Se että yhteiskunta ei suostu maksamaan jossain isossa omakotitalossa asumista ei ole mitenkään verrattavissa siihen, että ihmiset laitettaisiin pihalle kuolemaan nälkään.
Niin edelleen, kuka vittu tässä on vaatinut, että yhteiskunnan pitää kustantaa kenenkään omakotitaloasuminen kokonaan?
Nää on vähän näitä hommeleita, että onko valtio olemassa sen kansalaisia varten vai kansalaiset vaan valtion hallintoalamaisia? Joo, tiedän kyllä ihan täysin tiiviin asumisen synergiaedut ja kannatan kyllä yleisellä tasolla sitä, että omista asumisvalinnoistaan saa kyllä maksaakin. Näissä hommissa vaan menee homma ihan helvetin nopeasti ihan helvetin kohtuuttomaksi. Meillä nyt vaan on harrastettu pitkäjänteisesti sellaista politiikkaa, että koko maa pidetään asutettuna hyvin pitkälti yhteiskunnan subventoimana. Ihmiset eivät myöskään voi itse vaikuttaa siihen mihin syntyvät ja missä varttuvat. Yhdessä nämä tarkoittavat sitä, että meillä nyt vaan on täällä porukkaa, jotka nyt ovat sattuneet syntymään johonkin vähän harvemmin asutettuun osaan Suomea ja heidän elämänsä nyt vaan on siellä. Toki voi olla drakoninen mulkku ja todeta, että se on nyt smör smör, että teidän suvulla on siellä Perä-Ypäjällä 300-vuotias tila jolla asut, nyt kuule myyt sen vitullisella persnetolla pois ja muutat johonkin lähiökuution asumaan
tai muuten.
Noin muutenkin sen tiiviin kaupunkiasumisen ja todellisen susirajan ulkopuolisen haja-asutusalueen väliin mahtuu aika helvetin monta muutakin välimuotoa ja itseasiassa absoluuttisesti suurin osa suomalaisista elää huomattavasti lähempänä ensinnä mainittua, kuin jälkimmäistä. Kyllähän kaupungistuminen jatkuu meillä edelleen ihan omalla painollaan ja osittain "ongelma", jos sen pelkästään sellaisena haluaa nähdä, on itseään korjaava koska nuoremmat ikäpolvet ovat enenevissä määrin urbaanimpia. Sitä ennen tässä pitäisi kuitenkin jotenkin ihmisten pystyä jatkamaan elämistään. Toki voi vaan lähteä kylmän rationaaliselle optimointilinjalle ja laittaa kaikki työttömät, opiskelijat, eläkeläiset sun muut johonkin parakkeihin asumaan, mutta minun nähdäkseni se sotii aika rankasti hyvinvointivaltion perimmäistä ideaa vastaan. Siksi pidän kannatettavampana sitä, että tunnustetaan tosiasiat ja sen sijaan, että lähdetään härkäpäisesti ajamaan jotain näennäisesti täydellistä ratkaisua, hyväksytään että sellaista ei olekaan, vaan että asioita kehitetään vain osittaisilla optimoinneilla. Yksi tällainen voisi esim. olla ilmalämpöpumppujen subventointi, ihan samalla logiikalla kun ARA tukee erilaisia energiaremontteja jo nyt.