Sähkönmyyntisopimukset ja niiden hinnat (EI yleistä sähkökeskustelua!)

[Kessseli]

Tuulivoiman tuotanto

www.fingrid.fi

Mielenkiintoisia tuulivoiman tuotantotilastoja ja ennusteita, jos haluaa arvuutella tulevien päivien sähkönhintaa. Liekkö täällä jo ollut.

 

[JaniKari]

Eli jos 2200MW lisätuotanto romauttaa sähkönhinnan niin miksi 1600MW lisä ydinvoimassa ei tekisi samoin?

Talvella tarvitaan 5000-7000MW enemmän sähköä kuin nyt. Miten arvelet 1600MW:n romauttavan sähkön hinnan silloin?

 

[renee]

Talvella tarvitaan 5000-7000MW enemmän sähköä kuin nyt. Miten arvelet 1600MW:n romauttavan sähkön hinnan silloin?

Normaalitilanteessa pörssisähkön vuoden keskihinta on noin 45 e/MWh, eli 4,5 c/kWh. Talvella hinta on vähän enemmän, kesällä vähemmän. Ei hintojen tarvitse romahtaa, normaalihinnat riittävät monelle

Nyt ei valitettavasti ole normaalitilanne, eli markkina on sekaisin ja ilmassa on paljon epävarmuutta. Tästä syystä markkinasähkö maksaa paljon, vaikka kaikki näyttää sinänsä ihan hyvältä. Paitsi jos jos jos ja jos. Ja tämä näkyy markkinahinnoitellussa tuotteessa.

 

[Markkanen]

Talvella tarvitaan 5000-7000MW enemmän sähköä kuin nyt. Miten arvelet 1600MW:n romauttavan sähkön hinnan silloin?

Olenko puhunut talven hinnoista mitään? Meillä on nyt kesällä ollut, jos et ole sattunut huomaamaan, pörssisähkön spot hinnat jo pidemmän aikaa siellä +20sentissä, vaikka nyt ydinvoimalat toiminnassa pl. Ol3. Jos tuulivoimasta saadaan irti 2000MW joka riittää romauttamaan hinnat niin mitä lottoot mitä OL3 ja sen tuoma 1600MW tekee kesä hinnoille vaikka tuulivoimasta saatais 100MW. Ja btw, onko sähkönhinta raketoinut joka talvi suomessa, myös siis silloin kun saatiin venäjältä sähköä, pois lukien viime talvi kun ruotsi taisi sekoilla omien sähköverkkojen kanssa.

 

[renee]

Ja btw, onko sähkönhinta raketoinut joka talvi suomessa, myös siis silloin kun saatiin venäjältä sähköä, pois lukien viime talvi kun ruotsi taisi sekoilla omien sähköverkkojen kanssa.

Ei ole raketoinut, esim. yli 100 e/MWh hintoja ei ole pörssissä joutunut montaa hetkeä maksamaan aiemmin. Nyt sähköstä maksetaan keskikesällä jopa satoja euroja megawattitunnista, vaikka tuotantoa voitaisiin tarvittaessa skaalata selvästi ylös. Nykyhinnoittelussa ei ole järkeä ja tämä ei ole pysyvä hintataso.

On hyvä muistaa, että kun tuulivoima lisääntyy merkittävästi, tulee myös paljon todella edullisia tunteja, jopa miinustunteja, joten ehkä tulevaisuudessa sähkön hinnoittelua halutaan siirtää enemmän ja enemmän tuntihinnoittelun puolelle pitkien kiinteähintaisten soppareiden sijasta. Tämä on ihan toimiva ratkaisu, kunhan homma toimii automatisoidusti kotitalouksissa, eli toisin sanoen itse ei tarvitse kytkeä laitteita päälle ja pois, vaan automatiikka hoitaa sen hinnan perusteella.

 

[JaniKari]

Normaalitilanteessa pörssisähkön vuoden keskihinta on noin 45 e/MWh, eli 4,5 c/kWh. Talvella hinta on vähän enemmän, kesällä vähemmän. Ei hintojen tarvitse romahtaa, normaalihinnat riittävät monelle

Nyt ei valitettavasti ole normaalitilanne, eli markkina on sekaisin ja ilmassa on paljon epävarmuutta. Tästä syystä markkinasähkö maksaa paljon, vaikka kaikki näyttää sinänsä ihan hyvältä. Paitsi jos jos jos ja jos. Ja tämä näkyy markkinahinnoitellussa tuotteessa.

Kutsuisin 4.5snt sähkönhintaa romahdukseksi nykyisistä 20snt kesä hinnoista. En usko tosin että siihen palataan koskaan. Yksistään inflaatio pitää huolen siitä.

Jos meillä on kaksi kuukautta 20snt sähkö kesällä meillä pitää sähkön olla ilmaista kuusi kuukautta ennen kuin päästään 5snt keskihintoihin.

Nämä kesähinnat antavat viiveitä mihin talven hinnat menee. Monella sähkölämmittäjällä kesän kulutus on niin pientä että ei sillä ole vuoden sähkölaskussa mitään tekemistä. Aino joka merkitsee on talven hintataso joka näillä näkymin on joko kallis tai järjettömän kallis.

 

[renee]

Kutsuisin 4.5snt sähkönhintaa romahdukseksi nykyisistä 20snt kesä hinnoista. En usko tosin että siihen palataan koskaan. Yksistään inflaatio pitää huolen siitä.

Jos meillä on kaksi kuukautta 20snt sähkö kesällä meillä pitää sähkön olla ilmaista kuusi kuukautta ennen kuin päästään 5snt keskihintoihin.

Nämä kesähinnat antavat viiveitä mihin talven hinnat menee. Monella sähkölämmittäjällä kesän kulutus on niin pientä että ei sillä ole vuoden sähkölaskussa mitään tekemistä. Aino joka merkitsee on talven hintataso joka näillä näkymin on joko kallis tai järjettömän kallis.

Mikä tulee nopeasti ylös, voi tulla myös nopeasti alas. Sähkössä on sellainen kuluttajansuoja, että heti kun kysyntä alittaa tarjonnan, niin sähköä myydään siihen hintaan, millä joku sen suostuu ostamaan, siitä käytöstä jopa maksetaan, eli ns. negatiivinen hinnoittelu. Tämä johtuu sähköverkon tasapainovaatimuksesta eikä sille voi helposti tehdä mitään muuta kuin toivoa, että kulutus kohdistuisi vähäisen kysynnän ja korkean tuotannon tunneille ja siihen ohjataan hinnoilla.

Inflaatio ei luultavasti nosta paljonkaan sähkön tuotantokustannuksia (jos keskimääräinen tuotantokustannus on vaikka jotain 5 c/kWh, niin järkyttävän 20% inflaatiokorotuksen jälkeen tulisi vain sentti lisää hintaan), ellei sitten korkotaso nouse merkittävästi, jolloin investoinnit menisivät helpommin jäihin ja tarjonta ei vastaisi jatkossa kysyntää. Merkittäviin korkomuutoksiin sisältyy lisäksi riski siitä, että taantumaa pukkaa, mikä leikkaa kysyntää ja se näkyy välittömästi hinnoittelussa. Inflaatio voi tietysti tarkoittaa sitä, että nostetaan nyt mekin hintaa, koska kaikki hinnat nousevat, mistä on vähän merkkejä siellä täällä, eli ns. tilaisuus tekee varkaan Pakollisesta tuotteesta maksetaan sen verran kuin hintalapussa seisoo, sitä ei jätetä hyllyyn.

 

[Mazikaze]

Ei ole raketoinut, esim. yli 100 e/MWh hintoja ei ole pörssissä joutunut montaa hetkeä maksamaan aiemmin. Nyt sähköstä maksetaan keskikesällä jopa satoja euroja megawattitunnista, vaikka tuotantoa voitaisiin tarvittaessa skaalata selvästi ylös. Nykyhinnoittelussa ei ole järkeä ja tämä ei ole pysyvä hintataso.

On hyvä muistaa, että kun tuulivoima lisääntyy merkittävästi, tulee myös paljon todella edullisia tunteja, jopa miinustunteja, joten ehkä tulevaisuudessa sähkön hinnoittelua halutaan siirtää enemmän ja enemmän tuntihinnoittelun puolelle pitkien kiinteähintaisten soppareiden sijasta. Tämä on ihan toimiva ratkaisu, kunhan homma toimii automatisoidusti kotitalouksissa, eli toisin sanoen itse ei tarvitse kytkeä laitteita päälle ja pois, vaan automatiikka hoitaa sen hinnan perusteella.

Sovellukset sopivilla hälytysparametreillä voisivat myös olla hyvä ratkaisu tulevaisuuden joustavaan sähköverkkoon. Esim. hiukan eri asia jättää varaajan lämmitys edullisemmalle sähkölle jos on jo käynyt suihkussa sen päivän osalta tai kaverit ovat tulossa saunailtaan. Toinen esimerkki on hypoteettinen sähkön myyminen sähköauton akusta, omat illan suunnitelmat vaikuttavat sen järkevyyteen vähintään yhtä paljon kuin sähkön pörssihinta.

 

[Jan11]

Sovellukset sopivilla hälytysparametreillä voisivat myös olla hyvä ratkaisu tulevaisuuden joustavaan sähköverkkoon. Esim. hiukan eri asia jättää varaajan lämmitys edullisemmalle sähkölle jos on jo käynyt suihkussa sen päivän osalta tai kaverit ovat tulossa saunailtaan. Toinen esimerkki on hypoteettinen sähkön myyminen sähköauton akusta, omat illan suunnitelmat vaikuttavat sen järkevyyteen vähintään yhtä paljon kuin sähkön pörssihinta.

Onhan noita markkinoilla jo nyt ratkaisuja (Leanheat, Optiwatti, Wattinen jne.), jotka optimoi lämmitystä ja käyttöveden lämmitystä perinteisten lämpötila-antureiden lisäksi pörssisähkön hintavaihtelua, sääennusteita ja asukkaiden käyttötottumuksia huomioiden.
Ongelma on se, kun ollaan edelleenkin uuden äärellä, että jos nyt investoi ohjaukseen, on mahdotonta tietää, onko palvelu vielä pystyssä viiden tai kymmenen vuoden kuluttua.

Uskoisin näiden lyövän läpi nopeasti, kunhan pari isoa ja markkinoilla tunnettua yritystä ostaa jonkun näistä pienemmistä ja alkaa tarjota palvelua omalla brändillään.
Kysymys toki on toki asiakkaiden mielikuvissa myös siitä, että onko ne sähkönmyyjiä (kuten vaikka Helen ja Fortum), lämmitysjärjestelmän toimittajia (esim. Nibe, Jäspi, Nilan jne.) vai joitain muita.
Mutta kyllä tuo tulossa on varmasti nopeasti.

 

[ChatGPT]

On hyvä muistaa, että kun tuulivoima lisääntyy merkittävästi, tulee myös paljon todella edullisia tunteja, jopa miinustunteja

Miinustunneilla meinaat, että tuulivoimalla tuottavat joutuisi maksamaan kun tuottavat sähköä verkkoon? Eiköhän siinä tapauksessa vedetä osa myllyistä seis, jottei maksamaan joudu.

 

[Osku]

Miinustunneilla meinaat, että tuulivoimalla tuottavat joutuisi maksamaan kun tuottavat sähköä verkkoon? Eiköhän siinä tapauksessa vedetä osa myllyistä seis, jottei maksamaan joudu.

On noita miinustunteja ollut aikaisemmin. En tiedä kuka maksaa ja mitä, mutta tuosta on ihan uutisoitukin.

 

[mattix]

Ne ostaa sähkönkulutusta, jotka eivät voi olla tarjoamatta ko. tunnille sähköä. Esim. perustuotannon laitokset. Ei kannata yhden tai muutaman tunnin takia vetää liinoja kiinni.

Taisi mm. vuonna 2020 negatiivisia hintoja olla kolme kertaa. Onkohan 5.4.2021 viimeisin kerta?

 

[antti-x]

Itsellä ei ole mitään selkeää kuvaa kaikista markkinamekanismeista jotka sähkömarkkinaa ohjaa. Voisi kuvitella että perinteisesti selvä valtaosa hinnoista on ollut pitkiin sopimuksiin sidottuina ja sopimukset ovat olleet joko sähkön tuottajan ja käyttäjän välillä suoraan, tai sitten välissä välittäjiä. Nyt kun pörssihinnat ovat olleet jotain ihan muuta kuin sopimushinnat, niin loogisesti sähkön tuottajat ovat lähteneet hakeutumaan enemmän pörssihintojen tai paljon aiempaa korkeampien sopimushintojen piiriin aina kun sopimuksia on mahdollista muuttaa. Vaikka oma tuotantokustannus olisi edelleen 4-6 senttiä vesivoimalle, niin olisihan se aika tyhmää myydä siihen hintaan kun nelinkertainen hinta on saatavilla.

Niillä jotka eivät voi luvata tasaista syöttöä verkkoon (tuuli, aurinko), on varmaan todennäköisempää että hinnoittelu on pörssisähköön pohjautuvaa väkisinkin.

Voi olla että muualla on tosin, mutta omassa tuttavapiirissä on toki paljon vanhoja autoja, mutta ainakin 80% uusista/melkein uusista joita on viimeiseen vuoteen joku ostanut, on sähköautoja tai plug in hybridejä. Tämä yhdistettynä siihen että sähkön osuus lämmityksessä kasvaa(vaikka olisikin hyviä hyötysuhteita lämpöpumpuilla), johtaa kyllä aika nopeaan kulutuksen kasvuun. Ja varmaankin koko Länsi-Euroopassa.

Mielenkiintoisia aikoja.

 

[Jan11]

Itsellä ei ole mitään selkeää kuvaa kaikista markkinamekanismeista jotka sähkömarkkinaa ohjaa. Voisi kuvitella että perinteisesti selvä valtaosa hinnoista on ollut pitkiin sopimuksiin sidottuina ja sopimukset ovat olleet joko sähkön tuottajan ja käyttäjän välillä suoraan, tai sitten välissä välittäjiä. Nyt kun pörssihinnat ovat olleet jotain ihan muuta kuin sopimushinnat, niin loogisesti sähkön tuottajat ovat lähteneet hakeutumaan enemmän pörssihintojen tai paljon aiempaa korkeampien sopimushintojen piiriin aina kun sopimuksia on mahdollista muuttaa. Vaikka oma tuotantokustannus olisi edelleen 4-6 senttiä vesivoimalle, niin olisihan se aika tyhmää myydä siihen hintaan kun nelinkertainen hinta on saatavilla.

Niillä jotka eivät voi luvata tasaista syöttöä verkkoon (tuuli, aurinko), on varmaan todennäköisempää että hinnoittelu on pörssisähköön pohjautuvaa väkisinkin.

Voi olla että muualla on tosin, mutta omassa tuttavapiirissä on toki paljon vanhoja autoja, mutta ainakin 80% uusista/melkein uusista joita on viimeiseen vuoteen joku ostanut, on sähköautoja tai plug in hybridejä. Tämä yhdistettynä siihen että sähkön osuus lämmityksessä kasvaa(vaikka olisikin hyviä hyötysuhteita lämpöpumpuilla), johtaa kyllä aika nopeaan kulutuksen kasvuun. Ja varmaankin koko Länsi-Euroopassa.

Mielenkiintoisia aikoja.

Voimakkaasti yksinkertaistettuna: Nordpoolissa hinta muodostuu aina sillä hetkellä olevan kalleimman tuotantotavan rajahinnan + päästöoikeuden sekä tietysti kysynnän mukaan.
Kaikki kalleinta edullisemmin tuotetut nauttivat silloin ikään kuin ansiotonta arvonnousua (windfall), eli kate kasvaa.

 

[mRkukov]

Vaikea kyllä uskoa että markkinahinta jäisi pysyvästi sinne yli 20snt/kwh. Käytännössä sen pitäisi sinne jäädä että kannattaisi ottaa tuollainen 16snt/kwh kiinteä sopimus, ellei sitten ole sähkölämmitystä. Väreen "markkiinahintavahti" tukee automaattista ilmoitusta jos hinta menee yli X senttiä/kwh. Kattona tuossa ominaisuudessa on 20snt/kwh, eli sitä ei voi edes säätää hälyttämään vasta esim 30snt/kwh lukemista. En jotenkin jaksa uskoa että sähkön hinta nyt yhtäkkiä olisi moninkertainen aikaisempiin nähden.

Olikos noita määräaikaisia mahdollista katkaista nin että toinen henkilö ottaa uuden sopimuksen itselleen vai onko se vain tornaria?

 

[JaniKari]

Yllättävän iso osa Suomen sähköstä myydään pörssissä (oliko jopa 80%?). Tuo 20snt on ihan normaali hinta keski-euroopassa. Eli kun sähkö joudutaan tekemään kaasu/hiilivoimaloissa hinta on 20snt luokkaa normaalisti. Nyt varmaan ollaa siellä 30-50snt hinnoissa. Tämä nostaa meidänkin sähkönhintaa koska olemme tuontisähköstä riippuvaisia ison osan ajasta.

 

[Ogeli]

Jaha huomenna sitten halpaa sähköä 0,7c/kWh alimmillaan 0,2 ei sentään makseta.
Syynä tuuli ja että Viro ei pysty toimittamaan sähköä eteenpain (joku linjahuolto?)

Energia | Pörssisähkön hinta romahtaa, tiistaina se on lähes ilmaista

Syynä viime aikojen valossa poikkeuksellisen matalille hinnoille ovat tuulivoimatuotannon lisääntyminen ja sähkön siirtorajoitukset Baltiassa.

www.hs.fi

 

[mRkukov]

Tuo 20snt on ihan normaali hinta keski-euroopassa. Eli kun sähkö joudutaan tekemään kaasu/hiilivoimaloissa hinta on 20snt luokkaa normaalisti. Nyt varmaan ollaa siellä 30-50snt hinnoissa. Tämä nostaa meidänkin sähkönhintaa koska olemme tuontisähköstä riippuvaisia ison osan ajasta.

Joko ne siirtoyhteydet pohjoisesta Ruotsista ja Norjasta etelään on kunnossa? Ei taida olla. Etelän hinnat ei siis suoraan vaikuta tänne niin voimakkaasti.

Jaha huomenna sitten halpaa sähköä 0,7c/kWh alimmillaan 0,2 ei sentään makseta.
Syynä tuuli ja että Viro ei pysty toimittamaan sähköä eteenpain (joku linjahuolto?)

Energia | Pörssisähkön hinta romahtaa, tiistaina se on lähes ilmaista

Syynä viime aikojen valossa poikkeuksellisen matalille hinnoille ovat tuulivoimatuotannon lisääntyminen ja sähkön siirtorajoitukset Baltiassa.

www.hs.fi

”Fingridin tuulivoimaennuste näyttää lähes 2 500 megawatin tuotantoa huomenna [tiistaina] päiväsaikaan, ja se on heinäkuun korkein päiväkeskiarvo tuotannossa tähän saakka. Eli ihan tällainen tuulinen kesäpäivä on luvassa”, Heikkilä toteaa.

Hänen mukaansa tuulisuudesta huolimatta huomenna ei tulla pääsemään tuulivoimatuotannon täyteen kapasiteettiin, joka on tällä hetkellä noin 4 000 megawattia.

”Loppuvuoden aikana tilanne tulee paranemaan entisestään, kun tuulivoimaloita tulee valmistumaan lisää. Meidän ennusteemme on, että loppuvuodesta kapasiteetti tulee olemaan noin 5 000 megawattia”, Heikkilä arvioi kasvua tuulivoimatuotannossa.

Eli loppuvuoden aikana tulee 1000MW edestä tuulivoimaa. Tarkoittaa toki jotain 300MW todellista lisää, mutta kuitenkin. Tuuli tulee vaikuttamaan entistä enemmän hintoihin.

 

[antti-x]

Yllättävän iso osa Suomen sähköstä myydään pörssissä (oliko jopa 80%?). Tuo 20snt on ihan normaali hinta keski-euroopassa. Eli kun sähkö joudutaan tekemään kaasu/hiilivoimaloissa hinta on 20snt luokkaa normaalisti. Nyt varmaan ollaa siellä 30-50snt hinnoissa. Tämä nostaa meidänkin sähkönhintaa koska olemme tuontisähköstä riippuvaisia ison osan ajasta.

Tähän olisi mukava löytää luotettava lähde. Ei siksi että erityisesti epäilen väitettä mutta olisi kiva saada mahdollisimman oikea kuva siitä miten kokonaisuus pyörii ja mikä osa pörssihintaan myydyllä sähköllä kokonaisuudesta on.

Edit: Saksassa sähkön hinta on ollut korkea pidempään mutta siihen on liittynyt erilaisia tariffeja yms. eikä varsinainen tuotantokustannus ole välttämättä ollut kovin korkea.

 

[Master_Of_Disaster]

Pikku olusissa ei ajatus kulje.
Miten katkos Baltiaan vaikuttaa meidän hintoihin?
Eli meiltä ei mene sähköä huomenna sinne suuntaan, niin sen takia on halpaa?

Josta voidaan ajatella, kun jonkun aikaa ollut sähkön hinta korkealla, niin silloin sitä on mennyt/myyty Viroon ja Latviaan?
Meneekö sitä myös talvella sinne suuntaan ja etenkin kulutushuippujen aikana?
Jos menee, niin oudolle vaikuttaa puheet, että ei olla omavaraisia sähkön suhteen huippujen aikaan, yms. kun sitä on vara myydä ja samaan aikaan tuodaan muualta.

 

[Jan11]

Tähän olisi mukava löytää luotettava lähde. Ei siksi että erityisesti epäilen väitettä mutta olisi kiva saada mahdollisimman oikea kuva siitä miten kokonaisuus pyörii ja mikä osa pörssihintaan myydyllä sähköllä kokonaisuudesta on.

Edit: Saksassa sähkön hinta on ollut korkea pidempään mutta siihen on liittynyt erilaisia tariffeja yms. eikä varsinainen tuotantokustannus ole välttämättä ollut kovin korkea.

Tuohon isoon kokonaislukuun vaikuttaa vahvasti se, että esim. Suomen toiseksi suurin sähköntuottaja:n UPM
energialiiketoiminta myy yhtiön tuottaman sähkön markkinoille eikä suoraan omille tehtaille. Ja ostaa sitten markkinoilta takaisin tarvitsemansa sen mukaan, miten prosessejaan kykenee optimoimaan.

Energia | Kallis sähkö kurittaa nyt teollisuutta – Näin metsäjätti UPM hallitsee sähkölaskuaan

Sähkön hinta on ollut tänä syksynä välillä kymmenkertainen viime vuoden keskimääräiseen hintaan verrattuna. Milloin tulee vastaan teollisuuden kipuraja? Toistaiseksi teollisuuden sähkönkäyttö ei ole juuri reagoinut koviin hintoihin.

www.hs.fi

 

[mRkukov]

Josta voidaan ajatella, kun jonkun aikaa ollut sähkön hinta korkealla, niin silloin sitä on mennyt/myyty Viroon ja Latviaan?
Meneekö sitä myös talvella sinne suuntaan ja etenkin kulutushuippujen aikana?
Jos menee, niin oudolle vaikuttaa puheet, että ei olla omavaraisia sähkön suhteen huippujen aikaan, yms. kun sitä on vara myydä ja samaan aikaan tuodaan muualta.

Suomesta viedään Viroon aika usein. Kapasiteettia 1000MW. Sen yli ei voida viedä. Viime talvena oli monesti niin että Venäjältä tuotiin Suomeen 1000MW ja se vietiin Viroon sellaisenaan.

Samaan aikaan voidaan Suomeen tuoda Norjasta ja Ruotsista edullista vesivoimaa. Suomen sisällä siirtokapasiteetti riittää, toisin kuin esim Ruotsissa, joka jakautuu useaan alueeseen. Ongelma on tuo Suomen ja pohjois-Ruotsin välinen linja, jonka kapasiteetti ei riitä siihen että katettaisiin Suomen pula ja samalla vietäisiin sitä etelästä ulos (sekä Ruotsiin takaisin että Viroon).

 

[Master_Of_Disaster]

Suomesta viedään Viroon aika usein. Kapasiteettia 1000MW. Sen yli ei voida viedä. Viime talvena oli monesti niin että Venäjältä tuotiin Suomeen 1000MW ja se vietiin Viroon sellaisenaan.

Samaan aikaan voidaan Suomeen tuoda Norjasta ja Ruotsista edullista vesivoimaa. Suomen sisällä siirtokapasiteetti riittää, toisin kuin esim Ruotsissa, joka jakautuu useaan alueeseen. Ongelma on tuo Suomen ja pohjois-Ruotsin välinen linja, jonka kapasiteetti ei riitä siihen että katettaisiin Suomen pula ja samalla vietäisiin sitä etelästä ulos (sekä Ruotsiin takaisin että Viroon).

Ok.
Tulikin tästä mieleen, kun joku aika sitten oli lehdessä juttu että Fingrid rakentaa uuden siirtolinjan pohjoisesta etelään, että saa mm. tuulisähköä sinne missä sitä enemmän tartetaan. Juttu liittyi lunastettaviin tontteihin, yms.

 

[Markkanen]

Aluehinta jälleen koko Ruotsissa 10,68€. Ei taida heihin keskieuroopan energiakriisi/inflaatio//sota vaikuttaa.

 

[mRkukov]

Aluehinta jälleen koko Ruotsissa 10,68€. Ei taida heihin keskieuroopan energiakriisi/inflaatio//sota vaikuttaa.

Riittävästi vesivoimaa ja näin kesällä siirtokapasiteettikin riittää.

 

[Markkanen]

Samaan aikaan voidaan Suomeen tuoda Norjasta ja Ruotsista edullista vesivoimaa. Suomen sisällä siirtokapasiteetti riittää, toisin kuin esim Ruotsissa, joka jakautuu useaan alueeseen. Ongelma on tuo Suomen ja pohjois-Ruotsin välinen linja, jonka kapasiteetti ei riitä siihen että katettaisiin Suomen pula ja samalla vietäisiin sitä etelästä ulos (sekä Ruotsiin takaisin että Viroon).

Onneksi nyt on rakenteilla uusi johto pohjois-ruotsista suomeen joka lisää 800MW siirtokapaa. Tunnetaan nimellä aurora line. Harmi vain että valmista on vasta vuonna 2025: Aurora Line – kolmas yhdysjohto Pohjois-Ruotsiin

 

[Shajk]

Norjassa 1.5v sitten oli 80k ja nyt alle 60k. Ei siis pitäisi olla vielä tilanne tuo että tyhjää pyöriteltäisiin pakon edessä. Kiitos silti linkistä. Vesitilanne ei siis erityisen huono tulevaa talvea varten.

Reservoir Content for Norway

Klikkaa sieltä ylälaidassa NO2 ja NO1 alueiden tilastot esille. Niillä suurin merkitys Suomen sähköhinnalle.
NO4 alue näyttää hyvältä, mutta sieltä se sähkön vienti edes muualle Norjaan on hankalaa.

 

[Derzu]

Talvella tarvitaan 5000-7000MW enemmän sähköä kuin nyt. Miten arvelet 1600MW:n romauttavan sähkön hinnan silloin?

Määrittele "talvella tarvitaan".

Tarvitaan ehkä muutamana päivänä. Tänään Suomen sähkönkulutuksen keskiarvo oli 7720 MW. Viime tammi-maaliskuussa tuohon +5000 eli 12 700 MW ylittyi peräti neljänä (4) päivänä.

Tammi-helmikuun sähkön kulutuksen keskiarvo puolestaan oli 10 901 MW, erotus tämänpäiväiseen on siis 3181 MW joka ei ole kovinkaan lähellä "5000-7000 MW".

Lisäksi unohdat näissä jokaisessa maailmanloppua maalailevassa viestissäsi sen, että CPH voimalat ovat käynnissä talvella. Niistä tulee sähköä ulkomuistista joku 3000-4000 MW lisää kesään verrattuna.

 

[Derzu]

Reservoir Content for Norway

Klikkaa sieltä ylälaidassa NO2 ja NO1 alueiden tilastot esille. Niillä suurin merkitys Suomen sähköhinnalle.
NO4 alue näyttää hyvältä, mutta sieltä se sähkön vienti edes muualle Norjaan on hankalaa.

Lihavoidusta kohdasta olen eri mieltä, tai sitten en tajua mitä tarkoitat. NO1 ja NO2 alueilla tilanne on huono, mutta Suomen kannalta kuitenkin näin on paljon parempi verrattuna siihen jos esimerkiksi Pohjois-Ruotsissa olisi huono vesitilanne.

Kannattaa katsoa kaikki alueet ja kokonaisuus. Nyt Suomessa on normaali allastilanne, Ruotsissa keskimääräistä parempi, Pohjois-Norjassa ennätyshyvä. Kaikki tämä on suhteellisesti Suomelle eduksi, koska em. alueiden kaikkea ylenmääräistä sähköä ei saada siirretyksi Etelä-Norjaan.

Samalla on tietysti varhaista sanoa talven tilanteesta mitään, syksyn sadekausi on vielä edessä.

 

[Shajk]

Lisäksi unohdat näissä jokaisessa maailmanloppua maalailevassa viestissäsi sen, että CPH voimalat ovat käynnissä talvella. Niistä tulee sähköä ulkomuistista joku 3000-4000 MW lisää kesään verrattuna.

Nyt noin 1000MW.

8.12.2021 pörssin hinta oli 1000,1€/MWh.
Silloin teollisuuden ja kaukolämmön CHP tuotanto oli pyöreästi 1500+3000 MW.

Hinnassa ennätyspäivä, mutta en tiedä oliko CHP tuotannossa ennätyspäivä.

 

[Derzu]

Joo, no oikein muistelin sitten, että jossain 4500 MW hujakoilla se yhteistuotanto on kunnon pakkaspäivinä ollut. Ja kesällä se on luokkaa 1000.

Piti nyt ihan tarkistaa, paljonko tuota CHP kapasiteettia Suomessa on. Näköjään 2021 tilastossa huippukuormituskauden kapasiteetti on kaukolämmössä 3097 MW ja teollisuudessa 2250 MW. Eli teoreettinen yhteistuotannon kapasiteetti huippukuormitustilanteessa on yhteensä n. 5350 MW. Siihen erillislauhdetuotannon kapasiteettia päälle n. 500 MW, ja lisäksi tietysti Fingridin tehoreservit.

Sekin on hyvä pitää mielessä että tuulivoimaa tuotettiin talvikuukausina keskimäärin n. 1600 MW teholla, kun kesäkuukausina (2021) se oli n. 600 MW.

Hyvin karkeasti voi laskeskella, että ensi talvena keskimäärin tuotantoa on nykytilanteeseen verraten lisää 1600 (OL3) + 3000 (CHP) + 1000 (tuuli) MW, vaikka vesivoiman olettaisi pysyvän samana (tosiasiassa myös vesivoimaa tuotetaan enemmän). Eli jos eilen tuotanto oli kotimaassa reilut 6 100, niin talvella olisi 11 700 MW, joka suurimman osan talvesta riittäisi tekemään Suomesta omavaraisen. Tietysti jos OL3 menee puihin niin sitten on 'normaal katastroof'.

 

[Odota aja 35]

Hauskaa sinänsä, että meillä on sähkö halpaa silloin, kun yhteys heikko EUn sähkömarkkinoihin. Keski-Euroopan sekoilujen takia ja EUn yhteisten sähkömarkkinoiden takia meillä sähkö kallista.

Energia | Pörssisähkön hinta romahtaa, tiistaina se on lähes ilmaista

Syynä viime aikojen valossa poikkeuksellisen matalille hinnoille ovat tuulivoimatuotannon lisääntyminen ja sähkön siirtorajoitukset Baltiassa.

www.hs.fi

"Tämä painaa sähkön hintaa alas meillä, kun Virosta ei pystytä siirtämään sähköä yhtä paljoa eteenpäin. Vastaavasti latvialaiset ja liettualaiset joutuvat maksamaan todella kovaa hintaa sähköstään.”

 

[Osku]

Kuusi väitettä sähköstä – uskotko Suomen olevan Venäjän sähköstä riippuvainen ja sähköautojen kaatavan verkot?

Kuusi väitettä sähköstä – uskotko Suomen olevan Venäjän sähköstä riippuvainen ja sähköautojen kaatavan verkot?

Voiko sähkön alkuperää kontrolloida? Kysyimme kantaverkkoyhtiön asiantuntijoilta.

yle.fi

"Halutessaan Suomi voisi kyllä olla sataprosenttisen omavarainen, mutta se tulisi valtavan kalliiksi joko sähkön kuluttajille, veronmaksajille tai molemmille, Heidi Uimonen toteaa.".

Olkiluoto 3 maksoi saman verran kuin mitä suomalaiset hävisivät Uniper kaupoissa.

 

[JaniKari]

Määrittele "talvella tarvitaan".

Tarvitaan ehkä muutamana päivänä. Tänään Suomen sähkönkulutuksen keskiarvo oli 7720 MW. Viime tammi-maaliskuussa tuohon +5000 eli 12 700 MW ylittyi peräti neljänä (4) päivänä.

Tammi-helmikuun sähkön kulutuksen keskiarvo puolestaan oli 10 901 MW, erotus tämänpäiväiseen on siis 3181 MW joka ei ole kovinkaan lähellä "5000-7000 MW".

Lisäksi unohdat näissä jokaisessa maailmanloppua maalailevassa viestissäsi sen, että CPH voimalat ovat käynnissä talvella. Niistä tulee sähköä ulkomuistista joku 3000-4000 MW lisää kesään verrattuna.

Talvella tarvitaan = talvipäivän huippukulutus.
Sähkö on tuore tuote jota on joka sekuntti tuotettava kysyntää vastaava määrä. Vuorokausi keskiarvoilla ei tee mitään kun arvioidaan sähkön riittävyyttä.

 

[Jan11]

Kuusi väitettä sähköstä – uskotko Suomen olevan Venäjän sähköstä riippuvainen ja sähköautojen kaatavan verkot?
"Halutessaan Suomi voisi kyllä olla sataprosenttisen omavarainen, mutta se tulisi valtavan kalliiksi joko sähkön kuluttajille, veronmaksajille tai molemmille, Heidi Uimonen toteaa.".

Olkiluoto 3 maksoi saman verran kuin mitä suomalaiset hävisivät Uniper kaupoissa.

OL3 kummallisuus on, että samaan tapaan kuin nyt Fortumilla Saksassa, se maksoi TVO:n lisäksi siihen päälle muutaman miljardin myös ranskalaisille veronmaksajille (TVO osti avaimet käteen toimituksen + päälle myöhästymiskorvaukset). Nykyisin on arvioitu OL3 kokonaiskustannukseksi jo yli 10 miljardia, kun TVO maksaa sopimuksen mukaiset 5,5 miljardia.

 

[Griffin]

Jos Suomen sähköntuotanto / -kulutus säilyy entisellään, niin talvella 3 kk:n ajan emme ole omavaraisia. Tämä tarkoittaa sitä, että tänne ei kannata perustaa mm. mitään tehtaita, joille tuotantokatkokset ovat ongelma (hyvin monelle on). Jos puute olisi alle 1 kk, voitaisiin ehkä ajatella huoltoseisokkeja ko ajaksi, jolloin ongelma ei olisi noin iso. Valitettavasti kuitenkin 3kk aiheuttaa pahat tappiot.

Lisäksi voimalat vanhenevat kokoajan, joten uusia tarvitaan jatkuvasti. Uutena taas ei kannata rakentaa jotain tuuli- (tai vielä vähemmän aurinko-) voimaa, josta voi ajatella saatavan käyttöön kohtuu luotettavasti joku 5-10% nimelliskapasiteetistä.

 

[Dieselnautti]

Jos varaaja on edes semifiksusti sijoitettu, niin tuo lämpövuoto on sinänsä merkityksetön, heti kun pitää alkaa käyttämään lämmitystä.
Paljon pahempi tilanne on, jos joudutaan lämmittämään ihan mielettömän kalliilla päiväsähköllä, kun lämmin vesi loppuu kesken.

Lisäksi kuumuus tappaa tehokkaasti tietyt pöpöt ja estää ongelmat, joita voi seurata, mikäli varaaja on turhan kylmä..

Talvella lämpökuorma tosiaan tulee hyödyksi, toki sen lämmön saisi tehtyä millä tahansa nykyaikaisella ratkaisulla edullisemmin. Tähän ideaali varaajan sijoituspaikka on keskellä rakennusta, missä se yleensä ei sijaitse. Puolet vuodesta se lämpökuorma tulee haitaksi, ja sitä pitää osan tästä ajasta jäähdyttää pois. Tässä tilanteessa perinteinen, rakennuksen laidalla sijaitseva varaajan sijoitus on parempi.

Kuumuus ei sulje pois näitä pelkäämiäsi pöpöjä, koska rakennuksessa on seisovaa vettä muuallakin kuin siellä varaajassa. Tilanne korostuu jos rakennus on ylilämmin.

Pörssisähköllä ei mielestäni ole mitään tekemistä asian kanssa, sitä käytettäessä optimoidaan eri tavalla.

Edit: Noita ja niiden vaikutuksia voi laskeskella ihan vaikka rakennuksen E-luvun laskemisen kautta.

 

[Derzu]

Talvella tarvitaan = talvipäivän huippukulutus.
Sähkö on tuore tuote jota on joka sekuntti tuotettava kysyntää vastaava määrä. Vuorokausi keskiarvoilla ei tee mitään kun arvioidaan sähkön riittävyyttä.

Ei tässä keskustella sähkön riittävyydestä huippukulutuspiikkeinä, vaan sähkön hinnasta yleisesti talvella.

Vuorokausi- ja kuukausikeskiarvoilla tekee paljonkin, kun arvioidaan talven sähkön keskihintaa. Jos keskimäärin sähköä on tarjolla yllin kyllin suhteessa kysyntään, niin se enteilee sitä, että myös hinta keskimäärin muodostuu maltilliseksi.

Piikit kyllä nostavat keskiarvoja, mutta piikkien runsaudesta ja korkeudesta riippuu, onko niiden vaikutus keskiarvoon dramaattinen. Juuri siihen liittyi kommenttini että niitä +5000 MW (vt. kesätuotantoon) päiviä oli 4 kpl. Ja se 5000 MW löytyy meiltä helposti tuotannosta. Sinulla taas on maailmanlopun meininki jossa "talvella tarvitaan 5000-7000 MW lisää! Sähkö loppuu meiltä ja hinnat tulevat olemaan järkyttävät!!" vaikka tosiasiassa tuollainen +6000-7000 MW tarve hädin tuskin koskaan toteutui esim. viime tammi-helmikuun aikana, kyse oli lähinnä yksittäisistä tunneista.

Oletan että useimpia tämän ketjun keskustelijoita ei haittaa kovin paljoa jos niinä muutamina huippukulutustunteina pörssihinta on päätähuimaava (tai tulisi jopa sähkön säännöstelyä), JOS 90 % ajasta hinta on vaikkapa välillä 0-10 c ja 9 % siedettävä 10-40 c. Se viimeinen prosentti saa olla törkykallis, ei se vielä riitä nostamaan keskihintoja pilviin.

 

[Jan11]

Jos Suomen sähköntuotanto / -kulutus säilyy entisellään, niin talvella 3 kk:n ajan emme ole omavaraisia. Tämä tarkoittaa sitä, että tänne ei kannata perustaa mm. mitään tehtaita, joille tuotantokatkokset ovat ongelma (hyvin monelle on). Jos puute olisi alle 1 kk, voitaisiin ehkä ajatella huoltoseisokkeja ko ajaksi, jolloin ongelma ei olisi noin iso. Valitettavasti kuitenkin 3kk aiheuttaa pahat tappiot.

Lisäksi voimalat vanhenevat kokoajan, joten uusia tarvitaan jatkuvasti. Uutena taas ei kannata rakentaa jotain tuuli- (tai vielä vähemmän aurinko-) voimaa, josta voi ajatella saatavan käyttöön kohtuu luotettavasti joku 5-10% nimelliskapasiteetistä.

Teollisuus ilmeisesti näkee asian toisin. Investointiaste on nyt korkealla ja sekä uutta tehdasta että vanhojen laajennuksia on nousemassa / suunnittelussa enemmän kuin tosi pitkään aikaan.

 

[renee]

Miinustunneilla meinaat, että tuulivoimalla tuottavat joutuisi maksamaan kun tuottavat sähköä verkkoon? Eiköhän siinä tapauksessa vedetä osa myllyistä seis, jottei maksamaan joudu.

Joo, Keski-Euroopassa ja Tanskassa näitä miinustunteja on ollut säännöllisesti pitkän aikaa. Ennätyshinta on Belgiasta 13.4.2020 -115.31 e/MWh (koronavuosi), sillä hinnalla kannattaa jo käyttää sähköä

Jos sulla on pörssisähkösopimus, niin voit ihan tavallisena kuluttajana saada rahaa sähkönkäytöstä, ainakin Vattenfallin pörssisähkösopimuksessa he maksavat asiakkaalle päin, jos spot menee negatiiviseksi.

Tässä luettavaa aiheesta:

https://lutpub.lut.fi/bitstream/handle/10024/163622/Kandidaatinty%C3%B6%20Loikkanen%20Tapio.pdf

 

[kibe]

Talvella lämpökuorma tosiaan tulee hyödyksi, toki sen lämmön saisi tehtyä millä tahansa nykyaikaisella ratkaisulla edullisemmin. Tähän ideaali varaajan sijoituspaikka on keskellä rakennusta, missä se yleensä ei sijaitse. Puolet vuodesta se lämpökuorma tulee haitaksi, ja sitä pitää osan tästä ajasta jäähdyttää pois. Tässä tilanteessa perinteinen, rakennuksen laidalla sijaitseva varaajan sijoitus on parempi.

Esim saunaan lauteiden alle sijoitettava varaaja lämmittää myös kylpyhuonetta ja varmaan riittänee saunan/kph kuivattamiseen myös kesällä. Myös tekninen tila kph yhteydessä esim eteistila on ihan ok. Näin osa lämmöstä ei mene koskaan hukkaan. Toki joku ihan oma tekninen koppi piilossa kaikelta tekee tämän. Se myös lisää ylimääräistä vesieristystä ja viemäröintiä. Vaikka toki onkin esteettinen ratkaisu.

 

[Shajk]

Lihavoidusta kohdasta olen eri mieltä, tai sitten en tajua mitä tarkoitat. NO1 ja NO2 alueilla tilanne on huono, mutta Suomen kannalta kuitenkin näin on paljon parempi verrattuna siihen jos esimerkiksi Pohjois-Ruotsissa olisi huono vesitilanne.

Olet oikeassa, ilman Pohjois Ruotsin vettä tuleva talvi olisi katastrofi.

Kannattaa katsoa kaikki alueet ja kokonaisuus. Nyt Suomessa on normaali allastilanne, Ruotsissa keskimääräistä parempi, Pohjois-Norjassa ennätyshyvä. Kaikki tämä on suhteellisesti Suomelle eduksi, koska em. alueiden kaikkea ylenmääräistä sähköä ei saada siirretyksi Etelä-Norjaan.

Samalla on tietysti varhaista sanoa talven tilanteesta mitään, syksyn sadekausi on vielä edessä.

Toisaalta pohjois Norjan ylijäämä ei saada siirrettyä mitään suurempia määriä Ruotsiin tai Suomeen. Nytkin hintaero sellainen että johdot pitäisi hehkua punaisina. Etelä Norjaan menee noin 1000MW, Suomeen ja Ruotsiin menee noin 900MW.

Ruotsista Oslon NO1 alueelle on vahvat siirtoyhteydet. Nyt "ensimmäistä kertaa maailmansotien jälkeen" Ruotsissa laadittu suunnitelma sähköpulaa varten, eli säännöstely ja sähkökatkoja. Norjassa NO1 alueelle varoitettu että sähkö voi loppua jo syksyllä.

Itse näen asian niin että NO1, NO2 ja SE4 etelä Ruotsissa toimii kuin iso musta aukko joka imee sähköä pois FennoSkan kaapelista, jolloin tänne Suomeen tulee vähemmän sähköä.

 

[Shajk]

"Tuurivoimasta" oli puhetta... Nyt mielenkiintoista nähdä että tuulivoimaennusteen ja todellisen tuotannon erotus on luokka 300-400MW, ja samaan aikaan pörssisähkön päivän sisäisellä markkinalla ostettu noin 300MW sähköä, ja päivän korkein hinta intraday markkinalla ollut yli 100€/MW.
Oma tulkintani on että joku on joutunut paikkaamaan vähän väärin mennyttä ennustetta ostamalla sähköä kun luvattu tuotantomäärä ei toteutunut.

 

[ttppii]

.



@ttppii Jos itse pystyt kulutuksestasi yli 80% ajoittamaan välille 22 - 07 ja käytät pörssisähköä, niin kiinnostaisi tietää paljonko olet vaikka toukokuussa tai kesäkuussa maksanut siitä keskihintaa? Itsellä se koko perheen kovista ponnisteluista huolimatta nousi 12,588c/kWh (siihen päälle kauppiaan 0,293c/kWh kate). Nykyinen Turku Energian 12,38c/kWh sopimus ilman hirvittävää säätämistä palautti perhesovun.

Toukokuussa 10,66 senttiä (kulutus päivä 413, yö 1728).
Kesäkuu 10,44 senttiä (päivä 324, yö 1207).

Ei juurikaan säätöä. Pääauton lataus Gridiolla halvimpaan hintaan suunnattuna niihin öihin kun sähkö halpaa. Kakkosauton lataus pyrkimys yöaikaan, mutta vähän ajoa ja pieni akku, joten paljoa merkkaa. Tiskikone yöaikaan ajastettuna, mutta se nyt lämmitys/autosähköihin verrattuna hyttysen pierahdus tietysti.

 

[Janishell]

Aiemmin olen pitänyt aurinkopaneeleja järjettömänä sijoituksena. Sähkön hinnan raketoinnin myötä olen pohtinut aurinkopaneelien tilaamista sillä perheessä on kaksi sähköautoa, joilla voisi imeä mahdollisimman paljon virtaa omaan käyttöön erityisesti silloin kun sitä on tarjolla. Toisaalta mietityttää laskeeko sähkön hinta jossain vaiheessa oleellisesti. Takaisinamaksuaika olisi näillä hinnoilla varsin lyhyt ja ottaen huomioon, että voimme käyttää leijonanosan tuotetusta sähköstä itse tämä vaikuttaisi suhteellisen kannattavalta ajatukselta. Valitettavasti en ole saanut tarjouksia, ilmeisesti muitakin kiinnostuneita on.

Luulen että nytten on aurinkopaneeli asennukset maximi hinnoissa. Sen takia huonoaika tälläisille projekteille.

 

[autsi]

Näköjään puhelinmyyjäkki lähtee nykyään suoraan sotu:a kyselemään. Onkohan niillä joku hiillostuskampanja käynnis?

 

[renee]

Näköjään puhelinmyyjäkki lähtee nykyään suoraan sotu:a kyselemään. Onkohan niillä joku hiillostuskampanja käynnis?

Jos on Nordic Green Energy, niin todennäköisesti sopimuskusetus mielessä Mulle yrittivät kusettaa sopparia samoin keinoin, mistä olivat jo aiemmin saaneet nuhteita. Kierrä kaukaa tämä firma, jos et halua ongelmia.

Aggressiivinen ja harhaanjohtava sähkösopimusten puhelinmyynti

Tiivistelmä Switch Nordic Green AB Filial Finland (jäljempänä Nordic Green Energy) myi sähkösopimuksia kuluttajille puhelimitse ja myyntiständeillä.

www.kkv.fi

 

[Shajk]

Luulen että nytten on aurinkopaneeli asennukset maximi hinnoissa. Sen takia huonoaika tälläisille projekteille.

Itse sain hyvän hinnan itse raudalle, sitten pyrin itse tehdä niin paljon töistä kun mahdollista, joku sähkömies mukaan paikanpäälle ihmettelemään jossain vaiheessa.

Avaimet käteen hinnat paisuneet aika lailla. Itse olen vähän sitä mieltä että paras aika paneeleille oli viime vuonna, toiseksi paras aika on nyt. Tästä eteenpäin vain huononee. Inflaatio nostaa hinnat, ja sähkön hinta laskee (ehkä).

Toisaalta koska universumi tykkää kettuilla mun kanssa, sekunti invertterin kytkemisen jälkeen sähkön hinta romahtaa pysyväisesti alle 5snt/kWh.

 

[paleale]

Itse sain hyvän hinnan itse raudalle, sitten pyrin itse tehdä niin paljon töistä kun mahdollista, joku sähkömies mukaan paikanpäälle ihmettelemään jossain vaiheessa.

Avaimet käteen hinnat paisuneet aika lailla. Itse olen vähän sitä mieltä että paras aika paneeleille oli viime vuonna, toiseksi paras aika on nyt. Tästä eteenpäin vain huononee. Inflaatio nostaa hinnat, ja sähkön hinta laskee (ehkä).

Toisaalta koska universumi tykkää kettuilla mun kanssa, sekunti invertterin kytkemisen jälkeen sähkön hinta romahtaa pysyväisesti alle 5snt/kWh.

Take one for the team, bruh! Lupaan tulla kytkeen kannattamattoman aurinkosähkön irti ja viemään romut kierrätykseen ihan ilmaiseksi.

Tulevat kuukaudet ovat todella mielenkiintoisia laman roikkuessa raskaana päittemme yllä kaiken muun kivan lisäksi.

 

[P.Ness]

Sähkösopparin uusinta edessä, ja meinaa pumpusta ottaa hintojen nousu.

2 vuotta sitten kun kilpailutti, niin silloin kun esim. kilpailuttajan nettisivulle laittoi kulutuksen esim. 3000kWh sai parempia tarjouksia, kuin esim. 15000kWh. Nyt tuli vain samoja tarjouksia, vaikka kulutuksen syötti mitä vain. Onko nämä kikkailut sitten jo eliminoitu?

Onko joku muu sivusto mistä noita sähkönhintoja voisi katsella kuin tuo kilpailuttaja.fi? Tuolta olen muistaakseni uusinut muistaakseni monet edelliset sähkösopparit.