TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)
Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.
Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.
Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.
Itku jatkuu ja nyt Fazerin suklaalevy kaatoi koko vihreän siirtymän.
www.talouselama.fi
TLS Groupin lausunnossa väitetään heidän datakeskuksen olevan "joustavaa sähkönkulutusta", jota se ei todellakaan ole.
Melko tylsämielinen asenne. Olisi mielenkiintoisempaa jos keskustelu olisi ratkaisukeskeistä. Lisäverotus on aina huono ratkaisu, jollei kyse ole selkeästä haittaverosta. Veronkorotus ei tuo sosialiasten kaipaamaa lisää rahaa valtion kassaan, koska investoinnit jää sitten tekemättä. Järkevämpää olisi esim. asettaa teollisen luokan sähköinvestoinneille selkeä jousto- tai varavoimavelvoite, jolla varmistetaan ettei heidän lisäkulutus aiheuta haittaa muille sähköverkon käyttäjille.
Konesalin sähkönkulutus ei jousta, joten tuollainen vaatimus estää investoinnin aivan yhtä tehokkaasti kuin sähköveron muutos. Varavoimalaitteet tällaisissa saleissa on aina, mutta niitä ei käytetä sähkön hinnan ohjauksessa vaan ne ovat nimensä mukaisesti varavoimaa.
Ei tuo ole mikään joustaja, vaan halvan sähkön hyväksikäyttäjä, kuten esim kaukolämmön sähkökattila. Silloin ajetaan sähköllä kun halpaa ja muulloin sillä millä ennenkin ajettiin.
Kyllähän se sähkönkulutuksessa silloin joustaa. Se, että joustajat tienaavat samalla ei muuta sitä, että se on joustoa kulutuksessa.
Kaveri ei polta tupakkaa, mutta intissä 80-luvulla osti aina kartongin röökiä pidemmille metsäkeikoille. Jätkät tupakantuskissaan maksoivat hyvän hinnan, kun luonnonhelmassa tupakki maistui hyvin. Vähän sama analogia.
Tällaiselle toiminnallehan voi kehitellä helposti hiukan provosoivan metaforan. Alan kiertää puistoissa kusemassa puiden juurelle. Tästä on enimmäkseen vain vähän harmia ja vähän jopa hyötyä. Tosin silloin kun joku hengaa puun juurella ja saa virtsaa päälleen, tämä on hieman ikävää. Jotta tämä kiusallinen tilanne vältetään, kaupungin puisto-osasto alkaa maksaa minulle korvausta siitä hyvästä, että jätän pissaamatta niiden puiden juurelle joiden tyvellä on ihmisiä. Kaikki on taas hyvin eikä toiminnasta ole haittaa. Täten kaupunki alkaa kehitellä kannustimia ja houkuttimia, joilla alueelle saadaan muuttamaan lisää sarjapissijöitä.
Ulkomuistista muistellen, mahtoiko suomen ja ruotsin välinen siirtolinja olla jotenkin rajoitetulla kapasiteetilla nytten, jolloin hinnat "ei pääse tasaantumaan"...Huomenna näkyy muuten kalliina päivänä aurinkovoiman vaikutus hintoihin. Vaan osaako joku selittää, että miksi Suomessa on koko ajan halvempaa kuin SE3-alueella ja Virossa? Kotimainen aurinkovoima tarjoaa keskipäivällä jo aika hyviä tehoja (yli 400 MW), mutta tässä kuitenkin hinta on halvimmillaan iltapäivällä klo 14-16, mikä viittaisi Keski-Euroopan aurinkovoimaan. Vaan sen ei pitäisi alentaa sähkön hintaa alemmaksi Suomessa kuin Ruotsissa.
Olisiko kuitenkin aurinkoenergiaa tuohon aikaan tarjolla.
Lienee sitäkin. Keskipäivällä on enemmän aurinkoenergiaa, mutta kalliimpi , koska ei sitä tuulikyttyrää. Ihan 1:1 menee tuuliennusteen mukaan. Ei siinä aurinko mitään paina.
No ei se aurinkoenergia viellä niin paljon tuota. Tänäänkin siihenaikaan 300mw noin, ja laskun loppuakohden vaan hiipuu entisestään
Nykyisillä kapasiteeteilla ja etenkin vielä alkukeväästä aika pienikin tuulivoiman käyttöaste on Suomessa paljon merkittävämpi kuin aurinkovoima. Ei pidä päätellä liikaa siitä, että tänä vuonna jopa tammikuussa jotkut saivat myyntituottoja kodin aurinkopaneeleista. Se on silti yhä pientä ja suhteellisesti pienenä pysyy talvikaudella.
Kyllä se Keski-Euroopan aurinko vaikuttaa iltapäivän hintoihin meilläkin. Ei pidä katsella ainoastaan suomen tuotantoa.
No ei se keskieurooppa meihin vaikuta jollei ees puolaan ja baltiaan vaikuttanut, usko nyt, kyllä se meidän omat myllyt ny sen laskun siihen tekee
Totta kai se vaikuttaa. Tässähän joku ihmetteli sitä, miten EE ja SE3 suhtautuvat FI-alueeseen.
Vaikuttaa - silloin kun vaikuttaa. Tänään keskipäivällä Suomessa on selvästi alhaisemmat hinnat kuin Baltiassa ja Ruotsin SE3-alueella (ja Tanskassa), jotka ovat ainoat reitit, joiden kautta Keski-Euroopan hinta voisi meihin vaikuttaa. Joten tämän päivän päivähinnat eivät ole millään muotoa Keski-Euroopan aurinkosähkön ansiota.
Joo, lähellä puolta yötä tuo piikki eli ei kovin aurinkoista ole tuohon aikaan..
Tänään 15:00 hinta 5,84snt ja 19:00 17,76snt. Tuulivoimaa on jälkimmäisessä ennusteen mukaan ~200 MWh enemmän. Eli kyllä tuo aurinkoinen aika tuossa laskaa hintaa iltapäivästä. Ensimmäinen piikki aamulla, kun ei tuule eikä paista. Toinen piikki illemmalla, kun tuule jonkin verran mutta ei paista.
yle.fi
Itse pidän sähkökattilaa parempana kuluttajana kuin datakeskusta, koska a) jokainen MWh kaukolämpöä joka saadaan halvalla sähköllä tuotettua vähentää hinnannousupaineita hakkeen/turpeen jne. hinnassa, mistä johtuen b) sähkökattila turvaa säästä riippumattoman tuotannon kilpailukykyä ja c) toisin kuin datakeskus, sähkökattila ei kuluta sähköä silloin kun sähkön hinta on kalleimmillaan.Pörssisähkön miinushinnat jää historiaan. Kyllähän nuo sähköt mielummin kierrättäisi sen satoja henkilöitä työllistävän datakeskuksen kautta kuin että suoraan vaan sinne kunnan sähkökattilaan.
Pörssisähkön miinushinnat alkavat jäädä lopullisesti historiaan – tässä syyt
Kuntien kaukolämpö nappaa halvimman sähkön, kuluttajat oppivat, ja tuulivoimalla tienaaminen heikkeni.
Minne se kesällä työnnetään?Pörssisähkön miinushinnat jää historiaan. Kyllähän nuo sähköt mielummin kierrättäisi sen satoja henkilöitä työllistävän datakeskuksen kautta kuin että suoraan vaan sinne kunnan sähkökattilaan.
Pörssisähkön miinushinnat alkavat jäädä lopullisesti historiaan – tässä syyt
Kuntien kaukolämpö nappaa halvimman sähkön, kuluttajat oppivat, ja tuulivoimalla tienaaminen heikkeni.
Jos on iso vesivarasto ja juttua et asteet 140c ni kyllähän sinne kesällä mahtuu melkonen määrä kilowatteja, varsinkin ko puretaan kans tarvittaessa. En tiedä mutta olettaisin ettei esim talvella koiteta päästä ees huippulampöihin, vaan kesällä hitaasti lataamalla maximiin ko hinnat suotuisat
Esimerkiksi Helenin Mustikkamaan "lämpövarasto" on kapasiteetiltaan 11,5 GWh ja lataus- sekä purkausteho 120 MW. Vertailun vuoksi: Helsingin kaukolämmön energiatarve on kovilla pakkasilla useita gigawattitunteja tunnissa. Eli siis tämä "melkoinen" lämpövarasto on tässä vertailussa täysin mitätön ja ei missään tapauksessa ole millään tasolla vuodenaikavarasto. Parhaimmillaankin sillä voi varastoida pienellä taholla energiaa kun tuulee hyvin ja purkaa seuraavana päivänä, kun ei tuule niin hyvin.
Tuo uutinen on täysin päätön: Sähkökattiloiden maksimitehot ovat tällä hetkellä luokkaa alle 700 MW, kun tuulivoima tuottaa parhaimmillaan 10x sen. Nykyiset sähkökattilatehot tai seuraavan kahden vuoden uusasennukset eivät millään muotoa estä miinushintoja. Lisäksi ne eivät edes teoreettisesti tee sitä kuin lämmityskaudella.Pörssisähkön miinushinnat jää historiaan. Kyllähän nuo sähköt mielummin kierrättäisi sen satoja henkilöitä työllistävän datakeskuksen kautta kuin että suoraan vaan sinne kunnan sähkökattilaan.
Pörssisähkön miinushinnat alkavat jäädä lopullisesti historiaan – tässä syyt
Kuntien kaukolämpö nappaa halvimman sähkön, kuluttajat oppivat, ja tuulivoimalla tienaaminen heikkeni.
Kesällähän nämä varastot kyllä pystyy kattamaan ison osan kaukolämmöntarpeesta(jopa monen päivän esim vaasassa), kesällähän ne miinushinnat pääsääntöisesti onkin että sinänsä toimii hyvin yhteen.
Kesäaikaan koko Suomen kaukolämmön lämmöntarve on muutamia satoja megawatteja. Pelkän käyttöveden lämmittäminen ei paljoa tarvitse. Näin ollen näiden "lämpövarastojen" potentiaali "hävittää" ylimääräistä tuuli- tai aurinkosähköä on olematon lämmityskauden ulkopuolella.
Nyt kyllä faktat ensin tarkastukseen.
yle.fi
No mä en ookkaan asiantuntija, ainostaan viiden vuoden kokemuksella säätäny paneleita ja automatiota ja haluisin et ois rahaa optimoida enempi kokemuksen pohjalta, joka tuo kaikki mun mielestä on hyvä idea.
Pörssisähkön miinushinnat jää historiaan. Kyllähän nuo sähköt mielummin kierrättäisi sen satoja henkilöitä työllistävän datakeskuksen kautta kuin että suoraan vaan sinne kunnan sähkökattilaan.
Pörssisähkön miinushinnat alkavat jäädä lopullisesti historiaan – tässä syyt
Kuntien kaukolämpö nappaa halvimman sähkön, kuluttajat oppivat, ja tuulivoimalla tienaaminen heikkeni.
Tuossa on ihan hiljainen pakko olla yli kahden magnitudin pilkkuvirhe. Vissiin tarkoitetaan 90 GWh kapasiteettia?
Typo 90GWh varasto.
Tuollaisella alkaa olla jo merkitystä paikallisesti ehkä jopa viikkotasolla. Tosin jos merkittävää vuodenaikavarastoa havitellaan, noita tarvitaan luokkaa 100 kpl ja lataustehot saisivat olla kesällä aika tuuheita. Sikäli kun tilastoja oikein käsitän, vuoden kaukolämpötarve Suomessa on yli 30 000 GWh.
En tiedä tuleeko meille mitään mittavia kausivarastoja, ihan puhtaasti kustannus syistä. Tuollaiset ei ole mitään halpoja rakentaa ja kausivarastoissa syklit jää aika vähiin. Tuollainen 90GWh varastoa voidaan purkaa jo kohtuu teholla parisen viikkoa. Tuollainen parin viikon varasto auttaa jo suurimpaan osaan tuulivoiman tuotannon vaihteluihin. Eihän yksittäinen varasto tietenkään mitään ratkaise koko maan tasolla. Jos tuollaista kaukolämpövarastoa voisi ladata/purkaa 200MW teholla, niin kymmenen tarkoittaisi jo 2000MW purku/lataus tehoa. Sellainen alkaa jo auttaa tasaamaan tuotannon/kulutuksen tasapainoa. Tietenkin jos tarkoitus on polttamisesta päästä kokonaan eroon, niin varastoja tarvitaan paljon enemmän. Biopolttoaineista tuskin ihan heti ollaa luopumassa kaukolämmön tuotannossa. Itse veikkaan CHP laitosten vielä olevan pitkään käytössä tasaamassa kovimpia kulutuspiikkejä sekä tuulivoiman tuotannon kuoppia lämmityskaudella. Teollisuudessa voisi myös olla kysyntää prosessilämmölle jota saisi lämpövarastoista. Siirtymä fossiilisista pois kohti uusiutuvia pakottaa kehittämään ratkaisuja energian varastointiin. Jos sähköä voidaan tuottaa halvalla hinnalla kuten tuulivoimalla nyt tehdään on kaupallisia intressejä kehittää varastointia, että se halpa energia voidaan paremmin hyödyntää. Ei lämpövarastot tietenkään yksin ratkaise, mutta veikkaan niiden olevan kuitenkin merkittävä palanen ratkaisussa.
