horjuta hänen vakaata luottamusta omiin tietoihinsa...

Mutta mitä tulee tähän tehomaksun määräytymiseen, on kyseinen nimimerkki oikeilla jäljillä. Jos tehomaksusta haluttaisiin oikeudenmukainen ja perustelujaan palveleva, pitäisi maksun määräytymistä katsoa muuntopiirikohtaisen tehohuipun mukaan yksittäisen käyttöpaikan sijaan. Tehomaksun tulisi siis määräytyä niistä hetkistä, jolloin käyttöpaikan tehonkäyttö on ollut huipussaan samaan aikaan koko muuntopiirin tehonhuipun kanssa. Muuten tehomaksua on hyvin hankala perustella, sillä perusmaksulla maksetaan jo nyt oikeudesta käyttää täyttä "kaistanleveyttä". Tästä voisi vetää analogian tietoliikenneverkkojen puolelle, jossa kaistanleveydestä maksetaan täysin kiinteän hinnan mukaan. Jos laajakaistasta alettaisiin laskuttaa yhtäkkiä kiinteän hinnan lisäksi käyttäjäkohtaisen tiedonsiirtomäärän mukaan, se tuntuisi takuulla monista epäoikeudenmukaiselta. Varsinkin, kun on totuttu siihen, että oman pääsulakekoon rajoissa kaistaa saa käyttää vapaasti. Lisäksi tämä tehomaksu on melko pahasti ristiriidassa kysyntäjoustotarpeen kanssa, kun kalliiden spot-tuntien, tai varttien, jälkeen kuormat lähtevät päälle aiheuttaen tehopiikin.

Tämänkaltainen tehomaksu olisi jo hyvinkin kustannusvastaava ja jos unohdetaan hetkeksi lainsäädännön vaatimukset (yksinkertaisuus ymmärrettävä jne) niin verkkoyhtiö pystyisi tällaisen jo teknisesti tekemään. Voitaisiin rajapinnalla kertoa asiakkaille vaikka joka hetki mikä on hänen oman "hinnoittelualueensa" kuormitus ja hinta olisi dynaaminen sen mukaan. Kyllä siitä tällä hetkellä ne kovimmat pörssisähköilijät joilla automaatiota riittää niin nauttisivat ja myös hyötyisivät kovasti. Normi käyttäjät eivät niinkään paljoa, ellei heille pystyisi sitten tarjoamaan yksinkertaisia tapoja ottaa mukaan tuohon markkinaan.

Ja myös tuo on tuleva ongelma, et kun pörssisähköön on nyt kokoajan menossa enemmän ja enemmän talouksia ja tulee juurikin tämä ilmiö, että samoilla hetkillä kaikki aiheuttaa tehopiikin, niin spot-puoli sanoo, että käyttäkää sähköä tällöin ja verkkopuoli taas täysin päinvastaisesti. Mutta koska insinöörin unelmia harvoin pystyy toteuttamaan, niin kyllähän niistä käyttöön otettavista ratkaisuista helposti tulee sellaisia, joihin ei oikein kukaan ole täysin tyytyväinen.

 

[mattix]

Jos tehomaksusta haluttaisiin oikeudenmukainen ja perustelujaan palveleva, pitäisi maksun määräytymistä katsoa muuntopiirikohtaisen tehohuipun mukaan yksittäisen käyttöpaikan sijaan. Tehomaksun tulisi siis määräytyä niistä hetkistä, jolloin käyttöpaikan tehonkäyttö on ollut huipussaan samaan aikaan koko muuntopiirin tehonhuipun kanssa. Muuten tehomaksua on hyvin hankala perustella, sillä perusmaksulla maksetaan jo nyt oikeudesta käyttää täyttä "kaistanleveyttä".

Olen samaa mieltä, että ristiriita tehomaksun ja pörssisähkön välillä on olemassa. Samoin tehomaksu voi rankaista, vaikka paikallisessa verkossa olisi kapasiteettia yllin kyllin. Kuitenkin, minun on vaikea uskoa, että tehomaksu voitaisiin tehdä dynaamiseksi palvellen paikallista verkon kapasiteettia. Miksi?

Paikallisesti sähkön käyttäjiä on vähän. Muuntopiirissä esim. kymmenestä muutamaan sataan. Heilunta voi silloin olla paikallisen hintasignaalin myötä paljon suurempaa kuin koko järjestelmän tai vaikka kaupungin tasolla. Sähkön käyttäjät todennäköisesti kokisivat vaikeaksi reagoida verkon tarpeisiin, koska tehopiikit ovat nopeampia ja vaikeammin ennustettavia eivätkä ole tiedossa edellisenä päivänä klo 14.

Tehomaksu on perusmaksun järjestely uusiksi. Osa maksaa jatkossa enemmän ja osa vähemmän, kustannusvastaavasti. Ymmärtääkseni käyttäjille jää edelleen vaihtoehto, niin ainakin Energiaviraston kaveri uutisessa totesi.

Hämmennys ja populistinen keskustelu tulee aivan varmasti jatkumaan, koska kovin harva ymmärtää tehomaksun, sen määräytymisen, miten omat tehohuiput siihen suhtautuu ja miten asiaan voi vaikuttaa. En pidä tehomaksua kovin hyvänä mekanismina.

 

[Griffin]

Se että jossain asuinalueella sulake palaa ei kuvasta verkon romahtamista vaan on normaalia järkevästi mitoitettua suunnittelua. Varmasti jollain alueilla on sulakekokoja nostettu ilman tarvittavia verkon vahvistamista mutta näistä virheistä opitaaneen nopeasti.

Sähkön kulutushan on ennustettu kasvavan voimakkaasti joten jo yksi tämä generoi lisätuloja siirtoyhtiöille. Muutenkin siirtoyhtiöilllä on aina mahdollisuus nostaa hintoja jos investoivat sähköverkkoon joten mihinkään tehopohjaiseen laskutukseen ei ole rahallista syytä.

Lopuksi tehopohjainen hinnoittelu ohjaa sähkönkulutusta pois päästöttömästi energialähteistä joka on vastoin EU:n siirtoyhtiöille asettamia hinnoittelu vaatimuksia.

Ei noihin verkkoihin ole oleensä rakennettu paljonkaan ylimääräistä kapasiteettia, se kun maksaa.. Ja vaikka olisikin, niin kiitos sähköautojen, ylimääräinen kapasiteetti alkaa olla nyt syöty ja joudutaan tekemään kalleita päivityksiä, kun ladattavien ja (talvella) lämmitettävien autojen määrä lisääntyy kokoajan.

Se, jos verkko on suunniteltu siten, että sulake palaa ihan normikäytössä, koska kuormitusmaksimi ylitetään ei mielestäni ole todellakaan missään mielessä järkevästi mitoitettua vaan selkeästi alimitoitettu. Toki varsinkin jos linjat on pidemmät, niin tehokkaammat sähköautonlaturit eivät tahdo pysyä päällä, kun jännite tippuu jostain vaiheesta yksinkertaisesti liian alas, siirtojohtohäviöiden ja muuntajan jännitteen notkumisen takia. Tämä ongelma on tosin yleensä vain maalla, tiheämmällä alueella palaa sitten ilmeisesti sulakkeet.

---------------------
Ehkä sähkönsiirto tulisi avata uusille yhtiölle, jotta saataisiin kilpailevia sähköverkkoja. Kaivamiseksi kun tulee menemään suuressamäärin jokatapauksessa. Tuo tehomaksukikkailu ei tilannetta pelasta, jos liikenteen sähköistyminen ym jatkuu.