Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)
Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.
Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.
Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.
Hyvää joulua!
Osallistu io-techin piparikakkutalokilpailuun 2025 Linkki osallistumisketjuun >>>
SER-huutokaupat hyväntekeväisyyteen käynnissä! Linkki huutokauppaan >>>
Tähän joku parkuja vois täällä si jo sanoa et mikseivät aukasseet ikkunoita et ois kylmä ilma päässy sisälleSyväkurkkumme saitilta kertoi, että odottelivat jäähtymistä melkein pari viikkoa ylimäärästä, ennen kuin pääsivät töihin tarkastuksia tekemään. Tahtoo sanoa sitä, että ei se tulevissa huolloissa jäähdy yhtään sen nopeammin, eli huoltoja ei saada menemään alunperin suunnitellussa ajassa. Pitänee suunnitella uudelleen koko seisakki ja ajoittaa kaikki ydinvoimaloiden seisakit uudelleen.
Ol2 ei taida olla enää mitään korkauksia vaan kuten jutussakin mainittiin niin laitoksen ylösajamisen käynnistykseen valmistelevat nyt.Jännärinä vielä mikäli koko Olkiluoto on kohta seis, eivät saa nyt tuota OL2:stakaan ajallaan huollettua näköjään. Alkaa jo vähän ihmetyttää mitä siellä oikein hommaillaan, OL2 nyt ainakin pitäisi olla tuttua tekniikkaa.
Ex työkaveri, joka on OL3 seisakissa tarkastajana ison ja tunnetun tarkastuslaitoksen leivissä.Syväkurkku on joku naapurin pertti joka kertonu tarinaa esson baarissa?
Ei voi kestää,mullakin syttyy heti valot ko katkasimesta käännän, enkä tarvii siihen ee ol1-3,ko saan sähön tökkelistä, sieltä riittää sitä...Ol2 ei taida olla enää mitään korkauksia vaan kuten jutussakin mainittiin niin laitoksen ylösajamisen käynnistykseen valmistelevat nyt.
Kannattaa nyt kuitenkin muistaa että täyteen tehoon nosto kestänee sen noin 60h.
Onhan sullakin sähkö sinistä? "Sähkö tulee töpselistä ja on sinistä"Ei voi kestää,mullakin syttyy heti valot ko katkasimesta käännän, enkä tarvii siihen ee ol1-3,ko saan sähön tökkelistä, sieltä riittää sitä...
siks mul o sininen talo, ko niin sähönen, koitin maalata sen keltaseks muttei auttanuOnhan sullakin sähkö sinistä? "Sähkö tulee töpselistä ja on sinistä"
Tahtoo sanoa sitä, että ei se tulevissa huolloissa jäähdy yhtään sen nopeammin, eli huoltoja ei saada koskaan menemään alunperin suunnitellussa ajassa.
Kaikkein pahimpia tornareiden levittäjiä ovat ne alihankkijat, joilla ei laitoksen prosessista ole sen syvällisempää tietoa. Ja siksi asiat kääntyvät sellaiseen muotoon, että jäähtyminen kestää pari viikkoa. Metalli kyllä saadaan jäähtymään nopeastikkin, jos lämpökuorma otetaan pois. Laitos on vain sen verran kompleksinen, ettei sitä vain "sammuteta ja kaikki paikat jäähtyvät". Osa järjestelmistä pitää olla käytössä pitkäänkin vaikka jälkilämmön poistossa ja alasajossa tehdään kaikenlaisia testejä, jotka vaativat että lämpöä pidetään yllä tietyissä järjestelmissä. Tai sitten kemian parametrit pitää tuunata kuntoon ennen jäähdytystä. Tämä sitten taas lykkää jonkun toisen järjestelmän sammutusta jne. Kyllä ne itse järjestelmät saadaan ihan fysiikan lakien mukaan jäähtymään, kunhan vain kyseisen järjestelmän vuoro tulee alasajosekvenssissä. Nyt nämä ensimmäiset vuosihuollot ovat poikkeuksellisen laajat ja tarkastuksia tehdään paljon ja riippuvuuksia huoltosekvenssissä on niin älytön määrä, että pakosti tulee tietyille huoltoporukoille välillä odotteluaikaa.Syväkurkkumme saitilta kertoi, että odottelivat jäähtymistä melkein pari viikkoa ylimäärästä, ennen kuin pääsivät töihin tarkastuksia tekemään. Tahtoo sanoa sitä, että ei se tulevissa huolloissa jäähdy yhtään sen nopeammin, eli huoltoja ei saada koskaan menemään alunperin suunnitellussa ajassa. Pitänee suunnitella uudelleen koko seisakki ja ajoittaa kaikki ydinvoimaloiden seisakit uudelleen.
Kuten sanoin, alihankkijat eivät yleensä tiedä laitoksen prosessista ja alasajosta kokonaiskuvassa tuon taivaallista. He ymmärtävät vain sen oman osuutensa. Laitoksen jäähdytys kylmään sammutettuun tilaan ja reaktorin paineettomaksi tekeminen ei ole vain metallin jäähdytystä. Vaikka terminä puhutaan jäähdyttämisestä, tuo tiedotteistta käytetty "jäähtyminen" pitää kuitenkin sisällään paljon erilaisia vaiheita, muita töitä, määräaikaiskokeita, vesikemian säätöä ynnä muuta. Kaikki enemmän tai vähemmän toisistaan riippuvia toimintoja. Esimerkkinä vaikka jälkilämmönpoistoketjujen huollot ovat naimisissa polttoainesiirtojen kanssa tai höyrystimen tyhjennykset vaativat lauhduttimen tyhjökäytön. Tyhjennykset ottavat juuri sen verran aikaa, kun vesikemia saadaan kohdilleen, jotta voidaan vedet laskea itämereen päästörajoissa. Ja jos lauhdutin pidetään tyhjökäytössä höyrystintöiden valmistelussa, niin turbiini rullaa lämpimänä ja esimerkiksi generaattorin huoltotyöt odottavat. Generaattori, lauhdutin ja höyrystin ovat kaikki toisistaan täysin irrallisia järjestelmiä ja niillä kaikilla on omat huoltoporukat (jotka eivät tiedä muuta kuin oman työtehtävänsä), mutta kokonaiskuvassa kaikki järjestelmät ovat naimisissa keskenään.No siis suunnitelman mukaan heidän piti päästä aloittamaan työt x vrk alasajon jälkeen. Pääsivät melkein 2vk myöhässä, koska laitos ei jäähtynyt suunnitellussa ajassa.
Tuskinpa tuollaista voi millään hiilihappojäällä shokkijäähdyttää, sen vähän mitä tiedän prosessiteollisuuden laitteiden alas ja ylösajoista. Lämpölaajenemiset, lämpöjännitykset ja muut nääs. Ydinvoiman kanssa en ole ollut tekemisissä, mutta tuskin mekaanisessa mielessä niin kauheasti eroaa muista kuumana käyvistä prosesseista, kuten sellutehdas tms.
Syväkurkku on joku naapurin pertti joka kertonu tarinaa esson baarissa?
Pääinsinööri Teemu Leppänen sanoo, että tekniset ongelmat yllättivät.
– Ensimmäiseksi huomattiin, että laitos on iso ja sen jäähtyminen kesti odotettua kauemmin. Miehet odottivat, että pääsevät töihin, se kesti todella kauan.
Irto-osaepäily polttoaineessa ja muita ongelmia tuli eteen huoltotöiden edetessä.
– Yksittäisiä pieniä asioita ratkottiin yksitellen. Kun yksi tökkää, niin muut odottavat, ei siinä pystytä hyppäämään yli vaiheitten. Tämä aiheutti aikataulun venymisen.
Mielenkiintoista sinänsä, jos jäähtymisnopeus on tullut yllätyksenä laitostoimittajalle. Kiinassa kun on näitä Olkiluodon sisarreaktoreita ollut käytössä jo semmoisen viisi vuotta.
No tilanne oli kuitenkin se, että tarkastuslaitos oli tilattu huoltoseisakkiin aloittamaan hommat päivämäärällä x. Pääsivät aloittamaan reippaasti myöhässä. Ei siinä tarvita prosessituntemusta, jotta ymmärtää että ollaan myöhässä tilaajan aikataulusta, eikä tilaajan suunnitelma toteudu.Kuten sanoin, alihankkijat eivät yleensä tiedä laitoksen prosessista ja alasajosta kokonaiskuvassa tuon taivaallista. He ymmärtävät vain sen oman osuutensa. Laitoksen jäähdytys kylmään sammutettuun tilaan ja reaktorin paineettomaksi tekeminen ei ole vain metallin jäähdytystä. Vaikka terminä puhutaan jäähdyttämisestä, tuo tiedotteistta käytetty "jäähtyminen" pitää kuitenkin sisällään paljon erilaisia vaiheita, muita töitä, määräaikaiskokeita, vesikemian säätöä ynnä muuta. Kaikki enemmän tai vähemmän toisistaan riippuvia toimintoja. Esimerkkinä vaikka jälkilämmönpoistoketjujen huollot ovat naimisissa polttoainesiirtojen kanssa tai höyrystimen tyhjennykset vaativat lauhduttimen tyhjökäytön. Tyhjennykset ottavat juuri sen verran aikaa, kun vesikemia saadaan kohdilleen, jotta voidaan vedet laskea itämereen päästörajoissa. Ja jos lauhdutin pidetään tyhjökäytössä höyrystintöiden valmistelussa, niin turbiini rullaa lämpimänä ja esimerkiksi generaattorin huoltotyöt odottavat. Generaattori, lauhdutin ja höyrystin ovat kaikki toisistaan täysin irrallisia järjestelmiä ja niillä kaikilla on omat huoltoporukat (jotka eivät tiedä muuta kuin oman työtehtävänsä), mutta kokonaiskuvassa kaikki järjestelmät ovat naimisissa keskenään.
Komponentit kyllä jäähtyvät fysiikan lakien mukaan, kunhan niiden annetaan jäähtyä. Laitoksen jäähdyttäminen vuosihuoltoon taas tarkoittaa paljon enemmänkin kuin kirjaimellista jäähtymistä.
Kun näitä viivästymisuutisia tulee tasaiseen tahtiin, ei liene järkevää katsoa suoraan niitä luvatuja päivämääriä. Vaan laskea miten asymptoottisesti lähestetään nollaa. En nyt jaksa pistää graafille, mutta varmaan siihen 18-19.5:ttä viikonlopulle menee jos menee viimesimmän mukaan (8 päivän aikan 4 päivää lisää).No niin, taas viivästyi OL3 huollon valmistuminen. Nyt ennuste valmistumisesta 14.5.
15.3.2024: 7 päivää lisää
28.3.2024: 5 päivää lisää
12.4.2024: 8 päivää lisää
21.4.2024: 6 päivää lisää
28.4.2024: 4 päivää lisää
30.4.2024: 2 päivää lisää
8.5.2024: 4 päivää lisää
Jos vaan jatkais tota käyrää niin 24.5. ennuste olis että 24.5. on valmista. Toki ihan vaan vikaa pätkää jos jatkais niin olis jo 20.5.Kun näitä viivästymisuutisia tulee tasaiseen tahtiin, ei liene järkevää katsoa suoraan niitä luvatuja päivämääriä. Vaan laskea miten asymptoottisesti lähestetään nollaa. En nyt jaksa pistää graafille, mutta varmaan siihen 18-19.5:ttä viikonlopulle menee jos menee viimesimmän mukaan (8 päivän aikan 4 päivää lisää).
Onko tässä nyt sitten niin, että samojen henkilöiden pitäisi olla töissä sekä OL3 että OL2 ja kun he eivät voi jakautua, niin molempien projektien valmistuminen viivästyy. Tuskaista tuntuu kuitenkin olevan.
Olkiluoto 3:n ensimmäistä kertaa toteutettavat vuosihuollot pitenevät vielä neljällä päivällä turbiini-generaattorin lisätutkimuksien vuoksi luotettavan käytön varmistamiseksi. Nyt päivitetyn aikataulun mukaan huollot saadaan päätökseen 14. toukokuuta.Nyt ei nordpoolissa sanota viivästyksen syytä, edellisten viivästysten tyyliin technical problems jne, todetaan vain new event stop. Tiukille menee OL1:n huollon kanssa, koska OL2:n täyden tehon saavuttamisessa menee 60h klo 01 9.5. jälkeen
Voi vee, jakari pudonnut taas turbiiniin.Olkiluoto 3:n ensimmäistä kertaa toteutettavat vuosihuollot pitenevät vielä neljällä päivällä turbiini-generaattorin lisätutkimuksien vuoksi luotettavan käytön varmistamiseksi. Nyt päivitetyn aikataulun mukaan huollot saadaan päätökseen 14. toukokuuta.
Työt on tehty on yksi juttu ja ylösajo on toinen. Kylmästä ylösajossa punaiset valot palavat ja summerit soivat, niin herra tietää milloin on tuotannossa. Veikkaan edelleen stetsonista ihan toukokuun loppua = kuun vaihdetta.Jos vaan jatkais tota käyrää niin 24.5. ennuste olis että 24.5. on valmista. Toki ihan vaan vikaa pätkää jos jatkais niin olis jo 20.5.
![]()
Sitten kun viimein saadaan mylly pyörimään vielä kokeeksi sammutetaan ja katsotaan käynnistyykö uudestaan. Nooh, juhannuksena viimeistään uraani halkeaa.Työt on tehty on yksi juttu ja ylösajo on toinen. Kylmästä ylösajossa punaiset valot palavat ja summerit soivat, niin herra tietää milloin on tuotannossa. Veikkaan edelleen stetsonista ihan toukokuun loppua = kuun vaihdetta.
Kiinassa toinen laitoksista laitos oli alhaalla useampia kuukausia ja käyttökerroin jäi tuulivoiman tasolle 30%:iin.Taisi Kiinassa ne huollot kestää kauemmin. Ja yhdessä vaiheessa vaikka polttoaine meni rikki ne ei enää viittinyt korjata.
Mutta sepäs se, "jäähdytellään" ei tarkoita vain sitä metallin jäähtymistä, vaikka se ulkopuolisille ja asiasta tietämättömille sellaiseen muotoon vääntyykin. Se on totta, että lukuisat alihankkijat ovat tilattu juurikin sen alkuperäisen aikataulun mukaan tekemään huoltotehtävänsä laitokselle (ja se on myös syy miksi laitoksen huoltoa ei voitu lykätä kesään, kun huoltosopimukset oli jo allekirjoitettu kauan sitten). Aikataulusta myöhästyminen taas ei johdu siitä metallin jäähtymisestä, vaan alasajon aikana suoritettujen töiden hitaudesta ja vastoinkäymisistä. Alkuperäinen aikataulu (ja myöhemmät versiot) on tehty minuutin resoluutiolla, joka ottaa huomioon vain parhaat aika-arviot alasajo prosessin eri vaiheista, joista onkin kokemusta jo vuosien ajalta käyttöönottovaiheesta. Nyt laitos ajettiin ensimmäisen kerran alas tehoajolta, eikä näitä kaikkia vaiheita ole voitu testata ennen kokonaisuudessa. Ja vastoinkäymisiä luonnollisesti oli tiedossa, mutta aikataulut menevät aina sen hetkisen arvion mukaan.No tilanne oli kuitenkin se, että tarkastuslaitos oli tilattu huoltoseisakkiin aloittamaan hommat päivämäärällä x. Pääsivät aloittamaan reippaasti myöhässä. Ei siinä tarvita prosessituntemusta, jotta ymmärtää että ollaan myöhässä tilaajan aikataulusta, eikä tilaajan suunnitelma toteudu.
Muista myöhästymisistä en tiedä, kuin tuosta tarkastajien, josta viesti oli "jäähdytellään".
Nuo Tvo:n sivuilla julkaistavat uutiset kirjoittaa jokin viestinnän ammattilainen, jolla ei loppujen lopuksi sen enempää tietotaitoa laitoksesta. Hän tyyliin kuuntelee vain siellä vuosihuoltokokouksessa pääkohdat, kun puhutaan että jäähdytyksessä viivettä (koko alasajoprosessi kaikkine töineen) ja kirjoittaa sen pohjalta lyhyet tiedotteet ulos. Viestinnän ammattilainen kirjoittaa myös pitkälti omaan muotoon ne kommentit asiantuntijoiden haastattelusta ja varsinkin mediassa uutiset ovat usein hyvinkin koomisia ja välillä tieto on ehtinyt muuttua ihan toisenlaiseksi jo siitä yhtiön omasta uutisesta. Tapahtuu rikkinäinen puhelin -efekti.Suomessa ehkä voisivat, ainakin ne todelliset asiantuntija-tason tyypit, hioa ehkä tuota ulosantia siihen liittyen mitä haluavat tiedottaa mediassa. Turhan usein tulee, ehkä tahatonta, komiikkaa mukaan noihin.
Niin tänä vuonna aloitukset OL3 2.3., OL2 28.4. ja OL1 12.5.Varmaan tämän kokemuksen perusteella ensi kerralla pyritään raivaamaan pidemmät marginaalit eri laitosten huoltojen välille jotta vältytään päällekkäisyyksiltä.
Kyllä se metalli pysyy kuumana siellä niin kauan kuin se pidetään kuumana. Se on alasajoprosessin hitautta ja sen eri vaiheissa ilmeneviä vastoinkäymisiä, kun tietyt prosessijärjestelmät joudutaan pitämään kuumana ja käynnissä. Osa järjestelmistä tietenkin saatiin heti alasajon jälkeen jäähtymään ja huoltoon, mutta osaa tarvitaan pitkään sen alasajon jälkeenkin kunnes koko reaktori on saatu tyhjäksi.Tarkastajalle osat olivat liian kuumia tarkastettaviksi. Oliko kyse sitten alasajon hitaudesta vai metallin jäähtymisestä, ei ole minulla tiedossa. Lämpötilaan siis sillä jäähtymisellä viitattiin, kuinka se näkyy tarkastusta suorittavalle henkilölle. Kättä polttaa, niin ei voi tehdä testejä tai edes purkaa laitetta. Niissä (NDT-tarkastukset ym) on muutenkin standardien määrittelemät lämpötilarajat.
Päättymisaikaan ei näköjään koskettu.OL1 alasajo myöhäistettiin nyt maltilliset 17 tuntia, alkaa 12.5 klo. 18 ja kestää 28.5 klo. 01 asti.
Nord Pool - UMM Platform
umm.nordpoolgroup.com
Jokohan kohta alkaisi akut olemaan sellaisissa hinnoissa, että kannattaisi pykätä Olkiluotoon akkulaitos. 300 MWh akkuja maksaisi sellaisen 45 miljoonaa, jos heitetään hinnaksi 150 e/kWh. Mitenhän kauan tuohon OL3 suojaukseen osallistuvien laitosten pitää tuottaa vaadittu teho? Jos tunti riittäisi, niin 45 miljoonalla saataisiin siis lisää sähköntuontikapasiteettia 300 MW. Tällöin uuden kapasiteetin hinnaksi tulisi 0,15 miljoonaa/MW. Vaikka suojan kestoa nostettaisiin 10 tuntiin, niin uusi tuontikapasiteetti olisi siltikin halvempaa kuin länsimaiden edullisimmat ydinvoimaprojektit Koreassa - toki ei voi suoraan verrata kokonaan uutta tuotantoa ja uutta siirtokapasiteettia. 400 MW Wärtsilän dieseleitä kuulemma maksaisi 20 miljoonaa - joka ikinen vuosi. Aurora Linen hinta puolestaan on 0,27-0,31 milj./MW (riippuen sähkön suunnasta).Aina välillä unohtuu, että OL3:n toiminnan aikana 300 MW Ruotsista tulevasta siirtokapasiteetista on varattu OL3:n poikkeustilanteita varten, eli jos se tipahtaa varoittamatta verkosta. Näköjään OL3:n huollon aikana tuo 300 MW on ollut normaalissa käytössä.
Nord Pool - UMM Platform
umm.nordpoolgroup.com
Olkiluodossahan on noin 100 MWh akkulaitos ja hinta on moninkertainen tuohon arvioon nähden. Toki parissa vuodessa hinnat varmasti tulleet alas, mutta ei varmaan ihan tuohon hintaan vieläkään päästä.Jokohan kohta alkaisi akut olemaan sellaisissa hinnoissa, että kannattaisi pykätä Olkiluotoon akkulaitos. 300 MWh akkuja maksaisi sellaisen 45 miljoonaa, jos heitetään hinnaksi 150 e/kWh. Mitenhän kauan tuohon OL3 suojaukseen osallistuvien laitosten pitää tuottaa vaadittu teho? Jos tunti riittäisi, niin 45 miljoonalla saataisiin siis lisää sähköntuontikapasiteettia 300 MW. Tällöin uuden kapasiteetin hinnaksi tulisi 0,15 miljoonaa/MW. Vaikka suojan kestoa nostettaisiin 10 tuntiin, niin uusi tuontikapasiteetti olisi siltikin halvempaa kuin länsimaiden edullisimmat ydinvoimaprojektit Koreassa - toki ei voi suoraan verrata kokonaan uutta tuotantoa ja uutta siirtokapasiteettia. 400 MW Wärtsilän dieseleitä kuulemma maksaisi 20 miljoonaa - joka ikinen vuosi. Aurora Linen hinta puolestaan on 0,27-0,31 milj./MW (riippuen sähkön suunnasta).
Jep vähän realistisempi tuo hinta. Plus ylläpitokulut, nekään tuskin ihan halvat on.Olkiluodossahan on noin 100 MWh akkulaitos ja hinta on moninkertainen tuohon arvioon nähden. Toki parissa vuodessa hinnat varmasti tulleet alas, mutta ei varmaan ihan tuohon hintaan vieläkään päästä.
Aina välillä unohtuu, että OL3:n toiminnan aikana 300 MW Ruotsista tulevasta siirtokapasiteetista on varattu OL3:n poikkeustilanteita varten, eli jos se tipahtaa varoittamatta verkosta. Näköjään OL3:n huollon aikana tuo 300 MW on ollut normaalissa käytössä.
Nord Pool - UMM Platform
umm.nordpoolgroup.com
Aika moni yleensä unohtaa sen hankintahinnan olevan vain pieni osa siitä mitä ylläpito on.Jep vähän realistisempi tuo hinta. Plus ylläpitokulut, nekään tuskin ihan halvat on.
Tehdasta ja tuulivoimaloita ei tarvitse liittää sähköverkkoon, koska tehdas saa tarvitsemansa sähkön pääasiallisesti suoraan omista tuulivoimaloista.
Eiköhän selkeitä miinushintoja tule lähinnä useiden samanaikaisten isojen huoltokeskeytysten ulkopuolella. Pidän varmana että niitä nähdään tulevina kesinä, vaikka voivat jäädä vähemmälle. Täällähän on kerrottu sähkövoiman tuottajien alkaneen tulla järkiinsä, ettei ole ihan pakko käyttää periaatteesta* 24/7 ja myydä tappiolla täyttä tehoa tämän tästä. Itsehän luulin sitä alkuun vitsiksi, niin kumipäistä touhua on ollut.Olisin odottanut että menee edes sentin verran miinukselle kovien tuulien myötä mutta ei näköjään.
No miksei onnistuisi. Tyynellä säällä tuotetaan sillä aiemmin tuotetulla metanolilla sähköä minimaalinen määrä mitä tarvitaan pitämään laitos valmiudessa. Tyyliin sen verran että laitoksen ruokalan jääkaapin lamppu toimii.Ranualle kaavaillusta metanolitehtaasta tehty kaavoitusaloite. Vapo rakentaisi myllyjä ja ETFuels metanolitehtaan. Yllättävin tieto, jota en ihan purematta niele:
Kerrassaan mainiota, jos näin tosiaan on, mutta skeptisyyttä herättää.
Joo, varmaan teknisesti mahdollista. Tuollaiset isot kemianlaitokset vaan taitavat olla hankalia ylös- ja alasajettavia, joten niitä ajettaisiin mieluusti kaasu pohjassa. Varmasti myös kannattavuuden näkökulmasta vuosittaisen huoltoseisakin ulkopuoliset seisakit olisi hyvä minimoida. Ne vetytehtaat on YVA:n mukaan suunniteltu 8000 tunnin vuotuiselle käytölle, mikä ei kuulosta siltä että prosessia kauheasti säädeltäisiin sähkön hinnan mukaan joten niihin verrattuna nähden tämä hanke on radikaalisti erilainen. Ei taida Suomessa juuri olla mitään vastaavan luokan teollista toimintaa, joka ei olisi kiinni sähköverkossa. Jos hanke toteutuu sellaisenaan, pidän sitä kyllä jymypaukkujen äitinä.No miksei onnistuisi. Tyynellä säällä tuotetaan sillä aiemmin tuotetulla metanolilla sähköä minimaalinen määrä mitä tarvitaan pitämään laitos valmiudessa. Tyyliin sen verran että laitoksen ruokalan jääkaapin lamppu toimii.
Mutta en minä tiedä. Kunhan arvailen.
Käytämme välttämättömiä evästeitä, jotta tämä sivusto toimisi, ja valinnaisia evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseksi.