Poikkeaako tuo kattila tavallisista sähkökattiloista?
-
TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)
Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.
Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.
Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.
Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta
- Keskustelun aloittaja Juha Kokkonen
- Aloitettu
-
- Avainsanat
- sähkö sähköenergia sähköntuotanto
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 21 824
No piti lukea vähän tarkemmin mitä kertovat.
Eli puuttuu ne varsinaiset polttoainesauvat, niiden tilalla vastaukset, ja ilmeisesti sitten sillä simuloivat lämmöntuottoa. ja muuten simuloivat säätöä, suojauksia, turvatoimia jne. säteily toki puuttuu, ja ne reaktio tilanteet on simuloituja.
Niin siinä se ongelma on, miten simuloit jotain jonka toimivuudesta ei kukaan oikeasti tiedä? Jokainen reaktorityyppi toimii hieman eritavalla ja vain käytöntä näyttää sen kaikki omituisuudet. Kaupallista kaukolämpö SMR ei käsittääkseni ole rakennettuna missään. OL3 nyt oli hyvä esimerkki miten asiat ei toimineet kuten oli suunniteltu, vaikka takana iso ydivoiman rakentaja, jolla on paljon kokemusta ydinvoiman rakentamisesta. Vasta käytännön testit näytti ne kaikki ongelmat joita sitten korjailtiin aika pitkään. Nyt tässä on start-up pöhinä yrittämässä, niin käytännön kokemusta ei ole. Sähkövastuksen toiminta nyt on hyvin yksinkertainen, uuden SMR reaktorin, jota ei ole koskaan rakennettu ei ole.
Kyllähän tuo on erilainen, esim teho on vain 6MW, Helen on useampi 50MW sähkökattilaa Hanasaaressa.
Ihanko oikeasti et ymmärrä miksi tälläinen laitos halutaan rakentaa?
Totta toki on että se itse ydinreaktion hallinta on se vaikein yksittäinen osa projektia, tässä tosin tuo itse reaktori on merkittävän paljon yksinkertaisempi kuin OL3 tai mikä tahansa muu sähköntuotantoon tarkoitettu ydinreaktori. Tuollainen laitos kuitenkin vaatii aika paljon muutakin tekniikkaa ja infraa(mm. ne turva ja valvontajärjestelmät, jotka eroavat varmaan "jonkinverran" tavallisesta sähkökattilalaitoksesta) toimiakseen. Iso osa OL3 ongelmista oli jotakin ihan muuta kuin siihen itse ydinreaktion säätämiseen ja ylläpitämiseen liittyvää(ks. boldattu kohta sun tekstissä), mitä tällaisella laitoksella nimenomaan voi testata ja validoida.
Kyllähän OL3:stakin testattiin ensin pitkään ja hartaasti(5kk) kuumakokeissa ennenkuin sinne ladattiin uraanit sisään, siellä vettä lämmitettiin ja paineistettiin sähkövastuksen sijaan pyörittämällä vettä pääkiertopumpuilla(olikohan 4x 9MW).
Tokihan se erilainen on, kun se ei varsinaisesti ole sähkökattilaksi suunniteltu...
No jos rahaa on rajattomasti, niin toki on mukava protoilla vähän kaikkea, mutta jos tässä nyt on tarkoitus kaupallisesti ilman tukia kannattava laitos saada aikaan, niin eihän tässä sellaista saada aikaan ilman polttoaineen lataamista reaktoriin.
Koelaitokset tavoitteet on "
– Koelaitoksella on tarkoitus osoittaa, että pienreaktori voidaan toteuttaa markkinaehtoisesti, kannattavasti ja ilman tukiaisia, sanoi Steady Energyn toimitusjohtaja Tommi Nyman tiedotteessa.
Pilottilaitoksella on määrä osoittaa Steady Energyn pienydinvoimateknologian kypsyys ja turvallisuus. Rakentaminen alkaa loppuvuonna."
Jos sinne tulee vain ne 6MW sähkövastukset, niin miten se pääsee noihin tavoitteisiin? Tottakai tuossa voidaan sitä muuta infraa testata, mutta jos projektin päämäärä ei ole ladata reaktoriin ydinpolttoainetta, niin tästä tulee vaan hyvin kallis testi kaikelle muulle paitsi sille minkä toimivuus & kustannustehokkuus piti todistaa eli itse reaktori. Kun laitoksen suunniteltu teho 50MW kuten hanasaaressa olevin sähkökattiloiden, niin kaiken muun paitsi reaktoriin liittyvän infran voinee ottaa käytännössä copy & paste tyylilla jo käytössä olevista ja toimiviksi todistetuista sähkökattiloista.
Kysymysmerkki on itse reaktori & siihen liittyvät järjestelmät ja itse reaktori ei nyt päästä testaamaan sähkövastuksilla. Valvontajärjestelmiä toki voidaan testata, mutta ilman reaktori reaktorin turvajärjestelmien testaaminen nyt on ihan puhdasta spekulointia kun reaktorityyppi on täysin uusi. Kukaan ei LDR-50 reaktori rakentanut eikä käynnistänyt. Malleja toki voidaan tehdä, mutta teoria ja käytäntö ei aina kohtaa, siksi näkisin, että nyt ne teoriat pitäisi todistaa sillä reaktorilla.
Toki SMR on paljon yksinkertaisempi kun lämpötilat & paineet on huomattavasti matalammat, mutta kun kukaan ei ole tälläistä kaupallisesti kannattavana rakentanut, niin näkisin kyllä reaktorin ja siihen liityvät järjestelmät siksi projektin ylivoimaisesti suurimmiksi haasteiksi.
Tottakai ne järjestelmät pitää testata ennen polttoaineen lataamista, mutta silti monet ongelmat ilmenivät vasta kun uraanit oli ladattu ja ajettiin todellisilla tehoilla, joilla laitosta on tarkoitus ajaa.
Ihan yhtä loogisesti voisi protoilla fuusioreaktorin kannattavuutta jollain random generaattorilla. "kun kuvitellaan että tämä yhdistää vetyä heliumiksi sen sijaan että polttaa raskasöljyä, niin voidaan hienosti arvioida kypsyyttä ja turvallisuutta"
Tuollainen lämpö pienydinvoimala on yksinkertainen. Ydinpolttoaine vain sisään ja lämpö tulee hyvin ennustettavasti ja vakaasti. Oikeastaan ainoa isompi turva-asia on varaston lämmönsiirto kyky ongelmatilanteissa jotta ylilämpenemistä ei pääse taphtumaan missään tilanteessa. Tätä voi oikein hyvin testata sähkövastuksilla.
Sähkölämmitteisen koelaitteen rakentaminen maksaa ihan pennosia verrattuna ydinkäyttöiseen. Siihen ei tarvita mitään lupia, sertifiointeja, ydinkäyttöisen testejä, tarkastuksia ym.
En edelleenkään ymmärrä, miten esim vertauksena osoitan yliäänimatkustajalentokoneen prototyypin kypsyyden ja kustannustehokkuuden jollakin mock up mallilla, jota ei ole tarkoitettu lentämään?
En edelleenkään ymmärrä, miten esim vertauksena osoitan yliäänimatkustajalentokoneen prototyypin kypsyyden ja kustannustehokkuuden jollakin mock up mallilla, jota ei ole tarkoitettu lentämään?
- Liittynyt
- 06.11.2016
- Viestejä
- 4 693
Miksi sähkövastuksilla ei voida ajaa laitosta todellisilla tehoilla? Laitetaan laitos 400 kV linja juureen ja testaillaan sellaisina viikkoina, kun on tuulivoimaa liikaa ja kulutus on pientä.
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 21 824
En nyt ihan saa ajatuksestasi kiinni, syntyy mielikuva että milestäsi testaaminen on ihan älytöntä, jos ei ensin laiteta oikeita polttoaine sauvoja.
Maalikkona ajatus ei tunnu noin huonolta. Testata ja kokeilla laitosta ilman polttoainesauvoja kuullostaa kustannustehokkaalta, vs toteuttaa malllinnusten perusteella ja sauvat sisään ja katsotaan toimiiko suojaukset.
Maalikkona kuvitelen että tuossa voi testailla nopeampaan tahtiin eri oletuksia ja testien perusteella voi tehdä muutoksia, nopeasti (edullisesti), ei tarvi säteilyn kanssa touhuta, eikä synny sitä jätettä. joka jo yksinään taitaa olla todella iso juttu. jo ihan rahoituksenkin kannalta.
Ja maalikkona jos miettii luvitusta, niin tuskin tuo sitä ainakaan hidastaa.
Tuo teho osu silmään, sen ymmärtää että pieniteho halvempaa, ilmeisesti ynnäilleet millä päästään testauksen osalta riittävään. Liittymän, sähkönsaannin lisäksi tuli mieleen että millaisialla komponenteilla sen täyden tehon voisi tuottaa. Uutinen ei sinänsä poissulje sellaisia testejä myöhemmin.
Siitä lentokoneestakin rakennetaan hyväksymisprosessin aikana monenlaisia mock up-malleja ja niitä valmiiksi rakennettujakin lentokoneita testataan monella tavalla maan pinnalla osana hyväksymisprosesseja. Mm. siipiin kohdistuvaa rasitusta testataan vääntelemällä koneellisesti lentokoneen siipiä kuukausitolkulla. Rakenteita testataan lopulta niin pitkälle että ne hajoavat. Näin tiedetään mikä on se rasitus, jolla tämä tapahtuu.
Viimeksi muokattu:
Veikkaan, että osa testausta on ajaminen vakioteholla kuukausia ja katsoa miten voimala käyttäytyy lämpörasituksessa. Lämmittäminen silloin tällöin muutamaksi tunniksi ei ole sama asia testien kannalta.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 06.11.2016
- Viestejä
- 4 693
jokaisen ongelman korjaaminen on tuossa sata kertaa halvempaa, kun pöntössä ei säteile. Kaiken lisäksi voidaan aivan eri mallilla tehdä rohkeampia kokeiluja koska epäonnistumiset ovat paljon halvempia. Säteilevän kaman kanssa täytyy aina kaikki mennä kerralla oikein.
En tiedä varmaksi, mutta yksi tekijä vois olla että tuollainen 6MW vastus on fyysisesti suurin minkä tuonne pannuun saa sovitettua sisälle muuttamatta rakennetta merkittävästi suunnitellusta.
Ja/tai vastaavasti voi olla että tuollaisia 6MW vastuksia on sopivan kokoisena edullisesti saatavilla ja se on kuitenkin riittävän suuri jotta sillä voidaan simuloida jälkilämmön tuottoa ja poistumista reaktorin sammumisen jälkeen, mikä lienee yksi keskeisimmistä turva-aspekteissa tällaisen reaktorin kanssa.
Käyttäjä Vertigo sen todennäköisimmän syyn jo tuossa kertoi.
Mielestäni se on älytöntä kun ei päästä sille testaamiselle asetettuihin tavoitteisiin, jotka kerrottiin:
"– Koelaitoksella on tarkoitus osoittaa, että pienreaktori voidaan toteuttaa markkinaehtoisesti, kannattavasti ja ilman tukiaisia, sanoi Steady Energyn toimitusjohtaja Tommi Nyman tiedotteessa.
Pilottilaitoksella on määrä osoittaa Steady Energyn pienydinvoimateknologian kypsyys ja turvallisuus."
Itse en ainakaan näe, miten näihin tavoitteisiin voistaisiin päästä ilman sitä reaktoria. Tottakai se tuollainen sähkökattilana on todella halpa vrt. reaktori ja sillä voidaan testata vähän kaikkea ilman säteilyriskejä, mutta kun se 1/10 reaktorin tehosta oleva sähkövastus ei vastaa sitä reaktoria mitenkään. Reaktori ei kylmene nappia painamalla kuten reaktori jne.
- Liittynyt
- 13.11.2021
- Viestejä
- 2 698
OL2 pitäisi Nordpoolin mukaan olla käynnissä mutta TVO:n sivuilla näyttää 0,00 MW?
umm.nordpoolgroup.com
The unit grid connection will be on Wednesday 7.5.2025 at 12:30.
e. siirtyikin klo 13:00, on tämä jännitysnäytelmä...
Nord Pool - UMM Platform
The unit grid connection will be on Wednesday 7.5.2025 at 12:30.
e. siirtyikin klo 13:00, on tämä jännitysnäytelmä...
Tuo on totta ja lentokoneetkin yksi kiinnostuksen kohteeni ja erilaisia testejä löytyy ihan juutuubiviihteenäkin. Noissa rikki asti kuormituksissa yleensä verrataan tuloksia laskelmiin. Sitä lähinnä ajoin takaa, että tuollaisesta sähkövastus mock upista on rahallisesti ja ajallisesti aika helvetin pitkä matka kaupallisessa käytössä jylläävään kaukolämpöydinreaktoriin.
Testata ja simuloida täytyy, se on selvä. Artikkelista sai vähän sen kuvan, että tämän mock upin jälkeen on todistettu, että heidän voimalansa on kustannustehokas ja soiva peli. Tuskin menee STUK:lle ihan noin sukkna läpi. Jos olisi kerrottu, että tämä on vain yksi pieni osa kehitystyötä ja mittavaa projektia, en olisi takertunut aiheeseen.
Mun mielestä tässä on erikoista se, että näin alkuvaiheessa olevaa testihärveliä väsätään Helenin tiloissa. Toki vähentäähän se tilavuokria, jos Helen sponssaa.
Ymmärtääkseni Helen ei sponssaa tuota, vaan Helenille maksetaan ihan vuokraa ko. tiloissa puuhastelusta, en tiedä olisko noihin tiloihin varsinaisesti tunkua muuten?
Lisäksi siellä on tarjolla valmiiksi liityntä kaukolämmön tuotantoon ja muuta asiaan kuuluvaa infraa, mistä varmaankaan ei ole haittaa laitoksen testaamista ajatellen...
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 21 824
Mielestäni olisi älytöntä testataturvajärjestelmiä rektorilla oikeilla sauvoilla. Voi kokeilla oikeasti, ei haittaa jos vuotaa, ja ei synny jätettä, muutoksia voi tehdä heti kun jäähtyy, ilman suoja kamoja jne.
Tuo maalikkon korvaan kuullostaa soivalta paikalta, tilaa, sähköä ja jotein minne se lämpö tuupata. on muitakin kaukolämpö kumppaneita, mutta tuossa varmaan sijainti ja muut valmiit olot.
Helen on ymmärtääkseni hyvin kiinnostunut kumppani.
Tuo siis VTT vetämästä pienreaktori hankkeesta startannut
Jos tässä on tarkoitus osoittaa reaktorin kypsyys & turvallisuus (kuten TJ sanoi), niin miten sen osoitat ilman reaktoria? Jos olisi ilmoitettu, että testataan vähän turvajärjestelmiä, niin sitten olisi asia erikseen enkä olisi asiaan tarttunut. Olettaisin, että tälläiset järjestelmät on jo testattu ennenkuin tälläisiä ilmoitellaan julkisesti. Tottakai ne turvajärjestelmät testataan kuuma & painekokeilla ennen polttoaineen lataamista kuten OL3 tehtiin.
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 21 824
Steady Energy | Steady Energy to build small nuclear pilot plant inside a former coal plant in central Helsinki
En sitä ihan noin tulkkaisi mitä annat ymmärtää.
Vaan korostaa sitä testaamista ennenkuin rakentavat sauvoilla, jälkimmäisen luvitusta odotellessa meni aikaa sormia pyöritellessä
No miksi se TJ sitten antaa sellaisen lausunnon, jossa selvästi sanotaan noin? Tuo oli suora lainaus siitä mitä oli sanonut SSS:lle.
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 21 824
Siellä STT:llä joku / AI lukenut tiedotteet ja ulostanut vähän sinne päin, IS:llä ilmeisesti vähän luettu itsekkin alkuperäistä ja lisäilty.
Saksassa kuulemma hyväksyttiin viime vuonna tuulivoimahankkeita 14 GW edestä. Tämä on enemmän kuin koskaan aiemmin. Hyväksymistahti on ollut tänä vuonna vielä viime vuotta kiivaampaa ja huhtikuuhun mennessä hankkeita oli hyväksytty 4,8 GW edestä. Luvitusvaiheen pullonkauloja on siis poistettu, mutta itse rakennusvaiheen kesto on pidentynyt pikku hiljaa vuoden 2017 12 kuukaudesta 28 kuukauteen vuonna 2025.
Tsekeissä oikeus on toistaiseksi estänyt Dukovanyn uuden ydinvoimaprojektin sopimuksen allekirjoittamisen. Syynä on EDF:n tekemä valitus KHNP:n voittamasta tarjouskilvasta. Pari päivää ennen tätä valtio oli ilmoittanut osallistuvansa hankkeeseen 80 % osuudella.
Puolassa ydinvoimabuumi vaikuttaa laantuneen ainakin seitinohuesti. Maaliskuussa nimittäin päättyi ns. Engineering Services Contract, jonka puitteissa suunniteltiin kolme AP1000-reaktoria Lubiatowo-Kopalinoon. Uusi vastaavantyyppinen kontrakti saatiin kuitenkin viime kuussa neuvoteltua seuraavaksi 9 kuukaudeksi.
Pysytään vielä Puolassa. Viime marraskuussa ilmoitettiin, että kanadalainen Laurentis Energy Partners tekee Orlenille jonkin sortin turvallisuusselvitystä, jonka Orlen tarvitsee hakeakseen rakennuslupaa BWRX-300-reaktorien rakentamiseksi. Periaatepäätös reaktoreiden rakentamisesta saatiin joulukuussa 2023 ilmasto- ja ympäristöministeriöltä. Äskettäin arveltiin, että vuonna 2028 saattaisi olla betoniautolle tarvetta.
Kanadassa tarvitaan betoniautoa jo tänä vuonna, sillä paikallinen ydinturvallisuusviranomainen antoi rakennusluvan maailman ensimmäiselle BWRX-300-reaktorille. Kaikkiaan reaktoreita saatetaan rakentaa neljä kappaletta.
Tsekeissä oikeus on toistaiseksi estänyt Dukovanyn uuden ydinvoimaprojektin sopimuksen allekirjoittamisen. Syynä on EDF:n tekemä valitus KHNP:n voittamasta tarjouskilvasta. Pari päivää ennen tätä valtio oli ilmoittanut osallistuvansa hankkeeseen 80 % osuudella.
Puolassa ydinvoimabuumi vaikuttaa laantuneen ainakin seitinohuesti. Maaliskuussa nimittäin päättyi ns. Engineering Services Contract, jonka puitteissa suunniteltiin kolme AP1000-reaktoria Lubiatowo-Kopalinoon. Uusi vastaavantyyppinen kontrakti saatiin kuitenkin viime kuussa neuvoteltua seuraavaksi 9 kuukaudeksi.
Pysytään vielä Puolassa. Viime marraskuussa ilmoitettiin, että kanadalainen Laurentis Energy Partners tekee Orlenille jonkin sortin turvallisuusselvitystä, jonka Orlen tarvitsee hakeakseen rakennuslupaa BWRX-300-reaktorien rakentamiseksi. Periaatepäätös reaktoreiden rakentamisesta saatiin joulukuussa 2023 ilmasto- ja ympäristöministeriöltä. Äskettäin arveltiin, että vuonna 2028 saattaisi olla betoniautolle tarvetta.
Kanadassa tarvitaan betoniautoa jo tänä vuonna, sillä paikallinen ydinturvallisuusviranomainen antoi rakennusluvan maailman ensimmäiselle BWRX-300-reaktorille. Kaikkiaan reaktoreita saatetaan rakentaa neljä kappaletta.
Tämäkin toki mahdollista.
Tällaisessa kaukolämpöreaktorissa paineet ovat todella alhaiset ja turvajärjestelmätkin ovat paljon paljon yksinkertaisemmat kuin OL3:ssa. Steady Energyn reaktorissa itse jäähdytys on passiivinen ja koko reaktoriydin on upotettu vesialtaaseen, joka on - vesikierron pettäessä - se "hätäjäähdytysjärjestelmä".
Kun katsoo tuota Steady Energyn periaatekuvaa voimalasta, niin ehkä aukenee mitä oikeastaan testataan. Rakentavat varmaankin tuon konseptin mukaisen vesialtaaseen upotetun "reaktoriytimen", jossa on vain ne vastukset sisällä. Tuolla voi hyvin testata sen passiivisen "hätäjäähdytyksen" toimintaa, kun se ei tiedä mikä sitä "reaktoriydintä" lämmittää. Vastuksilla voi myös hyvin simuloida sen reaktorin jälkilämmöt tms.
Ja siis koko konseptin saa tuossa erittäin hyvin testattua kaikilta muilta osin kuin sen varsinaisen polttoaineeseen ja säteilyyn liittyvin osin.
Steady Energy | Solution
The Finnish designed LDR-50, with its small modular design, offers unmatched efficiency, making it ideal
for dense urban environments.
www.steadyenergy.com
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 06.11.2016
- Viestejä
- 4 693
Onko tämä koko vänkäys nyt sitten siitä kiinni, että joku on hiukan mennyt kehuskelemaan liikaa prototyypin saavutuksista? Kukaan ei ole edes sitä mieltä, että koko protoyyppi on typerä? Taistelu käydään siitä paljonko on testaamista jäljellä sähkövastus testauksen jälkeen.
Jos 6 MW testauksilla on OK ja kaikki sanoo että edetään niin sitten voidaan tehdä sähköllä 50 MW testit. Jos kaikki sanoo että OK niin aletaan kinuamaan rahaa että voidaan alkaa lappaamaan atomia miiluun.
Jos 6 MW testauksilla on OK ja kaikki sanoo että edetään niin sitten voidaan tehdä sähköllä 50 MW testit. Jos kaikki sanoo että OK niin aletaan kinuamaan rahaa että voidaan alkaa lappaamaan atomia miiluun.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 13 068
Tässä on Fraunhofer instituutin luento Espanjan verkon romahduksesta - toistaiseksi hyvin alustavia tutkimuksia ja toteavat, että verkossa oli ennen romahdusta jotain 0.6Hz heiluntaa jonka syytä ei vielä tiedetä. Epäilee että tuotannon putoamiset linjoilta johtuvat enemmän jostain paikallisista tapahtumista kuin siitä, että koko verkon alueella olisi ollut tehovajausta.
Kun Espanjan ja Ranskan verkot lopulta irtosivat toisistaan, niin vaihe-ero oli kasvanut jo todella suureksi, mutta varsinaista tarkkaa katkeamissyytä ei vielä ole tiedossa - joko vaihe-ero saavutti ennalta määrätyn raja-arvon tai paikallinen jännitero oli ongelma. Totesivat että edellisessä 2016 tapahtuneessa oskillaatiotutkimuksessa kesti 6kk.
En osaa sanoa miten hyvin googlen subtitle-autotranslate toimii - tämän enempää en nyt pysty referoimaan tällä erää. Ehkä joku voi extractoida jotenkin subtitlet ja ajaa ne jonkun chatgpt:n läpi niille jotka eivät saksaa osaa.
Yksi mielenkiintoinen huomio oli se, että kun joulukuussa 2016 oli vastaava taajuusheilunta, niin uusiutuvaa ei ollut juuri lainkaan tuotannossa.
- Liittynyt
- 21.10.2016
- Viestejä
- 1 479
Vaan eipä tuule siellä missä myllyjä: Sähkön hintapuntari
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 21 824
Kekustelua Vtt-> Steady Energy, Helen testi sähkävastus testi rektorimallin testaus
Vaikka tiedotteetkin perinteisesti ovat yksinkertaisetettuja ja tavoitteita , toiveita korostavia, niin sitä voi arvailla mitä tuollaisen toimittamisen jälkeen.
Ensimmäisenä tulee mieleen että STTllä AI/toimittajat tehnyt jutun missä puuttuu oleellista ja asiayhteystä irti olleet lainaukset saanut monet lukijat ymmärtämään viestin ihan toisin kuin siinä tiedotteessa.
Vaikka tiedotteetkin perinteisesti ovat yksinkertaisetettuja ja tavoitteita , toiveita korostavia, niin sitä voi arvailla mitä tuollaisen toimittamisen jälkeen.
Aika niukasti tuulee, ja hinta näyttää menevän suht synkassa ruotsin SE1- ja SE3-alueiden kanssa (välillä toisen ja välillä toisen kanssa).
PVO:n Askanaavan pumppuvoimalan YVA-ohjelma on tullut julki ja siitä selviää, että hanke on varastokapasiteetiltaan selvästi suurempi kuin Ailangantunturin hanke. Siinä missä Ailangantunturin varastokapasiteetti on täydellä teholla tyhjennettäessä 8 tuntia ja tästä arvioitu varastokapasiteetti 4,4 GWh, ovat Askanaavan vastaavat luvut valittavasta vaihtoehdosta riippuen noin 50/30 tuntia ja 25/15 GWh. Saatavilla ei valitettavasti ole tietoa Askanaavan arvioiduista kustannuksista.
Kemijärven alueelle pumppuvoimaa suunnittelee myös pienempi taho, Suomen Voima Oy. Myös heillä suunnitelmat vaikuttavat etenevän, sillä hankkeesta on julkaistu YVA-ohjelma. Ohjelmasta käy ilmi, että Kapustaan suunnitellun pumppuvoimalan teho on 100 MW, varastokapasiteetti 1-1,5 GWh ja tästä arvioitu tyhjennysaika 10-15 tuntia. Suomen Voimalla on myös toinen hanke suunnitteilla Kemijärvelle Räisälään. Tämä hanke kulkee noin vuoden jäljessä Kapustan hanketta.
Ainakin osa aurinkosähkötuotannosta saa Saksassa tukea myös negatiivisen sähkön hinnan tunneilta. Lisäksi osa tuetusta tuotannosta menettää tuen negatiivisilta tunneilta, mutta negatiivisten tuntien esiintyminen jatkaa tukiaikaa.Saksassa aurinkovoima ajaa huomenna sähkön hinnan absurdin halvalle tasolle.
Eli kokonaisuutena tukijärjestelmät vaikuttavat voimakkaasti siihen, että tällaisia älyttömyyksiä pääsee ylipäätään syntymään.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 13 697
Melkoista dystopiaa. Nyt on siis anekaupan keinotekoisin järjestelyin luotu tilanne, jossa paitsi tukikuppauksella kannustetaan hallitsemattomaan ylituontantoon, myös sähkön tuhlaamisella voinee tienata. Liekö samanlaiset pääsulakemarkkinat käynnissä kuin täällä meillä päin toissa marraskuussa. Mikä voisikaan mennä vikaan.
Tarviiko tuosta nyt näin suurta draamaa luoda, olihan se jonkun aikaa täälläkin samanlainen tilanne tuulivoiman kanssa, mutta ei enää.
Kyllä meillä on tuulivoiman tukea maksettu aina vain sellaisilta tunneilta, jolloin sähkön hinta on ollut nolla tai enemmän.
Veronkorotus ei juuri näytä hidastavan datakeskusten kiimaa. Rovaniemelle suunnitteilla 500 MW myllyt. Valitettavasti sijainti on 10 km päässä kaupungista joten hukkalämmön hyödyntäminen kaupungin kaukolämpöverkossa voi olla liian kallista.
500 MW datakeskus nostaa olennaisesti heikon tuulen aikaista sähkön hintaa kesän ulkopuolella. Esimerkiksi huomenna aamusta nostaisi 500 MW lisäkysyntää sähkön hinnan noin euroon per kWh - olettaen, että tällainen etukäteen tiedossa oleva lisäkysyntä ei lisäisi tarjontaa. Ja huomisaamu ei ole ollenkaan pahimmasta päästä olevia esimerkkejä.
Kyllä tuollaisissa projekteissa sinänsä aina lähdetään lämmön hyödyntämisestä, mutta tämä ei pelasta vaikutusta sähkön hintaan.
Viimeksi muokattu:
Datakeskus ostaa sähkön esim 4snt/kWh ja myy lämmön ulos samalla hinnalla, niin se olisi silti vain puolet kaukolämmön hinnasta? Ei huono diili datakeskukselle?
Datakeskuksen lämmöllä korvataan polttamalla tehtyä kaukolämpöä, niin nettokulutusta se tietty lisää. Datakeskus tuottaa haaleaa vettä, joten pumpuilla nostettava, mutta toki energian sekin sisältää.
Ja lisäksi kun tällä datakeskuksen hukkalämmöllä korvataan kaupunkien CHP-tuotantoa, niin menetetään myös se CHP-pohjainen sähköntuotanto. Suomen sähkötase heikkenee kahdella eri tavalla yhtäaikaa.
Viimeksi muokattu:
Biomassan tarve vähenee Imatralla 1000 rekkakuormallisen verran, kun lämpölaitos ottaa käyttöön 15 MW lämpöpumpun kaukolämmön tuottamiseksi Storan Enson hukkalämmöstä. Imatralta löytyy myös erikoisuus jota voisi kai leikkisästi kutsua vesivoima-CHP:ksi, nimittäin vesivoimalaitoksen generaattorien hukkalämpöä hyödynnetään niin ikään lämpöpumpun avulla kaukolämmön tuotantoon.
Laineen merituulivoimahanke Pohjanlahdella Pietarsaaren edustalla on YVA-selostuksen kuulutusvaiheessa. Selostus on yli 1000 sivun mittainen ja sieltä käy ilmi mm. seuraavaa:
- vaihtoehtoina 2250 MW (150 kpl 15 MW voimaloita) tai 2825 MW (113 kpl 25 MW voimaloita)
- hankkeessa ovat vaihtoehtoina sähkön tuotanto tai vedyn tuotanto
- sähkön tuotanto olisi 11 TWh vuodessa
- vedyn tuotanto olisi 200 000 t vuodessa
- vedyn tuotannon havainnekuvien perusteella meren ja mantereen välillä ei kulje sähkölinjaa, eli vetyä tosiaan tuotettaisiin merellä pelkällä tuulivoimalla
Hankkeen taustalla on OX2, jolla on valtava määrä toimintaa tai hankkeita Suomessa, tunnetuin näistä lienee Suomen suurin tuulivoima-alue Lestijärvellä.
- vaihtoehtoina 2250 MW (150 kpl 15 MW voimaloita) tai 2825 MW (113 kpl 25 MW voimaloita)
- hankkeessa ovat vaihtoehtoina sähkön tuotanto tai vedyn tuotanto
- sähkön tuotanto olisi 11 TWh vuodessa
- vedyn tuotanto olisi 200 000 t vuodessa
- vedyn tuotannon havainnekuvien perusteella meren ja mantereen välillä ei kulje sähkölinjaa, eli vetyä tosiaan tuotettaisiin merellä pelkällä tuulivoimalla
Hankkeen taustalla on OX2, jolla on valtava määrä toimintaa tai hankkeita Suomessa, tunnetuin näistä lienee Suomen suurin tuulivoima-alue Lestijärvellä.
Olisi kyllä kiva tietää, että millaisista lämmitystehoista on kyse Imatran vesivoimalassa.
Sinänsä hyvä tuuri, että lähellä isoa vesivoimalaa on käyttöä kaukolämmölle.Jaahas, googlasin: Vuositasolla 6600 MWh, eli keskimäärin 750 kWh per tunti.
- Liittynyt
- 07.02.2019
- Viestejä
- 844
Vesivoimalan hyötysuhde on vissiin luokkaa 97%, joten ei siitä paljoa hukkalämpöä irtoa. Muttta kun sitä sähköä liikkuu paljon, niin se 3%:kin alkaa olemaan merkittävä. Imatran 192MW voimalan tapauksessa tuolla hyötysuhteella maksimi hukkalämpö olisi ~5MW.Olisi kyllä kiva tietää, että millaisista lämmitystehoista on kyse Imatran vesivoimalassa.
Jaahas, googlasin: Vuositasolla 6600 MWh, eli keskimäärin 750 kWh per tunti.
Uutiset
-
Uusi artikkeli: Testissä NVIDIA GeForce RTX 5060
29.5.2025 19:20
-
Sharkoonin Computex-messutarjontaan kuului laaja kattaus PC-tuotteita näppäimistöistä koteloihin
29.5.2025 19:19
-
Arctic esitteli Computexissa uusia jäähdytystuotteita ja ensimmäiset kotelonsa vuosiin
29.5.2025 16:56
-
SteelSeries julkaisi uudet Rival 3 Gen 2- ja Rival 3 Wireless Gen 2 -pelihiiret
29.5.2025 03:16
-
Endorfyltä ensimmäinen valkoinen kotelo ja näppäimistö kompaktilla 1800-asettelulla
29.5.2025 02:03
