Kyllä varmaan, jos ajatellaan 0.01% tuotantopäivistä. Vuoden mittakaavassa talvi on parempi jakso kuin kesä.Tuulivoima tuottaa huonosti kovimpina pakkaspäivinä, jolloin sähköä tarvitaan eniten.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Kyllä varmaan, jos ajatellaan 0.01% tuotantopäivistä. Vuoden mittakaavassa talvi on parempi jakso kuin kesä.Tuulivoima tuottaa huonosti kovimpina pakkaspäivinä, jolloin sähköä tarvitaan eniten.
Toisaalta sähköntuotantokapasiteettia lisätään ihan jokaisessa maassa, koska ennusteet sähkön kysynnälle myös pitkällä aikavälillä ovat erinomaiset. Sähköntuotantokustannukset eivät ole merkittävästi kasvamaan päin, joten pitkän ajan ennusteet puhuvat mielestäni sähkön hinnan laskun puolesta. Sähkö on bulkkia, joten sen hinta on periaatteessa tuotantokustannus plus marginaali eikä sen enempää.Onneksi seuraavina vuosina Aurora valmistuu, se alentaa hintoja Suomessa.
Pidemmällä aikavälillä ruotsi saa sitten verkkonsa kuntoon, Suomen ja Viron välille tulee kolmas kaapeli, ja balttiasta Eurooppaan lisää kapasiteettia, kaikki nostavat sähkön hinta suomessa.
Kyllä varmaan, jos ajatellaan 0.01% tuotantopäivistä.
Vuoden mittakaavassa talvi on parempi jakso kuin kesä.
Eikös siinä ole joku juttu et pakkasilla maanpinnalla ei tuule mut tuolla jossain 100m korkeudessa kyllä.
Yleisesti ottaen korkealla tuulee aina ja mitä korkeammalle mennään, sitä varmemmin tuulee. Tuulivoiman osalta ongelmaksi muodostuu se, ettei päästä välttämättä tarpeeksi korkealle.Eikös siinä ole joku juttu et pakkasilla maanpinnalla ei tuule mut tuolla jossain 100m korkeudessa kyllä.
Norjassa on paikoin 2 e/MWh hintoja. Vielä kun saataisiin paremmat yhteydet, niin kyllä kelpaisi.

Voi olla, mutta nämä hinnat siis sääntelemättömiä markkinahintoja.Muistanko oikein, että joissakin norjalaiskunnissa on lakisääteinen tai sopimustekninen syy, että sikäläiset saavat sähkönsä omaan käyttöön hyvin edullisesti?![]()
Varmasti, missä maassa ei olisi. Onhan meilläkin ihan ilman säädettyjä lakeja jotkut paikalliset sähköyhtiöt pitäneet omalle toimitusvelvollisuusalueellen edullisemmat hinnat kuin muille. Esim. Seinäjoen energia tällä hetkellä 6,80snt/kWH, 2€kk vrt. markkinoiden yleiset hinnat.Muistanko oikein, että joissakin norjalaiskunnissa on lakisääteinen tai sopimustekninen syy, että sikäläiset saavat sähkönsä omaan käyttöön hyvin edullisesti?![]()
Pitkistä pakkasjaksoista ja tuulivoimasta sössöttäminen on vähän niin ja näin. Ilmatieteenlaitos yllättäen tilastoi näitäkin, ja esim Helsingin tai edes jyväskylän korkeudella tuollaiset jaksot ovat varsin harvinaisia.
![]()
Kovat pakkaset - Ilmatieteen laitos
Tilastoja kovista pakkasista ja talven kylmimmistä lämpötiloista eri puolella Suomea.www.ilmatieteenlaitos.fi
Onko sähköenergian varastoinnista (akut tms?) edes minkäänlaisia projekteja tai innovaatioita tai onko tuo teknisesti edes millään muotoa mahdollista? Jos olisi, varmaan löytyisi jo joka paikasta. Tietenkin noiden vesialtaiden täyttö varmaan luokitellaan varastoinniksi, mutta esim aurinkoenergiaa ei varmaan voida ottaa mitenkään jemmaan?
Tyhmiä kysymyksiä ehkä, mutta sähkön tuotosta ymmärrän saman verran kuin sika satelliitista.
Karkeasti joka toinen vuosi on Helsingissä viikon tai pitempi pakkasjakso. Onko tuo nyt sitten "varsin harvinaista"? Minusta sähköä on kiva saada joka päivä ja erityisesti pakkaspäivinä. Mutta olenkin aika kermaperse...Pitkistä pakkasjaksoista ja tuulivoimasta sössöttäminen on vähän niin ja näin. Ilmatieteenlaitos yllättäen tilastoi näitäkin, ja esim Helsingin tai edes jyväskylän korkeudella tuollaiset jaksot ovat varsin harvinaisia.
![]()
Kovat pakkaset - Ilmatieteen laitos
Tilastoja kovista pakkasista ja talven kylmimmistä lämpötiloista eri puolella Suomea.www.ilmatieteenlaitos.fi
Katsoin koko dataa. Sähkön kannalta ei ole suurtakaan eroa onko pakkasjakso yhden vai seitsemän päivän pituinen. Sähköä on kyettävä tuotamaan kysynnän mukaan joka sekunti tai sähkö loppuu.2000-2019 helsingissä kaksi -15 asteen pakkasjaksoa on keskimäärin joka toinen vuosi?
Jos nyt vertailusivustolta löytää "hyvän" tarjouksen, niin voiko sellaisen tehdä alkamaan vuoden lopusta?
Voi tehdä, mikäli ko. vertailusivusto vaan antaa sen tehdä. Pääosin vertailusivustot on rajoittaneet sen 90vrk.Kysyn tutun omakotitaloasujan puolesta. Hänellä soppari umpeutuu joskus vuoden lopussa. Jos nyt vertailusivustolta löytää "hyvän" tarjouksen, niin voiko sellaisen tehdä alkamaan vuoden lopusta? Hän sai myös tarjouksen (joka alkaisi vuoden lopussa) nykyiseltä tuottajalta, ja tarjous oli aika suolainen - kuten arvata saattaa. Ja nyt pohtii että mitä kannattaa tehdä. Selvää on, ettei kukaan osaa ennustaa sähkön hinnankehitystä tänä vuonna.
Tässä ketjussa on ollut tämän hetken edullisimmat saatavilla olevat hinnat kyllä, ja ne on edullisempia kuin vertailusivustojen kautta saatavat - ja ne yleensä saa tilattua jo vuoden vaihteeseenkin.
Katsoin koko dataa. Sähkön kannalta ei ole suurtakaan eroa onko pakkasjakso yhden vai seitsemän päivän pituinen. Sähköä on kyettävä tuotamaan kysynnän mukaan joka sekunti tai sähkö loppuu.
En ole Jan11, mutta ainakin Heleniltä on perinteisesti saanut pidemmänkin ajan päähän. Nytkin heidän sopimussivunsa kalenteri antaa valita ensi vuoden heinäkuuhun asti. Tyypillisesti noissa klikkaa kalenteria -tyyppisissä valinnoissa kalenterissa on enebloitu ne päivät, jotka ovat "sallittuja", joten pitäisi onnistua. En ole kuitenkaan nyt tehnyt sopimusta, joten ihan varmasti en onnistumista tiedä.@Jan11 Mielenkiinnolla otamme vastaan yhdenkin sähkönmyyntitarjouksen, jonka voi laittaa tulille vuoden lopussa. Laita linkkiä pöytään?
Avaatko hivenen mitenkä pakkasjakson pituudella on merkitystä sähkön tuotannon kannalta?Kyllä sillä nyt on hitosti merkitystä onko sen pakkasjakson pituus päivä vai viikko.
Avaatko hivenen mitenkä pakkasjakson pituudella on merkitystä sähkön tuotannon kannalta?
Minulle ainakin vastasivat chatissa että hinta on tuo mikä nyt on sovittu kun kyselin samaa. Soppari alkamassa vasta 10.1.2023.
Onko sulla dataa tukemaan väitettäsi? "Ei pitäisi olla vaikeaa" viittaa että sinulla ei ole mitään käsitystä asiasta. Todista toki että olen väärässä.No ei vaikuta tuotantoon, mutta kulutukseen kyllä (sehän se ongelma on pakkasjaksolla). Ei pitäisi olla vaikea ymmärtää miten pidemmällä pakkasjaksolla kulutus kasvaa vrt. päivän pakkanen.
Helenillä saa 2-vuoden ajalle. Ja eikös tuo vertailusivusto easyenergy anna tehdä tälläkin sivustolla edulliseksi mainitun Turku energian sopparin aika pitkälle… ihan kokeilin äsken, että vuoden päähän ainakin.@Jan11 Mielenkiinnolla otamme vastaan yhdenkin sähkönmyyntitarjouksen, jonka voi laittaa tulille vuoden lopussa. Laita linkkiä pöytään?
@Jan11 Mielenkiinnolla otamme vastaan yhdenkin sähkönmyyntitarjouksen, jonka voi laittaa tulille vuoden lopussa. Laita linkkiä pöytään?
Onko sulla dataa tukemaan väitettäsi? "Ei pitäisi olla vaikeaa" viittaa että sinulla ei ole mitään käsitystä asiasta. Todista toki että olen väärässä.
Toki pakkasella menee hetken kulkea talojen rakenteiden läpi mutta ei siinä montaa päivää mene normaali sähkölämmitteisessä talossa.
Sopimusvahvistuksen pitäisi tulla sinulle sähköpostiin lokakuun alkupuolella.”
Helenillä saa 2-vuoden ajalle. Ja eikös tuo vertailusivusto easyenergy anna tehdä tälläkin sivustolla edulliseksi mainitun Turku energian sopparin aika pitkälle… ihan kokeilin äsken, että vuoden päähän ainakin.
Niinpä, silti jotkut jaksaa inttää että tuulivoimalla ei tee mitäänLuulisi kaikkien tietävän että silloin kun meillä on alle -20 pakkasta niin, onneksi, meillä ei tuule. Ideologia voi tosin sumentaa muistia mutta vanhaa tuuli- ja säädataa löytyy kyllä jos asia kiinnostaa.
Oliko muuten paljo centtihinta ja milloin tarkalleen soppari alkamassa? Onkohan kaikilla sähköfirmoilla noin, eli jos laittaa sopparin alkamaan esim. 3kk päähän niin myös sopimusvahvistus tulee vähän aikaa eli tyyliin joitakin päiviä ennen kuin sopimus virallisesti alkaa?
![]()
Kotitalouksien sähköjä voidaan joutua katkomaan ensi talvena energiapulan vuoksi – "Suomi on aikamoisessa energiakriisissä"
Suomessa varaudutaan rajoittamaan kotitalouksien sähkönkulutusta ensi talvena, kertoo energiateollisuus.www.mtvuutiset.fi
Luin vain tuon otsikon "Kotitalouksien sähköjä voidaan joutua katkomaan ensi talvena energiapulan vuoksi". Saattaa tosiaan sähkön hinta nousta jos täällä tosiaan on niin kova energiapula. Tulkitsen tuollaisen otsikoinnin lähinnä pelotteluksi ja klikkien saamiseksi koska muuten tästä uutisoitaisiin ihan eri tavalla.
Ei liene ongelma, onhan noita sähkökatkoja ja niistä toivutaan ilman ketjureaktiota.Mahtaakohan tämäkään olla hyvä idea, pari tuntia alueelta sähköt pois ja kun ne tulee takaisin, koko alueen jääkaapit, pakastimet, ilpit/vilpit/maalämpöpumput/sähkölämmitykset/autojen lataukset yms. menee kerralla päälle. Kellonajasta riippuen myös liedet/uunit. En tiedä alueiden koosta, mutta äkkiä kuviteltuna voi tulla isojakin piikkejä..?
Toimittajilta kovaa onanointia aiheen ympärillä. Hallitut katkokset asuinalueilla on toistaiseksi teoreettinen mahdollisuus, mitä lähteetkin on sanoneet. Ensin tulee suositukset sähkön käytön vähentämiseen eli suositus tiputtaa sisälämpötiloja sekä vähentää/lopettaa sähköllä saunominen jne. Sen jälkeen tulee teollisuuden hallitut sähkökatkokset. Siitä on pitkä matka asuinalueiden sähköjen katkomiseen.
Ei talouskohtaisia rajoituksia tule, vaan alueellisia, jaksotettuja ja lyhyitä sähkökatkoja, jos siis sähkö uhkaa loppua. Eka tietty suositellaan ja maanitellaan ja ajetaan teollisuutta alas.Mikä tekee tuosta mahdottoman? Etäyhteydellä varustetut sähkömittarit taipuvat kyllä tuohon, puuttuuko sitten mahdollisuus laittaa ko. ohjaus kaikkiin alueen X mittareihin kerralla?
Btw. Miten sopimusehdot taipuvat tuohon?
Mahtaakohan tämäkään olla hyvä idea, pari tuntia alueelta sähköt pois ja kun ne tulee takaisin, koko alueen jääkaapit, pakastimet, ilpit/vilpit/maalämpöpumput/sähkölämmitykset/autojen lataukset yms. menee kerralla päälle. Kellonajasta riippuen myös liedet/uunit. En tiedä alueiden koosta, mutta äkkiä kuviteltuna voi tulla isojakin piikkejä..?
En tuohon tekniseen tapaan ottanut kantaa vaan tuohon miten poikkeustilanteissa prioriteettien mukaisesti lähdettäisiin menettelemään prosessimielessä. Joskus tuota tavattiin itselle, mutta aikaa parikymmentä vuotta, joten en varmaan muista asioita oikeinkaan enää.Mikä tekee tuosta mahdottoman? Etäyhteydellä varustetut sähkömittarit taipuvat kyllä tuohon, puuttuuko sitten mahdollisuus laittaa ko. ohjaus kaikkiin alueen X mittareihin kerralla?
Btw. Miten sopimusehdot taipuvat tuohon?
Kuten @HTK12 jo mainitsi, niin kulutuspiikit saadaan useamman päivän (tai viikon) pakkasjakson jälkeen. Yksittäisellä tai edes 2-3 päivän pakkasella ei ole vielä huippuja tule. Tämä pätee myös Suomen kulutusennätykseen vuonna 2016. Syynä on yksinkertaisesti se, että kulutuksen kasvussa on mukana "hitausmomentti". Kylmä hiipii hiljalleen rakenteisiin, ihmiset säätävät lämmityksiä taloille ja autoille ja mm. teollisuudessa laitteet syövät enemmän sähköä jäykistyessään kylmästä.Katsoin koko dataa. Sähkön kannalta ei ole suurtakaan eroa onko pakkasjakso yhden vai seitsemän päivän pituinen. Sähköä on kyettävä tuotamaan kysynnän mukaan joka sekunti tai sähkö loppuu.
Ei ole välttämättä pitkä matka, jos tulee merkittävä sähköverkon (=kantaverkon) vika tilanteessa, jossa on jo sähköpulan uhka päällä.Toimittajilta kovaa onanointia aiheen ympärillä. Hallitut katkokset asuinalueilla on toistaiseksi teoreettinen mahdollisuus, mitä lähteetkin on sanoneet. Ensin tulee suositukset sähkön käytön vähentämiseen eli suositus tiputtaa sisälämpötiloja sekä vähentää/lopettaa sähköllä saunominen jne. Sen jälkeen tulee teollisuuden hallitut sähkökatkokset. Siitä on pitkä matka asuinalueiden sähköjen katkomiseen.
Epäilen, että kytkentöjä ei tehdä mittaritasolla, vaan kytkemällä laajempia alueita kerralla irti. Pienempi mahdollisuus yksittäisten laitteiden vikatiloihin ja nopeampi toteuttaa vs. tuhansien mittarien komentaminen, jonka myötä komennot väistämättä puskuroituvat.Mikä tekee tuosta mahdottoman? Etäyhteydellä varustetut sähkömittarit taipuvat kyllä tuohon, puuttuuko sitten mahdollisuus laittaa ko. ohjaus kaikkiin alueen X mittareihin kerralla?
Btw. Miten sopimusehdot taipuvat tuohon?
Tuota korttia taidetaan käyttää vain pakon edessä eikä kynttiläpaloja pohtien. Katkon aikana sähkön kulutusta ei tapahdu, joten huono bisnes yhtiöille, vaikka miten sähköä kuluisikin enemmän sen jälkeen.Tuolla saa sitten kätevästi kasvatettua myös tehomaksua verkkoyhtiölle. Pula energiasta iskee oletettavasti kylmimpinä ajankohtina, joten esim. suorasähkölämmitteinen talo huonolla energianluokituksella, sähköllä lämpiävä käyttövesi, lattialämpö jne. kaksi sähkötöntä tuntia jossain -25c:ssä pistää palautuksen jälkeen kaiken käymään täysillä.
Ehkä riski kynttiläpalojen voimakkaasta lisääntymisestä hillitsee himoa käyttää herkästi tätä korttia.
Tämä ei kuitenkaan taida poiketa mitenkään siitä, että "normaalina" vuotena iskisi vastaava vika kulutushuipun kohdalla? Ainahan koko verkon saa pimeäksi, kun tarpeeksi jossitellaan. Varmaan haastateltuakin ärsyttää, kun toimittaja iskee otsikon sen mukaan, että haastattelussa käsitelty "jos ... ja.... sekä... että..." pahin mahdollinen skenaario toteutuu. Minulta ainakin lähtis sokka irti, jos joku toimittaja menis pistämään suuhuni jonkun "asiantuntija myöntää" tyylisen puolitotuuden.Ei ole välttämättä pitkä matka, jos tulee merkittävä sähköverkon (=kantaverkon) vika tilanteessa, jossa on jo sähköpulan uhka päällä.
Tuolla saa sitten kätevästi kasvatettua myös tehomaksua verkkoyhtiölle. Pula energiasta iskee oletettavasti kylmimpinä ajankohtina, joten esim. suorasähkölämmitteinen talo huonolla energianluokituksella, sähköllä lämpiävä käyttövesi, lattialämpö jne. kaksi sähkötöntä tuntia jossain -25c:ssä pistää palautuksen jälkeen kaiken käymään täysillä.
Ehkä riski kynttiläpalojen voimakkaasta lisääntymisestä hillitsee himoa käyttää herkästi tätä korttia.
Käytämme välttämättömiä evästeitä, jotta tämä sivusto toimisi, ja valinnaisia evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseksi.