• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

No miksei onnistuisi. Tyynellä säällä tuotetaan sillä aiemmin tuotetulla metanolilla sähköä minimaalinen määrä mitä tarvitaan pitämään laitos valmiudessa. Tyyliin sen verran että laitoksen ruokalan jääkaapin lamppu toimii.
Mutta en minä tiedä. Kunhan arvailen.
Joo, varmaan teknisesti mahdollista. Tuollaiset isot kemianlaitokset vaan taitavat olla hankalia ylös- ja alasajettavia, joten niitä ajettaisiin mieluusti kaasu pohjassa. Varmasti myös kannattavuuden näkökulmasta vuosittaisen huoltoseisakin ulkopuoliset seisakit olisi hyvä minimoida. Ne vetytehtaat on YVA:n mukaan suunniteltu 8000 tunnin vuotuiselle käytölle, mikä ei kuulosta siltä että prosessia kauheasti säädeltäisiin sähkön hinnan mukaan joten niihin verrattuna nähden tämä hanke on radikaalisti erilainen. Ei taida Suomessa juuri olla mitään vastaavan luokan teollista toimintaa, joka ei olisi kiinni sähköverkossa. Jos hanke toteutuu sellaisenaan, pidän sitä kyllä jymypaukkujen äitinä.
 
Lisänukleaaria havittelee myös Etelä-Afrikka, suunnittelee 2500 MW edestä lisäkapasiteettia.
Jäänyt vähemmälle huomiolle surullinen tarina Etelä-Afrikan sähköverkosta. Siellä nimittäin hiilellä tuotetun sähkön määrä on laskenut jo kymmenisen vuotta. Surulliseksi asian tekee se, että joka ikiselle kilowattitunnille olisi maassa tarvetta. Vuonna 2023 maassa oli jopa 10 tunnin päivittäisiä sähkökatkoja, jotka aloitettiin vuonna 2007. Syynä tilanteeseen on pääosin huono hallinto/korruptio, joka on johtanut voimaloiden ja sähköverkon riittämättömään ylläpitoon. Maan vauraalla väellä on tapana tehdä asiat itse, mikäli hallinto on kykenemätön järjestämään palveluita. Varmaan arvaattekin, mitä maassa on tapahtunut eli maaliskuusta 2022 kesäkuuhun 2023 kotiaurinkovoimaloiden määrä nelinkertaistui. Pari päivää sitten maan sähköyhtiö ilmoitti, että säännöstelyä ei ole tapahtunut 39 päivään ja se lopetetaan toistaiseksi. Tärkein syy parantuneeseen tilanteeseen on voimaloiden kunnossapitotoimien edistyminen, mutta maan presidentin haastattelussa mainitaan myös yksityisellä rahalla pykätyt tuuli-, aurinko- ja akkuprojektit ja ainakin presidentin mukaan katkot saattavat olla pian lopullisesti taaksejäänyttä elämää.
 
Maan vauraalla väellä on tapana tehdä asiat itse, mikäli hallinto on kykenemätön järjestämään palveluita.
Onhan tuo korruptoituneessa maassa ihan järkevää/kustannustehokasta. Jos hommaa systeemin itse niin rahat menee siihen systeemiin eikä katoa matkalla.

Eihän tuo Etelä-Afrikka sentään mikään Somalia ole, mutta silti.
 
Joka tönössä on tuolla aggregaatti katkojen ajaksi.

Kaapeleita myös varastetaan sen minkä ehtivät.
 

Alkaa nämä kalleimmat olla jo vähintäänkin poskettomia, kartelli toki vetää välistä kun kuluttaja ei voi asiaan vaikuttaa.

Kalleimmat sähkönsiirron perusmaksut
  1. Järvi-Suomen Energia (40,66 €/kk)
  2. Kajave (39,50 €/kk)
  3. Kuoreveden Sähkö Oy (39,48 €/kk)
  4. Parikkalan Valo (36,00 €/kk)
  5. Okun Energia (35,58 €/kk)
  6. PKS Sähkönsiirto (35,14 €/kk)
  7. Savon Voima Verkko Oy (34,92 €/kk)
 

Alkaa nämä kalleimmat olla jo vähintäänkin poskettomia, kartelli toki vetää välistä kun kuluttaja ei voi asiaan vaikuttaa.

Kalleimmat sähkönsiirron perusmaksut
  1. Järvi-Suomen Energia (40,66 €/kk)
  2. Kajave (39,50 €/kk)
  3. Kuoreveden Sähkö Oy (39,48 €/kk)
  4. Parikkalan Valo (36,00 €/kk)
  5. Okun Energia (35,58 €/kk)
  6. PKS Sähkönsiirto (35,14 €/kk)
  7. Savon Voima Verkko Oy (34,92 €/kk)
Onhan se huvittavaa kun kaupunginosasta riippuen voi olla 580% kalliimpi kuukausimaksu, vaikka molemmat yhtä kaukana keskustasta.
 
Onhan se huvittavaa kun kaupunginosasta riippuen voi olla 580% kalliimpi kuukausimaksu, vaikka molemmat yhtä kaukana keskustasta.

Jep...kaveri asuu Turku Energian ja Carunan rajalla, mutta Carunan puolella. KK/maksu Carunalla 28,58€/kk. Turku Energialla käytännössä tien toisella puolella 6.98€/kk.
 
Näkyyköhän tuo muuten kämppien hinnoissa mitenkään kummalla puolella tietä on.

Eihän toi toki vaikka 30 vuodessakaan ole kuin 8000 euroa enemmän että taitaa hukkua muuhun kohinaan.
 

Alkaa nämä kalleimmat olla jo vähintäänkin poskettomia, kartelli toki vetää välistä kun kuluttaja ei voi asiaan vaikuttaa.

Kalleimmat sähkönsiirron perusmaksut
  1. Järvi-Suomen Energia (40,66 €/kk)
  2. Kajave (39,50 €/kk)
  3. Kuoreveden Sähkö Oy (39,48 €/kk)
  4. Parikkalan Valo (36,00 €/kk)
  5. Okun Energia (35,58 €/kk)
  6. PKS Sähkönsiirto (35,14 €/kk)
  7. Savon Voima Verkko Oy (34,92 €/kk)
Tämähän tuli eduskunnan pakottamana kun verkkofirmat pakotettiin rakentamaan kallis sähköverkko skutsiin ja laitettiin toimitusvelvollisuus kaikkialle (jokainen skutsipöden mökki saa liittymän kiinteällä hinnalla riippumatta aiheutuneista kustannuksista).

Kukaan ei kysynyt asukkailta, että haluvatko he maksaa tästä, mutta mitäs pienistä…
 
jokainen skutsipöden mökki saa liittymän kiinteällä hinnalla riippumatta aiheutuneista kustannuksista).

Kukaan ei kysynyt asukkailta, että haluvatko he maksaa tästä, mutta mitäs pienistä…
Mitenkäs esimerkiksi Carunan sivuilla sitten lukee, että jos lähimmästä olemassaolevasta jakelumuuntajasta on yli 800 metriä, niin liittymämaksu menee seuraavasti:

Vyöhykkeiden ulkopuolinen alue:
Alue- tai tapauskohtainen hinnoittelu, jossa liittymismaksu muodostuu välittömistä verkon laajennuskustannuksista ja kapasiteettivarausmaksusta.



Mutta jos tarkoitat tuota että katkoksista tuli isommat sakkomaksut jonka takia esim. maakaapelointia lisättiin niin olen kyllä sitä mieltä että siihen ei sen yksittäisen skutsimökin osalta varsinaisesti ole pakotettu, vaan jos niin on tehty niin sähköverkkoyhtiöt ovat nähneet siinä hyvän tekosyyn pistää rahaa kiinni verkkoon että saavat omistajille maksettua enemmän rahaa.

Siis jos on se yksittäinen mökki skutsissa niin halvemmaksi tulisi maksella niitä sakkomaksuja mahdollisista katkoksista seuraavat 10 000 vuotta, kuin vetää maakapeli sinne. Mutta jälkimmäinen taas tarkoittaa, että verkkoon on investoitu enemmän jolloin saa maksaa omistajille enemmän.

Saa korjata jos olen ymmärtänyt jotain väärin. Ja siis uskon kyllä että osa hintojen noususta johtuu myös eduskunnan päätöksistä, mutta en siis usko että se on ainoa tekijä.
 
Viimeksi muokattu:
Mitenkäs esimerkiksi Carunan sivuilla sitten lukee, että jos lähimmästä olemassaolevasta jakelumuuntajasta on yli 800 metriä, niin liittymämaksu menee seuraavasti:





Mutta jos tarkoitat tuota että katkoksista tuli isommat sakkomaksut jonka takia esim. maakaapelointia lisättiin niin olen kyllä sitä mieltä että siihen ei sen yksittäisen skutsimökin osalta varsinaisesti ole pakotettu, vaan jos niin on tehty niin sähköverkkoyhtiöt ovat nähneet siinä hyvän tekosyyn pistää rahaa kiinni verkkoon että saavat omistajille maksettua enemmän rahaa.

Siis jos on se yksittäinen mökki skutsissa niin halvemmaksi tulisi maksella niitä sakkomaksuja mahdollisista katkoksista seuraavat 10 000 vuotta, kuin vetää maakapeli sinne. Mutta jälkimmäinen taas tarkoittaa, että verkkoon on investoitu enemmän jolloin saa maksaa omistajille enemmän.

Saa korjata jos olen ymmärtänyt jotain väärin. Ja siis uskon kyllä että osa hintojen noususta johtuu myös eduskunnan päätöksistä, mutta en siis usko että se on ainoa tekijä.
Tuo hintalainaus carunalta koskee uutta liittymää, eduskunnan päätös puolestaan kaikkia - eli ennenkaikkea kaikkia olemassa olevien mökkien sähköliittymiä jouduttiin parantamaan. Mutta on totta, että verkkoyhtiöt eivät panneet Valtion vaatimuksia pahakseen. Se "kohtuullisen tuoton hintamalli" kun lasketaan sijoitetusta pääomasta, ja mitä enemmän pääomaa sijoitetaan verkkoon, sitä enemmän tuottoa... Tällaisia nämä säännöstellyn markkintalouden mallit tuppaa olemaan, mutta ei ne vaihtoehdotkaan (reguloimaton kaupallinen monopoli tai valtion sähkövirasto) ole nekään ongelmattomia.

Toisaalta yhteiskunnan sähköistymisen kannalta Suomen ylisijoittaminen sähköverkkoon on kuitenkin ihan hyvä asia. Mannereuroopan ja Englannin saarien puolella voi olla haasetta saada edes kolmivaihevirtaa induktioliettä ja sähköuunia varten, puhumattakaan lämpöpumpun tai sähköauton kolmivaihekotilauksen tarvitsemaa liittymää...
 
Loviisassa koemuotoista pöhinää.
Fortum rakentaa vedyntuotannon koelaitoksen Fortumin Loviisan ydinvoimalaitoksen lähellä sijaitsevalle Källan alueelle. Rakentaminen alkaa ensi kesänä ja laitos on tarkoitus ottaa käyttöön loppuvuodesta 2025.

Koelaitos rahoitetaan kokonaisuudessaan Fortumin tutkimus- ja kehitysvaroista ja suunnittelutyö tehdään pääosin omien suunnittelijoiden toimesta. Kalla-koelaitoksen on tarkoitus olla käytössä noin kaksi vuotta aikavälillä 2025–2028. Kokonaisuudessaan koelaitokseen liittyvä tutkimus- ja kehityspanos on noin 17 miljoonaa euroa. Strategiansa mukaisesti Fortum aikoo tutkia vetyä vaiheittain pienen mittakaavan hankkeissa Pohjoismaissa.

Vetyä tuottamaan elektrolyysereillä ja noin kahden megawatin kapasiteetillä valtakunnan sähköverkosta ja Loviisan talousvedestä. Laitoksen yhteyteen rakennetaan täyttöasema, josta vetyä kuljetetaan teollisuusasiakkaille.
 
Nukleaaria:
- Tšekit arvioivat nyt EDF:n ja KHNP:n tarjouksia uuden nukleaarin rakentamisesta Dukovanyyn. Sopimuspapereita pyritään laatimaan siten, että päätös saadaan tehtyä 31.3.2025 mennessä. Itse toivoisin KHNP:n voittoa, sillä EDF:n hinta ja nopeus eivät näytä parantuvan reaktori reaktorilta.
- EDF:n reaktoreista puheen ollen. Ranskan nukleaariviranomainen on antanut Flamanvillen uudelle reaktorille starttiluvan. Tavoite tuottaa sähköä kesällä.
- Kiinan presidentin matkalta Eurooppaan syntyi kaksi yhteistyösopimusta nukleaarin saralta: Ranskan ja Unkarin kanssa. Kiinalaisten Hualong Onellahan on EU:n hyväksyntä, joten jos joku niin Unkari saattaisi sellaisen rakentaa.
- World Nuclear News uutisoi myös Loviisan pilot-vetylaitteistosta. Jutussa kuitenkin myös kerrotaan, että jäimme taas ruotsalaisten jälkeen kakkosiksi, nimittäin Oskarshamnin ydinvoimala on tuottanut vetyä elektrolyysillä jo vuodesta 1992. Vetyä on lisätty jäähdytysvesikiertoon, jotta se syrjäyttäisi happea ja näin vähentäisi korroosiota. Koska Oskarshamnista on suljettu kaksi reaktoria, on vetylaitos nyt ylimitoitettu ja tätä ylijäämää aiotaan nyt myydä liikennepolttoainekäyttöön.
- Virossa aiotaan aloittaa valmistelut ydinvoiman mahdollistamiseksi maassa, mukaan lukien asiaan liittyvän lainsäädännön ja säätelyn luominen. Lakiehdotus ei kuulemma vielä anna mahdollisuutta rakentaa ydinvoimalaa.
 
Tästä on aiemminkin ollut jo keskustelua, mutta ilmeisesti nyt on sitten kakka osunut kunnolla tuulettimeen ja puisto on oikeasti menossa konkurssiin älyvapaan baseload PPA:n takia.

Tuulivoimaa (joka ei ole osana Mankalaketjua) kylläkin yleensä myydään PPA:lla, mutta ne sopimukset eivät ole baseloadia vaan lähinnä tuotannon mukaisia eli toteutunut (tai oikeasti seuraavaksi päiväksi ennustettu) tuotanto myydään kiinteällä hinnalla. Joku todella pieni osa puistoa voidaan myydä baseloadina, puhutaan maksimissaankin 10% osuudesta, yleensä paljon alempi. Baseloadista kyllä saa paremman hinnan. Tuon ruotsalaisen puiston tappioita katsoessa tulee mieleen että siellä on todelliset idiootit olleet asialla kun sopimuksia on tehty.


On muuten hesarin lukijoiden kommentit harvinaisen täynnä asiavirheitä ja yleistä sakeutta, siihen nähden tämän keskustelupalstan asioiden ymmärrystaso on huomattavasti parempi. Hauskana yksityiskohtana ei ole esimerkiksi ymmärretty miksi Tuulivoimayhdistyksen jäsenet eivät voi keskustella talousasioista keskenään (kilpailuoikeus kieltää moisen). Lisäksi tuntuu ettei ole tietoa siitä että tuulivoimayhtiöt joutuvat rahastoimaan tietyn summan myllyjen purkamiseen ja alueen ennallistamiseen juurikin konkurssien jne. varalta. Toki tämä ei ole ollut voimassa ihan ensimmäisten tuulivoimapuistojen maanvuokrasopimusten kohdalla.
 
Viimeksi muokattu:
Eikös tuo ole veronmaksajien kannalta hyvä asia. Konkurssi mitätöinee kaikki sopimukset ja veronmaksajat saavat pilkkahintaan suurikokoisen voimalaitoksen.
 
Eikös tuo ole veronmaksajien kannalta hyvä asia. Konkurssi mitätöinee kaikki sopimukset ja veronmaksajat saavat pilkkahintaan suurikokoisen voimalaitoksen.
Artikkelissa mainituilla "eurooppalaisilla veronmaksajilla" tarkoitetaan kai Euroopan Investointipankkia ja "niskaan kaatumisella" sitä jos lainaa on vielä jäljellä enemmän kuin mikä noiden myllyjen reaaliarvo. Mutta näin niinkuin yleisellä tasolla tuossa artikkelissa olisi voitu avata vähän enemmän sitä otsikossa luvattua asiaa ("uhkaa kaatua veronmaksajien niskaan"). Nyt ei oikein pihviä ollut tuossa jutussa. Tyypillinen klikkihuorausartikkeli IMO.
 
Artikkelissa mainituilla "eurooppalaisilla veronmaksajilla" tarkoitetaan kai Euroopan Investointipankkia ja "niskaan kaatumisella" sitä jos lainaa on vielä jäljellä enemmän kuin mikä noiden myllyjen reaaliarvo. Mutta näin niinkuin yleisellä tasolla tuossa artikkelissa olisi voitu avata vähän enemmän sitä otsikossa luvattua asiaa ("uhkaa kaatua veronmaksajien niskaan"). Nyt ei oikein pihviä ollut tuossa jutussa. Tyypillinen klikkihuorausartikkeli IMO.
Ala-arvoista journalismia, mutta sellaista me valitettavasti nykyisin lähinnä saamme. Mutta onhan tämä suhteellisen vaikea ala raportoida kun moni ei edes halua ymmärtää. Oikein väkisin taistellaan vastaan tosiasioita, vaikka niitä kuinka väännetään rautalangasta… Ties vaikka osalla toimittajista olisi vähän samaa.
 
Mutta onhan tämä suhteellisen vaikea ala raportoida kun moni ei edes halua ymmärtää.
Toi olisi ollut oikeastaan ihan helppo raportoida asiallisesti. Olisi vaan laittanut otsikoksi "Ruotsalainen jättituulipuistoyhtiö uhkaa kaatua". Silloin otsikko olisi vastanut artikkelin sisältöä ja todellisuutta melko hyvin. Mutta tietenkään se ei olisi ehkä houkutellut yhtä montaa klikkausta.
 
Tekniikka&Talous uutisoi brittiläisen RheEnergisen ideasta rakentaa pumppuvoimalaitoksia, joissa ei käytettäisi vettä, vaan 2,5 kertaa vettä raskaampaa fluidia. Tällöin ei tarvittaisi niin suuria korkeuseroja ylä- ja ala-altaiden välillä ja mahdollisten pumppuvoimaloiden sijoitteluun avautuisi paljon nykyistä enemmän mahdollisia saitteja. Nyt rakenteilla on 500 kW laitos ja tavoitteena pilotoinnin jälkeen edetä 10 MW kokoluokkaan. kWh:sta tai MWh:sta valitettavasti ei ole puhetta.

Koska Youtuben puhuvat päät eivät vielä ole ehtineet tehdä videota aiheesta, tässä joutuu ihan itse miettimään, mitä asiasta tulisi ajatella. Äkkiseltään ajateltuna idea käy järkeen fysiikan lakien perusteella, sillä jos varastoitavan fluidin tiheys kasvaa, niin silloin joko korkeuseroa tai fluidin tilavuutta voidaan pienentää ja näistä korkeusero lienee se tärkeämpi. Kysymysmerkki itselleni on, miten tehokasta tiheämmän litkun pumppaaminen on. Pumppuja varmasti löytyy, koska teollisuudessa on niin monia erilaisia litkuja, joita täytyy pumpata, mutta mikä on hyötysuhde verrattuna veteen? Toisaalta pumppuvoimalan energiantuottovaihe taitaa perustua vesivoimaloiden tekniikkaan (turbiinit). Jos markkinoilta saatavat turbiinit on suunniteltu veden tiheydelle, miten käy jos läpi virtaava litku onkin 2,5 kertaa tiheämpää?
 
Tekniikka&Talous uutisoi brittiläisen RheEnergisen ideasta rakentaa pumppuvoimalaitoksia, joissa ei käytettäisi vettä, vaan 2,5 kertaa vettä raskaampaa fluidia. Tällöin ei tarvittaisi niin suuria korkeuseroja ylä- ja ala-altaiden välillä ja mahdollisten pumppuvoimaloiden sijoitteluun avautuisi paljon nykyistä enemmän mahdollisia saitteja. Nyt rakenteilla on 500 kW laitos ja tavoitteena pilotoinnin jälkeen edetä 10 MW kokoluokkaan. kWh:sta tai MWh:sta valitettavasti ei ole puhetta.

Koska Youtuben puhuvat päät eivät vielä ole ehtineet tehdä videota aiheesta, tässä joutuu ihan itse miettimään, mitä asiasta tulisi ajatella. Äkkiseltään ajateltuna idea käy järkeen fysiikan lakien perusteella, sillä jos varastoitavan fluidin tiheys kasvaa, niin silloin joko korkeuseroa tai fluidin tilavuutta voidaan pienentää ja näistä korkeusero lienee se tärkeämpi. Kysymysmerkki itselleni on, miten tehokasta tiheämmän litkun pumppaaminen on. Pumppuja varmasti löytyy, koska teollisuudessa on niin monia erilaisia litkuja, joita täytyy pumpata, mutta mikä on hyötysuhde verrattuna veteen? Toisaalta pumppuvoimalan energiantuottovaihe taitaa perustua vesivoimaloiden tekniikkaan (turbiinit). Jos markkinoilta saatavat turbiinit on suunniteltu veden tiheydelle, miten käy jos läpi virtaava litku onkin 2,5 kertaa tiheämpää?

Enemmän olisin huolissani tuon kyseisen 2.5x vettä tiheämmän nesteen olinaisuuksista, kuin pumppujen soveltuvuudesta. Meinaan että tuota nestettä pitäisi olla aika perkeleen paljon, eli jos sellaisen valmistaminen maksaa jotakin, niin siitä kertyy äkkiä aika iso hinta vähänkääniä isomman mittakaavan rakennelmassa
Toisekseen, sille nesteelle pitäisi todennäjöisesti olla suljettu säiliö sekä ylhäällä että alhaalla, kun tuollaista nestettä ei taida juuri luontaisesti esiintyä. Vedessä kun on se hyvä puoli että se on käytännössä ilmaista ja se on vaaratonta ympäristölle niin sitä voi säilöä vapaasti avoimessa altaassa suuria määriä...

Idea sinällään lienee ihan legit, mutta saattaap kaatua aika nopsaan kustannuskysymyksiin, niinkuin moni muukin paperilla hieno idea. Toki tärkeää kehitellä uusia tekniikoita, vaikka vähän maksaisikin alkuun...
 
Vaikuttaisi olevan vettä + mineraalijauhoa, eli Suomeksi jotakin saviliejua. Miten lie sakkautuu, viskositeeetti muutenkin ja kuluttaa pumppuja ja putkistoja? Kumipinnoite tms toki auttaisi. Jotenkin en osaa oikein täysillä innostua ideasta.

Tekisivät elohopealla ison voimalan. olisi 13x vettä tiheämpää.
 
RheEnergisen voimalassa vesi korvataan 2,5 kertaa tiheämmällä fluidilla, joka valmistetaan vedestä ja mineraalijauheesta. Näin ollen laitoksessa voidaan saavuttaa perinteisiä pumppuvoimaloita vastaava varastointikapasiteetti 60 prosenttia pienemmällä korkeuserolla.
 
Mitenkä tuossa meinataan rakentaa altaat? Nythän vedessä on se hyvä puoli, että altaat toimivat kuin pienet tekojärvet. Oletan, että esim. sääsuojaus nousee tärkemmäksi tuollaisessa järjestelyssä.

Lisäksi kutsukaa sitä ihan vain nesteeksi, ei fluidiksi :kahvi:
 
Mitähän mineraalia sitten lie, koska tiheys alkaa lähestyä monen kivilajin tiheyttä. Jotenkin aprillipilalta tai startup-kusetukselta vaikuttaa.
 
Sita ei helposti lahde muuttamaan mita uutisessa sanotaan. Varsinkaan kun wiki nyt ei mitenkaan suoraan sano etta fluidi on nestetta

Se ei ole kaasua eikä plasmaa, joten näin ihan kansankielellä kyse on nesteestä. Tuollaisista tarpeettoman teknisistä termeistä tulee aina mieleen Steven Pinker luento aiheesta ”Why most writing is bad?”.
Toki vissiin teknisesti tuo on vettä, johon on sekoitettu jotain kiinteää ainetta, joten se ei ole puhdas neste. Vähän kuin appelsiinimehu, mutta en sitäkään kutsuisi fluidiksi vaan ihan nesteeksi.

Mutta joo, se tästä terminologisesta nillityksestä.
 
Kaivoskuiluihinkin suunniteltu painovoima-akkuja. Iso punnus hilataan ylös halvalla sähköllä ja lasketaan alas kalliilla ja generaattori jarruttaa ja tekee sähköä
 
Lisäksi tuntuu ettei ole tietoa siitä että tuulivoimayhtiöt joutuvat rahastoimaan tietyn summan myllyjen purkamiseen ja alueen ennallistamiseen juurikin konkurssien jne. varalta. Toki tämä ei ole ollut voimassa ihan ensimmäisten tuulivoimapuistojen maanvuokrasopimusten kohdalla.

Onko tuo nykyään laki vai vakiintunut sopimuskäytäntö?
 
Onko tuo nykyään laki vai vakiintunut sopimuskäytäntö?

Vakiintunut sopimuskäytäntö, en ole kuullut että yksikään hyvämaineinen firma olisi tehnyt maanvuokrasopimusta ilman moista. Meidänkin firma on noudattanut tätä käytäntöä pian kymmenen vuoden ajan, toki näihin rahastoituihin rahoihin ei ole kertaakaan tarvinnut vielä koskea. Olen myös hieman skeptinen riittäisikö sen rahaston varat oikeasti kuinka pitkälle purkamisessa ja ennallistamisessa, mutta on se paljon parempi kuin olla ilmankaan.
 
Voisko vähän referoida linkki kun se on maksumuurin takana?
Sori. Ei aina muista etta on tilaus. laitam chatgpt asialle.


Uusi energian varastointijärjestelmä on otettu käyttöön, ja se on ensimmäinen laatuaan maailmassa, joka käyttää painovoimaa sähköverkon tasapainottamiseen. Sveitsiläinen Energy Vault -yhtiö, joka on listattu New Yorkin pörssiin, on kehittänyt teknologian ja testannut sitä Sveitsissä. He ovat nyt rakentamassa painovoima-akkuja Kiinaan, kertoo Balkan Energy News.
Järjestelmä perustuu painovoimaan ja potentiaalienergiaan. Se toimii siten, että painot nostetaan ja lasketaan köysirumpujen avulla. Painot pinotaan torniksi, ja energiaa vapautetaan laskemalla 35 tonnin painoja.
Energy Vaultin patenttihakemuksesta selviää, että alas liikkuvaa massaa käytetään generaattorin pyörittämiseen, joka on kytketty sähköverkkoon taajuusmuuttajan avulla. Laite sijaitsee maan päällä rakennuksessa, joka koostuu ontoista torneista.
Yhtiön mukaan he voivat tuottaa 25 megawatin teholla energiaa jopa neljän tunnin ajan, mikä vastaisi 100 megawattitunnin varastointikapasiteettia. Heidän seuraava tavoitteensa on kehittää 12 tuntia kestävä painovoima-akku, joka pystyy tuottamaan energiaa gigawattiluokassa. Yhtiö väittää kotisivuillaan, että heidän energiavarastonsa voivat vapauttaa energiaa jopa 24 tuntia.
Energy Vault arvioi hyötysuhteeksi 80–85 prosenttia. Vuonna 2020 Sveitsiin asennettu koelaitos saavutti 75 prosentin hyötysuhteen.
Yhtiö on rakentanut maailman ensimmäisen painovoima-akkujärjestelmän Shanghain lähelle Kiinassa yhteistyössä Atlas Renewablein ja China Tianyingin kanssa. He suunnittelevat rakentavansa lisää vastaavia järjestelmiä Kiinaan, ja vuoden 2023 loppuun mennessä he olivat solmineet sopimuksia viidessä eri provinssissa yhteensä 3,3 gigawattitunnin edestä.
Painovoima-akkujen rakennusmateriaaleina käytetään China Tianying Groupin halpoja jätemateriaaleja, kuten kaivosten sivukiveä ja hiilipölyä. Energy Vault väittää, että painoja voidaan valmistaa myös käyttämällä hyväksi rakennustyömailla syntyvää ylimääräistä maa-ainesta ja kierrätettyjä tuulivoimaloiden lapoja.

balkan energy news Energy Vault completes world’s first gravity energy storage system in China
 
Sori. Ei aina muista etta on tilaus. laitam chatgpt asialle.


Uusi energian varastointijärjestelmä on otettu käyttöön, ja se on ensimmäinen laatuaan maailmassa, joka käyttää painovoimaa sähköverkon tasapainottamiseen. Sveitsiläinen Energy Vault -yhtiö, joka on listattu New Yorkin pörssiin, on kehittänyt teknologian ja testannut sitä Sveitsissä. He ovat nyt rakentamassa painovoima-akkuja Kiinaan, kertoo Balkan Energy News.
Järjestelmä perustuu painovoimaan ja potentiaalienergiaan. Se toimii siten, että painot nostetaan ja lasketaan köysirumpujen avulla. Painot pinotaan torniksi, ja energiaa vapautetaan laskemalla 35 tonnin painoja.
Energy Vaultin patenttihakemuksesta selviää, että alas liikkuvaa massaa käytetään generaattorin pyörittämiseen, joka on kytketty sähköverkkoon taajuusmuuttajan avulla. Laite sijaitsee maan päällä rakennuksessa, joka koostuu ontoista torneista.
Yhtiön mukaan he voivat tuottaa 25 megawatin teholla energiaa jopa neljän tunnin ajan, mikä vastaisi 100 megawattitunnin varastointikapasiteettia. Heidän seuraava tavoitteensa on kehittää 12 tuntia kestävä painovoima-akku, joka pystyy tuottamaan energiaa gigawattiluokassa. Yhtiö väittää kotisivuillaan, että heidän energiavarastonsa voivat vapauttaa energiaa jopa 24 tuntia.
Energy Vault arvioi hyötysuhteeksi 80–85 prosenttia. Vuonna 2020 Sveitsiin asennettu koelaitos saavutti 75 prosentin hyötysuhteen.
Yhtiö on rakentanut maailman ensimmäisen painovoima-akkujärjestelmän Shanghain lähelle Kiinassa yhteistyössä Atlas Renewablein ja China Tianyingin kanssa. He suunnittelevat rakentavansa lisää vastaavia järjestelmiä Kiinaan, ja vuoden 2023 loppuun mennessä he olivat solmineet sopimuksia viidessä eri provinssissa yhteensä 3,3 gigawattitunnin edestä.
Painovoima-akkujen rakennusmateriaaleina käytetään China Tianying Groupin halpoja jätemateriaaleja, kuten kaivosten sivukiveä ja hiilipölyä. Energy Vault väittää, että painoja voidaan valmistaa myös käyttämällä hyväksi rakennustyömailla syntyvää ylimääräistä maa-ainesta ja kierrätettyjä tuulivoimaloiden lapoja.

balkan energy news Energy Vault completes world’s first gravity energy storage system in China
Skottilainen Gravitricity suunnittelee samanlaista systeemiä Pyhäsalmen kaivokselle.
Skotlantilainen startup-yhtiö Gravitricity suunnittelee energiavarastoa Pyhäsalmen suljetulle kaivokselle Pyhäjärvellä. ABB toimii yhtiön kumppanina ja toimittaa painon nostimen.


Tarkoituksena on rakentaa 530 metrin syvyiseen kaivoskuiluun Gravistore-energiavaraston prototyyppi. Varasto olisi Euroopassa ensimmäinen laatuaan.


Gravistoressa energia varastoituu raskaaseen painoon. Kun sähkö on kallista, painon annetaan laskeutua ja siitä tuotetaan energiaa. Kun sähkö on halpaa, sillä nostetaan painoa takaisin ylös.


Suunniteltu varastointikapasiteetti on 20 megawattituntia ja teho kaksi megawattia. Vuonna 2021 Gravitricity sai valmiiksi 250 kilowatin energiavaraston Edinburghissa.


Aikataulusta yhtiöt eivät vielä ole kertoneet.
 
Tuollainen on varmasti ihan suht ok systeemi. Yksinkertainen, halpa, kestää hamaan tappiin ja hyvä hyötysuhde. Ei paljoa hissistä tai teollisuusnosturista eroa periaatteeltaan. Toki vaikea ja kallis tehdä kohtuuttoman suuri.
 
Ei paljoa hissistä tai teollisuusnosturista eroa periaatteeltaan. Toki vaikea ja kallis tehdä kohtuuttoman suuri.
Jos laittaisi rinnakkain sellaisia isoja tehdashissejä, joita näkee esim. paperitehtailla. Sellaisia, joihin voi ajaa trukilla sisään. Koneella näyttäisi olevan 330 metrin testikuilu Tytyrin kaivoksessa, joten osaisivat varmaan aika äkkiä sanoa, onko ideassa mitään järkeä.
 
Kuitenkin se on sina joka nillittaa?
Niinhän hän itse sanoi, joten mitä siitä huomauttamaan? :lol:
Vähän kuin appelsiinimehu, mutta en sitäkään kutsuisi fluidiksi vaan ihan nesteeksi.
Toisia läheisesti aiheeseen liittyviä termejä käyttäen se on paitsi ainakin osaltaan liuos myös fysikaalisesti seos, joka on lajiltaan ainakin emulsio ja suspensio.

Näin maalaismiehenä sanoisin arkikielisesti, että esitetyn varastovoimalan käyttämä fluidi on kuvauksen perusteella lietettä, joka sopivan sattuman kautta on myös insinööris-luonnontieteellisesti korrekti termi. Ilmeisesti PR-osasto on todennut että fluidivoimala kuulostaa seksikkäämmältä kuin lietevoimala. Lisäksi jälkimmäinen saattaisi aiheuttaa sekaannusta biokaasuenergian kanssa.
 
Huimien hintapiikkien piti olla vain 2022 energiakriisin aikainen väliaikainen tilanne, nyt ne on peruskauraa kesäkelilläkin kun on rutiinihuollot päällä ydinvoimaloissa ja siirtoyhteyksissä eikä tuule. Outoa kun tässä välissä oli tilanne että Venäjän tuonti oli loppunut eikä OL3 oltu vielä edes saatu tuotantoon eikä meno siitä huolimatta ollut tällaista.
 
Viimeksi muokattu:
rutiinihuollot päällä ydinvoimaloissa
Niin, jos OL3 huolto ei olisi mennyt päällekkäin OL2 ja OL1 kanssa. Ja se Estlinkki on edelleen paskana eli summa summarum meillä on tällä hetkellä vähemmän kapasiteettia kuin ennen 24.2.2022 mikä luonnollisesti näkyy hinnoissakin.
 
Suomessa on tällä hetkellä noin kymmenkertainen hinta verrattuna Ruotsiin ja Norjaan. Aamulla klo. 7 alkoi huolto joka rajoittaa tuontia Ruotsista SE1 -> FI 1000 Megawattiin. Kuitenkin tuonti Ruotsista on reilusti alle sen (654 MW), vaikka OL3 ei ole päällä. Norjan suuntainen siirtokapasiteetti on 100 MW ja nyt Suomesta viedään Norjan suuntaan 16 MW. Ei oikein toimi se periaate, että sähköä virtaa kalliimpaan suuntaan eikä siirtokapasiteettia hyödynnetä maksimaalisesti.




9CCE27DF-42FA-4099-B168-AFEC7A69F551.jpeg
 
Niin, jos OL3 huolto ei olisi mennyt päällekkäin OL2 ja OL1 kanssa. Ja se Estlinkki on edelleen paskana eli summa summarum meillä on tällä hetkellä vähemmän kapasiteettia kuin ennen 24.2.2022 mikä luonnollisesti näkyy hinnoissakin.
Yleensä Estlink 2 tasoittaisi Suomen hintojen volatiliteettia, mutta nyt on Baltiassakin kallista.
 
OL3:n piti käynnistyä ensi yönä klo 01, mutta nyt tuli 20 tuntia lykkäystä, eli starttaa vasta tiistai-iltana klo 21. Positiivista sinänsä, että nyt lykkäyksessä on kyse tunneista, ei päivistä. :)
 
Helen mokasi tarjouksissa, ja tarjosi vahingossa 140 MW liikaa sähköä myytäväksi koko vuorokauden ajalle. Eli tänään olisi vielä kalliimpaa sähköä, jos Helen ei olisi noin tehnyt. Uskovat pystyvänsä tuottamaan suurimman osan tuosta sähköstä itse.
 
Huimien hintapiikkien piti olla vain 2022 energiakriisin aikainen väliaikainen tilanne

Kellä mahtaa olla mahti tehdä tuollaisia "lupauksia"? Ei kai kukaan pysty ennustamaan pörssihintoja N vuoden päähän tai lupaamaan hintapiikeistä mitään. Sinänsä keskihinnathan ovat tulleet roimasti alas vuoden 2022 korkeista lukemista. Joulukuussa -22 veroton keskihinta oli vielä lähes 25c/kWh. Nyt ollaan noin 7 c/kWh:ssa eli karkeasrti 70% kadonnut hinnoista. Ja kun saadaan ydinvoimalat takaisin ruotuun, niin tilanne rauhoittuu. Mutta eihän OL3:nkaan hyvin pitkäksi venynyttä huoltoa voi kukaan osata ennakoida.
 
On tuo kyllä minun mielestäni ongelma, että jos ydinvoiman, vesivoiman ja tuulivoiman kapasiteetti ei riitä, niin heti sähkön hinta moninkertaistuu. Minusta kyllä siirtoyhteyksien lisääminen olisi se helpoin tapa vähentää sähkön hinnan volatiliteettia. Ruotsilla on tosin omat ongelmansa siirtoverkoissa, ja lisäyhteyksillä Baltiaan voi kyllä olla usein nostava vaikutus sähkön hintaan. Jatkossa varmaan vielä enemmän, kun Baltian ja Puolan välille valmistuu uusi yhteys.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 761
Viestejä
4 498 150
Jäsenet
74 279
Uusin jäsen
Muskotti

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom