Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[Grez]

• tällä hetkellä datakeskus maksaa 0,5eur/megawatti, muutos monikymmenkertaistaisi summan

Niin siis tää on sähköveron osuus. Jos puhutaan mitä ne maksaa sähköstä (siirto+energia+vero) niin ei varmasti edes kaksinkertaista summaa.

 

[MOS6510]

• FDCA mukaan jo julkaitujen datakeskusinvestoinien työllistävä vaikutus 30 000

Tämä on täyttä utopiaa. Suomeen tulevien kansainvälisten toimijoiden datakeskuksen varsinainen tietoteknistä osaamista vaativa ylläpito tehdään täysin ulkomailta (usein Intiasta) etänä. Suomeen tarvitaan vähäinen määrä konesalitekniikan käytännön huoltohenkilöstöä (UPSit, varavoimageneraattorit, ilmastointilaitteet tms) sekä henkilöitä asentamaan valmiita räkkejä riviin sekä tekemään yksinkertaisia huoltotoimenpiteitä (kuten vaihtamaan rikkoutuneita komponentteja).

Työllistävä vaikutus on enemmänkin satoja henkilöitä kuin kymmeniä tuhansia.

 

[vemkki]

Mikä tahansa olisi parempaa kuin pelkkä vastuksen hehkuttaminen. Vaikka sitten valtiolle/kaupungille/kunnalle/yritykselle X kryptojen louhintaa 0-hinnoilla, ja ylijäämälämmöllä kattila porisemaan.

Periaatteessa näin, mutta sähkökattiloita käytetään vain silloin kun sähkö on halpaa, kun taas kryptojen louhinta-aika pitäisi maksimoida, jotta louhintaraudan hankintakustannukset saadaan kuoletettua mahdollisimman nopeasti.

 

[Griffin]

Täällä kun aikaisemmin oli juttua myös datakeskusten sähkönkäytöstä, nyt uutisoidaan että energiaveron muutoksella - eli superhalpa sähkö pois sähkösyöpöiltä datakeskuksilta - vaarantaakin jo kymmenien tuhansien työpaikat sekä miljardien verotulot.

Kymmeniä tuhansia työpaikkoja voi kadota, järjestö varoittaa – Veromuutos uhkaa jätti-investointeja Suomessa

Suomessa on suunnitteilla datakeskushankkeita kymmenen miljardin euron edestä, laskee etujärjestö. Suunniteltu veroporkkanan poisto vaarantaa sen mukaan tuhansia työpaikkoja ja miljardien verotulot.

www.talouselama.fi

Muutama pointti

• Suomen datakeskusyhdistys FDCA arvioi veromuutoksen vaarantavan jätti-investoinnit Suomeen
• etenkin suuret datakeskukset vaarassa peruuntua
• Ruotsi/Norja myös kiinnostavia kohteita yrityksille
• tällä hetkellä datakeskus maksaa 0,5eur/megawatti, muutos monikymmenkertaistaisi summan
• Pellon datakeskushanke keskeytetty veromuutoksen takia
• FDCA mukaan jo julkaitujen datakeskusinvestoinien työllistävä vaikutus 30 000

Melkonen soppa tästäkin. Toisaalta vaakakupissa on se, että datakeskukset ovat todella kovia sähköntarpeen osalta, ja rasittavat siis meidän kantaverkkoa ja sähköntuotantoa yleensäkin. Datakeskusten sähköverotukien poistaminen tulee kuitenkin nähtävästi siis hintalapun kanssa.

Ainankin jokaisen sähkölasku tulee nousemaan huomattavasti, jos Suomeen annetaan tehdä jonninjoutavia datakeskuksia, jotta hintalappua kyllä riittää maksettavaksi rajusti myös jos noita tulee... Noiden "tuotteista" on nykyisten porsaanreikien ansiosta tuskin mahdollista saada juuri mitään verotuloja. Se on kumma, jotta ympäristöjärjestöt eivät ole vastustamassa moista täysin järjetöntä energiantuhlailua..

 

[HTK12]

Mikä tahansa olisi parempaa kuin pelkkä vastuksen hehkuttaminen. Vaikka sitten valtiolle/kaupungille/kunnalle/yritykselle X kryptojen louhintaa 0-hinnoilla, ja ylijäämälämmöllä kattila porisemaan.

Unohdat vaan sujuvasti paljonko se datakeskus maksaa. Ei sellaista ala kukaan rakentamaan idealla, että sitä ajetaan vain kun hinta on nollassa ja tarvetta kaukolämmölle on. Kaukolämpöä tarvitaan paljon vain lämmityskaudella, joten käyttötunnit jää todella vähäisiksi. Sähkökattila on halpa vrt. datakeskus ja sen ylläpito on yksinkertaista & halpaa vrt. datakeskus.

 

[MOS6510]

Periaatteessa näin, mutta sähkökattiloita käytetään vain silloin kun sähkö on halpaa, kun taas kryptojen louhinta-aika pitäisi maksimoida, jotta louhintaraudan hankintakustannukset saadaan kuoletettua mahdollisimman nopeasti.

Ja edelleenkin: Tämä konesalit mitä Suomeen ollaan rakentamassa eivät ole mitään kryptolouhintasaleja. Niissä ajetaan erilaisia palvelin- ja AI-työkuormia. Ja niiden asiakkaat päättävät mitä tilaavat ja milloin haluavat työkuormia ajaa - ei datakeskustoimija.

 

[j1m2]

Normaalia pöhinämiesten utopiaa,tuohon 30000 työpaikkaan tarvittaisiin jotain 1000 datakeskusta ja lisäksi pitäisi rakentaa veronmaksajien piikkiin useampi ydinvoimala,ei mitään järkeä.

 

[Seese]

Tämä on täyttä utopiaa. Suomeen tulevien kansainvälisten toimijoiden datakeskuksen varsinainen tietoteknistä osaamista vaativa ylläpito tehdään täysin ulkomailta (usein Intiasta) etänä. Suomeen tarvitaan vähäinen määrä konesalitekniikan käytännön huoltohenkilöstöä (UPSit, varavoimageneraattorit, ilmastointilaitteet tms) sekä henkilöitä asentamaan valmiita räkkejä riviin sekä tekemään yksinkertaisia huoltotoimenpiteitä (kuten vaihtamaan rikkoutuneita komponentteja).

Työllistävä vaikutus on enemmänkin satoja henkilöitä kuin kymmeniä tuhansia.

Mitäs toimenkuvia siellä Haminan keskuksessa on jos työllistävä vaikutus on laajennuksen jälkeen 500 ihmistä?

 

[Paapaa]

Melkonen soppa tästäkin. Toisaalta vaakakupissa on se, että datakeskukset ovat todella kovia sähköntarpeen osalta, ja rasittavat siis meidän kantaverkkoa ja sähköntuotantoa yleensäkin. Datakeskusten sähköverotukien poistaminen tulee kuitenkin nähtävästi siis hintalapun kanssa.

Ja näinhän se tietenkin on. Veroale (ja sähkön kokonaishinta) on ehdottomasti yksi tekijä investointeja pohdittaessa ja on selvää että jos sähkön hinta nousee, heikentyy datakeskusten kannattavuus. Eli verotusta nostamalla osa hankkeista jää kokonaan toteutumatta jolloin jää työpaikat syntymättä ja veroeurot keräämättä. Se on todella vaikeaa ennustaa tai laskea, mikä on se verotuksen optimitaso tuossa. Musta on tärkeää että VM seuraa tilannetta ja jos tilanne sitä vaatii niin arvioi tilanteen uudestaan.

 

[MOS6510]

Ja näinhän se tietenkin on. Veroale (ja sähkön kokonaishinta) on ehdottomasti yksi tekijä investointeja pohdittaessa ja on selvää että jos sähkön hinta nousee, heikentyy datakeskusten kannattavuus. Eli verotusta nostamalla osa hankkeista jää kokonaan toteutumatta jolloin jää työpaikat syntymättä ja veroeurot keräämättä. Se on todella vaikeaa ennustaa tai laskea, mikä on se verotuksen optimitaso tuossa. Musta on tärkeää että VM seuraa tilannetta ja jos tilanne sitä vaatii niin arvioi tilanteen uudestaan.

Nykyisessä tilanteessa vain on se ongelma, että datakeskusten verotulot eivät alkuunkaan kata kansantaloudelle syntyvää lisähintaa sähköstä näiden datakeskusten uuden peruskuorman seurauksena. Vaihtoehto veronkorotukselle voisi olla se, että datakeskus saa sähkönsä alemmalla sähköverolla, jos ostaa kaiken energiansa päästöttömällä sääriippumattomalla tuotantomuodolla (eli käytännössä ydinvoimalla, koska muuta ei ole keksitty) tuotettuna. Tällöin meillä olisi nopeasti kasassa tarvittava asiakasmassa uuden ydinvoimalan rakentamiselle.

 

[MOS6510]

Mitäs toimenkuvia siellä Haminan keskuksessa on jos työllistävä vaikutus on laajennuksen jälkeen 500 ihmistä?

Sähkömiehiä, LVI-osaajia, vartijoita, perustason IT-ihmisiä (varsinaista hallintaa ei tehdä paikan päältä vaan jostain Googlen lokaatiosta X), kiinteistöhuoltoa (vanha paperitehdas).

Tuo Googlen salikokonaisuus on todella suuri, mutta silti tuo 500 hlöä kuulostaa hieman siltä, että mukaan on laskettu myös ulkomailla käytännössä olevaa henkilökuntaa.

 

[vemkki]

Nykyisessä tilanteessa vain on se ongelma, että datakeskusten verotulot eivät alkuunkaan kata kansantaloudelle syntyvää lisähintaa sähköstä näiden datakeskusten uuden peruskuorman seurauksena. Vaihtoehto veronkorotukselle voisi olla se, että datakeskus saa sähkönsä alemmalla sähköverolla, jos ostaa kaiken energiansa päästöttömällä sääriippumattomalla tuotantomuodolla (eli käytännössä ydinvoimalla, koska muuta ei ole keksitty) tuotettuna. Tällöin meillä olisi nopeasti kasassa tarvittava asiakasmassa uuden ydinvoimalan rakentamiselle.

Jos se parin sentin sähkövero tökkii, niin ei varmaan kiinnosta maksaa jotain 10 c/kWh -hintaa uudella ydinvoimalla tuotetusta sähköstä. Puhumattakaan siitä, että mahdollinen uusi ydinvoimala valmistuisi vasta joskus 10 vuoden päästä.

 

[MOS6510]

Jos se parin sentin sähkövero tökkii, niin ei varmaan kiinnosta maksaa jotain 10 c/kWh -hintaa uudella ydinvoimalla tuotetusta sähköstä. Puhumattakaan siitä, että mahdollinen uusi ydinvoimala valmistuisi vasta joskus 10 vuoden päästä.

Jep, mutta millä kuvittelet sen jatkuvan, jokseenkin vakiokuormalla tarvittavan ja jatkuvasti halvan sähkön syntyvän? Tuulivoimalla se ei ainakaan synny.

Tässähän se dilemma on: Halutaan ostaa "halpaa" sähköä konesalin tarpeisiin, mutta markkinoilla ei ole sellaista tarjolla. Ja lisää tuotantoa ei synny kun vasta sitten joskus ydinvoiman lisärakentamisen kautta.

 

[HTK12]

Nykyisessä tilanteessa vain on se ongelma, että datakeskusten verotulot eivät alkuunkaan kata kansantaloudelle syntyvää lisähintaa sähköstä näiden datakeskusten uuden peruskuorman seurauksena. Vaihtoehto veronkorotukselle voisi olla se, että datakeskus saa sähkönsä alemmalla sähköverolla, jos ostaa kaiken energiansa päästöttömällä sääriippumattomalla tuotantomuodolla (eli käytännössä ydinvoimalla, koska muuta ei ole keksitty) tuotettuna. Tällöin meillä olisi nopeasti kasassa tarvittava asiakasmassa uuden ydinvoimalan rakentamiselle.

Ainut ongelma tässä on ettei se datakeskus ole valmis maksamaan siitä sähköstään niin paljon mitä se uuden ydinvoiman sähkönhinta on ilman valtion subventointia. Nyt itketään parista sentistä, ettei kannata enää. Uuden ydinvoiman tuottaman sähkön hinta tulee olemaan paljon korkeampi. Esim. Fortum on myynyt neljällä sentillä ison osan tuotannostaan, siihen pari senttiä niin ollaan 6 sentissä. Uuden ydinvoiman tuottaman sähkön hinta Suomessa olisi jossain 10snt+.

 

[MOS6510]

Ainut ongelma tässä on ettei se datakeskus ole valmis maksamaan siitä sähköstään niin paljon mitä se uuden ydinvoiman sähkönhinta on ilman valtion subventointia. Nyt itketään parista sentistä, ettei kannata enää. Uuden ydinvoiman tuottaman sähkön hinta tulee olemaan paljon korkeampi. Esim. Fortum on myynyt neljällä sentillä ison osan tuotannostaan, siihen pari senttiä niin ollaan 6 sentissä. Uuden ydinvoiman tuottaman sähkön hinta Suomessa olisi jossain 10snt+.

Olen eri mieltä tuosta uuden ydinvoiman hinnasta, mutta ei mennä siihen.

Olennaista tässä yhtälössä on, ettei meillä ole tarjolla tuhansia megawatteja sähkötehoa noin vakioteholla toimivaan teolliseen tuotantoon (kuten konesaleihin), joten kyseessä on mahdoton yhtälö.

Esimerkiksi viime viikolla meiltä olisi ollut useana päivänä käytössä kiertävät sähkökatkot, jos sen hetkiseen peruskuormitukseen olisi lisätty esim. 2000 MW lisää kulutusta. Sitä sähköä ei vain ole olemassa ja ilman ydinvoiman lisärakentamista ei tule olemaankaan.

Esimerkkinä tänään: Nordpoolin kysyntä-tarjontakäyriin ei heikolla tuulella ja pakkasella tarvitse yleensä lisätä kuin alle 1000 MW ja ollaan hintatasossa 4 eur/kWh. Tämä datakeskusten massarakentaminen oli johtamassa täyteen katastrofiin - onneksi se saatiin ainakin hidastumaan.

 

[JaniKari]

Datasaleja voi ihan hyvin verottaa kunhan sähkön kokonaishinta on hivenen keski-euroopan hintatasoa halvempi. Turhaa me maksamme keski-euroopan tietokoneiden käytöstä.

 

[HTK12]

Olen eri mieltä tuosta uuden ydinvoiman hinnasta, mutta ei mennä siihen.

Sovitaan, että ollaan erämieltä siitä uuden ydinvoiman hinnasta.

Olennaista tässä yhtälössä on, ettei meillä ole tarjolla tuhansia megawatteja sähkötehoa noin vakioteholla toimivaan teolliseen tuotantoon (kuten konesaleihin), joten kyseessä on mahdoton yhtälö.

Esimerkiksi viime viikolla meiltä olisi ollut useana päivänä käytössä kiertävät sähkökatkot, jos sen hetkiseen peruskuormitukseen olisi lisätty esim. 2000 MW lisää kulutusta. Sitä sähköä ei vain ole olemassa ja ilman ydinvoiman lisärakentamista ei tule olemaankaan.

Esimerkkinä tänään: Nordpoolin kysyntä-tarjontakäyriin esimerkiksi välillä 08:00-09:00 tarvitsee lisätä noin 1400 MW ja saavutamme hinnan 4 eur/kWh. Tämä datakeskusten massarakentaminen oli johtamassa täyteen katastrofiin - onneksi se saatiin ainakin hidastumaan.

Onneksi viimeinkin herättiin tuohon veromuutokseen. 24/7 joustamattoman kulutuksen massivinen lisääminen oli se sitten datakeskuksia tai teollisuutta ei ole mahdollista ilman uutta tuotantoa. Kuten olen aiemmin sanonut, niin valtion olisi pitänyt jo aiemmin puuttu Fortumin enemmistöomistajana sen suunnitelmiin houkutella tänne kulutusta tarjoamalla tiskinalta erittäin halpaa sähköä. Kun valtionjohto on päättänyt tätä vihreätä siirtymää edistää, niin meillä poistuu markkinaehtoinen fossiilinen säätövoima aikalailla vuosikymmenen loppuun. Biopolttoaineet ei sitä pysty korvaamaan, joten sitä 24/7 peruskuormaa ei pidä mennä lisäämään ellei ne uudet kuluttajat sitten itse hoida sähköntuotantoansa tai jotain muuta ratkaisua kehitetä. Toki joustava kulutus on enemmän kuin tervetullutta, mutta ei sellaista taida oikein olla.

Ydinvoima ei ole hyvää säätövoimaa vaikka sitä Ranskassa paljon säätövoimana käytetäänkin (se on sitä 24/7 perusvoimaa), joten sen lisärakentaminen veronmaksajien piikkiin kuten Fortum kovasti yritti ei tätä ongelmaa ratkaise kansantalouden kannalta järkevästi. Toki rakentamalla lisää ydinvoimaa voidaan peruskuormaa lisätä, mutta edelleen meillä on ongelma sen säätövoiman puuttumisen kanssa. Eli pitäisi kehittää säätövoimaa/energian varastointia, niin tuulivoiman vaihtelut ei olisi niin suuri ongelma.

 

[akse]

Jos keskihinta on 5snt ja vero olisi 2snt niin 7snt ei ole kallis.

Jos taas vero on lähes 0, mutta keskihinta pomppaa 10snt johtuen liiallisesta määrästä datakeskuksia ym. Niin eipä tuo sen parempi taida olla?

 

[samsungaaja]

Jos niille datasaleille tehtäisiin kulutusvaikutussopparit? Vallan mainioita ovat ja jousto ei voi olla mikään ongelma kun ei se ole yksittäiselle kuluttajallekaan kuulemma..

 

[HTK12]

Jos niille datasaleille tehtäisiin kulutusvaikutussopparit? Vallan mainioita ovat ja jousto ei voi olla mikään ongelma kun ei se ole yksittäiselle kuluttajallekaan kuulemma..

Eihän se vaikka suora pörssi sopparikaan mikään ongelma olisi datakeskukselle (kuten ei se kulutusjoustokaan). Kulutus tasainen, niin keskihinta ratkaisee. Viime vuonnakin pörssin keskhinta oli 5,67 snt/kWh. Eli ajamalla täydellä kuormalla 24/7 olisi päässyt tuohon. Ei siinä mitkään hintapiikit vaikuta. Toki tekevät pitkän sopparin kun tasaisella kulutuksella Fortum tapaiset toimijat myy alle pörssin hinnan kun lupaat kuluttaa 24/7 saman. Datakeskukset ei ala mihinkään kulutusjoustoihin.

 

[Shajk]

Reservoir Content for Sweden

Ruotsin vesivoimadata jo kuukauden jäljessä. Teknisiä ongelmia, vai päätetty ettei tarvitse olla enää julkista?

Tuo on Nordpoolin vanhasta sivustosta, ja varmaan jäänyt vahingossa aktiivisesti, ja nyt päivitys meni rikki. En usko että ne korjaa sitä.

Uudella sivustollakin altaiden täyttöasteet, maksumuurin takana.

Jos niille datasaleille tehtäisiin kulutusvaikutussopparit? Vallan mainioita ovat ja jousto ei voi olla mikään ongelma kun ei se ole yksittäiselle kuluttajallekaan kuulemma..

Olisin erittäin yllättynyt jos iso sähkön kuluttaja olisi saanut kiinteähintainen sopimus ilman kulutusvaikutusta.

 

[kapiteeli]

Jäänyt huomaamatta uutinen Fortumista viime kuulta.

Fortum on aloittanut esiselvityksen uusien pumppuvoimalaitosten rakentamiseksi​

Fortum on aloittanut kaksivuotisen esiselvityksen uusien pumppuvesivoimalaitosten rakentamisesta. Yhtiö arvioi nyt kaupallisia, teknologisia, ympäristöllisiä ja sääntelyyn liittyviä edellytyksiä uudelle pumppuvoimalle Ruotsissa. Fortum keskittyy esiselvityksessään arvioimaan perusteellisesti kolmea maantieteellistä aluetta sekä pumppuvoimalaitosten rakentamisen taloudellista kannattavuutta, ympäristövaatimuksia ja niiden vaikutusta energian toimitusvarmuuteen.

Esiselvityksessä tutkitaan kolmea aluetta Ruotsissa: Lekstjärn, Fortumin Trängsletin vesivoimalaitoksen vieressä Taalainmaalla sekä Bastvålen ja Höljessjön Värmlannin läänissä. Fortumilla on jo nykyisin Ruotsissa kolme pienempää pumppuvoimalaitosta: Kymmen, Letten ja Eggsjön Värmlannissa. Ruotsissa Fortumin pumppuvoimalaitosten kapasiteetti on 89,5 MW. Tuotantokapasiteetin kasvattaminen mahdollisten uusien pumppuvoimalaitosten avulla analysoidaan esiselvityksessä.

 

[vemkki]

Mahtaako pumppuvoimaloita olla helpompi saada läpi Ruotsissa kuin Suomessa, vai ovatko prosessit sielläkin hitaita?

 

[eurokeitai]

Mahtaako pumppuvoimaloita olla helpompi saada läpi Ruotsissa kuin Suomessa, vai ovatko prosessit sielläkin hitaita?

Ympäristö- prosessi on Suomeakin vaikeampi. Mutta Ruotsissa on enemmän korkeus-eroja, Suomi on liian litteä maa kunnon pumppuvoimalalle.

 

[zepi]

Nykyisessä tilanteessa vain on se ongelma, että datakeskusten verotulot eivät alkuunkaan kata kansantaloudelle syntyvää lisähintaa sähköstä näiden datakeskusten uuden peruskuorman seurauksena.

Pendattisesti jos katsotaan, niin ei se raha mihinkään siitä katoa, että se siirtyy kuluttajan kukkarosta sähköntuottajan kukkaroon. Kotimainen sähköntuottaja kun on osa kansantaloutta.

Tämä ei tietty lohduta harakanpesäänsä sähköllä lämmittävää haja-asukasta.

 

[rock]

Fortum tapaiset toimijat myy alle pörssin hinnan kun lupaat kuluttaa 24/7 saman

Kannattaa nyt ymmärtää että yritykset tekevät OTC sopimuksia perustuen futuurihintoihin+preemio, ihan samalla tavalla nekin ovat markkinahintaisia sillä sopimuksen tekohetkellä ja futuuritkin noteerataan 'pörssissä'. Tarkemmin sanottuna siis Fortum myy kiinteitä sopimuksia yrityksille halvemmalla kuin Spot markkinan keskihinta (mikä tuppaa olemaan kansankielellä se 'pörssihinta'). Näin markkinalla toimivana vaan pistää silmään tämä termien teurastus.

Tuottajat näin yleensäottaenkin tykkäävät suojata tuotannosta saatavia hintojaan myymällä niitä ennakkoon sopivaksi katsomallaan tasolla koska (osakkeen)omistajat yleensä vaativat tiettyä tuottotasoa sijoituksilleen ja se on helpompi saavuttaa jos ainakin osa tuotannosta on valmiiksi varmistettu kannattavaksi. Käänteisesti sama koskee sitten myyntiyhtiöitä jotka suojaavat ison osan sähkönostoistaan. Periaatteessa kuluttajalla on sama suojausmahdollisuus jos kokee sen spot markkinan liian tuuliseksi, ilmeisesti se napina tässä kohtaa on että kuluttaja ei pääse koskaan suojaamaan niin alhaisella tasolla kuin isommin sähköä käyttävät yritykset.

Mahtaako pumppuvoimaloita olla helpompi saada läpi Ruotsissa kuin Suomessa, vai ovatko prosessit sielläkin hitaita?

Yhtä hitaita tai vieläkin hitaampia. Ruotsin ympäristöviranomaiset ovat kuuluisia tahmeasta toiminnastaan.

 

[Shajk]

Periaatteessa kuluttajalla on sama suojausmahdollisuus jos kokee sen spot markkinan liian tuuliseksi, ilmeisesti se napina tässä kohtaa on että kuluttaja ei pääse koskaan suojaamaan niin alhaisella tasolla kuin isommin sähköä käyttävät yritykset.

Futuurihinta Kevät 2025 4,14
PKS priima kevät 2025 4,5

Ei siinä paljon heittoa senteissä, mutta sanoisin että yrityksille suurempi etu on se että voi ostaa pidemmälle aikavälille, kuluttaja maks 2 vuotta eteenpäin.

 

[JCSH]

Ei siinä paljon heittoa senteissä, mutta sanoisin että yrityksille suurempi etu on se että voi ostaa pidemmälle aikavälille, kuluttaja maks 2 vuotta eteenpäin.

Tosin tuohan on kuluttajansuojaan liittyvä juttu. Voi hyvä luoja sitä itkua, jos jotku olisivat vuonna 2022 menneet solmimaan 5 vuoden määräaikaisia jollain 45c / kWh hinnalla.

 

[MOS6510]

Pendattisesti jos katsotaan, niin ei se raha mihinkään siitä katoa, että se siirtyy kuluttajan kukkarosta sähköntuottajan kukkaroon. Kotimainen sähköntuottaja kun on osa kansantaloutta.

Tämä ei tietty lohduta harakanpesäänsä sähköllä lämmittävää haja-asukasta.

Kun mennään niukkuushinnoitteluun (mitä se on käytännössä aina sähkön hinnan ylittäessä 300 eur/MWh), niin se sähkön myyjä ei enää välttämättä ole tuottaja, vaan asiakas, joka ajaakin tehtaansa osittain tai kokonaan alas ja myy sähkön sen sijaan markkinaan. Millä tavoin tällainen hyödyntää Suomen kansantaloutta?

Ja sähkön liian korkea hintataso kyllä haittaa kansantaloutta monella eri tapaa - puhumattakaan suoranaisista sähköpulan hetkistä, joita olisi varmasti edessä esimerkiksi 2000 MW uuden konesalikulutuksen myötä.

 

[Griffin]

Kun mennään niukkuushinnoitteluun (mitä se on käytännössä aina sähkön hinnan ylittäessä 300 eur/MWh), niin se sähkön myyjä ei enää välttämättä ole tuottaja, vaan asiakas, joka ajaakin tehtaansa osittain tai kokonaan alas ja myy sähkön sen sijaan markkinaan. Millä tavoin tällainen hyödyntää Suomen kansantaloutta?

Ja sähkön liian korkea hintataso kyllä haittaa kansantaloutta monella eri tapaa - puhumattakaan suoranaisista sähköpulan hetkistä, joita olisi varmasti edessä esimerkiksi 2000 MW uuden konesalikulutuksen myötä.

Muttas onhan se sähkön tuottajille hyvä:
Hinta on jatkuvasti korkeammalla ja kalliita investointejakaan ei tarvitse tehdä, kun asiakkaat juostavat minkä kerkeävät ( on pakko, kun sähkö maksaa liikaa). Sähköstä tulee samanlainen tuote, kun näyttiksistä nyt: Kaupasta jatkuvasti loppu, vaikka hinta on korkealla.. Se on vain ikävämpi juttu, koska toisin, kuin näyttiksiä, sitä tarvitsee kaikki peruskuluttajat jatkuvasti..

Ja mikä estää sitten hamstraamasta sähköä, kun hinta sahaa tarpeeksi korkealla? Ostaa firmalle alehintaan reippaasti yli ja hankkii sen käytetyn sähkön hinnan, kun myy sitten sopivasti osan pois.. Mitä enemmän mennään epävakaisiin sähköntuotantomuotohin, niin sitä kannattavampaa tämä kikkailu on ja suurkuluttaja saa muut maksamaan käyttämänsä sähkön entistä paremmin..

 

[peksii]

Kun mennään niukkuushinnoitteluun (mitä se on käytännössä aina sähkön hinnan ylittäessä 300 eur/MWh), niin se sähkön myyjä ei enää välttämättä ole tuottaja, vaan asiakas, joka ajaakin tehtaansa osittain tai kokonaan alas ja myy sähkön sen sijaan markkinaan. Millä tavoin tällainen hyödyntää Suomen kansantaloutta?

Ja sähkön liian korkea hintataso kyllä haittaa kansantaloutta monella eri tapaa - puhumattakaan suoranaisista sähköpulan hetkistä, joita olisi varmasti edessä esimerkiksi 2000 MW uuden konesalikulutuksen myötä.

Oletko aivan varma, että konesali pysyy käynnissä mieluummin kuin tehdas sähkön niukkuus/pulatilanteissa? Kyllä se datakeskuskin joustaa, kun se on oikeasti kannattavaa verrattuna omaan lopputuotteeseen ja korkeilla hinnoilla se laskenta kannattaa siirtää vaan toiseen maahan, jossa hinta on matalampi ja sähkö puhtaampaa. Haluaisin sinulta saada vielä konkreettisia todisteita siitä, että datakeskukset eivät jousta missään tilanteessa, kun tuntuu siltä, että jankkaat tätä lähes jokaisessa viestissäsi.

Se ei välttämättä tule edes suoraan hinnasta vaan välillisesti co2-päästömäärästä se jousto, esim. Azure tarjoaa tällä hetkellä asiakkailleen mahdollisuutta optimoida omaa laskentaa minimoiden co2-päästöjä, millä on taas merkitystä asiakkaan omiin ESG-tilastoihin ja sijoittajien hyväksyntään.

 

[peksii]

Muttas onhan se sähkön tuottajille hyvä:
Hinta on jatkuvasti korkeammalla ja kalliita investointejakaan ei tarvitse tehdä, kun asiakkaat juostavat minkä kerkeävät ( on pakko, kun sähkö maksaa liikaa). Sähköstä tulee samanlainen tuote, kun näyttiksistä nyt: Kaupasta jatkuvasti loppu, vaikka hinta on korkealla.. Se on vain ikävämpi juttu, koska toisin, kuin näyttiksiä, sitä tarvitsee kaikki peruskuluttajat jatkuvasti..

Ja mikä estää sitten hamstraamasta sähköä, kun hinta sahaa tarpeeksi korkealla? Ostaa firmalle alehintaan reippaasti yli ja hankkii sen käytetyn sähkön hinnan, kun myy sitten sopivasti osan pois.. Mitä enemmän mennään epävakaisiin sähköntuotantomuotohin, niin sitä kannattavampaa tämä kikkailu on ja suurkuluttaja saa muut maksamaan käyttämänsä sähkön entistä paremmin..

Jos hinta on jatkuvasti korkeampi, niin kyllä se investointi tuotantoon on silloin kannattavaa. Jos ei nykyiset tuottajat sitä tee, niin silloinhan asiakkaiden kannattaa kovien hintojen sijaan rakentaa itse lisää? Sähköntuotantolaitoksen rakentaminen ei ole onneksi niin tieto- ja rahapääomainsentiivistä kuin näytönohjaimien, jolloin sitä tarjontaa on mahdollista tulla uusiltakin toimijoilta, kuten viime vuosina ollaan nähty.

Ja sen estää markkinat: jos ostat reilusti ylimääräistä sähköä vuorokausimarkkinoilta, niin joudut mitä todennäköisimmin myymään sen alihintaan päivänsisäisillä markkinoilla tai viimeistään tasevirhemaksuna. Eli merkittävä kikkailu ei kannata, kun todennäköisyydet eivät ole sinun puolellasi. Mutta se on kyllä fakta, että sähkön vähittäismyyjät yleensä ostetavat riskienhallintatoimena hieman enemmän kuin sitä oikeasti tarvitaan, koska alassäätö on ylössäätöä edullisempaa.

Ja varmistuksena vielä, futuurituotteita omistamalla et vielä saa sähköä, sillä ne eivät sisällä fyysistä toimitusta, vaan se sähkö tulee edelleen ostaa pörssistä, jos haluat futuuria käyttää suojaustuotteena. Eli sähköä ei silloin saa alehintaan ostettua, vaan täysin samaan hintaan kuin muutkin vuorokausimarkkinoilla. Futuurit vain varmistavat, että lopulta kassaan jää rahaa sen futuurin hinnan mukainen määrä.

 

[MOS6510]

Oletko aivan varma, että konesali pysyy käynnissä mieluummin kuin tehdas sähkön niukkuus/pulatilanteissa? Kyllä se datakeskuskin joustaa, kun se on oikeasti kannattavaa verrattuna omaan lopputuotteeseen ja korkeilla hinnoilla se laskenta kannattaa siirtää vaan toiseen maahan, jossa hinta on matalampi ja sähkö puhtaampaa. Haluaisin sinulta saada vielä konkreettisia todisteita siitä, että datakeskukset eivät jousta missään tilanteessa, kun tuntuu siltä, että jankkaat tätä lähes jokaisessa viestissäsi.

Se ei välttämättä tule edes suoraan hinnasta vaan välillisesti co2-päästömäärästä se jousto, esim. Azure tarjoaa tällä hetkellä asiakkailleen mahdollisuutta optimoida omaa laskentaa minimoiden co2-päästöjä, millä on taas merkitystä asiakkaan omiin ESG-tilastoihin ja sijoittajien hyväksyntään.

Konesaleissa (kuten Azure) ajetaan ASIAKKAIDEN työkuormia. Ne ASIAKKAAT määrittelevät mitä siellä salissa ajetaan ja miten. Konesalioperaattori ei mene eikä voi mennä sanomaan asiakkaalleen, että ajapas se ERP-järjestelmä, Webbikauppa tai Datawarehouse-eräajo alas, koska meidän pitää optimoida sähkönkulutusta. Tämä olisi SLA-rikkomus ja asiakas vaihtaisi välittömästi toisen pilvitoimittajan ratkaisuihin.

Mitä tulee työkuormien siirtämisessä toiseen maahan, niin tällainen on teoriassakin mahdollista vain hyvin rajatulle joukolle erilaisia työkuormia. Yritysten työkuormat esimerkiksi Azuressa ovat kaikkine verkkoteknisine sun muine riippuvuuksineen täysin kiinnitettyjä siihen tiettyyn Azuren regioonaan mihin ovat palvelunsa rakentaneet. Ei sitä niin vaan siirretä yhtään minnekään.

Periaatteessa jotain AI-koulutuksen työkuormia - jotka eivät ole mitenkään riippuvaisia alla olevasta infrasta - voisi siirtää maasta toiseen, mutta tässäkin tulee vastaan se ongelma, että AI-kiihdyttimet ovat h*lvetin kalliita ja niiden takaisinmaksu niiden lyhyen maks. 2 vuoden elinkaaren aikana on täysin kiinni siitä, että ne saadaan myytyä ulos koko ajan lähes täydellä kuormituksella. Esimerkiksi AI-palveluissa on maailmanlaajuisesti valtava kilpailu ja yksikään toimittaja ei voi ajaa kalliita laitteitaan vajaakuormalla. Ja tämä ongelma ei koske pelkästään AI-kiihdyttimiä. Kaikki konesalin tietotekniikka on varustettu parasta ennen-päivällä ja sitä ajetaan lähtökohtaisesti niin, että siitä saadaan kaikki irti sen kaupallisen elinkaaren (tyypillisesti 5 vuotta) aikana.

Moni kuvittelee, että nämä Suomeen rakennettavat salit liittyvät johonkin Bitcoin-mainaukseen. Bitcoin-mainaus on erikoistapaus, jossa sähkön hinta määrää kaiken. Mutta tällaisia varten ei rakenneta mitään kymmenien miljoonien konesaleja, vaan niitä ajetaan äärimmäisen halvalla vanhassa teollisuushallissa ilman mitään ylimääräistä konesalitekniikkaa.

 

[Paapaa]

Konesaleissa (kuten Azure) ajetaan ASIAKKAIDEN työkuormia. Ne ASIAKKAAT määrittelevät mitä siellä salissa ajetaan ja miten. Konesalioperaattori ei mene eikä voi mennä sanomaan asiakkaalleen, että ajapas se ERP-järjestelmä, Webbikauppa tai Datawarehouse-eräajo alas, koska meidän pitää optimoida sähkönkulutusta.

Spot-instanssit kyllä luovat eräänlaista joustavaa kuormaa jossa asiakkaan kuorma voidaan terminoida pilvipalvelun toimesta. Eli niiden hinta määräytyy jatkuvasti, asiakas määrittelee rajahinnan ja jos spot-hinta nousee korkeammaksi kuin asetettu rajahinta, terminoidaan asiakkaan instanssi hyvin lyhyellä varoitusajalla. Esim. AWS antaa keskeytysilmoituksen 2min ennen terminointia. Hinnat elävät jatkuvasti (monta kertaa päivässä), tosin paljon vähemmän kuin esim. pörssisähkön hinta Suomessa.

Ne on luotu lähinnä kapasiteetin käyttöasteen optimointiin, mutta voi sitä varmaan käyttää toisenkinlaiseen joustoon.

 

[peksii]

Konesaleissa (kuten Azure) ajetaan ASIAKKAIDEN työkuormia. Ne ASIAKKAAT määrittelevät mitä siellä salissa ajetaan ja miten. Konesalioperaattori ei mene eikä voi mennä sanomaan asiakkaalleen, että ajapas se ERP-järjestelmä, Webbikauppa tai Datawarehouse-eräajo alas, koska meidän pitää optimoida sähkönkulutusta. Tämä olisi SLA-rikkomus ja asiakas vaihtaisi välittömästi toisen pilvitoimittajan ratkaisuihin.

Mitä tulee työkuormien siirtämisessä toiseen maahan, niin tällainen on teoriassakin mahdollista vain hyvin rajatulle joukolle erilaisia työkuormia. Yritysten työkuormat esimerkiksi Azuressa ovat kaikkine verkkoteknisine sun muine riippuvuuksineen täysin kiinnitettyjä siihen tiettyyn Azuren regioonaan mihin ovat palvelunsa rakentaneet. Ei sitä niin vaan siirretä yhtään minnekään.

Periaatteessa jotain AI-koulutuksen työkuormia - jotka eivät ole mitenkään riippuvaisia alla olevasta infrasta - voisi siirtää maasta toiseen, mutta tässäkin tulee vastaan se ongelma, että AI-kiihdyttimet ovat h*lvetin kalliita ja niiden takaisinmaksu niiden lyhyen maks. 2 vuoden elinkaaren aikana on täysin kiinni siitä, että ne saadaan myytyä ulos koko ajan lähes täydellä kuormituksella. Esimerkiksi AI-palveluissa on maailmanlaajuisesti valtava kilpailu ja yksikään toimittaja ei voi ajaa kalliita laitteitaan vajaakuormalla. Ja tämä ongelma ei koske pelkästään AI-kiihdyttimiä. Kaikki konesalin tietotekniikka on varustettu parasta ennen-päivällä ja sitä ajetaan lähtökohtaisesti niin, että siitä saadaan kaikki irti sen kaupallisen elinkaaren (tyypillisesti 5 vuotta) aikana.

Moni kuvittelee, että nämä Suomeen rakennettavat salit liittyvät johonkin Bitcoin-mainaukseen. Bitcoin-mainaus on erikoistapaus, jossa sähkön hinta määrää kaiken. Mutta tällaisia varten ei rakenneta mitään kymmenien miljoonien konesaleja, vaan niitä ajetaan äärimmäisen halvalla vanhassa teollisuushallissa ilman mitään ylimääräistä konesalitekniikkaa.

No ainakaan Azuressa tai AWS:ssä ei ole vielä pelkkää Suomi-aluetta vaan Pohjoismaat tarjolla, jolloin sitä pelivaraa siirrellä työkuormaa halvemmalle alueelle varmasti vielä on. Ja ei tuossa ole mitään järkeä, että pakotetusti halutaan ajaa niitä tietotekniikkalaitteita täysillä ihan vaan sen takia, kun niissä on parasta ennen -päiväys, jos sähkömarkkinoilta olisi juuri sillä hetkellä saatavilla enemmän tuottoja. Ellei datakeskus jatkuvasti pysty tuottamaan yli 4000€ per käytetty megawattitunti, mitä epäilen vahvasti.

 

[zepi]

Periaatteessa jotain AI-koulutuksen työkuormia - jotka eivät ole mitenkään riippuvaisia alla olevasta infrasta - voisi siirtää maasta toiseen, mutta tässäkin tulee vastaan se ongelma, että AI-kiihdyttimet ovat h*lvetin kalliita ja niiden takaisinmaksu niiden lyhyen maks. 2 vuoden elinkaaren aikana on täysin kiinni siitä, että ne saadaan myytyä ulos koko ajan lähes täydellä kuormituksella. Esimerkiksi AI-palveluissa on maailmanlaajuisesti valtava kilpailu ja yksikään toimittaja ei voi ajaa kalliita laitteitaan vajaakuormalla. Ja tämä ongelma ei koske pelkästään AI-kiihdyttimiä. Kaikki konesalin tietotekniikka on varustettu parasta ennen-päivällä ja sitä ajetaan lähtökohtaisesti niin, että siitä saadaan kaikki irti sen kaupallisen elinkaaren (tyypillisesti 5 vuotta) aikana.

Sä yliarvioit nyt taas kerran (tahallaan?) niiden kalliiden tuntien määrän vuositasolla. Jos AI-kiihdyttimen käyttöajasta leikataan 1% kalleimmista tunneista pois vuositasolla, se laskee keskimääräisen sähkön hintaa reippaasti. Tai 2%. Edes 5% leikkaaminen ei ole mikään ongelma investoinnin kuoletuksen kannalta. Ja noiden kiihdyttimien elinkaari on myös selvästi pidempi kuin 2v. Se, että tulee uusi generaatio kiihdyttimiä myyntiin ei todellakaan tarkoita että vanhat heitetään SER-jätteeseen ja korvataan uusilla.

 

[MOS6510]

Spot-instanssit kyllä luovat eräänlaista joustavaa kuormaa jossa asiakkaan kuorma voidaan terminoida pilvipalvelun toimesta. Eli niiden hinta määräytyy jatkuvasti, asiakas määrittelee rajahinnan ja jos spot-hinta nousee korkeammaksi kuin asetettu rajahinta, terminoidaan asiakkaan instanssi hyvin lyhyellä varoitusajalla. Esim. AWS antaa keskeytysilmoituksen 2min ennen terminointia. Hinnat elävät jatkuvasti (monta kertaa päivässä), tosin paljon vähemmän kuin esim. pörssisähkön hinta Suomessa.

Ne on luotu lähinnä kapasiteetin käyttöasteen optimointiin, mutta voi sitä varmaan käyttää toisenkinlaiseen joustoon.

Juurikin noin. Spot-instansseilla pyritään myymään se pidempää sitoutumista tehneiltä asiakkailta ylijäänyt kapasiteetti pois, jotta konesalin kuormitusaste saadaan mahdollisimman lähelle maksimia. Spot on "joustoa" kohti entistä tasaisempaa kuormitusastetta.

 

[MOS6510]

Sä yliarvioit nyt taas kerran (tahallaan?) niiden kalliiden tuntien määrän vuositasolla. Jos AI-kiihdyttimen käyttöajasta leikataan 1% kalleimmista tunneista pois vuositasolla, se laskee keskimääräisen sähkön hintaa reippaasti. Tai 2%. Edes 5% leikkaaminen ei ole mikään ongelma investoinnin kuoletuksen kannalta. Ja noiden kiihdyttimien elinkaari on myös selvästi pidempi kuin 2v. Se, että tulee uusi generaatio kiihdyttimiä myyntiin ei todellakaan tarkoita että vanhat heitetään SER-jätteeseen ja korvataan uusilla.

En arvioi. Jos meillä olisi vaikkapa 2000 MW lisää kohtuullisen kiinteää konesalien aiheuttamaa pohjakuormaa, olisi meillä todella paljon enemmän erittäin kalliita tunteja tai suoranaisia sähköpulan tilanteita.

Se minkä uusi generaatio tekee on "vanhan" AI-kiihdytinkapasiteetin dramaattinen hintaeroosio. Se raha on saatava ensimmäisen kahden vuoden aikana ja jos sen jälkeen saa yhtään mitään viivan alle, on se plussaa.

Noin esimerkkinä AMD:n MI355X on huhujen mukaan täydellä tarkkuudella noin 80% nopeampi kuin MI325X ja jos käytetään tiettyjä uusia datatyyppejä, niin jopa kymmeniä kertoja nopeampi. Edellisen sukupolven markkinoilta saatava hintataso romahtaa. Jos viivan alle ei jää konesali- ja sähkökulujen jälkeen mitään, niin edellinen sukupolvi poistetaan käytöstä.

Ja edelleenkin; konesalitoimija ei keskeytä asiakkaan pari kuukauden AI-koulutusjaksoa, koska "sähkö on nyt liian kallista". Jo näin tekisivät, olisi tämä viimeinen kerta kuin asiakas ostaa tuolta toimijalta yhtään mitään.

 

[HTK12]

Kannattaa nyt ymmärtää että yritykset tekevät OTC sopimuksia perustuen futuurihintoihin+preemio, ihan samalla tavalla nekin ovat markkinahintaisia sillä sopimuksen tekohetkellä ja futuuritkin noteerataan 'pörssissä'. Tarkemmin sanottuna siis Fortum myy kiinteitä sopimuksia yrityksille halvemmalla kuin Spot markkinan keskihinta (mikä tuppaa olemaan kansankielellä se 'pörssihinta'). Näin markkinalla toimivana vaan pistää silmään tämä termien teurastus.

Tuottajat näin yleensäottaenkin tykkäävät suojata tuotannosta saatavia hintojaan myymällä niitä ennakkoon sopivaksi katsomallaan tasolla koska (osakkeen)omistajat yleensä vaativat tiettyä tuottotasoa sijoituksilleen ja se on helpompi saavuttaa jos ainakin osa tuotannosta on valmiiksi varmistettu kannattavaksi. Käänteisesti sama koskee sitten myyntiyhtiöitä jotka suojaavat ison osan sähkönostoistaan. Periaatteessa kuluttajalla on sama suojausmahdollisuus jos kokee sen spot markkinan liian tuuliseksi, ilmeisesti se napina tässä kohtaa on että kuluttaja ei pääse koskaan suojaamaan niin alhaisella tasolla kuin isommin sähköä käyttävät yritykset.

Tässä nyt halusin vastata mahdollisimman kansantajuisesti käyttäjälle. Tiedän, että siinä oikaistiin aika monta mutkaa ja teurastettiin kyllä samalla termejä.

Toisaalta eikö tuottaja saisi todennäköisesti parhaan tuoton myymällä sähkönsä day-a-head & intraday markkinoilla pitkien kiinteähintaisten sopimuksien sijaan? Muistaakseni joku pienempi sähköyhtiö sanoikin näin toimivansa, koska saa paremman tuoton. Toki pitkillä sopimuksilla sähkönmyynti on helpompi vaihtoehto ja samalla tietenkin varmistaa tietyn hintatason tuottajalle. Toki siinä on riski, että tuotantoa jäisi myymättä tai hinta olisikin matalampi, mutta pidän tuollaista riskiä todella pienenä kun katsoo Suomen sähkömarkkinoita ja day-a-head hintojen keskiarvoja Suomessa. Tämän vuoden tuotannosta Fortum on myynyt 60% keskihintaan 42€/MWh. Itsellä on pörssisoppari ympärivuoden, koska omalla kulutusprofiililla saan automaatiolla sähkön selvästi alle spot-keskiarvon.

 

[JaniKari]

Sä yliarvioit nyt taas kerran (tahallaan?) niiden kalliiden tuntien määrän vuositasolla. Jos AI-kiihdyttimen käyttöajasta leikataan 1% kalleimmista tunneista pois vuositasolla, se laskee keskimääräisen sähkön hintaa reippaasti. Tai 2%. Edes 5% leikkaaminen ei ole mikään ongelma investoinnin kuoletuksen kannalta. Ja noiden kiihdyttimien elinkaari on myös selvästi pidempi kuin 2v. Se, että tulee uusi generaatio kiihdyttimiä myyntiin ei todellakaan tarkoita että vanhat heitetään SER-jätteeseen ja korvataan uusilla.

Vasta kun sähkö maksaa enemmän kuin AI-laskenta tuottaa alka sähkönsäästö kiinnostamaan. Juuri nyt AI-laskenta on sen verran suosittua että en usko moista ihan heti tapahtuu.
Esim. Nvidia H100 AI-kortti maksaa noin 40k€ ja kuluttaa sähköä 350W. Sähköön menee vuodessa noin 200€. Eli sähköön ei käytänössä mene mitään. Suurin kulu on arvonalenema joka tuhansia euroja vuodessa.

 

[rock]

Toisaalta eikö tuottaja saisi todennäköisesti parhaan tuoton myymällä sähkönsä day-a-head & intraday markkinoilla pitkien kiinteähintaisten sopimuksien sijaan? Muistaakseni joku pienempi sähköyhtiö sanoikin näin toimivansa, koska saa paremman tuoton. Toki pitkillä sopimuksilla sähkönmyynti on helpompi vaihtoehto ja samalla tietenkin varmistaa tietyn hintatason tuottajalle. Toki siinä on riski, että tuotantoa jäisi myymättä tai hinta olisikin matalampi, mutta pidän tuollaista riskiä todella pienenä kun katsoo Suomen sähkömarkkinoita ja day-a-head hintojen keskiarvoja Suomessa. Tämän vuoden tuotannosta Fortum on myynyt 60% keskihintaan 42€/MWh.

En ihan ulkoa muista tarkkaa lukua, mutta muistaakseni koko pohjoismaiden alueella tuotannoista myydään OTC:na reilusti yli puolet. Pienillä tuottajilla on se ongelma että yksikkökoot ovat myös pienet. Usein ei edes pystytä vaikka haluttaisiin myydä esim. 10MW palkkia useamman vuoden ajan jos käytössä on vain tuuli- ja aurinkovoimaa. Isolle tuottajalle kuten Fortumille tuo ei ole mikään ongelma. Siellä kaupankäynnin hajauttaminen kiinteisiin sopimuksiin ja spot-markkinaan katsotaan olevan ihan puhtaasti suojaustoimenpide. Kun katson edustamani firman tuotantoportfoliota niin tuo 42€/MWh olisi ihan hyvä hinta mihin lyödä tuotannot kiinni, en voi kertoa onko sitä myyty etupeltoon ja jos on mihin hintaan.

 

[MOS6510]

Vasta kun sähkö maksaa enemmän kuin AI-laskenta tuottaa alka sähkönsäästö kiinnostamaan. Juuri nyt AI-laskenta on sen verran suosittua että en usko moista ihan heti tapahtuu.
Esim. Nvidia H100 AI-kortti maksaa noin 40k€ ja kuluttaa sähköä 350W. Sähköön menee vuodessa noin 200€. Eli sähköön ei käytänössä mene mitään. Suurin kulu on arvonalenema joka tuhansia euroja vuodessa.

Kun huomioi konesalin sähkön kaikki sivukulut, niin sanoisin, että vähintään 15 snt/kWh-hintaa pitää käyttää. Tuolla hinnalla ja 350 W vakiokulutuksella maksaa tuon mallin sähkö 400 eur/vuosi. Ja hinta maks. 20000 eur/kpl pilvioperaattorille.

H100-instanssia saa tällä hetkellä useamman kuukauden sitoutumisella johonkin 2 USD/h-hintatasoon, jos sitoudut ostamaan satojen H100-instanssien kapasiteetin.

 

[JaniKari]

Kun huomioi konesalin sähkön kaikki sivukulut, niin sanoisin, että vähintään 15 snt/kWh-hintaa pitää käyttää. Tuolla hinnalla ja 350 W vakiokulutuksella maksaa tuon mallin sähkö 400 eur/vuosi. Ja hinta maks. 20000 eur/kpl pilvioperaattorille.

H100-instanssia saa tällä hetkellä useamman kuukauden sitoutumisella johonkin 2 USD/h-hintatasoon, jos sitoudut ostamaan satojen H100-instanssien kapasiteetin.

Suuruusluokka arviohan tuo laskelmani oli. Pointti on että kun sähkö ei dominoi kustannuksissa on turha odottaa mitää vapaaehtoisia kulutusjoustoja. Tämä pätee teollisuuteen noin yleensäkin ei vain konesaleihin.

 

[HTK12]

En ihan ulkoa muista tarkkaa lukua, mutta muistaakseni koko pohjoismaiden alueella tuotannoista myydään OTC:na reilusti yli puolet. Pienillä tuottajilla on se ongelma että yksikkökoot ovat myös pienet. Usein ei edes pystytä vaikka haluttaisiin myydä esim. 10MW palkkia useamman vuoden ajan jos käytössä on vain tuuli- ja aurinkovoimaa. Isolle tuottajalle kuten Fortumille tuo ei ole mikään ongelma. Siellä kaupankäynnin hajauttaminen kiinteisiin sopimuksiin ja spot-markkinaan katsotaan olevan ihan puhtaasti suojaustoimenpide. Kun katson edustamani firman tuotantoportfoliota niin tuo 42€/MWh olisi ihan hyvä hinta mihin lyödä tuotannot kiinni, en voi kertoa onko sitä myyty etupeltoon ja jos on mihin hintaan.

Ymmärrän kyllä, että tuo on ihan suojaustoimenpide, mutta kun katsoo nordpool day-a-head hintoja, niin aika paljon enemmän olisi saanut kun olisi myynyt -21 alkaen kaiken sähkön pörssin kautta. Huollot kuitenkin painottuu lämmityskauden ulkopuolelle, jolloin saatava hinta on kuitenkin enemmän kuin tuo keskiarvo. Jos nyt vaikka tuota Fortumia käytetään esimerkkinä, niin aika isoja riskisijoituksia kuitenkin ovat tehneet ulkomaille, niin vähän ihmettelen miksi ovat suunnilleen aina yli puolet myyty etupeltoon jollakin tuollaisen ~40€/MWh hinnalla (nämä tiedot osareista). Esim. viime vuoden lopun tuotannosta olivat muistaakseni myyneet etupeltoon 75% 42€/MWh hinnalla. Ei täällä varmaan kukaan oletakkaan, että täällä mitään firmojen salaisia myyntejä tai niiden hintoja kukaan kertoisi. Fortumin otin esimerkiksi kun se julkaisee näitä tietoja osareissa. Ihan mielenkiintoista saada asiaan alalla toimivan näkemys tuohon.

 

[rock]

Ymmärrän kyllä, että tuo on ihan suojaustoimenpide, mutta kun katsoo nordpool day-a-head hintoja, niin aika paljon enemmän olisi saanut kun olisi myynyt -21 alkaen kaiken sähkön pörssin kautta. Huollot kuitenkin painottuu lämmityskauden ulkopuolelle, jolloin saatava hinta on kuitenkin enemmän kuin tuo keskiarvo. Jos nyt vaikka tuota Fortumia käytetään esimerkkinä, niin aika isoja riskisijoituksia kuitenkin ovat tehneet ulkomaille, niin vähän ihmettelen miksi ovat suunnilleen aina yli puolet myyty etupeltoon jollakin tuollaisen ~40€/MWh hinnalla (nämä tiedot osareista). Esim. viime vuoden lopun tuotannosta olivat muistaakseni myyneet etupeltoon 75% 42€/MWh hinnalla. Ei täällä varmaan kukaan oletakkaan, että täällä mitään firmojen salaisia myyntejä tai niiden hintoja kukaan kertoisi. Fortumin otin esimerkiksi kun se julkaisee näitä tietoja osareissa. Ihan mielenkiintoista saada asiaan alalla toimivan näkemys tuohon.

Varmasti olisi saanut enemmän toimimalla ihan puhtaalla spot-markkinalla, mutta siinä on omat riskinsä. varsinkin 2010-luvulla oli vuosia jolloin spot-hinnat oli todella matalat ja jos et suojannut tuotantoasi niin persnettoa tuli paljon. Kannattaa myös muistaa että ulkomaansijoituksista vastaavat ja pohjoismaisesta tuotannosta päättävät ihan eri ihmiset ja heillä on ihan erilaiset riskikäsikirjat. Yksittäiset myyntipäätökset perustavat aina riskikirjaan ja se taas perustuu valittuun strategiaan. On ihan kiva olla töissä firmassa joka ei ole pörssissä niin ei ole omatkaan mokat riepoteltavana kaikkien nähtävillä lehdistötiedotteissa.

 

[HTK12]

Varmasti olisi saanut enemmän toimimalla ihan puhtaalla spot-markkinalla, mutta siinä on omat riskinsä. varsinkin 2010-luvulla oli vuosia jolloin spot-hinnat oli todella matalat ja jos et suojannut tuotantoasi niin persnettoa tuli paljon. Kannattaa myös muistaa että ulkomaansijoituksista vastaavat ja pohjoismaisesta tuotannosta päättävät ihan eri ihmiset ja heillä on ihan erilaiset riskikäsikirjat. Yksittäiset myyntipäätökset perustavat aina riskikirjaan ja se taas perustuu valittuun strategiaan. On ihan kiva olla töissä firmassa joka ei ole pörssissä niin ei ole omatkaan mokat riepoteltavana kaikkien nähtävillä lehdistötiedotteissa.

Tottakai siinä on riskinsä, mutta no risk no reward. Näin maalikon silmiin markkina on muuttunut todella kovasti 2010-luvulta ja niihin hintoihin ei ole palaamista. Sääriippumatontoa tuotantoa on poistunut ja poistuu kokoajan, kulutus kasvaa vihreän siirtymän seurauksena jne. Tottakai siellä on eri ihmiset, mutta näin ulospäin näyttää erikoiselta noin suuri ero miten riskejä otetaan saman konsernin sisällä.