• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

Okei, mikä ois sitte sun mielestä saavutuksen arvoinen asia?
Mihin liittyen, johonkin pimppitouhuihin?

Noin karttaa katsoen, energiantuotantoa arvioiden ja väestöntiheyden tuntien ei liene mikään kummastelun arvoinen asiain tila, että Pohjoismaissa on ollut verrattain edullinen sähkö.
 
Eikös saksassa ja muualla euroopassa ole ollut sähkön veroton hinta samaa luokkaa kuin pohjoismaissa? Maan verotus sitten nostanut hinnan moninkertaiseksi vrt. vaikka suomi? Jos meillä oli ennen 5snt/kwh sis verot ilman sähkönsiirtoa sähköenergian hinta, saksassa oli 20-25snt?
 
Eikös saksassa ja muualla euroopassa ole ollut sähkön veroton hinta samaa luokkaa kuin pohjoismaissa? Maan verotus sitten nostanut hinnan moninkertaiseksi vrt. vaikka suomi? Jos meillä oli ennen 5snt/kwh sis verot ilman sähkönsiirtoa sähköenergian hinta, saksassa oli 20-25snt?
Jollain ne tuulen ja aurinkovoiman korkeat syöttötariffit on pitänyt Saksassa maksaa, ei niitä muuten olisi sinne kymmeniä gigawatteja rakennettu.

Ovat sentään tehneet rehellisesti ja laittaneet sen näkymään sähkölaskulla…

Verollinen hinta saksassa on pyörinyt siirtoineen 25-35snt luokassa.

Näin yleisemmin: muualla kuin Suomessa on vaikeampi tietää siirrotonta hintaa, koska kaikki tulee aina samalla laskulla. Tai ainakin ne neljä maata joissa olen sähköä Suomen ulkopuolella ostanut / sähkölaskua hiplannut sisältävät aina molemmat.

Toki rivitiedot löytyvät, mutta harva niitä erikseen miettii, kun ei siitä mitään hyödy.
 
...

Mikä ongelma suojauksissa muka on, paitsi tietenkin se, että ne on toteutettu vähäjärkisesti finanssi-instrumentteina, joilla saa hyvityksen päivän hintaan verrattuna? On mitä luonnollisinta markkinatoimintaa ostaa hyödyke ennakoituun tarpeeseen etukäteen: sovitaan kaupasta nyt toimitettavaksi määritettynä ajankohtana myöhemmin. Sähköfutuurienkin pitäisi olla fyysisiä kauppoja tulevaisuudessa toimitettavasta sähköstä, joka ei näkyisi päiväpörssissä mitenkään.

Pääosa kulutuksesta on hyvin ennakoitavaa, joten olisi järkevää, että sähkökaupan suurin volyymi olisi juuri futuurikaupassa. Lyhyillä markkinoilla sitten korjattaisiin vinoon menneitä ennusteita esim. talven toteutuvan lämmitystarpeen mukaan.
Sähkön tuotanto vaihtelee, mutta suojatulla sopimuksella sähkö on aina saman hintaista, joten kuluttajalla ei ole mitään erityistä syytä adaptoida kulutustaan tuotannon mukaan. Tämän seurauksena niukan tuotannon aikana kulutus pysyy suurena, joten joudutaan ottamaan käyttöön kallista tuotantoa, joka nostaa sähkön hintaa. Jos kaikki käyttäisivät pörssisähköä, sähkön tuotanto ja kulutus kohtaisivat paljon paremmin, ja hinnat pysyisivät vakaampina. Kuten zepi totesi, pörssi kyllä todennäköisesti rauhoittuu, kunhan halvan sähkön oletuksella tehdyt suojaukset pikku hiljaa päättyvät. Sähkön hinta kun riippuu paitsi tarjonnasta niin myös kysynnästä.
 
Viimeksi muokattu:
Tämä kuvaaja on Fingridin sivuilta ja kuvaa tuulisähkön tuotantoa kuluvana vuonna 2022. Tummanharmaa käyrä kertoo toteutuneen tuotannon määrän ja cyan tuulivoiman kokonaiskapasiteetin:
1664175587485.png

Kuten nähdään, kokonaiskapasiteetti on tänä vuonna kasvanut n. 3200 MW:sta yli 4300 MW:iin. Miksi se ei kuitenkaan näy toteutuneessa tuulisähkön tuotannossa? Tälläinen käyrien perusteella tehty tarkastelu nyt on mitä on, mutta luulisi noinkin suuren kapasiteetin kasvun näkyvän kuvaajissa.
 
Tämä kuvaaja on Fingridin sivuilta ja kuvaa tuulisähkön tuotantoa kuluvana vuonna 2022. Tummanharmaa käyrä kertoo toteutuneen tuotannon määrän ja cyan tuulivoiman kokonaiskapasiteetin:
1664175587485.png

Kuten nähdään, kokonaiskapasiteetti on tänä vuonna kasvanut n. 3200 MW:sta yli 4300 MW:iin. Miksi se ei kuitenkaan näy toteutuneessa tuulisähkön tuotannossa? Tälläinen käyrien perusteella tehty tarkastelu nyt on mitä on, mutta luulisi noinkin suuren kapasiteetin kasvun näkyvän kuvaajissa.

Tarvisi olla kuukausikohtainen vertailu, tuulivoima kuitenkin tuottaa eniten sähköä talvella ja syksyllä(?).
 
Yksi tekijä voi olla, että nykyään ei enää kannata pyöritellä myllyjä silloin kun sähkön hinta on 0 luokkaa. Siis teoriassa pudotus voisi olla ihan sitäkin että syöttötariffien aikaan kaikilla oli myyntitarjous 0 euroa kun taas nyt osalla tarjous saattaisi olla esim. 1 € / MWh, jolloin huipputuulisina hetkinä osa tarjouksista jää toteutumatta ja mylly täytyy laittaa kiinni niiksi tunneiksi.

Tarvisi olla kuukausikohtainen vertailu, tuulivoima kuitenkin tuottaa eniten sähköä talvella ja syksyllä(?).
En nyt näe että tässä mistään vuodenaikavaihteluista olisi kyse, tässä vastaava graafi vuosi aikaisemmin. Tosin tässäkin on aika vastavat 2 kuukauden jakso (20.6. - 15.8.) että huippu tuotanto on vain n. 2/3 kapasiteetista. Nyt se on ollut jo 4 kuukautta. Kenties jos nykyinen huiput 2/3 jatkuu vielä ensi vuoden puolelle, niin voi oikeasti alkaa tehdä jotain johtopäätöksiä.
1664177377613.png
 
Viimeksi muokattu:
Yksi tekijä voi olla, että nykyään ei enää kannata pyöritellä myllyjä silloin kun sähkön hinta on 0 luokkaa.


En nyt näe että tässä mistään vuodenaikavaihteluista olisi kyse, tässä vastaava graafi vuosi aikaisemmin. Tosin tässäkin on aika vastavat 2 kuukauden jakso (20.6. - 15.8.) että huippu tuotanto on vain n. 2/3 kapasiteetista. Nyt se on ollut jo 4 kuukautta. Kenties jos nykyinen huiput 2/3 jatkuu vielä ensi vuoden puolelle, niin voi oikeasti alkaa tehdä jotain johtopäätöksiä.
1664177377613.png

Siis pitäisi pystyä vertaamaan vaikkapa vuoden 2022 syyskuuta vuoden 2021 syyskuuhun, sitähän tuossa kaaviossa ei näy. Ja mieluiten toki viimeistä 12 kk:ta, eli 26.9.2021-26.9.2022 sitä edeltävään vastaavaan aikaan, eli 26.9.2020-26.9.2021
 
No tässä nyt ihan suoraan päällekkäin kaksi peräkkäistä vuotta 26.9. katkaisten. En nyt näe tässä suurta eroa jo aiemmin laitettuihin kuviin
1664178467253.png


Aivan selvästi huiput jää alle 80%:iin kapasiteetista nykyään huomattavasti pidempiä jaksoja kuin pari vuotta sitten.
 
Tuollaisia kuvaajia katsomalla voi nähdä ihan juuri sen mitä haluaa nähdä.

Laskemalla vaikka vuorokauden tai viikon keskiarvon ja vertaamalla sitä kokonaiskapasiteettiin voi jotain konkreettista ehkä paljastuakin.
 
No tässä nyt ihan suoraan päällekkäin kaksi peräkkäistä vuotta 26.9. katkaisten. En nyt näe tässä suurta eroa jo aiemmin laitettuihin kuviin
1664178467253.png


Aivan selvästi huiput jää alle 80%:iin kapasiteetista nykyään huomattavasti pidempiä jaksoja kuin pari vuotta sitten.

Tuollaista kuvaajaa on vaikea lukea.

Saisko noita tuulivoiman tuotantolukuja kuukausittainen tuotetuille energiamäärille? Mahdollisesti vielä neljän eri vuoden tuotannot tammikuulta joulukuulle samaan pylväsdiagrammiin eri värisillä pylväillä.
 
Tuollaista kuvaajaa on vaikea lukea.

Saisko noita tuulivoiman tuotantolukuja kuukausittainen tuotetuille energiamäärille? Mahdollisesti vielä neljän eri vuoden tuotannot tammikuulta joulukuulle samaan pylväsdiagrammiin eri värisillä pylväillä.
Tässä on VTT:n tilastoa, jossa loka- maaliskuu puolivuotisjaksolla tuotetaan 60% tuulienergiasta. Onko jossain uudempaa tilastoa?
 
Sähkötukimallit on julkaistu. En kirjoita tätä auki, kun se on alla olevassa jutussa selitetty seikkaperäisesti, mutta aika lailla ennakkoarvelujen mukaan tämä menee.

Eipä tossa paljoa luvata: 500€ omavastuu ja ymmärsin niin että tarkastellaan 4kk (Tammi-huhtikuu) laskua.
-Yläraja on 6 000 euroa neljässä kuukaudessa eli sen ylittävästä laskun osuudesta vähennystä ei saa.
-Yli 2 000 euron rajan nousevasta laskun osasta saa vähennystä 60 prosenttia. Korkeintaan vähennystä voi saada 2 400 euroa neljältä kuukaudelta.

Heille, joiden tulot ovat niin pienet ettei veroja peritä on

Omavastuuosuus kuukauden sähkölaskusta on 400 euroa. Sen YLITTÄVÄLTÄ osasta tukea maksettaisiin 60 prosenttia.
-Yläraja on 1 500 euroa. Tämän ylittävältä osuudelta tukea ei enää maksettaisi.
-Näin tuki on enintään 660 euroa kuukaudessa eli 2 640 euroa neljältä kuukaudelta.

Epäselväksi (tai en vaan huomannut) jäi ainakin minulle:
Mitä käsitteellä "sähkölasku" vähennystä/lisätukea laskettaessa tässä tarkoitetaan.
-Sisältääkö se energiasta maksetun alv 10% osuuden
-Sisältääkö sähköveron ja sen alv24%

Selkeästi on sanottu
- Sähkön siirrosta aiheutuneita kustannuksia ei oteta tuessa huomioon.

Erikoshuomion ansaittee Ministeri Lintilän kommentti "toivottavasti joulukuussa ei ole kovaa pakkasta".

Kaikille:
- Lisäksi sähkön arvonlisäveroa aiotaan alentaa 24 prosentista 10 prosenttiin. Alennus koskee joulu-huhtikuuta.
 
Viimeksi muokattu:
Ei se ole sähkömarkkinan vika, että Venäjä lopetti kaasun myynnin ja kivihiilen + maakaasun hinta on noussut räjähdysmäisesti. Sähkömarkkinan toiminta on itseasiassa ideaali tapa laskea kustannuksia.

Jos jotain voisi muttaa niin vaikka sen, että sähkön kulutuksesta saisi suojata korkeintaan 80% ja loput olisi pakko ostaa spottina. Silloin kaikille muodostuisi hyvä kannustin optimoida sen vikan 20% käyttöä, mutta pienellä säästämisellä saisi kaiken kulutuksen suojattuun hintaan. Ja jos sähkö on halpaa, voi käyttää miten lystää.
Sähkö-"markkinan" vika on se, miten hintamekanismi reagoi niukkuuteen: kaikesta sähköstä tulee järjettömän kallista, myös siitä, joka on halpaa tuottaa. Mekanismi ei jaa niukkuutta vaan se jakaa taloutta raunioittavia hintoja. Tämä on suorassa ristiriidassa sähkömarkkina-asetuksen tavoitteelle kohtuuhintaisesta ja kilpailukykyisestä sähköstä. Ongelma toki tuli pinnalle Venäjän toimien seurauksena mutta se on ollut kypsymässä jo pitkään.

Sähkön tuottajille mekanismi muodostaa kannustimen aiheuttaa niukkuutta tahallaan. Manipulaatio on toki kiellettyä mutta pystytäänkö sitä aina osoittamaan ja jaksaako valvova viranomainen sitä aina edes vahtia? Mieleen tulee muuan Meri-Porin seisottaminen tehoreservin päätyttyä. Samaan sarjaan kuuluu vanhojen voimaloiden hävittäminen, esim. Inkoo 1000 MW. Kaikki niukkuuden aiheuttaminen ei ole edes kiellettyä.

Miksi kaikkien edes pitäisi osallistua säästötalkoisiin: jos on valmis tekemään sähkökaupat kiinteään hintaan hyvissä ajoin etukäteen, niin ei silloin pitäisi olla mitään syytä seurata varttipörssin huumassa eläviä hätähousuja. Sähköä tulee töpseliin, kun sitä tarvitaan ja ennaltasovitulla hinnalla. Oleellista on se, että tällainen etukäteen myyty sähkö ei kuulu varttipörssiin ollenkaan.

Sähkön tuotanto vaihtelee, mutta suojatulla sopimuksella sähkö on aina saman hintaista, joten kuluttajalla ei ole mitään erityistä syytä adaptoida kulutustaan tuotannon mukaan. Tämän seurauksena niukan tuotannon aikana kulutus pysyy suurena, joten joudutaan ottamaan käyttöön kallista tuotantoa, joka nostaa sähkön hintaa. Jos kaikki käyttäisivät pörssisähköä, sähkön tuotanto ja kulutus kohtaisivat paljon paremmin, ja hinnat pysyisivät vakaampina. Kuten zepi totesi, pörssi kyllä todennäköisesti rauhoittuu, kunhan halvan sähkön oletuksella tehdyt suojaukset pikku hiljaa päättyvät. Sähkön hinta kun riippuu paitsi tarjonnasta niin myös kysynnästä.

Useimmat sähköntuotantomuodot on hyvin ennakoitavia. Esimerkiksi vesivoiman käyttöä voi suunnitella hyvin kuukausia etukäteen - ja oikeastaan pitääkin suunnitella. Samoin turve- tai risuvoimalan pitää järjestää polttoaineen hankinta hyvissä ajoin. Kaikelle tälle on eduksi, jos sähkön saa myytyä ainakin pääosin etukäteen, ennalta sovittuun hintaan eikä niin, että joutuu arvuuttelemaan päivä kerrallaan, että kattaako varttipörssin hinta tuotantokustannukset vai ei. Yleensä onkin sekä ostajan että myyjän etu, että kaupan ehdoista voi sopia hyvissä ajoin etukäteen. Miksipä tätä vapaalla markkinalla rajoittamaan?
 
Sähkön tuotanto vaihtelee, mutta suojatulla sopimuksella sähkö on aina saman hintaista, joten kuluttajalla ei ole mitään erityistä syytä adaptoida kulutustaan tuotannon mukaan. Tämän seurauksena niukan tuotannon aikana kulutus pysyy suurena, joten joudutaan ottamaan käyttöön kallista tuotantoa, joka nostaa sähkön hintaa. Jos kaikki käyttäisivät pörssisähköä, sähkön tuotanto ja kulutus kohtaisivat paljon paremmin, ja hinnat pysyisivät vakaampina. Kuten zepi totesi, pörssi kyllä todennäköisesti rauhoittuu, kunhan halvan sähkön oletuksella tehdyt suojaukset pikku hiljaa päättyvät. Sähkön hinta kun riippuu paitsi tarjonnasta niin myös kysynnästä.
Toisaalta kulutuksesta oli muistaakseni vain 1/4 on tavallisten kuluttajien käyttämää.. loput teollisuus ym.
Noista 1/4 iso osa esim. Kerrostalossa asujia.. ei voi paljoa vaikuttaa ja kulutus niin pientä ettei väliä, mutta iso määrä tekee kulutusta.
 
Inkoo ei ollut vaikea päätös. Jo verot nosti sen sähkön hintaa noin 200 prosenttiseksi verrattuna hintatasoon siihen aikaan.
 
...
Miksi kaikkien edes pitäisi osallistua säästötalkoisiin: jos on valmis tekemään sähkökaupat kiinteään hintaan hyvissä ajoin etukäteen, niin ei silloin pitäisi olla mitään syytä seurata varttipörssin huumassa eläviä hätähousuja. Sähköä tulee töpseliin, kun sitä tarvitaan ja ennaltasovitulla hinnalla. Oleellista on se, että tällainen etukäteen myyty sähkö ei kuulu varttipörssiin ollenkaan.
...
Olen ymmärtänyt, että sähköä ei myydä etukäteen vaan hinnoilta suojaudutaan Nasdaqista ostetuilla johdannaisilla, jotka ovat puhtaita finanssituotteita eivätkä sisällä sopimusta sähkön myymisestä tai ostamisesta. Kaikki sähkö ostetaan viime kädessä pörssihintaan.
 
Olen ymmärtänyt, että sähköä ei myydä etukäteen vaan hinnoilta suojaudutaan Nasdaqista ostetuilla johdannaisilla
Sähköä myydään etukäteen (suoraa myyjältä ostajalle ilman pörssiä) tai voi suojautua johdannaisilla. Kumpikin on ihan mahdollinen tapa toimia. Johdannaissopimuksiakin voi tehdä ilman pörssiä.
 
Sähköä myydään etukäteen (suoraa myyjältä ostajalle ilman pörssiä) tai voi suojautua johdannaisilla. Kumpikin on ihan mahdollinen tapa toimia. Johdannaissopimuksiakin voi tehdä ilman pörssiä.
Uskon, mutta miten se käytännössä tapahtuu, ellei tuottajalta mene omia johtoja ostajalle?
 
Ihan samalla tavalla kuin jos kauppa olisi tehty pörssissäkin. Eli jos toimijat on molemmat Suomessa, niin sitten Suomen kantaverkkoa käyttäen.
 
Eli ostaja haluaa tietyn määrän sähköä ja maksaa sen tuottajalle? Ja mitä tuottaja tekee? Kuka kauppaa hallinnoi? Fingrid?
 
Eli ostaja haluaa tietyn määrän sähköä ja maksaa sen tuottajalle? Ja mitä tuottaja tekee? Kuka kauppaa hallinnoi? Fingrid?
Molemmat osapuolet ilmoittavat sähkötaseisiin sovitunsuuruisen kiinteän toimituksen. Sähkötaseita hallinnoi eSett. Tätä ei aiemmin juurikaan ole käytetty, mutta viime aikoina on näkynyt kommentteja käytön lisääntymisestä juuri kasvaneiden vakuusvaateiden takia. Vastapuoliriski on näissä sitten taas ongelma, kun niitä vakuuksia ei välttämättä ole.

Eroa pörssikauppaan on sen verran, että pörssikaupan tapauksessa sähköpörssi ilmoittaa taseisiin kauppojen mukaisen kiinteän toimituksen tuottajalta pörssille ja pörssistä ostajalle.
 
Molemmat osapuolet ilmoittavat sähkötaseisiin sovitunsuuruisen kiinteän toimituksen. Sähkötaseita hallinnoi eSett. Tätä ei aiemmin juurikaan ole käytetty, mutta viime aikoina on näkynyt kommentteja käytön lisääntymisestä juuri kasvaneiden vakuusvaateiden takia. Vastapuoliriski on näissä sitten taas ongelma, kun niitä vakuuksia ei välttämättä ole.

Eroa pörssikauppaan on sen verran, että pörssikaupan tapauksessa sähköpörssi ilmoittaa taseisiin kauppojen mukaisen kiinteän toimituksen tuottajalta pörssille ja pörssistä ostajalle.
Ok, kiitos. Paljon on vielä opittavaa.
 
Mikäs Ruotsissa on muuttunut viime aikoina, kun kaikkien alueiden hinnat ovat olleet samat jo useamman päivän? FI on nyt ollut huomattavasti kalliimpi kuin SE3, kun yleensä seuraavat aika lähellä toisiaan.
 
Mikäs Ruotsissa on muuttunut viime aikoina, kun kaikkien alueiden hinnat ovat olleet samat jo useamman päivän? FI on nyt ollut huomattavasti kalliimpi kuin SE3, kun yleensä seuraavat aika lähellä toisiaan.

Nyt kapasiteetti FennoSkan linjoilla on alennettu, 800MW (norm 1200). Lokakuun ensimmäisestä päivästä lähtien kapasiteetti 0, eli hintaero kasvaa.

Syksyn tullessa tuuli yltyy, lisääntynyt tuotanto alentaa hintoja etenkin etelä Ruotsissa. Pohjois Ruotsissa vesivoiman vesitilanne huonontunut kesän erinomaisesta tilanteesta, eli siellä hinnat normalisoitunut ylöspäin.

PS. Olkiluodon kolmosesta löytyi taas vika ja tehot vähennettiin.
 
PS. Olkiluodon kolmosesta löytyi taas vika ja tehot vähennettiin.
Ei nyt välttämättä varsinainen vika. Järjestelmäsuojassa ei ole vain riittävästi kuluttajia tarjolla. Olkiluoto 3 on sen verran iso laitos, että irtikytkettävää teollisuuskuormaa on oltava häiriötilanteiden varalla tarjolla riittävästi, jotta laitoksen verkkovaikutus voidaan rajata 1300MW:iin. Muuten riskinä on, että Suomen kantaverkko pimenee. Jos joku suojauksessa mukana oleva paperitehdas vaikka kyykkää, niin OL3 tehoa on rajoitettava kyseisen kulutuksen verran. Järjestelmäsuoja on enemmänkin kantaverkon suojausjärjestelmä kuin itse laitoksen suojausjärjestelmä.
 
Toivottavasti OL3 pysyis sit pystyssäkin.. ylihuomenna alkas pörssi soppari ja huomisenki pörssi hintaa katellessa ei hirveesti naurata
 
Ja Lokakuussa SE3-FI kaapelit tippuu pois huoltoon. Meneekö euron raja rikki ensi viikolla?
 
Aika mahtipontisia hintoja huomenna, meillä on kalliimpaa kun oslon seudulla. Koko Ruotsikin on huomattavasti halvempi ko suomi.
 
Mielenkiintoisia ovat myös yöhinnat. Ensi yönä halvimmillaan 18.88snt ja käyrä päättyy perjantaina klo 23.00 hintaan 44.20snt.

Hiukan jo pohdin, että kannattaisiko hankkia muutaman kymmenen kWh:n akkupatteristo, ladata yöllä ja myydä päivällä takaisin verkkoon, mutta ei taida muutaman vuoden takaisinmaksuajalla saada kannattamaan millään, jos yöhinnatkin nousee tuota vauhtia.:giggle:
 
Huomenna Suomi on kallein alue koko pohjoismaissa, vaikka OL3 täydessä tehossa (iso ehkä, voi tippua verkosta millä sekunnilla tahansa).
Jopa Hollanti, Saksa ja Ranska halvempia. Jälkimmäisessä oli vielä jotain jotain energiatoimintoihin liittyviä lakkojakin meneillään.
 
Suomi näyttää olevan koko päivän samaa hinta-aluetta Viron ja muun Baltian kanssa. Sähkö valuu meiltä etelään ja hintataso tulee paluupostissa:
Screenshot at 2022-09-29 22-09-56.png

Klo 15-16, Day-ahead overview
 
Jo pitkään ollut listalla ”sitten kun on aikaa” laskea korrelaatiokerroin sähkön hinnan ja tuulivoimaennusteen välillä. Epäilen, että korrelaatio on ihan kohtalaisen korkea. Nyt tuuli on about nolla ja sähkö kuinka ollakaan kallista. Ikävän tuuletonta aikaa. Syyskuu tähän mennessä on tuottanut 26,2% keskimääräisestä maksimista, kun viime vuonna samaan aikaan tuotanto oli 30,8% sen ajan keskimääräisestä maksimista. Absoluuttisesti kyllä vähemmän, mutta tuulisempaa silloin on kyllä ollut.
 
ens kuussa OL3 kahteen otteeseen viikon poissa verkosta ja välissäkin lyhyitä katkoksia . eli voi olla kallistasähköä luvassa.

TVO - OL3-tuotanto koekäytön aikana
Mutta Loviisa 1 tulee takaisin huollosta ensiviikolla. Alunperin vuosihuollon piti päättyä 7.10, mutta nyt näyttää venyneen 9.10: Nord Pool - REMIT UMM

Hauska taas yhteensattuma että kun Loviisa 1 saadaan huollosta niin eikös taas OL3 ole (suunnitellusti) alhaalla:giggle: Vielä saadaan ootella että 4000MW menee rikki.
 
Lokakuun 2 - 7 päivä on ehkä kriittisin kunnes OL3 menee nollateholle.

-1200MW tuonti Ruotsista. Huolto.
-550MW Meri-Pori. Työntekijöiden puute.
-507MW Loviisa B1. Huolto.
-260MW Äänekoski. Huolto.
-240MW Vaskiluoto B2. Generaattori rikki
-145MW Naantali 4. Huolto.

Yhteensä 2902MW vähemmän sähköä tarjolla.
 
Onko ne edelleenkin?

Useampi rbmk vieläkin käytössä ja lähin alle 100km suomesta?

Toisaalta montako RBMK-reaktoria on päätynyt katastrofiin Tshernobylin lisäksi?

Ei RBMK varmasti mikään turvallisuuden perikuva ole, mutta Tshernobylin onnettomuus kertoo mielestäni enemmän neuvostoliittolaisesta välinpitämättömyydestä kuin reaktoritekniikan ongelmista.
 
Ja silti spottihinnat ihan älyttömät tänään!


Tuulivoiman tuotanto about nolla, tasoa 10-15 Mwh. Tuulivoiman maksimituotanto kun on melkein kolme kpl Olkiluoto kolmosta. Ja keskituotto tässä kuussa vaikka on ollut poikkeuksellisen tuuleton syyskuu >1100 Mwh.
 
Ei kyllä enää saisi lisätä siirtolinjoja maihin missä heidän omatuotanto on retuperällä.. viro, latvia, liettua akselilla taitaa omatuotanto nojautua vahvasti fossiilisiin, kaasuun ja kivihiileen niin meidän halpatuotanto valuu myös heille. Ja kun ei meilläkään nyt sitä tuotantoa ole yllinkyllin niin saamme nauttia näistä fossiilihinnoista.
 
Ei kyllä enää saisi lisätä siirtolinjoja maihin missä heidän omatuotanto on retuperällä.. viro, latvia, liettua akselilla taitaa omatuotanto nojautua vahvasti fossiilisiin, kaasuun ja kivihiileen niin meidän halpatuotanto valuu myös heille. Ja kun ei meilläkään nyt sitä tuotantoa ole yllinkyllin niin saamme nauttia näistä fossiilihinnoista.
Virossahan otetaan käyttöön tuotantokustannuksiin perustuva hintakatto sähkölle. Se tulee olemaan aluksi 15,4 c/kWh ja siihen päälle verot ja yrityksen voittomarginaali, niin kuluttajahinta on n. 18-19 c/kWh. Ei ole halpaa, mutta meidän "halpatuotantosähkö" maksaa pahimmillaan yli 50 c/kWh :)

 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 452
Viestejä
4 512 654
Jäsenet
74 372
Uusin jäsen
Akeboy78

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom