Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[HTK12]

Tällöin Suomi on samassa hinta-alueessa kuin Viro, koska linja ei ole tukossa. Jos samalla SE1-FI menee täyteen, niin Suomi irtoaa Pohjois-Ruotsin halvasta sähköstä ja käytännössä meidän sähkönhinta pomppaa ylös: Baltian hinnat vuotavat tänne. Tämän vuoden halpa sähkö on pitkälti sen ansiota, että pelkkä Estlink-1 on ollut melkein jatkuvasti tapissa.

Tuo on siirron keskiarvo kokoajalle se ei siis kerro mitään tunnin/päivän hinnasta. Kun katsot tilastoa, niin meillä sähkö oli viime vuonnakin ja viime talvenakin keskimäärin halvempaa kuin Virossa vaikka Estlink 2 oli käytössä. Tänä vuonna on jäänyt paljon sähköä tuottamatta kun tuo Estlink 2 ei ole ollut käytettävissä.

Vanhan voimalan ylläpito maksaa pennosia verrattuna uuden rakentamiseen. (Pörssi-)sähkön käyttäjien kannattaisi ilman muuta maksaa siitä, että huippukapasiteettia olisi tarpeeksi. Voimayhtiön taas ei kannata maksaa laitoksesta, joka on markkinahintojen pilaaja.

Mielestäni Viro näyttää juuri ettei sitä kallista fossiilista kannata pitää reservissä piikkikulutuksen tyydyttämiseen. Siellä muistaakseni on ihan laissa, että tuotantokapasiteettia pitää löytyä 110% kulutuksesta. Silti siellä sähkö on paljon kalliimpaa kuin meillä. Kannattaa huomioida, että ihan samoin täälläkin se kallein tuotanto pompauttaa hinnan ylös, eli jos täällä se kaasuturbiini ajetaan ylös hinta on sen mukainen. Sähkö oli halpaa ennen ryssän aloittamaa sotaa. Hiililauhde kuitenkin purettiin suurelta osin aikana jolloin sähkö oli halpaa kun sitä tuolta idästäkin tuotiin. Inkoo 1 000MW voimala suljettiin jo kymmen vuotta sitten. Sieltä oli siirtokapaa 1 300MW, eli enemmän kuin mitä kapaa on Viroon. Paljonkohan se vanhan hiililauhteen oikeasti toimintakuntoisena pitäminen maksaa? Siis niin, että se luotettavasti käynnistyy silloin kun tarvitaan. Vaatisi säännölliset koekäytöt laitoksille jne. Meri-Pori osoitti nyt parina talvena, että ei näyttänyt olevan helppoa huoltaa laitoksesta luottevasti toimivaa kun ei ollut moneen vuoteen paljon ajettu. Tammikuussa sen hintapiikin osaltaan aiheutti se, että 1 500MW tuotankapasiteettia Suomessa oli pois käytöstä ongelmien takia. Eli luultavasti pitäisi panostaa paljon nykyistä enemmän ylläpitoon. Uuta hiilivoimalaa nyt ei ole mitään järkeä alkaa rakentamaan huippukulutusta kattamaan nykytilanteessa Suomessa.

 

[chrisekh]

kun tähän tuurivoimaan on päätetty hirttäytyä.

2 Miljardia euroa akkuihin niin saadaan vuorokauden sisäiset hinnat 5 sentin sisälle ja 20 miljardia niin saadaan 2 viikon sisäinen heilumaan 5 sentin sisällä. Tuo 5 senttiä on siis jotain minkä verran hinnan täytyy heilua että noita akkuja viitsii kukaan rakennella.

Saas nähdä koska alkavat kehittämään teknologiaa inertia tekemiseksi ilman mekaanisia komponentteja. Menee itsellä jo yli hilseen kun aletaan puhumaan loistehon korjaamisesta tuulivoimalla mutta luulisi että puolijohteilla ja akuilla voisi tehdä myös inertiaa. Vaatisi varmaan sen että Fingrid olisi valmis hiukan maksamaan siitä inertiasta niin siihen syntyisi businestä. Tarkoittaisi siis sitä että vanha teollisuus saisi sähköstään enemmän kuin uusi jollei uusi ole valmis tarjoamaan tiettyä määrää inertiaa.

 

[eurokeitai]

Harhaanjohtavaa laskea akku järjestelmien hintoja pelkkien kennojen (spekuloitujen) valmistus kustannusten mukaan. Tällä hetkellä valmistuvat BESS järjestelmät maksaa kuitenkin 350€-500€/kWh. Silloin 2G€ saa Max 6GWh akkun verkkoon. Se on vähemmän kuin tunnin kulutus Suomessa .Ja hinta luonnosisesti nousee, jos akku järjestelmän inverterien pitää tuottaa myös inertiaa...

 

[chrisekh]

Max 6GWh akkun verkkoon. Se on vähemmän kuin tunnin kulutus Suomessa

Ollaan katseltu eri hintoja. Katselen aina liikaa ennustettuja hintoja. Oma lonkka arvio sanoo että jo 12 GWh tasaa jo paljon päivän sisäistä hintaa. Päivän sisällä suomen kulutus heittelee 2GW edestä. Jos puolet ajasta ladataan 1GW ja puolet ajasta puretaan 1GW niin on tuo 2GW heittely taputeltu.

edit: 2GWh -> 2GW

 

[warre1]

Loviisa kakkonen palannut huollosta. Ykkönen aloittaa oman n kuukauden mittaisen huoltonsa ensi viikonloppuna.

 

[zepi]

Ollaan katseltu eri hintoja. Katselen aina liikaa ennustettuja hintoja. Oma lonkka arvio sanoo että jo 12 GWh tasaa jo paljon päivän sisäistä hintaa. Päivän sisällä suomen kulutus heittelee 2GWh edestä. Jos puolet ajasta ladataan 1GW ja puolet ajasta puretaan 1GW niin on tuo 2GW heittely taputeltu.

Pitäisi kokonaistehon sijaan laskea sieltä kysyntä-/tarjontakäyristä, että paljonko energiaa ja tehoa tarvitaan hintapiikkien tasaamiseen.

Muistelisin noista jostain täälläkin linkatuista, että 100MW olisi usein jo tiputtanut reilustikin tuntihintaa. Ja vastaavasti nuo korkeimmat piikit harvoin kestävät yli 4-5h. Noista muutamien yksittäisten MWh:eiden ja MW:eiden akuista tulee ihan vuodessa parissa sen verran, että vaikutus kyllä tuntuu kun niitä ilmeisesti on nyt alettu asentaa ympäri maailman ihan älyttömästi.
—
Tässä arvausta siitä miten akkujen asennukset tulevat kehittymään.

Batteries light the way to renewable energy but the IEA is missing it

Stationary batteries are getting ridiculously cheap.

aukehoekstra.substack.com

Tämä kertoo aika hyvin siitä, että nämä IEA:t ovat toivottoman pessimistisiä ennustamaan energia-alan kehitystä ja eivät koskaan usko muutoksen nopeuteen / eksponentiaalisuuteen.

Nyt PV aurinkoa asennetaan satoja gigawatteja vuodessa ja lukema ei tule laskemaan, koska ne tehtaat ja paneeleiden tuotantokapasiteetit ovat jo olemassa.

Tässä se miten IEA:n ennusteet vs. asennukset ovat kehittyneet.

Akuille vastaavat käyrät. Miksi uskoisimme, että eksponentiaalisen kasvun ymmärtämättömät olisivat tällä kertaa oikeassa? Sitä mukaa kun hinta laskee, kannattavuus ja kysyntä kasvaa ja hinta taas laskee valmistusmäärien funktiona.

Nyt kun akkutehtaita on jo pystytetty ennätystahtia ja niitä pystytetään edelleen lisää ja rinnalle tulee vielä natrium-akkuja jotka sopivat stationary storageen, niin on todella vaikea keksiä miksi akkujen valmistus ei lisääntyisi jatkossakin. Hintakin putoaa jatkuvasti ja jo nyt akut ovat naurettavan halpoja vs. rakennuskustannukset kun puhutaan rikkaista länsimaista ja niistä leveysasteiata missä ihmiset keskimäärin asuvat

Ehkä akkujen kanssa käykin (globaalisti) näin:

2TWh / vuosi vastaisi sitä, että meillä olisi 25v elinikäisiä akkuja n. 5h globaalia sähkön kulutusta varten ja sitä määrää ylläpidettäisiin jatkuvasti.

Katsotaan nyt kuitenkin ensin jos päästään esim. 100GWh/vuosi ja sitten 200GWh/vuosi asennustahteihin seuraavien parin vuoden aikana. Se tulee tapahtumaan jo ~vääjäämättä, koska akkumineraalien kaivoksia ja tehtaita on avausputkessa useiden kymmenien GWh/v edestä ja suunnitteilla ”loputtomasti” ja aina vain suurempina sitä mukaa kun opitaan tekemään isompaa taloudellisesti.

Edit/lisäys: Ja sillä ei ole juurikaan väliä, että onko paneeleissa tolkkua meillä Suomessa vaiko ei. Riittää, että niissä on tolkkua Italia / Ranska / Espanja akselilla ja sieltä valuu kyllä pohjoiseen kymmenien gigawattien teholla sähköä ja se vähentää Saksan ja Tanskan tarvetta ostaa pohjoisesta Ruotsin vesisähköä.

Edit2: Natron energy rakentaa jenkeissä $1.4 miljardin natrium-akkutehdasta joka tuottaa (jos nyt oikein ymmärsin speksit) 24GW / 1.2GWh edestä valmiita natrium-akustoja vuositasolla. Noille luvataan 10000 sykliä kestoa, tehdas on halpa kuin makkara, eivätkä akkujen raaka-aineet maksa käytännössä mitään, luokkaa kympin per kwh.

Natron tuskin on ainoa joka tuota teknologiaa kehittää.

Natron Energy Announces Plans for $1.4 Billion Giga-Scale Sodium-Ion Battery Manufacturing Facility in North Carolina

Natron Energy, Inc. (“Natron” or “the Company”), a global leader in sodium-ion battery technology, today announced plans to build the first sodium-ion batter...

www.businesswire.com

Datasheet (10 akkua per 250kW / 12.4kWh räkki)

https://natron.energy/files/products/br250_critical_datasheet_rev_3.0.pdf

 

[chrisekh]

Mahtaa olla kusi sukassa kaikilla muilla kuin akkuihin energiaa säilöviin systeemeihin sijoittaneilla. Koska mikä vaan vaihtoehtoinen tapa kuten pumppulaitos, vety ja lämpöakku tuntuu kwh säilöminen olevan paljon kalliimpaa kuin ennustetuissa akuissa. Joku pumppuvoimalakin taitaa Suomessa olla 10 vuoden projekti ja siinä on suuret riskit että akut ovat vain puolet moisen hinnasta 10 vuoden päästä ja ne saadaan pystyyn 6kk. Sen sitten mitä akut kuolevat 20-30 vuodessa niin niiden hyötysuhde auttaa maksamaan uuden satsin.

 

[pomk]

Mahtaa olla kusi sukassa kaikilla muilla kuin akkuihin energiaa säilöviin systeemeihin sijoittaneilla. Koska mikä vaan vaihtoehtoinen tapa kuten pumppulaitos, vety ja lämpöakku tuntuu kwh säilöminen olevan paljon kalliimpaa kuin ennustetuissa akuissa. Joku pumppuvoimalakin taitaa Suomessa olla 10 vuoden projekti ja siinä on suuret riskit että akut ovat vain puolet moisen hinnasta 10 vuoden päästä ja ne saadaan pystyyn 6kk. Sen sitten mitä akut kuolevat 20-30 vuodessa niin niiden hyötysuhde auttaa maksamaan uuden satsin.

Tuo on varmaan se syy miksi moisia ei olla pahemmin alettu rakentamaan. Yks koelaitos on kai rakenteilla missä lämmitetään hiekkaa/soraa ja se vaikutti todella edulliselta suhteessa kapasiteettiin.

 

[zepi]

Mahtaa olla kusi sukassa kaikilla muilla kuin akkuihin energiaa säilöviin systeemeihin sijoittaneilla. Koska mikä vaan vaihtoehtoinen tapa kuten pumppulaitos, vety ja lämpöakku tuntuu kwh säilöminen olevan paljon kalliimpaa kuin ennustetuissa akuissa. Joku pumppuvoimalakin taitaa Suomessa olla 10 vuoden projekti ja siinä on suuret riskit että akut ovat vain puolet moisen hinnasta 10 vuoden päästä ja ne saadaan pystyyn 6kk. Sen sitten mitä akut kuolevat 20-30 vuodessa niin niiden hyötysuhde auttaa maksamaan uuden satsin.

En tiedä uskooko kukaan alalla noiden tulemiseen, niin ei ehkä osata olla kusi sukassa.

Jos noita megawattiluokan akustoja tulee kymmeniä tai jopa satoja linjoille vuoden / parin sisällä Suomessa, niin ne mullistavat intra-day markkinat vissiin aivan täysin?

Alan tietäjät voivat vahvistaan, mutta mutulla heitän, että sen luulisi näkyvän ainakin siinä, että spördesoppareiden marginaalien pitäisi painua kohti nollaa?

 

[Capri]

En tiedä uskooko kukaan alalla noiden tulemiseen, niin ei ehkä osata olla kusi sukassa.

Jos noita megawattiluokan akustoja tulee kymmeniä tai jopa satoja linjoille vuoden / parin sisällä Suomessa, niin ne mullistavat intra-day markkinat vissiin aivan täysin?

Alan tietäjät voivat vahvistaan, mutta mutulla heitän, että sen luulisi näkyvän ainakin siinä, että spördesoppareiden marginaalien pitäisi painua kohti nollaa?

Tässä hyvää juttua ns kotiakuista. Noin 15min kohdalla aloittaa Teravoiman "AkkuJukka" kertomaan Teravoiman suunnitelmista.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Niille joille Teravoima ei jo ole tuttu, kannattaa tutustua Teravoima.
Kyseessä siis yritys joka suunnitelee tarjoavan kotiakkuja. Homman pointti on se, että kustannukset sähkönkäyttäjälle olisi vain kk maksu, esim. 20e/kk + 4c/kWh kiinteä sähkönhinta. Tämä sisältää KAIKEN, eli siirron, verot, sähköt. Kaikki.

 

[Shajk]

Teravoima saa kilpailua, nyt OL3 tulee mukaan säätömarkkinoille.

 

[vemkki]

Teravoima saa kilpailua, nyt OL3 tulee mukaan säätömarkkinoille.

Alassäätömarkkinoille. Taitaa olla välttämättömyydestä tehty hyve.

 

[samsungaaja]

Alassäätömarkkinoille. Taitaa olla välttämättömyydestä tehty hyve.

Eli kun tuulee hitokseen OL3 pudottaa tehoja vaikka puoleen? Entä ne siirtolinjat, Estlink jne

 

[vemkki]

Eli kun tuulee hitokseen OL3 pudottaa tehoja vaikka puoleen? Entä ne siirtolinjat, Estlink jne

Ilmeisesti kyse on hienosäädöstä. OL3 on tänäkin kesänä joutunut ajamaan usein vajaateholla, kuten esimerkiksi tänään (nyt näyttää olevan 1071 MW teho käytössä), mutta sillä ei liene juurikaan tekemistä kapasiteettimarkkinoiden kanssa.

TVO - Olkiluoto 3 mukaan reservimarkkinoille

www.tvo.fi

Olisi mielenkiintoista tietää, että millä tarkkuudella OL3:n tuotantoa pystytään säätämään.

 

[Tonnin Seteli]

Alassäätömarkkinoille. Taitaa olla välttämättömyydestä tehty hyve.

Eli kun tuulee hitokseen OL3 pudottaa tehoja vaikka puoleen? Entä ne siirtolinjat, Estlink jne

Ettei tässä nyt olisi ollut puhe OL3:n akuista.

E: Olenko kuvitellut koko jutun? Muistaisin lukeneeni TVO:n suunnitelluista akkuvarastoista joita käytettäisiin tehonnoston mahdollistamiseen.

 

[dot1q]

Suomessa on tehty vääriä päätöksiä energiapolitiikassa.

Valehdellaan ihmisille sähkön kapasiteetista.

Nord Pool sähköpörssi on hauras ja reakoi herkästi muuttuviin markkitilanteisiin.

Tulevaisuuden hinta on noin 15 c koska ei haluta muuttaa järjestelmää ja ne muutokset jotka tulee on kosmeettisia. Tulemme näkemään sähkön hinnan nopeita muutoksia.

Siis oliko tämä nyt hiljattaishistorian kertauskurssi vai mikä tarina taustalla?

Eritoten kiinnostaisi tietää lähteitä tuolle sähkön kapasiteetista Valehtelulle. Mikä taho ja missä näin toimii? Valehdellaanko, että:
A) sähköä riittää
B) sähkö loppuu kesken
C) jännite laskee?

Pörssisähkön hinta löi Suomessa taas uuden ennätyksen – Elokuu oli halvin koko mittaushistoriassa

Pörssisähkön elokuun veroton keskihinta oli Suomessa 1,3 senttiä kilowattitunnilta.

yle.fi

Mitkäs tulevat muutokset ovat sitten kosmeetrisia?

 

[chrisekh]

Olisi mielenkiintoista tietää, että millä tarkkuudella OL3:n tuotantoa pystytään säätämään.

OL ostaa sellaisen 1.3 GWh akun jossa on 1.3 Gw paateasteet niin voi saataa sekunnillensa. Elan uskossa etta OL3 saatyy tunnin sisalla.

 

[3dfx]

ei kai ydinvoimaa nyt minään säätövoimana käytetä

 

[chrisekh]

ei kai ydinvoimaa nyt minään säätövoimana käytetä

hitaana saatovoimana kaytettu ranskassa jo pitkaan. Varsinkin alaspain on helppoa saataa.

 

[Lämpöpumppu]

Ilmeisesti kyse on hienosäädöstä. OL3 on tänäkin kesänä joutunut ajamaan usein vajaateholla, kuten esimerkiksi tänään (nyt näyttää olevan 1071 MW teho käytössä), mutta sillä ei liene juurikaan tekemistä kapasiteettimarkkinoiden kanssa.

TVO - Olkiluoto 3 mukaan reservimarkkinoille

www.tvo.fi

Olisi mielenkiintoista tietää, että millä tarkkuudella OL3:n tuotantoa pystytään säätämään.

Reservimarkkinasäädöt ovat verkon taajuuden hallintaa varten. Alassäätömarkkina toimii verkon korkeaa taajuutta vastaan eli mikäli verkon taajuus nousee liian ylös eli tuotantoa on enemmän kuin kulutusta, voidaan joutua reservimarkkinoilla olevaa tuotantoa pyytämään säätämään muutamassa minuutissa tehoa alaspäin. Ylössäätömarkkinoille on hieman hankalampi ydinvoimalalla osallistua, kun varsinkin siellä lähes maksimiteholla säätäminen on hidasta hienosäätöä ja taajuusreservissä pitää olla nopea.

Kyllä OL3 säätyy ihan megawatin tarkkuudella vaikka pientä huojuntaa tehossa onkin.

 

[eurokeitai]

Remit UMM uutisistä päivää.

Ensi viikolla lähtee SE1 yhteydestä 600MW tuontia/vientiä. Tuotannon puolella lähtee tunnetusti Loviisa 1 (500MW) huoltoon. Lisäksi Kaukolämpö CHP-voimaloita on huollossa karkeasti 1500MW edestä. Foreca ennustaa melko laimeita tuulia, mutta ei olisi kuitenkaan ihan tyyntä.

Voi ennustaa että syyskuun ensimmäinen viikko tulee olemaan hinnaltaan "piikikäs", mutta keskihinta jäänee edelleen naurettavan halvaksi.

 

[vemkki]

Remit UMM uutisistä päivää.

Ensi viikolla lähtee SE1 yhteydestä 600MW tuontia/vientiä. Tuotannon puolella lähtee tunnetusti Loviisa 1 (500MW) huoltoon. Lisäksi Kaukolämpö CHP-voimaloita on huollossa karkeasti 1500MW edestä. Foreca ennustaa melko laimeita tuulia, mutta ei olisi kuitenkaan ihan tyyntä.

Voi ennustaa että syyskuun ensimmäinen viikko tulee olemaan hinnaltaan "piikikäs", mutta keskihinta jäänee edelleen naurettavan halvaksi.

Estlink 2:n korjauksen valmistumisennustetta on näköjään myös päivitetty. Valmistuu nyt viikkoa aikaisemmin kuin mitä aiempi ennuste sanoi. Pitäisi nyt tulla takaisin käyttöön torstain ja perjantain välisenä yönä.

 

[vemkki]

Kiinnitti muuten huomiota, että Fingridin tilastoimaa aurinkovoimaa on tullut niukasti lisää tänä vuonna. Kapasiteetti on kasvanut vuoden aikana vain 1018 MW:stä 1109 MW:hen. Viime vuonna kasvu oli reippaampaa, 606 MW:stä 1018 MW:hen. Tosin silloin tuli lisäyksiä vielä syyskuussa ja marraskuussa, mutta jo elokuun loppuun mennessä kapasiteettia oli tullut tuplasti lisää verrattuna tähän vuoteen. Ihmetyttää, että mistä tämän vuoden kasvun vähäisyys johtuu. Olen ollut siinä käsityksessä, että aurinkovoimaa rakennetaan hiki hatussa, mutta ehkä projektit valmistuvat vasta vuosien päästä.

 

[KognaK]

Kiinnitti muuten huomiota, että Fingridin tilastoimaa aurinkovoimaa on tullut niukasti lisää tänä vuonna. Kapasiteetti on kasvanut vuoden aikana vain 1018 MW:stä 1109 MW:hen. Viime vuonna kasvu oli reippaampaa, 606 MW:stä 1018 MW:hen. Tosin silloin tuli lisäyksiä vielä syyskuussa ja marraskuussa, mutta jo elokuun loppuun mennessä kapasiteettia oli tullut tuplasti lisää verrattuna tähän vuoteen. Ihmetyttää, että mistä tämän vuoden kasvun vähäisyys johtuu. Olen ollut siinä käsityksessä, että aurinkovoimaa rakennetaan hiki hatussa, mutta ehkä projektit valmistuvat vasta vuosien päästä.

Kotitaloudet ei investoi koska sähkön hinta on alhainen. Aurinkovoimaurakoitsijoiden läskit hinnat eivät enään kelpaa, paneelit kyllä olisivat todella halpoja. Vain kolmasosa mitä pari vuotta sitten niin DIY-hommana nyt olisi erittäin järkevää hankkia paneelit jos ikinä sellaisia suunnittelee. Teollisista projekteista tulee lisää kapaa mutta niiden rakentaminen ottaa oman aikansa.

 

[Datura]

Kiinnitti muuten huomiota, että Fingridin tilastoimaa aurinkovoimaa on tullut niukasti lisää tänä vuonna. Kapasiteetti on kasvanut vuoden aikana vain 1018 MW:stä 1109 MW:hen. Viime vuonna kasvu oli reippaampaa, 606 MW:stä 1018 MW:hen. Tosin silloin tuli lisäyksiä vielä syyskuussa ja marraskuussa, mutta jo elokuun loppuun mennessä kapasiteettia oli tullut tuplasti lisää verrattuna tähän vuoteen. Ihmetyttää, että mistä tämän vuoden kasvun vähäisyys johtuu. Olen ollut siinä käsityksessä, että aurinkovoimaa rakennetaan hiki hatussa, mutta ehkä projektit valmistuvat vasta vuosien päästä.

Eiköhän nämä tämän kesän pörssihinnat ole laittaneet hieman jäitä hattuun päätöksiä tekeville. Teollisuudessakin kun on hiljaisempaa niin voi olla hankalempaa saada nyt ppa-sopimuksia tehtyä, joilla saisi poistettua tuon hintariskin.

 

[Shajk]

Kiinnitysraudat ja mutterit maksaa enemmän kuin itse paneelit. Jos olisi peltoa ja omasta metsästä ilmaists tukkipuuta voisi DIY halvalla.

 

[Lämpöpumppu]

Kiinnitti muuten huomiota, että Fingridin tilastoimaa aurinkovoimaa on tullut niukasti lisää tänä vuonna. Kapasiteetti on kasvanut vuoden aikana vain 1018 MW:stä 1109 MW:hen. Viime vuonna kasvu oli reippaampaa, 606 MW:stä 1018 MW:hen. Tosin silloin tuli lisäyksiä vielä syyskuussa ja marraskuussa, mutta jo elokuun loppuun mennessä kapasiteettia oli tullut tuplasti lisää verrattuna tähän vuoteen. Ihmetyttää, että mistä tämän vuoden kasvun vähäisyys johtuu. Olen ollut siinä käsityksessä, että aurinkovoimaa rakennetaan hiki hatussa, mutta ehkä projektit valmistuvat vasta vuosien päästä.

Aurinkopaneeleita on asennettu suhteellisesti varmasti eniten uudiskohteisiin ja käsittääkseni rakentaminen on vuodessa romahtanut aika radikaalisti. Myös ARA:n antama tuhansien eurojen energia-avustus vuosina 2020-2023 on varmasti merkittävä vaikuttaja kotitalouksien investointihalukkuudessa.

 

[Tonnin Seteli]

Kiinnitysraudat ja mutterit maksaa enemmän kuin itse paneelit. Jos olisi peltoa ja omasta metsästä ilmaists tukkipuuta voisi DIY halvalla.

Ihan kattoasennustakin miettiessä on tosin harkinnan arvoista, minkälaiselle talon tai tallin katolle niitä paneeleita alkaa laittaa. Oli asennuspohja mikä hyvänsä, niin sehän on aika perseestä jos voimalaa joutuu sen oletetun elinkaaren aikana alkamaan irrottaa paikaltaan muun peruskorjauksen tieltä. Menee kannattavuuslaskelma uusiksi. Mää tilaamassa kenttäsahan tekemään tukeista (leimaamatonta) rakennuspuutavaraa, jättämässä myymättä ne tukit tuuhean markkinan hintaan samalla ja seuraavaksi kiroamassa, kun piti sniiduilla ja perusta lahosi, minkä ansiosta paneelit mysööntyvät peltoon. Peltoon jota ei nyt voi viljellä tai vuokrata.

 

[Ernomies]

Olen ollut siinä käsityksessä, että aurinkovoimaa rakennetaan hiki hatussa, mutta ehkä projektit valmistuvat vasta vuosien päästä.

Juuri näin:

Aurinkosähkövoimalat kartalla

Tarkastele Suomessa suunnitteilla, rakenteilla tai tuotannossa olevia yli 1MW aurinkovoimalaitoksia.

aurinkosahkovoimalat.fi

2025-2026 tuolla pääsääntöisesti näkyy valmistusvuosina kun summittain klikkailee projekteja auki.

 

[Lämpöpumppu]

Juuri näin:

Aurinkosähkövoimalat kartalla

Tarkastele Suomessa suunnitteilla, rakenteilla tai tuotannossa olevia yli 1MW aurinkovoimalaitoksia.

aurinkosahkovoimalat.fi

2025-2026 tuolla pääsääntöisesti näkyy valmistusvuosina kun summittain klikkailee projekteja auki.

Yllätyin, ettei Suomessa ole noita yli 10 MW puistoja kuin vasta kaksi. Ja yllätyin noiden paneelikenttien koosta myös, ei kyllä kovin tehokas tuotantotapa per käytetty neliömetri. Onko tuon takia järkevä hakata metsää matalaksi vai pitäisikö näitä pyrkiä pystyttää enemmän rakennusten katoille.

 

[Tonnin Seteli]

Yllätyin, ettei Suomessa ole noita yli 10 MW puistoja kuin vasta kaksi. Ja yllätyin noiden paneelikenttien koosta myös, ei kyllä kovin tehokas tuotantotapa per käytetty neliömetri. Onko tuon takia järkevä hakata metsää matalaksi vai pitäisikö näitä pyrkiä pystyttää enemmän rakennusten katoille.

Onko tuo sitten ongelma? Otetaan mittakaava haltuun. Jos esimerkiksi hatusta vedetyn yksittäisen 40 MW puiston paneeliala on reilu 100 ha ja koko projekti alle 200, niin paljonko aurinkovoimakapasiteettia mahtuu markkinoille? Jos heitetään joku suht iso lukema kuten 4 GW, niin sehän olisi yläkanttiin laskien vasta 20 000 hehtaaria.

Suomessa on oikeaa kasvullista metsämaata luokkaa 20 000 000 hehtaaria ja kitumetsämaata monen monta miljoonaa hehtaaria.

Toisena vertailukohtana sattumalta Suomessa on kuminapeltoja sama 20 000 hehtaaria kuin hiharavistuslaskelmani näyttää aurinkopuistoille. Mitenkäs pitkin Suomea ajellessa, näkyykö joka puolella pelkkää kuminapeltoa silmänkantamattomiin? Ei, ei näy. Se on marginaalisen pieni erikoisuus maankäytössä.

E: näköjään hattuvakioni oli enemmän yläkanttiin kuin luulinkaan. Onhan tuolla myös hankkeita joissa tehotiheys on liki 1 MW/ha. Tästä uudella isommalla hattuvakiolla johtaen jos 1% metsämaasta menetettäisiin aurinkopuistojen alle, olisi kapasiteetti tiheästi rakentaen jo niinkin mielipuolista suuruusluokkaa kuin 200 GW. 1% peltoalasta tekisi sekin jopa 20 GW. Pidän lopullisesti toteen näytettynä, että tilankäyttö ei ole ongelma.

 

[chrisekh]

Onko tuon takia järkevä hakata metsää matalaksi

Metsanomistaja tekee maallaan sen mita itse nakee jarkevammaksi. Paljon helpomaa ostaa/vuokrata 100 hehtaaria maata kuin talojen kattoja.

 

[noreth]

Yllätyin, ettei Suomessa ole noita yli 10 MW puistoja kuin vasta kaksi. Ja yllätyin noiden paneelikenttien koosta myös, ei kyllä kovin tehokas tuotantotapa per käytetty neliömetri. Onko tuon takia järkevä hakata metsää matalaksi vai pitäisikö näitä pyrkiä pystyttää enemmän rakennusten katoille.

Aurinkosähkön huono puoli on juuri paneelien tilantarve. Yksi ratkaisu on yhdistää maatalouskäyttö ja sähkön tuotanto.

Agrisolar by SolarPower Europe

Solar power integrated into agriculture taps into clean, abundant, and free energy from the sun, reducing reliance on fossil fuels and minimising greenhouse gas emissions.

agrisolareurope.org

American Solar Grazing Association

The American Solar Grazing Association (ASGA) promotes grazing sheep on solar installations. Find where our members are located using our interactive map.

solargrazing.org

 

[KognaK]

Onko tuo sitten ongelma? Otetaan mittakaava haltuun. Jos esimerkiksi hatusta vedetyn yksittäisen 40 MW puiston paneeliala on reilu 100 ha ja koko projekti alle 200, niin paljonko aurinkovoimakapasiteettia mahtuu markkinoille? Jos heitetään joku suht iso lukema kuten 4 GW, niin sehän olisi yläkanttiin laskien vasta 20 000 hehtaaria.

Suomessa on oikeaa kasvullista metsämaata luokkaa 20 000 000 hehtaaria ja kitumetsämaata monen monta miljoonaa hehtaaria.

Toisena vertailukohtana sattumalta Suomessa on kuminapeltoja sama 20 000 hehtaaria kuin hiharavistuslaskelmani näyttää aurinkopuistoille. Mitenkäs pitkin Suomea ajellessa, näkyykö joka puolella pelkkää kuminapeltoa silmänkantamattomiin? Ei, ei näy. Se on marginaalisen pieni erikoisuus maankäytössä.

Kuvittelisen että Suomesta löytyy mielinmäärin aukeaa joutomaata, kesantopeltoa jne mihin paneelipuistoja voi tyrkätä ilman isompaa maanmuokkausta. Turvetuotantoalueitakin yksistään on 38 000ha, noista suurimmassa osassa on toiminta loppunut(tai loppumassa)

 

[Tonnin Seteli]

Aurinkosähkön huono puoli on juuri paneelien tilantarve. Yksi ratkaisu on yhdistää maatalouskäyttö ja sähkön tuotanto.

Agrisolar by SolarPower Europe

Solar power integrated into agriculture taps into clean, abundant, and free energy from the sun, reducing reliance on fossil fuels and minimising greenhouse gas emissions.

agrisolareurope.org

American Solar Grazing Association

The American Solar Grazing Association (ASGA) promotes grazing sheep on solar installations. Find where our members are located using our interactive map.

solargrazing.org

Tuossa on järkeä, mutta en näe että motiivina olisi Suomessa juuri tilankäyttö. Paremminkin ympäristönhoito - jos vaikka laidunnetaan lampaita aurinkopuistossa, maapohjana voi olla nurmi- ja niittykasvit eikä maata tarvitse peittää tai ruiskuttaa tai niittää koko ajan.

Tietysti näiden kauniiden ajatusten ongelmana on kaiken tuon sivutoiminnan heikko kannattavuus. Rahanjaolle riittää käsiä mutta eihän siinä parin lampaan lahdista ihmeempää kassavirtaa synny. Lähinnä säästetään ruohonleikkuria ajavan kesähessun palkasta, mutta vastaavasti jonkun pitää keritä elukat.

Kuvittelisen että Suomesta löytyy mielinmäärin aukeaa joutomaata, kesantopeltoa jne mihin paneelipuistoja voi tyrkätä ilman isompaa maanmuokkausta. Turvetuotantoalueitakin yksistään on 38 000ha, noista suurimmassa osassa on toiminta loppunut(tai loppumassa)

Samoin oletan. Aika pieni osa on sitä parhaiten soveltuvaa maata, mutta erittäin pieni osahan riittää kun maa on pinta-alaltaan näinkin suuri. Niiden joutomaiden tai tuotannosta poistuvien viljelymaiden tulisi mielellään olla kohtuullisen isoina paloina, tasaisella(tai järkevässä yhdenmukaisessa rinteessä), ei varjostettuna, kantavia jne. Metsämaa taas on usein sellaista kivikkoa, ettei sitä kenenkään perse kestä raivata muuhun käyttöön - paitsi keskeisillä paikoilla kalliiksi tonttimaaksi ja ohut suikale välttämättömissä infrahankkeissa. Se maa kun tuottaa metsätalouskäytössäkin.

Toisin sanoen ei Suomesta metsä lopu vaikka kaikki aurinkopuistot rakennettaisiin metsään, mutta varmaan pienemmän vaihtoehtoisen tuoton pinta-alaa on muulla nimikkeellä edullisemmin tarjolla.

 

[vemkki]

Loviisan ydinvoimalaan ladattiin vuosihuollossa Westinghousen valmistamaa polttoainetta. Tähän asti ydinpolttoaine on tullut Venäjältä, joten nyt saatiin maariskiä vähennettyä.

Voimalaitoksella on sopimus venäläisen polttoainetoimittajan kanssa vuosiin 2027 ja 2030 asti, mutta nyt ei ole ainakaan pelkoa siitä, että toimitukset loppuisivat yllättäen.

Energia | Loviisan ydinvoimala saavutti ”merkittävän virstanpylvään”: Onnistui vähentämään riippuvuuttaan venäläisestä polttoaineesta

Loviisan ydinvoimalaitoksen kakkosreaktoriin ladattiin vuosihuollon yhteydessä elokuussa ensimmäinen erä yhdysvaltalaisen Westinghousen toimittamaa ydinpolttoainetta.

www.hs.fi

 

[Pollos]

Syksy alkanut ja talvi tulee. Huomenna pörssisähkö pari tuntia yli 30c/kWh. Mikäköhän moisen piikin tiistai iltaan aiheuttaa, onko Euroopassa sähkö loppumassa? Lämmityssähkön tarve vielä hyvin vähäistä, melko tyyntä, mutta ei muuta ihmeellistä. Virossa vielä kovemmat piikit.
Hinta nyt | Porssisahko.net

 

[Grez]

Ruotsin tuonti vähäistä, baltian vienti suurta ja tuuli lähes nollissa. Eikös se ole ihan hyvä perusresepti.

Edit: ai niin eihän se baltian vienti edes ole ennen viikonloppua vielä suurta

Näkyy olevan tuotantoa huollossa vielä ennen lämmityskauden alkua 2,3GW edestä, niin sillä voi olla vaikutusta Kuukauden päästä on suunniteltuja huoltoja enää 0,4GW edestä

 

[vemkki]

Syksy alkanut ja talvi tulee. Huomenna pörssisähkö pari tuntia yli 30c/kWh. Mikäköhän moisen piikin tiistai iltaan aiheuttaa, onko Euroopassa sähkö loppumassa? Lämmityssähkön tarve vielä hyvin vähäistä, melko tyyntä, mutta ei muuta ihmeellistä. Virossa vielä kovemmat piikit.
Hinta nyt | Porssisahko.net

Ruotsin siirtolinjoista on osa huollossa ja yhteistuotantovoimaloita ei ole vielä pahemmin käynnissä. Tuulettomana päivänä lopputulos on sitten tämä.

 

[JCSH]

Syksy alkanut ja talvi tulee. Huomenna pörssisähkö pari tuntia yli 30c/kWh. Mikäköhän moisen piikin tiistai iltaan aiheuttaa, onko Euroopassa sähkö loppumassa? Lämmityssähkön tarve vielä hyvin vähäistä, melko tyyntä, mutta ei muuta ihmeellistä. Virossa vielä kovemmat piikit.
Hinta nyt | Porssisahko.net

Saksan yllä korkeapaine, jonka seurauksena siellä hinnat pomppaavat parhaimmillaan yli 600e / MWh. Etelä-Ruotsissakin 330e / MWh.

 

[samsungaaja]

Nautin tästä sähköomavaraisuudesta. Ei helvata mitkä piikit..

 

[vindicator rapeto]

Yllätyin, ettei Suomessa ole noita yli 10 MW puistoja kuin vasta kaksi. Ja yllätyin noiden paneelikenttien koosta myös, ei kyllä kovin tehokas tuotantotapa per käytetty neliömetri. Onko tuon takia järkevä hakata metsää matalaksi vai pitäisikö näitä pyrkiä pystyttää enemmän rakennusten katoille.

Ensisijaisesti aurinkopuistoja rakennetaan pelloille. Pääosin näin, en tiedä onko sitten paljonkin metsää hakattu joissakin projekteissa.

 

[Shajk]

Onko tuon takia järkevä hakata metsää matalaksi vai pitäisikö näitä pyrkiä pystyttää enemmän rakennusten katoille.

Rakennuksen katolle 5kW:
- rakennuslupa kunnalta
- lupa naapurilta * naapureiden määrä
- lupa sähköyhtiöltä

Eli karkeasti 12000 lupalappua että saisi 10MW katoille.

 

[Lämpöpumppu]

Ensisijaisesti aurinkopuistoja rakennetaan pelloille. Pääosin näin, en tiedä onko sitten paljonkin metsää hakattu joissakin projekteissa.

Kyllä täällä päin on rakennettu metsään puistot ja tutuilta metsänomistajilta kysytty paljon metsän vuokraushalukkuutta 10-15 vuoden sopimusajaksi.

 

[Keket1n]

Rakennuksen katolle 5kW:
- rakennuslupa kunnalta
- lupa naapurilta * naapureiden määrä
- lupa sähköyhtiöltä

Eli karkeasti 12000 lupalappua että saisi 10MW katoille.

Täälläpäin ei tarvitse rakennuslupaa eikä lupaa naapureilta, kyseessä kaupunki yli 100 000 asukasta. Prosessi oli hyvin helppo; paneelit katolle, pientuotantoilmoitus paikalliselle verkkoyhtiölle ja pientuontantosopimus.

 

[Tonnin Seteli]

Syksy alkanut ja talvi tulee. Huomenna pörssisähkö pari tuntia yli 30c/kWh. Mikäköhän moisen piikin tiistai iltaan aiheuttaa, onko Euroopassa sähkö loppumassa? Lämmityssähkön tarve vielä hyvin vähäistä, melko tyyntä, mutta ei muuta ihmeellistä. Virossa vielä kovemmat piikit.
Hinta nyt | Porssisahko.net

Olihan noita yli 30 sentin* piikkejä kesäkuussakin vissiin noin neljä. Näissä oloissa talvia ajatellen kannattaa tehdä maksimit lämmityskuluja vähentäviä investointeja, nehän on ihan win-win jos on vielä suorasähkölämmitystä tai huonoja lämpöpumppuja. Näillä lähtökohdilla toteutuu, että mitä kalliimpaa sähkö on ensi talvena, sitä enemmän hankinta kuolettuu jo kesään mennessä. Ei tosiaan täälläkään vielä ole ihan lämmitystä kytketty. Lämmityssähkön tarve enimmässä asutussa osassa maata lienee vielä pari viikkoa täysin olematon.

Yksi todellinen muuttuja huomisen piikille pelkän kotimaan tuotannon pohjalta on vuodenaikaa katsoen selkeä: Näin syyskuun alkupuolella kello 19-21 aurinkosähkön tuotanto jo hiipuu. Kuukausi takaperin kaiken muun sattuessa samaan tapaan ei näin ehkä kävisi.

*Tästä voisi muuten huomata kaavan. Ettei olisi markkina tarkentunut ja paskan ammattitaidon aiheuttama turha höntyily viime kesän jälkeen jäänyt pois? Miten sattuukin sopivasti ettei hinta nouse tuon enempää?

 

[BongisKhan]

Jahas, nytkö se Ralli™ alkaa? Noh, kattoo kuin poikain käy. Viime talvi oli kovasta Rallista™ huolimatta kuitenkin kokonaisuudessaan ihan kohtuuhintainen pörssisähkön osalta. Toivotaan myötätuulta, pelätään tyyntä ja laiterikkoja. Tässähän tulee suorastaan agraarisnostalginen olo kun on ihan yhtä lailla säiden armoilla kuin viljelevät esi-isät aikoinaan!

 

[vemkki]

Jahas, nytkö se Ralli™ alkaa? Noh, kattoo kuin poikain käy. Viime talvi oli kovasta Rallista™ huolimatta kuitenkin kokonaisuudessaan ihan kohtuuhintainen pörssisähkön osalta. Toivotaan myötätuulta, pelätään tyyntä ja laiterikkoja. Tässähän tulee suorastaan agraarisnostalginen olo kun on ihan yhtä lailla säiden armoilla kuin viljelevät esi-isät aikoinaan!

Itse veikkaan, että lokakuu tulee olemaan sähkön hinnan suhteen rauhallisempi kuukausi kuin syyskuu. Nyt on siirtoyhteyksiä remontissa, ja Loviisan toinen reaktori on myös huollossa kuun loppuun asti.

 

[jpp]

Nautin tästä sähköomavaraisuudesta. Ei helvata mitkä piikit..

Itse ainakin tullut nautittua. Kulutus ollut kesällä noin 1000 kWh kuukaudessa ja heinä-elokuussa sähkönhinta ollut 2,2snt/kWh ja 1,7snt/kWh (sis. marginaalin ja kuukausimaksun).

Edit: Ja nämä siis ilman, että sähkön hintaa lisi seurattu ja käyttöä optimoitu manuaalisesti. Toki sähköauton kun laittaa johtoon, niin lataus käynnistyy automaattisesti yö aikaan.

 

[juuppijuu]

Mistä alkaa 14vrk peruutusoikeus sopimukseen? Tein 3kk sopparin ja nyt vasta tuli virallinen tilausvahvistus.

Mielestäni alkaa nyt vasta 14vrk tikittää