Sähköinen matkustajalentokone...missä ne viipyy ?

Tuohon väliin joku sähköinen kopteri/muu vtol toteutus voisi toimia. Tai vaikka tallinna-helsinki välille. Kulut vaan on aika korkeat vrt. (sähkö)vene ja saavutettu nopeushyöty ei välttämättä kovin iso. Säävaraus kans melkoinen pikkusissa koneissa ja matkojen suunnittelu haastavaa.
Säävaraus voi olla hyväksyttävä jos tällä hetkellä kulkumahdollisuus on mallia: ”ei ole”

Silloin palvelu ”vain hyvällä / siedettävällä kelillä” on kuitenkin paljon parempi.

En tiedä ovatkosähköveneet oikeasti sen realistisempi vaihtoehto? Esim Hawaiin saarten välillä lauttaliikenne ei meinaa onnistua kun merenkäynti on niin kovaa. Lentoja on sen sijaan jatkuvasti.
 
Säävaraus voi olla hyväksyttävä jos tällä hetkellä kulkumahdollisuus on mallia: ”ei ole”

Silloin palvelu ”vain hyvällä / siedettävällä kelillä” on kuitenkin paljon parempi.
Totta.
En tiedä ovatkosähköveneet oikeasti sen realistisempi vaihtoehto? Esim Hawaiin saarten välillä lauttaliikenne ei meinaa onnistua kun merenkäynti on niin kovaa. Lentoja on sen sijaan jatkuvasti.
Sähköveneet toimii hyvin tolla aiemman esimerkkisi turku-ahvenanmaa -välillä. Hawaiista en tiedä mitään. Avomeri aiheuttaa varmasti omat ongelmansa.
 
Juuh ja maailamssa on paljon maita joissa kennoilla saatatsiin tehoa rutkasti...ainakin se 12% tarvittavasta ja sitä kautta 10-20% lisää rangea...jos aurinkoteholla voisi liitolukua kasvattaa esimerkiski 100 pintaan niin se olisi kuin purjekone parhaasta päästä.

10 kilsasta pääsisi jo 1000 km päähän liitämällä.
Ja jos kuu olisi juustoa, olisi hyvää bisnestä perustaa kuuhun juustoravintola

Tällaiset 100n luokkaa olevat liitoluvut matkustajakoneessa on samaa realistisuusluokkaa kuin se, että kuu olisi juustoa.
 
Kaki laskelmat ovat trade secret piirissä...mutta laskettu toki...lentoaikaa olisi 4,5 tuntia.

Eli siis laskettu totaalisen epärealistisilla ala-aste-tason laskelmilla, joissa ignorattu ziljoona laskelman kannalta hyvin oleellista asiaa, jotka paljastuisivat, jos postaisit laskelmasi tänne.
 
Ja jos kuu olisi juustoa, olisi hyvää bisnestä perustaa kuuhun juustoravintola

Tällaiset 100n luokkaa olevat liitoluvut matkustajakoneessa on samaa realistisuusluokkaa kuin se, että kuu olisi juustoa.
Et ilmeisesti lainkaan ymmärrä lukemaasi...1/100 liitoluku saavutetaan kun ajetaan pelkällä aurinko energialla koneella jossa on 3 x enemmän kantopintaa kuin Boeing 737 koneesa ja 2 x sen kärkiväli.

 
Et ilmeisesti lainkaan ymmärrä lukemaasi...1/100 liitoluku saavutetaan kun ajetaan pelkällä aurinko energialla koneella jossa on 3 x enemmän kantopintaa kuin Boeing 737 koneesa ja 2 x sen kärkiväli.


Ei saavuteta, ellei kone ole todella kevyt. Ja se kone ei voi olla todella kevyt, jos sen pitää myös kuljettaa matkustajia ja akkuja.

Ja se isompi siipi myös painaa paljon enemmän, ja tekee entistä vaikeammaksi tehdä siitä koneesta kevyemmän.

Parhailla liitokoneilla liitoluku on n. 60, ja niiden ei tarvi kuljettaa mitään akkuja, aurinkokennoja tai moottoreita, ja niiden hyötykuorma (yksi pilotti) on todella pieni

Laskelmasi ovat täyttä roskaa.
 
Viimeksi muokattu:
Liikennelentäjät tienaa noin 20 000 euroa kuussa....entä jos koneen lentäminen verrataan Sale kassaneitin...eli 1500 ekkua kuussa...olsiko se jo silloin businesta...kun löpökään ei mitään maksa ? Alkaisko olla tuottavaa ?
Jos ajatuksesi perustuu siihen että lentojen määrä moninkertaistuu, moni kymmen kertaistuu ja lentoajat pitenee, ja tarvitaan niitä liikennelentäjiä, jotka tyyppi koulutettu monin kymmenkertainen määrä, niin lentäjä pulassa voi palkkatoiveet kasvaa.

Jos taskussa on sa lappu millä saa 5000k€ viikossa, niin ehkä vapaajan matkoilla ei lähde sinne ohjaamoon polkemaan savolaisia Malagaan.
 
Et ilmeisesti lainkaan ymmärrä lukemaasi...1/100 liitoluku saavutetaan kun ajetaan pelkällä aurinko energialla koneella jossa on 3 x enemmän kantopintaa kuin Boeing 737 koneesa ja 2 x sen kärkiväli.


Tämä ketju vähemmän yllättän ajatu niihin salaisiin omiin kone kehitelmiin. Eli selkeästi tässä nyt kierretään aiempien ketjun sulkemista ja tiedostetaan että ei ole perusteluja niitä avata uudestaan, niin sitten röyhkeästi avattu uusiketju harhaanjohtavalla kuvauksella.

Sitten vielä pilkataan muita kirjoittajia jotka ei hurraa.

Joo voi olla ihan hauskaa leikitellä ajatuksilla missä ei ole realimailman rajoituksia. Jos ihan rehdisti sanoa, jos voisi tehdä koneen joka painaa satakiloa "moottoreineen" jonka pinta ala on isompi kuin jumbojetin, ja jonne mahtuu 100 matkustajaa matkatavaroineen.. Energiakin riittäävyyskään ei ole ongelma.

Mutta linkkisi konekkin, painaa tyhjänä 30 000kg tai enemmän, suurin lentoolähtö massa jos ei tuuplat, niin 180%
 
SAF on nähdäkseni lähinnä viherpesua - ehkä öljyvarattomien maiden tapauksessa sivuvirtoja hyödynnettäessä tapa vähentää tuontiriippuvuutta.

Kaupallinen menestys puhtaasti perustuu verotukiin.

Se on kuitenkin todellisuutta ja sitä ei tarvitse ostaa vaikkapa naapurin kaltaisilta öljyntuottajilta. Esim. Neste tuottaa sitä ja siitä jokainen suomalainen omistaa osan.
 
Kymmenien kilowattien teho tarkoittaa suuruusluokkaa tuhannesosaa moottorien maksimitehosta, sadasosaa moottorin kruisailutehosta siellä korkealla.

Ei ole sen kaiken ylimäärääisen lisämonimutkaisuuden ja lisäpainon arvoista, paitsi ehkä siinä tilanteessa, että sitä sähköä käytetään vaan VTOL-mekanismina (sähkömoottori voi olla VTOL-propulsion moottorina kevyempi kuin polttomoottori, ja sitä VTOL-propulsiota tarvii käyttää vain n. minuutin ajan nousussa ja laskussa)

Ja polttokennot lentokoneessa vasta typerää onkin. Paljon fiksumpaa polttaa se polttoaine suoraan turbiinimoottorissa kuin ruveta muuntamaan sitä polttoainetta ensin polttokennolla sähköksi.
En tarkoittanutkaan sitä, että aurinko- ja/tai polttokennoilla käytetään moottoreita, vaan ne vastaavat matkustajakoneiden APU yksikön tuottamaa energiaa lämmitykseen, valoihin yms. 5-6 kilometrissä tarvitaan jo lämmitystä, eikä sitä energiaa ole mitään järkeä ottaa lentoakuista. Akut ovat pelkästään lentämistä varten, ja apuvoimalaite tuottaa muun tarvittavan sähkön, ja hätätilanteessa voivat toimia range extenderinä.

Sähkölentokoneet ovat potkurikoneita, eikä sähköllä päästä lähellekään suihkumoottoreiden tehoja. Tavalliset matkustajakoneissa olevat ohivirtausmoottorit tuottavat noin 7 MW per moottori, sähköllä ei puhettakaan niihin tehoihin. Polttokenno taas on luotettava, tehokas ja kylmää pelkäämätön tapa tuottaa sähköä, onhan se kelvannut avaruusaluksiinkin, niin miksi ei lentokoneisiin. Periaatteessa niitä voisi käyttää akkujen lataamiseen tarvittaessa. Todennäköisesti raskaammat lentokoneet toimivat pitkälle tulevaisuuteen polttamalla jotain, vetyä, biopolttoainetta tms, ellei akkuteknologiassa tehdä jotain fuusioreaktoriin vertautuvaa keksintöä.
 
Kaki laskelmat ovat trade secret piirissä...mutta laskettu toki...lentoaikaa olisi 4,5 tuntia.
Muistutan nyt yhden ainoan kerran, että tässä(kään) ketjussa ei ole tarkoitus keskustella sinun keksinnöistäsi, vaan ketjun aiheesta, eikä myöskään ole tarkoitus keskustella argumenteilla, joihin liittyvät kysymykset sivuutat "trade secret" -perusteella. Älä sotke keskustelua asioilla, joita et voi/pysty avaamaan/perustelemaan.
Eli siis laskettu totaalisen epärealistisilla ala-aste-tason laskelmilla...

Laskelmasi ovat täyttä roskaa.
Jos haluat osallistua keskusteluun, tee se rakentavasti, kiitos.
 
1000m^2 tarkoittaa järkyttävän isoa, kallista ja painavaa siipeä. kaksi kertaa enemmän kuin jumbojetissä.

Ja jos siipi olisi normaalin muotoinen (pitkä), tarkoittaisi että se olisi liian pitkä normaalien lentokenttien porteille.



Mihin perustuu väite 0.23 hevosvoimasta?

Oma hetkellinen huipputehoni polkemalla on yli hevosvoiman, ja muutama vuosi sitten pystyin ylläpitämään > 0.4 hevosvoiman tehoa n. viiden minuutin ajan, > 0.3 hevosvoiman tehoa n. tunnin ajan, > 0.25 hevosvoiman tehoa n. kolmen tunnin ajan, > 0.2 hevosvoiman tehoa > 5 tunnin ajan.

Ja jos polkija on oikea kilpapyöräilijä, hän pääsee aika paljon minua parempiin tehoihin.
En tiedä mistä Michelob Light Eaglen (42 kg) väitetty 0,23 hv on peräisin, mutta kuulostaa uskottavalta. Sen polkija oli amatööri triathlonisti Lois McCallin. Lentomatka oli 15,44 km ja aika 37:38, eli keskinopeus 24,6 km/h.

Olet muutama vuosi sitten jaksanut kovakuntoisena miespyöräilijänä polkea noin 0,3 hv tuollaisen ajan. Oletettavasti tuo nainen oli hieman sinua kevyempi, joten tehoa ilmassa pysymiseen tarvittiin vähemmän.


Seuraavana vuonna ('88) lennettiin 11 kg kevyemmällä Daedalus 88:lla 115,11 km 3 h 54 minuutissa keskinopeuden ollessa 29,5 km/h. Silloin polkijana oli olympiatason miespyöräilijä Kanellos Kanellopoulos. Koneen papereissa lukee tehoksi 0,27 hp, kun nopeus on 22,5-27,4 km/h. Kanellopoulos tarvitsi enemmän tehoa, koska nopeus oli suurempi, 29,5 km/h. Toisaalta aikakin oli pitkähkö nelisen tuntia, eikä ilmassa paljon huilata. Maanpinnalla kovat polkijat jaksavat tunnin ajan 0,4 kW.


Screenshot_2025-03-16-16-08-49-68_e2d5b3f32b79de1d45acd1fad96fbb0f.jpg
 
En tiedä mistä Michelob Light Eaglen (42 kg) väitetty 0,23 hv on peräisin, mutta kuulostaa uskottavalta. Sen polkija oli amatööri triathlonisti Lois McCallin. Lentomatka oli 15,44 km ja aika 37:38, eli keskinopeus 24,6 km/h.

Olet muutama vuosi sitten jaksanut kovakuntoisena miespyöräilijänä polkea noin 0,3 hv tuollaisen ajan. Oletettavasti tuo nainen oli hieman sinua kevyempi, joten tehoa ilmassa pysymiseen tarvittiin vähemmän.


Seuraavana vuonna ('88) lennettiin 11 kg kevyemmällä Daedalus 88:lla 115,11 km 3 h 54 minuutissa keskinopeuden ollessa 29,5 km/h. Silloin polkijana oli olympiatason miespyöräilijä Kanellos Kanellopoulos. Koneen papereissa lukee tehoksi 0,27 hp, kun nopeus on 22,5-27,4 km/h. Kanellopoulos tarvitsi enemmän tehoa, koska nopeus oli suurempi, 29,5 km/h. Toisaalta aikakin oli pitkähkö nelisen tuntia, eikä ilmassa paljon huilata. Maanpinnalla kovat polkijat jaksavat tunnin ajan 0,4 kW.


Screenshot_2025-03-16-16-08-49-68_e2d5b3f32b79de1d45acd1fad96fbb0f.jpg
Olisko niin että lentoonlähto vaatii sen 0.27 kw tehoa.
 
Huomaa, että Solar Impulsen 2:n keskimääräinen matkanopeus oli alle 100km/h. Jotta päästään sinne hitaampien matkustajakoneiden 500km/h nopeuksiin, niin Solar Impulse 2 tarvii about 25 kertaa enemmän tehoa.
Lisäksi jotta se pystyisi kuljettamaan 50 henkeä yhden sijaan, sen paino kasvaa myös ainakin 4-5 kertaiseksi.
Niin siksi sanoinkin että konesuunnitelmani tekee aurinkoenergialla vain 12% tehosta loput tulee akuista.
 
Höpöhöpö.

Todellinen luku liikennelentäjien keskipalkalle vuonna 2020 oli 5071 euroa.


Inflaation myötä palkat voi olla nyt nousseet hiukan, että nyt voi olla lähempänä kuutta tonnia, mutta ollaan todella kaukana jostain 20000 eurosta.
Yläpää palkalle on 20 000 kuussa.
 
No sinällään on tekninen rajoite, että ovat kohtuu painavia suhteessa tehoon. Jos aurinkokennoista saataisiin hyvin ohuita ja ne painaisi vaikka 1/10 nykyisestä, niin niissä voisi olla jotain hyötyä. Vaatisi toki myös osittain rungon peittämistä aurinkokennoilla. Siltikin vaikutus olisi kyllä niin pieni, että en tiedä olisiko kaupallisesti järkeä. Aurinkokennothan voisi ladata niitä akkuja myös koneen ollessa maassa. Toki jos koneen on tarkoitus lentää yli puolet ajasta (osa lentokoneista viettäöä 2/3 ajasta ilmassa), niin aurinkokennojen hyöty olisi aika vähäinen.
Taipuisilla kevyillä on nyt ennätys 37% hyötysuhde. Ne painaa tyypillisesti 300 grammaa per neliö...sen painaa mikätahansa pinnoite. 1,5 mm vanerikin painaa jo 1,1 kg/m2.
 
Taipuisilla kevyillä on nyt ennätys 37% hyötysuhde. Ne painaa tyypillisesti 300 grammaa per neliö...sen painaa mikätahansa pinnoite. 1,5 mm vanerikin painaa jo 1,1 kg/m2.
Edit: luin huonosti, pinnoitteella ei tarkoitettukaan maalia vaan runkomateriaalia
 
Viimeksi muokattu:
Ei saavuteta, ellei kone ole todella kevyt. Ja se kone ei voi olla todella kevyt, jos sen pitää myös kuljettaa matkustajia ja akkuja.

Ja se isompi siipi myös painaa paljon enemmän, ja tekee entistä vaikeammaksi tehdä siitä koneesta kevyemmän.

Parhailla liitokoneilla liitoluku on n. 60, ja niiden ei tarvi kuljettaa mitään akkuja, aurinkokennoja tai moottoreita, ja niiden hyötykuorma (yksi pilotti) on todella pieni

Laskelmasi ovat täyttä roskaa.
On se 9/10 kevyempi kuin mikään vastaava kerosiinilaite per siipiala...lentokoneissa painavuus on suhteellista...ilmeisesti vaikea tuollainen ymmärtää...vaikka sullakin taitaa olla jonkinlainen koulutausta ?

Se on silti 10 x painavampi siipikuormitukseltaan kuin Daedalus MITsta.

Gunter Rocheltin sähkö-/aurinkolekot olivat jotain 0,7-0,8 kw luokkaa tehontarpeeltaan. Tässä mun viritelmässä on 10 enemmän tehoa per matkustaja.

Toki tässä varmasti on joku ongelma edessä...esimerkiksi hinta voi olla silmitön...jos kaikki on hiilikuitua ja Mettlewoodin puukomposiittia tms.
 
Viimeksi muokattu:
Raketti avusteinen nousu lentokorkeuteen auttaisi valtavasti.

Tässä 6:30 kohdalla rakettiavusteinen Arado 234:



Suihkumoottorit olivat alussa heikkotehoisia jolloin raketilla saatiin lisäapua.
 
Viimeksi muokattu:
Muistutan nyt yhden ainoan kerran, että tässä(kään) ketjussa ei ole tarkoitus keskustella sinun keksinnöistäsi, vaan ketjun aiheesta, eikä myöskään ole tarkoitus keskustella argumenteilla, joihin liittyvät kysymykset sivuutat "trade secret" -perusteella. Älä sotke keskustelua asioilla, joita et voi/pysty avaamaan/perustelemaan.



Jos haluat osallistua keskusteluun, tee se rakentavasti, kiitos.
Joo annataan tämän olla...kehittelen sitä omissa oloissani...jos myllybusiness alkaa lyödä leiville teen sen sitten.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
271 488
Viestejä
4 694 121
Jäsenet
76 754
Uusin jäsen
Jonde1234

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom