Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[JCSH]

Jep, ikävää jos media antaa vääriä lukuja. Vaatihan se vähän tarkoituksenmukaista googlailua ja muutaman uutisen avaamista.

Nuo menisivät OL3:n hintahaarukkaan vastaavalla €/MW suhteella (about 7mrd/GW), eli lienee oikeita.
Ukrainassa tällöin olisi 4 voimalaitosta jo kussakin 3 reaktoria? tuohan olisi jo halpaa jos 3 reaktoria / 3000MW saadaan 7.5 mrd€, eli reilusti alle puoleen hintaan OL3 nähden.

Tehdään uusi laskelma 8mrd eurolla ja otetaan mukaan kuluja:
AP1000:n sähköteho on about 1200 MW.
Eli se tulee tuottamaan sähköä vuodessa (1200 MW *24h * 365) * 0,9 ≈ 9 500 000 MWh.

Laitos maksaa 8 miljardia. Otetaan lainaa 3% korolla, halutaan maksaa tuo takaisin 40 vuodessa.

Tuo tarkoittaa, että joka kuukausi lainaa pitää lyhentää noin 29 milj euroa.

Eli vuodessa lyhennyksiin menee 348 000 000 euroa.

Polttoainekulut ovat tuon luokan laitoksessa jossain vähintään 30 milj euroa vuodessa (OL1 & OL2 kuluttaa polttoainetta yhteensä 61 miljoonan edestä).
Työvoimakuluja tulee varmaan vähintään 20 miljoonaa (esim. TVO:lla on yhteensä about 1000 työntekijää palkkalistoillaan).
Muita kuluja (huollot yms.) varmaan ainakin 20 miljoonaa (TVO:lla näitä on yhteensä noin 100 miljoonaa).

Sanotaan, että tarvitaan pyöreästi sellaiset 420 miljoonan euron edestä myytyä sähköä. Joka taaskin tarkoittaa, että sähkön hinnan pitäisi olla siellä 45e / MWh.
60 vuoden laina-ajalla saadaan vaadituksi hinnaksi noin 38e / MWh.

 

[Coax]

Sitä ei kannata ajaa ylös-alas jatkuvasti, kestää aina tovi saada se täydelle teholle.

Niin kummalliselta kuin se voi kuulostaa, erään kyseisen voimalan toimintaa tuntevan henkilön mukaan tällä hetkellä voimalaa ajetaan juurikin tarpeen mukaan ylös-alas: päivä kerrallaan, sähkön päivittäisen pörssihinnan vaihtelun mukaan.

 

[Jooga]

Tehdään uusi laskelma 8mrd eurolla ja otetaan mukaan kuluja:
AP1000:n sähköteho on about 1200 MW.
Eli se tulee tuottamaan sähköä vuodessa (1200 MW *24h * 365) * 0,9 ≈ 9 500 000 MWh.

Laitos maksaa 8 miljardia. Otetaan lainaa 3% korolla, halutaan maksaa tuo takaisin 40 vuodessa.

Tuo tarkoittaa, että joka kuukausi lainaa pitää lyhentää noin 29 milj euroa.

Eli vuodessa lyhennyksiin menee 348 000 000 euroa.

Polttoainekulut ovat tuon luokan laitoksessa jossain vähintään 30 milj euroa vuodessa (OL1 & OL2 kuluttaa polttoainetta yhteensä 61 miljoonan edestä).
Työvoimakuluja tulee varmaan vähintään 20 miljoonaa (esim. TVO:lla on yhteensä about 1000 työntekijää palkkalistoillaan).
Muita kuluja (huollot yms.) varmaan ainakin 20 miljoonaa (TVO:lla näitä on yhteensä noin 100 miljoonaa).

Sanotaan, että tarvitaan pyöreästi sellaiset 420 miljoonan euron edestä myytyä sähköä. Joka taaskin tarkoittaa, että sähkön hinnan pitäisi olla siellä 45e / MWh.
60 vuoden laina-ajalla saadaan vaadituksi hinnaksi noin 38e / MWh.

Tämä esimerkki siis se arvio Suomen hieman Puolaa kalliimmalla valmistuskustannuksella?

Jotenkin tuntuu siltä että ydinvoiman rakentajat haluavat tuoton sijoituksesta hieman 40/60vuotta nopeammin. Mikä näissä arvioissa on pielessä, jos kerta keskimääräinen ydinvoimalla tuotetun energian hinta on luokkaa 30-40€/MWh? Mielestäni valtio ei merkittävästi tue ydinvoimaa ehkä alkuinvestointeja tai lainan takaamisen lisäksi? Voin toki olla väärässä.

 

[JCSH]

Niin kummalliselta kuin se voi kuulostaa, erään kyseisen voimalan toimintaa tuntevan henkilön mukaan tällä hetkellä voimalaa ajetaan juurikin tarpeen mukaan ylös-alas: päivä kerrallaan, sähkön päivittäisen pörssihinnan vaihtelun mukaan.

Kysy samalta tyypiltä, että kuinka kauan kestää saada voimala kylmästä täyteen tehoon. Yleensä lauhdevoimaloiden kohdalla tuossa puhutaan useista tunneista, joten jos voimalaa aiotaan ajaa myös seuraavana päivänä, niin sitä ei kannata ajaa alas yön ajaksi vaikka ei saataisikaan sitä haluttua hintaa.

 

[Jan11]

Tämä esimerkki siis se arvio Suomen hieman Puolaa kalliimmalla valmistuskustannuksella?

Jotenkin tuntuu siltä että ydinvoiman rakentajat haluavat tuoton sijoituksesta hieman 40/60vuotta nopeammin. Mikä näissä arvioissa on pielessä, jos kerta keskimääräinen ydinvoimalla tuotetun energian hinta on luokkaa 30-40€/MWh? Mielestäni valtio ei merkittävästi tue ydinvoimaa ehkä alkuinvestointeja tai lainan takaamisen lisäksi? Voin toki olla väärässä.

Kaipa meidän täytyy uskoa yhden osakkaan hallituksen puheenjohtajaa uuden ydinvoiman hinnasta:
”Ydinvoimalla tuotettu sähkö on kallista. Olkiluoto 3:n Mankalahinta on noin viisi senttiä kWh, mikä on vähän nykyhintoihin verrattuna, mutta ylitti vielä pari vuotta sitten selvästi markkinahinnan.”

 

[JCSH]

Tämä esimerkki siis se arvio Suomen hieman Puolaa kalliimmalla valmistuskustannuksella?

Jotenkin tuntuu siltä että ydinvoiman rakentajat haluavat tuoton sijoituksesta hieman 40/60vuotta nopeammin. Mikä näissä arvioissa on pielessä, jos kerta keskimääräinen ydinvoimalla tuotetun energian hinta on luokkaa 30-40€/MWh? Mielestäni valtio ei merkittävästi tue ydinvoimaa ehkä alkuinvestointeja tai lainan takaamisen lisäksi? Voin toki olla väärässä.

Joo, tuskin sitä voimalaa Suomeen saisi samalla hintaa kuin Puolaan. Työvoimakulut heti reippaasti korkeammat.

Ja keskimääräinen ydinvoimala on rakennettu joskus 70-80 luvulla. Rakennus- ja rahoituskulut on maksettu vuosikymmeniä sitten ja jäljelle jää vain ne pienehköt juoksevat kulut.

 

[Jooga]

En epäile etteikö OL3:n sähkö olisi "kallista", mutta kustannuksiltaan paisuneen ja merkittävästi epäonnistuneen projektin yleistäminen ydinvoimaksi tuntuu hassulta. Luulisi hyvän ja todennetun tekniikan monistamisen uuteen sijaintiin olevan paljon varmempaa.

 

[JCSH]

En epäile etteikö OL3:n sähkö olisi "kallista", mutta kustannuksiltaan paisuneen ja merkittävästi epäonnistuneen projektin yleistäminen ydinvoimaksi tuntuu hassulta. Luulisi hyvän ja todennetun tekniikan monistamisen uuteen sijaintiin olevan paljon varmempaa.

No juurihan tuossa laskettiin esimerkki uuden voimalan kustannuksista ja siinäkin se hinta osuu tuonne Soininvaaran mainitsemaan 50e / MWh luokkaan.

 

[Shajk]

Kysy samalta tyypiltä, että kuinka kauan kestää saada voimala kylmästä täyteen tehoon. Yleensä lauhdevoimaloiden kohdalla tuossa puhutaan useista tunneista, joten jos voimalaa aiotaan ajaa myös seuraavana päivänä, niin sitä ei kannata ajaa alas yön ajaksi vaikka ei saataisikaan sitä haluttua hintaa.

Tai mikä olisi voimalan pienin järkevä teho mistä voi vielä tunnissa päästä lähelle maksimitehoa.

Tänään "Muu tuotanto" ollut yli 600MW, sen takana piileskelee varmaan muitakin laitoksia. Kun sähkön hinta oli huipussa tänään "Muu tuotanto" oli vain 350MW... Oho, Meri-porin ongelmat hiilimyllyn kanssa pahentui, sen takia teho laski..

On se kumma kun ollut 28 vuotta aikaa laittaa laitos kuntoon mutta silti oikuttelee kuin OL3 ;-)

Paljon mielenkiintoisempi seurata Meri-Porin menoa, kun OL3 seisoo hiljaisena.

 

[Griffin]

Meinaat, että Suomesta loppuu tila? Suomessa on ripoteltu tuulivoimaloita ympäri maita ja mantuja. Niiden yhteyteen voidaan rakentaa vaikka tuhansia tuollaisia laitoksia ilman että tila loppuu.
Se mikä merkkaa on se hinta. Ja jos nuo LCOS arviot osuvat oikeaan, niin tuo on kyllä kilpailukykyinen ratkaisu.

Mielettömän isojen rakennelmien rakentaminen ja ylläpito on kallista, olipa kyseessä mikä tahansa vehjes. Ydinvoimala on ihan pikkupytinki noihin Co2 energiavarastoihin verrattuna.
LCoS – Wikipedia

Ei liity muuten mitenkään energian varastointiuin tuo lcos vaan piihin ja kuvan tuottamiseen. Jos meinaat niitä edellisiä postauksiasi, niin siellähän se varaston kapasiteetti oli onneton, ei jatkoon.
---------------------------

Tai mikä olisi voimalan pienin järkevä teho mistä voi vielä tunnissa päästä lähelle maksimitehoa.

Tänään "Muu tuotanto" ollut yli 600MW, sen takana piileskelee varmaan muitakin laitoksia. Kun sähkön hinta oli huipussa tänään "Muu tuotanto" oli vain 350MW... Oho, Meri-porin ongelmat hiilimyllyn kanssa pahentui, sen takia teho laski..

On se kumma kun ollut 28 vuotta aikaa laittaa laitos kuntoon mutta silti oikuttelee kuin OL3 ;-)

Paljon mielenkiintoisempi seurata Meri-Porin menoa, kun OL3 seisoo hiljaisena.

Kun joku (iso) laitos seisoo yhtään pidempään ja sitten käynnistellään uudestaan, niin siihen tuppaa tulemaan ihmeenpaljon vikoja. Yleensä tykkäisivät olla jatkuvassa käytössä..

 

[JCSH]

Mielettömän isojen rakennelmien rakentaminen ja ylläpito on kallista, olipa kyseessä mikä tahansa vehjes. Ydinvoimala on ihan pikkupytinki noihin Co2 energiavarastoihin verrattuna.

Ei jos sen rakennuksen sisällä ei ole mitään erityisen monimutkaista. Sehän on juurikin yksi tuon Energy Domen toteutuksen hyviä puolia, se on lopulta erittäin yksinkertainen. Joo, tuo ei-paineistetun CO2 vaatima säilytyshalli on iso. Mutta se ei ole mitään muuta kuin iso halli. Sääsuoja tuolle ”pussille” joka sisältää sen normaali ilmanpaineessa olevan CO2:n.

LCoS – Wikipedia

Ei liity muuten mitenkään energian varastointiuin tuo lcos vaan piihin ja kuvan tuottamiseen. Jos meinaat niitä edellisiä postauksiasi, niin siellähän se varaston kapasiteetti oli onneton, ei jatkoon.

No nyt menee kyllä aika väsyneeksi nää sun jutut:

Levelised cost of storage (LCOS) - The cost of kWh or MWh electricity discharged from a storage device when accounting for all cost incurred and energy produced throughout the lifetime of the device.

 

[Griffin]

Ei jos sen rakennuksen sisällä ei ole mitään erityisen monimutkaista. Sehän on juurikin yksi tuon Energy Domen toteutuksen hyviä puolia, se on lopulta erittäin yksinkertainen. Joo, tuo ei-paineistetun CO2 vaatima säilytyshalli on iso. Mutta se ei ole mitään muuta kuin iso halli. Sääsuoja tuolle ”pussille” joka sisältää sen normaali ilmanpaineessa olevan CO2:n.



No nyt menee kyllä aika väsyneeksi nää sun jutut:

Levelised cost of storage (LCOS) - The cost of kWh or MWh electricity discharged from a storage device when accounting for all cost incurred and energy produced throughout the lifetime of the device.

Ja missä nuo väsyneet laskelmasi ovat, eipä näy missään.

 

[Shajk]

Kun joku (iso) laitos seisoo yhtään pidempään ja sitten käynnistellään uudestaan, niin siihen tuppaa tulemaan ihmeenpaljon vikoja. Yleensä tykkäisivät olla jatkuvassa käytössä..

Joo, töissä teollisuudessa automaation kanssa ym, ja harva se viikonlopun seisaihdus menee ilman että jotain vikaantuu. Ja vaikka meidän prosessit ovat about 1000 kertaa pienempiä kokonaisuuksia kuin OL3, on jotkut käyttöönotot kestänyt pidemmän aikaa kuin OL3 tähän asti...

 

[JCSH]

Ja missä nuo väsyneet laskelmasi ovat, eipä näy missään.

Esimerkiksi täällä on mainittu:

Energy Dome launches world's first CO2 battery for long-duration energy storage

The battery uses CO2 to store renewable energy over a long period and release it quickly.

www.inceptivemind.com

The battery can offer a Levelised Cost Of Storage (LCOS) as low as US$50-60 per MWh within a few years, whereas lithium batteries are sitting between US$132-245/MWh. Besides, Energy Dome’s thermodynamic liquid-CO2 system has a round-trip efficiency of 75-80% – higher than any other long-duration energy storage technology currently on the market, including liquid-air, compressed-air, and gravity-based solutions.

 

[HTK12]

-Veden ominaislämpökapasiteetti: 4,186 kJ/kg*K
-Hiekan ominaislämpökapasiteetti veteen verrattuna on viisi kertaa matalampi.
-Hiekan irtotilavuuspaino vaihtelee tyypistä riippuen välillä 1,30–1,80 t/m3 (Oletettavasti tämä on hiekkamontun normaalia, ei kidevedetöntä hiekkaa) Eli käytetään tuota 1300kg/m3 (Jos joku tietää taarkan arvon..??)
-Hiekka sulaa jossain 1300C, eli lämmittäminen pitää tehdä jotenkin siten, että se ei mistään kohti kuumene yli sen.
-Tuolla todettiin, että saadaan lämmitettyä yli 500 asteiseksi.
-HUOM! Kivihiilivoimalassa höyryn lämpö on 600C, ydinvoimaloissa 300C
...-> Ei kovinkaan hyvä, jos lämpötilaa ei saada johonkin esim 1000 asteeseen. Ei sovellu kunnolla voimalaitoskäyttöön, ehkä kaukolämpöön?
Jos nyt oletettaisiin, että saataisiin niin kuumaksi, että voitaisiin jäähdyttää 500 astetta (Ei siis toteudu nykyään alkuunkaan). Tällöin oltaisiin veden kanssa samoissa. Ominaislämpökapasiteeteissä (VS vesi, kun muutos on 100 astetta, eli

1 kuutiometri akkua 4186 * 100 *1300=544180kJ ->151161Wh =151kWh

Nyt jos meillä olisi esim maassa eristetty, massiivinen hiekkalieriö, esim 20 metriä korkea, säde 10 metriä, nin tilavuus olisi 6283m3 jos lämmitys ja jäähdytys elementit veisivät tuosta pois ja niitä ei laskettaisi esim 10% ->5655m3
Tällöin tuohon saataisiin energiaa 5655*151=853905kWh eli 853MWh
Olkiluoto 1:n teho on 890MW eli tuo kykenisi antamaan karkeasti tunnin samaa tehoa.
Tuollaisia tarvittaisiin siis n 25 kpl, jotta voitaisiin varastoida päväksi energiaa OL1:n tuotannon verran. Eli olisiko varastoksi esim 100 kpl tuollasia ja tuulivispilöitä jotain noin 3...4 X 890MW edestä vai OL1:n kokoinen ydinvoimala halvempi ratkaisu. (Varavoimaa on syytä olla 4:ksi päiväksi vähintään)

LISÄKSI SE TULEE MUISTAA, ETTÄ NYKYISIN EI ILMEISESTI AINANKAAN SAAVUTETA NOITA LÄMPÖTILAEROJA! jäätäisiin siis paljon tämän laskelman alle, (olettaen, että en laskenut jossain väärin tai käyttänyt väärää oletusarvoa, joka on sangen mahdollista..)

Miksi niiden pitäisi olla noin pieniä? Esim. öljyä varastoidaan PALJON isommissa. Esim. 15m x 95m tankeissa. Sellaisia kun laitat vaikka kymmenen, niin alkaa mittakaava olemaan jo sinnepäin. Ei Suomesta lääni lopu kesken tuollaisten rakentamiseen.

 

[Griffin]

Esimerkiksi täällä on mainittu:

Energy Dome launches world's first CO2 battery for long-duration energy storage

The battery uses CO2 to store renewable energy over a long period and release it quickly.

www.inceptivemind.com

The company has already secured multiple commercial agreements, including with an Italian utility A2A for the construction of the first 20MW-5h facility.

Ja mikä on tuollaisen 5 tuntia 20 MW = 100MWh koko?
Eli jos Ol1:n tewho (890MW halutaan esim 4:ksi päiväksi ->85440Mwh -> 4272 tuollaista laitosta, niin aika mielettömiä summia kuluisi rahaa Ei olisi ihan heti rakennettu. Puhumattakaan ylläpitokuluista, kun Suomessa nyt tuo talvi kusee tuon kaasusäiliön ja saattaa todennäköisesti rikkoa sen.. Tomiiko tuo kovinkaan hyvin muuten esim 30 asteen pakkasessa? Italiassa on melkoisen erilaiset säät..

Miksi niiden pitäisi olla noin pieniä? Esim. öljyä varastoidaan PALJON isommissa. Esim. 15m x 95m tankeissa. Sellaisia kun laitat vaikka kymmenen, niin alkaa mittakaava olemaan jo sinnepäin. Ei Suomesta lääni lopu kesken tuollaisten rakentamiseen.

Jos materiaalien lämpötila alkaa olla luokkaa 600-1000C, niin kestääkö lämmitys ja jäähdytyskalusto mitenpitkään käyttöä. Mitä isompi pytty, sen isommat rasitukset ja työläämpi vaihtaa osia, KUN ne hajoavat..

 

[inexcess]

Tänään tuli ensimmäinen iso sähkölasku ja meidän kaikkien aikojen sähkölaskuennätys meni kerralla uusiksi. 95 euroa kalliimpi lasku kuin kylmimpänä mahdollisena talvikuukautena koskaan, vaikka sähköä säästettiin 25% viime vuoden lokakuuhun verrattuna.

Kyllä tästä maasta puuttuu oikea tutkiva journalismi aivan täysin. Mikään media ei laita sähköyhtiöitä lujille ja kysy, että mihin tämän tajuttoman kallis sähkö perustuu?? Kukaan ei kysy oikeita kysymyksiä vaikka Suomessa pitäisi olla vapaa media.

Sähkön tuotantokustannukset eivät ole juurikaan nousseet vuoden aikana ja suuri osa sähköyhtiöistä tuottaa 80% myymästään sähköstä ~3 snt/kWh omakustannushintaan. Se loppu 20% pörssisähköä ei onnistu mitenkään nostamaan sähkön kuluttajahintaa 5-8 kertaiseksi.

Nykyiselle sähkön hintatasolle ei ole mitään perusteita. Liekkö edes laillista nostaa perushyödykkeen hintaa tällä tavalla.

Tampereen sähkölaitos lähetti asiakkailleen ensimmäiset jättilaskut – asiakkuusjohtaja: ”Tämä on hankala tilanne meille kaikille”

Koko vuoden sähkölaskuja tasaava arviolaskutus oli elokuussa käytössä vain prosentilla Tampereen sähkölaitoksen asiakkaista. Sähkön hinnan nousu ei ole juuri lisännyt arviolaskutuksen kysyntää.

yle.fi

 

[tietokonerikki]

Tänään tuli ensimmäinen iso sähkölasku ja meidän kaikkien aikojen sähkölaskuennätys meni kerralla uusiksi. 95 euroa kalliimpi lasku kuin kylmimpänä mahdollisena talvikuukautena koskaan, vaikka sähköä säästettiin 25% viime vuoden lokakuuhun verrattuna.

Kyllä tästä maasta puuttuu oikea tutkiva journalismi aivan täysin. Mikään media ei laita sähköyhtiöitä lujille ja kysy, että mihin tämän tajuttoman kallis sähkö perustuu?? Kukaan ei kysy oikeita kysymyksiä vaikka Suomessa pitäisi olla vapaa media.

Sähkön tuotantokustannukset eivät ole juurikaan nousseet vuoden aikana ja suuri osa sähköyhtiöistä tuottaa 80% myymästään sähköstä ~3 snt/kWh omakustannushintaan. Se loppu 20% pörssisähköä ei onnistu mitenkään nostamaan sähkön kuluttajahintaa 5-8 kertaiseksi.

Nykyiselle sähkön hintatasolle ei ole mitään perusteita. Liekkö edes laillista nostaa perushyödykkeen hintaa tällä tavalla.

Tampereen sähkölaitos lähetti asiakkailleen ensimmäiset jättilaskut – asiakkuusjohtaja: ”Tämä on hankala tilanne meille kaikille”

Koko vuoden sähkölaskuja tasaava arviolaskutus oli elokuussa käytössä vain prosentilla Tampereen sähkölaitoksen asiakkaista. Sähkön hinnan nousu ei ole juuri lisännyt arviolaskutuksen kysyntää.

yle.fi

Ei ole jos multa kysytään laki kieltää, mutta mitään ohjetta ei ole.

Sähkömarkkinalaki 588/2013 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.

www.finlex.fi

9 Luku 67§
-Vähittäismyyjän, jolla on huomattava markkinavoima jakeluverkonhaltijan vastuualueella, on toimitettava vastuualueella sähköä kohtuulliseen hintaan kuluttajille sekä muille loppukäyttäjille, joiden käyttöpaikka on varustettu enintään 3 x 63 ampeerin pääsulakkeilla tai joiden sähkönkäyttöpaikkaan ostetaan sähköä enintään 100 000 kilowattituntia vuodessa
(toimitusvelvollisuus). Jos jakeluverkonhaltijan vastuualueella ei ole vähittäismyyjää, jolla on huomattava markkinavoima, on toimitusvelvollisuus sillä vähittäismyyjällä, jonka toimitetun sähkön määrällä mitattu markkinaosuus toimitusvelvollisuuden piirissä olevien loppukäyttäjien hankkimasta sähköstä on kyseisellä vastuualueella suurin.

Vähittäismyyjällä, jolla on toimitusvelvollisuus, on oltava julkiset sähkön myyntiehdot ja -hinnat sekä niiden määräytymisperusteet toimitusvelvollisuuden piirissä oleville loppukäyttäjille. Niissä ei saa olla kohtuuttomia eikä sähkökaupan kilpailua rajoittavia ehtoja. Kuluttajille suunnatut myyntiehdot on lisäksi esitettävä selkeällä ja ymmärrettävällä tavalla, eikä niihin saa sisältyä sopimusten ulkopuolisia esteitä kuluttajien oikeuksien toteutumiselle.

Energiamarkkinavirasto voi määrätä tässä pykälässä tarkoitetun vähittäismyyjän toimittamaan sähköä 2 momentissa tarkoitetuilla ehdoilla toimitusvelvollisuuden piirissä oleville loppukäyttäjille.
Lainaus loppuu

Energiamarkkinaviraston johtohenkilö 7.11.2022 TV:ssä ja paikalla myös Helenin johtaja (markkinointi?)
vastasi toimitajan kysellessä "Energiaviraston päätös asiasta aikaisintaan ensi vuonna"
Energiamarkkinavirastolla on jo kuukausia aikaa asiaa selvittää, kyllä päätös pitäisi saada nopeammin.

MUTTA EI ESTÄ HAASTAMASTA OIKEUTEEN, vaikka energiamarkkinavirasto ei tekisi mitään.
Minusta tossa pitäisi kuluttajansuojaviranomaisen jo virkansa puolesta tehdä joukkokanne. Tää on niin törkeää ryöstämistä. Ei nää 914% (aikavälillä huhtik-joulukuun alku) korotukset voi olla enää kohtuullisia. Helen takoo hirmuvoittoja vaikka kansalaiset säästävät sähköä .
Ja markkinointi kiemurtelee vetoamalla Futuureihin vaikka Helen tekee lähes kaiken sähkönsä.

Winfall asetus tulee voimaan joulukuun alussa, eikös se ollut niin, että ne eurot menee EU:lle,
joka jakaa ne sitten kansalaisille ja Suomeen hyvin pieni osuus siitä mitä me maksamma.

 

[zepi]

03-04 hieman hankala aika käydä suihkussa.

Et ole keskinyt lämminvesivaraajaa vielä hommata? Hyvin voi käydä aamulla suihkussa ja ostaa sähköt yöllä 20snt halvemmalla.

 

[HTK12]

Jos materiaalien lämpötila alkaa olla luokkaa 600-1000C, niin kestääkö lämmitys ja jäähdytyskalusto mitenpitkään käyttöä. Mitä isompi pytty, sen isommat rasitukset ja työläämpi vaihtaa osia, KUN ne hajoavat..

Miksi sen pitäisi olla 1000C? Tuossa Suomessa oleva ensimmäinen hiekka-akku on 500c+. Näyttää ainakin nyt toimivan hyvin ja sanoivat, että skaalautuisi ainakin 1000x tuohon ensimmäiseen nähden. Ensi kesänä on vuoden ollut käytössä, niin sitten paremmin dataa. Pieniä ei kannata tehdä ihan kuten ei noissa isoissa öljyvarastoissakaan tehdä. Isoja tehtäessä tarvittava määrä tipahtaa ja saadaan sellainen kapasiteetti & teho, jota tarvitaan.

 

[Griffin]

Miksi sen pitäisi olla 1000C? Tuossa Suomessa oleva ensimmäinen hiekka-akku on 500c+. Näyttää ainakin nyt toimivan hyvin ja sanoivat, että skaalautuisi ainakin 1000x tuohon ensimmäiseen nähden. Ensi kesänä on vuoden ollut käytössä, niin sitten paremmin dataa. Pieniä ei kannata tehdä ihan kuten ei noissa isoissa öljyvarastoissakaan tehdä. Isoja tehtäessä tarvittava määrä tipahtaa ja saadaan sellainen kapasiteetti & teho, jota tarvitaan.

Millä tekniikalla muutetaan se hiekan lämpö sähköksi ja mikä on sen tekniikan hyötysuhde? Käsittäkseni hyötysuhde on ollut parempi, kun lämpötila on ollut korkeampi (vesihöyrynpaineeseen perustuvissa menetelmissä...) Kuten on mainittu: Ydinvoimaloissa on 300c höyry ja hiilihauteissa 600c.

Onko missä käyty läpi noita höyryturbiinien hyötysuhteita erilaisilla höyryunlämpötiloilla?

Voisiko turbiineja käyttää esim CO2 höyryllä (eikös lämpötilat olisi silloin matalampia?, tosin sitä saattaisi vuotaa liikaa pois...) Koko paska pitäisi olla umpinaisessa tilassa, jossa olisi CO2 täyttö. Tällöin vuotanut CO2 voitaisiin pumpata takaisin säiliöön.. Kuulostaa tosin kalliilta idealta..

 

[HTK12]

Millä tekniikalla muutetaan se hiekan lämpö sähköksi ja mikä on sen tekniikan hyötysuhde? Käsittäkseni hyötysuhde on ollut parempi, kun lämpötila on ollut korkeampi (vesihöyrynpaineeseen perustuvissa menetelmissä...) Kuten on mainittu: Ydinvoimaloissa on 300c höyry ja hiilihauteissa 600c.

Onko missä käyty läpi noita höyryturbiinien hyötysuhteita erilaisilla höyryunlämpötiloilla?

Voisiko turbiineja käyttää esim CO2 höyryllä (eikös lämpötilat olisi silloin matalampia?, tosin sitä saattaisi vuotaa liikaa pois...) Koko paska pitäisi olla umpinaisessa tilassa, jossa olisi CO2 täyttö. Tällöin vuotanut CO2 voitaisiin pumpata takaisin säiliöön.. Kuulostaa tosin kalliilta idealta..

Missään ei taida vielä olla julkaistu tarkemmin hyötysuhteita kun tuo Suomessa oleva on maailman ensimmäinen (tosin jenkeissäkin on protoja menossa). Kuten sanoin niin data tarkentuu kun tuo hiekka-akku on nyt kokoajan käytössä. Muistelisin, että jossain sanottiin hyötysuhteen olevan ~90% kun otetaan lämpöä ulos, eli olisi todella hyvä hyötysuhde esim. kaukolämmön tuotantoon. Menee toki vielä joku vuosi, että meillä on tuulivoimaa niin paljon ettei sen tuottamaan sähköä pystytä Suomessa käyttämään tai viemään ulkomaille. En ole kyllä tutustunut tarkemmin höyryturbiinien hyötysuhteisiin eri lämpötiloilla.

 

[Jan11]

Ei ole jos multa kysytään laki kieltää, mutta mitään ohjetta ei ole.

Sähkömarkkinalaki 588/2013 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.

www.finlex.fi

9 Luku 67§
-Vähittäismyyjän, jolla on huomattava markkinavoima jakeluverkonhaltijan vastuualueella, on toimitettava vastuualueella sähköä kohtuulliseen hintaan kuluttajille sekä muille loppukäyttäjille, joiden käyttöpaikka on varustettu enintään 3 x 63 ampeerin pääsulakkeilla tai joiden sähkönkäyttöpaikkaan ostetaan sähköä enintään 100 000 kilowattituntia vuodessa
(toimitusvelvollisuus). Jos jakeluverkonhaltijan vastuualueella ei ole vähittäismyyjää, jolla on huomattava markkinavoima, on toimitusvelvollisuus sillä vähittäismyyjällä, jonka toimitetun sähkön määrällä mitattu markkinaosuus toimitusvelvollisuuden piirissä olevien loppukäyttäjien hankkimasta sähköstä on kyseisellä vastuualueella suurin.

Vähittäismyyjällä, jolla on toimitusvelvollisuus, on oltava julkiset sähkön myyntiehdot ja -hinnat sekä niiden määräytymisperusteet toimitusvelvollisuuden piirissä oleville loppukäyttäjille. Niissä ei saa olla kohtuuttomia eikä sähkökaupan kilpailua rajoittavia ehtoja. Kuluttajille suunnatut myyntiehdot on lisäksi esitettävä selkeällä ja ymmärrettävällä tavalla, eikä niihin saa sisältyä sopimusten ulkopuolisia esteitä kuluttajien oikeuksien toteutumiselle.

Energiamarkkinavirasto voi määrätä tässä pykälässä tarkoitetun vähittäismyyjän toimittamaan sähköä 2 momentissa tarkoitetuilla ehdoilla toimitusvelvollisuuden piirissä oleville loppukäyttäjille.
Lainaus loppuu

Energiamarkkinaviraston johtohenkilö 7.11.2022 TV:ssä ja paikalla myös Helenin johtaja (markkinointi?)
vastasi toimitajan kysellessä "Energiaviraston päätös asiasta aikaisintaan ensi vuonna"
Energiamarkkinavirastolla on jo kuukausia aikaa asiaa selvittää, kyllä päätös pitäisi saada nopeammin.

MUTTA EI ESTÄ HAASTAMASTA OIKEUTEEN, vaikka energiamarkkinavirasto ei tekisi mitään.
Minusta tossa pitäisi kuluttajansuojaviranomaisen jo virkansa puolesta tehdä joukkokanne. Tää on niin törkeää ryöstämistä. Ei nää 914% (aikavälillä huhtik-joulukuun alku) korotukset voi olla enää kohtuullisia. Helen takoo hirmuvoittoja vaikka kansalaiset säästävät sähköä .
Ja markkinointi kiemurtelee vetoamalla Futuureihin vaikka Helen tekee lähes kaiken sähkönsä.

Winfall asetus tulee voimaan joulukuun alussa, eikös se ollut niin, että ne eurot menee EU:lle,
joka jakaa ne sitten kansalaisille ja Suomeen hyvin pieni osuus siitä mitä me maksamma.

Toimitusvelvollisuussähköasiakkaita tällä hetkellä tosin on lähinnä pieni määrä pääosin sellaisia asiakkaita, jotka eivät saa sähköä muilta kuin toimitusvelvolliselta yhtiöltä. Koska Energiamarkkinaviraston mandaatti on jälkitarkastelu, ei tarkastelun lopputuloksella lopulta liene merkitystä kuin heille.
Lisäksi lienee jo etukäteen selvää, että ne yhtiöt, jotka on jo vaihtaneet toimitusvelvollisuussopimuksensa pörssisähkötuotteeksi on kuivilla vesillä, hehän laskuttavat vain marginaalin ja kuukausimaksun sähköpörssin markkinahinnan päälle.

Jos kuitenkin Energiavirastolta tulisikin tulkinta, jonka mukaan joku tai jotkut sähköyhtiöt ovat hinnoitelleet toimitusvelvollisuussähkön liian ylös, niin oletettavasti tällainen yhtiö voisi siirtyä toimitusvelvollisuussähkössään pörssisähkötuotteeseen. Suurin osa yhtiöistä on kuitenkin näin jo tehnytkin. Joten siinä mielessä ei kannata liikoja odottaa tältä tutkinnalta.

Tuottoleikkuri/windfall -asetus, jonka valmistelu on meillä kesken, tuskin tulee suuresti vaikuttamaan suomalaisiin markkinoihin, sillä se koskee ainoastaan yli keskimäärin yli 180€ mWH voittomarginaalit ylittäviä tuottoja, ei sähkön keskihinta hintaa (mikähän se keskihinta tulee olla, että voittomarginaali olisi 180€/mWH, alkaako kakkosella vai kolmosella). Ja vain sen ylittävältä osalta.
Toisaalta, jos tulee, niin vero on kansallinen ja siitä säädetään kansallisesti - sen tuotoilla (mikäli niitä on) rahoitetaan juurikin kansallisia tukitoimia, joista Suomessakin on jo sovittu. Ei siis tilitetä unionille, ainakaan näillä näkymin.

 

[JaniKari]

Missään ei taida vielä olla julkaistu tarkemmin hyötysuhteita kun tuo Suomessa oleva on maailman ensimmäinen (tosin jenkeissäkin on protoja menossa). Kuten sanoin niin data tarkentuu kun tuo hiekka-akku on nyt kokoajan käytössä. Muistelisin, että jossain sanottiin hyötysuhteen olevan ~90% kun otetaan lämpöä ulos, eli olisi todella hyvä hyötysuhde esim. kaukolämmön tuotantoon. Menee toki vielä joku vuosi, että meillä on tuulivoimaa niin paljon ettei sen tuottamaan sähköä pystytä Suomessa käyttämään tai viemään ulkomaille. En ole kyllä tutustunut tarkemmin höyryturbiinien hyötysuhteisiin eri lämpötiloilla.

Kun 90% hyötysuhteesta kun puhutaan täytyy kyseessä olla lämmön varastointi hiekkaan. Tavallinen vesisäiliökin pystyy tuollaisiin hötysuhteisiin. Ainoa hyvä puoli veteen verrattuna on korkeampi lämpötila joka mahdollistaa joitain teollisuus käyttökohteita. Mutta aika vaikea nähdä mitään järkeä varastoida suuria energiamääriä hiekkaan koska ulos sieltä saadaan vain lämpöä ei sähköä. Jos tuosta lämmöstä aletaan tehdä sähköä ei varasto ole enään halpa ja yksinkertainen eikä hyötysuhdekkaan ole hyvä.

 

[petepeluri]

Et ole keskinyt lämminvesivaraajaa vielä hommata? Hyvin voi käydä aamulla suihkussa ja ostaa sähköt yöllä 20snt halvemmalla.

Ei ole mahdollista ajastaa.

 

[JCSH]

The company has already secured multiple commercial agreements, including with an Italian utility A2A for the construction of the first 20MW-5h facility.

Ja mikä on tuollaisen 5 tuntia 20 MW = 100MWh koko?
Eli jos Ol1:n tewho (890MW halutaan esim 4:ksi päiväksi ->85440Mwh -> 4272 tuollaista laitosta, niin aika mielettömiä summia kuluisi rahaa Ei olisi ihan heti rakennettu. Puhumattakaan ylläpitokuluista, kun Suomessa nyt tuo talvi kusee tuon kaasusäiliön ja saattaa todennäköisesti rikkoa sen.. Tomiiko tuo kovinkaan hyvin muuten esim 30 asteen pakkasessa? Italiassa on melkoisen erilaiset säät..

Niin rahaa kuluu. Mutta jos se hinta on tuossa mainitussa, niin se näyttäisi kannattavalta joten siihen kannattaa kuluttaa rahaa. Ja joo, ei ole ihan heti rakennettu. Mutta ei niitä tarvikaan rakentaa heti, vaan hiljalleen sitä mukaa kun tuulivoiman tuotanto kasvaa niin suureksi, että vesivoima ei enää riitä säätövoimaksi.
Ja miksi talvi kusisi tuon kaasusäiliön? Pohjautuuko tuo mihinkään muuhun kuin vain sun haluun jostain ihmeen syystä vastustaa ideoita joilla voitaisiin saada halpaa sähköä?

 

[Griffin]

Niin rahaa kuluu. Mutta jos se hinta on tuossa mainitussa, niin se näyttäisi kannattavalta joten siihen kannattaa kuluttaa rahaa. Ja joo, ei ole ihan heti rakennettu. Mutta ei niitä tarvikaan rakentaa heti, vaan hiljalleen sitä mukaa kun tuulivoiman tuotanto kasvaa niin suureksi, että vesivoima ei enää riitä säätövoimaksi.
Ja miksi talvi kusisi tuon kaasusäiliön? Pohjautuuko tuo mihinkään muuhun kuin vain sun haluun jostain ihmeen syystä vastustaa ideoita joilla voitaisiin saada halpaa sähköä?

Ja mikä on tuollaisen yhden laitoksen hinta?

 

[Juzzi]

Ei ole mahdollista ajastaa.

Airam AJASTIN IP44, 24H, pitkä pistotulppa 11,99

Käytä ajastinta haluamasi valaisimen kytkentään päälle ja pois haluamassasi vuorokausirytmissä. Toimii esimerkiksi pihan koristevalojen ajastimena tai auton lohkolämmittimen kanssa. IP44 -luokitus, soveltuu myös ulkokäyttöön.Alin käyttölämpötila: -40 °C

www.verkkokauppa.com

 

[Dzeeta]

Airam AJASTIN IP44, 24H, pitkä pistotulppa 11,99

Käytä ajastinta haluamasi valaisimen kytkentään päälle ja pois haluamassasi vuorokausirytmissä. Toimii esimerkiksi pihan koristevalojen ajastimena tai auton lohkolämmittimen kanssa. IP44 -luokitus, soveltuu myös ulkokäyttöön.Alin käyttölämpötila: -40 °C

www.verkkokauppa.com

Useammin varaajat kiinteästi kolmen vaiheen takana asennettuina. Eli keskukseen pitäisi joku kellokytkinviritelmä häsätä.

 

[stindebinde]

Oletteko miten arvioineet tulevien päivien sähkön hintaa? Fingridin tuulivoimaennuste on todella lyhyt vain reilu vuorokausi, joten onko paras esim seuraa vaikka Vaasan
tuuliennustetta:

Eli nyt näyttäisi että huomenna on kallista sähköä ja pe ja la edullista. Sitten taas ensi viikolla keskiviikosta eteenpäin halpenee?
Vai onko jossain parempia tuuliennusteita joka vastaisi tuulivoimatuotantoa?

 

[JCSH]

Oletteko miten arvioineet tulevien päivien sähkön hintaa? Fingridin tuulivoimaennuste on todella lyhyt vain reilu vuorokausi, joten onko paras esim seuraa vaikka Vaasan
tuuliennustetta:

Eli nyt näyttäisi että huomenna on kallista sähköä ja pe ja la edullista. Sitten taas ensi viikolla keskiviikosta eteenpäin halpenee?
Vai onko jossain parempia tuuliennusteita joka vastaisi tuulivoimatuotantoa?

Tätä voi ainakin kokeilla:

Professional weather forecast

50+ weather layers, weather radar and satellite

www.windy.com

 

[stindebinde]

Tätä voi ainakin kokeilla:

Professional weather forecast

50+ weather layers, weather radar and satellite

www.windy.com

Ehkä tuosta Forecan tekstimuotoisesta ennusteesta on nopeampi poimia tuuliset päivät, mutta mielenkiintoinen palvelu tuo Windy, thanks!

 

[B12]

Useammin varaajat kiinteästi kolmen vaiheen takana asennettuina. Eli keskukseen pitäisi joku kellokytkinviritelmä häsätä.

Kontaktori ja jollakin vempeleellä ajastaa kontaktorin kelan. Kellokytkin tai vaikka hieno IoT rele. Itse vasta tein moisen virityksen. Kontaktori oli jo valmiina ohjaamassa yösähköä.

 

[tietokonerikki]

Toimitusvelvollisuussähköasiakkaita tällä hetkellä tosin on lähinnä pieni määrä pääosin sellaisia asiakkaita, jotka eivät saa sähköä muilta kuin toimitusvelvolliselta yhtiöltä. Koska Energiamarkkinaviraston mandaatti on jälkitarkastelu, ei tarkastelun lopputuloksella lopulta liene merkitystä kuin heille.
Lisäksi lienee jo etukäteen selvää, että ne yhtiöt, jotka on jo vaihtaneet toimitusvelvollisuussopimuksensa pörssisähkötuotteeksi on kuivilla vesillä, hehän laskuttavat vain marginaalin ja kuukausimaksun sähköpörssin markkinahinnan päälle.

Minä kyllä ymmärän ton toisin asiakkaiden määrällä ei ole merkitystä vaan hinnan pitää olla kohtuullinen.
"Vähittäismyyjän, jolla on huomattava markkinavoima jakeluverkonhaltijan vastuualueella, on toimitettava vastuualueella sähköä kohtuulliseen hintaan kuluttajille sekä muille loppukäyttäjille"
Pörssisähköön siirtymisellä ei tässä vastuutaan mielestäni pysty kiertämään.

Toi on siis tehty kuluttajan suojaksi, jottei energiayhtiö voisi ryöstää kansalaisia välttämättömällä energialla

=> Minutusta kuluttajasuojaviranomaisen pitäisi nostaa joukko kanne TOIMITTAJAT huom!
Helenin Heinä-syyskuun 19miljoonan viimevuotinen voitto on noussut 39 miljoonaa edellisvuodesta, (nostivat keväällä hintaansa) vaikka kuluttajat säästivät sähköä! Eli näyttöä on jo olemasssa!

Ja ton voiton jälkeen nostivat lokakussa hintaa ja vielä uudestaan ensi joulukuussa!!

Jos kuitenkin Energiavirastolta tulisikin tulkinta, jonka mukaan joku tai jotkut sähköyhtiöt ovat hinnoitelleet toimitusvelvollisuussähkön liian ylös, niin oletettavasti tällainen yhtiö voisi siirtyä toimitusvelvollisuussähkössään pörssisähkötuotteeseen. Suurin osa yhtiöistä on kuitenkin näin jo tehnytkin. Joten siinä mielessä ei kannata liikoja odottaa tältä tutkinnalta.

Mitä me tolla virastolla tehdään, jos se näin selkeään ryöstämiseen puuttuisi.
Lain mukaan on määrätty ne yhtiöt joilla toimitusvelvollisuus on Hesassa se on Helen, joten ei sitä pysty pörssisähköllä kiertämään

Tuottoleikkuri/windfall -asetus, jonka valmistelu on meillä kesken, tuskin tulee suuresti vaikuttamaan suomalaisiin markkinoihin, sillä se koskee ainoastaan yli keskimäärin yli 180€ mWH voittomarginaalit ylittäviä tuottoja, ei sähkön keskihinta hintaa (mikähän se keskihinta tulee olla, että voittomarginaali olisi 180€/mWH, alkaako kakkosella vai kolmosella). Ja vain sen ylittävältä osalta.
Toisaalta, jos tulee, niin vero on kansallinen ja siitä säädetään kansallisesti - sen tuotoilla (mikäli niitä on) rahoitetaan juurikin kansallisia tukitoimia, joista Suomessakin on jo sovittu. Ei siis tilitetä unionille, ainakaan näillä näkymin.

Onkos sulla jotain linkkiä missä tosta on tarkempaa tietoa.? Minä muistelen, että toi kerättävä raha kiertäisi EU:n
kautta.

 

[mcduck]

Kun 90% hyötysuhteesta kun puhutaan täytyy kyseessä olla lämmön varastointi hiekkaan. Tavallinen vesisäiliökin pystyy tuollaisiin hötysuhteisiin. Ainoa hyvä puoli veteen verrattuna on korkeampi lämpötila joka mahdollistaa joitain teollisuus käyttökohteita. Mutta aika vaikea nähdä mitään järkeä varastoida suuria energiamääriä hiekkaan koska ulos sieltä saadaan vain lämpöä ei sähköä. Jos tuosta lämmöstä aletaan tehdä sähköä ei varasto ole enään halpa ja yksinkertainen eikä hyötysuhdekkaan ole hyvä.

Tuo koko järjestelmä on nimenomana suuniteltu lämpöenergain varastointioin, kytkettäväksi isompiken rakennusten lämmitykseen tai kaukolämpöverkkooon. Ei sähköenergian varastoinintiin, joka tosinaan pudottaisi hyötysuhdetta huomattavasti.

Hiekkan etu veteen nähden on parempi lämpötiheys, eristävyys, ja tosinaan se korkeamaman lämmön sieto -> Pienempi "akku" joka varastoi lämpöä pidempään pienemmällä hävikillä

> Mutta aika vaikea nähdä mitään järkeä varastoida suuria energiamääriä hiekkaan koska ulos sieltä saadaan vain lämpöä ei sähköä
Miksi ihmeessä lämpöenergian varastoinnissa ei olisi mitään järkeä? Mekin täällä kohtuu vilpoisessa maassa asutaan ja ihan tuntuva osa energiasta menee juurikin siihen lämmitykseen. Joten jos enerian varastointiin siltä osalta löytyy halpa ratkaisu, sehän on vaan eduksi ja sitä pienempi määrä tarviataan kapasiteettia kalliimpien vaihtoehtojen kautta sähkön varastointiin. Ei tässä nyt sentään mitään vaatimusta ole olemassa että kaikki energian varastointi kaikkiin käyttötarkoituksiin pitäisi saavutta yhden ja ainoan ratkaisun kautta...

 

[tietokonerikki]

Tuo koko järjestelmä on nimenomana suuniteltu lämpöenergain varastointioin, kytkettäväksi isompiken rakennusten lämmitykseen tai kaukolämpöverkkooon. Ei sähköenergian varastoinintiin, joka tosinaan pudottaisi hyötysuhdetta huomattavasti.

Hiekkan etu veteen nähden on parempi lämpötiheys, eristävyys, ja tosinaan se korkeamaman lämmön sieto -> Pienempi "akku" joka varastoi lämpöä pidempään pienemmällä hävikillä

> Mutta aika vaikea nähdä mitään järkeä varastoida suuria energiamääriä hiekkaan koska ulos sieltä saadaan vain lämpöä ei sähköä
Miksi ihmeessä lämpöenergian varastoinnissa ei olisi mitään järkeä? Mekin täällä kohtuu vilpoisessa maassa asutaan ja ihan tuntuva osa energiasta menee juurikin siihen lämmitykseen. Joten jos enerian varastointiin siltä osalta löytyy halpa ratkaisu, sehän on vaan eduksi ja sitä pienempi määrä tarviataan kapasiteettia kalliimpien vaihtoehtojen kautta sähkön varastointiin. Ei tässä nyt sentään mitään vaatimusta ole olemassa että kaikki energian varastointi kaikkiin käyttötarkoituksiin pitäisi saavutta yhden ja ainoan ratkaisun kautta...

Joo ei siinä olekaan juuri mitään järkeä, ellei sitä voi tehdä lähes ilmaiseksi. Tänään ministeri Tuppurainen totesi eduskunnassa, että turpeesta ei luovuta. Joten turve-sähkö-lämpövoimalat oikean kokoisina ripoteltuna ympäri Suomea on ihan hyvä vaihtoehto, kunnes ehkä joskus 2030-luvulla saavat jotain muuta aikaiseksi.

Me tarvitaan sitä sähköenergiaa vuosi vuodelta aiempaa enemmän. Myös pakkasilla eli tuuli ei ole riittävä ratkaisu.
Turve tuo työpaikkoja ja verotuloja Suomeen joten kansantaloudellisesti se on hyvä eli sen kustannukset kansantaloudelle ovat pienemmät kuin mitä suorat (eurojen kiertoa huomioimattomat) laskelmat näyttävät.
Ton lisäksi varmasti tarvitaan muitakin toimia.

 

[Jan11]

Minä kyllä ymmärän ton toisin asiakkaiden määrällä ei ole merkitystä vaan hinnan pitää olla kohtuullinen.
"Vähittäismyyjän, jolla on huomattava markkinavoima jakeluverkonhaltijan vastuualueella, on toimitettava vastuualueella sähköä kohtuulliseen hintaan kuluttajille sekä muille loppukäyttäjille"
Pörssisähköön siirtymisellä ei tässä vastuutaan mielestäni pysty kiertämään.

Toi on siis tehty kuluttajan suojaksi, jottei energiayhtiö voisi ryöstää kansalaisia välttämättömällä enerkialla

=> Minutusta kuluttajasuojaviranomaisen pitäisi nostaa joukko kanne TOIMITTAJAT huom!
Helenin Heinä-syyskuun 19miljoonan viimevuotinen voitto on noussut 39 miljoonaa edellisvuodesta, (nostivat keväällä hintaansa) vaikka kuluttajat säästivät sähköä! Eli näyttöä on jo olemasssa!
Ja ton voiton jäleen nostivat lokakussa hintaa ja vielä uudestaan ensi joulukussa!!



Mitä me tolla virastolla tehdään, jos se näin selkeään ryöstämiseen puuttuisi.
Lain mukaan on määrätty ne yhtiöt joilla toimitusvelvollisuus on Hesassa se on Helen, joten ei sitä pysty pörssisähköllä kiertämään

Onkos sulla jotain linkkiä missä tosta on tarkempaa tietoa.? Minä muistelen, että toi kerättävä raha kiertäisi EU:n
kautta.

Toimitusvelvollisuusyhtiö: tietylle sähkönmyyjälle (yleensä verkkoalueen suurin) on asetettu sopimuspakko eli he eivät voi kieltäytyä myymästä sähköä sen tarpeessa oleville loppukäyttäjille. Toimitusvelvollisella vähittäismyyjällä on oltava julkiset sähkön myyntiehdot ja -hinnat sekä niiden määräytymisperusteet toimitusvelvollisuuden piirissä oleville. Niissä ei saa olla kohtuuttomia eikä sähkökaupan kilpailua rajoittavia ehtoja. Kuluttajille suunnatut myyntiehdot on lisäksi esitettävä selkeällä ja ymmärrettävällä tavalla, eikä niihin saa sisältyä sopimusten ulkopuolisia esteitä kuluttajien oikeuksien toteutumiselle.

Mutta. Toimitusvelvollisuusasiakkaita ovat vain ne asiakkaat, jotka ovat valinneet toimitusvelvollisuustuotteen ja tehneet toimitusvelvollisuussopimuksen.
Jokaisella sähkönmyyjällä on pääsääntöisesti ollut myynnissä ja markkinoinnissa useita erilaisia sopimuksia.
Sitten on lisäksi ollut myös se toimitusvelvollisuussopimus. Sitä ei tyypillisesti ole markkinoitu ollenkaan (kaikilla yhtiöillä ei ole ollut edes netissä), vaan sen on saanut vain ja ainoastaan jos on osannut sitä myynnistä tai asiakaspalvelusta pyytää, tai siinä tapauksessa, jos se on ollut netissä, osannut sen löytää.

Käytännössä se onkin sitten tarkoittanut, että toimitusvelvollisuuusopimuksia on lähinnä luottotietonsa menettäneillä, jotka eivät ole voineet saada muuta sopimusta kuin toimitusvelvollisuussähkösopimuksen. Ja joille toimitusvelvollisella yhtiöllä on ollut velvoite se sopimus tehdä.

Esim. Helenin asiakkaista 28% on kyllä helsinkiläisiä, mutta näistä vain muutama prosenttiyksikkö on ns. toimitusvelvollisuuden nojalla sopimuksen tehneitä eli toimitusvelvollisuusasiakkaita. Muut ovat vaan asiakkaita.

Btw. tähän asti energiavirasto sekä sähkönmyyjää on tulkinneet, että kohtuuttomilla ehdoilla ei tarkoiteta hinnanmuodostusta, vaan muita ehtoja, esimerkiksi kohtuuttoman takuusumman vaatimista.

Vähän aiheeseen liittyen myös Energiaviraston Paanasen kommentti täällä.
”Energiavirasto on kiistassa yhtiöiden kannalla.
Markkinoista vastaava johtaja Antti Paananen sanoi aiemmin Etelä-Suomen Medialle, että yhtiöillä on varsin vapaat kädet määritellä, millaisia sopimuksia ne tarjoavat toimitusvelvollisuuden puitteissa.
– Toimitusvelvollisuussähkön hinnan perusteita ei ole laissa määritelty. Toimitusvelvollisuussähkö voidaan myydä esimerkiksi toistaiseksi voimassa olevalla sopimus tai se voi olla pörssisähkösopimus, Paananen sanoi.”

Edit. Voihan se toki olla, että prosessin päätteeksi saadaan kokonaan uusi tulkinta. En kyllä pidättäisi hengitystä sitä odotellessa.

 

[JCSH]

Joo ei siinä olekaan juuri mitään järkeä, ellei sitä voi tehdä lähes ilmaiseksi. Tänään ministeri Tuppurainen totesi eduskunnassa, että turpeesta ei luovuta. Joten turve-sähkö-lämpövoimalat oikean kokoisina ripoteltuna ympäri Suomea on ihan hyvä vaihtoehto, kunnes ehkä joskus 2030-luvulla saavat jotain muuta aikaiseksi.

Jos haluat maksaa siitä sähköstä sitä about 200e / MWh niin mikäs siinä...

*edit*
Tai oikeastaan tuolla sun idealla enemmänkin jotain 400e / MWh

 

[tietokonerikki]

Toimitusvelvollisuusyhtiö: tietylle sähkönmyyjälle (yleensä verkkoalueen suurin) on asetettu sopimuspakko eli he eivät voi kieltäytyä myymästä sähköä sen tarpeessa oleville loppukäyttäjille. Toimitusvelvollisella vähittäismyyjällä on oltava julkiset sähkön myyntiehdot ja -hinnat sekä niiden määräytymisperusteet toimitusvelvollisuuden piirissä oleville. Niissä ei saa olla kohtuuttomia eikä sähkökaupan kilpailua rajoittavia ehtoja. Kuluttajille suunnatut myyntiehdot on lisäksi esitettävä selkeällä ja ymmärrettävällä tavalla, eikä niihin saa sisältyä sopimusten ulkopuolisia esteitä kuluttajien oikeuksien toteutumiselle.

Mutta. Toimitusvelvollisuusasiakkaita ovat vain ne asiakkaat, jotka ovat valinneet toimitusvelvollisuussopimuksen. Jokaisella sähkönmyyjällä on pääsääntöisesti ollut myynnissä ja markkinoinnissa useita erilaisia sopimuksia. Sitten on myös se toimitusvelvollisuussopimus. Sitä ei tyypillisesti ole markkinoitu ollenkaan (kaikilla yhtiöillä ei ole ollut edes netissä), vaan sen on saanut jos on osannut sitä myynnistä tai asiakaspalvelusta pyytää.

Käytännössä se on tarkoittanut toimitusvelvollisuusasiakkaita luottotietonsa menettäneille, jotka eivät ole voineet saada muuta sopimusta kuin toimitusvelvollisuussähkösopimuksen.

Esim. Helenin asiakkaista 28% on kyllä helsinkiläisiä, mutta näistä vain muutama prosenttiyksikkö on ns. toimitusvelvollisuuden nojalla sopimuksen tehneitä eli toimitusvelvollisuusasiakkaita.

Olen eri mieltä kyllä ton lain selkeä tarkoitus on ollut estää kohtuuttomien hintojen käyttö. Tosta ei ilmeiseti ole koskaan oikeudessa kiistelty?
-Toi määräys siitä, että energiamarkkinavirasto voi kohtuuttomuuteen puuttua on yksi osoitus siitä. Näin koska saadaan nopeammin asia korjattua. Eikä tarvita mennä vuosikausia kestävään oikeudenkäyntiketjuun. (jossa viimekädessä tuomarit sitten lukevat mitä lain esittelyssäkin on asiasta sanottu).

Tämä kanteen nosto on tietenkin kaikille mahdollista tehdä, mutta asia on niin iso, että kuluttajasuojaviranomaisen pitäisi tehdä siitä joukkokanne. Tässä poljetaan kuluttajien oikeuksia selvästi ja pelkkä kanteen nosto loisi energia yhtiöille painetta
kohtuullistaa hintojaan.

Nyt on aivan selkeästi energiayhtiöt käyttäneet tilannetta hyväkseen. UMP kertoi Mankala-sähköllä tehneensä Hurjan tuloksen, Helenin hurja voiton kasvu 3kk ajalta. => näyttöä kohtuuttomasta hinnoittelusta on.

Jos haluat maksaa siitä sähköstä sitä about 200e / MWh niin mikäs siinä...

Mä maksan ton jo nyt ja joulukuussa vielä enemmän. Me vaan tarvitaan sitä sähköä maksoi se mitä maksoi, tai "palataan" 50-luvulle, kuten EU:n toi luonnon ennallistamien haluaisikin. Kun noi voimalat on tehty ei niiden seisottaminen kesällä hirveitä maksa ja nyt kerätään hirveät voitot, joista murto-osa riittäisi noiden rakentamiseen.

Valitettavasti toi on nopein toimiva. Ydinvoima ei ole ratkaisu (saa nähdä onko edes 2030-luvullakaan) eikä tuulivoima
kovilla tuulettomilla pakkasilla. Tuonti ei ole meidän yksin päätettävissä.
Ja noiden teko lisää työllisyyttä eli tosta "sun 20snt/kWh:kin" hinnasta palautuu kansantalouteen iso osa ja osaltaan mahdollistaa mm. terveydenhoitoa jne.

 

[Jan11]

Olen eri mieltä kyllä ton lain selkeä tarkoitus on ollut estää kohtuuttomien hintojen käyttö. Tosta ei ilmeiseti ole koskaan oikeudessa kiistelty?
-Toi määräys siitä, että energiamarkkinavirasto voi kohtuuttomuuteen puuttua on yksi osoitus siitä. Näin koska saadaan nopeammin asia korjattua. Eikä tarvita mennä vuosikausia kestävään oikeudenkäyntiketjuun. (jossa viimekädessä tuomarit sitten lukevat mitä lain esittelyssäkin on asiasta sanottu).

Tämä kanteen nosto on tietenkin kaikille mahdollista tehdä, mutta asia on niin iso, että kuluttajasuojaviranomaisen pitäisi tehdä siitä joukkokanne. Tässä poljetaan kuluttajien oikeuksia selvästi ja pelkkä kanteen nosto loisi energia yhtiöille painetta
kohtuullistaa hintojaan.

Nyt on aivan selkeästi energiayhtiöt käyttäneet tilannetta hyväkseen. UMP kertoi Mankala-sähköllä tehneensä Hurjan tuloksen, Helenin hurja voiton kasvu 3kk ajalta. => näyttöä kohtuuttomasta hinnoittelusta on.


Mä maksan ton jo nyt ja joulukuussa vielä enemmän. Me vaan tarvitaan sitä sähköä maksoi se mitä maksoi, tai "palataan" 50-luvulle, kuten EU:n toi luonnon ennallistamien haluaisikin. Kun noi voimalat on tehty ei niiden seisottaminen kesällä hirveitä maksa ja nyt kerätään hirveät voitot, joista murto-osa riittäisi noiden rakentamiseen.

Valitettavasti toi on nopein toimiva. Ydinvoima ei ole ratkaisu (saa nähdä onko edes 2030-luvullakaan) eikä tuulivoima
kovilla tuulettomilla pakkasilla. Tuonti ei ole meidän yksin päätettävissä.
Ja noiden teko lisää työllisyyttä eli tosta "sun 20snt/kWh:kin" hinnasta palautuu kansantalouteen iso osa ja osaltaan mahdollistaa mm. terveydenhoitoa jne.

Se kohtuullisuus sittenkin koskisi vain ja ainoastaan toimitusvelvollisuussopimuksen piirissä olevia. Ei kaikkia asiakkaita. Ei myöskään valtaosaa Helenin asiakkaista ja tosiaan vain pientä osaa niistä helsinkiläisistä asiakkaistakin (keillä nyt se sopimus toimitusvelvollisuustuotteesta onkin). Ei koko sähkömarkkinoita. Mitään tai minkäänlaista kohtuullisuusmainintaa ylipäätään ei ole muiden kuin toimitusvelvollisuuden kohdalla edes määritelty, sillä Suomessa on lähtökohtaisesti hyvin laaja sopimisvapaus.
Toimitusvelvollisuus on siis tehty suojelemaan heikompiosaisia eli niitä, joiden olisi muutoin hyvin vaikea tai mahdoton saada sähkösopimusta. Ei muita.

edit. Tietysti olisi kiva, jos he tai vaikka kaikki saisi edullisempaa sähköä. Itse en vain jaksa sellaiseen joulupukkiin uskoa

 

[Coax]

Kysy samalta tyypiltä, että kuinka kauan kestää saada voimala kylmästä täyteen tehoon. Yleensä lauhdevoimaloiden kohdalla tuossa puhutaan useista tunneista, joten jos voimalaa aiotaan ajaa myös seuraavana päivänä, niin sitä ei kannata ajaa alas yön ajaksi vaikka ei saataisikaan sitä haluttua hintaa.

Tehoreservissä oli muistaakseni 12 tunnin valmiudessa. Voisin kuvitella että tuskinpa sen kauemmin kestää nytkään kun edellisenä paivänä tehdään päätös ajaa voimalaa. Fortumin puheista sai kyllä vielä loppukesällä toisenlaisen kuvan siitä, millaisella sähkönhinnalla kyseinen laitos on kannattava. Näköjään alle 200€/MWh pörssihinnalla sitä kuitenkin ajetaan.

 

[Shajk]

Mielenkiintoista nähdä sitten mikäli energiavirasto päättää että tomitusvelvollisuuden piirissä oleville pitää myydä sähköä 4snt/kWh, sähköyhtiön voivat päättää että myyvätkin ihan normi ehdoilla myös maksukyvyttymille. Kannattaa pitää asiakkaat tavallisen sopimuksen piirissä ja ulosotossa sen sijaan että möisi toimitusvelvollisuustuotetta.

 

[tietokonerikki]

Jos haluat maksaa siitä sähköstä sitä about 200e / MWh niin mikäs siinä...

Se kohtuullisuus sittenkin koskisi vain ja ainoastaan toimitusvelvollisuussopimuksen piirissä olevia. Ei kaikkia asiakkaita. Ei myöskään valtaosaa Helenin asiakkaista ja tosiaan vain pientä osaa niistä helsinkiläisistä asiakkaistakin (keillä nyt se sopimus toimitusvelvollisuustuotteesta onkin). Ei koko sähkömarkkinoita. Mitään tai minkäänlaista kohtuullisuusmainintaa ylipäätään ei ole muiden kuin toimitusvelvollisuuden kohdalla edes määritelty, sillä Suomessa on lähtökohtaisesti hyvin laaja sopimisvapaus.
Toimitusvelvollisuus on siis tehty suojelemaan heikompiosaisia eli niitä, joiden olisi muutoin hyvin vaikea tai mahdoton saada sähkösopimusta. Ei muita.

edit. Tietysti olisi kiva, jos he tai vaikka kaikki saisi edullisempaa sähköä. Itse en vain jaksa sellaiseen joulupukkiin uskoa

edelleen olen eri mieltä
" Vähittäismyyjällä, jolla on toimitusvelvollisuus, on oltava julkiset sähkön myyntiehdot ja -hinnat sekä niiden määräytymisperusteet toimitusvelvollisuuden piirissä oleville loppukäyttäjille. Niissä ei saa olla kohtuuttomia eikä sähkökaupan kilpailua rajoittavia ehtoja. "
Tossa selkeästi kerrotaan, että hinnat pitää olla julkiset ja kohtuulliset. Ja kilpailua edistävät.

Eikä tässä ole kyse edullisuudesta vaan energiayhtiöiden kohtuuttomasta ryöstöstä. Ja hintojen alentamisesta kohtuulliselle tasolle. Jopa energiayhtiöt myöntävät niiden kohtuuttomuuden.

Turku Energia ei yllättynyt, että sähkön hinnasta on tehty lukuisia selvityspyyntöjä – toimitusjohtaja: ”Se on tolkuttoman kallista”

Energiavirastossa on vireillä useita tutkintapyyntöjä sähköyhtiöiden myymän sähkön hinnan kohtuullisuudesta. Yksi tutkintapyynnön kohteista on Turku Energia, jonka toimitusjohtaja myöntää sähkön olevan liian kallista.

yle.fi

Turku Energian toimitusjohtajan mukaan sähkömarkkinatilanne on vaikea.
– Meillä fossiilisia polttoaineita käytetään vähemmän, mutta meiltä viedään sähköä nyt Keski-Europpaan pillit punaisina. Se taas nostaa meilläkin hintatasoa. Tilanne on se, että me emme saa sitä sähköä halvemmalla hankittua valitettavasti mistään. Joku on minulle sanonut, että älkää ostako pörssistä sähköä, mutta sellaista tuottajaa ei ole, joka myy alle pörssihinnan.

Virasto tulee antamaan yksittäisiä vähittäismyyjiä koskevat ratkaisut ensi vuoden puolella.

Mielenkiintoista nähdä sitten mikäli energiavirasto päättää että tomitusvelvollisuuden piirissä oleville pitää myydä sähköä 4snt/kWh, sähköyhtiön voivat päättää että myyvätkin ihan normi ehdoilla myös maksukyvyttymille. Kannattaa pitää asiakkaat tavallisen sopimuksen piirissä ja ulosotossa sen sijaan että möisi toimitusvelvollisuustuotetta.

Eivät voi, vaan niiden on lain mukaan pakko toimittaa kohtuullisella hinnalla, omalle alueelleen. Toi on tehty kuluttajien suojaksi

 

[Jan11]

edelleen olen eri mieltä
" Vähittäismyyjällä, jolla on toimitusvelvollisuus, on oltava julkiset sähkön myyntiehdot ja -hinnat sekä niiden määräytymisperusteet toimitusvelvollisuuden piirissä oleville loppukäyttäjille. Niissä ei saa olla kohtuuttomia eikä sähkökaupan kilpailua rajoittavia ehtoja. "
Tossa selkeästi kerrotaan, että hinnat pitää olla julkiset ja kohtuulliset. Ja kilpailua edistävät.

Eikä tässä ole kyse edullisuudesta vaan energiayhtiöiden kohtuuttomasta ryöstöstä. Ja hintojen alentamisesta kohtuulliselle tasolle. Jopa energiayhtiöt myöntävät niiden kohtuuttomuuden.

Turku Energia ei yllättynyt, että sähkön hinnasta on tehty lukuisia selvityspyyntöjä – toimitusjohtaja: ”Se on tolkuttoman kallista”

Energiavirastossa on vireillä useita tutkintapyyntöjä sähköyhtiöiden myymän sähkön hinnan kohtuullisuudesta. Yksi tutkintapyynnön kohteista on Turku Energia, jonka toimitusjohtaja myöntää sähkön olevan liian kallista.

yle.fi

Turku Energian toimitusjohtajan mukaan sähkömarkkinatilanne on vaikea.
– Meillä fossiilisia polttoaineita käytetään vähemmän, mutta meiltä viedään sähköä nyt Keski-Europpaan pillit punaisina. Se taas nostaa meilläkin hintatasoa. Tilanne on se, että me emme saa sitä sähköä halvemmalla hankittua valitettavasti mistään. Joku on minulle sanonut, että älkää ostako pörssistä sähköä, mutta sellaista tuottajaa ei ole, joka myy alle pörssihinnan.

Virasto tulee antamaan yksittäisiä vähittäismyyjiä koskevat ratkaisut ensi vuoden puolella.


Eivät voi, vaan niiden on lain mukaan pakko toimittaa kohtuullisella hinnalla, omalle alueelleen. Toi on tehty kuluttajien suojaksi

- Tähän asti on tulkittu: kohtuullisin ehdoin ≠ kohtuullinen hinta, kohtuullisella viitattu muihin sopimusehtoihin. Lainsäätäjä ei ole määritellyt kohtuullista hintaa. Hinnan julkisuusehto ei ota kantaa hinnan suuruuteen.
- Ergo, kohtuullista hintaa ei ole lähdetty määrittelemään Energiavirastossakaan, koska sille ei ole ollut tarvetta johtuen edellisestä.
- Mikäli kohtuullinen hinta kuitenkin määriteltäisiin, se määriteltäisiin varmaankin markkinoiden keskihinnan yläpuolelle, koska sähköyhtiöllä on toimitusvelvollisuustuotteessa suurempi riski kuin muissa tuotteissa (johtuen asiakkaiden maksukyvystä). Tällöin muita tuotteita korkeampi hinta ei ole kohtuuton, se on vaan osa risk managementtia.
- Kohtuullinenkaan hinta ei tietenkään voisi olla alle pörssisähköhinnan, vaan silloin alettaisiin pohtia sitä, minkä verran yli pörssisähkön jonkun ajan keskiarvon on vielä kohtuullista voitontekemistä.
- Toimitusvelvollisuushinnoittelu koskee tietysti vain toimitusvelvollisuustuotteen valitsevia, eli toimitusvelvollisuusasiakkaita
- Edelleen tarjolla voisi sähkönmyyjillä olla monenlaisia sopimuksia, eikä toimitusvelvollisuustuotetta tarvitsisi edelleenkään markkinoida ollenkaan, se voitaisiin myydä vain niille, jotka osaavat sitä pyytää. Silloin sen on kuitenkin oltava julkisesti saatavilla kelle tahansa toimitusvelvollisuusalueen asiakkaalle.
- Toimitusvelvollisuustuotteen voisi edelleen valita vain samoin ehdoin kuin nykyäänkin, eli jos jollakulla on vuoden tai kahden määräaikainen menossa, siihen toimitusvelvolliseen tuotteeseen voisi vaihtaa vasta sen määräaikaisen päättyessä.

Eli vaikka sun skenaario toteutuisi, niin melko varmasti itse pääsisit halvemmalla kun vaihtaisit jo valmiiksi pörssisähköön. Ellei sulla ole ennestään halpa kiinteähintainen määräaikainen menossa, mutta edellisistä viesteistä käsitin, että ei olisi.

Jos taas vakaasti uskot Energiaviraston muuttavan tulkintaansa todella voimakkaasti, niin silloin varmaan kannattaisi vaihtaa jo valmiiksi siihen toimitusvelvollisuustuotteeseen - varsinkin jos se sattuu olemaan pörssisähkö sekin, kuten se nyt tuppaa useimmiten olemaan.

 

[Shajk]

Tähän asti sähköyhtiöden toimitusvelvollisuustuotteet ollut ihan just samanlaisia kuin mitä myydän maksukyvyisille. Tulkitsen että tähän asti toimitusvelvollisuuden piirissä on ollut niin vähän ettei erillistä hinnoittelua laadittu. Kohtuullista olisi kyllä että toimitusvelvollisuustuote maksaisi vähän enemmän kuin tavallinen sähkösopimus luottoriskin takia. Mutta ehkä tätä just haettiin lainsäädännön kautta, että olisi ihan samoilla hinnoilla kuin tavallisille kuluttajille.

 

[tietokonerikki]

- Tähän asti on tulkittu: kohtuullisin ehdoin ≠ kohtuullinen hinta, kohtuullisella viitattu muihin sopimusehtoihin. Lainsäätäjä ei ole määritellyt kohtuullista hintaa. Hinnan julkisuusehto ei ota kantaa hinnan suuruuteen.
- Ergo, kohtuullista hintaa ei ole lähdetty määrittelemään Energiavirastossakaan, koska sille ei ole ollut tarvetta johtuen edellisestä.
- Mikäli kohtuullinen hinta kuitenkin määriteltäisiin, se määriteltäisiin varmaankin markkinoiden keskihinnan yläpuolelle, koska sähköyhtiöllä on toimitusvelvollisuustuotteessa suurempi riski kuin muissa tuotteissa (johtuen asiakkaiden maksukyvystä).
- Kohtuullinenkaan hinta ei tietenkään voisi olla alle pörssisähköhinnan, vaan silloin alettaisiin pohtia sitä, minkä verran yli pörssisähkön jonkun ajan keskiarvon on vielä kohtuullista voitontekemistä.
- Toimitusvelvollisuushinnoittelu koskee tietysti vain toimitusvelvollisuustuotteen valitsevia, eli toimitusvelvollisuusasiakkaita
- Edelleen tarjolla voisi sähkönmyyjillä olla monenlaisia sopimuksia, eikä toimitusvelvollisuustuotetta tarvitsisi edelleenkään markkinoida ollenkaan, se voitaisiin myydä vain niille, jotka osaavat sitä pyytää
- Toimitusvelvollisuustuotteen voisi edelleen valita vain samoin ehdoin kuin nykyäänkin, eli jos jollakulla on vuoden tai kahden määräaikainen menossa, siihen toimitusvelvolliseen tuotteeseen voisi vaihtaa vasta sen määräaikaisen päättyessä.

Eli vaikka sun skenaario toteutuisi, niin melko varmasti itse pääsisit halvemmalla kun vaihtaisit jo valmiiksi pörssisähköön. Ellei sulla ole ennestään halpa kiinteähintainen määräaikainen menossa, mutta edellisistä viesteistä käsitin, että ei olisi.

Jos taas vakaasti uskot Energiaviraston muuttavan tulkintaansa todella voimakkaasti, niin silloin varmaan kannattaisi vaihtaa jo valmiiksi siihen toimitusvelvollisuustuotteeseen - varsinkin jos se sattuu olemaan pörssisähkö sekin, kuten se nyt tuppaa useimmiten olemaan.

Kuten sanoin se toimitusvelvollisuuden hinta pitää olle kohtuullinen ja toi hinta pitää olla julkinen ja me
kaikki voimme siihen siirtyä, He joilla pitkäaikaisia kohtuuhinalla tuskin sitä tekevät, mutta meillä on yli puolet toistaiseksi voimasssa olevia.

Kaikki eivät halua siirtyä pörssisähköön, he muistavat viimevuoden 1€/kWh ryöstön ja silloin luultavasti tuotiin 1300MWh sähköä Venäjältä sekä öljyä ja kaasua. Katto hinnalle on asetettu 4€/kWh.

Vaikka se olisi vain 2€/kWH 2-viikon ajan kovalla pakkasella OK talossa voi tuolloin kulua helposti 2000kWh (joillain jopa selkeästi enemmän).
eli 4000€ pörssisähköön pelkästään 2-viikossa?. Siinä se vuoden pörssisähkön hyöty menee saman tien eikä riitä.

Eikä kaikki osaa/jaksa (varsinkaan vanhemmat ihmiset) näitä uusia halvemmien aikojen hintoja hyödyntää.

Joo mulla ei ole pörssisähköä, mutta en myöskään maksa tota max. hintaa ja sähkön käyttö tippuu rajusti. koska siirryn fossiilisiin. Lokakuussa pudotettiin kulutusta 58% ja silti maksettiin enemmän kuin mitä viime vuonna Lokakuussa.
Eikä meillä viime vuonnakaan lämpö ollut kuin 20-astetta, poislukien kph.

Toki siinä saattaa hävitäkin, koska fossiilinenkin on kallista, muttei ei se sentää 40snt maksa kuten pitäisi ensi jouluussa maksaa. Helen on nostanut 2kk välein kun näkevät, ettei valtiovalta siihen puutu => Voivat nostaa? huhtikuussa 2023 lisää, jos mitään ei tehdä.

 

[JCSH]

Mä maksan ton jo nyt ja joulukuussa vielä enemmän. Me vaan tarvitaan sitä sähköä maksoi se mitä maksoi, tai "palataan" 50-luvulle, kuten EU:n toi luonnon ennallistamien haluaisikin. Kun noi voimalat on tehty ei niiden seisottaminen kesällä hirveitä maksa ja nyt kerätään hirveät voitot, joista murto-osa riittäisi noiden rakentamiseen.

Valitettavasti toi on nopein toimiva. Ydinvoima ei ole ratkaisu (saa nähdä onko edes 2030-luvullakaan) eikä tuulivoima
kovilla tuulettomilla pakkasilla. Tuonti ei ole meidän yksin päätettävissä.
Ja noiden teko lisää työllisyyttä eli tosta "sun 20snt/kWh:kin" hinnasta palautuu kansantalouteen iso osa ja osaltaan mahdollistaa mm. terveydenhoitoa jne.

Kokeillaan nyt kerran vielä.
Sä sanoit:

Joten turve-sähkö-lämpövoimalat oikean kokoisina ripoteltuna ympäri Suomea on ihan hyvä vaihtoehto,

Sä haluat rakentaa yhteistuotantoa. Eli kaukolämpöä.
Mutta kaukolämmön tuotanto rakennetaan tarpeen mukaan. Jos sä rakennat kasan noita sun turvevoimaloita, niin jotta tuota lämpöä käytettäisiin mihinkään, sä tarvit ne kiinteistöt jotka käyttää sen lämmön. Eli joko uusia kiinteistöjä, tai vanhoja jotka rempataan käyttämään kaukolämpöä.
Mutta nuo kiinteistöt eivät halua kallista kaukolämpöä, vaan ne haluavat halpaa kaukolämpöä. Nyt ja tulevaisuudessa. Joka tarkoittaa käytännössä jotain vähähiilistä tuotantoa, mitä turve ei ole. Ja ne haluavat tuota ympäri vuoden, koska sitä kaukolämpöä tarvitaan muulloinkin kuin -20 asteen pakkasissa.

Eli siis, tässä sun suunnitelmassa tuo "lämpö"osuus on lähtökohtaisesti turha. Sille lämmölle ei ole markkinoita, joten sitä osaa niihin voimaloihin ei kannata rakentaa.

Joten jäljellä on vain se helvetin kallis turpeella tuotettu sähkö. Joka tulee tulevaisuudessa vain ja ainoastaan kallistumaan päästöoikeuksien hinnannousun myötä.

Oletetaan, että olet oikeassa niiltä osin, että tarvitaan hätätilanteita varten kotimaista sähköntuotanto reserviä. Siis tarvii rakentaa jotain, tässä tilanteessa käytännössä asioiden polttamiseen perustuvaa, sähkötuontantoa nopeasti.
Mutta tuota ei kannata rakentaa toimimaan turpeella koska:
1) Turvelauhde on aivan liian hidas reagoimaan tilanteissa, joissa meiltä katoaa siirtolinkki tai ydinvoimala verkosta.
2) Turve on kallista.
3) Turve paskoo ympäristöä niin paikallisesti kuin globaalistikin.
4) Johtuen kahdesta edellisestä kohdasta, noilla turvevoimaloilla olisi erittäin lyhyt käyttöikä. Niin kalenterivuosissa kuin varsinaisissa käyttötunneissa.

Mitä sitten pitäisi rakentaa, olettaen että olet oikeassa tuosta sähköntuotannon tarpeesta?

Joko kaasuturbiineja tai/tai multifuel moottoreita.
Koska:
1) Nuo ovat tarpeeksi nopeita reagoimaan noihin poikkeuksellisiin tilanteisiin
2) Noissa voidaan käyttää laajalla skaalalla eri polttoaineita, mahdollistaen sen, että valitaan polttoaine sen hinnan perusteella
3) Noita voidaan tulevaisuudessa käyttää muulloinkin kun poikkeustilanteissa. Aluksi noita varten varmaan varastoitaisiin pääasiassa fossiilisia, esim. maakaasua ja polttoöljyä, ja käytettäisiin vain silloin kun oikeasti on uhka, että sähkö loppuu. Mutta tulevaisuudessa noita samoja voimaloita voidaan ajaa niillä tuulivoimalla tuotetuilla synteettisillä, vähähiilisillä polttoaineilla. Jolloin niitä voidaan käyttää ihan ympäri vuoden tasaamaan kulutushuippuja silloin kun halvimpia tuotantotapoja ei ole tarjolla.

Että siis nyt oikeasti, unohda tuo turvehaihattelu. Ei tuossa ole mitään järkeä. Paitsi jos olet perimässä jonkun ison turvesuon, sitten tietenkin omien etujesi takia ymmärrän miksi haluat ajaa meidän kaikkien muiden kannalta noin järjetöntä energiantuotantoa.

 

[Shajk]

Ihmen nätisti sähkön hinta pysyy kurissa huomenna, vaikka Ruotsissa meni 1200MW ydinvoimala rikki aamulla.

 

[tietokonerikki]

Kokeillaan nyt kerran vielä.
Sä sanoit:


Sä haluat rakentaa yhteistuotantoa. Eli kaukolämpöä.
Mutta kaukolämmön tuotanto rakennetaan tarpeen mukaan. Jos sä rakennat kasan noita sun turvevoimaloita, niin jotta tuota lämpöä käytettäisiin mihinkään, sä tarvit ne kiinteistöt jotka käyttää sen lämmön. Eli joko uusia kiinteistöjä, tai vanhoja jotka rempataan käyttämään kaukolämpöä.
Mutta nuo kiinteistöt eivät halua kallista kaukolämpöä, vaan ne haluavat halpaa kaukolämpöä. Nyt ja tulevaisuudessa. Joka tarkoittaa käytännössä jotain vähähiilistä tuotantoa, mitä turve ei ole. Ja ne haluavat tuota ympäri vuoden, koska sitä kaukolämpöä tarvitaan muulloinkin kuin -20 asteen pakkasissa.

Eli siis, tässä sun suunnitelmassa tuo "lämpö"osuus on lähtökohtaisesti turha. Sille lämmölle ei ole markkinoita, joten sitä osaa niihin voimaloihin ei kannata rakentaa.

Joten jäljellä on vain se helvetin kallis turpeella tuotettu sähkö. Joka tulee tulevaisuudessa vain ja ainoastaan kallistumaan päästöoikeuksien hinnannousun myötä.

Oletetaan, että olet oikeassa niiltä osin, että tarvitaan hätätilanteita varten kotimaista sähköntuotanto reserviä. Siis tarvii rakentaa jotain, tässä tilanteessa käytännössä asioiden polttamiseen perustuvaa, sähkötuontantoa nopeasti.
Mutta tuota ei kannata rakentaa toimimaan turpeella koska:
1) Turvelauhde on aivan liian hidas reagoimaan tilanteissa, joissa meiltä katoaa siirtolinkki tai ydinvoimala verkosta.
2) Turve on kallista.
3) Turve paskoo ympäristöä niin paikallisesti kuin globaalistikin.
4) Johtuen kahdesta edellisestä kohdasta, noilla turvevoimaloilla olisi erittäin lyhyt käyttöikä. Niin kalenterivuosissa kuin varsinaisissa käyttötunneissa.

Mitä sitten pitäisi rakentaa, olettaen että olet oikeassa tuosta sähköntuotannon tarpeesta?

Joko kaasuturbiineja tai/tai multifuel moottoreita.
Koska:
1) Nuo ovat tarpeeksi nopeita reagoimaan noihin poikkeuksellisiin tilanteisiin
2) Noissa voidaan käyttää laajalla skaalalla eri polttoaineita, mahdollistaen sen, että valitaan polttoaine sen hinnan perusteella
3) Noita voidaan tulevaisuudessa käyttää muulloinkin kun poikkeustilanteissa. Aluksi noita varten varmaan varastoitaisiin pääasiassa fossiilisia, esim. maakaasua ja polttoöljyä, ja käytettäisiin vain silloin kun oikeasti on uhka, että sähkö loppuu. Mutta tulevaisuudessa noita samoja voimaloita voidaan ajaa niillä tuulivoimalla tuotetuilla synteettisillä, vähähiilisillä polttoaineilla. Jolloin niitä voidaan käyttää ihan ympäri vuoden tasaamaan kulutushuippuja silloin kun halvimpia tuotantotapoja ei ole tarjolla.

Että siis nyt oikeasti, unohda tuo turvehaihattelu. Ei tuossa ole mitään järkeä. Paitsi jos olet perimässä jonkun ison turvesuon, sitten tietenkin omien etujesi takia ymmärrän miksi haluat ajaa meidän kaikkien muiden kannalta noin järjetöntä energiantuotantoa.

Aivan turhaan kokeilet, mitään nopeaa ei ole näköpiirissä ja me tarvitaan turvetta ja energiaa. Noi sun vaihtoehdot ovat turvetta huonompia, koska meillä ei ole itsellänoita energialähteitä ja niiden hinnat nousee. Silti noitakin luultavasti tehdään, tässä pitää käyttää kaikki konstit.

 

[JCSH]

Aivan turhaan kokeilet, mitään nopeaa ei ole näköpiirissä ja me tarvitaan turvetta ja energiaa. Noi sun vaihtoehdot ovat turvetta huonompia, koska meillä ei ole itsellänoita energialähteitä ja niiden hinnat nousee. Silti noitakin luultavasti tehdään, tässä pitää käyttää kaikki konstit.

Me voidaan ostaa niitä markkinoilta. Ei se mikään este ole. Ja me voidaan varastoida noita reippaasti kotimaassa, ainakin niin paljon, että niitä voidaan käyttää silloin parina viikkona (tai päivänä) vuodesta kun niitä tarvittaisiin. Jos tarvittaisiin.