Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[HTK12]

Yritän tässä nyt selittää kuin kahdeksan vee lapselle että kysynnän noustessa minkä tahansa tuotteen hinta nousee. Ei minulla ole tämän enempää rautalankaa ja pahoin pelkään että samassa lapsen omaisessa tilassa hiihtää suurin osa poliitikoistammekin.

Tottakai se nousee, mutta se nousee myös siellä Etelä-Ruotsissa, koska vievät sinne kokoajan sähköä enemmän kuin tuovat Suomeen. Edelleen ei ne yritykset saa halpaa sähköä siellä Pohjois-Ruotsissa, jos alueen pörssihinta raketoi kuten väität. Vesivoima on sitä ideaalista säätövoimaa ja tuottajat tietävät sen itsekin -> saavat hyvät rahat kun myyvät sen pörssiin kun hinta on "sopiva". He on tekemässä voittoa, joten en kyllä näe mitään syytä myydä alehintaan yrityksille pitkällä sopparilla, jos myymällä pörssiin voi saada paljon paremmat rahat. Jos hinta lähtee nousuun ei sinne kannata enää niitä paljon energiaa kuluttavia investointeja tehdä -> en usko edelleenkään näiden aiemmin väitettyjen suunnitelmien toteutumiseen siinä laajuudessa mitä on esitetty. Esim. vihreän vedyn tuottaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa, jos alueen hinta raketoi. Edelleenkään et ole pystynyt kertomaan mitään järkevää perustelua väitteellesi, että SE1-FI siirtoyhteys nostaisi sähkön hintaa Suomessa.

 

[maxion]

Tottakai se nousee, mutta se nousee myös siellä Etelä-Ruotsissa, koska vievät sinne kokoajan sähköä enemmän kuin tuovat Suomeen. Edelleen ei ne yritykset saa halpaa sähköä siellä Pohjois-Ruotsissa, jos alueen pörssihinta raketoi kuten väität. Vesivoima on sitä ideaalista säätövoimaa ja tuottajat tietävät sen itsekin -> saavat hyvät rahat kun myyvät sen pörssiin kun hinta on "sopiva". He on tekemässä voittoa, joten en kyllä näe mitään syytä myydä alehintaan yrityksille pitkällä sopparilla, jos myymällä pörssiin voi saada paljon paremmat rahat. Jos hinta lähtee nousuun ei sinne kannata enää niitä paljon energiaa kuluttavia investointeja tehdä -> en usko edelleenkään näiden aiemmin väitettyjen suunnitelmien toteutumiseen siinä laajuudessa mitä on esitetty. Esim. vihreän vedyn tuottaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa, jos alueen hinta raketoi. Edelleenkään et ole pystynyt kertomaan mitään järkevää perustelua väitteellesi, että SE1-FI siirtoyhteys nostaisi sähkön hintaa Suomessa.

Kyllä ne tuottajat lukevat uutisia ihan niin kuin mekin, ne tietää myös että moni haluaa sinne rakentaa tehtaan. Eli ei ne enää tänään tekisi mitään superhalpa soppareita, itse en ainakaan tekisi.

 

[Shajk]

On se aika hurjaa huomenna, että kesällä lämmitykseen menee 0MW ja tuulivoimaa voi tuottaa 5000MW, huomenna 8-9 lämmitykseen menee 5200MW, tuulivoimaa 1000MW.

Verrattuna kesään ero on siis melkein 10000MW, ja hinnat ovat silti suurella todennäköisyydellä alle hiilivoiman kustannukset. Hurja.

 

[tietokonerikki]

Muistutus säännöistä:

Kyllä tossa yhteydessä mielestäni riitti tollanen vastaus, koska hän jolle @sammy123 vastasi on varmasti lukenut tuosta videosta tekemäni yhteenvedot. Kuten sinäkin olet, koska seuraat keskusteua enemmän.

En ole niin syvällä Ruotsin siirtoverkoissa että tuon tietäisin tai että edes kiinnostaisi lähteä selvittämään. Nuo lukemat ovat Nordpoolin sivuilta ja käsittääkseni ovat kaupallisia lukuja.

Se mitä unohtui kertoa että systeemissä sähkö ui aina kohti ns. kalleinta aluetta eli jos SE1:llä tuotetaan ja laskelmat näyttävät että FI hinta on korkeampi kuin SE2 niin se saa korkeamman prioriteetin siirtoihin alueelta ulos. Ja tässä ei valtion rajoilla ole merkitystä ellei Svenska Kraftnet keksi jotain "huoltoja" siirtoyhteyksille. Yhteismarkkina on yhteismarkkina, hyvässä ja pahassa.

Tossa ym. videossa toi professori kertoi, että ruotsin verkkoyhtiö Svenska Kraftnet ei noudata tota 30/70% siirtokapasiteetin 70%suhdetta siirtoverkkoon, koska tarvitsevat sen sähkönsä ettei heidän verkko kaadu. Eli tarvitsevat sitä sähköään itse. Sitä siinä ei kerrottu, mikä se käytännön pienin siirto osuus Suomeen on?

On se aika hurjaa huomenna, että kesällä lämmitykseen menee 0MW ja tuulivoimaa voi tuottaa 5000MW, huomenna 8-9 lämmitykseen menee 5200MW, tuulivoimaa 1000MW.
Verrattuna kesään ero on siis melkein 10000MW, ja hinnat ovat silti suurella todennäköisyydellä alle hiilivoiman kustannukset. Hurja.

Niin meillä on vielä toistaiseksi n 4300MW ydinvoimaa ja tuultakin onneksi edes toi 1000MW sekä vettä voidaan hetkellisesti tuottaa reilusti yli 2000MW. Kaikki hiiltä halvempaa, jonka hintaa on myös poliittisilla päätöksillä nostettu. Kyllä me kuitenkin niitä hiilivoimaloitakin tarvitaan, jos meinataan että teollisuudellekin riittää energiaa. Sekä sitä tuontia Ruotsista tarvitaan.

Toivotaan, että Ruotsalaiset ovat väärässä kun ovat poistaneet käytöstä vastaavaan ikäiset voimalansa, jotka meillä kestävät vielä monen mielestä vuosikymmeniä?
Tarkoitan meidän 1977-1980 tehtyjä ydinvoimaloitamme.

 

[B12]

On se aika hurjaa huomenna, että kesällä lämmitykseen menee 0MW ja tuulivoimaa voi tuottaa 5000MW, huomenna 8-9 lämmitykseen menee 5200MW, tuulivoimaa 1000MW.

Verrattuna kesään ero on siis melkein 10000MW, ja hinnat ovat silti suurella todennäköisyydellä alle hiilivoiman kustannukset. Hurja.

Tämä se ei vain tunnu menevän jakeluun kovinkaan monelle. Joo ilmastonmuutos tekee leudot talvet. Suomen kohdalla se voi ihan yhtä hyvin tarkoittaa ankarampia talvia riippuen napavirtauksista ja mistä lie. Tänäkin vuonna ennuste on Keski-Eurooppaan aikainen ja lämmin kevät ja Suomeen kylmä ja pitkä talvi, sekä myöhäinen kevät. Loput 100000 öljylämmitystaloa sähköpumpuille ja se on lähemmäs 1000 MW lisää tuohon 5200MW:iin. Siihen päälle kaukolämmön lämpöpumput ja sähkökattilat. Liikenne sähköistyy ja sähköautotkin imevät pakkasella sähköä tuplat mitä kesällä.

tulevaisuudessa todennäköisesti Suomen talvet tulevat olemaan iso ongelma sähköntuotannon kannalta, jos tällä hetkellä ei vielä ole. Energiaa menee tolkuttomasti enemmän kuin nykyisin, pakkasella ei paljoa tuule, eikä aurinko paista. Lämpöä pitää jollakin konstilla tehdä. Pörssisähkön vuoden keskihinta hämää tosi paljon ilmaisten kesäkuukausien takia. Keskihinnan tuijottaminen ikään kuin tuudittaa, että kaikki on hyvin.

 

[Tonnin Seteli]

Loput 100000 öljylämmitystaloa sähköpumpuille ja se on lähemmäs 1000 MW lisää tuohon 5200MW:iin.

Jos tarkoitat pientaloja, lähes 10 kW on aika hurja lukema. Tämä vaatii vastuskäyttöä mukavuuslämmöllä. Toivon todella ettei niin paskoja MLP-järjestelmiä kovinkaan paljon asennettaisi, joissa vastusta käytetään "tarvittaessa". Tällainen on räpellystä ja pöydälle paskomista - sähkövastusten kuuluu toimia vain vikatilanteessa. Oikein mitoitetussa ja säädetyssä ison omakotitalon MLP-järjestelmässä keskiteho asutun Suomen kovassa talvessa on paremminkin luokkaa 2 kW.

VILP-systeemissä toki ymmärrän. Se on vähän lamamalli muutenkin. Tosin 10 kW on silti liioittelua, rivaripätkäänhän nuo on ensisijaisesti tarkoitettu.

 

[kapiteeli]

sähkökattilat

Sähkökattilat eivät vaikuta nostavasti kalliin ajan hintoihin, koska niitä käytetään vain halvan sähkön aikana. Uskaltaisin jopa väittää, että ne laskevat kalliin ajan hintoja:
- Ne lisäävät kulutusta halvan sähkön aikana, jolloin alimmat hinnat nousevat ja investoinnit sähköntuotantoon tulevat kannattavammaksi. Keskihinta todennäköisesti kyllä nousee ainakin ennen kuin uutta tuotantoa on rakennettu lisää. Mutta kuten totesit aiemmin, sähkölämmittäjäähän kiinnostaa enemmän hintataso kalliina (kylmänä) aikana.
- Sähkökattila korvaa voimalaitoksen ajoa, jolloin voimalaitokset muuttuvat yhä enemmän säätövoimaloiden suuntaan. Kun voimalaitosta ei tarvitse ajaa koko aikaa, pienenevät polttoainekustannukset ja laitoksen huoltoon avautuu uusia aikaikkunoita, joten toimintavarmuus kalliin hinnan aikoina paranee.

 

[HTK12]

Toivotaan, että Ruotsalaiset ovat väärässä kun ovat poistaneet käytöstä vastaavaan ikäiset voimalansa, jotka meillä kestävät vielä monen mielestä vuosikymmeniä?
Tarkoitan meidän 1977-1980 tehtyjä ydinvoimaloitamme.

Nehän suljettiin kun ne eivät olleet silloisessa markkinatilanteessa kannattavia (vuosikymmen sitten). Tämä taas johtui poliittisesta päätöksestä laittaa niille lisäveroa, jolla niistä tuli kannattamattomia. Nyt toki kannattavuus laskelmat näyttää täysin toisilta kun ydinvoimalla ei ole Ruotsissa enää lisäveroa ja hinta on pompannut melkoisesti etelässä. Vähän vastaava tilanne kuin meillä Inkoon voimalan kohdalla. Reaktoreita ei siis suljettu siksi, että niiden käyttöikä olisi ollut loppu. Jos nyt puhutaan Ringhals 1 & Ringhals 2 jotka suljettiin, niin samalla tontilla on muutomaa vuotta uudemmat Ringhals 3 & Ringhals 4, joita on tarkoitus ajaa 2040-luvulle.

 

[B12]

Jos tarkoitat pientaloja, lähes 10 kW on aika hurja lukema. Tämä vaatii vastuskäyttöä mukavuuslämmöllä. Toivon todella ettei niin paskoja MLP-järjestelmiä kovinkaan paljon asennettaisi, joissa vastusta käytetään "tarvittaessa". Tällainen on räpellystä ja pöydälle paskomista - sähkövastusten kuuluu toimia vain vikatilanteessa. Oikein mitoitetussa ja säädetyssä ison omakotitalon MLP-järjestelmässä keskiteho asutun Suomen kovassa talvessa on paremminkin luokkaa 2 kW.

VILP-systeemissä toki ymmärrän. Se on vähän lamamalli muutenkin. Tosin 10 kW on silti liioittelua, rivaripätkäänhän nuo on ensisijaisesti tarkoitettu.

Päässälaskussa käytin vilppiä ja ja tuota 10kW vastuksilla kovalla pakkasella. Saa nollia ripottelemalla sinne päin tuloksen. Vilppihän se on pop. Öljylämmityksen tilalle vanhoihin ok-taloihin aika vähän laittavat maalämpöä oman havainnon mukaan. Vilppikin toimii pikkupakkasilla ihan ok, mutta keskiteho ei enää paljoa päde alle -20.

10v sitten maalämpö oli joku 10k€ ja nyt mitä lie (30?). Vilppikin nyt jo vissiin 15k€?

 

[JCSH]

Tämä se ei vain tunnu menevän jakeluun kovinkaan monelle. Joo ilmastonmuutos tekee leudot talvet. Suomen kohdalla se voi ihan yhtä hyvin tarkoittaa ankarampia talvia riippuen napavirtauksista ja mistä lie. Tänäkin vuonna ennuste on Keski-Eurooppaan aikainen ja lämmin kevät ja Suomeen kylmä ja pitkä talvi, sekä myöhäinen kevät. Loput 100000 öljylämmitystaloa sähköpumpuille ja se on lähemmäs 1000 MW lisää tuohon 5200MW:iin. Siihen päälle kaukolämmön lämpöpumput ja sähkökattilat. Liikenne sähköistyy ja sähköautotkin imevät pakkasella sähköä tuplat mitä kesällä.

tulevaisuudessa todennäköisesti Suomen talvet tulevat olemaan iso ongelma sähköntuotannon kannalta, jos tällä hetkellä ei vielä ole. Energiaa menee tolkuttomasti enemmän kuin nykyisin, pakkasella ei paljoa tuule, eikä aurinko paista. Lämpöä pitää jollakin konstilla tehdä. Pörssisähkön vuoden keskihinta hämää tosi paljon ilmaisten kesäkuukausien takia. Keskihinnan tuijottaminen ikään kuin tuudittaa, että kaikki on hyvin.

En nyt oikein tiedä, että keitä ovat nämä “kovinkaan monet”. Sanoisin, että sähköntuotannon haasteet kyllä tiedostetaan aikalailla kaikissa niissä piireissä, joiden se pitäisi tiedostaa.
Kyse on enemmänkin siitä, että mitkä ovat ne järkevät ratkaisut noihin haasteisiin.

 

[tietokonerikki]

Päässälaskussa käytin vilppiä ja ja tuota 10kW vastuksilla kovalla pakkasella. Saa nollia ripottelemalla sinne päin tuloksen. Vilppihän se on pop. Öljylämmityksen tilalle vanhoihin ok-taloihin aika vähän laittavat maalämpöä oman havainnon mukaan. Vilppikin toimii pikkupakkasilla ihan ok, mutta keskiteho ei enää paljoa päde alle -20.

10v sitten maalämpö oli joku 10k€ ja nyt mitä lie (30?). Vilppikin nyt jo vissiin 15k€?

Meillä myytiin (ennen 2022 sotaa) paljon maalämpöpumppuja, jotka tarkoituksella mitoitettiin niin, että kovilla pakkasilla lämpö tehdään sähkövastuksella (usein 9kW) ja kaivot porattiin liian mataliksi. Tämä siksi, että saataisiin hintaa alemmas ja kaupa käymään. Nyt systeemi maksaaa helposti yli 20.000 euroa, jos niitä MLP jo saa.
Pumpun kestoiäksi arvioivat n.15v? Huoltoineen voi helposti mennä 10000-12000€ lisää 15-vuoden päähän laskettuna, jotta ollaan alkutilanteessa.
=> kyllä sillekin sähkölle hintaa kertyy kun kaiken laskee.

Maalämpö on kallis investointi ja sitä ei saa joka paikkaan edes laittaa (pohjavesialue, naapurin kaivo liian lähellä). Arviosi voi hyvinkin olla oikea.

 

[B12]

Meillä myytiin (ennen 2022 sotaa) paljon maalämpöpumppuja, jotka tarkoituksella mitoitettiin niin, että kovilla pakkasilla lämpö tehdään sähkövastuksella (usein 9kW) ja kaivot porattiin liian mataliksi. Tämä siksi, että saataisiin hintaa alemmas ja kaupa käymään. Nyt systeemi maksaaa helposti yli 20.000 euroa, jos niitä MLP jo saa.
Pumpun kestoiäksi arvioivat n.15v? Huoltoineen voi helposti mennä 10000-12000€ lisää 15-vuoden päähän laskettuna, jotta ollaan alkutilanteessa.
=> kyllä sillekin sähkölle hintaa kertyy kun kaiken laskee.

Maalämpö on kallis investointi ja sitä ei saa joka paikkaan edes laittaa (pohjavesialue, naapurin kaivo liian lähellä). Arviosi voi hyvinkin olla oikea.

Aika monella on ollut kalliita remontteja maalämmössä siellä +-10v kohdalla. Kompuraa pääsääntöisesti. Kaivojen porausluvat vähenevät kuten sanoit ja hinta alkaa olla hurjissa lukemissa. Vilppi on halvempi, vaikka kallis on jo sekin. ILP on niin bulkkitavaraa, että niitä nyt saa vielä jotenkin siedettävään hintaan.

Ikkunat, lisäeristykset, ja muut energiaremontit alkavat olola monelle tekemätön paikka talon hinta ja remontin hinta huomioiden. Talo pillarilla tasaiseksi ja muutto vuokrakennostoon.

En nyt oikein tiedä, että keitä ovat nämä “kovinkaan monet”. Sanoisin, että sähköntuotannon haasteet kyllä tiedostetaan aikalailla kaikissa niissä piireissä, joiden se pitäisi tiedostaa.
Kyse on enemmänkin siitä, että mitkä ovat ne järkevät ratkaisut noihin haasteisiin.

Talvelle tarvitaan reilusti lisää sähköenergiaa erilaisten muutosten takia. Vastaus ei ole tuulivoima tai aurinkovoima.

 

[mattix]

Vanhat maalämpöpumput eli ns. tyhmät on/off-vehkeet ovat siitä hyviä, että niistä ei oikein mitään muuta kallista voi särkyä kuin kompura. Se on sitten 3-5k€ lasku asennuksineen, jos näin käy. Muuten viat ovat aika pienimuotoisia ja lopulta aika taitaa tulla täyteen varaajan ruostumisen myötä. Uusissa invertteripumpuissa voipi korjauskustannukset olla korkeampia.

 

[Tonnin Seteli]

Talvelle tarvitaan reilusti lisää sähköenergiaa erilaisten muutosten takia. Vastaus ei ole tuulivoima tai aurinkovoima.

Tai sitten pitää vähentää kulutusta. Jotkut lisäeristävät ja jotkut päätyvät 100% kulutusvähennykseen tönössä:

Talo pillarilla tasaiseksi

 

[B12]

Tai sitten pitää vähentää kulutusta.

Taantuma/lama hoitaa tilapäisesti tuon.

 

[JCSH]

Talvelle tarvitaan reilusti lisää sähköenergiaa erilaisten muutosten takia. Vastaus ei ole tuulivoima tai aurinkovoima.

Talvella vastaus ei ole aurinkovoima, mutta tuulivoima voi olla, todennäköisesti tuleekin olemaan ja hyvin pitkälle onkin jo, osa vastausta.

 

[sammy123]

En nyt oikein tiedä, että keitä ovat nämä “kovinkaan monet”. Sanoisin, että sähköntuotannon haasteet kyllä tiedostetaan aikalailla kaikissa niissä piireissä, joiden se pitäisi tiedostaa.
Kyse on enemmänkin siitä, että mitkä ovat ne järkevät ratkaisut noihin haasteisiin.

Riittää että meillä on ministeri EU ja Mykkänen, joiden molempien agenda on vihreä ja irti todellisuudesta.

Meillä myytiin (ennen 2022 sotaa) paljon maalämpöpumppuja, jotka tarkoituksella mitoitettiin niin, että kovilla pakkasilla lämpö tehdään sähkövastuksella (usein 9kW) ja kaivot porattiin liian mataliksi. Tämä siksi, että saataisiin hintaa alemmas ja kaupa käymään. Nyt systeemi maksaaa helposti yli 20.000 euroa, jos niitä MLP jo saa.
Pumpun kestoiäksi arvioivat n.15v? Huoltoineen voi helposti mennä 10000-12000€ lisää 15-vuoden päähän laskettuna, jotta ollaan alkutilanteessa.
=> kyllä sillekin sähkölle hintaa kertyy kun kaiken laskee.

Maalämpö on kallis investointi ja sitä ei saa joka paikkaan edes laittaa (pohjavesialue, naapurin kaivo liian lähellä). Arviosi voi hyvinkin olla oikea.

Sellainen korjaus että osatehomitoitus oli 2010 tienoilla muutaman ruotsalaismerkin tapa toteuttaa maalämpö. Niissä, kuten muissakin maalämpöpumpuissa tehdään kuitenkin nimellisteho kompuralla ja tarvittaessa avitetaan portaittain toimivalla vastuksella.

Vesi-ilmalämpöpumppu taas muuttuu tyypillisesti -20 asteessa suorasähkövastukseksi ja jo sitä ennen COP on vain 1,5 luokkaa.

 

[renee]

Tai sitten pitää vähentää kulutusta. Jotkut lisäeristävät ja jotkut päätyvät 100% kulutusvähennykseen tönössä:

Näinhän se on. Koska kulutusta ei ole koskaan enempää kuin tuotantoa, niin sähkönkulutus on aina tasapainossa tuotannon kanssa. Tästä syystä voidaan todeta, ettei mitään ongelmaa ole

Itse olen vähän vanhanaikainen ja uskon, että sähkölle löytyy kyllä ottajia, jos hinta pysyy kurissa. Ja toisaalta jos sähköä ei ole tarpeeksi, niin jostain joutuu tinkimään.

 

[kapiteeli]

Riittää että meillä on ministeri EU ja Mykkänen, joiden molempien agenda on vihreä ja irti todellisuudesta.

Ei kai siinä mitään erityisen pahaa tai vihreää ole, että haluaa lisää ydinvoimaa ja jotain hyödyllisiä tuotteita tavarasta joka nyt menee savuna ilmaan. Jokuhan voisi jopa sanoa, että se on ei-vihreää, koska syntyy lisää ydinjätettä ja kannustetaan polttamisen lopettamisen sijaan putsaamaan savupiipusta tulevia kaasuja.

 

[vindicator rapeto]

On se aika hurjaa huomenna, että kesällä lämmitykseen menee 0MW ja tuulivoimaa voi tuottaa 5000MW, huomenna 8-9 lämmitykseen menee 5200MW, tuulivoimaa 1000MW.

Verrattuna kesään ero on siis melkein 10000MW, ja hinnat ovat silti suurella todennäköisyydellä alle hiilivoiman kustannukset. Hurja.

Tilastollisesti katsottuna Suomessa tuulee enemmän talviaikaan. Tämä ei tietenkään tarkoita ett juuri kovinpina pakkasäivinä tuulisi paljonkaan

 

[B12]

Tilastollisesti katsottuna Suomessa tuulee enemmän talviaikaan. Tämä ei tietenkään tarkoita ett juuri kovinpina pakkasäivinä tuulisi paljonkaan

Ainakin tässä yli 50v kokemuksella kovalla pakkasella harvemmin tuulee erityisen kovaa. Lauhoilla keleillä sitten voi tuulla tai ei. Enpä edes muista mitään kunnon puhuria -20 ja kylmemmässä.

Tuuli tyyntyy kun pakkanen kiristyy on 99% pätevä nyrkkisääntö.

 

[mattix]

Ainakin tässä yli 50v kokemuksella kovalla pakkasella harvemmin tuulee erityisen kovaa. Lauhoilla keleillä sitten voi tuulla tai ei. Enpä edes muista mitään kunnon puhuria -20 ja kylmemmässä.

Tuuli tyyntyy kun pakkanen kiristyy on 99% pätevä nyrkkisääntö.

Minusta oleellista on tietää, että miten kovalla pakkasella tuulee länsirannikolla ja Pohjanmaalla yli 100m korkealla. Ei ole minulla tästä kokemusta.

 

[Mukava]

Talvella ei tuule - Suomen Tuulivoimayhdistys

tuulivoimayhdistys.fi

 

[JCSH]

Ainakin tässä yli 50v kokemuksella kovalla pakkasella harvemmin tuulee erityisen kovaa. Lauhoilla keleillä sitten voi tuulla tai ei. Enpä edes muista mitään kunnon puhuria -20 ja kylmemmässä.

Tuuli tyyntyy kun pakkanen kiristyy on 99% pätevä nyrkkisääntö.

Tosin juuri tuossa alkuvuoden pakkasten aikaan, kun sähkökulutus rikkoi ekaa kertaa 15 GW useaan vuoteen, tuulivoima tuotti keskimäärin sellaiset reilut 1600 MW.

 

[B12]

Tosin juuri tuossa alkuvuoden pakkasten aikaan, kun sähkökulutus rikkoi ekaa kertaa 15 GW useaan vuoteen, tuulivoima tuotti keskimäärin sellaiset reilut 1600 MW.

Ja kapasiteetti oli 7000MW? Eli tuulivoimakapasiteetin kolminkertaistamalla olisi ollut ihan hyvä tilanne. Tuo 1500-1600MW on sellainen heikkotuulisen kelin tuotanto. Ei -30 pakkasella tuule kovaa. Siitä voin antaa vaikka takuun. Tuokin tuuli oli yllättävän paljon tuossa kelissä.

Tällä minuutilla kulutus 14000MW ja tuuli tuottaa 700MW, eli eipä voi kehua. Kulutusta kuitenkin on kipakan pakkaskelin verran. kaikki muu tuotanto jyllää täysillä ja jokaista kaapelia pitkin tuodaan piuhat kuumana Viroa myöten. vaikka nyt kolminekrtaistettaisiin kapasiteetti tuulivoimassa, se ei silti riittäisi ilman tuontia. Viisinkertaistamalla alkaisi olla +-0.

 

[Paapaa]

Talvella ei tuule - Suomen Tuulivoimayhdistys

tuulivoimayhdistys.fi

Nyt on vähän sellaista faktoilla paskomisen makua. Linkeillä ei pitäisi keskustella, joten lainaan oleellisen. Talvella, kun sähköä tarvitaan kesää enemmän, saadaan sähköä tuulesta kesää enemmän:

Talvella Suomessa on aktiivisempaa matalapainetoimintaa, jonka vuoksi tuulen nopeus on voimaloiden napakorkeudella keskimäärin voimakkaampaa. Yhdistämällä tämä kylmempään lämpötilaan ja sitä kautta tiheämpään ilmantiheyteen, tuottavat tuulivoimalat talvella kesää enemmän energiaa (Ilmatieteen laitos).

Tätä faktaa ei muuta mitenkään se, että muutamana kovana pakkaspäivänä ei tuule. Taas kerran tehdään koko vuoden kokoisia yleistyksiä yksittäisten päivien perusteella, mikä on tietenkin typerää. Keskimäärin kuitenkin tuulee juuri silloin kun sähköä enemmän tarvitaankin. Keskimäärin siis tuulienergia skaalautuu lämmitystarpeen kanssa.

 

[B12]

Tätä faktaa ei muuta mitenkään se, että muutamana kovana pakkaspäivänä ei tuule. Taas kerran tehdään koko vuoden kokoisia yleistyksiä yksittäisten päivien perusteella, mikä on tietenkin typerää. Keskimäärin kuitenkin tuulee juuri silloin kun sähköä enemmän tarvitaankin. Keskimäärin siis tuulienergia skaalautuu lämmitystarpeen kanssa.

Silloin kun sähköä tarvitaan eniten, silloin tuulee vähiten. Tämä on fakta.

Lauhalla kelillä talvella voi tuulla hyvinkin kovaa. Tämäkin on fakta.

Ei voi olla niin vaikeaa ymmärtää. Jostakin tarvitaan lisää energiaa kun on kylmä. Suomessa voi olla talvella erittäin kylmää (ja silloin ei tuule kovaa) tai Suomessa voi olla lauhaa ja tuulista.

Rautalangasta väännettynä kesällä olisi 50 lämmintä ja talvella 50 pakkasta. Keskilämpö lupsakka 0, mutta silti kesällä kuoltaisiin kuumuuteen ja talvella kuoltaisiin pakkaseen. Kuumuuteen tai kylmyyteen kuolevalle voi sitten näyttää, että keskimäärinhän asia on oikein hyvin. Työntäkää ne keskiarvone jonnekin niille kuuluviin paikkoihin.

Helsingin keskilämpötila on 7 astetta. Helsingissä ei tarvita lämmitystä eikä jäähdytystä.

 

[Paapaa]

Silloin kun sähköä tarvitaan eniten, silloin tuulee vähiten. Tämä on fakta.

Tuo ei pidä paikkansa jos tarkastellaan asiaa viikko- tai kuukausitasolla. Silloin kun sähköä tarvitaan eniten, tulee myös eniten. Tämä on fakta, jolle toinen kirjoittaja laittoi juuri lähteenkin. Ei ole mielipide. Laitetaan uudestaan kun näköjään pääsi sulta taas unohtumaan:

...tuottavat tuulivoimalat talvella kesää enemmän energiaa (Ilmatieteen laitos).

Ei voi olla niin vaikeaa ymmärtää.

Näyttää olevan.

 

[JCSH]

Ja kapasiteetti oli 7000MW? Eli tuulivoimakapasiteetin kolminkertaistamalla olisi ollut ihan hyvä tilanne. Tuo 1500-1600MW on sellainen heikkotuulisen kelin tuotanto. Ei -30 pakkasella tuule kovaa. Siitä voin antaa vaikka takuun. Tuokin tuuli oli yllättävän paljon tuossa kelissä.

Tällä minuutilla kulutus 14000MW ja tuuli tuottaa 700MW, eli eipä voi kehua. Kulutusta kuitenkin on kipakan pakkaskelin verran. kaikki muu tuotanto jyllää täysillä ja jokaista kaapelia pitkin tuodaan piuhat kuumana Viroa myöten. vaikka nyt kolminekrtaistettaisiin kapasiteetti tuulivoimassa, se ei silti riittäisi ilman tuontia. Viisinkertaistamalla alkaisi olla +-0.

Eilen oli kulutus myös huipuissa siellä 14 GW paikkeilla, ja silloin tuulivoima tuotti parhaillaan sellaista 2700 MW.

Joo, tulee olemaan kovia pakkasjaksoja, jolloin tuulivoiman tuotanto on erittäin minimaalista. Mutta tulee myös olemaan kovia pakkasjaksoja, jolloin se tuulivoima tuottaa ihan kiitettävästi. Eli se tuulivoima kyllä tulee usein auttamaan noina kovina pakkasjaksoina, kuten tänä vuonna on jo nähtykin pariin otteeseen. Mutta jotta katetaan kaikki pakkasjaksot, niin se tuulivoima tarvii jotain muuta rinnalle. Esimerkiksi sitä sähkön varastointia, oli se sitten akkuja, pumppuvoimaloita tai jotain muuta.

 

[Gespard]

Sitten kun vielä myönnettisiin ettei tuulivoima ole vihreää energiaa itärajalle rakennettuna. Tai ylipäätänsä niin että raivataan syrjäalueilta metsää teitä ja myllyjä varten.

 

[BNo1]

Sitten kun vielä myönnettisiin ettei tuulivoima ole vihreää energiaa itärajalle rakennettuna. Tai ylipäätänsä niin että raivataan syrjäalueilta metsää teitä ja myllyjä varten.

Ne metsät kaadettaisiin joka tapauksessa, aika keppihevostelua väittää että ne kaadetaan vain siksi että voidaan tehdä myllyjä.

Nimim, Seurannut kun lapsuudenmaisemat on raiskattu aika huolella metsähallituksen ja yksityisten toimesta (eikä näy myllyjä).

 

[JCSH]

Sitten kun vielä myönnettisiin ettei tuulivoima ole vihreää energiaa itärajalle rakennettuna. Tai ylipäätänsä niin että raivataan syrjäalueilta metsää teitä ja myllyjä varten.

Kuinka paljon tuulivoimaa oikeasti rakennetaan muualle, kuin joihinkin peltoaukeille ja talousmetsäalueile?

 

[zepi]

Riittää meillä hieman kylmemmillä ja tyyneilläkin keleillä, mutta hinta on sen verran kova, että kannattaa tuoda muualta. Ilman tuulta kapasiteettimme on reipas 12 GW.


5v on lyhyt aika. Kieltämättä näköpiirissä ei ole tuhansien megawattien apua, pl. Aurora-linja 800 MW. Ehkä muutama satku saadaan rakentamalla jotain huippuvoimaa. En valitettavasti näe muuta konkreettista ratkaisua, kun aktiivisempi jousto. Tuo tarkoittaa laajan kuluttaja- ja yritysjoukon osallistumista DA-markkinoille erilaisten joustotoimijoiden kautta.

5v aikana voisi ilmestyä akkuja tasaamaan päivän sisäistä heiluntaa.

Helen tiedotti juuri eilen 40MW / 60MWh akustosta. Viisikin tuollaista ympäri Suomen asennettuna auttaisi jo kummasti. Pitiköhän sen valmistua jo ensi vuonna?

 

[Mukava]

Helen taisi mainita että ainakin tuo ensimmäinen olis käyttöönotettavissa 2025 alussa.

 

[Paapaa]

Helen tiedotti juuri eilen 40MW / 60MWh akustosta. Viisikin tuollaista ympäri Suomen asennettuna auttaisi jo kummasti.

Ja näitä taitaa syntyä nyt ihan markkinaehtoisesti ilman yhteiskunnan subventointeja. Fortum ilmoitti, että rakentaa 100MW sähkökattilalaitoksen Suomenojalle:

Fortum toteuttaa Carunan kanssa täysin uudenlaisen sähkökattilakonseptin kotimaiseen kaukolämmöntuotantoon | Fortum

www.fortum.fi

TJ mainitsi myös että myös Kolabackenille olisi tulossa 100MW sähkökattilat (en tiedä, onko 2 x 50MW vai 2 x 100MW, oletan että 2 x 50MW).

Erittäin tervetullut joustavuutta ja energiavarastoja.

 

[B12]

Tuo ei pidä paikkansa jos tarkastellaan asiaa viikko- tai kuukausitasolla. Silloin kun sähköä tarvitaan eniten, tulee myös eniten. Tämä on fakta, jolle toinen kirjoittaja laittoi juuri lähteenkin. Ei ole mielipide.

Sehän on sitten hienoa, eikä ole mitään ongelmaa.

 

[S@ber]

Jos ei haluta luopua teräksen ja betonin käytöstä, niin pi

Ja näitä taitaa syntyä nyt ihan markkinaehtoisesti ilman yhteiskunnan subventointeja. Fortum ilmoitti, että rakentaa 100MW sähkökattilalaitoksen Suomenojalle:

Fortum toteuttaa Carunan kanssa täysin uudenlaisen sähkökattilakonseptin kotimaiseen kaukolämmöntuotantoon | Fortum

www.fortum.fi

TJ mainitsi myös että myös Kolabackenille olisi tulossa 100MW sähkökattilat (en tiedä, onko 2 x 50MW vai 2 x 100MW, oletan että 2 x 50MW).

Erittäin tervetullut joustavuutta ja energiavarastoja.

Jutun perusteella on ollut jo yli vuoden toiminnassa, jos valmistui -22 jouluna.

 

[Paapaa]

Jutun perusteella on ollut jo yli vuoden toiminnassa, jos valmistui -22 jouluna.

Totta, hyvä huomio! Tuo Kolabacken mainittiin toissapäivänä Fortumin tuloshaastattelussa, joten se vielä työn alla.

 

[zepi]

On selvää että se joka saa uuden tehtaansa tuonne ensimmäisenä valmiiksi on melkoisessa etulyöntiasemassa koska ehtii saamaan edullisimman PPA:n, seuraavat maksavat enemmän ja enemmän. Ja on myös selvää että nuo kaikki suunnitellut tehtaat eivät voi mitenkään toteutua vaikka sinne alueelle rakennettaisiin kuinka helvetisti potkureita sun muita.

Jotenkin luulisi, että sähkön myyjät osaisivat arvioida sähkön hintatason nousua kun Aurora-Linja vääjäämättä sitä SE1:llä nostaa ja eivät luopuisi vesivoimastaan ihan ilmaiseksi PPA:lla kun pörssistäkin saa vuosi vuodelta paremmin.

 

[ossobucco]

Ja näitä taitaa syntyä nyt ihan markkinaehtoisesti ilman yhteiskunnan subventointeja. Fortum ilmoitti, että rakentaa 100MW sähkökattilalaitoksen Suomenojalle:

Fortum toteuttaa Carunan kanssa täysin uudenlaisen sähkökattilakonseptin kotimaiseen kaukolämmöntuotantoon | Fortum

www.fortum.fi

TJ mainitsi myös että myös Kolabackenille olisi tulossa 100MW sähkökattilat (en tiedä, onko 2 x 50MW vai 2 x 100MW, oletan että 2 x 50MW).

Erittäin tervetullut joustavuutta ja energiavarastoja.

Mitä muuta vaikutusta tuollaisilla sähkökattiloilla on sähkömarkkinoihin kuin että ne lisäävät sähkön kysyntää ja näin olle nostavat hintaa? Tässä suhteessa ne eivät ole lainkaan tervetulleita.

 

[S@ber]

Mitä muuta vaikutusta tuollaisilla sähkökattiloilla on sähkömarkkinoihin kuin että ne lisäävät sähkön kysyntää ja näin olle nostavat hintaa? Tässä suhteessa ne eivät ole lainkaan tervetulleita.

Niin, nostaa hintaa öisin, mutta laskee kylminä päivinä. Eli tasaa vaihtelua.

 

[B12]

Mitä muuta vaikutusta tuollaisilla sähkökattiloilla on sähkömarkkinoihin kuin että ne lisäävät sähkön kysyntää ja näin olle nostavat hintaa? Tässä suhteessa ne eivät ole lainkaan tervetulleita.

Halvat tunnit ovat tulevaisuudessa vähemmän halpoja. Eipä sillä taida paljoa muuta vaikutusta olla. Kattilahan ainoastaan kuluttaa lisää sähköä. Lämpö tehtäisiin muussa tapauksessa polttamalla jotakin.

Niin, nostaa hintaa öisin, mutta laskee kylminä päivinä. Eli tasaa vaihtelua.

Kattila ei ole vaihtoehto suoralle sähköllä lämmittämiselle. Se vähentää polttamalla tehtyä kaukolämpöä. Nuo pienet kattilat ovat tuntitason varastoja. Ei niillä siirretä mitään lämpöä ensi viikolle.

 

[Grez]

Tuo ei pidä paikkansa jos tarkastellaan asiaa viikko- tai kuukausitasolla.

No mitä jos tarkistettaisiin sillä tasolla mistä tässä näytti olevan puhe eli päivä- tai jopa tuntitasolla.

Eli jos jonain päivänä on 32 astetta pakkasta ja lämmityssähkön kysyntä on 6GW (eli "silloin kun sähköä tarvittaisiin eniten"), niin mikäli on tuuletonta niin se saattaa aiheuttaa haasteita sähkön riittävyydelle. En näe miten tämä muuttuu siinä, että 2 päivää aikaisemmin tai 2 päivää myöhemmin tuulee paljon. Varsinkaan kun nykyisellään ei ole mitään 2 vuorokauden sähkövarastoja ainakaan merkittävää määrää.

 

[vindicator rapeto]

Nyt on vähän sellaista faktoilla paskomisen makua. Linkeillä ei pitäisi keskustella, joten lainaan oleellisen. Talvella, kun sähköä tarvitaan kesää enemmän, saadaan sähköä tuulesta kesää enemmän:



Tätä faktaa ei muuta mitenkään se, että muutamana kovana pakkaspäivänä ei tuule. Taas kerran tehdään koko vuoden kokoisia yleistyksiä yksittäisten päivien perusteella, mikä on tietenkin typerää. Keskimäärin kuitenkin tuulee juuri silloin kun sähköä enemmän tarvitaankin. Keskimäärin siis tuulienergia skaalautuu lämmitystarpeen kanssa.

Ei tuulivoima silti millään muotoa täysin turhaa ole. Tavallaan tuulivoima nimittäin toimii myös säätövoimana muille tavoille tuottaa energiaa, tuulisina päivinä voidaan esim vesivoimaa voidaan ajaa minimiteholla, jolloin tilanne on vesivoimallakin parempi silloin kun sitä sähköää tarvitaan. Tuo vain yksi esimerkki, varmasti löytyy muitakin.

<e: siis näin idealli tilanteessa. En ole varma kuinka YLEnkin äskettäin uutisoima sähköfirmojen korruptio todellisuudessa näkyy sähkönhinnoissa Suomessa.

 

[Paapaa]

No mitä jos tarkistettaisiin sillä tasolla mistä tässä näytti olevan puhe eli päivä- tai jopa tuntitasolla.

Niin, yksittäisen tunnnin korkealla hinnalla kun ei ole kovin oleellista merkitystä yhtään minkään kannalta. Kulutus joustaa silloin alas ja vaikutus kenenkään hintalappuun on mitätön. Sähköä riitti tammikuussakin hyvin. On sillä nollaa suurempi vaikutus, mutta tuollainen ylimalkainen väite että "tuulivoima on paskaa koska silloin kun tarvitaan sähköä ei tuule", on lähinnä poliittista propagandaa. Talvella tuulee kesää enemmän ja kaikki sähkö menee kyllä hyötykäyttöön.

 

[Grez]

Niin, yksittäisen tunnnin korkealla hinnalla kun ei ole kovin oleellista merkitystä yhtään minkään kannalta.

Niin minä en mitään tällaista väittänytkään.

Totesin että juuri silloin kun eniten tarvittaisiin sähköä, ei välttämättä tuule paljoa. Toisaalta se ei useimmiten ole suuri ongelma.

Mielestäni on parempi sanoa fakta ja todeta että se ei silti ole ongelma, kuin väittää esim. että "kun eniten tarvitaan sähköä, myös tuulee paljon". Toki jos tuohon lainausmerkkien sisään laittaa vaikka "vuodenaikatasolla" niin sittenhän se on faktisesti oikein.

Ja hyvällä tuurilla se ei koskaan muodostu ongelmaksi esimerkiksi riittävyyden kannalta. Tosin jos oikein huono tuuri käy niin eihän vaikkapa kiertävät sähkökatkotkaan nyt mikään maailmanloppu olisi. Kaikki on suhteellista.

 

[Paapaa]

Mitä muuta vaikutusta tuollaisilla sähkökattiloilla on sähkömarkkinoihin kuin että ne lisäävät sähkön kysyntää ja näin olle nostavat hintaa? Tässä suhteessa ne eivät ole lainkaan tervetulleita.

No siis tärkein piirre on se, että niiden avulla saadaan lämpöä halvalla ja päästöttömästi. Ja jos se halvalla lämmitetty vesi ohjataan lämpöakkuun, saadaan tätä varastoitua niitä hetkiä varten kun kaukolämmölle on isompi kysyntä. Eli laskee lämmityskuluja.

En ihmettelisi, jos tämä matalampi lämmityskulu näkyisi myös pienempänä sähkönkulutuksena joissain kohteissa, mikä laskisi hintapiikkejä.

 

[tietokonerikki]

Nyt on vähän sellaista faktoilla paskomisen makua. Linkeillä ei pitäisi keskustella, joten lainaan oleellisen. Talvella, kun sähköä tarvitaan kesää enemmän, saadaan sähköä tuulesta kesää enemmän:



Tätä faktaa ei muuta mitenkään se, että muutamana kovana pakkaspäivänä ei tuule. Taas kerran tehdään koko vuoden kokoisia yleistyksiä yksittäisten päivien perusteella, mikä on tietenkin typerää. Keskimäärin kuitenkin tuulee juuri silloin kun sähköä enemmän tarvitaankin. Keskimäärin siis tuulienergia skaalautuu lämmitystarpeen kanssa.

Niin kun halutaan laittaa silmät umpeen siltä tosiasialta, että niitä tuulettomia päiviäkin on ja juuri silloin kun maassa on korkeapaine eli keskitalvella kovat pakkaset.
Me ei olla lähelläkään omavaraisuutta tuulettomilla pakkaspäivillä ja se ongelma pitäisi kyetä ratkaisemaan.

Mutta mitä tekee esim. Fortum 2023 tuloksestaan:
Jakoi 1.15€/osake osinkoa, osakkeita 897 264 465, vaikka n. 390miljoonan voittoa
@rock oltiin oikeassa, hyvin saatiin voittoa alas
(oma sähköntuotanko ollut kannattavaa, peruste rajulle osingolle, uutiset 7.2.2024)

Eli ei tarkoitustakaan kerätä varoja uutta voimalaa varten, päin vastoin jaetaan varoja yhtiöstä pois 1031,85 miljoonaa
eli n. 642 miljoonaa yli voittojen.

Ei hyvältä näytä. Politikkojakaan ei asia ainakaan julkisuuteen päin näytä ongelman (säätövoima) hoitaminen kiinnostavan.

 

[Paapaa]

Eli ei tarkoitustakaan kerätä varoja uutta voimalaa varten, päin vastoin jaetaan varoja yhtiöstä pois 1031,85 miljoonaa
eli n. 642 miljoonaa yli voittojen.

Ensinnäkin, sulla on luvut värin. 2023 liikevoitto oli 1662M euroa. En tiedä, mistä tuon 390M sait. Q4:n raportoitu liikevoitto oli sekin n. 370M. Siis vain yhden kvartaalin. Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos oli 1,28e ja osinkoa maksettiin 90% tästä. Ei siis maksettu "yli voittojen".

Ja miksi ihmeessä Fortum panttaisi rahaa tappiolliseen ydinvoimalaprojektiin? Jotta sinä saisit parina pakkaspäivänä halvempaa sähköä? Eihän tuossa oliis mitään järkeä. Fortumin tarkoitus on tehdä voittoa, eikä tappiota. Tarkoitus on saada aikaan kannattavia investointeja, ei kannattamattomia (Uniperista huolimatta). Rauramo juuri totesi, että nykyisillä futuurihinnoilla perusvoiman rakentamisessa ei ole järkeä. Eli jos valtio ei avaa kuvettaan, ei Fortum voimaloita tietenkään rakenna.

Joten jos investointeja ei ole, niin silloin on järkevää maksaa voitto ulos, jotta se voidaan sijoittaa muualle tuottavampiin kohteisiin. Perusasioita nämä. Fortum kyllä saa rahat saman tien osakeannilla kasaan, jos sillä on osoittaa rahoille tuottava investointi. Tämä ei tule olemaan ongelma. Kannattavuus on ongelma.

Ei hyvältä näytä. Politikkojakaan ei asia ainakaan julkisuuteen päin näytä ongelman (säätövoima) hoitaminen kiinnostavan.

Kemijoki Oyn pumppuvoimala on yhä pohdinnassa. Ei sitä ole vielä haudattu tietääkseni.

 

[BNo1]

Eli ei tarkoitustakaan kerätä varoja uutta voimalaa varten, päin vastoin jaetaan varoja yhtiöstä pois 1031,85 miljoonaa
eli n. 642 miljoonaa yli voittojen.

Pidät siis jonkun muun etua tärkeämpänä kuin osakkeenomistajan, aikamoista

Mutta tosissaan vastattuna on vähän huvittavaa että perinteinen talousteoria selittää että veronalennukset, jne kasvattavat yritysten investointeja vaikka käytännössä yritykset investoivat vain jos ne näkevät että se kasvattaisi niiden voittoja. Nyt Fortum näkee etteivät investoinnit ole kannattavia joten rahat jaetaan osakkeenomistajille että saadaan vahvistettua osakekurssia.