• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

Menee vähän saivartelun puolelle, mutta kyllähän sen verkon voi saada kaatumaan ihan silläkin kun kulutus kasvaa yli tuotannon ja verkon taajuus lähtee laskemaan riittävästi, ei siinä välttämättä mitään akuuttia yhtäkkistä vikaa tarvita. Toki suojamekanismejakin on olemassa, ja isoja kuormia trippaa pois verkosta kun taajuus riittävästi laskee, mutta siinä on jonkinlainen vaara sitten että taajuus lähteekin yhtäkkiä nousemaan jos riittävän moni iso kuorma trippaakin samalla hetkellä pois verkosta jne.

Point being, ne varavoimalat kannattaa ehkä riittävän akuutin sähköpulan sattuessa laittaa tulille jo ennen kuin se vika iskee verkkoon...

Edit: nopeammat näköjään ehtikin ensin...
Erotetaan kaksi eri asiaa: Akuutti vikatilanne ja pidempiaikainen sähköpula. Akuutissa vikatilanteessa (voimala tippuu verkosta ja siirtolinja Ruotsin katkeaa) Fingridin voimaloilla katetaan äkillinen tehopula. Tämän jälkeen markkinaehtoisilla mekanismeilla etsiään korvaavaa kaupallista tuotantoa. Jos sellaista ei ole, käynnistetään kiertävät sähkökatkot ja Fingridin varavoimalat ajetaan alas odottamaan seuraavaa vikaa. Fingridin varavoimaloita ajetaan vikatilanteessa enintään tunteja - ei päiviä. Ne eivät ole sähköpulaa varten!
 
Väärin. Ei käytetä.

Fingridin varavoimaloita käytetään nimenomaan äkillisissä vikatilanteessa: Siirtolinja katkeaa tai suuri voimalaitos (kuten ydinvoimala) tippuu linjalta. Tällä estetään välitön verkon kaatuminen. Jos sähköä ei ole kaupallisesti riittävästi saatavilla korvaamaan Fingridin voimaloiden teho, aloitetaan kiertävät sähkökatkot ja Fingridin voimalat ajetaan alas odottamaan seuraavaa vikatilannetta. Sähköpula ei ole vikatilanne.

Jos Fingridin varavoimaloita ajettaisiin sähköpulatilanteessa, ei olisi mitään suojaa seuraavalle verkko- tai voimalavialle ja tällöin verkko saattaisi oikeasti kaatua. Verkon kaatuminen on tilanne, jossa ihmisiä alkaa kuolemaan, joten sellaista riskiä ei voi ottaa. Kaatuneen verkon nostaminen ylös voi kestää päiviä ja kovalla pakkasella tämä olisi todellinen hätätilanne, mutta jo pelkästään satojen teollisuuslaitosten äkillinen tippuminen verkosta aiheuttaisi valtavia vahinkoja sekä oletettavia ihmishenkien menetyksiä.
Pahoittelut, mutta olet väärässä. Käytetään ja satun tämän asian tietämään. Kaasarit ovat lämpöisenä jo muutamia tunteja ennen sitä käyttötuntia, jolle ennustetaan sähköpulaa. Jos vaikuttaa, että kaasarit riittää, ei kiertäviin katkoihin mennä. Jälkimmäisessä on enemmän riskejä kuin kaasuturbiinien käytössä.

Erotat nyt kaksi sellaista asiaa, jotka oikeassa elämässä ovat sama juttu. Sähköpula tai merkittävä vikaantuminen ovat koko järjestelmän kannalta yhtä kriittisiä tilanteita ja silloin kaasuturbiineita käytetään.

Siinä olet oikeassa, että pitkäaikaisessa sähköpulassa (kymmeniä tunteja / päiviä) kaasareita ei ajeta. Muutaman tunnin sähköpulassa / päivä ajetaan.
 
Foreca lupailee niukkoja tuulia jouluaatolle (lukuunottamatta iltaa) ja aatonaatolle. Pääsevätköhän iltapäivälehdet revittelemään otsikoilla sähkön hinnasta, kun kansa haluaisi paistaa kinkkua ja saunoa. Jouluaattona kulutusta toki vähentää se, että teollisuuden sähkönkulutus on arkea pienempää.
 
Siinä olet oikeassa, että pitkäaikaisessa sähköpulassa (kymmeniä tunteja / päiviä) kaasareita ei ajeta. Muutaman tunnin sähköpulassa / päivä ajetaan.
Käytännössä noiden pahimpienkin päivien aikana on isoja hintaheiluntoja ja selkeästi tiukempia tunteja ja tunteja jolloin on löysää. Esim. 4-6h ajoajalla ja 500MW teholla olisi ollut massiivisia vaikutuksia kaikkiin näihin viimeisen parin vuoden isoihin piikkeihin.

En tiedä onko turbiineita ajettu valmiiksi jotain noita piikkejä varten ihan vaan jos jotain sattuu trippaamaan? Onko moista tietoa soveliasta edes julkistaa, oli tilanne sitten niin tai näin?
 
Käytännössä noiden pahimpienkin päivien aikana on isoja hintaheiluntoja ja selkeästi tiukempia tunteja ja tunteja jolloin on löysää. Esim. 4-6h ajoajalla ja 500MW teholla olisi ollut massiivisia vaikutuksia kaikkiin näihin viimeisen parin vuoden isoihin piikkeihin.

En tiedä onko turbiineita ajettu valmiiksi jotain noita piikkejä varten ihan vaan jos jotain sattuu trippaamaan? Onko moista tietoa soveliasta edes julkistaa, oli tilanne sitten niin tai näin?
Eiköhän noissa tilanteissa ole vielä se spotin pieni marginaali ja esim. intradayjoustoja ennen kaasuturbiineita.
 
Eiköhän noissa tilanteissa ole vielä se spotin pieni marginaali ja esim. intradayjoustoja ennen kaasuturbiineita.
Aina on toki jotain marginaalia kun ei olla siellä 4-5€/kWh tasolla, mutta ei kyllä enää kauhean paljon.

Intraday on näin tavalliselle pulliaiselle tietty aivan tuntematon. Nyt sinne varmaan on ilmaantunut noita megawattiluokan akustoja, mutta ei niistä riitä jos loviisassa tai olkiluodossa menee pelikaani turbiiniin.
 
Foreca lupailee niukkoja tuulia jouluaatolle (lukuunottamatta iltaa) ja aatonaatolle. Pääsevätköhän iltapäivälehdet revittelemään otsikoilla sähkön hinnasta, kun kansa haluaisi paistaa kinkkua ja saunoa. Jouluaattona kulutusta toki vähentää se, että teollisuuden sähkönkulutus on arkea pienempää.
Oli jo tänään radiossa että kinkut kannattaa paistaa jo sunnuntaina... Etelässä plussakelit aattona niin tuskin se sähkönhinta karkaa.
 
Fingrid on ennenkin pistänyt turbiinit tulille muutamaksi tunniksi kun esim OL3 on tippunut verkosta. Muistaakseni OL3 tapauksessa yöllä turbiinit käynnistyi ja aamulla kun kaupallisten voimalaitosten päälliköt heräsi kaupallinen puoli nosti tuotantoa ja Fingridin turbiinit sammui.
 
Käytännössä noiden pahimpienkin päivien aikana on isoja hintaheiluntoja ja selkeästi tiukempia tunteja ja tunteja jolloin on löysää. Esim. 4-6h ajoajalla ja 500MW teholla olisi ollut massiivisia vaikutuksia kaikkiin näihin viimeisen parin vuoden isoihin piikkeihin.

En tiedä onko turbiineita ajettu valmiiksi jotain noita piikkejä varten ihan vaan jos jotain sattuu trippaamaan? Onko moista tietoa soveliasta edes julkistaa, oli tilanne sitten niin tai näin?
Ei korkea hinta ole sähköpulaa. Se on jotain, jonka markkina hoitaa. Sähköpula koittaa vasta kun edes 4 eur/kWh ei hoida tilannetta markkinaehtoisesti.
 
Pahoittelut, mutta olet väärässä. Käytetään ja satun tämän asian tietämään. Kaasarit ovat lämpöisenä jo muutamia tunteja ennen sitä käyttötuntia, jolle ennustetaan sähköpulaa. Jos vaikuttaa, että kaasarit riittää, ei kiertäviin katkoihin mennä. Jälkimmäisessä on enemmän riskejä kuin kaasuturbiinien käytössä.

Erotat nyt kaksi sellaista asiaa, jotka oikeassa elämässä ovat sama juttu. Sähköpula tai merkittävä vikaantuminen ovat koko järjestelmän kannalta yhtä kriittisiä tilanteita ja silloin kaasuturbiineita käytetään.

Siinä olet oikeassa, että pitkäaikaisessa sähköpulassa (kymmeniä tunteja / päiviä) kaasareita ei ajeta. Muutaman tunnin sähköpulassa / päivä ajetaan.
No joo, puhumme pitkälti samasta asiasta. Pointti oli kuitenkin se, ettei Fingridin turbiineja ajeta kymmeniä tunteja sähkön saatavuutta turvaamaan, vaan tällöin mennään sähkökatkoihin.
 
Periaatteessa tulee mieleen tilanne missä sähkön kulutus ja/tai tuulivoimatuotanto olisi jostakin syystä(joku algoritmibugi?) arvioitu keskiviikkona pahasti alakanttiin ja torstai aamuna kun tehtaat ja kahvinkeittimet pärähtää samaan aikaan käyntiin ja kulutus nouseekin reippaasti arvioitua enemmän. Hinnat ei välttämttä olisi vielä ihan 4€/kWh, mutta kapasiteetti tiukilla. Olisiko tällöin välttämättä intraday markkinalla riittävästi kapasiteettia tarjolla kattamaan tuollaisesta aiheutunut tuotannon vaje? Olisiko tällöin Finngridin turbaanit kuumana jo valmiiksi ihan varmuuden vuoksi vai odotellaanko että joku laitos porsii..?

Ei noita tosiaan varmaan päiväkausia ajeta, mutta voisin kuvitella että jonkinlainen ennakointi on kuitenkin ihan terveellistä jos sattuu jostakin (vaikka ym. skenaario) syystä tulemaan poikkeuksellisen hankala, joskaan ei "äkkinäinen" tilanne päälle....
 
Periaatteessa tulee mieleen tilanne missä sähkön kulutus ja/tai tuulivoimatuotanto olisi jostakin syystä(joku algoritmibugi?) arvioitu keskiviikkona pahasti alakanttiin ja torstai aamuna kun tehtaat ja kahvinkeittimet pärähtää samaan aikaan käyntiin ja kulutus nouseekin reippaasti arvioitua enemmän. Hinnat ei välttämttä olisi vielä ihan 4€/kWh, mutta kapasiteetti tiukilla. Olisiko tällöin välttämättä intraday markkinalla riittävästi kapasiteettia tarjolla kattamaan tuollaisesta aiheutunut tuotannon vaje? Olisiko tällöin Finngridin turbaanit kuumana jo valmiiksi ihan varmuuden vuoksi vai odotellaanko että joku laitos porsii..?
Vaikka sähköpörssissä joku myy olematanta sähköä ei muiden tuotanto kapasitetti katoa. Kapasiteettilla ja pörssi myydyllä sähköllä ei ole suoraa yhteyttä.

Olemattoman sähkön myyjän täytyy vain ostaa intraday markkinoilta sähköä sen hetken hinnalla. Sama jos olet ostanut liian vähän sähköä niin intraday markkinoilta ostetaan puuttuva. Intraday hinta voi olla kova vaikka mutta se ei näy kuluttajalle ainakaan suoraan.
 
Viimeksi muokattu:
No joo, puhumme pitkälti samasta asiasta. Pointti oli kuitenkin se, ettei Fingridin turbiineja ajeta kymmeniä tunteja sähkön saatavuutta turvaamaan, vaan tällöin mennään sähkökatkoihin.
Uskon pitkäkestoisen (lue 5h+) sähköpulan olevan mahdollista vain vakavien vikatilanteiden kautta. Sellainen tilanne on minusta mahdottomuus, jossa tuntikausia sähkö ei riitä, hinta on 4€/kWh ja kaikki merkittävä tuotanto sekä siirto on käytettävissä. Jokin kunnon halvaus tulee olla taustalla, jonka myötä kokonaiskapa sis. rajasiirrot on tosi alhaalla ja kulutuksen on pakko käyttää kaikki todella kallis spot/intraday sähkö pitkäaikaisesti. Nimittäin euroissa laskettava sähkön kWh-hinta ohjaa kulutusta tehokkaammin kuin yksi tai kaksi Olkiluodon kolmosmiilua.
 
Norjan jälkeen Ruotsissakin palaa käpy kansainvälisiin sähkömarkkinoihin. Uuden siirtolinjan suunnittelu ehkä menee jäihin.


Suomikin vahvasti Saksan ja Tanskan linjalla. Uusiutuvaa lisää ja tehon heiluntaan tuontia Ruotsista.
Kannattaisi ruotsalaisten katsoa myös peiliin: Neljän ydinvoimalan alasajo Etelä-Ruotsissa ei ollut erityisen järkevää. Ihan itse he päättivät näistä alasajoista, mutta tulivat myöhemmin järkiinsä ja eivät sulkeneet kaikkia.
 
Vaikka sähköpörssissä joku myy olematanta sähköä ei muiden tuotanto kapasitetti katoa. Kapasiteettilla ja pörssi myydyllä sähköllä ei ole suoraa yhteyttä.

Olemattoman sähkön myyjän täytyy vain ostaa intraday markkinoilta sähköä sen hetken hinnalla. Sama jos olet ostanut liian vähän sähköä niin intraday markkinoilta ostetaan puuttuva. Intraday hinta voi olla kova vaikka mutta se ei näy kuluttajalle ainakaan suoraan.

Sattaa toki olla että mulla on tässä jokin ajatusvirhe, mutta jos siis otetaan tilanne että edellisenä päivänä on arvioitu että seuraavan päivän kulutus aamun tunneille olisi 13 GW ja day ahead kaupat olisi käyty sen mukaan, oletuksena että meillä on omaa tuotantoa käytössä 10GW ja sähköä tuodaan ns. linjat punaisena(3GW?). Okei, homma toimii ja reserviäkin jää jonkinverran markkinalle(1000MW, tai siis tämän verran olisi ollut vielä day-aheadissa kaupan, mutta hinta korkeampi ja kaupat ei toteudu) ja hinta ei ole aivan tapissa ehkä.
Sitten kuitenkin kun tuo seuraavan päivän aamu koittaa ja sattuukin olemaan oletettua kylmempää ja tuulta onkin saatavilla vaikka 1GW vähemmän(saatavilla oleva oma tuotanto onkin 9GW eikä eilen arvioitu 10GW), jolloin toteutunut kulutus aamun tunneille olisikin vaikka 14GW.
Tällöin ollaan myyty 1000MW "olematonta" sähköa ja sen pystyy varmaan ostaa intraday markkinalta, mutta sitten kun kulutuskin on toisen 1000MW ennakoitua suurempi, niin riittääkö intraday kapasiteetti tämänkin kattamiseen? Jos ei riitä, niin lähteekö turbiinit käyntiin vai rupeaako sähköt katkeilemaan? Vai c) jokumuumikä?
 

Fingridin ja Fortumin kommentteja alumiinitehtaasta.
Simon-Erik Ollus herättelee käymään keskustelua sähkömarkkinoiden toimivuudesta. Älykkäät sähkön ostajat pystyvät hankkimaan jatkossa hyviä kokonaisuuksia, mutta heikompaan asemaan jäävät kuluttajat ja sellaiset toimijat, jotka eivät osaa suunnitella riittävän pitkälle tulevaisuuteen, sanoo Ollus.

– Miten varmistamme kuluttajalle, että hinta on kohtuullinen eivätkä hintavaihtelut ole äärimmäisiä? Tätä keskustelua olen pyrkinyt käymään julkisuudessa.

Eli nämä suurkuluttajat saavat hyvät sähködiilit ja loput maksavat sitten mitä talli määrää. Omana mielipiteenäni saattaa johtaa epäreiluun tilanteeseen, jossa suurasiakkaiden aiheuttama hintaheilunta menee äärimmäisyyteen ja he rallattelevat halvoilla suurkuluttajan sopimuksillaan. Suurkuluttajille myydään kiinteää halpaa sähköä ja normikuluttaja maksaa sähköpulasta omassa laskussaan.
 
Eli nämä suurkuluttajat saavat hyvät sähködiilit ja loput maksavat sitten mitä talli määrää. Omana mielipiteenäni saattaa johtaa epäreiluun tilanteeseen, jossa suurasiakkaiden aiheuttama hintaheilunta menee äärimmäisyyteen ja he rallattelevat halvoilla suurkuluttajan sopimuksillaan. Suurkuluttajille myydään kiinteää halpaa sähköä ja normikuluttaja maksaa sähköpulasta omassa laskussaan.
Toisaalta noiden suurten sähkönkäyttäjien kulutusprofiili on systeemin kannalta ihanteellinen. Kulutus voidaan ennustaa pitkälle tulevaisuuteen, eikä siinä ei liene juurikaan vuodenaikaisvaihtelua, huollot pois lukien. Siinä missä taas kotitalouksien kulutus kasvaa kylmällä kelillä eikä voida ennustaa, milloin joku laittaa pesukoneen tai saunan päälle. Jos tasaisesti sähköä tuottava taho haluaa myydä sähkönsä kiinteällä hinnalla, lienee se huomattavasti helpompaa suurelle tasaiselle käyttäjälle kuin sähköä kuluttajille myyvälle yhtiölle. Jos sähkön kuluttajat olisivat kaikki pelkkiä suurkäyttäjiä, olisi tuotantorakennekin varmasti edullisempi (suhteessa enemmän vanhaa ydinvoimaa ja suhteessa vähemmän kallista säätövoimaa).
 
Ne siirtoyhteyksien pullokaulatuotot menee kantaverkkoyhtiölle.
Jos kantaverkkoyhtiön omistaa valtio, niin sehän voi laittaa vaikka sähkön hinnalle katon oman maan käyttäjille niillä rahoilla mitä tienaa viennistä.

Niinhän se Norjassa taitaakin olla? Valtio maksaa osan sähköstä tietyn hinnan jälkeen tms?

Oli jo tänään radiossa että kinkut kannattaa paistaa jo sunnuntaina... Etelässä plussakelit aattona niin tuskin se sähkönhinta karkaa.
Hah faija jo höpötti jotai moisesta ja että kävis sunnuntaina joulusaunassa.. kerrostalossa asuu.
Nuukalle miehelle vähän huono tuo pörssisähkö :)
 
Jos kantaverkkoyhtiön omistaa valtio, niin sehän voi laittaa vaikka sähkön hinnalle katon oman maan käyttäjille niillä rahoilla mitä tienaa viennistä.

Niinhän se Norjassa taitaakin olla? Valtio maksaa osan sähköstä tietyn hinnan jälkeen tms?
Ymmärtääkseni EU lainsäädäntö rajoittaa sitä, että mitä kantaverkkoyhtiö voi tehdä noilla rahoilla. Ne pitää käyttää tuon sähköverkon ylläpitoon ja kehittämiseen ja siirtoyhteyksien parantamiseen. Esim. vuonna 2023 Fingrid teki niin hyvä pullonkaula tuotot, että alensi merkittävästi vuoden 2024 kantaverkkomaksuja. Jonka pitäisi, ainakin teoriassa, laskea sähkön hintaa jonkinverran.
 
Toisaalta noiden suurten sähkönkäyttäjien kulutusprofiili on systeemin kannalta ihanteellinen. Kulutus voidaan ennustaa pitkälle tulevaisuuteen, eikä siinä ei liene juurikaan vuodenaikaisvaihtelua, huollot pois lukien. Siinä missä taas kotitalouksien kulutus kasvaa kylmällä kelillä eikä voida ennustaa, milloin joku laittaa pesukoneen tai saunan päälle. Jos tasaisesti sähköä tuottava taho haluaa myydä sähkönsä kiinteällä hinnalla, lienee se huomattavasti helpompaa suurelle tasaiselle käyttäjälle kuin sähköä kuluttajille myyvälle yhtiölle. Jos sähkön kuluttajat olisivat kaikki pelkkiä suurkäyttäjiä, olisi tuotantorakennekin varmasti edullisempi (suhteessa enemmän vanhaa ydinvoimaa ja suhteessa vähemmän kallista säätövoimaa).
Siinä mielessä helppo ennustaa, kun ajattelee vaikka, että ol3 verran tippuu kokonaan pois, koska esimerkiksi sen verran menee näihin uusiin 24/7/365 suurkuluttajiin. Puolet alumiinitehtaaseen ja loput muutamaan konesaliin. Toki vetylaitokset päälle, niin sanotaan nyt vaikka 2000MW vähennys vakaaseen tuotantoon ympäri vuoden, koska sen verran on suurkuluttajien 24/7 käytössä.

No mitä tämmöinen käytännössä meinaa? Hinta heiluu paljon entistä rajummin tuulen mukaan. Piikit ovat paljon korkeampia ja niitä tulee useammin. Euro paukkuu vähän väliä. Tuulivoimaa lisätään, mutta sen tuulisen päivän kapasiteetin syövät sähkökattilat, kun kaukolämpö siirtyy sähkölle.
 
Siinä mielessä helppo ennustaa, kun ajattelee vaikka, että ol3 verran tippuu kokonaan pois, koska esimerkiksi sen verran menee näihin uusiin 24/7/365 suurkuluttajiin. Puolet alumiinitehtaaseen ja loput muutamaan konesaliin. Toki vetylaitokset päälle, niin sanotaan nyt vaikka 2000MW vähennys vakaaseen tuotantoon ympäri vuoden, koska sen verran on suurkuluttajien 24/7 käytössä.

No mitä tämmöinen käytännössä meinaa? Hinta heiluu paljon entistä rajummin tuulen mukaan. Piikit ovat paljon korkeampia ja niitä tulee useammin. Euro paukkuu vähän väliä. Tuulivoimaa lisätään, mutta sen tuulisen päivän kapasiteetin syövät sähkökattilat, kun kaukolämpö siirtyy sähkölle.
Löytyykö sinulta jotain hyvää ratkaisua, millä saadaan hinta heiluntaa pienemmäksi ilman, että hinta nousee?
 
Löytyykö sinulta jotain hyvää ratkaisua, millä saadaan hinta heiluntaa pienemmäksi ilman, että hinta nousee?
Ei löydy eikä löydy keneltäkään.

Jos tuollaista 24/7/365 teollisuuden suurkulutusta Suomeen aiotaan, eipä ole muuta vaihtoehtoa niitä ruokkimaan kuin lisää ydinvoimaa ja paljon. Suurkuluttajat elävät omaa suojattua elämäänsä, eikä heihin vaikuta se, mitä Suomen verkossa tapahtuu. Tuota alumiinitehdasta on puuhaamassa Rio Tinton kumppanina Fortum. Fortum siis käytännössä myy yhden Loviisan reaktorinsa sähkön alumiinitehtaalle kiinteään suojattuun hintaan. Vanha voimala, hintansa hankkinut, niin mikäpä siinä. Itse veikkaan, että seuraavan ydinvoimalan rakentaa Fortum, sillä valtiolla on monenlaisia intressejä.

Hinta nousee joka tapauksessa noiden suurkuluttajien takia. Siinä vain sitten linjattava, tapahtuuko hinnannousu äärimmäisten ja usein toistuvien piikkien myötä plus sähköpula tyynellä, vai sillä, että ydinvoima nostaa vähäsen pohjahintaa, mutta estää äärimmäiset piikit ja sähköpulan etenkin talvisin.

Karvoissa kutisee, että talvet tulevat Suomessa olemaan erittäin pahoja sähkön suhteen, koska lämpöä ei saa kohta enää tehdä kuin sähköllä. Siinä mielessä ydinvoima olisi varmempi ja turvallisempi kuin pelkkä tuuli. Suurkuluttajat imevät vakaan tuotannon (käytännössä esim puolet nykyisestä ydinvoimasta) ja normikuluttaja saa mitä jää silloin kun tuulee. Aurinko jelppaa kesäpäivisin, mutta ei silloin kun sähköä oikeasti tarvittaisiin, eli talvella.

Tuo huonompi skenaario tulee toteutumaan ainakin tilapäisesti, sillä kuluttajat valmistuvat nopeammin kuin vakaa tuotanto. Vähintään vuosikymmenen ajan ollaan ihan ihmeissään ja etsitään suuntaa, kunnes jonkinlainen tasapaino mahdollisesti löytyy. Syytellään yhteiskuntaa kun maa hamuttu täyteen uusiutuvalla energialla ratsastavia yhtiöitä, jotka todellisuudessa imevät meidän ydinvoimaloiden sähkön. Muu maa sitten kärvistelee tuulen armoilla.

Suomi on vähän spesiaali, sillä kesän ja talven välinen kulutusero on suuri ja tulee vielä suurenemaan reippaasti tulevaisuudessa. Talvista etenkin on uhkana tulla epäterveellisen hankalia energian suhteen.
 
Viimeksi muokattu:
Ei löydy eikä löydy keneltäkään.

Jos tuollaista 24/7/365 teollisuuden suurkulutusta Suomeen aiotaan, eipä ole muuta vaihtoehtoa niitä ruokkimaan kuin lisää ydinvoimaa ja paljon. Suurkuluttajat elävät omaa suojattua elämäänsä, eikä heihin vaikuta se, mitä Suomen verkossa tapahtuu. Tuota alumiinitehdasta on puuhaamassa Rio Tinton kumppanina Fortum. Fortum siis käytännössä myy yhden Loviisan reaktorinsa sähkön alumiinitehtaalle kiinteään suojattuun hintaan. Vanha voimala, hintansa hankkinut, niin mikäpä siinä. Itse veikkaan, että seuraavan ydinvoimalan rakentaa Fortum, sillä valtiolla on monenlaisia intressejä.

Hinta nousee joka tapauksessa noiden suurkuluttajien takia. Siinä vain sitten linjattava, tapahtuuko hinnannousu äärimmäisten ja usein toistuvien piikkien myötä plus sähköpula tyynellä, vai sillä, että ydinvoima nostaa vähäsen pohjahintaa, mutta estää äärimmäiset piikit ja sähköpulan etenkin talvisin.

Karvoissa kutisee, että talvet tulevat Suomessa olemaan erittäin pahoja sähkön suhteen, koska lämpöä ei saa kohta enää tehdä kuin sähköllä. Siinä mielessä ydinvoima olisi varmempi ja turvallisempi kuin pelkkä tuuli. Suurkuluttajat imevät vakaan tuotannon (käytännössä esim puolet nykyisestä ydinvoimasta) ja normikuluttaja saa mitä jää silloin kun tuulee. Aurinko jelppaa kesäpäivisin, mutta ei silloin kun sähköä oikeasti tarvittaisiin, eli talvella.

Tuo huonompi skenaario tulee toteutumaan ainakin tilapäisesti, sillä kuluttajat valmistuvat nopeammin kuin vakaa tuotanto. Vähintään vuosikymmenen ajan ollaan ihan ihmeissään ja etsitään suuntaa, kunnes jonkinlainen tasapaino mahdollisesti löytyy. Syytellään yhteiskuntaa kun maa hamuttu täyteen uusiutuvalla energialla ratsastavia yhtiöitä, jotka todellisuudessa imevät meidän ydinvoimaloiden sähkön. Muu maa sitten kärvistelee tuulen armoilla.

Suomi on vähän spesiaali, sillä kesän ja talven välinen kulutusero on suuri ja tulee vielä suurenemaan reippaasti tulevaisuudessa. Talvista etenkin on uhkana tulla epäterveellisen hankalia energian suhteen.
Toisaalta kannattaisi kyllä miettiä onko tuollaista Rio Tinton tapaista suurkuluttajaa kansantaloudellisesti edes järkeä Suomeen hankkia (jos heillä ei tuotanto jousta tuotannon mukaan). Jos tuollainen sähkön suurkuluttaja nostaa sähkön keskihintaa vaikka 1snt/kWh, niin eipä tuollainen tehdas taida tuottaa niin paljon vero ym. tuloja, että kansantaloudellisesti jäätäisiin voitolle tuossa. Tuollainen kulutus on todella suuri kun suhteuttaa kotitalouksien kulutukseen, joka on vain noin kolminkertainen tuohon Rio Tintoon nähden. Mielestäni tänne kannattaa haalia yrityksiä ulkomailta, vain jos siinä on kansantaloudellisesti järkeä. Valtio voi toki Fortumin pääomistajana ohjeistaa rakentamaan ydinvoimaa, mutta jos se uusi ydinvoima on todella kallista kuten vaikka Hinkley Point C, niin kansataloudellisesti siinä ei ole järkeä. Aivan samoin valtio on ohjeistaa Fortumia ettei tuollaisia suurkuluttajia tänne haalita. Mikäli sitä uutta ydinvoimaa saa sellaisella hinnalla, että tuollainen tehdas kannattaa, niin sittenhän se voi hankkia esim. mankala periaatteella sähkönsä.

Kuten sanoit meillä vuodenaika asettaa omat ongelmansa energiankulutukseen, joten tälläisiä päätöksiä pitäisi tarkkaan harkita mikä on kannattavaa ja mikä ei.
 
Veikkaan että jos valtaosa noista toteutuu, vaikka se 2000MW se nostaa pörssisähkön keskihinnan kaksinkertaiseksi. Alumiinitehdas, muutama konesali ja muutama vetylaitos, niin se alkaa olla siinä. Piikit ylittävät euron talvella harva se viikko

Kansantaloudellisesti ei ole kyllä järkeä. Yhteiskuntaa rokotetaan rankalla kädellä ja miljardeilla. Suurkuluttajat tekevät kahdenvälisen sopimuksen tuottajan kanssa, eikä siihen joku Nordpool liity millään tavalla. Vähän kuin mankala, mutta Rio Tinto ja muut eivät omista voimalaa. Voivat esim kimpassa ostaa Fortumilta Loviisan voimaloiden sähkön sopuhintaan. Pörssissä kilpaillaan ja käydään huutokauppaa siitä mitä jäljelle jää.

Suomen talous rämpii suossa ja tänne kaivataan kipeästi teollisuutta ja työpaikkoja. Jos tehdas tuo miljardin ja yhteiskunta maksaa sähkölaskussa kaksi miljardia, niin eipä tuo leiville lyö. Toisaalta mitäpä se valtiolle kuuluu, mihin Suomi rahansa käyttää. Tuplahintaisesta sähköstä valtio saa tuplasti alvia, niin onko se niin huono diili loppujen lipuksi?
 
Viimeksi muokattu:
Veikkaan että jos valtaosa noista toteutuu, vaikka se 2000MW se nostaa pörssisähkön keskihinnan kaksinkertaiseksi. Alumiinitehdas, muutama konesali ja muutama vetylaitos, niin se alkaa olla siinä. Piikit ylittävät euron talvella harva se viikko

Kansantaloudellisesti ei ole kyllä järkeä. Yhteiskuntaa rokotetaan rankalla kädellä ja miljardeilla. Suurkuluttajat tekevät kahdenvälisen sopimuksen tuottajan kanssa, eikä siihen joku Nordpool liity millään tavalla. Vähän kuin mankala, mutta Rio Tinto ja muut eivät omista voimalaa. Voivat esim kimpassa ostaa Fortumilta Loviisan voimaloiden sähkön sopuhintaan. Pörssissä kilpaillaan ja käydään huutokauppaa siitä mitä jäljelle jää.

Suomen talous rämpii suossa ja tänne kaivataan kipeästi teollisuutta ja työpaikkoja. Jos tehdas tuo miljardin ja yhteiskunta maksaa sähkölaskussa kaksi miljardia, niin eipä tuo leiville lyö. Toisaalta mitäpä se valtiolle kuuluu, mihin Suomi rahansa käyttää. Tuplahintaisesta sähköstä valtio saa tuplasti alvia, niin onko se niin huono diili loppujen lipuksi?
Miks forttumi myös halavalla jollekkin jos saa enempi pörssistä?
 

Statistiikka

Viestiketjuista
262 341
Viestejä
4 553 250
Jäsenet
74 959
Uusin jäsen
sorjonen

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom