• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

Vaikka en sosialisti olekaan, niin riemuitsen ratkaisuista, jotka hidastavat meidän joutumista sähköntuotannon osalta umpikujaan. Meillä ei ole varaa tuhansien megawattien tehoisiin konesaleihin - vakaata perustuotantoa ei yksinkertaisesti ole riittävästi.
Itku jatkuu ja nyt Fazerin suklaalevy kaatoi koko vihreän siirtymän.

 
Vaikka en sosialisti olekaan, niin riemuitsen ratkaisuista, jotka hidastavat meidän joutumista sähköntuotannon osalta umpikujaan. Meillä ei ole varaa tuhansien megawattien tehoisiin konesaleihin - vakaata perustuotantoa ei yksinkertaisesti ole riittävästi.
Melko tylsämielinen asenne. Olisi mielenkiintoisempaa jos keskustelu olisi ratkaisukeskeistä. Lisäverotus on aina huono ratkaisu, jollei kyse ole selkeästä haittaverosta. Veronkorotus ei tuo sosialiasten kaipaamaa lisää rahaa valtion kassaan, koska investoinnit jää sitten tekemättä. Järkevämpää olisi esim. asettaa teollisen luokan sähköinvestoinneille selkeä jousto- tai varavoimavelvoite, jolla varmistetaan ettei heidän lisäkulutus aiheuta haittaa muille sähköverkon käyttäjille.
 
Melko tylsämielinen asenne. Olisi mielenkiintoisempaa jos keskustelu olisi ratkaisukeskeistä. Lisäverotus on aina huono ratkaisu, jollei kyse ole selkeästä haittaverosta. Veronkorotus ei tuo sosialiasten kaipaamaa lisää rahaa valtion kassaan, koska investoinnit jää sitten tekemättä. Järkevämpää olisi esim. asettaa teollisen luokan sähköinvestoinneille selkeä jousto- tai varavoimavelvoite, jolla varmistetaan ettei heidän lisäkulutus aiheuta haittaa muille sähköverkon käyttäjille.
Konesalin sähkönkulutus ei jousta, joten tuollainen vaatimus estää investoinnin aivan yhtä tehokkaasti kuin sähköveron muutos. Varavoimalaitteet tällaisissa saleissa on aina, mutta niitä ei käytetä sähkön hinnan ohjauksessa vaan ne ovat nimensä mukaisesti varavoimaa.

Voi olla tylsä asenne, mutta meillä ei ole varaa heikentää Suomen sähkötasetta enää yhtään enempää. Ratkaisukeskeistä olisi ensin Suomen yhteiskunnan tasolla sopia keinoista, jolla sääriippumatonta tuotantoa rakennetaan lisää - vietynä aina investointipäätöksiin asti. Pohjakulutusta ei voi lisätä ennen tätä.
 
Melko tylsämielinen asenne. Olisi mielenkiintoisempaa jos keskustelu olisi ratkaisukeskeistä. Lisäverotus on aina huono ratkaisu, jollei kyse ole selkeästä haittaverosta. Veronkorotus ei tuo sosialiasten kaipaamaa lisää rahaa valtion kassaan, koska investoinnit jää sitten tekemättä. Järkevämpää olisi esim. asettaa teollisen luokan sähköinvestoinneille selkeä jousto- tai varavoimavelvoite, jolla varmistetaan ettei heidän lisäkulutus aiheuta haittaa muille sähköverkon käyttäjille.

En minäkään todellakaan sosialisti ole, mutta pitää näissä nyt realisti kuitenkin olla. Datakeskus ei ala tuulivoiman tuotannon mukaan kulutustaan ajamaan. Datakeskusten tuoma 24/7 kulutus on ongelma kun säätövoimaa ei voi kustannustehokkaasti Suomessa lisätä ja uusi ydinvoima on niin kallista, ettei datakeskus sellaista hintaa sähköstään ole valmis maksamaan. Tämän nyt osoittaa hyvin tuo Pellon datakeskus joka meni jäihin muutoman sentin veron korotuksen seurauksena. Toki jos hyviä ehdotuksia ratkaisuksi on niin varmasti moni ne mielellään kuulisi.
 
Konesali tai muu 24/7 sähkön suurkuluttaja saa 24/7 sähkösopimuksen luultavasti halvemmalla kuin 2024 pörssisähkön keskihinta, joka pienellä marginaalilla olisi ollut n 6snt/kWh. Jousto ei kannata, jos puolet vuoden tuotannosta jää ajamatta kun ei tuule tarpeeksi. Kenelläkään suurkuluttajalla ei ole varaa olla ajamatta tyyniä päiviä, ja etenkään kun ei mitään hajua milloin tai miten pitkään tyyntä on tai ydinvoimalat huollossa puolet vuodesta ja hinta korkea. Ei se niin toimi.

Paljon fantasioidaan joustavasta teollisuuden kulutuksesta, mutta sellaista teollisuutta ei vain ole, mikä joustaa satunnaisesti tuulen mukaan. Purjelaivakaan ei nykyaikana toimi, koska kukaan ei etukäteen ei tiedä onko rahti tai matkustajat perillä ensi viikolla vai ensi kuussa. Mistään aikatauluista on turha puhua ja aika vähän on sellaisia teollisuudenaloja, joissa aikatauluilla tai tuotannon määrällä ja kapasiteetin käyttöasteella ei ole merkitystä. Äkkiä ei tule mieleen. Teollisuus tekee sopimuksia asiakkaiden kanssa ja niihin yleensä kuuluu määrä ja toimitusaika. Ei siinä voi sanoa, että tässä kuussa ette saa mitään kun ollut tyyntä.

4€/kWh alkaa varmasti joustojakin löytymään, mutta käsi ylös kuka haluaa sellaisia tilanteita? Silloinkin kuka ostaa toimittajalta, joka mielummin jättää tilauksen toimittamatta ja myy sähkön kun se on parempi bisnes?

Kannattaako meidän ilmaisella sähköllä haalia Suomeen sähkön suurkuluttajia. jotka eivät tuo tuloja Suomelle juuri mitään ja siinä sivussa paskovat koko sähkömarkkinat, josta kärsii koko yhteiskunta ja maksaa miljardeja ylimääräistä sähkölaskuissaan?
 
Viimeksi muokattu:
Kyllähän teollisuudessa löytyy esimerkkejä joustoista. Suurin joustaja lienee paperi/kartonkitehtaiden hiertämöt. Kuukauden tyynelle ei hiertämötkään mahda mitään, mutta sellainen sää lienee yhtä todennäköinen kuin Wittusen tehtaan toteutuminen. Tällaista hintojen vaihtelua on ollut vasta verrattain vähän aikaa, joten joustajia varmasti tulee lisää. Ilmeisin tulevaisuuden joustaja olisi varmaankin paperi/kartonkikoneen kuivaus, joka on perinteisesti yleensä tehty kaasulla.
To allow for more flexibility, the PrimeDry Hood E is also available as a hybrid model, with an air system that combines electric air heating elements with natural gas burners working in tandem arrangements. This enables customers to select the most favorable mode of heating considering changes in energy prices and energy sources available.
 
Eikös jenkeissä crypto "louhinta" firmat ole joustavia kuluttajia ja sillä joustolla tekevät enemmän rahaa kuin itse "louhinnalla". Joo o, eipä noi konesalit kovin hyviä verojen maksajia ole, kun ei mitään tuotteita lähde täältä maailmalle niiden ansiosta.
 
Tällaista hintojen vaihtelua on ollut vasta verrattain vähän aikaa, joten joustajia varmasti tulee lisää. Ilmeisin tulevaisuuden joustaja olisi varmaankin paperi/kartonkikoneen kuivaus, joka on perinteisesti yleensä tehty kaasulla.
Ei tuo ole mikään joustaja, vaan halvan sähkön hyväksikäyttäjä, kuten esim kaukolämmön sähkökattila. Silloin ajetaan sähköllä kun halpaa ja muulloin sillä millä ennenkin ajettiin.

Samalla tavalla jos joku kryptolouhimo "joustaa" ja tienaa sillä, niin vain myy varaamansa sähkön takaisin.
 
Ei tuo ole mikään joustaja, vaan halvan sähkön hyväksikäyttäjä, kuten esim kaukolämmön sähkökattila. Silloin ajetaan sähköllä kun halpaa ja muulloin sillä millä ennenkin ajettiin.

Samalla tavalla jos joku kryptolouhimo "joustaa" ja tienaa sillä, niin vain myy varaamansa sähkön takaisin.
Kyllähän se sähkönkulutuksessa silloin joustaa. Se, että joustajat tienaavat samalla ei muuta sitä, että se on joustoa kulutuksessa.
 
Harmitus tulee siitä, jos sille joustajalle on alunperin myyty tiskin alta kuluttajiin nähden poskettoman halpaa sähköä ja kaupan päälle olemattomalla sähköverolla.
 
  • Tykkää
Reactions: B12
Harmitus tulee siitä, jos sille joustajalle on alunperin myyty tiskin alta kuluttajiin nähden poskettoman halpaa sähköä ja kaupan päälle olemattomalla sähköverolla.
Kaveri ei polta tupakkaa, mutta intissä 80-luvulla osti aina kartongin röökiä pidemmille metsäkeikoille. Jätkät tupakantuskissaan maksoivat hyvän hinnan, kun luonnonhelmassa tupakki maistui hyvin. Vähän sama analogia.
 
Eikös jenkeissä crypto "louhinta" firmat ole joustavia kuluttajia ja sillä joustolla tekevät enemmän rahaa kuin itse "louhinnalla".
Tällaiselle toiminnallehan voi kehitellä helposti hiukan provosoivan metaforan. Alan kiertää puistoissa kusemassa puiden juurelle. Tästä on enimmäkseen vain vähän harmia ja vähän jopa hyötyä. Tosin silloin kun joku hengaa puun juurella ja saa virtsaa päälleen, tämä on hieman ikävää. Jotta tämä kiusallinen tilanne vältetään, kaupungin puisto-osasto alkaa maksaa minulle korvausta siitä hyvästä, että jätän pissaamatta niiden puiden juurelle joiden tyvellä on ihmisiä. Kaikki on taas hyvin eikä toiminnasta ole haittaa. Täten kaupunki alkaa kehitellä kannustimia ja houkuttimia, joilla alueelle saadaan muuttamaan lisää sarjapissijöitä.
 
Huomenna näkyy muuten kalliina päivänä aurinkovoiman vaikutus hintoihin. Vaan osaako joku selittää, että miksi Suomessa on koko ajan halvempaa kuin SE3-alueella ja Virossa? Kotimainen aurinkovoima tarjoaa keskipäivällä jo aika hyviä tehoja (yli 400 MW), mutta tässä kuitenkin hinta on halvimmillaan iltapäivällä klo 14-16, mikä viittaisi Keski-Euroopan aurinkovoimaan. Vaan sen ei pitäisi alentaa sähkön hintaa alemmaksi Suomessa kuin Ruotsissa. :hmm:

2025-03-14.png
 
Viimeksi muokattu:
Huomenna näkyy muuten kalliina päivänä aurinkovoiman vaikutus hintoihin. Vaan osaako joku selittää, että miksi Suomessa on koko ajan halvempaa kuin SE3-alueella ja Virossa? Kotimainen aurinkovoima tarjoaa keskipäivällä jo aika hyviä tehoja (yli 400 MW), mutta tässä kuitenkin hinta on halvimmillaan iltapäivällä klo 14-16, mikä viittaisi Keski-Euroopan aurinkovoimaan. Vaan sen ei pitäisi alentaa sähkön hintaa alemmaksi Suomessa kuin Ruotsissa. :hmm:
Ulkomuistista muistellen, mahtoiko suomen ja ruotsin välinen siirtolinja olla jotenkin rajoitetulla kapasiteetilla nytten, jolloin hinnat "ei pääse tasaantumaan"...
 
Olisiko kuitenkin aurinkoenergiaa tuohon aikaan tarjolla.
No ei se aurinkoenergia viellä niin paljon tuota. Tänäänkin siihenaikaan 300mw noin, ja laskun loppuakohden vaan hiipuu entisestään
Tuuli siellä enustetaan enempi, ja se tosiaan pääsee si ihan eri tuottoihin
 
Olisiko kuitenkin aurinkoenergiaa tuohon aikaan tarjolla.
Nykyisillä kapasiteeteilla ja etenkin vielä alkukeväästä aika pienikin tuulivoiman käyttöaste on Suomessa paljon merkittävämpi kuin aurinkovoima. Ei pidä päätellä liikaa siitä, että tänä vuonna jopa tammikuussa jotkut saivat myyntituottoja kodin aurinkopaneeleista. Se on silti yhä pientä ja suhteellisesti pienenä pysyy talvikaudella.
 
No ei se aurinkoenergia viellä niin paljon tuota. Tänäänkin siihenaikaan 300mw noin, ja laskun loppuakohden vaan hiipuu entisestään
Tuuli siellä enustetaan enempi, ja se tosiaan pääsee si ihan eri tuottoihin
Kyllä se Keski-Euroopan aurinko vaikuttaa iltapäivän hintoihin meilläkin. Ei pidä katsella ainoastaan suomen tuotantoa.
 
Kyllä se Keski-Euroopan aurinko vaikuttaa iltapäivän hintoihin meilläkin. Ei pidä katsella ainoastaan suomen tuotantoa.
No ei se keskieurooppa meihin vaikuta jollei ees puolaan ja baltiaan vaikuttanut, usko nyt, kyllä se meidän omat myllyt ny sen laskun siihen tekee
Vai meinaatko et vajaavainen eestlink tekee ihmeitä?
 
Huominen tuulivoima on piikissä (ennusteessa) lähes 5000mw, keskiarvo vuorokaudelle 1000mw noin.. pelkkä aurinko on ees maksimissa alle puolet keskiarvosta
 
Kyllä se Keski-Euroopan aurinko vaikuttaa iltapäivän hintoihin meilläkin. Ei pidä katsella ainoastaan suomen tuotantoa.
Vaikuttaa - silloin kun vaikuttaa. Tänään keskipäivällä Suomessa on selvästi alhaisemmat hinnat kuin Baltiassa ja Ruotsin SE3-alueella (ja Tanskassa), jotka ovat ainoat reitit, joiden kautta Keski-Euroopan hinta voisi meihin vaikuttaa. Joten tämän päivän päivähinnat eivät ole millään muotoa Keski-Euroopan aurinkosähkön ansiota.
 
Huominen tuulivoima on piikissä (ennusteessa) lähes 5000mw, keskiarvo vuorokaudelle 1000mw noin.. pelkkä aurinko on ees maksimissa alle puolet keskiarvosta
Joo, lähellä puolta yötä tuo piikki eli ei kovin aurinkoista ole tuohon aikaan..

No ei se keskieurooppa meihin vaikuta jollei ees puolaan ja baltiaan vaikuttanut, usko nyt, kyllä se meidän omat myllyt ny sen laskun siihen tekee
Vai meinaatko et vajaavainen eestlink tekee ihmeitä?
Vaikuttaa - silloin kun vaikuttaa. Tänään keskipäivällä Suomessa on selvästi alhaisemmat hinnat kuin Baltiassa ja Ruotsin SE3-alueella (ja Tanskassa), jotka ovat ainoat reitit, joiden kautta Keski-Euroopan hinta voisi meihin vaikuttaa. Joten tämän päivän päivähinnat eivät ole millään muotoa Keski-Euroopan aurinkosähkön ansiota.
Tänään 15:00 hinta 5,84snt ja 19:00 17,76snt. Tuulivoimaa on jälkimmäisessä ennusteen mukaan ~200 MWh enemmän. Eli kyllä tuo aurinkoinen aika tuossa laskaa hintaa iltapäivästä. Ensimmäinen piikki aamulla, kun ei tuule eikä paista. Toinen piikki illemmalla, kun tuule jonkin verran mutta ei paista.

Ja saman muotoiset nuo SE3 ja EE käyrät ovat eli aurinkoiseen aikaan niissäkin halvempaa, vaikka ei kaikki samassa hinnassa ollakaan.
 
Joo, lähellä puolta yötä tuo piikki eli ei kovin aurinkoista ole tuohon aikaan..



Tänään 15:00 hinta 5,84snt ja 19:00 17,76snt. Tuulivoimaa on jälkimmäisessä ennusteen mukaan ~200 MWh enemmän. Eli kyllä tuo aurinkoinen aika tuossa laskaa hintaa iltapäivästä. Ensimmäinen piikki aamulla, kun ei tuule eikä paista. Toinen piikki illemmalla, kun tuule jonkin verran mutta ei paista.

Ja saman muotoiset nuo SE3 ja EE käyrät ovat eli aurinkoiseen aikaan niissäkin halvempaa, vaikka ei kaikki samassa hinnassa ollakaan.

Jos nyt olet pörssisähkön hintaa seurannut, niin luulisi nuo aamun/illan hintapiikit & niiden syyt olevan selvät silloin kun uusiutuvat ei tuota paljon. Tuulivoimakapasiteettia on nykyisin niin paljon, että vähänkin reilummalla tuulella tuuli&kulutus määrittää hinnat. Kun uusiutuvat eivät tuota paljon, niin silloin on aina nuo aamun & illan hintapiikit. Eli kuten muutkin sanoneet tämän päivän hintoihin ei merkittävästi aurinkovoima vaikuta. Tottai se aurinkovoimakin jotain vaikuttaa, mutta sanoisin sen vaikutusta melko pieneksi, kun tuohon aikaan se tuottaa vain ~300MW ennusteen mukaan Suomessa.
 
Pörssisähkön miinushinnat jää historiaan. Kyllähän nuo sähköt mielummin kierrättäisi sen satoja henkilöitä työllistävän datakeskuksen kautta kuin että suoraan vaan sinne kunnan sähkökattilaan.

Itse pidän sähkökattilaa parempana kuluttajana kuin datakeskusta, koska a) jokainen MWh kaukolämpöä joka saadaan halvalla sähköllä tuotettua vähentää hinnannousupaineita hakkeen/turpeen jne. hinnassa, mistä johtuen b) sähkökattila turvaa säästä riippumattoman tuotannon kilpailukykyä ja c) toisin kuin datakeskus, sähkökattila ei kuluta sähköä silloin kun sähkön hinta on kalleimmillaan.
 
Minne se kesällä työnnetään?
Jos on iso vesivarasto ja juttua et asteet 140c ni kyllähän sinne kesällä mahtuu melkonen määrä kilowatteja, varsinkin ko puretaan kans tarvittaessa. En tiedä mutta olettaisin ettei esim talvella koiteta päästä ees huippulampöihin, vaan kesällä hitaasti lataamalla maximiin ko hinnat suotuisat
 
Jos on iso vesivarasto ja juttua et asteet 140c ni kyllähän sinne kesällä mahtuu melkonen määrä kilowatteja, varsinkin ko puretaan kans tarvittaessa. En tiedä mutta olettaisin ettei esim talvella koiteta päästä ees huippulampöihin, vaan kesällä hitaasti lataamalla maximiin ko hinnat suotuisat
Esimerkiksi Helenin Mustikkamaan "lämpövarasto" on kapasiteetiltaan 11,5 GWh ja lataus- sekä purkausteho 120 MW. Vertailun vuoksi: Helsingin kaukolämmön energiatarve on kovilla pakkasilla useita gigawattitunteja tunnissa. Eli siis tämä "melkoinen" lämpövarasto on tässä vertailussa täysin mitätön ja ei missään tapauksessa ole millään tasolla vuodenaikavarasto. Parhaimmillaankin sillä voi varastoida pienellä taholla energiaa kun tuulee hyvin ja purkaa seuraavana päivänä, kun ei tuule niin hyvin.
 
Minne se kesällä työnnetään?

Jutun listassa tätä kyllä jo sivuttiin, mutta entistä vahvemmin tuulivoiman tuottajat ovat viime vuonna (ja varmasti myös jatkossa) leikkaamassa nollatuntien, puhumattakaan niiden alle menevää ajoa lyömällä liinat kiinni osasta myllyistä ja myymällä lopun tuotannon intraday markkinalle että tuotannosta saadaan edes jotain rahaa irti. Kyllä, osaltaan tähän on ohjannut dyykanneet alkuperätakuiden hinnat, mutta osin ihan puhdas järki. Ainakin vielä 2022 oli tiedossa että muutama ei-niin-teollinen tuulivoiman omistaja ajeli ronskisti -500€/MWh tarjouksilla tuotantoa pörssiin. Noh, näpeillehän niistä sitten lopulta tuli.

Mutta silti on todennäköistä että ainakin nollahintoja tulee olemaan kesällä, mahdollisesti myös maltillisia negatiivisia, ihan jo sillä perusteella että tuulisella säällä tuotantoa on tarjolla paljon enemmän kuin kulutusta.
 
Pörssisähkön miinushinnat jää historiaan. Kyllähän nuo sähköt mielummin kierrättäisi sen satoja henkilöitä työllistävän datakeskuksen kautta kuin että suoraan vaan sinne kunnan sähkökattilaan.

Tuo uutinen on täysin päätön: Sähkökattiloiden maksimitehot ovat tällä hetkellä luokkaa alle 700 MW, kun tuulivoima tuottaa parhaimmillaan 10x sen. Nykyiset sähkökattilatehot tai seuraavan kahden vuoden uusasennukset eivät millään muotoa estä miinushintoja. Lisäksi ne eivät edes teoreettisesti tee sitä kuin lämmityskaudella.

Konesalin kautta kierrättämisessä taasen ei ole mitään mieltä, sillä konesalin sähkönkulutus ei jousta.

Ennuste: Vuonna 2025 tulee olemaan kokonaisuutena ENEMMÄN nolla- tai miinushintaisia tunteja kuin vuonna 2024.
 
Viimeksi muokattu:
Esimerkiksi Helenin Mustikkamaan "lämpövarasto" on kapasiteetiltaan 11,5 GWh ja lataus- sekä purkausteho 120 MW. Vertailun vuoksi: Helsingin kaukolämmön energiatarve on kovilla pakkasilla useita gigawattitunteja tunnissa. Eli siis tämä "melkoinen" lämpövarasto on tässä vertailussa täysin mitätön ja ei missään tapauksessa ole millään tasolla vuodenaikavarasto. Parhaimmillaankin sillä voi varastoida pienellä taholla energiaa kun tuulee hyvin ja purkaa seuraavana päivänä, kun ei tuule niin hyvin.
Kesällähän nämä varastot kyllä pystyy kattamaan ison osan kaukolämmöntarpeesta(jopa monen päivän esim vaasassa), kesällähän ne miinushinnat pääsääntöisesti onkin että sinänsä toimii hyvin yhteen.
 
Kesällähän nämä varastot kyllä pystyy kattamaan ison osan kaukolämmöntarpeesta(jopa monen päivän esim vaasassa), kesällähän ne miinushinnat pääsääntöisesti onkin että sinänsä toimii hyvin yhteen.
Kesäaikaan koko Suomen kaukolämmön lämmöntarve on muutamia satoja megawatteja. Pelkän käyttöveden lämmittäminen ei paljoa tarvitse. Näin ollen näiden "lämpövarastojen" potentiaali "hävittää" ylimääräistä tuuli- tai aurinkosähköä on olematon lämmityskauden ulkopuolella.
 
Kesäaikaan koko Suomen kaukolämmön lämmöntarve on muutamia satoja megawatteja. Pelkän käyttöveden lämmittäminen ei paljoa tarvitse. Näin ollen näiden "lämpövarastojen" potentiaali "hävittää" ylimääräistä tuuli- tai aurinkosähköä on olematon lämmityskauden ulkopuolella.
Nyt kyllä faktat ensin tarkastukseen.

Pelkästään helenillä kesä kuumillaankin 200-300MW kulutus kaukolämpöä.

 
Jutun listassa tätä kyllä jo sivuttiin, mutta entistä vahvemmin tuulivoiman tuottajat ovat viime vuonna (ja varmasti myös jatkossa) leikkaamassa nollatuntien, puhumattakaan niiden alle menevää ajoa lyömällä liinat kiinni osasta myllyistä ja myymällä lopun tuotannon intraday markkinalle että tuotannosta saadaan edes jotain rahaa irti. Kyllä, osaltaan tähän on ohjannut dyykanneet alkuperätakuiden hinnat, mutta osin ihan puhdas järki. Ainakin vielä 2022 oli tiedossa että muutama ei-niin-teollinen tuulivoiman omistaja ajeli ronskisti -500€/MWh tarjouksilla tuotantoa pörssiin. Noh, näpeillehän niistä sitten lopulta tuli.

Mutta silti on todennäköistä että ainakin nollahintoja tulee olemaan kesällä, mahdollisesti myös maltillisia negatiivisia, ihan jo sillä perusteella että tuulisella säällä tuotantoa on tarjolla paljon enemmän kuin kulutusta.
No mä en ookkaan asiantuntija, ainostaan viiden vuoden kokemuksella säätäny paneleita ja automatiota ja haluisin et ois rahaa optimoida enempi kokemuksen pohjalta, joka tuo kaikki mun mielestä on hyvä idea.
Ja eikö ihan sitä lämmintä vettä haluta hesassakin esim suihkuun ja käsien pesuun? Vai onko se vaan meillä maalla kehä kolosen ulkona?
 
Pörssisähkön miinushinnat jää historiaan. Kyllähän nuo sähköt mielummin kierrättäisi sen satoja henkilöitä työllistävän datakeskuksen kautta kuin että suoraan vaan sinne kunnan sähkökattilaan.


Kun ne datakeskukset eivät jousta kulutuksessa, niin eivät ole hyvä tuulivoiman kulutukseen. Se sähkökattila on paljon parempi, kun se joustaa. Kuluttaa silloin kun tarjontaa yllinkyllin ja ei kuluta silloin on niukasti tarjolla ja hinta nousee.

Esimerkiksi Helenin Mustikkamaan "lämpövarasto" on kapasiteetiltaan 11,5 GWh ja lataus- sekä purkausteho 120 MW. Vertailun vuoksi: Helsingin kaukolämmön energiatarve on kovilla pakkasilla useita gigawattitunteja tunnissa. Eli siis tämä "melkoinen" lämpövarasto on tässä vertailussa täysin mitätön ja ei missään tapauksessa ole millään tasolla vuodenaikavarasto. Parhaimmillaankin sillä voi varastoida pienellä taholla energiaa kun tuulee hyvin ja purkaa seuraavana päivänä, kun ei tuule niin hyvin.

Ei kaikki lämpövarastot ole noin pieniä. Vantaalle tulee 90GWh lämpövarasto.
 
Viimeksi muokattu:
Typo 90GWh varasto.
Tuollaisella alkaa olla jo merkitystä paikallisesti ehkä jopa viikkotasolla. Tosin jos merkittävää vuodenaikavarastoa havitellaan, noita tarvitaan luokkaa 100 kpl ja lataustehot saisivat olla kesällä aika tuuheita. Sikäli kun tilastoja oikein käsitän, vuoden kaukolämpötarve Suomessa on yli 30 000 GWh.

Suuri etu saataneen jo sillä, että varastoja tulee saataville noin 10 kertaa tuon projektin verran.

 
Tuollaisella alkaa olla jo merkitystä paikallisesti ehkä jopa viikkotasolla. Tosin jos merkittävää vuodenaikavarastoa havitellaan, noita tarvitaan luokkaa 100 kpl ja lataustehot saisivat olla kesällä aika tuuheita. Sikäli kun tilastoja oikein käsitän, vuoden kaukolämpötarve Suomessa on yli 30 000 GWh.

Suuri etu saataneen jo sillä, että varastoja tulee saataville noin 10 kertaa tuon projektin verran.

En tiedä tuleeko meille mitään mittavia kausivarastoja, ihan puhtaasti kustannus syistä. Tuollaiset ei ole mitään halpoja rakentaa ja kausivarastoissa syklit jää aika vähiin. Tuollainen 90GWh varastoa voidaan purkaa jo kohtuu teholla parisen viikkoa. Tuollainen parin viikon varasto auttaa jo suurimpaan osaan tuulivoiman tuotannon vaihteluihin. Eihän yksittäinen varasto tietenkään mitään ratkaise koko maan tasolla. Jos tuollaista kaukolämpövarastoa voisi ladata/purkaa 200MW teholla, niin kymmenen tarkoittaisi jo 2000MW purku/lataus tehoa. Sellainen alkaa jo auttaa tasaamaan tuotannon/kulutuksen tasapainoa. Tietenkin jos tarkoitus on polttamisesta päästä kokonaan eroon, niin varastoja tarvitaan paljon enemmän. Biopolttoaineista tuskin ihan heti ollaa luopumassa kaukolämmön tuotannossa. Itse veikkaan CHP laitosten vielä olevan pitkään käytössä tasaamassa kovimpia kulutuspiikkejä sekä tuulivoiman tuotannon kuoppia lämmityskaudella. Teollisuudessa voisi myös olla kysyntää prosessilämmölle jota saisi lämpövarastoista. Siirtymä fossiilisista pois kohti uusiutuvia pakottaa kehittämään ratkaisuja energian varastointiin. Jos sähköä voidaan tuottaa halvalla hinnalla kuten tuulivoimalla nyt tehdään on kaupallisia intressejä kehittää varastointia, että se halpa energia voidaan paremmin hyödyntää. Ei lämpövarastot tietenkään yksin ratkaise, mutta veikkaan niiden olevan kuitenkin merkittävä palanen ratkaisussa.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
271 263
Viestejä
4 687 028
Jäsenet
76 742
Uusin jäsen
jvph76

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom