Sähköinen matkustajalentokone...missä ne viipyy ?

... että fossiiliset ovat tällä hetkellä ainut tapa kuskata matkustajia tehokkaasti lentäen pisteestä a pisteeseen b.
Muuten samaa mieltä, mutta polttoaineen ei tarvi olla fosiilista, kustannuskysymys, onko fosiilinen edullisempaa kuin ei fosiilinen/päästötön. Riippuu mikä on päästöjen hinta suhteessa päästöttömään.
 
Totta, tarkoitin siis samankaltaisia kuin olemassa olevat polttoaineet , ei se moottori tiedä onko se synteettistä tai fossiilista kunhan on samankailtaista tavaraa.
 
En. Joku muu ehkä on. Kuinka iso kennopinta-ala tarvitaan jotta noustaan 25km vertikaali ilman avaruushissiä?
Etko muista katsoneesi edes AVIATOR elokuvaa jossa aletaan ymmärtää, että ilma on korkeammalla ohuempaa jolloin siellä pästään nopeampaa...sähkömoottorin menoa ei haitta hapen puute korkealla...matkustamo paineistetaan...jolloin siellä on happea silti...koska ilaman paine on sama kuin maassa....melkein.

Eli siis koska aurinkoenergiaa saadaan 1360 kw/m2 korkealla keskipäivän tienoilla...niin kannattaa pyrkiä sinne ( siis esim stratosfääriin ) 36% kennotehokkuudella kun jokainen neliö puskee 490 wattia tehoa ulos.

Joku 1050-1150 km/t heikolla teholla on siellä itsestäänselvyys koska ilma ohutta ja sen menoa ei vastusta mikään...sieltä voi sitten vilkuttaa etanan nopeutta lentäville jumboille ja airbusseille...hitaita busseja kun ovat.

Näin kun ymmärtää fysiikkaa alkaa asiat kirkastua...jos ovat kirkastuakseen. Omalla tuulivoimatuotannolla ja aurinkoenergialla meno on tietty ilmaista...mutta voihan silti maksaa vaikka jotakin lennosta...vaikka huvielämyksenä. Matka Australiaan lyhenee vain 3-4 tuntia mutta haittaako se ?

:cool:;)
 
Viimeksi muokattu:
Etko muista katsoneesi edes AVIATOR elokuvaa jossa aletaan ymmärtää, että ilma on korkeammalla ohuempaa jolloin siellä pästään nopeampaa...sähkömoottorin menoa ei haitta hapen puute korkealla...matkustamo paineistetaan...jolloin siellä on happea silti...koska ilaman paine on sama kuin maassa....melkein.

Eli siis koska aurinkoenergiaa saadaan 1360 kw/m2 korkealla keskipäivän tienoilla...niin kannattaa pyrkiä sinne ( siis esim stratosfääriin ) 36% kennotehokkuudella kun jokainen neliö puskee 440 wattia tehoa ulos.

Joku 1050-1150 km/t heikolla teholla on siellä itsestäänselvyys koska ilma ohutta ja sen menoa ei vastusta mikään...sieltä voi sitten vilkuttaa etanan nopeutta lentäville jumboille ja airbusseille...hitaita busseja kun ovat.

Näin kun ymmärtää fysiikkaa alkaa asiat kirkastua...jos ovat kirkastuakseen. Omalla tuulivoimatuotannolla meno on tietty ilmaista...mutta voihan silti maksaa vaikka jotakin lennosta...vaikka huvielämyksenä. Matka Australiaan lyhenee vain 3-4 tuntia mutta haittaako se ?

:cool:;)
Nyt jäi kaikki kirkastumiseen vaadittavat asiat mainitsematta.

Siis keskipäivällä nyt sait 440w neliöltä, mutta se nyt ei selvinnyt millä sinne pääsit, paljonko se matkustajakone nyt sitten energiaa tarvii.

se miten sen koneen saat liikkuu yli 1000km tunnissa. aiemmin puhetta potkureista ja sähkömoottoreista.

Joku aiemmin postattu paneli sähkökone lenteli jotain viittäkymppiä
 
Näin kun ymmärtää fysiikkaa alkaa asiat kirkastua...
Huoh. Vaan miten ilman avaruushissiä se aurinkokennoleija saadaan sinne 25 kilometrin korkeuteen? Entä kuinka kauan kestää laskeutuminen?

Jos vaikka helsingistä lennettäis tukholmaan, niin kauanko menee aikaa nousuun ja laskuun? 10 tuntia?

Maailmaa on kans pakko kiertää aina toiseen suuntaan, jotta ei lopu valo heti kesken. Kätevää. Jos vaikka kapkaupungista lentäis helsinkiin, niin pitäis maapallo kiertää 1-3 kertaa vähän riippuen huippunopeudesta.
 
Nyt jäi kaikki kirkastumiseen vaadittavat asiat mainitsematta.

Siis keskipäivällä nyt sait 440w neliöltä, mutta se nyt ei selvinnyt millä sinne pääsit, paljonko se matkustajakone nyt sitten energiaa tarvii.

se miten sen koneen saat liikkuu yli 1000km tunnissa. aiemmin puhetta potkureista ja sähkömoottoreista.

Joku aiemmin postattu paneli sähkökone lenteli jotain viittäkymppiä
Niin 50 km/t 10 metrissä om sama kuin 1100 km/t 25 kilometrissä...kone tarvii siellä sen nopeuden pysyäkseen ilmassa...koska ilma on niin ohutta. Koeta hieman vaivata nystyröitäsi. Purjekoneetkin lentää 15 kilometrissä jo Mach 0.6 nopeudella.

 
Niin 50 km/t 10 metrissä om sama kuin 1100 km/t 25 kilometrissä...kone tarvii siellä sen nopeuden pysyäkseen ilmassa...koska ilma on niin ohutta. Koeta hieman vaivata nystyröitäsi. Purjekoneetkin lentää 15 kilometrissä jo Mach 0.6 nopeudella.

Millä eneregialla ja missä ajassa sä hilaat sen koneen sinne 25km korkeutteen? Avaruushissiä ei vieläkään ole olemassa
 
Millä eneregialla ja missä ajassa sä hilaat sen koneen sinne 25km korkeutteen? Avaruushissiä ei vieläkään ole olemassa
Akkuenergialla.....niissähän ei teho riitä kuin tunniksi pariksi..sillä päästään raketin lailla ylös...ja auringolla eteenpäin...varsinkin jos maapallon pyörimisuunta on oikea..."vastapalloon" vaikeampaa.
 
Niin 50 km/t 10 metrissä om sama kuin 1100 km/t 25 kilometrissä...kone tarvii siellä sen nopeuden pysyäkseen ilmassa...koska ilma on niin ohutta. Koeta hieman vaivata nystyröitäsi. Purjekoneetkin lentää 15 kilometrissä jo Mach 0.6 nopeudella.

Se yksi kone joka lensi alle 9 kilometrissä niin nopeus oli siellä alle satasessa, 50km/h joku etappi. 30 kilowatti taisi olla kone teho, ei matkustajia, lentäjä, happi pullolla, enemmän purjelentokone.

Eli jos nyt lukija keräilee murusia, niin tuohon on nyt päästy, jos tavoite on yli 1000km/h ja jollain muro-osa energialla, niin on toki yksi syys miksi sähköiset matkustajakoneet viipyy.
 
Akkuenergialla.....niissähän ei teho riitä kuin tunniksi pariksi..sillä päästään raketin lailla ylös...
Laskeppa huviksesi paljonko ne akut itsessään jo painaa, jos oletetaan hyvän hyötysuhteen helikopteri jolla pitäis päästä 25km korkeuteen.
 
Viimeksi muokattu:
Tässä taidetaan unohtaa taas sellainen pikkuseikka , ilma on ohuempaa mitä korkeamalle mennään ,joten se pirun ropellin hyötysuhde ei ole lähelläkkään yhtä hyvä kuin maan tasalla joten taas taidetaan koittaa rikkoa fysikan lakeja , ja sähköllä on huono pyörittää turbiinimaista potkuria kun jokainen rc koneitten parissa puuhannut tietää että sähköfööni on kiva esim styrsa a10 mutta virtasyöppö ja teho olematon versus potkurilla joten siinäkin syy miksi se sähkö ei lentämisessä toimi. se kun ei toimi tän hetkillä akuilla ja fysiikan laeilla.
 
Laskeppa huviksesi paljonko ne akut itsessään jo painaa, jos oletetaan täyden hyötysuhteen helikopteri jolla pitäis päästä 25km korkeuteen.
Kopterit ovat erittäin energiapöhöjä..puhutaan liitoluvusta.....jos liitoluku on esimerkiki 70 se tarvii sadasosan siitä energiasta mitä helikopteri pysyäkseen ilmassa.

Suihkukoneet ovat liitoluvultaan 5 paikkeilla.....jotain 3 luokkaa concordella joka puski kovaa matalla.

Tämä on huyvin yksinkertaista fysiikkaa...kannattaa käydä edes kirjekurssilla lukio.
 
Kopterit ovat erittäin energiapöhöjä..puhutaan liitoluvusta.....jos liitoluku on esimerkiki 70 se tarvii sadasosan siitä energiasta mitä helikopteri pysyäkseen ilmassa.

Suihkukoneet ovat liitoluvultaan 5 paikkeilla.....jotain 3 luokkaa concordella joka puski kovaa matalla.

Tämä on huyvin yksinkertaista fysiikkaa...kannattaa käydä edes kirjekurssilla lukio.
Okei, kerro millasella koneella raahaat sen matkustajalentokoneesi 25 kilometriin? Käytä laskuissasi vaikka sitä "hyvin yksinkertaista fysiikkaa", niin ei tarvi mennä "liikesalaisuuksien" puolelle.
 
äkkiseltää täysin tumpelo matikassa koittaa ratkaista yhtälöä. jet a1 fuilissa on energia tiheys 43.1 MJ/kg ja litium akuilla 200-700w! per kg niin tämä kiteyttää miksi sähkölentäminen on pelkkää harrastelioiden puuhastelua eikä mitään kaupallista synny. niin mistä sähkölentsikka repii tuon erotuksen tehoa lentääkseen?
 
Nyt jäi kaikki kirkastumiseen vaadittavat asiat mainitsematta.

Siis keskipäivällä nyt sait 440w neliöltä, mutta se nyt ei selvinnyt millä sinne pääsit, paljonko se matkustajakone nyt sitten energiaa tarvii.

se miten sen koneen saat liikkuu yli 1000km tunnissa. aiemmin puhetta potkureista ja sähkömoottoreista.

Joku aiemmin postattu paneli sähkökone lenteli jotain viittäkymppiä
490 wattia...tarkistin sen.
 
Kopterit ovat erittäin energiapöhöjä..puhutaan liitoluvusta.....jos liitoluku on esimerkiki 70 se tarvii sadasosan siitä energiasta mitä helikopteri pysyäkseen ilmassa.

Suihkukoneet ovat liitoluvultaan 5 paikkeilla.....jotain 3 luokkaa concordella joka puski kovaa matalla.

Tämä on huyvin yksinkertaista fysiikkaa...kannattaa käydä edes kirjekurssilla lukio.
No tuo sinun yksi linkkaamasi kuva jonka kone liiteli sinne vajaaseen yhdeksaan kilometriin, ei matkustajia, happipullo ja matkanopeutta lähteestä riippuen 50km/h 70km/h ilmeisesti jossain hetkessä enemmänkin.
30kw konetehoa.

En tiedä mistä tuo 25km korkeus tuli, jos nyt ensin saataisiin 15km korkeuteen nousseita sähkökoneita. Jostain syystä matkustajakoneet lentelee alempana, kuuelma energiatehokkaampaa.
 
Ei tarvita...jos lennetään 25 kilometrissa.

Unohditko fysiikan ?

Harva kone lentää 25km:ssä, joten verrokkeja on vähän vaikea hakea, mutta Wikipedian mukaan U-2 käyttää polttoainetta noin 410 kg / h matkalennossa.
Käyttäen aiempia lukuja, tuosta saadaan, että U-2 tarvii tehoa about 2000 kW. Sillä on siipipinta-alaa 92 neliötä, eli käyttäen tuota sun 490W / neliö, saadaan paneelien tehoksi about 41 kW. Eli 2% tarvittavasta tehosta.
Matkustajakone olisi paljon suurempi kuin U-2 ja siten myös painaisi paljon enemmän (etenkin jos pitää roudata mukana akkuja). Eikä tuossa edes päästä siihen, että potkurit ovat todella huonoja noissa korkeuksissa.
 
Chat gpt:n kanssa tuli tehtyä varovaisia arvoita siitä että helikopteri jolla tuulispään 25km korkeudessa lentävä kone saataisiin tavoitekorkeuteen painaisi noin 6 tonnia per tuhat kiloa lentokonetta. Matka ylös kestäisi 1,4 tuntia.

Kuulostaapa kätevältä.
 
Chat gpt:n kanssa tuli tehtyä varovaisia arvoita siitä että helikopteri jolla tuulispään 25km korkeudessa lentävä kone saataisiin tavoitekorkeuteen painaisi noin 6 tonnia per tuhat kiloa lentokonetta. Matka ylös kestäisi 1,4 tuntia.

Kuulostaapa kätevältä.
Kuten sanoin helikopteri on noin 100 heikompi liitoluvussa kuin on korkean sivusuhteen lentokone. Toki se kelaa matkaa samalla satoja kilometreja ennenkuin on 20 kilsassa.
 
Joten se matkakorkeus ei olekaan 25km, kun range loppuu jo nousussa
20-25 km on kova tavoite mutta konsepti täytyy olla uusi ja kennot parhaat ja budjetti suuri jotta voitaisiin onnistua.

Kenia on edelläkävijä näissä:


21 300 metriä.

 
20-25 km on kova tavoite mutta konsepti täytyy olla uusi ja kennot parhaat ja budjetti suuri jotta voitaisiin onnistua.

Kenia on edelläkävijä näissä:


21 300 metriä.

Nyt vertaat liidokkidronea matkustajakoneeseen.
 
Se on totta siksi sanoinkin että 5-10 x enemmän tarvitaan käytännölliseen lentämiseen.

Tässä luonnoksessani on n. 2000 m2 panelia.

super_fenix_mars_5.jpg


Eli noin 200 paikkainen aurinko-/akkuleko olisi tällainen.
Onko tämä SSTO-hahmotelma? Vai jääkö nuo aurinkopaneelit runkoineen 36km korkeuteen, jossa rakettivaihe irroitetaan?
 
Eipä taida tuulispää ottaa huomioon akkuvehkeessä sitäkään että jos tuonne 20+km päästään (ei päästä) mutta jos päästäisiin niin paljonko on pelkkä tehon tarve matkustamon paineistaisemisesta, fuilivehkeissä paineistus tulee ilmaiseksi kun ahtimilta vuodetaan korkeapaineista ilmaa hyttiin. Eipä tässäkään ole minkäännököisiä realistisia mahdollisuuksia onnistua.
 
Chat gpt:n kanssa tuli tehtyä varovaisia arvoita siitä että helikopteri jolla tuulispään 25km korkeudessa lentävä kone saataisiin tavoitekorkeuteen painaisi noin 6 tonnia per tuhat kiloa lentokonetta. Matka ylös kestäisi 1,4 tuntia.

Kuulostaapa kätevältä.

Google kertoo, että 737 polttaa reilut 2000 kg polttoainetta päästäkseen matkustuskorkeuteen. Eli jos käytetään sitä aiemmin avattua kerrointa, niin tuo tarkoittaisi sähköenergiaksi muutettuna about 10000 kWh.
Toki tuolla päästään vasta about puoleen väliin tuosta 25km:stä, mutta korkealla ilma ei ole niin tiheää, joten otetaan hatusta sellainen optimistinen arvio, että toinen puolisko noususta käyttäisi vain 50% tuosta energiasta. Eli tarvitaan 15000 kWh:n edestä akkuja. Joka painaisi sellaiset about 42 tonnia. Eli yli 50% lisää lentokoneen painoon pelkästään noista akuista. Joka toki sitten myös lisäisi reippaasti tuota tarvittavan energian määrää, joka lisäisi tarvittavien akkujen määrää jne.
 
Akkuenergialla.....niissähän ei teho riitä kuin tunniksi pariksi..sillä päästään raketin lailla ylös...ja auringolla eteenpäin...varsinkin jos maapallon pyörimisuunta on oikea..."vastapalloon" vaikeampaa.
Esimerkiksi 777-200 sarjan koneessa on puhdasta tehoa n. 82MW ja tällä teholla päästään 10km matkalentokorkeuteen ja nopeuteen ihan tolkun ajassa 10-20min kelistä riippuen. Nousussa tehovipu on käsittääkseni jossain 95% nurkilla matkalennossa säädetyllä nopeudella(tyypillisesti 890km/h), olosuhteista riippuen, automaatti ajaa kaasua 70-95% välillä.

Jos nyt skaalataan konekoko vaikka tuosta ihan ala-asteen palikkamatematiikalla puoleen ja vedetään suoria johtopäätöksiä, että konetehokin puolittuu, vaikka se todellisuudessa ei skaalaudu lineaarisesti niin saadaan maksimikonetehoksi 41MW. 777-200:n kanssa samaan matkalentokorkeuteen päästään aina 10min ajassa eli akkutehoa tarvitaan n. 6,5MWh, joka energiatiheimmilläkin olemassaolevilla akuilla painaa yli 6500kg ja tämä on ihan kuollutta painoa 10min nousun jälkeen eikä reserviä ole yhtään

Matkakorkeudessa jos lennetään koko ajan optimiolosuhteissa 70% teholla paneeleista täytyy saada irti 28,7 MW koko ajan, joten siipipinta-alaa täytyy 490W/m2 tuotolla olla yli 58000 m2, joten vähän vajaaksi jää 50% skaalatun 777:n pinta-alasta (n. 215m2).

Jos tehdään kone 10x 777:n siipipinta-alalla saadaan 4100m2 eli alle kymmenys vaaditusta.

Jos tehdään 100x isommalla pinta-alalla ollaan vieläkin 15000m2 alle vaaditun.
Tällä konfiguraatiolla koneesta tulee melko valtava lentävä lätty, 200m pitkän koneen täytyisi olla koko matkalta 215m leveää siipeä.
 
Viimeksi muokattu:
Propelli ei toimi oikestaan ollenkaan yli 10km korkeudessa. Ilma on liian ohutta. Toki se nyt on murheista pienin tässä kuvitelmassa...
 
Tässä uutinen vähän realistisemmasta matkustajakoneesta, kuin mitä täällä eräs henkilö on ihan hatusta vetäen suunnitellut:
Mahdollinen 19-paikkaisen sähkölentokoneen hankinta toisi Finnairin taas mukaan kilpailemaan ohuemmista, alle 400 kilometrin kotimaan lentoreiteistä 2020-luvun loppupuolella.
Sähkölentokoneet tekisivät mahdolliseksi kokonaan uudenlaisten matkaketjujen rakentamisen kohti Helsinki-Vantaan laajaa jatkolentotarjontaa. Sähkölentokoneiden ansiosta voitaisiin avata uusia kotimaan lentoreittejä sekä myös lähialueille Pohjoismaihin ja Baltiaan.
Finnair on ollut vuodesta 2019 lähtien mukana mukana pohjoismaisessa hankkeessa Nordic Network for Electric Aviation (NEA), jossa edistetään sähkölentämisen kehitystä. Hanke keskittyy neljään alueeseen, joissa kaikissa on selvät tavoitteet sähkölentämisen edistämiseksi: sähkölentämisen infrastruktuurin standardisointi Pohjoismaissa, liiketoimintamallien kehittäminen alueelliseen lentämiseen, lentokoneteknologian kehittäminen pohjoisen sääolosuhteisiin ja alustan luominen eurooppalaiselle ja globaalille yhteistyölle.


HeartDaylight-880x495.webp

Toki tuo asia on Finnairin osalta jälkeenpäin torpattu, kun kone muuttuikin hybridimalliksi kesken neuvotteluja.
 
Tässä toinen uutinen siitä kun koneen suunnittelu muuttuikin matkalla, ilmeisesti se akkusähkö ei kuitenkaan ole vielä pitkään aikaan se järkevin.
Heart Aerospace muutti 19-paikkaisen sähkölentokoneensa 30-paikkaiseksi hybridilentokoneeksi, mikä tietää projektin viivästymistä kahdella vuodella. Finnair vetäytyy hankkeesta.
Sähkölentokonevalmistaja Heart Aerospace on muuttanut suunnitteluvaiheessa olevaa lentokonettaan suuremmaksi 30-paikkaiseksi ES-30 -sähköhybridilentokoneeksi aikaisemmin ilmoitetun 19-paikkaisen ES-19 -sähkölentokoneen sijasta.
Näin raju muutos kesken suunnitteluvaiheen tietää lisää viivettä uuden lentokoneen markkinoille tuloon.
Alun perin ES-19 -lentokoneen piti tulla kaupalliseen liikenteeseen jo vuonna 2026, mutta uudelleen suunnittelu lykkää markkinoille tuloa ainakin kahdella vuodella aina vuoteen 2028 saakka.

Heart Aerospace ES-30 sähköhybridilentokone
  • Matkustajakapasiteetti: 30 henkilöä
  • Kantama/toimintamatka:
  • Täyssähköisenä 200 km
  • Sähkö+hybridi 400 km
  • Sähkö+hybridi (enintään 25 matkustajaa) 800 km
  • Moottorit: neljä sähkömoottoria
  • Käyttövoima: Akkusähkö (pääasiallinen). Reservissä Hybridi-turbiinigeneraattorit
  • Suurin lentokorkeus: 20 000 jalkaa (6,4 km)
  • Kiitotien pituus: 1 100 m
  • Kääntöaika lentoasemalla: 30 minuuttia (pikalataus)
  • Saatavuus kaupalliseen liikenteeseen: vuonna 2028
heart_es-30_sunset-880x495.webp

 
Joka toki sitten myös lisäisi reippaasti tuota tarvittavan energian määrää, joka lisäisi tarvittavien akkujen määrää jne.
Melkonen itseään ruokkiva kehähän noista tulee. Ja roottorit voi suunnitella tehokkaiksi vain jollekkin osalle tuota nousua.
Propelli ei toimi oikestaan ollenkaan yli 10km korkeudessa. Ilma on liian ohutta. Toki se nyt on murheista pienin tässä kuvitelmassa...
Nasa on mittaillut jollain hyrrällä jopa 30% hyötysuhdetta aina sinne 25km asti ja yli.
 
Ei tuosta suuresta lentokorkeudesta oikein ole hyötyä, koska vastaavasti pitää lentää paljon kovempaa jotta saadaan rittävästi nostetta, ja se kovempi nopeus kuluttaa puolestaan enstistä enemmän energiaa.

Akkuenergialla.....niissähän ei teho riitä kuin tunniksi pariksi..sillä päästään raketin lailla ylös...ja auringolla eteenpäin...varsinkin jos maapallon pyörimisuunta on oikea..."vastapalloon" vaikeampaa.
Silla pallon pyörimissuunnalla ei ole mitään merkitystä, ilmanopeushan sen kuitenkin määrää miten se kone lentää.

Tietysti myötätuuli on eduksi matkan kokonaisenergiankulutuksen kannalta.
 
Ei tuosta suuresta lentokorkeudesta oikein ole hyötyä, koska vastaavasti pitää lentää paljon kovempaa jotta saadaan rittävästi nostetta, ja se kovempi nopeus kuluttaa puolestaan enstistä enemmän energiaa.
Ei nyt ihan niinkään. Ilman ohetessa ilmanvastus laskee ja energiaa menee vähemmän sen ylittämiseen. Moottorien/lapojen hyötysuhde vaan heikkenee myös, mistä sit voi tulla ongelmia.
Silla pallon pyörimissuunnalla ei ole mitään merkitystä, ilmanopeushan sen kuitenkin määrää miten se kone lentää.
jos täytyy olla jatkuvasti auringonpaistemaksimissa, niin lentosuunta ja nopeus tulee valmiina. Esim. Helsinkiin tukholmaan voi lentää suoraan, mut tukholmasta helsinkiin lennetäänkin maailman ympäri.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
275 999
Viestejä
4 754 503
Jäsenet
77 416
Uusin jäsen
Ville87

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom