Sähkönmyyntisopimukset ja niiden hinnat (EI yleistä sähkökeskustelua!)

Fingridin mukaan Suomi on täysin omavarainen sähkön suhteen ensi vuonna tai viimeistään vuonna 2024. Pitkään ei siis tarvitse miettiä maailmanlopun skenarioita :) Pari talvea villasukat jalassa ja se siitä.

Lisäksi Ruotsin heikko sisäinen siirtokapasiteetti pohjoisesta etelään on Suomen etu, eli Pohjois-Ruotsista Suomi saa lähes varmasti sähköä, vaikka Ruotsissa sähköstä olisi pulaa, koska Pohjois-Ruotsi tuottaa lähes aina ylijäämää, jota ei saada siirrettyä kokonaisuudessaan etelään.
Kyllähän me olemme pian vuosi tasolla omavarainen kunhan OL3 lähtee käyntiin ja tuulivoimaa rakennetaan hivenen lisää. Tämä tosin tarkoittaa Suomeksi että kesällä tuulisina päivinä meillä on ylikapasiteettia huomattavasti, talven kulutushuippuin olemme silti tuontisähkön varassa. Tämä johtuu siitä että käytänössä 100% talven huippukulutus päivistä on vähätuulisia jolloin tuulivoimasta ei ole juuri apua.

Ruotsikin parantanee sähköverkkoaan jollakin aikajänteellä jolloin hinnat tasaantuvat maan sisällä nostaen meidän sähkönhintaa.

Eli olemme tuontisähköstä riippuvaisia kunnes pystymme varastoimaan tuulisähköä isoja määriä tai rakennamme fossiilisia voimalatoksia lisää. Kumpikaan näistä ei ole tapahtumassa pian.
 
Kyllähän me olemme pian vuosi tasolla omavarainen kunhan OL3 lähtee käyntiin ja tuulivoimaa rakennetaan hivenen lisää.
Tämä tosin tarkoittaa Suomeksi että kesällä tuulisina päivinä meillä on ylikapasiteettia huomattavasti, talven kulutushuippuin olemme silti tuontisähkön varassa. Tämä johtuu siitä että käytänössä 100% talven huippukulutus päivistä on vähätuulisia jolloin tuulivoimasta ei ole juuri apua.

Ruotsikin parantanee sähköverkkoaan jollakin aikajänteellä jolloin hinnat tasaantuvat maan sisällä nostaen meidän sähkönhintaa.

Eli olemme tuontisähköstä riippuvaisia kunnes pystymme varastoimaan tuulisähköä isoja määriä tai rakennamme fossiilisia voimalatoksia lisää. Kumpikaan näistä ei ole tapahtumassa pian.

Voisimme myös rakentaa lisää puuta polttavia voimalaitoksia. Puu on täysin uusiutuvaa energiaa. Tosin sitä puunkin uusiutumista yritetään selvästi haitata "luonnonsuojelun" nimissä kun halutaaan vaan todella typerästi lisää "suojella metsiä" tajuamatta yhtään että ne "suojellut metsät" vaan tuottavat metaanipäästöjä (puun lahotessa) siinä missä ei-suojellut metsät antavat meille uusiutuvaa luonnonvaraa.

Ja turpeen polttaminen ei ole mikään ongelma niin kaun kun sitä kulutetaan vähemmän kuin sitä uusiutuu. Eli sen käyttöä voitaisiin aivan hyvin lisätä, suomessa turpeen kulutus on ollut selvästi pienempi kuin sen muodostuminen.

Turpeen osalta ainoa ongelma on idioottipoliitikot jotka ovat yrittäneet sabotoida sen käyttöä, sekä EU-tasolla että kansallisella tasolla.
 
Viimeksi muokattu:
Ruotsikin parantanee sähköverkkoaan jollakin aikajänteellä jolloin hinnat tasaantuvat maan sisällä nostaen meidän sähkönhintaa.

Onneksi seuraavina vuosina Aurora valmistuu, se alentaa hintoja Suomessa.

Pidemmällä aikavälillä ruotsi saa sitten verkkonsa kuntoon, Suomen ja Viron välille tulee kolmas kaapeli, ja balttiasta Eurooppaan lisää kapasiteettia, kaikki nostavat sähkön hinta suomessa.
 
Onneksi seuraavina vuosina Aurora valmistuu, se alentaa hintoja Suomessa.

Pidemmällä aikavälillä ruotsi saa sitten verkkonsa kuntoon, Suomen ja Viron välille tulee kolmas kaapeli, ja balttiasta Eurooppaan lisää kapasiteettia, kaikki nostavat sähkön hinta suomessa.
Toisaalta sähköntuotantokapasiteettia lisätään ihan jokaisessa maassa, koska ennusteet sähkön kysynnälle myös pitkällä aikavälillä ovat erinomaiset. Sähköntuotantokustannukset eivät ole merkittävästi kasvamaan päin, joten pitkän ajan ennusteet puhuvat mielestäni sähkön hinnan laskun puolesta. Sähkö on bulkkia, joten sen hinta on periaatteessa tuotantokustannus plus marginaali eikä sen enempää.
 
Kyllä varmaan, jos ajatellaan 0.01% tuotantopäivistä.

Mitä ihmettä nyt oikein horiset jostain muka keskimäärin n. 27 vuoden välein tapahtuvasta asiasta?

Ne tuulettomat pakkaspäivät on aika paljon yleisempiä asioita kuin yksittäisiä päiviä n. 27 vuoden välein. Ne on joka talvi toistuvia (useamman päivän putkeen kestäviä) asioita, joiden aikana ihmisillä olisi aika paljon ongelma jos pitäisi tuulivoimaan luottaa energhiantuotannossa.

Esim. viime talvelle tuli tällaisia pakkasia aika lailla viikko putkeen. Se energiantuotantokapasiteetti pitää mitoittaa niiden mukaan.


Vuoden mittakaavassa talvi on parempi jakso kuin kesä.

"talvi on keskimäärin vähemmän huono kuin kesä" olisi korrektimpi ilmaisu, mutta tällä ei edelleenkään ole huoltovarmuuden kannalta mitään väliä. Tuulivoima ei tyypillisesti tuota sähköä silloin kun sitä eniten tarvitaan. Se, että se on tuottanut kohtalaisesti viikko sitä ennen tai viikko sen jälkeen ei edelleenkään lohduta, koska meillä ei ole tehokkaita sähkönvarastointikeinoja edes sen viikon ajalle.
 
Viimeksi muokattu:
Luulisi kaikkien tietävän että silloin kun meillä on alle -20 pakkasta niin, onneksi, meillä ei tuule. Ideologia voi tosin sumentaa muistia mutta vanhaa tuuli- ja säädataa löytyy kyllä jos asia kiinnostaa.
 
Viimeksi muokattu:
Eikös siinä ole joku juttu et pakkasilla maanpinnalla ei tuule mut tuolla jossain 100m korkeudessa kyllä.
 
Suomen kannalta hyvä asia on se, että meillä on naapureina Ruotsi ja Norja. Molemmat ovat luotettavia maita ja kovia sähköntuottajia :) Katselin tuossa markkinahintoja, niin Suomessa markkinahinta on tällä hetkellä 446 e/MWh, kun taas Pohjois-Ruotsissa 17 e/MWh, sanomattakin selvää, että nyt sähköä tuodaan Pohjois-Ruotsista putket kuumina Suomeen. Norjassa on paikoin 2 e/MWh hintoja. Vielä kun saataisiin paremmat yhteydet, niin kyllä kelpaisi.
 
Eikös siinä ole joku juttu et pakkasilla maanpinnalla ei tuule mut tuolla jossain 100m korkeudessa kyllä.
Yleisesti ottaen korkealla tuulee aina ja mitä korkeammalle mennään, sitä varmemmin tuulee. Tuulivoiman osalta ongelmaksi muodostuu se, ettei päästä välttämättä tarpeeksi korkealle.
 
Pitkistä pakkasjaksoista ja tuulivoimasta sössöttäminen on vähän niin ja näin. Ilmatieteenlaitos yllättäen tilastoi näitäkin, ja esim Helsingin tai edes jyväskylän korkeudella tuollaiset jaksot ovat varsin harvinaisia.

 
Norjassa on paikoin 2 e/MWh hintoja. Vielä kun saataisiin paremmat yhteydet, niin kyllä kelpaisi.

Muistanko oikein, että joissakin norjalaiskunnissa on lakisääteinen tai sopimustekninen syy, että sikäläiset saavat sähkönsä omaan käyttöön hyvin edullisesti? :hmm:
 
Onko sähköenergian varastoinnista (akut tms?) edes minkäänlaisia projekteja tai innovaatioita tai onko tuo teknisesti edes millään muotoa mahdollista? Jos olisi, varmaan löytyisi jo joka paikasta. Tietenkin noiden vesialtaiden täyttö varmaan luokitellaan varastoinniksi, mutta esim aurinkoenergiaa ei varmaan voida ottaa mitenkään jemmaan? Lähinnä ajattelen, että eikö tuota voisi johonkin akkuihin vetää talteen tjsp.

Tyhmiä kysymyksiä ehkä, mutta sähkön tuotosta ymmärrän saman verran kuin sika satelliitista.
 
Menee vähän OT mutta tällä hetkellä näyttäisi olevan hyvä kohde jos pääsee sijoittamaan vesivoimaa tuottaviin yrityksiin. Vesivoima toimii säätöenergiana joten tuotantoa nostetaan kun sähkönhinta nousee riittävän korkealle. Kun hinta laskee vesivoiman tuotantoa ollaan ensimmäisenä tiputtamassa.
 
Muistanko oikein, että joissakin norjalaiskunnissa on lakisääteinen tai sopimustekninen syy, että sikäläiset saavat sähkönsä omaan käyttöön hyvin edullisesti? :hmm:
Varmasti, missä maassa ei olisi. Onhan meilläkin ihan ilman säädettyjä lakeja jotkut paikalliset sähköyhtiöt pitäneet omalle toimitusvelvollisuusalueellen edullisemmat hinnat kuin muille. Esim. Seinäjoen energia tällä hetkellä 6,80snt/kWH, 2€kk vrt. markkinoiden yleiset hinnat.
 
Pitkistä pakkasjaksoista ja tuulivoimasta sössöttäminen on vähän niin ja näin. Ilmatieteenlaitos yllättäen tilastoi näitäkin, ja esim Helsingin tai edes jyväskylän korkeudella tuollaiset jaksot ovat varsin harvinaisia.


Luitko nyt ollenkaaan linkkkiäsi, minkä pastetit?

Tuo linkkaamasi data ei tue väitettäsi noiden harvinaisuudesta.

Ja edelleenkään, eipä se paljoa lohduta jos ei tule viikon paleltumispakkasia joka vuosi vaan keskimäärin vain joka toinen vuosi.


Ja melkoisen ylimielistä ja typerää puhua muutenkin jostain "sössöttämisestä" vastineena asiallisille huoltovarmuusargumenteille.
 
Viimeksi muokattu:
Onko sähköenergian varastoinnista (akut tms?) edes minkäänlaisia projekteja tai innovaatioita tai onko tuo teknisesti edes millään muotoa mahdollista? Jos olisi, varmaan löytyisi jo joka paikasta. Tietenkin noiden vesialtaiden täyttö varmaan luokitellaan varastoinniksi, mutta esim aurinkoenergiaa ei varmaan voida ottaa mitenkään jemmaan?

Tyhmiä kysymyksiä ehkä, mutta sähkön tuotosta ymmärrän saman verran kuin sika satelliitista.

Onhan noita projekteja ja jo nyt on Suomessakin kaupallisia sähkövarastoja. Investointi on edelleen korkea vrt varastoitavan sähkön määrään.

Edit, ainakin ranskalaiselle Neoen Finlandilla on ainakin yksi sähkövarasto Suomessa, yhtiöllä lisäksi sähköntuotantoa tuuli-ja aurinkopuolella
 
Pitkistä pakkasjaksoista ja tuulivoimasta sössöttäminen on vähän niin ja näin. Ilmatieteenlaitos yllättäen tilastoi näitäkin, ja esim Helsingin tai edes jyväskylän korkeudella tuollaiset jaksot ovat varsin harvinaisia.

Karkeasti joka toinen vuosi on Helsingissä viikon tai pitempi pakkasjakso. Onko tuo nyt sitten "varsin harvinaista"? Minusta sähköä on kiva saada joka päivä ja erityisesti pakkaspäivinä. Mutta olenkin aika kermaperse...
 
2000-2019 helsingissä kaksi -15 asteen pakkasjaksoa on keskimäärin joka toinen vuosi? Jyväskylässä samassa ajassa viisi -20 asteen pakkasjaksoa.
 
Kysyn tutun omakotitaloasujan puolesta. Hänellä soppari umpeutuu joskus vuoden lopussa. Jos nyt vertailusivustolta löytää "hyvän" tarjouksen, niin voiko sellaisen tehdä alkamaan vuoden lopusta? Hän sai myös tarjouksen (joka alkaisi vuoden lopussa) nykyiseltä tuottajalta, ja tarjous oli aika suolainen - kuten arvata saattaa. Ja nyt pohtii että mitä kannattaa tehdä. Selvää on, ettei kukaan osaa ennustaa sähkön hinnankehitystä tänä vuonna.
 
2000-2019 helsingissä kaksi -15 asteen pakkasjaksoa on keskimäärin joka toinen vuosi?
Katsoin koko dataa. Sähkön kannalta ei ole suurtakaan eroa onko pakkasjakso yhden vai seitsemän päivän pituinen. Sähköä on kyettävä tuotamaan kysynnän mukaan joka sekunti tai sähkö loppuu.
 
Jos nyt vertailusivustolta löytää "hyvän" tarjouksen, niin voiko sellaisen tehdä alkamaan vuoden lopusta?

Ei ne anna tehdä sopparia niin kauas tällä hetkellä. Kokeilin itse eilen. Taitaa vaihdella 60-90 päivän välillä tulevaisuudessa se takaraja.
 
Kysyn tutun omakotitaloasujan puolesta. Hänellä soppari umpeutuu joskus vuoden lopussa. Jos nyt vertailusivustolta löytää "hyvän" tarjouksen, niin voiko sellaisen tehdä alkamaan vuoden lopusta? Hän sai myös tarjouksen (joka alkaisi vuoden lopussa) nykyiseltä tuottajalta, ja tarjous oli aika suolainen - kuten arvata saattaa. Ja nyt pohtii että mitä kannattaa tehdä. Selvää on, ettei kukaan osaa ennustaa sähkön hinnankehitystä tänä vuonna.
Voi tehdä, mikäli ko. vertailusivusto vaan antaa sen tehdä. Pääosin vertailusivustot on rajoittaneet sen 90vrk.
Tässä ketjussa on ollut tämän hetken edullisimmat saatavilla olevat hinnat kyllä, ja ne on edullisempia kuin vertailusivustojen kautta saatavat - ja ne yleensä saa tilattua jo vuoden vaihteeseenkin.
 
Viimeksi muokattu:
Tässä ketjussa on ollut tämän hetken edullisimmat saatavilla olevat hinnat kyllä, ja ne on edullisempia kuin vertailusivustojen kautta saatavat - ja ne yleensä saa tilattua jo vuoden vaihteeseenkin.

@Jan11 Mielenkiinnolla otamme vastaan yhdenkin sähkönmyyntitarjouksen, jonka voi laittaa tulille vuoden lopussa. Laita linkkiä pöytään?
 
Katsoin koko dataa. Sähkön kannalta ei ole suurtakaan eroa onko pakkasjakso yhden vai seitsemän päivän pituinen. Sähköä on kyettävä tuotamaan kysynnän mukaan joka sekunti tai sähkö loppuu.

Kyllä sillä nyt on hitosti merkitystä onko sen pakkasjakson pituus päivä vai viikko.
 
@Jan11 Mielenkiinnolla otamme vastaan yhdenkin sähkönmyyntitarjouksen, jonka voi laittaa tulille vuoden lopussa. Laita linkkiä pöytään?
En ole Jan11, mutta ainakin Heleniltä on perinteisesti saanut pidemmänkin ajan päähän. Nytkin heidän sopimussivunsa kalenteri antaa valita ensi vuoden heinäkuuhun asti. Tyypillisesti noissa klikkaa kalenteria -tyyppisissä valinnoissa kalenterissa on enebloitu ne päivät, jotka ovat "sallittuja", joten pitäisi onnistua. En ole kuitenkaan nyt tehnyt sopimusta, joten ihan varmasti en onnistumista tiedä.

Toinen asia on, että Helenin hinnat ovat nyt aika kalliit, että ei välttämättä kannata.

Joskus aiemmin ainakin on Lummekin antanut pidemmälle. Tein itse kesällä 20 sinne sopimuksen puoli vuotta ennakkoon. Tämän hetken tilanteesta en tiedä.

Toki varsin useilla yhtiöillä on rajana tuo max 90 pv ennakkoon.
 
Avaatko hivenen mitenkä pakkasjakson pituudella on merkitystä sähkön tuotannon kannalta?

No ei vaikuta tuotantoon, mutta kulutukseen kyllä (sehän se ongelma on pakkasjaksolla). Ei pitäisi olla vaikea ymmärtää miten pidemmällä pakkasjaksolla kulutus kasvaa vrt. päivän pakkanen.
 
Minulle ainakin vastasivat chatissa että hinta on tuo mikä nyt on sovittu kun kyselin samaa. Soppari alkamassa vasta 10.1.2023.

Sain itsekin tänään vastauksen

”Ja kyllä, olet tilannut sopimuksen tuolla hinnalla ja se tulee virallisesti menemään läpi, kun ollaan lähempänä sopimuksen alkamisajankohtaa. Tulet siis saamaan kyseiset hinnat 24 kk ajaksi.

Kuluttajan lakisääteinen peruutusaika 14 vuorokautta lähtee vasta sopimusvahvistuksesta ja sen päiväyksestä. Voimme siis poistaa odottavan sopimuksen järjestelmästämme myös ennen vahvistuksen saamista, jos näin haluat. Sopimusvahvistuksen pitäisi tulla sinulle sähköpostiin lokakuun alkupuolella.”


Eli mikäli vaikka ensi talvella on sopimus menossa katkolle kannattanee tehdä jo nyt uusi sopimus varuiksi. Mikäli hinnat laskee voi sopimuksen peruuttaa koska vaan ennen sopimusvahvistusta tai 14pv sopimusvahvistuksen jälkeenkin. Hintojen noustessa taas on hätävara sopimus jo tehtynä.
 
No ei vaikuta tuotantoon, mutta kulutukseen kyllä (sehän se ongelma on pakkasjaksolla). Ei pitäisi olla vaikea ymmärtää miten pidemmällä pakkasjaksolla kulutus kasvaa vrt. päivän pakkanen.
Onko sulla dataa tukemaan väitettäsi? "Ei pitäisi olla vaikeaa" viittaa että sinulla ei ole mitään käsitystä asiasta. Todista toki että olen väärässä.

Toki pakkasella menee hetken kulkea talojen rakenteiden läpi mutta ei siinä montaa päivää mene normaali sähkölämmitteisessä talossa.
 
@Jan11 Mielenkiinnolla otamme vastaan yhdenkin sähkönmyyntitarjouksen, jonka voi laittaa tulille vuoden lopussa. Laita linkkiä pöytään?
Helenillä saa 2-vuoden ajalle. Ja eikös tuo vertailusivusto easyenergy anna tehdä tälläkin sivustolla edulliseksi mainitun Turku energian sopparin aika pitkälle… ihan kokeilin äsken, että vuoden päähän ainakin.

Lisäksi aina kun löytää hyvän tarjouksen, jota ei saa webistä riittävän pitkälle, kannattaa ottaa sähköyhtiön omaan myyntiin puhelin/chat yhteyttä. Pääosin myynti onnistui kyllä pitkänkin ajan päähän, vaikka web-sivujen tarjouslomake olisikin rajattu.
 
Onko sulla dataa tukemaan väitettäsi? "Ei pitäisi olla vaikeaa" viittaa että sinulla ei ole mitään käsitystä asiasta. Todista toki että olen väärässä.

Toki pakkasella menee hetken kulkea talojen rakenteiden läpi mutta ei siinä montaa päivää mene normaali sähkölämmitteisessä talossa.

Ei se kulutus heti hyppää maksimiinsa kun pakkanen kiristyy. Kuten itsekin tajuat, niin kestää tovin, että se sähkölämmitteinen talo alkaa lämmittämään täysillä. Tämän nyt voi jokainen itse OKT:ssa asuva huomata. Samoin autojen ym. lämmitystarve nousee kun pakkanen kestää pidempään kun sen päivän. Kylmällä kelillä ihmiset lämmittelevät lämpimissä suihkuissa/käyvät saunassa jne. (Suihku on saunaakin pahempi sähkösyöppö tietyissä taloissa: näillä arkisilla tavoilla voit säästää sähkölaskussa). Itsehän väitit, ettei sillä ole merkitystä onko se pakkasjakso päivän vai viikon pituinen. Tämä kyllä viittaisi ettei sinulla ole käsitystä asiasta tai sitten esität vaan tyhmää. Sillä kestääkö se pakkasjakso viikon tai kaksi ei enää ole suurta merkitystä, mutta päivä vrt. viikko sillä on vielä paljonkin merkitystä.
 
Sopimusvahvistuksen pitäisi tulla sinulle sähköpostiin lokakuun alkupuolella.”

Oliko muuten paljo centtihinta ja milloin tarkalleen soppari alkamassa? Onkohan kaikilla sähköfirmoilla noin, eli jos laittaa sopparin alkamaan esim. 3kk päähän niin myös sopimusvahvistus tulee vähän aikaa eli tyyliin joitakin päiviä ennen kuin sopimus virallisesti alkaa?
 
Helenillä saa 2-vuoden ajalle. Ja eikös tuo vertailusivusto easyenergy anna tehdä tälläkin sivustolla edulliseksi mainitun Turku energian sopparin aika pitkälle… ihan kokeilin äsken, että vuoden päähän ainakin.

Helen nyt ei ole halvimmasta päästä tällä hetkellä.

Turku Energia, info painikkeen takana sopimuksen aloituspäivää valittaessa:

"Mikäli nykyistä määräaikaista sopimustasi on vielä yli 90 päivää jäljellä, niin emme voi vielä solmia ..."
 
Luulisi kaikkien tietävän että silloin kun meillä on alle -20 pakkasta niin, onneksi, meillä ei tuule. Ideologia voi tosin sumentaa muistia mutta vanhaa tuuli- ja säädataa löytyy kyllä jos asia kiinnostaa.
Niinpä, silti jotkut jaksaa inttää että tuulivoimalla ei tee mitään :rofl:... Mut eiköhä se offtopic piisaa
 
Oliko muuten paljo centtihinta ja milloin tarkalleen soppari alkamassa? Onkohan kaikilla sähköfirmoilla noin, eli jos laittaa sopparin alkamaan esim. 3kk päähän niin myös sopimusvahvistus tulee vähän aikaa eli tyyliin joitakin päiviä ennen kuin sopimus virallisesti alkaa?

17,97snt/kWh 4,3€/kk ja sopimus alkamassa tammikuun alussa eli noin 3kk / 90pv ennen alkua tulee tuo sopimusvahvistus. Eli jos 3kk päähän laittaa niin saanee hetimiten vahvistuksen.
Vähän aikaisemmin kun olisi ollut liikkeellä oisi saanut vielä 12snt tienoilta…
Toivomus on että syksymmällä saisi halvemman sopimuksen tehtyä mutta onpahan nyt joku tehtynä varuiksi.
Turku Energian omilta sivuilta ei onnistunut tuota tilata kuin max 90pv päähän mutta todennäköisesti soittamalla saisi myös suoraan heiltä tehtyä.
 
Lumme energian 5.89cent+0e/kk 24kk määräaikanen tuntuu täällä myös tällähetkellä todelliselta "lottovoitolta" jonka lukitin viime syksynä ja joka alkoi 1.4 tänä vuonna ja on 1.4.2024 asti.
Jos hinnat edelleen silloin tähtitieteelliset on sitten otettava kovahintainen sopimus 1v kerrallaan (jos semmoisia enään tarjotaan määräaikasissa). No tuota pähkitään sitten lähempänä..
 

Luin vain tuon otsikon "Kotitalouksien sähköjä voidaan joutua katkomaan ensi talvena energiapulan vuoksi". Saattaa tosiaan sähkön hinta nousta jos täällä tosiaan on niin kova energiapula. Tulkitsen tuollaisen otsikoinnin lähinnä pelotteluksi ja klikkien saamiseksi koska muuten tästä uutisoitaisiin ihan eri tavalla.

Mahtaakohan tämäkään olla hyvä idea, pari tuntia alueelta sähköt pois ja kun ne tulee takaisin, koko alueen jääkaapit, pakastimet, ilpit/vilpit/maalämpöpumput/sähkölämmitykset/autojen lataukset yms. menee kerralla päälle. Kellonajasta riippuen myös liedet/uunit. En tiedä alueiden koosta, mutta äkkiä kuviteltuna voi tulla isojakin piikkejä..?
 
Mahtaakohan tämäkään olla hyvä idea, pari tuntia alueelta sähköt pois ja kun ne tulee takaisin, koko alueen jääkaapit, pakastimet, ilpit/vilpit/maalämpöpumput/sähkölämmitykset/autojen lataukset yms. menee kerralla päälle. Kellonajasta riippuen myös liedet/uunit. En tiedä alueiden koosta, mutta äkkiä kuviteltuna voi tulla isojakin piikkejä..?
Ei liene ongelma, onhan noita sähkökatkoja ja niistä toivutaan ilman ketjureaktiota.
 
Tuli nyt otettua toi Oomi 24kk sähkösoppari, 14,39snt/kk + perumaksu. Joku oli kuitenkin napattava kun elokuun lopussa loppuu vanha sopimus. Näistä kun ei tiedä mihin tämä nyt menee. Muutaman sentin jos saa syksyllä Black Friday aikaa pois niin aivan sama. Voi olla BF tarjoukset nykyisen hintatason luokkaa jos koko ajan hinnat nousee. Ehkäpä tämä herättää itselläkin vähän seuraamaan kulutusta.

Korpelan Voimaltakin hävinnyt 2v soppari pois.
 
Toimittajilta kovaa onanointia aiheen ympärillä. Hallitut katkokset asuinalueilla on toistaiseksi teoreettinen mahdollisuus, mitä lähteetkin on sanoneet. Ensin tulee suositukset sähkön käytön vähentämiseen eli suositus tiputtaa sisälämpötiloja sekä vähentää/lopettaa sähköllä saunominen jne. Sen jälkeen tulee teollisuuden hallitut sähkökatkokset. Siitä on pitkä matka asuinalueiden sähköjen katkomiseen.
 
Toimittajilta kovaa onanointia aiheen ympärillä. Hallitut katkokset asuinalueilla on toistaiseksi teoreettinen mahdollisuus, mitä lähteetkin on sanoneet. Ensin tulee suositukset sähkön käytön vähentämiseen eli suositus tiputtaa sisälämpötiloja sekä vähentää/lopettaa sähköllä saunominen jne. Sen jälkeen tulee teollisuuden hallitut sähkökatkokset. Siitä on pitkä matka asuinalueiden sähköjen katkomiseen.

Mikä tekee tuosta mahdottoman? Etäyhteydellä varustetut sähkömittarit taipuvat kyllä tuohon, puuttuuko sitten mahdollisuus laittaa ko. ohjaus kaikkiin alueen X mittareihin kerralla?

Btw. Miten sopimusehdot taipuvat tuohon?
 
Mikä tekee tuosta mahdottoman? Etäyhteydellä varustetut sähkömittarit taipuvat kyllä tuohon, puuttuuko sitten mahdollisuus laittaa ko. ohjaus kaikkiin alueen X mittareihin kerralla?

Btw. Miten sopimusehdot taipuvat tuohon?
Ei talouskohtaisia rajoituksia tule, vaan alueellisia, jaksotettuja ja lyhyitä sähkökatkoja, jos siis sähkö uhkaa loppua. Eka tietty suositellaan ja maanitellaan ja ajetaan teollisuutta alas.

Sopimusehdot eivät päde, jos tulee poikkeustila. Sekin on tietty hyvä huomioida, että kiinteähintainen sähkösoppari on voimassa vain normaalitilassa.
 
Mahtaakohan tämäkään olla hyvä idea, pari tuntia alueelta sähköt pois ja kun ne tulee takaisin, koko alueen jääkaapit, pakastimet, ilpit/vilpit/maalämpöpumput/sähkölämmitykset/autojen lataukset yms. menee kerralla päälle. Kellonajasta riippuen myös liedet/uunit. En tiedä alueiden koosta, mutta äkkiä kuviteltuna voi tulla isojakin piikkejä..?

Tuolla saa sitten kätevästi kasvatettua myös tehomaksua verkkoyhtiölle. Pula energiasta iskee oletettavasti kylmimpinä ajankohtina, joten esim. suorasähkölämmitteinen talo huonolla energianluokituksella, sähköllä lämpiävä käyttövesi, lattialämpö jne. kaksi sähkötöntä tuntia jossain -25c:ssä pistää palautuksen jälkeen kaiken käymään täysillä.
Ehkä riski kynttiläpalojen voimakkaasta lisääntymisestä hillitsee himoa käyttää herkästi tätä korttia.
 
Mikä tekee tuosta mahdottoman? Etäyhteydellä varustetut sähkömittarit taipuvat kyllä tuohon, puuttuuko sitten mahdollisuus laittaa ko. ohjaus kaikkiin alueen X mittareihin kerralla?

Btw. Miten sopimusehdot taipuvat tuohon?
En tuohon tekniseen tapaan ottanut kantaa vaan tuohon miten poikkeustilanteissa prioriteettien mukaisesti lähdettäisiin menettelemään prosessimielessä. Joskus tuota tavattiin itselle, mutta aikaa parikymmentä vuotta, joten en varmaan muista asioita oikeinkaan enää.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
259 416
Viestejä
4 507 074
Jäsenet
74 395
Uusin jäsen
amer

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom