Tulleen lisääntyessä kaivataan lisää tehoa, ei niinkään vuotuista enerigatuotanto kasvua.
Mutta ketjussa jo kommentoitu, vaatisi lupaehtojen muutosta (minimi maximi virtaukset/juoskutukset), altaiden kasvattamista (säännöstely välit). En lukenut linkattuja prujua oliko niissä laskeskeltu kuinka paljon ja millä kustannuksin mahdollista.
Pumppu, siis se että pumpataan vettä altaisiin, niin siitä oli jossain ketjussa aiemmin juttua, jäi mielikuva että niukkuutta sellaisista vesivoimaloista joissa olisi pumpattavissa reilusti vettä lyhyellä matkalla altaaseen. Meriveden pumppaamista järvialtaisiin voisi tuoda lisäväriä luvitukseen.
Säännöstelyn lupaehdot sallisivat esimerkiksi Lokan tekoaltaassa ja Oulujärvessä isommatkin vaihtelut vedenpinnan tasolle kuin nykyään on, mutta niitä ei käsittääkseni ole vuosikymmeniin vedetty äärirajoihin, koska sen luokkaa 5 metriä vaihtelevan vedenkorkeuden on havaittu olevan niin tuhoisaa niiden ekosysteemille ja virkistys- ja muulle käytölle. Tuossa on Ylen juttu siitä mitä ongelmia sillä säännöstelyllä on Oulujärveen ollut ja miten sitä ei enää sen vuoksi säännöstellä 2,7 metrin säännöstelyvälillä, jonka lupaehdot mahdollistaisivat.
Oulujärveä on säännöstelty vuodesta 1951 alkaen. Tulvat vähenivät, mutta vuosikymmenten mittainen luparuljanssi ei ole vieläkään loppunut.
yle.fi
Ne voimalaitosten tehonnostot ja turbiinien vaihdot nopeammin säätyviin malleihin aiheuttavat sitten tällaista "pientä" ongelmaa. Lainaus alla jutusta maksumuurin takaa viikon takaa, jossa nahkiaisen pyytäjät kertovat nahkiaisen kalastuksesta Iijoella:
Iiläinen kalakauppiaas Hannu Kuha kiertää rannikkoa Lapista Etelä-Pohjanmaalle ostamassa kalastajilta nahkiaisia.
www.kaleva.fi
"Heikki Viinamäki osoittelee syyttävää sormeaan Pohjolan Voimaan päin. Kun Raasakan voimalaitoksen kolmas turbiini aloitti toimintansa, vannomalla vannottiin, ettei turbiinin käyttöönotto vaikuta mitenkään Iijokeen. Viinamäet ovat eri mieltä asiasta. Nahkiaiskanta on taantunut.
Kovimmat virtaukset ajoittuvat kello 19:n ja 22:n välille. Taitaa sähkönhinta olla tuolloin ylimmillään, ja voimayhtiö ottaa hyödyn talteen, Viinamäet tuumaavat.
– Juoksutus saa joen virtaamaan niin kovaa, että rysät eivät pysy joen pohjassa eikä nahkiaista saada satimeen.
Juoksutushuippujen aikana Viinamäkien pyydyksiä on tänä syksynä rikkoutunut jo useita.
Seuraavassa hetkessä Iijoen virtaus pysähtyy lähes kokonaan ja joki muuttuu kuin tyyneksi järveksi. Kalastajat ovat huomanneet tämän pumppuvirtauksen myös lohen ja siian huonontuneina saalismäärinä.
– Vaelluskalat tarvitsevat tasaisempaa virtausta noustakseen kutuvaellukselle jokeen, Jari Viinamäki pohtii."
Käsittääkseni Raasakan voimalan lupaehdot Iijoen alajuoksulla ovat tiukemmat minimi- ja maksimivirtaamien osalta kuin kaikimman rajuimmin lupaehtojen mukaan säännöstellyissä vesistöissä.
Ihan ongelmattomia nuo vesivoimalaitosten tehonnostot ja säädön nopeuden kasvattamiset eivät siis ole eikä tuo tekoaltaiden ja säännöstelyjärvien kapasiteetin kasvattamiset. Lisäksi ne ovat melko marginaalista puuhastelua edessä olevien haasteiden kannalta, kun säännöstelykapasiteettia olemassa oleviin tekoaltaisiin ja säännöstelyjärviin voi lisätä yhteensä ehkä muutaman promillen Suomen vuosittaisesta sähkönkulutuksesta ja vesivoimaloiden huipputehoa ehkä jonkun 100-200 megawattia yhteensä. Tai varmaan tulevakoneistot asentamalla tehoa voisi saada yli 1000 megawattiakin lisää, mutta ne tuottaisivat sähköä vain tulva-aikaan keväällä muutaman päivän keskimäärin eikä niiden rakentaminen ole taloudellisesti kannattavaa.
Tulossa olevilla haasteilla viittaan siihen, että tuulivoimaa on rakenteilla nyt vajaan 4000 megawatin huipputehon edestä Suomeen ja sitten tämä päälle "STY:n vuosittain suorittaman tuulivoimahankkeiden kartoituksen mukaan maaliskuussa 2022 mennessä Suomessa oli julkaistu maatuulivoimahankkeita noin 44 466 megawattia (MW). Merelle suunniteltuja hankkeita 9 905 MW."
Tuo tuulivoiman rakenteilla oleva kapasiteetti ja suunnitteilla oleva kapasiteetti on suuruusluokkaa sata kertaa suurempi, kuin mitä tuulivoimaa voi Suomessa nykyisellä vesivoimaloilla ja säännöstelyaltalla varastoida ja tasata ja lyhytaikaisen säätövoiman tarve on suuruusluokassa kymmenkertainen mihin Suomen vesivoimalat ja säännöstelyaltaat pystyvät vastaamaan. Pumppuvoimala on käsittääkseni ainoa nykyään olemassa oleva teknistaloudellisesti toimiva ratkaisu, johon tuota tuulivoimaloiden ylimääräistä sähköä voi varastoida. Ja Suomessa kun korkeuserot puuttuvat, niin pumppuvoimaloita ei voi rakentaa oikein muualle kuin muutamaan hylättyyn kaivokseen muutamia.
Eihän Suomen sähköverkkokaan taivu tuollaiseen 60.000 MW tehoon tuulivoimaa. Osa sanoo, että sillä tuulivoiman ylituotannolla voi tuottaa vetyä, mutta itse en ole nähnyt Suomessa edes yhtään koetuulipuistoa, jonka tuotannosta tehtäisiin vetyä ja mitä se kaikkiaan maksaa kun sitä vetyä tuotetaan tuulipuiston vieressä, varastoidaan ja kuljetetaan kiinnostuneille ostajille missä niitä ikinä sitten onkaan. Käsittääkseni aika ongelmallinen kaasu on vety varastoivaksi ja kuljetettavaksi. Putkea pitkin se vety kaasu kulkee aika ongelmattomasti lyhyitä matkoja vaikka öljynjalastamolta muutaman kilometrin päässä olevalla tehtaalle jossa sitä hyödynnetään. Sen sijaan ajatus että Suomen tuulivoimapuistoista vedettäisiin vetyputkisto jonnekkin Tornion ja Raahen terästehtaille taitaa olla taloudellisestikkin mahdoton.
:watermark(https://lorien-media-prod.s3.amazonaws.com/images/archive/2020/05/07/2020.05.07.09.06.40_watermark_kalevafi_logo.png,50,0,0)/https%3A//lorien-media-prod.s3.amazonaws.com/images/archive/2022/09/05/2022.09.05.09.47.10_neo-7168043.jpg){kind=logo}
