Sähköinen matkustajalentokone...missä ne viipyy ?

Ja tuo ei muuta mitenkään sitä, mitä mä sanoin. Jos koneen kapasiteetti kantaa väkeä on vain 30 matkustajaa, ei ole mitenkään järkevää tehdä mitään 40 metrin kärkivälillä varustettua konetta.
...

Pelästyin jo että tämäkin ketju siirtyy salaisen proton salailuu ja rahoituksen hakuun. No muuten jatkoa vanhoihin.
En nyt kaivannut montako kertaa lentoaluksista aloittaja keskustelua viritellyt.

Itsekkin tässä aamukahvia juodessa haaveilen lomamatkasta niin nelisensataa näyttäisi maksavan nuo lennot, voishan sen toteuttaa myös kuten autoliikkeet hoitavat joskus siirtoajoja eli asiakas vie auton Turusta Helsinkiin ja saa täten ajosuoritetta vastaan ilmaisen matkan, säästää junalipussa. Niin mikä ettei lentokoneita voisi samaan malliin että helsinki-pariisi välille 4 matkustajaa saa matkan ilmaiseksi matkustaen ohjaamossa. Tälleen varsinaisia pilotteja ei tarvitse ollenkaan ja saadaan valtavat säästöt palkkakustannuksissa.

Taitaa nyky malli olla melkein se että kuski maksaa auton käytöstä.

Mutta voi sitä toki ihmetellä miksi kukaan ei tajua jos liikeidea perustuu siihen että asiakat hankii liikelentolupakirjan ja lennettävät ilmaiseksi asiakkaita. Kannttavuuteen ei kai sekään vielä riittänyt.

Ajatus että mennään raidevauhtia, niin kilpailua taitaa olla raideliikenne, missä taasen niitä asemia on tiheästi, ja energia ei ole ongelma. Kuten tuolla välissä heittelty niin lyhyen matkan ilmailuliikenne on niillä väleillä joissa maatapitkin siirtyminen ei mahdollista, tai hidasta, Helsinki Tallinna, helikopteri kysyntä tainnut hiippua, etä palaverit syöneet tapaamisten tarvetta ja ne siirtymis ajat voi hyödyntää aiempaa monipuolisemmin. Maa, meri liikenteessä.

Suomessa suorille yhteyksille Ruotsiin, keskieurooppaan on johonkin rajaan asti kysyntää, sähköistyminen ei ole itse tarkoitus, hiilipäästöjen osalta kilpailia on nielut, hiilineutraalit polttoaineet.

Siinä sähkölentsikka saa vielä kehittyä että on kilpailukykyinen.
 
Akkuongelma ratkeaa kun lentokoneessa on tarpeeksi pitkä kiinteä sähköjohtokela. En usko, että tämä aiheuttaa käytännön ongelmia. Täytyy vaan ajateela outside the box.
Maantasolla vois olla semmoset kiskot joissa roikkuva johdonpätkä kulkee, jatkuvasti ladaten lentokonetta! Sit lyhyet vesistönylitykset, hätälaskeutumiset jne. onnistuis koneen omalla pienellä akulla. Kiskot vois asentaa vaikka nykyisten junaratojen viereen/tilalle kun junat muuttuu tarpeettomiksi.
 
Selkeesti jonkun kandeis hakeutua boeingille tai airbussilla pää insinööriksi, alkais lentoala mullistua ja osakkeet kohois taivaaseen, juuri tuollaista ideanikkaria ne on kaivannut jo pitkään ko eivät itse keksi
 
Tämä idea on yhtä idealistinen kuin punamekka Tampereen yliopisto. Voitaisko laittaa se kone täyteen aurinkopaneeleita. Jos ei paista niin sitten pysähdytään välilaskuille. 2 viikkoa Suomesta Espanjaan... Atlantin yli voitais laittaa lentotukialuksia sinne tänne latauspaikoiksi, ei liikaa, jotta ei tule ruuhkaa.
Outside the box. Sähköistetään se, ei väliä onko järkeä vai ei! :poop:
 
Maantasolla vois olla semmoset kiskot joissa roikkuva johdonpätkä kulkee, jatkuvasti ladaten lentokonetta! Sit lyhyet vesistönylitykset, hätälaskeutumiset jne. onnistuis koneen omalla pienellä akulla. Kiskot vois asentaa vaikka nykyisten junaratojen viereen/tilalle kun junat muuttuu tarpeettomiksi.
Johdinbussi ylösajaisin, voin kuvitella kun Tallinnassa on ajatus lähtenyt.

Mutta ehkä ketjun "Järkevin" idea tähän mennessä. Toki ei ihan sitä reitti suunnittelun vapautta kuin kerosiini koneella.

Nähdä boksin ulkopuolelle on näemmä erittäin vaikeaa...tarvittaisiin mielikuvitusta....joka perustuu faktoihin...sähkön mahdollisuuksista.

Mielikuvitusta on ollut, faktoja vähemmän, ja sähkönmahdollisuuksista ei kai mitään. Jälkimmäisen puutteesta olen pettynyt.

Odotin että jotain maapallon magneettin kentää hyödyntävää olisi olut, tai merikaapelointeja. Tai jotain "ionisaattori" Dyson juttua, missä olisi ihan sähköllä ilman liikkuvia osita synnytetty liikettää, nostetta tai mitän vaan.

Aurinkopanelit oli vahva pettymys, oletin että ne taputeltu aiemmissa ketjuissa, niiden mukaan tulo sai odottaan jotain tuulimyllyä millä lennon aikana lataillaan akkuja.


Selkeesti jonkun kandeis hakeutua boeingille tai airbussilla pää insinööriksi, alkais lentoala mullistua ja osakkeet kohois taivaaseen, juuri tuollaista ideanikkaria ne on kaivannut jo pitkään ko eivät itse keksi
Nyt edetään aikoja milloin olisi aitoa kysyntää aidoille ideoilla millä voisi pienellä paristolla lentää tuhannen kilometriä, ympäristöä missä voisi testailla käytännössä toimivuutta erilaisissa oloissa, ilman raskasta viranomais hyväksyntöjä, missä ei tarvitse riskeera lentäjiä ja matkustajia, ohjaus automatisoitu ja ihmiskuormaa simuloisi erilaiset räjähtävät jutut.

Että tavallaan ei puutu kuin se idea millä sellainen mahdollista.
 
Pelästyin jo että tämäkin ketju siirtyy salaisen proton salailuu ja rahoituksen hakuun. No muuten jatkoa vanhoihin.
En nyt kaivannut montako kertaa lentoaluksista aloittaja keskustelua viritellyt.



Taitaa nyky malli olla melkein se että kuski maksaa auton käytöstä.

Mutta voi sitä toki ihmetellä miksi kukaan ei tajua jos liikeidea perustuu siihen että asiakat hankii liikelentolupakirjan ja lennettävät ilmaiseksi asiakkaita. Kannttavuuteen ei kai sekään vielä riittänyt.

Ajatus että mennään raidevauhtia, niin kilpailua taitaa olla raideliikenne, missä taasen niitä asemia on tiheästi, ja energia ei ole ongelma. Kuten tuolla välissä heittelty niin lyhyen matkan ilmailuliikenne on niillä väleillä joissa maatapitkin siirtyminen ei mahdollista, tai hidasta, Helsinki Tallinna, helikopteri kysyntä tainnut hiippua, etä palaverit syöneet tapaamisten tarvetta ja ne siirtymis ajat voi hyödyntää aiempaa monipuolisemmin. Maa, meri liikenteessä.

Suomessa suorille yhteyksille Ruotsiin, keskieurooppaan on johonkin rajaan asti kysyntää, sähköistyminen ei ole itse tarkoitus, hiilipäästöjen osalta kilpailia on nielut, hiilineutraalit polttoaineet.

Siinä sähkölentsikka saa vielä kehittyä että on kilpailukykyinen.

Liikennelentäjät tienaa noin 20 000 euroa kuussa....entä jos koneen lentäminen verrataan Sale kassaneitin...eli 1500 ekkua kuussa...olsiko se jo silloin businesta...kun löpökään ei mitään maksa ? Alkaisko olla tuottavaa ?
 
Skaalan molemmat päät on nyt esitelty.
Jep. Ja se skaalan paikka jossa tuo teoriassa voisi laskea lentämisen kustannuksia ei ole löydettävissä. Joko koko eurooppa pitää kattaa kiitoradoilla ja joka neljäs ammatti on alepan kassan kuukausipalkalla töitä tekevä lentäjä, tai sitten homma on helvetin kallista harrastelua.
 
Aivan. Skaalaus on kuitenkin mietittävä aika pitkälle ennen kuin kukaan alkaa rahaa kaatamaan hankkeeseen.
Aion tehdä pienen tutkimuksen nykyisestä konseptista joka oli tarkoitettu maanpuolukseen...jos sen muuttaa matkustajakoneeksi ja tsekkaan montako matkustajaa ja pilottia siihen mahtuu vaikka 80 metrin kärnkivälillä...se liikkuu 500 km/t erittäin korkealla.

Huomaa että SI 2 käytti vain pienn osan energiasta lentämiseen...se varastoi aurinkoenergiaa koko päivänvalon ajan koska lensi myös yöllä. Päivällä lentävä matkis etelässä ei tarvi olla noin kökkö.

solar-impulse-2-plane-designboom01-818x527.jpg


Kennotehokin on nykyisin 30% parempi kuin tuossa lennokissa.
 
Viimeksi muokattu:
Huomaa että SI 2 käytti vain pienn osan energiasta lentämiseen...se varastoi aurinkoenergiaa koko päivänvalon ajan koska lensi myös yöllä. Päivällä lentävä matkis etelässä ei tarvi olla noin kökkö.

Kennotehokin on nykyisin 30% parempi kuin tuossa lennokissa.
Huomaa, että Solar Impulsen 2:n keskimääräinen matkanopeus oli alle 100km/h. Jotta päästään sinne hitaampien matkustajakoneiden 500km/h nopeuksiin, niin Solar Impulse 2 tarvii about 25 kertaa enemmän tehoa.
Lisäksi jotta se pystyisi kuljettamaan 50 henkeä yhden sijaan, sen paino kasvaa myös ainakin 4-5 kertaiseksi.
 
Liikennelentäjät tienaa noin 20 000 euroa kuussa....entä jos koneen lentäminen verrataan Sale kassaneitin...eli 1500 ekkua kuussa...olsiko se jo silloin businesta...kun löpökään ei mitään maksa ? Alkaisko olla tuottavaa ?

Höpöhöpö.

Todellinen luku liikennelentäjien keskipalkalle vuonna 2020 oli 5071 euroa.


Inflaation myötä palkat voi olla nyt nousseet hiukan, että nyt voi olla lähempänä kuutta tonnia, mutta ollaan todella kaukana jostain 20000 eurosta.
 
Se on sama vika kuin ryssäläisessä rannekellossa. Muuten hyvä, mutta akut painaa helvetisti. Tavalliset nestemäisellä elektrolyytillä tehdyt akut ovat liian painavia ja hitaasti latautuvia sekä räjähdys/paloherkkiä lentokoneeseen. Voisi kuvitella että jonkilainen hybridimalli on toimivin, ja uusien solid state akkujen ja aurinko- ja polttokennon yhdistelmällä voisi päästä eteenpäin. Aurinkokenno ei paina paljoa ja matkustajakoneen pinta-alalla saa helposti kymmenien kilowattien tehot korkealla taivaalla. Polttokennoilla saa satoja kohtuullisella painolla kilowatteja varakapasiteettia akkujen tueksi. Solid staten latausnopeus ja kapasiteetti on aivan eri planeetalla kuin tavan akkujen.

Kymmenien kilowattien teho tarkoittaa suuruusluokkaa tuhannesosaa moottorien maksimitehosta, sadasosaa moottorin kruisailutehosta siellä korkealla.

Ei ole sen kaiken ylimäärääisen lisämonimutkaisuuden ja lisäpainon arvoista, paitsi ehkä siinä tilanteessa, että sitä sähköä käytetään vaan VTOL-mekanismina (sähkömoottori voi olla VTOL-propulsion moottorina kevyempi kuin polttomoottori, ja sitä VTOL-propulsiota tarvii käyttää vain n. minuutin ajan nousussa ja laskussa)

Ja polttokennot lentokoneessa vasta typerää onkin. Paljon fiksumpaa polttaa se polttoaine suoraan turbiinimoottorissa kuin ruveta muuntamaan sitä polttoainetta ensin polttokennolla sähköksi.
 
Entä jos kennopinta-ala on 1000 m2 ja nopeus 280 km/t ?
1000m^2 tarkoittaa järkyttävän isoa, kallista ja painavaa siipeä. kaksi kertaa enemmän kuin jumbojetissä.

Ja jos siipi olisi normaalin muotoinen (pitkä), tarkoittaisi että se olisi liian pitkä normaalien lentokenttien porteille.

Tästä näkee kuinka 0.23 hv teholla lennetään....polkeminen juuri tehoa akkuihin tuottaisi matkustajakoneissa mutta poistaisi laskimotukoksen vaaraa kyllä. Huippunopeutta olisi ehkä 15 km/t lisää.

163152-780120968f76f3ec65ccf96f43b115bc.png

Mihin perustuu väite 0.23 hevosvoimasta?

Oma hetkellinen huipputehoni polkemalla on yli hevosvoiman, ja muutama vuosi sitten pystyin ylläpitämään > 0.4 hevosvoiman tehoa n. viiden minuutin ajan, > 0.3 hevosvoiman tehoa n. tunnin ajan, > 0.25 hevosvoiman tehoa n. kolmen tunnin ajan, > 0.2 hevosvoiman tehoa > 5 tunnin ajan.

Ja jos polkija on oikea kilpapyöräilijä, hän pääsee aika paljon minua parempiin tehoihin.
 
Viimeksi muokattu:
Aion tehdä pienen tutkimuksen nykyisestä konseptista joka oli tarkoitettu maanpuolukseen...jos sen muuttaa matkustajakoneeksi ja tsekkaan montako matkustajaa ja pilottia siihen mahtuu vaikka 80 metrin kärnkivälillä...se liikkuu 500 km/t erittäin korkealla.
Innolla odotan tuloksia. Kuulostaa aika haastavalta.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
271 400
Viestejä
4 692 057
Jäsenet
76 751
Uusin jäsen
Hencca

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom