• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

En nyt ymmärrä mitä siinä voidaan simuloida jota ei jo tiedettäisi tai voitaisi testata käytössä olevien sähkökattiloiden kautta? Helenillä on jo nyt Hanasaaressa käytössä sähkökattiloita ja lisää on rakenteilla, joten mitä tuollainen pieni sähkökattila tuo siihen lisää? SMR kannattavuus riippuu täysin siitä paljonko se maksaa ja siihen tuollainen sähkökattila ei kyllä anna mitään vastauksia. Ainut mikä antaisi olisi rakentaa se oikea prototyyppi reaktori. Kun reaktorin teho & hinta on tiedossa niin se kannattavuus on hyvin helppo sen jälkeen laskea. Tietämättä reaktorin hintaa kannattavuus on mahdoton laskea.

Et voi osoittaa reaktorin kypsyyttää & turvallisuutta sähkövastuksilla kun ydinreaktori ei toimi kuten sähkövastus. Tuo kun on tavoite, niin touhuhan on täysin järjetöntä. Turvallisuuden & tekniikan kypsyyden voit osoittaa vaan oikealla reaktorilla. Turvajärjestelmien toimivuuden testaaminenkin on vähän niin ja näin kun miten simuloit reaktoria jota kukaan ei ole koskaan rakentanut, etkä voi varmasti tietää miten se toimii tilanteessa x.
Poikkeaako tuo kattila tavallisista sähkökattiloista?
 
En nyt ymmärrä mitä siinä voidaan simuloida jota ei jo tiedettäisi tai voitaisi testata käytössä olevien sähkökattiloiden kautta? Helenillä on jo nyt Hanasaaressa käytössä sähkökattiloita ja lisää on rakenteilla, joten mitä tuollainen pieni sähkökattila tuo siihen lisää? SMR kannattavuus riippuu täysin siitä paljonko se maksaa ja siihen tuollainen sähkökattila ei kyllä anna mitään vastauksia. Ainut mikä antaisi olisi rakentaa se oikea prototyyppi reaktori. Kun reaktorin teho & hinta on tiedossa niin se kannattavuus on hyvin helppo sen jälkeen laskea. Tietämättä reaktorin hintaa kannattavuus on mahdoton laskea.

Et voi osoittaa reaktorin kypsyyttää & turvallisuutta sähkövastuksilla kun ydinreaktori ei toimi kuten sähkövastus. Tuo kun on tavoite, niin touhuhan on täysin järjetöntä. Turvallisuuden & tekniikan kypsyyden voit osoittaa vaan oikealla reaktorilla. Turvajärjestelmien toimivuuden testaaminenkin on vähän niin ja näin kun miten simuloit reaktoria jota kukaan ei ole koskaan rakentanut, etkä voi varmasti tietää miten se toimii tilanteessa x.
No piti lukea vähän tarkemmin mitä kertovat.

Eli puuttuu ne varsinaiset polttoainesauvat, niiden tilalla vastaukset, ja ilmeisesti sitten sillä simuloivat lämmöntuottoa. ja muuten simuloivat säätöä, suojauksia, turvatoimia jne. säteily toki puuttuu, ja ne reaktio tilanteet on simuloituja.
 
No piti lukea vähän tarkemmin mitä kertovat.

Eli puuttuu ne varsinaiset polttoainesauvat, niiden tilalla vastaukset, ja ilmeisesti sitten sillä simuloivat lämmöntuottoa. ja muuten simuloivat säätöä, suojauksia, turvatoimia jne. säteily toki puuttuu, ja ne reaktio tilanteet on simuloituja.

Niin siinä se ongelma on, miten simuloit jotain jonka toimivuudesta ei kukaan oikeasti tiedä? Jokainen reaktorityyppi toimii hieman eritavalla ja vain käytöntä näyttää sen kaikki omituisuudet. Kaupallista kaukolämpö SMR ei käsittääkseni ole rakennettuna missään. OL3 nyt oli hyvä esimerkki miten asiat ei toimineet kuten oli suunniteltu, vaikka takana iso ydivoiman rakentaja, jolla on paljon kokemusta ydinvoiman rakentamisesta. Vasta käytännön testit näytti ne kaikki ongelmat joita sitten korjailtiin aika pitkään. Nyt tässä on start-up pöhinä yrittämässä, niin käytännön kokemusta ei ole. Sähkövastuksen toiminta nyt on hyvin yksinkertainen, uuden SMR reaktorin, jota ei ole koskaan rakennettu ei ole.

Poikkeaako tuo kattila tavallisista sähkökattiloista?
Kyllähän tuo on erilainen, esim teho on vain 6MW, Helen on useampi 50MW sähkökattilaa Hanasaaressa.
 
Niin siinä se ongelma on, miten simuloit jotain jonka toimivuudesta ei kukaan oikeasti tiedä? Jokainen reaktorityyppi toimii hieman eritavalla ja vain käytöntä näyttää sen kaikki omituisuudet. Kaupallista kaukolämpö SMR ei käsittääkseni ole rakennettuna missään. OL3 nyt oli hyvä esimerkki miten asiat ei toimineet kuten oli suunniteltu, vaikka takana iso ydivoiman rakentaja, jolla on paljon kokemusta ydinvoiman rakentamisesta. Vasta käytännön testit näytti ne kaikki ongelmat joita sitten korjailtiin aika pitkään. Nyt tässä on start-up pöhinä yrittämässä, niin käytännön kokemusta ei ole. Sähkövastuksen toiminta nyt on hyvin yksinkertainen, uuden SMR reaktorin, jota ei ole koskaan rakennettu ei ole.
Ihanko oikeasti et ymmärrä miksi tälläinen laitos halutaan rakentaa?

Totta toki on että se itse ydinreaktion hallinta on se vaikein yksittäinen osa projektia, tässä tosin tuo itse reaktori on merkittävän paljon yksinkertaisempi kuin OL3 tai mikä tahansa muu sähköntuotantoon tarkoitettu ydinreaktori. Tuollainen laitos kuitenkin vaatii aika paljon muutakin tekniikkaa ja infraa(mm. ne turva ja valvontajärjestelmät, jotka eroavat varmaan "jonkinverran" tavallisesta sähkökattilalaitoksesta) toimiakseen. Iso osa OL3 ongelmista oli jotakin ihan muuta kuin siihen itse ydinreaktion säätämiseen ja ylläpitämiseen liittyvää(ks. boldattu kohta sun tekstissä), mitä tällaisella laitoksella nimenomaan voi testata ja validoida.

Kyllähän OL3:stakin testattiin ensin pitkään ja hartaasti(5kk) kuumakokeissa ennenkuin sinne ladattiin uraanit sisään, siellä vettä lämmitettiin ja paineistettiin sähkövastuksen sijaan pyörittämällä vettä pääkiertopumpuilla(olikohan 4x 9MW).

Kyllähän tuo on erilainen, esim teho on vain 6MW, Helen on useampi 50MW sähkökattilaa Hanasaaressa.
Tokihan se erilainen on, kun se ei varsinaisesti ole sähkökattilaksi suunniteltu...
 
Ihanko oikeasti et ymmärrä miksi tälläinen laitos halutaan rakentaa?
No jos rahaa on rajattomasti, niin toki on mukava protoilla vähän kaikkea, mutta jos tässä nyt on tarkoitus kaupallisesti ilman tukia kannattava laitos saada aikaan, niin eihän tässä sellaista saada aikaan ilman polttoaineen lataamista reaktoriin.

Totta toki on että se itse ydinreaktion hallinta on se vaikein yksittäinen osa projektia, tässä tosin tuo itse reaktori on merkittävän paljon yksinkertaisempi kuin OL3 tai mikä tahansa muu sähköntuotantoon tarkoitettu ydinreaktori. Tuollainen laitos kuitenkin vaatii aika paljon muutakin tekniikkaa ja infraa(mm. ne turva ja valvontajärjestelmät, jotka eroavat varmaan "jonkinverran" tavallisesta sähkökattilalaitoksesta) toimiakseen. Iso osa OL3 ongelmista oli jotakin ihan muuta kuin siihen itse ydinreaktion säätämiseen ja ylläpitämiseen liittyvää(ks. boldattu kohta sun tekstissä), mitä tällaisella laitoksella nimenomaan voi testata ja validoida.
Koelaitokset tavoitteet on "
– Koelaitoksella on tarkoitus osoittaa, että pienreaktori voidaan toteuttaa markkinaehtoisesti, kannattavasti ja ilman tukiaisia, sanoi Steady Energyn toimitusjohtaja Tommi Nyman tiedotteessa.
Pilottilaitoksella on määrä osoittaa Steady Energyn pienydinvoimateknologian kypsyys ja turvallisuus. Rakentaminen alkaa loppuvuonna."

Jos sinne tulee vain ne 6MW sähkövastukset, niin miten se pääsee noihin tavoitteisiin? Tottakai tuossa voidaan sitä muuta infraa testata, mutta jos projektin päämäärä ei ole ladata reaktoriin ydinpolttoainetta, niin tästä tulee vaan hyvin kallis testi kaikelle muulle paitsi sille minkä toimivuus & kustannustehokkuus piti todistaa eli itse reaktori. Kun laitoksen suunniteltu teho 50MW kuten hanasaaressa olevin sähkökattiloiden, niin kaiken muun paitsi reaktoriin liittyvän infran voinee ottaa käytännössä copy & paste tyylilla jo käytössä olevista ja toimiviksi todistetuista sähkökattiloista.

Kysymysmerkki on itse reaktori & siihen liittyvät järjestelmät ja itse reaktori ei nyt päästä testaamaan sähkövastuksilla. Valvontajärjestelmiä toki voidaan testata, mutta ilman reaktori reaktorin turvajärjestelmien testaaminen nyt on ihan puhdasta spekulointia kun reaktorityyppi on täysin uusi. Kukaan ei LDR-50 reaktori rakentanut eikä käynnistänyt. Malleja toki voidaan tehdä, mutta teoria ja käytäntö ei aina kohtaa, siksi näkisin, että nyt ne teoriat pitäisi todistaa sillä reaktorilla.

Toki SMR on paljon yksinkertaisempi kun lämpötilat & paineet on huomattavasti matalammat, mutta kun kukaan ei ole tälläistä kaupallisesti kannattavana rakentanut, niin näkisin kyllä reaktorin ja siihen liityvät järjestelmät siksi projektin ylivoimaisesti suurimmiksi haasteiksi.


Kyllähän OL3:stakin testattiin ensin pitkään ja hartaasti(5kk) kuumakokeissa ennenkuin sinne ladattiin uraanit sisään, siellä vettä lämmitettiin ja paineistettiin sähkövastuksen sijaan pyörittämällä vettä pääkiertopumpuilla(olikohan 4x 9MW).
Tottakai ne järjestelmät pitää testata ennen polttoaineen lataamista, mutta silti monet ongelmat ilmenivät vasta kun uraanit oli ladattu ja ajettiin todellisilla tehoilla, joilla laitosta on tarkoitus ajaa.
 
Ihan yhtä loogisesti voisi protoilla fuusioreaktorin kannattavuutta jollain random generaattorilla. "kun kuvitellaan että tämä yhdistää vetyä heliumiksi sen sijaan että polttaa raskasöljyä, niin voidaan hienosti arvioida kypsyyttä ja turvallisuutta"
 
Tuollainen lämpö pienydinvoimala on yksinkertainen. Ydinpolttoaine vain sisään ja lämpö tulee hyvin ennustettavasti ja vakaasti. Oikeastaan ainoa isompi turva-asia on varaston lämmönsiirto kyky ongelmatilanteissa jotta ylilämpenemistä ei pääse taphtumaan missään tilanteessa. Tätä voi oikein hyvin testata sähkövastuksilla.
 
Sähkölämmitteisen koelaitteen rakentaminen maksaa ihan pennosia verrattuna ydinkäyttöiseen. Siihen ei tarvita mitään lupia, sertifiointeja, ydinkäyttöisen testejä, tarkastuksia ym.

En edelleenkään ymmärrä, miten esim vertauksena osoitan yliäänimatkustajalentokoneen prototyypin kypsyyden ja kustannustehokkuuden jollakin mock up mallilla, jota ei ole tarkoitettu lentämään?
 
Tottakai ne järjestelmät pitää testata ennen polttoaineen lataamista, mutta silti monet ongelmat ilmenivät vasta kun uraanit oli ladattu ja ajettiin todellisilla tehoilla, joilla laitosta on tarkoitus ajaa.
Miksi sähkövastuksilla ei voida ajaa laitosta todellisilla tehoilla? Laitetaan laitos 400 kV linja juureen ja testaillaan sellaisina viikkoina, kun on tuulivoimaa liikaa ja kulutus on pientä.
 
Koelaitoksella testataan lähinnä sitä, että passiivinen reaktorin jäähdytys toimii automaattisesti. Tämä jälkilämpö on ydinvoimassa hankala ongelma.
Aktiivisen jäähdytyskierron häiriintyessä lämpötila reaktoriastian sisällä alkaa nousta, mikä käynnistää passiivisen lämmönsiirron altaaseen. Jäähdytys perustuu sisemmän reaktori- ja ulomman suoja-astian välisessä tilassa olevan veden kiehumiseen ja höyryn lauhtumiseen. Järjestelmään ei kuulu lainkaan pumppuja, venttiileitä tai muitakaan mekaanisia liikkuvia osia.
Fissioreaktorilla on tästä useampikin artikkeli, linkki
 
Niin siinä se ongelma on, miten simuloit jotain jonka toimivuudesta ei kukaan oikeasti tiedä? Jokainen reaktorityyppi toimii hieman eritavalla ja vain käytöntä näyttää sen kaikki omituisuudet. Kaupallista kaukolämpö SMR ei käsittääkseni ole rakennettuna missään. OL3 nyt oli hyvä esimerkki miten asiat ei toimineet kuten oli suunniteltu, vaikka takana iso ydivoiman rakentaja, jolla on paljon kokemusta ydinvoiman rakentamisesta. Vasta käytännön testit näytti ne kaikki ongelmat joita sitten korjailtiin aika pitkään. Nyt tässä on start-up pöhinä yrittämässä, niin käytännön kokemusta ei ole. Sähkövastuksen toiminta nyt on hyvin yksinkertainen, uuden SMR reaktorin, jota ei ole koskaan rakennettu ei ole.

En nyt ihan saa ajatuksestasi kiinni, syntyy mielikuva että milestäsi testaaminen on ihan älytöntä, jos ei ensin laiteta oikeita polttoaine sauvoja.

Maalikkona ajatus ei tunnu noin huonolta. Testata ja kokeilla laitosta ilman polttoainesauvoja kuullostaa kustannustehokkaalta, vs toteuttaa malllinnusten perusteella ja sauvat sisään ja katsotaan toimiiko suojaukset.

Maalikkona kuvitelen että tuossa voi testailla nopeampaan tahtiin eri oletuksia ja testien perusteella voi tehdä muutoksia, nopeasti (edullisesti), ei tarvi säteilyn kanssa touhuta, eikä synny sitä jätettä. joka jo yksinään taitaa olla todella iso juttu. jo ihan rahoituksenkin kannalta.

Ja maalikkona jos miettii luvitusta, niin tuskin tuo sitä ainakaan hidastaa.


Miksi sähkövastuksilla ei voida ajaa laitosta todellisilla tehoilla? Laitetaan laitos 400 kV linja juureen ja testaillaan sellaisina viikkoina, kun on tuulivoimaa liikaa ja kulutus on pientä.

Tuo teho osu silmään, sen ymmärtää että pieniteho halvempaa, ilmeisesti ynnäilleet millä päästään testauksen osalta riittävään. Liittymän, sähkönsaannin lisäksi tuli mieleen että millaisialla komponenteilla sen täyden tehon voisi tuottaa. Uutinen ei sinänsä poissulje sellaisia testejä myöhemmin.
 
Sähkölämmitteisen koelaitteen rakentaminen maksaa ihan pennosia verrattuna ydinkäyttöiseen. Siihen ei tarvita mitään lupia, sertifiointeja, ydinkäyttöisen testejä, tarkastuksia ym.

En edelleenkään ymmärrä, miten esim vertauksena osoitan yliäänimatkustajalentokoneen prototyypin kypsyyden ja kustannustehokkuuden jollakin mock up mallilla, jota ei ole tarkoitettu lentämään?
Siitä lentokoneestakin rakennetaan hyväksymisprosessin aikana monenlaisia mock up-malleja ja niitä valmiiksi rakennettujakin lentokoneita testataan monella tavalla maan pinnalla osana hyväksymisprosesseja. Mm. siipiin kohdistuvaa rasitusta testataan vääntelemällä koneellisesti lentokoneen siipiä kuukausitolkulla. Rakenteita testataan lopulta niin pitkälle että ne hajoavat. Näin tiedetään mikä on se rasitus, jolla tämä tapahtuu.
 
Viimeksi muokattu:
Miksi sähkövastuksilla ei voida ajaa laitosta todellisilla tehoilla? Laitetaan laitos 400 kV linja juureen ja testaillaan sellaisina viikkoina, kun on tuulivoimaa liikaa ja kulutus on pientä.
Veikkaan, että osa testausta on ajaminen vakioteholla kuukausia ja katsoa miten voimala käyttäytyy lämpörasituksessa. Lämmittäminen silloin tällöin muutamaksi tunniksi ei ole sama asia testien kannalta.
 
Viimeksi muokattu:
Veikkaan, että osa testaus on ajaminen vakioteholla kuukausia ja katsoa miten voimala käyttäytyy lämpörasituksessa. Lämmittäminen silloin tällöin muutamaksi tunniksi ei ole sama asia testien kannalta.
jokaisen ongelman korjaaminen on tuossa sata kertaa halvempaa, kun pöntössä ei säteile. Kaiken lisäksi voidaan aivan eri mallilla tehdä rohkeampia kokeiluja koska epäonnistumiset ovat paljon halvempia. Säteilevän kaman kanssa täytyy aina kaikki mennä kerralla oikein.
 
Miksi sähkövastuksilla ei voida ajaa laitosta todellisilla tehoilla? Laitetaan laitos 400 kV linja juureen ja testaillaan sellaisina viikkoina, kun on tuulivoimaa liikaa ja kulutus on pientä.

En tiedä varmaksi, mutta yksi tekijä vois olla että tuollainen 6MW vastus on fyysisesti suurin minkä tuonne pannuun saa sovitettua sisälle muuttamatta rakennetta merkittävästi suunnitellusta.
Ja/tai vastaavasti voi olla että tuollaisia 6MW vastuksia on sopivan kokoisena edullisesti saatavilla ja se on kuitenkin riittävän suuri jotta sillä voidaan simuloida jälkilämmön tuottoa ja poistumista reaktorin sammumisen jälkeen, mikä lienee yksi keskeisimmistä turva-aspekteissa tällaisen reaktorin kanssa.
 
Miksi sähkövastuksilla ei voida ajaa laitosta todellisilla tehoilla? Laitetaan laitos 400 kV linja juureen ja testaillaan sellaisina viikkoina, kun on tuulivoimaa liikaa ja kulutus on pientä.

Käyttäjä Vertigo sen todennäköisimmän syyn jo tuossa kertoi.
En nyt ihan saa ajatuksestasi kiinni, syntyy mielikuva että milestäsi testaaminen on ihan älytöntä, jos ei ensin laiteta oikeita polttoaine sauvoja.

Maalikkona ajatus ei tunnu noin huonolta. Testata ja kokeilla laitosta ilman polttoainesauvoja kuullostaa kustannustehokkaalta, vs toteuttaa malllinnusten perusteella ja sauvat sisään ja katsotaan toimiiko suojaukset.

Maalikkona kuvitelen että tuossa voi testailla nopeampaan tahtiin eri oletuksia ja testien perusteella voi tehdä muutoksia, nopeasti (edullisesti), ei tarvi säteilyn kanssa touhuta, eikä synny sitä jätettä. joka jo yksinään taitaa olla todella iso juttu. jo ihan rahoituksenkin kannalta.

Ja maalikkona jos miettii luvitusta, niin tuskin tuo sitä ainakaan hidastaa.
Mielestäni se on älytöntä kun ei päästä sille testaamiselle asetettuihin tavoitteisiin, jotka kerrottiin:
"– Koelaitoksella on tarkoitus osoittaa, että pienreaktori voidaan toteuttaa markkinaehtoisesti, kannattavasti ja ilman tukiaisia, sanoi Steady Energyn toimitusjohtaja Tommi Nyman tiedotteessa.
Pilottilaitoksella on määrä osoittaa Steady Energyn pienydinvoimateknologian kypsyys ja turvallisuus."

Itse en ainakaan näe, miten näihin tavoitteisiin voistaisiin päästä ilman sitä reaktoria. Tottakai se tuollainen sähkökattilana on todella halpa vrt. reaktori ja sillä voidaan testata vähän kaikkea ilman säteilyriskejä, mutta kun se 1/10 reaktorin tehosta oleva sähkövastus ei vastaa sitä reaktoria mitenkään. Reaktori ei kylmene nappia painamalla kuten reaktori jne.
 
Siitä lentokoneestakin rakennetaan hyväksymisprosessin aikana monenlaisia mock up-malleja ja niitä valmiiksi rakennettujakin lentokoneita testataan monella tavalla maan pinnalla osana hyväksymisprosesseja. Mm. siipiin kohdistuvaa rasitusta testataan vääntelemällä koneellisesti lentokoneen siipejä kuukausitolkulla. Rakenteita testataan lopulta niin pitkälle että ne hajoavat. Näin tiedetään mikä on se rasitus, jolla tämä tapahtuu.
Tuo on totta ja lentokoneetkin yksi kiinnostuksen kohteeni ja erilaisia testejä löytyy ihan juutuubiviihteenäkin. Noissa rikki asti kuormituksissa yleensä verrataan tuloksia laskelmiin. Sitä lähinnä ajoin takaa, että tuollaisesta sähkövastus mock upista on rahallisesti ja ajallisesti aika helvetin pitkä matka kaupallisessa käytössä jylläävään kaukolämpöydinreaktoriin.

Testata ja simuloida täytyy, se on selvä. Artikkelista sai vähän sen kuvan, että tämän mock upin jälkeen on todistettu, että heidän voimalansa on kustannustehokas ja soiva peli. Tuskin menee STUK:lle ihan noin sukkna läpi. Jos olisi kerrottu, että tämä on vain yksi pieni osa kehitystyötä ja mittavaa projektia, en olisi takertunut aiheeseen.
 
Tuo on totta ja lentokoneetkin yksi kiinnostuksen kohteeni ja erilaisia testejä löytyy ihan juutuubiviihteenäkin. Noissa rikki asti kuormituksissa yleensä verrataan tuloksia laskelmiin. Sitä lähinnä ajoin takaa, että tuollaisesta sähkövastus mock upista on rahallisesti ja ajallisesti aika helvetin pitkä matka kaupallisessa käytössä jylläävään kaukolämpöydinreaktoriin.

Testata ja simuloida täytyy, se on selvä. Artikkelista sai vähän sen kuvan, että tämän mock upin jälkeen on todistettu, että heidän voimalansa on kustannustehokas ja soiva peli. Tuskin menee STUK:lle ihan noin sukkna läpi. Jos olisi kerrottu, että tämä on vain yksi pieni osa kehitystyötä ja mittavaa projektia, en olisi takertunut aiheeseen.
Mun mielestä tässä on erikoista se, että näin alkuvaiheessa olevaa testihärveliä väsätään Helenin tiloissa. Toki vähentäähän se tilavuokria, jos Helen sponssaa.
 
Mun mielestä tässä on erikoista se, että näin alkuvaiheessa olevaa testihärveliä väsätään Helenin tiloissa. Toki vähentäähän se tilavuokria, jos Helen sponssaa.

Ymmärtääkseni Helen ei sponssaa tuota, vaan Helenille maksetaan ihan vuokraa ko. tiloissa puuhastelusta, en tiedä olisko noihin tiloihin varsinaisesti tunkua muuten?
Lisäksi siellä on tarjolla valmiiksi liityntä kaukolämmön tuotantoon ja muuta asiaan kuuluvaa infraa, mistä varmaankaan ei ole haittaa laitoksen testaamista ajatellen...
 
Varmaan tuo kaukolämmön syöttöliitäntä valmiina on se juttu ja ehkä heleninkin intressissä mahdollinen ydinkattila.
 
Mielestäni se on älytöntä kun ei päästä sille testaamiselle asetettuihin tavoitteisiin, jotka kerrottiin:
"– Koelaitoksella on tarkoitus osoittaa, että pienreaktori voidaan toteuttaa markkinaehtoisesti, kannattavasti ja ilman tukiaisia, sanoi Steady Energyn toimitusjohtaja Tommi Nyman tiedotteessa.
Pilottilaitoksella on määrä osoittaa Steady Energyn pienydinvoimateknologian kypsyys ja turvallisuus."

Itse en ainakaan näe, miten näihin tavoitteisiin voistaisiin päästä ilman sitä reaktoria. Tottakai se tuollainen sähkökattilana on todella halpa vrt. reaktori ja sillä voidaan testata vähän kaikkea ilman säteilyriskejä, mutta kun se 1/10 reaktorin tehosta oleva sähkövastus ei vastaa sitä reaktoria mitenkään. Reaktori ei kylmene nappia painamalla kuten reaktori jne.

Mielestäni olisi älytöntä testataturvajärjestelmiä rektorilla oikeilla sauvoilla. Voi kokeilla oikeasti, ei haittaa jos vuotaa, ja ei synny jätettä, muutoksia voi tehdä heti kun jäähtyy, ilman suoja kamoja jne.


Mun mielestä tässä on erikoista se, että näin alkuvaiheessa olevaa testihärveliä väsätään Helenin tiloissa. Toki vähentäähän se tilavuokria, jos Helen sponssaa.

Tuo maalikkon korvaan kuullostaa soivalta paikalta, tilaa, sähköä ja jotein minne se lämpö tuupata. on muitakin kaukolämpö kumppaneita, mutta tuossa varmaan sijainti ja muut valmiit olot.


Varmaan tuo kaukolämmön syöttöliitäntä valmiina on se juttu ja ehkä heleninkin intressissä mahdollinen ydinkattila.

Helen on ymmärtääkseni hyvin kiinnostunut kumppani.
Tuo siis VTT vetämästä pienreaktori hankkeesta startannut
 
Mielestäni olisi älytöntä testataturvajärjestelmiä rektorilla oikeilla sauvoilla. Voi kokeilla oikeasti, ei haittaa jos vuotaa, ja ei synny jätettä, muutoksia voi tehdä heti kun jäähtyy, ilman suoja kamoja jne.
Jos tässä on tarkoitus osoittaa reaktorin kypsyys & turvallisuus (kuten TJ sanoi), niin miten sen osoitat ilman reaktoria? Jos olisi ilmoitettu, että testataan vähän turvajärjestelmiä, niin sitten olisi asia erikseen enkä olisi asiaan tarttunut. Olettaisin, että tälläiset järjestelmät on jo testattu ennenkuin tälläisiä ilmoitellaan julkisesti. Tottakai ne turvajärjestelmät testataan kuuma & painekokeilla ennen polttoaineen lataamista kuten OL3 tehtiin.
 
Saksassa kuulemma hyväksyttiin viime vuonna tuulivoimahankkeita 14 GW edestä. Tämä on enemmän kuin koskaan aiemmin. Hyväksymistahti on ollut tänä vuonna vielä viime vuotta kiivaampaa ja huhtikuuhun mennessä hankkeita oli hyväksytty 4,8 GW edestä. Luvitusvaiheen pullonkauloja on siis poistettu, mutta itse rakennusvaiheen kesto on pidentynyt pikku hiljaa vuoden 2017 12 kuukaudesta 28 kuukauteen vuonna 2025.

Tsekeissä oikeus on toistaiseksi estänyt Dukovanyn uuden ydinvoimaprojektin sopimuksen allekirjoittamisen. Syynä on EDF:n tekemä valitus KHNP:n voittamasta tarjouskilvasta. Pari päivää ennen tätä valtio oli ilmoittanut osallistuvansa hankkeeseen 80 % osuudella.

Puolassa ydinvoimabuumi vaikuttaa laantuneen ainakin seitinohuesti. Maaliskuussa nimittäin päättyi ns. Engineering Services Contract, jonka puitteissa suunniteltiin kolme AP1000-reaktoria Lubiatowo-Kopalinoon. Uusi vastaavantyyppinen kontrakti saatiin kuitenkin viime kuussa neuvoteltua seuraavaksi 9 kuukaudeksi.

Pysytään vielä Puolassa. Viime marraskuussa ilmoitettiin, että kanadalainen Laurentis Energy Partners tekee Orlenille jonkin sortin turvallisuusselvitystä, jonka Orlen tarvitsee hakeakseen rakennuslupaa BWRX-300-reaktorien rakentamiseksi. Periaatepäätös reaktoreiden rakentamisesta saatiin joulukuussa 2023 ilmasto- ja ympäristöministeriöltä. Äskettäin arveltiin, että vuonna 2028 saattaisi olla betoniautolle tarvetta.

Kanadassa tarvitaan betoniautoa jo tänä vuonna, sillä paikallinen ydinturvallisuusviranomainen antoi rakennusluvan maailman ensimmäiselle BWRX-300-reaktorille. Kaikkiaan reaktoreita saatetaan rakentaa neljä kappaletta.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
276 619
Viestejä
4 761 722
Jäsenet
77 508
Uusin jäsen
Defarious

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom