• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

Syväkurkkumme saitilta kertoi, että odottelivat jäähtymistä melkein pari viikkoa ylimäärästä, ennen kuin pääsivät töihin tarkastuksia tekemään. Tahtoo sanoa sitä, että ei se tulevissa huolloissa jäähdy yhtään sen nopeammin, eli huoltoja ei saada koskaan menemään alunperin suunnitellussa ajassa. Pitänee suunnitella uudelleen koko seisakki ja ajoittaa kaikki ydinvoimaloiden seisakit uudelleen.
 
Syväkurkkumme saitilta kertoi, että odottelivat jäähtymistä melkein pari viikkoa ylimäärästä, ennen kuin pääsivät töihin tarkastuksia tekemään. Tahtoo sanoa sitä, että ei se tulevissa huolloissa jäähdy yhtään sen nopeammin, eli huoltoja ei saada menemään alunperin suunnitellussa ajassa. Pitänee suunnitella uudelleen koko seisakki ja ajoittaa kaikki ydinvoimaloiden seisakit uudelleen.
Tähän joku parkuja vois täällä si jo sanoa et mikseivät aukasseet ikkunoita et ois kylmä ilma päässy sisälle :rofl:
 
Mielenkiintoista sinänsä, jos jäähtymisnopeus on tullut yllätyksenä laitostoimittajalle. Kiinassa kun on näitä Olkiluodon sisarreaktoreita ollut käytössä jo semmoisen viisi vuotta.
 
Jännärinä vielä mikäli koko Olkiluoto on kohta seis, eivät saa nyt tuota OL2:stakaan ajallaan huollettua näköjään. Alkaa jo vähän ihmetyttää mitä siellä oikein hommaillaan, OL2 nyt ainakin pitäisi olla tuttua tekniikkaa.
Ol2 ei taida olla enää mitään korkauksia vaan kuten jutussakin mainittiin niin laitoksen ylösajamisen käynnistykseen valmistelevat nyt.

Kannattaa nyt kuitenkin muistaa että täyteen tehoon nosto kestänee sen noin 60h.
 
Ol2 ei taida olla enää mitään korkauksia vaan kuten jutussakin mainittiin niin laitoksen ylösajamisen käynnistykseen valmistelevat nyt.

Kannattaa nyt kuitenkin muistaa että täyteen tehoon nosto kestänee sen noin 60h.
Ei voi kestää,mullakin syttyy heti valot ko katkasimesta käännän, enkä tarvii siihen ee ol1-3,ko saan sähön tökkelistä, sieltä riittää sitä...
 
Tahtoo sanoa sitä, että ei se tulevissa huolloissa jäähdy yhtään sen nopeammin, eli huoltoja ei saada koskaan menemään alunperin suunnitellussa ajassa.

Ei välttämättä, koska jokaisessa huollossa ei tulla tekemään kaikkia niitä asioita, jotka tehdään nyt. Tämä eka seisakkihan on erittäin perusteellinen huolto, kerta se taitaa toimia myös viimeisenä takuuhuoltona.
Lisäksi voi olla, että nyt viisaampina voivat ensi kerralla aikatauluttaa asioita eri lailla, kun tietävät, että kuinka kauan eri komponenttien jäähtymiset kestää.
 
Kyll ma silti luulen etta ne vuoden paivat tuossa pohtii kuinka jaahdytysta voisi tehostaa jotta huolto paasee aikaisemmin toihin.
 
Syväkurkkumme saitilta kertoi, että odottelivat jäähtymistä melkein pari viikkoa ylimäärästä, ennen kuin pääsivät töihin tarkastuksia tekemään. Tahtoo sanoa sitä, että ei se tulevissa huolloissa jäähdy yhtään sen nopeammin, eli huoltoja ei saada koskaan menemään alunperin suunnitellussa ajassa. Pitänee suunnitella uudelleen koko seisakki ja ajoittaa kaikki ydinvoimaloiden seisakit uudelleen.
Kaikkein pahimpia tornareiden levittäjiä ovat ne alihankkijat, joilla ei laitoksen prosessista ole sen syvällisempää tietoa. Ja siksi asiat kääntyvät sellaiseen muotoon, että jäähtyminen kestää pari viikkoa. Metalli kyllä saadaan jäähtymään nopeastikkin, jos lämpökuorma otetaan pois. Laitos on vain sen verran kompleksinen, ettei sitä vain "sammuteta ja kaikki paikat jäähtyvät". Osa järjestelmistä pitää olla käytössä pitkäänkin vaikka jälkilämmön poistossa ja alasajossa tehdään kaikenlaisia testejä, jotka vaativat että lämpöä pidetään yllä tietyissä järjestelmissä. Tai sitten kemian parametrit pitää tuunata kuntoon ennen jäähdytystä. Tämä sitten taas lykkää jonkun toisen järjestelmän sammutusta jne. Kyllä ne itse järjestelmät saadaan ihan fysiikan lakien mukaan jäähtymään, kunhan vain kyseisen järjestelmän vuoro tulee alasajosekvenssissä. Nyt nämä ensimmäiset vuosihuollot ovat poikkeuksellisen laajat ja tarkastuksia tehdään paljon ja riippuvuuksia huoltosekvenssissä on niin älytön määrä, että pakosti tulee tietyille huoltoporukoille välillä odotteluaikaa.
 
No siis suunnitelman mukaan heidän piti päästä aloittamaan työt x vrk alasajon jälkeen. Pääsivät melkein 2vk myöhässä, koska laitos ei jäähtynyt suunnitellussa ajassa.

Tuskinpa tuollaista voi millään hiilihappojäällä shokkijäähdyttää, sen vähän mitä tiedän prosessiteollisuuden laitteiden alas ja ylösajoista. Lämpölaajenemiset, lämpöjännitykset ja muut nääs. Ydinvoiman kanssa en ole ollut tekemisissä, mutta tuskin mekaanisessa mielessä niin kauheasti eroaa muista kuumana käyvistä prosesseista, kuten sellutehdas tms.
 
No siis suunnitelman mukaan heidän piti päästä aloittamaan työt x vrk alasajon jälkeen. Pääsivät melkein 2vk myöhässä, koska laitos ei jäähtynyt suunnitellussa ajassa.

Tuskinpa tuollaista voi millään hiilihappojäällä shokkijäähdyttää, sen vähän mitä tiedän prosessiteollisuuden laitteiden alas ja ylösajoista. Lämpölaajenemiset, lämpöjännitykset ja muut nääs. Ydinvoiman kanssa en ole ollut tekemisissä, mutta tuskin mekaanisessa mielessä niin kauheasti eroaa muista kuumana käyvistä prosesseista, kuten sellutehdas tms.
Kuten sanoin, alihankkijat eivät yleensä tiedä laitoksen prosessista ja alasajosta kokonaiskuvassa tuon taivaallista. He ymmärtävät vain sen oman osuutensa. Laitoksen jäähdytys kylmään sammutettuun tilaan ja reaktorin paineettomaksi tekeminen ei ole vain metallin jäähdytystä. Vaikka terminä puhutaan jäähdyttämisestä, tuo tiedotteistta käytetty "jäähtyminen" pitää kuitenkin sisällään paljon erilaisia vaiheita, muita töitä, määräaikaiskokeita, vesikemian säätöä ynnä muuta. Kaikki enemmän tai vähemmän toisistaan riippuvia toimintoja. Esimerkkinä vaikka jälkilämmönpoistoketjujen huollot ovat naimisissa polttoainesiirtojen kanssa tai höyrystimen tyhjennykset vaativat lauhduttimen tyhjökäytön. Tyhjennykset ottavat juuri sen verran aikaa, kun vesikemia saadaan kohdilleen, jotta voidaan vedet laskea itämereen päästörajoissa. Ja jos lauhdutin pidetään tyhjökäytössä höyrystintöiden valmistelussa, niin turbiini rullaa lämpimänä ja esimerkiksi generaattorin huoltotyöt odottavat. Generaattori, lauhdutin ja höyrystin ovat kaikki toisistaan täysin irrallisia järjestelmiä ja niillä kaikilla on omat huoltoporukat (jotka eivät tiedä muuta kuin oman työtehtävänsä), mutta kokonaiskuvassa kaikki järjestelmät ovat naimisissa keskenään.

Komponentit kyllä jäähtyvät fysiikan lakien mukaan, kunhan niiden annetaan jäähtyä. Laitoksen jäähdyttäminen vuosihuoltoon taas tarkoittaa paljon enemmänkin kuin kirjaimellista jäähtymistä.
 
Syväkurkku on joku naapurin pertti joka kertonu tarinaa esson baarissa?
Pääinsinööri Teemu Leppänen sanoo, että tekniset ongelmat yllättivät.

– Ensimmäiseksi huomattiin, että laitos on iso ja sen jäähtyminen kesti odotettua kauemmin. Miehet odottivat, että pääsevät töihin, se kesti todella kauan.

Irto-osaepäily polttoaineessa ja muita ongelmia tuli eteen huoltotöiden edetessä.

– Yksittäisiä pieniä asioita ratkottiin yksitellen. Kun yksi tökkää, niin muut odottavat, ei siinä pystytä hyppäämään yli vaiheitten. Tämä aiheutti aikataulun venymisen.

 
Mielenkiintoista sinänsä, jos jäähtymisnopeus on tullut yllätyksenä laitostoimittajalle. Kiinassa kun on näitä Olkiluodon sisarreaktoreita ollut käytössä jo semmoisen viisi vuotta.

Taisi Kiinassa ne huollot kestää kauemmin. Ja yhdessä vaiheessa vaikka polttoaine meni rikki ne ei enää viittinyt korjata.
 
Kuten sanoin, alihankkijat eivät yleensä tiedä laitoksen prosessista ja alasajosta kokonaiskuvassa tuon taivaallista. He ymmärtävät vain sen oman osuutensa. Laitoksen jäähdytys kylmään sammutettuun tilaan ja reaktorin paineettomaksi tekeminen ei ole vain metallin jäähdytystä. Vaikka terminä puhutaan jäähdyttämisestä, tuo tiedotteistta käytetty "jäähtyminen" pitää kuitenkin sisällään paljon erilaisia vaiheita, muita töitä, määräaikaiskokeita, vesikemian säätöä ynnä muuta. Kaikki enemmän tai vähemmän toisistaan riippuvia toimintoja. Esimerkkinä vaikka jälkilämmönpoistoketjujen huollot ovat naimisissa polttoainesiirtojen kanssa tai höyrystimen tyhjennykset vaativat lauhduttimen tyhjökäytön. Tyhjennykset ottavat juuri sen verran aikaa, kun vesikemia saadaan kohdilleen, jotta voidaan vedet laskea itämereen päästörajoissa. Ja jos lauhdutin pidetään tyhjökäytössä höyrystintöiden valmistelussa, niin turbiini rullaa lämpimänä ja esimerkiksi generaattorin huoltotyöt odottavat. Generaattori, lauhdutin ja höyrystin ovat kaikki toisistaan täysin irrallisia järjestelmiä ja niillä kaikilla on omat huoltoporukat (jotka eivät tiedä muuta kuin oman työtehtävänsä), mutta kokonaiskuvassa kaikki järjestelmät ovat naimisissa keskenään.

Komponentit kyllä jäähtyvät fysiikan lakien mukaan, kunhan niiden annetaan jäähtyä. Laitoksen jäähdyttäminen vuosihuoltoon taas tarkoittaa paljon enemmänkin kuin kirjaimellista jäähtymistä.
No tilanne oli kuitenkin se, että tarkastuslaitos oli tilattu huoltoseisakkiin aloittamaan hommat päivämäärällä x. Pääsivät aloittamaan reippaasti myöhässä. Ei siinä tarvita prosessituntemusta, jotta ymmärtää että ollaan myöhässä tilaajan aikataulusta, eikä tilaajan suunnitelma toteudu.

Muista myöhästymisistä en tiedä, kuin tuosta tarkastajien, josta viesti oli "jäähdytellään".
 
No niin, taas viivästyi OL3 huollon valmistuminen. Nyt ennuste valmistumisesta 14.5.

15.3.2024: 7 päivää lisää
28.3.2024: 5 päivää lisää
12.4.2024: 8 päivää lisää
21.4.2024: 6 päivää lisää
28.4.2024: 4 päivää lisää
30.4.2024: 2 päivää lisää
8.5.2024: 4 päivää lisää
 
No niin, taas viivästyi OL3 huollon valmistuminen. Nyt ennuste valmistumisesta 14.5.

15.3.2024: 7 päivää lisää
28.3.2024: 5 päivää lisää
12.4.2024: 8 päivää lisää
21.4.2024: 6 päivää lisää
28.4.2024: 4 päivää lisää
30.4.2024: 2 päivää lisää
8.5.2024: 4 päivää lisää
Kun näitä viivästymisuutisia tulee tasaiseen tahtiin, ei liene järkevää katsoa suoraan niitä luvatuja päivämääriä. Vaan laskea miten asymptoottisesti lähestetään nollaa. En nyt jaksa pistää graafille, mutta varmaan siihen 18-19.5:ttä viikonlopulle menee jos menee viimesimmän mukaan (8 päivän aikan 4 päivää lisää).
 
Onko tässä nyt sitten niin, että samojen henkilöiden pitäisi olla töissä sekä OL3 että OL2 ja kun he eivät voi jakautua, niin molempien projektien valmistuminen viivästyy. Tuskaista tuntuu kuitenkin olevan.
 
Kun näitä viivästymisuutisia tulee tasaiseen tahtiin, ei liene järkevää katsoa suoraan niitä luvatuja päivämääriä. Vaan laskea miten asymptoottisesti lähestetään nollaa. En nyt jaksa pistää graafille, mutta varmaan siihen 18-19.5:ttä viikonlopulle menee jos menee viimesimmän mukaan (8 päivän aikan 4 päivää lisää).
Jos vaan jatkais tota käyrää niin 24.5. ennuste olis että 24.5. on valmista. Toki ihan vaan vikaa pätkää jos jatkais niin olis jo 20.5.
1715149592565.png
 
Viimeksi muokattu:
Onko tässä nyt sitten niin, että samojen henkilöiden pitäisi olla töissä sekä OL3 että OL2 ja kun he eivät voi jakautua, niin molempien projektien valmistuminen viivästyy. Tuskaista tuntuu kuitenkin olevan.

Nyt ei nordpoolissa sanota viivästyksen syytä, edellisten viivästysten tyyliin technical problems jne, todetaan vain new event stop. Tiukille menee OL1:n huollon kanssa, koska OL2:n täyden tehon saavuttamisessa menee 60h klo 01 9.5. jälkeen
 
Nyt ei nordpoolissa sanota viivästyksen syytä, edellisten viivästysten tyyliin technical problems jne, todetaan vain new event stop. Tiukille menee OL1:n huollon kanssa, koska OL2:n täyden tehon saavuttamisessa menee 60h klo 01 9.5. jälkeen
Olkiluoto 3:n ensimmäistä kertaa toteutettavat vuosihuollot pitenevät vielä neljällä päivällä turbiini-generaattorin lisätutkimuksien vuoksi luotettavan käytön varmistamiseksi. Nyt päivitetyn aikataulun mukaan huollot saadaan päätökseen 14. toukokuuta.

 
Jos vaan jatkais tota käyrää niin 24.5. ennuste olis että 24.5. on valmista. Toki ihan vaan vikaa pätkää jos jatkais niin olis jo 20.5.
1715149592565.png
Työt on tehty on yksi juttu ja ylösajo on toinen. Kylmästä ylösajossa punaiset valot palavat ja summerit soivat, niin herra tietää milloin on tuotannossa. Veikkaan edelleen stetsonista ihan toukokuun loppua = kuun vaihdetta.
 
Työt on tehty on yksi juttu ja ylösajo on toinen. Kylmästä ylösajossa punaiset valot palavat ja summerit soivat, niin herra tietää milloin on tuotannossa. Veikkaan edelleen stetsonista ihan toukokuun loppua = kuun vaihdetta.
Sitten kun viimein saadaan mylly pyörimään vielä kokeeksi sammutetaan ja katsotaan käynnistyykö uudestaan. Nooh, juhannuksena viimeistään uraani halkeaa.
 
  • Tykkää
Reactions: B12
Taisi Kiinassa ne huollot kestää kauemmin. Ja yhdessä vaiheessa vaikka polttoaine meni rikki ne ei enää viittinyt korjata.
Kiinassa toinen laitoksista laitos oli alhaalla useampia kuukausia ja käyttökerroin jäi tuulivoiman tasolle 30%:iin.
No tilanne oli kuitenkin se, että tarkastuslaitos oli tilattu huoltoseisakkiin aloittamaan hommat päivämäärällä x. Pääsivät aloittamaan reippaasti myöhässä. Ei siinä tarvita prosessituntemusta, jotta ymmärtää että ollaan myöhässä tilaajan aikataulusta, eikä tilaajan suunnitelma toteudu.

Muista myöhästymisistä en tiedä, kuin tuosta tarkastajien, josta viesti oli "jäähdytellään".
Mutta sepäs se, "jäähdytellään" ei tarkoita vain sitä metallin jäähtymistä, vaikka se ulkopuolisille ja asiasta tietämättömille sellaiseen muotoon vääntyykin. Se on totta, että lukuisat alihankkijat ovat tilattu juurikin sen alkuperäisen aikataulun mukaan tekemään huoltotehtävänsä laitokselle (ja se on myös syy miksi laitoksen huoltoa ei voitu lykätä kesään, kun huoltosopimukset oli jo allekirjoitettu kauan sitten). Aikataulusta myöhästyminen taas ei johdu siitä metallin jäähtymisestä, vaan alasajon aikana suoritettujen töiden hitaudesta ja vastoinkäymisistä. Alkuperäinen aikataulu (ja myöhemmät versiot) on tehty minuutin resoluutiolla, joka ottaa huomioon vain parhaat aika-arviot alasajo prosessin eri vaiheista, joista onkin kokemusta jo vuosien ajalta käyttöönottovaiheesta. Nyt laitos ajettiin ensimmäisen kerran alas tehoajolta, eikä näitä kaikkia vaiheita ole voitu testata ennen kokonaisuudessa. Ja vastoinkäymisiä luonnollisesti oli tiedossa, mutta aikataulut menevät aina sen hetkisen arvion mukaan.

Ei tuo odottelu painevesireaktorien huollossa kuitenkaan mitenkään tavatonta ole. Loviisan ydinvoimalaitosten huollossa pitkiä odotusaikoja tulee myös usein vuosikymmenten huoltokokemuksellakin. Yleensä siinä kohtaa saadaan vaan järjestettyä huoltomiehille vain korvaavat hommat ja se uudelleenjärjestelyn hallitseminen on sitä vuosikymmenten kokemusta. Enkä nyt usko, että jotkut Dekran tarkastajatkaan ovat tumput suorassa istuneet vuosihuoltokanttiinissa, vaan muita hommiakin on ollut. Oletan, että tuo "parin viikon jäähdyttelyn odottaminen" on koskenut jotain primääripiiriin yhteydessä olevia komponentteja, mikä on tarkoittanut että alasajon ja jäähdyttelyn jälkeen on myös purettu polttoaine reaktorista ja tyhjennetty primääripiirit ynnä muut toiminnot.
 
Suomessa ehkä voisivat, ainakin ne todelliset asiantuntija-tason tyypit, hioa ehkä tuota ulosantia siihen liittyen mitä haluavat tiedottaa mediassa. Turhan usein tulee, ehkä tahatonta, komiikkaa mukaan noihin.
 
Suomessa ehkä voisivat, ainakin ne todelliset asiantuntija-tason tyypit, hioa ehkä tuota ulosantia siihen liittyen mitä haluavat tiedottaa mediassa. Turhan usein tulee, ehkä tahatonta, komiikkaa mukaan noihin.
Nuo Tvo:n sivuilla julkaistavat uutiset kirjoittaa jokin viestinnän ammattilainen, jolla ei loppujen lopuksi sen enempää tietotaitoa laitoksesta. Hän tyyliin kuuntelee vain siellä vuosihuoltokokouksessa pääkohdat, kun puhutaan että jäähdytyksessä viivettä (koko alasajoprosessi kaikkine töineen) ja kirjoittaa sen pohjalta lyhyet tiedotteet ulos. Viestinnän ammattilainen kirjoittaa myös pitkälti omaan muotoon ne kommentit asiantuntijoiden haastattelusta ja varsinkin mediassa uutiset ovat usein hyvinkin koomisia ja välillä tieto on ehtinyt muuttua ihan toisenlaiseksi jo siitä yhtiön omasta uutisesta. Tapahtuu rikkinäinen puhelin -efekti.

Kaksi piippuinen juttu. Toisaalta on hienoa, että tiedotetaan asioista teknisistäkin asioista avoimemmin ja jopa somea on otettu haltuun kaikenlaisilla instagram-päivityksilläkin. Toisaalta taas väärinymmärryksen määrät kasvavat silti, kun tiedotteet jäävät hyvin pintapuolisiksi ja viestinnän teknisessä tiedossa on puutteita.
 
Tarkastajalle osat olivat liian kuumia tarkastettaviksi. Oliko kyse sitten alasajon hitaudesta vai metallin jäähtymisestä, ei ole minulla tiedossa. Lämpötilaan siis sillä jäähtymisellä viitattiin, kuinka se näkyy tarkastusta suorittavalle henkilölle. Kättä polttaa, niin ei voi tehdä testejä tai edes purkaa laitetta. Niissä (NDT-tarkastukset ym) on muutenkin standardien määrittelemät lämpötilarajat.
 
Varmaan tämän kokemuksen perusteella ensi kerralla pyritään raivaamaan pidemmät marginaalit eri laitosten huoltojen välille jotta vältytään päällekkäisyyksiltä. Toisaalta kuten tuossa jo todettiin, voidaan työjärjestystä muuttaa niin, että saataisiin edes osin hyödynnettyä tuo pidempi jäähtymisen odottelu. En siis usko, että vastaavaa tarvitsee enää ensi vuonna kokea. Kyse kuitenkin uudentyyppisen laitoksen ensimmäisestä huollosta. Ei ole ihme, jos ei ihan sukkana mene sisään. Ensi vuonna moni asia on jo tiedossa.
 
Varmaan tämän kokemuksen perusteella ensi kerralla pyritään raivaamaan pidemmät marginaalit eri laitosten huoltojen välille jotta vältytään päällekkäisyyksiltä.
Niin tänä vuonna aloitukset OL3 2.3., OL2 28.4. ja OL1 12.5.
Ensi vuonna OL3 1.3., OL1 4.5. ja OL2 18.5. ..

En tuossa ihan valtavaa muutosta näe, mutta ehkä ensi vuosi sitten on liian pian että voisi muuttaa suunnitelmia tai suunnitelmia ei ole vielä muutettu.

2026 vaikuttaakin sitten jo järkevämmältä. OL2 1.3., OL2 15.3. ja OL3 9.5.

Mutta 2027 jään miettimään että onko tuo OL3:n 18.9. alkava ja ehkä marraskuussa valmistuva jo vähän turhankin myöhäinen korvaussähkön hinnan kannalta.
 
Tarkastajalle osat olivat liian kuumia tarkastettaviksi. Oliko kyse sitten alasajon hitaudesta vai metallin jäähtymisestä, ei ole minulla tiedossa. Lämpötilaan siis sillä jäähtymisellä viitattiin, kuinka se näkyy tarkastusta suorittavalle henkilölle. Kättä polttaa, niin ei voi tehdä testejä tai edes purkaa laitetta. Niissä (NDT-tarkastukset ym) on muutenkin standardien määrittelemät lämpötilarajat.
Kyllä se metalli pysyy kuumana siellä niin kauan kuin se pidetään kuumana. Se on alasajoprosessin hitautta ja sen eri vaiheissa ilmeneviä vastoinkäymisiä, kun tietyt prosessijärjestelmät joudutaan pitämään kuumana ja käynnissä. Osa järjestelmistä tietenkin saatiin heti alasajon jälkeen jäähtymään ja huoltoon, mutta osaa tarvitaan pitkään sen alasajon jälkeenkin kunnes koko reaktori on saatu tyhjäksi.
 
Aina välillä unohtuu, että OL3:n toiminnan aikana 300 MW Ruotsista tulevasta siirtokapasiteetista on varattu OL3:n poikkeustilanteita varten, eli jos se tipahtaa varoittamatta verkosta. Näköjään OL3:n huollon aikana tuo 300 MW on ollut normaalissa käytössä.
 
Aina välillä unohtuu, että OL3:n toiminnan aikana 300 MW Ruotsista tulevasta siirtokapasiteetista on varattu OL3:n poikkeustilanteita varten, eli jos se tipahtaa varoittamatta verkosta. Näköjään OL3:n huollon aikana tuo 300 MW on ollut normaalissa käytössä.
Jokohan kohta alkaisi akut olemaan sellaisissa hinnoissa, että kannattaisi pykätä Olkiluotoon akkulaitos. 300 MWh akkuja maksaisi sellaisen 45 miljoonaa, jos heitetään hinnaksi 150 e/kWh. Mitenhän kauan tuohon OL3 suojaukseen osallistuvien laitosten pitää tuottaa vaadittu teho? Jos tunti riittäisi, niin 45 miljoonalla saataisiin siis lisää sähköntuontikapasiteettia 300 MW. Tällöin uuden kapasiteetin hinnaksi tulisi 0,15 miljoonaa/MW. Vaikka suojan kestoa nostettaisiin 10 tuntiin, niin uusi tuontikapasiteetti olisi siltikin halvempaa kuin länsimaiden edullisimmat ydinvoimaprojektit Koreassa - toki ei voi suoraan verrata kokonaan uutta tuotantoa ja uutta siirtokapasiteettia. 400 MW Wärtsilän dieseleitä kuulemma maksaisi 20 miljoonaa - joka ikinen vuosi. Aurora Linen hinta puolestaan on 0,27-0,31 milj./MW (riippuen sähkön suunnasta).
 
Jokohan kohta alkaisi akut olemaan sellaisissa hinnoissa, että kannattaisi pykätä Olkiluotoon akkulaitos. 300 MWh akkuja maksaisi sellaisen 45 miljoonaa, jos heitetään hinnaksi 150 e/kWh. Mitenhän kauan tuohon OL3 suojaukseen osallistuvien laitosten pitää tuottaa vaadittu teho? Jos tunti riittäisi, niin 45 miljoonalla saataisiin siis lisää sähköntuontikapasiteettia 300 MW. Tällöin uuden kapasiteetin hinnaksi tulisi 0,15 miljoonaa/MW. Vaikka suojan kestoa nostettaisiin 10 tuntiin, niin uusi tuontikapasiteetti olisi siltikin halvempaa kuin länsimaiden edullisimmat ydinvoimaprojektit Koreassa - toki ei voi suoraan verrata kokonaan uutta tuotantoa ja uutta siirtokapasiteettia. 400 MW Wärtsilän dieseleitä kuulemma maksaisi 20 miljoonaa - joka ikinen vuosi. Aurora Linen hinta puolestaan on 0,27-0,31 milj./MW (riippuen sähkön suunnasta).
Olkiluodossahan on noin 100 MWh akkulaitos ja hinta on moninkertainen tuohon arvioon nähden. Toki parissa vuodessa hinnat varmasti tulleet alas, mutta ei varmaan ihan tuohon hintaan vieläkään päästä.
 
Olkiluodossahan on noin 100 MWh akkulaitos ja hinta on moninkertainen tuohon arvioon nähden. Toki parissa vuodessa hinnat varmasti tulleet alas, mutta ei varmaan ihan tuohon hintaan vieläkään päästä.
Jep vähän realistisempi tuo hinta. Plus ylläpitokulut, nekään tuskin ihan halvat on.
 
Aina välillä unohtuu, että OL3:n toiminnan aikana 300 MW Ruotsista tulevasta siirtokapasiteetista on varattu OL3:n poikkeustilanteita varten, eli jos se tipahtaa varoittamatta verkosta. Näköjään OL3:n huollon aikana tuo 300 MW on ollut normaalissa käytössä.

Toisaalta siirtolinjojen ja sähköasemien huoltosesonki alkoi suunnilleen samanaikaisesti, ja kaiken lisäksi Aurora Linen työt.. Melkein koko OL3 huollon aikana tuonti ruotsista on ollut rajoitettu.
 
Lähti se OL2 sitten käyntiin klo 9:00, tosin käynnistykseen oli tullut vielä viime hetkellä 8 tunnin viivästys. Nyt näyttää olevan noin 400 MW teho.

Huomenna taitaa olla ilmaista sähköä, kun on tulossa hyvät tuuletkin.
 
Ranualle kaavaillusta metanolitehtaasta tehty kaavoitusaloite. Vapo rakentaisi myllyjä ja ETFuels metanolitehtaan. Yllättävin tieto, jota en ihan purematta niele:
Tehdasta ja tuulivoimaloita ei tarvitse liittää sähköverkkoon, koska tehdas saa tarvitsemansa sähkön pääasiallisesti suoraan omista tuulivoimaloista.

Kerrassaan mainiota, jos näin tosiaan on, mutta skeptisyyttä herättää.
 
En nyt usko että sitä ihan kokonaan jätettäisiin kytkemättä sähköverkkoon. Mutta tietty jos kaikki prosessisähkö tulee omista myllyistä, niin sittenhän se liittymä voi olla perus toimistorakennuksen luokkaa. Eli siis että valot sun muut toimii tuulettomallakin säällä.
 
Toivottavasti kaikki pärjää kun huomenna on kalliimpi saunapiikki kuin tänään.

Olisin odottanut että menee edes sentin verran miinukselle kovien tuulien myötä mutta ei näköjään.
 
Olisin odottanut että menee edes sentin verran miinukselle kovien tuulien myötä mutta ei näköjään.
Eiköhän selkeitä miinushintoja tule lähinnä useiden samanaikaisten isojen huoltokeskeytysten ulkopuolella. Pidän varmana että niitä nähdään tulevina kesinä, vaikka voivat jäädä vähemmälle. Täällähän on kerrottu sähkövoiman tuottajien alkaneen tulla järkiinsä, ettei ole ihan pakko käyttää periaatteesta* 24/7 ja myydä tappiolla täyttä tehoa tämän tästä. Itsehän luulin sitä alkuun vitsiksi, niin kumipäistä touhua on ollut.

*Ei ilmeisesti ole aina ollut käytännöllistä tapaa lepuuttaa systeemiä edes tuntitasolla.
 
Voihan se olla että useampikin firma on Black Fridayn jälkeen tarkastellut omaa huutokauppakäyttäytymistä uudestaan.
 
Ranualle kaavaillusta metanolitehtaasta tehty kaavoitusaloite. Vapo rakentaisi myllyjä ja ETFuels metanolitehtaan. Yllättävin tieto, jota en ihan purematta niele:


Kerrassaan mainiota, jos näin tosiaan on, mutta skeptisyyttä herättää.
No miksei onnistuisi. Tyynellä säällä tuotetaan sillä aiemmin tuotetulla metanolilla sähköä minimaalinen määrä mitä tarvitaan pitämään laitos valmiudessa. Tyyliin sen verran että laitoksen ruokalan jääkaapin lamppu toimii.
Mutta en minä tiedä. Kunhan arvailen.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 745
Viestejä
4 497 546
Jäsenet
74 278
Uusin jäsen
Mikat89

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom