Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[pulatunnus]

Ylen sivuilla oli tosta aurota-linjasta ja teollisuuden lisäyksestä. Jos luet sitä muistanet, että vastaajat miettivät asiaa työnantajansa kannalta. Esim. Fingrid hyötyy jos sähköä siirretään siirtyi se mihin suuntaan tahansa.

Aa, se jos luet tämän ketjun vastauksia, niin se on aika hyvin purettu. Jos sielä luin vain osan, niin kannattaa lukea kokonaan. Hanhikivi on seis, joten sen varaan ei enään rakenenta.


Ja lue uudestaan tuo JCSH postaus

Eli jos Pohjois-Ruotsiin rakennetaan paljon energiaintensiivistä teollisuutta, niin se tarkoittaa, että sähkö on siellä halpaa. Jos se on siellä halpaa, niin se tulee olemaan myös Suomessa halpaa.

 

[jarppi83]

Sun pelot ovat nyt aika pahasti ristiriidassa.

Jos sähkö virtaisi tuulettomana pakkaspäivänä Suomesta Pohjois-Ruotsiin, niin se tarkottaisi sitä, että Suomessa on enemmän tarjontaa sähkölle kuin kysyntää. Joka tarkoittaa, että tuossa tilanteessa ei ole mitään pelkoa sähkön loppumisesta. Se myös tarkoittaa sitä, että hinnat ovat todennäköisesti suht maltilliset, koska jos Suomesta riittää sähköä puskea Pohjois-Ruotsin teollisuudelle, niin se tarkoittaa, että täällä ei ole tarvetta turvautua kulutusjoustoihin.

Muutenkin Pohjois-Ruotsiin tulee sitä energiaintensiivistä teollisuutta vain jos sähkön hinnat pysyvät siellä matalina. Aurora-linja taaskin tasaa niitä hinnan eroja Suomen ja Pohjois-Ruotsin välillä. Eli jos Pohjois-Ruotsiin rakennetaan paljon energiaintensiivistä teollisuutta, niin se tarkoittaa, että sähkö on siellä halpaa. Jos se on siellä halpaa, niin se tulee olemaan myös Suomessa halpaa.

Tai sitten hinnan ollessa taivaissa kulutusjousto on isompi kuin ollaan kuviteltu ja lopulta myydään ylijäämäsähkö ruotsiin pilkkahinnalla...

 

[JCSH]

Tai sitten hinnan ollessa taivaissa kulutusjousto on isompi kuin ollaan kuviteltu ja lopulta myydään ylijäämäsähkö ruotsiin pilkkahinnalla...

Ehkä kerran mutta sitten kyllä oppivat balansoimaan ostot paremmin.

 

[tietokonerikki]

Aa, se jos luet tämän ketjun vastauksia, niin se on aika hyvin purettu. Jos sielä luin vain osan, niin kannattaa lukea kokonaan. Hanhikivi on seis, joten sen varaan ei enään rakenenta.


Ja lue uudestaan tuo JCSH postaus

Sä et näköjään halua uskoa, että suuryrityksillä ja kuluttajilla on erilaiset mahdollisuudet neuvotella sähkön hintaansa, puhumattakaan Ruotsin valtion tuesta suuryrityksilleen.
Muistanet, että minä olen huolissani/tarkastelen asiaa lähinnä Suomen valtion taloudesta ja pienyritysten ja kuluttajien sähkön hinnasta / sen riittävyydestä tuulettomina pakkaspäivinä.
Siinä Ylen jutussakaan asiantuntijat eivät olleet varmoja mitä tulee tapahtumaan. Aika sen sitten näyttää mitä ruotsalaiset tekevät, tuskin kuitenkaan Suomen etua ensisijaisesti miettivät.

 

[JCSH]

Sä et näköjään halua uskoa, että suuryrityksillä ja kuluttajilla on erilaiset mahdollisuudet neuvotella sähkön hintaansa, puhumattakaan Ruotsin valtion tuesta suuryrityksilleen.
Muistanet, että minä olen huolissani/tarkastelen asiaa lähinnä Suomen valtion taloudesta ja pienyritysten ja kuluttajien sähkön hinnasta / sen riittävyydestä tuulettomina pakkaspäivinä.
Siinä Ylen jutussakaan asiantuntijat eivät olleet varmoja mitä tulee tapahtumaan. Aika sen sitten näyttää mitä ruotsalaiset tekevät, tuskin kuitenkaan Suomen etua ensisijaisesti miettivät.

Suuryrityksillä ja kuluttajilla on erilaiset mahdollisuudet neuvotella sähkön hintaansa, mutta se ei tarkoita, etteivätkö ne sähkön hinnat korreloisi erittäin voimakkaasti.
Kuluttajakin kohdalla sen sähkön ostaa sieltä tuottajalta se suuryritys. Erona on se, että se suuryritys sitten luo siihen oman, suht pienen, välityskatteen päälle. Kuitenkin samalta markkinalta se kuluttajan käyttämä sähkö tulee kuin sen teollisuusyrityksenkin. Sähkön tuottajat taaskin pyrkivät myymään sähkönsä parhaalla mahdollisella hinnalla, joten jos kuluttajille sitä saa myytyä hinnalla X, niin ei ne sitä ala teollisuuslaitoksille myymään hinnalla 0,5X.

 

[eurokeitai]

Minä pelkään että tuulettomilla pakkaspäivillä suunta on Suomesta Ruotsiin ja se nostaa pörssisähkön hintaa. Ei ehkä vielä 2025, mutta jotkut epäilevät suunnan voivan muuttua jo 2026 pohjoisruotsiin tulevien/suunnittelilla olevien teollisuuslaitosten tarvitseman sähköm takia

Eihän tuo nyt ole edes teoreettisesti mahdollista. Tuulettomina pakkaspäivinä meillä ei riitä sähköä edes omaan käyttöön, niin mitenkä sitä muka vietäisiin? Eikä kyseessä ole mikään uusi juttu, tuulettomina pakkaspäivinä sähköä on tuotu Ruotsista ja venäjältä vuosikymmeniä. Suunta tulee vastaisuudessakin olemaan sama tuulettomalla säällä.

Aurora linen tarkoittaa kahta asiaa Suomen sähkön hintaan.

1. Kovina pakkaspäivinä Suomen sähkön hinta laskee lähemmäksi Pohjois-Ruotsin hinta-tasoa.

2. Tuulisinä päivinä hinta ei Suomessa mene niin herkästi negatiiviseksi, koska ylimääräinen tuulivoima voidaan viedä.

 

[rock]

Tässä on nyt jotenkin saatu muutaman nettiartikkelin myötä sellainen harhakuva että SE1:sen kulutus jotenkin raketoisi jyrkästi ja nopeasti. Näinhän siinä ei tule käymään vaan mahdollinen nousu on hidas ja hivuttava. Lisäksi ainakin tällä hetkellä SE1:lle kohdistettuja futuureja on kaupan melkoisen edullisella hinnalla, vuotta 2030 saa 33,65€/MWh, vertailun vuoksi ensi vuotta saa noin 24€/MWh hintaan. Eli jos tuosta hakee osviittaa niin hinta sillä alueella nousee (okei, todellisuudessa kaukana tulevaisuudessa olevat futuurit on yleensä aina ylihinnoiteltuja), mutta ei niin radikaalisti kuin täällä voivotellaan.

Vertailun vuoksi Suomen alueen futuurit on noin 45€/MWh lukuunottamatta ensi vuotta joka on 47€/MWh (hinnat karkeita).

Sähkö ei tule loppumaan SE1:ltä ja siirto kylmänä talvipäivänä äärimmäisen suurella todennäköisyydellä kulkee SE1:ltä Suomeen.

 

[Tonnin Seteli]

Tilanne on edelleen erilainen, vaikka tienaisi 50000 käteen vs 100.000 käteen. Eli kalleus on suhteellinen asia. Se missä kukin haluaa asua (tuloistaan riippumatta) on myös hyvin yksilöllinen asia eli mitä asioita elämässään arvostaa.

Tietysti ihmisillä on kaikenlaisia haluja ja haaveita, mutta se ei realistisesti liity toimivassa yhteiskunnassa sähkön hinnanmuodostukseen. Jos ihmisellä on 50k tai 100k nettotulot, tai vaikka edes 30k, ei ole mikään oleellinen riski käyttää sähkölämmitystalossa tuntihintasähköä. Toisaalta kukaan järkevä ei muutenkaan 2024 käytä pelkästään vastussähköä lämmitykseen, vaan ensisijaisesti lämmitetään lämpöpumpuilla ja/tai polttoprosessilla, resistiivisen lämmityksen ollessa vain lisä-, vara- ja erikoislämmityksenä. Näihin investoiminen on halpaa kuin saippua ja investoimatta jättäminen on tappiollinen päätös. Jos on niin katki ettei muka voi tehdä voitollisia investointeja, kannattanee miettiä onko taloonkaan varaa(ei ole). Siinähän joutuu muutenkin välillä tekemään viisinumeroisia remontteja vaikka olisi oma ja maksettu.

Sähkön hinta ja jälleenmyyntijärjestelmä rakentuu siten, että pörssisähkö on automaattisesti halvempaa kuin vakuutusten ostaminen. Jos on tarve ostaa vakuutus 500 euron kuukausilaskun varalta, ei talous muutenkaan kestä omakotiasumista.

 

[Shajk]

Tämä ei ole minulle mikään piikkihintaongelma, näen vaan ongelman (tuulettomien päivien sähköpulan), jota ei kukaan halua hoitaa. Päätökset olisi pitänyt tehdä on vuosia sitten...tarvittavia voimaloita ei hetkessä tehdä

Mutta Aurora valmistuu kohta niin se tasaa. Kyllä piikit olivat ongelma ennenkin, kun sähkölaitokset joutui ajamaan sähköä dieselkoneilla että riittäisi. Vaan siihen aikaan hinta oli kuluttajalta piilossa kun mittari luettiin kerran vuodessa.

Sekä hallituksen "halusta" auttaa (eivät eti puuttuneet hintoihin) Fortum-kuiville (kun eivät voineet suoraan tukea) . Sähkötuottavat yhtiöt käyttivät tilaisuutta hyväkseen, jopa niin paljon että valtion oli pakko laittaa WindFall vero (heti kun Fortun saatiin kuiville?)

Fortumia se ei auttanut, kun oli jo myynyt kaikki tuotantonsa johonkin 5 sentin kWh hinnalla moneksi vuodeksi eteenpäin ennen kriisiä.

Minä pelkään että tuulettomilla pakkaspäivillä suunta on Suomesta Ruotsiin ja se nostaa pörssisähkön hintaa. Ei ehkä vielä 2025, mutta jotkut epäilevät suunnan voivan muuttua jo 2026 pohjoisruotsiin tulevien/suunnittelilla olevien teollisuuslaitosten tarvitseman sähköm takia

Elikkä pohjois ruotsin nykyisen tai tulevan teollisuuden valmistamat tuotteet olisivat niin kannattavia ja niissä olisi niin korkea kate ettei kulutusjousto kannattaisi. Alhainen jalostusaste, tuotteistus ja markkinointi ovatkin Suomalaisen teollisuuden ikuisuusongelmia, mutta onhan se nyt aika pessimistinen asetelma.

Saa nähdä mikä se hinta sitten on. Ja riittääkö sitä sähköä tuulettomilla pakkaspäivinä. Suomenkin kulutus lisääntyy.

Epäilen että samalla ei voi olla sellainen tilanne että ostovoima heikkenee, olosuhteet teollisuudelle ja yrityksille heikkenee, ja että sähkön kulutus nousisi.

 

[Shajk]

Kuluttajakin kohdalla sen sähkön ostaa sieltä tuottajalta se suuryritys. Erona on se, että se suuryritys sitten luo siihen oman, suht pienen, välityskatteen päälle. Kuitenkin samalta markkinalta se kuluttajan käyttämä sähkö tulee kuin sen teollisuusyrityksenkin. Sähkön tuottajat taaskin pyrkivät myymään sähkönsä parhaalla mahdollisella hinnalla, joten jos kuluttajille sitä saa myytyä hinnalla X, niin ei ne sitä ala teollisuuslaitoksille myymään hinnalla 0,5X.

Isoin ero on että kuluttaja ostaa kertarysäyksellä sähköä kahdeksi vuodeksi eteenpäin, yritys voi ostaa sähköä vaikkapa vuodelle 2030 nyt jo, ja yritys voi hajauttaa hankinnat ajallisesti. Esimerkiksi että tänä vuonna ostaa 20% vuoden 2030 sähköstä, ensi vuonna 20% lisää jne. Pitkillä sopimuksilla selviää muutaman vähäsateisen talven yli.

 

[B12]

Epäilen että samalla ei voi olla sellainen tilanne että ostovoima heikkenee, olosuhteet teollisuudelle ja yrityksille heikkenee, ja että sähkön kulutus nousisi.

En osaa sanoa tarkalleen, miten paljon vaikuttaa, mutta erilaiset valtion raippatoimet lisäävät ainakin piikkien kulutusta. Öljylämmityksen käytännössä kieltäminen 2030 alkaen (kukaan ei lämmitä millään 3€/L bioöljyllä). Puun pienpolttoa tullaan takuuvarmasti rajoittamaan jossakin tulevaisuudessa vähintäänkin taajamissa. Liikenteen sähköistyminen (autoliikenne kuluttaa talvella sähköä moninkertaisesti kesään verrattuna), Kaukolämmön sähkökattilat (noh, ehkä vain halvan sähkön tunteina?) ja megawattien lämpöpumput. Maalämmössä on omat rajoituksensa ja kaivojen poraaminen tulevaisuudessa entistä rajoitetumpaa plus hinta karannut käsistä. Siksi ilmapumppuja, joiden hyötysuhde romahtaa kovalla pakkasella, buusterivastukset jysähtävät päälle ja teho karkaa taivaisiin.

Eli siinä tilanteessa kun sähköä nykyisinkin menee paljon, niin tulevaisuudessa sitä menee silloin entistä enemmän. ts huipputehot kasvavat. Miten tähän sitten vastataan, niin enpä tiedä. Kesällä sähköä on yllin kyllin, mutta talvella ei saa polttaa, eikä sähköntuotantoa kannata rakentaa muutaman kuukauden takia. Voi olla joskus leuto talvikin. Kesän kulutus ehkä säilyy sinnepäin, mutta talven tehontarve tulee kasvamaan roimasti vihreän siirtymän myötä. Kesällä on aurinkovoimaakin jelppaamassa ja tulevaisuudessa vielä enemmän. Talvella ei ole aurinkovoimaa ja tuuli on tuurivoimaa myös tulevaisuudessa, eikä muuksi muutu, oli max kapasiteetti ihan mitä tahansa.

Eli omassa pienessä päässäni täällä kylmässä pohjolassa suurin tulevaisuuden uhkakuva on se, että talvipakkasilla kulutus lisääntyy reippaasti, mutta tuotanto ei lisäänny ja perinteinen polttamalla tehty talven lämmöntuotanto pakko ajaa alas ja muuta ei voi kuin siirtyä sähköön. Täällä pohjolassa ilmastonmuutoksen vaikutustakin arvioidaan välillä lämpenee 2 astetta - kylmenee 20 astetta.

Keskiarvoilla laskeminen on ihan turhaa tai vähintäänkin harhaanjohtavaa, koska Suomessa olosuhteet vaihtelevat niin paljon vuodenaikojen mukaan. Helsingin vuoden keskilämpötila on n. 7 astetta plussalla, joten lämmitys ei ole mikään ongelma. Silti ilman lämmitystä tai ympäri vuoden +7 mukaan pukeutuen kuolisit pakkaseen joka talvi ja läkähtyisit helteeseen joka kesä.

 

[rock]

Koska en toimi sähköyhtiöiden johdossa joudun (lue: voin) arvailee, mutta toi 35snt luultavasti johtui yleisestä pelottelusta sähkön tuotantohintojen noususta sekä Ukrainan ja Venäjän välisen sodan aiheuttamasta poliittisesta panikoinnista.

Ei johtunut. Se johtui siitä että futuurimarkkinat räjähtivät paniikkiin sähkön tuonnin katkettua Venäjältä ja yleisten raaka-ainemarkkinoiden raketoinnin takia. Futuurit ovat kiinteiden sopimusten "raaka-aine". Sähkön myyntiyhtiöt eivät siis yhdessä sopineet että nyt olisi sauma nostaa hinnat tappiin vaan raaka-aineiden (joita samoja kaikki siis käyttävät) hinnan nousu pakotti ne siihen. Samasta syystä markkinoiden rauhoituttua hinnat ovat nyt siellä 8snt/kWh nurkilla. On totta että marginaalit ovat kaikilla yhtiöillä kiinteissä tällä hetkellä jonkin verran korkeampia kuin ne olivat ennen Venäjän hyökkäyssotaa, tämä johtuu yleisestä epävarmuudesta.

Sekä hallituksen "halusta" auttaa (eivät eti puuttuneet hintoihin) Fortum-kuiville (kun eivät voineet suoraan tukea) .

Tähän kaipaisin jo sitten jotain todisteitakin, melkoisen kaukaa haettua että silloinen hallitus olisi todennut että tämmöinen sähkönhintataso on hyvä (mikä ei kuulu pätkääkään poliitikoille) että saadaan pelastettua puoliksi valtion omistama firma (joka ei ollut kuitenkaan kaatumassa mihinkään vaikka ottikin siipeensä pahasti).

Sähkötuottavat yhtiöt käyttivät tilaisuutta hyväkseen, jopa niin paljon että valtion oli pakko laittaa WindFall vero (heti kun Fortun saatiin kuiville?)

On totta että muutamat sähköä tuottavat yhtiöt tienasivat tällä futuurimarkkinoiden paniikilla ruhtinaallisesti. WF-vero oli poliitikkojen reaktio kansalaisten kiukkuun, mutta se onnistuttiin vesittämään täysin onnistuneella lobbauksella. Varsinkin se ettei sitä sovellettu takaperoisesti vuoden 2022 tienesteihin takasi että tulot siitä jäivät pähkinärahoiksi. Oli nimittäin ihan selvää ettei markkinoiden paniikki tulisi kestämään loputtomiin.

Veikkaan, että s.t.yhtiöiden johto tänä vuonna on hakenut tasoa, joka on aiempaa (2021) selvästi kannattavampaa. Mutta ei aiheuttaisi samanlaista poliittistä painetta alentaa hintoja.
Valitettavasti taso on sellainen vieläkin, että se syö kansalaisten ostovoimaa ja ajaa välillisesti pienyritykisä konkkaan, näin vaikuttaa valtiomme talouteen negatiivisesti.

Tämänkin väitteen kohdalla täytyy pudistaa päätä. Raaka-aineet maksavat enemmän tällä hetkellä kuin 2021 ja se ohjaa sähkömarkkinaa. Vesitilanne on hyvin neutraali. Ilman Venäjän sotaa kiinteät hinnat olisivat todennäköisesti noin 6snt/kWh nykyisen 8snt/kWh sijaan.

 

[vindicator rapeto]

Suomessa on nautittu Euroopan halvimmasta pörssisähköstä – tilanne tuskin toistuu, arvioivat asiantuntijat

Juhannusviikosta lähtien pörssisähkön keskihinta viikkotasolla on ollut Suomessa Pohjoismaiden halvin tai lähes halvin. Heinäkuun keskihinta oli jopa koko Euroopan halvin.

yle.fi

Jutussa käydään läpi miksi koko heinäkuun Suomessa pörssisähkö oli ennätyksellisen halpaa. Aikaisemminkin ollut positiivisia hintapiikkejä edullisuuden kannalta ajatellen, mutta nyt on ollut pörssisähkö jo pitkään todella edullista.

– Heinäkuussa sähkö oli Suomessa keskimäärin halvempaa kuin missään muualla Euroopassa. Tämä on kyllä ensimmäinen kerta, että näin kävi, sanoo Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

 

[tietokonerikki]

Ei johtunut. Se johtui siitä että futuurimarkkinat räjähtivät paniikkiin sähkön tuonnin katkettua Venäjältä ja yleisten raaka-ainemarkkinoiden raketoinnin takia. Futuurit ovat kiinteiden sopimusten "raaka-aine". Sähkön myyntiyhtiöt eivät siis yhdessä sopineet että nyt olisi sauma nostaa hinnat tappiin vaan raaka-aineiden (joita samoja kaikki siis käyttävät) hinnan nousu pakotti ne siihen. Samasta syystä markkinoiden rauhoituttua hinnat ovat nyt siellä 8snt/kWh nurkilla. On totta että marginaalit ovat kaikilla yhtiöillä kiinteissä tällä hetkellä jonkin verran korkeampia kuin ne olivat ennen Venäjän hyökkäyssotaa, tämä johtuu yleisestä epävarmuudesta.

Sä katsot asia "teidän hinnoittelun, futuuri" kannalta, mutta minä katson, että käytettiin tilaisuutta hyväksi ja nostettiin hintaa reippaasti yli todellisten sähkön tuotantokulujen nousun.

Tähän kaipaisin jo sitten jotain todisteitakin, melkoisen kaukaa haettua että silloinen hallitus olisi todennut että tämmöinen sähkönhintataso on hyvä (mikä ei kuulu pätkääkään poliitikoille) että saadaan pelastettua puoliksi valtion omistama firma (joka ei ollut kuitenkaan kaatumassa mihinkään vaikka ottikin siipeensä pahasti).

Eihän ne sitä hyväksi todenneet, vaan jättivät korjaustoimenpiteet tekemättä, kunnes saatiin Fortumin talous/tase kuntoon. Fortum oli kaatumassa, ilman valtion lisälainoitusta. Saksalaiset vetivät Uniperissä kotiinpäin ja antoivat sijoittajariskin toteutua. Mä olisin tehnyt saman Fortumille tai ainakin vaatinut lisää osakkeita siinä vaiheessa kun valtio otti lisäriskin lainatessaan lisää. Muuthan eivät sitä haluneet/uskaltaneet tehdä. Nyt Valtio otti riskin (toisin kuin Saksa) ja sijoitajat voitot.

On totta että muutamat sähköä tuottavat yhtiöt tienasivat tällä futuurimarkkinoiden paniikilla ruhtinaallisesti. WF-vero oli poliitikkojen reaktio kansalaisten kiukkuun, mutta se onnistuttiin vesittämään täysin onnistuneella lobbauksella. Varsinkin se ettei sitä sovellettu takaperoisesti vuoden 2022 tienesteihin takasi että tulot siitä jäivät pähkinärahoiksi. Oli nimittäin ihan selvää ettei markkinoiden paniikki tulisi kestämään loputtomiin.

Joo torsoksi se jäi, mutta onneksi sentään oliko miljardiluokkaa saatiin kansalaisille takaisin ja sähköätuottavat yhtiöt hinnoittelemaan tuotteensa järkevämmin kuluttajan ja Suomen kansantalouden kannalta. Vieläkin siinä ollee ansiotonta (Ukrainan -Venäjän sodan) tuottamaa lisää.

Tämänkin väitteen kohdalla täytyy pudistaa päätä. Raaka-aineet maksavat enemmän tällä hetkellä kuin 2021 ja se ohjaa sähkömarkkinaa. Vesitilanne on hyvin neutraali. Ilman Venäjän sotaa kiinteät hinnat olisivat todennäköisesti noin 6snt/kWh nykyisen 8snt/kWh sijaan.

"kirjoitin:
Veikkaan, että s.t.yhtiöiden johto tänä vuonna on hakenut tasoa, joka on aiempaa (2021) selvästi kannattavampaa. Mutta ei aiheuttaisi samanlaista poliittistä painetta alentaa hintoja.
Valitettavasti taso on sellainen vieläkin, että se syö kansalaisten ostovoimaa ja ajaa välillisesti pienyritykisä konkkaan, näin vaikuttaa valtiomme talouteen negatiivisesti."

Ei ole mitään syytä muuta olettaa. Itsekin myönnät, että hinnat ovat nouseet "sodan ansiosta/ varjolla" Eli näyttää että hintoja on nostettu enemmän kuin mitä sähkön tuotantokulut nouseet vuodesta 2021.

 

[rock]

Ei ole mitään syytä muuta olettaa. Itsekin myönnät, että hinnat ovat nouseet "sodan ansiosta/ varjolla" Eli näyttää että hintoja on nostettu enemmän kuin mitä sähkön tuotantokulut nouseet vuodesta 2021.

Sota nostaa raaka-aineiden hintoja -> futuurien hinnat nousevat tämän takia -> kiinteiden tuotteiden hinnat nousevat tämän takia. Kun tähän päälle lisätään marginaalia missä on otettu huomioon kasvaneet muut kulut (palkat jne.) niin kyllähän ne hinnat nousevat. Sinä et jostain syystä halua näitä tosiasioita hyväksyä. Sähköyhtiön jolla ei ole omaa tuotantoa, omakustannushinta sähkölle vuosille 2025 ja 2026 on noin 5,7snt/kWh (alvillinen hinta). Tästä voidaan helposti nähdä että marginaalit tällä hetkellä kiinteissä ovat hieman alle 2snt/kWh (ilman alv). Jotta sähköyhtiöt voisivat palata edes teoreettisesti sinne 4snt/kWh kiinteisiin futuurien hintojen pitäisi käytännössä laskea jonnekin 25€/MWh tasolle eli lähes puolittua nykyisestä.

Ja mitä tulee tuotantokustannuksiin niin:

vesivoima -> kulut eivät ole nousseet inflaatiota enempää
ydinvoima -> polttoainekulut ovat nousseet merkittävästi, mutta ne ovat vain pieni osa kustannusrakennetta. korkotason nousu on nostanut roimasti ydinvoiman kokonaiskustannuksia
tuulivoima -> ei juuri muutosta kuluissa, mutta uuden tuulivoima rakentaminen roimasti kalliimpaa kuin esim. vuonna 2020
aurinkovoima -> hyvin vähän vertailupisteitä historiassa Suomessa
yhteistuotanto -> polttoaineiden hinnannousu on nostanut tuotantokustannuksia runsaasti
lauhdetuotanto -> polttoaineiden hinnannousu on nostanut tuotantokustannuksia runsaasti

Mitkä näistä määrittelevät hinnan markkinalla? Ei ole vaikea arvata.

Spoileri

Hinnan asettaa lähinnä yhteistuotanto ja vesivoima ja vesivoiman tuottajat pyrkivät hinnoittelemaan veden samaan hintatasoon kuin yhteistuotanto/lauhteet eli käytännössä pohjoismaiset suuret vesivoiman tuottajat määräävät futuurimarkkinoiden hinnan. Sama toimii sitten pienemmässä mittakaavassa day ahead markkinalla. Lauhdetuotantoa on lähinnä Saksassa ja Puolassa sekä Virossa missä se asettaa hintatason. Kannattaa muistaa että vahvojen siirtoyhteyksien takia hintatasot ovat myös lähempänä toisiaan kuin ne olisivat ilman niitä.

Ja näihin muihin sinun väitteisiin en enää aio ottaa kantaa kun et näköjään aio myöntää olevasi väärässä mutta et toisaalta pysty näyttämään mitään todisteitakaan.

 

[tietokonerikki]

Mutta Aurora valmistuu kohta niin se tasaa. Kyllä piikit olivat ongelma ennenkin, kun sähkölaitokset joutui ajamaan sähköä dieselkoneilla että riittäisi. Vaan siihen aikaan hinta oli kuluttajalta piilossa kun mittari luettiin kerran vuodessa.

Meidän sähkön käyttö tuulettomina pakkaspäivinä näyttäs lisääntyvän tulevaisuudessa, ennen kaulolämpöä tehtiin mm. hiilellä.
Minä en ole niin vakuttunut tosta Auronan kyvystä tasata tuulettomilla pakkaspäivillä, siinä voi käydä niin, että tarvitsevat meiltä, sen suuntaista epäilyä on esitetty. Aika sen sitten näyttää.

Fortumia se ei auttanut, kun oli jo myynyt kaikki tuotantonsa johonkin 5 sentin kWh hinnalla moneksi vuodeksi eteenpäin ennen kriisiä.

Niinkö entä kenelle sen möivät? Kummasti ovat saaneet tasettaan kuntoon. Eli vaikutusta on sitten ollut epäsuorasti.

Elikkä pohjois ruotsin nykyisen tai tulevan teollisuuden valmistamat tuotteet olisivat niin kannattavia ja niissä olisi niin korkea kate ettei kulutusjousto kannattaisi. Alhainen jalostusaste, tuotteistus ja markkinointi ovatkin Suomalaisen teollisuuden ikuisuusongelmia, mutta onhan se nyt aika pessimistinen asetelma.

kirjoitin " Minä pelkään että tuulettomilla pakkaspäivillä suunta on Suomesta Ruotsiin ja se nostaa pörssisähkön hintaa. Ei ehkä vielä 2025, mutta jotkut epäilevät suunnan voivan muuttua jo 2026 pohjoisruotsiin tulevien/suunnittelilla olevien teollisuuslaitosten tarvitseman sähköm takia "
Uskon siis, että se on pienkuluttaja joka ensin "pakotetaan" hinnalla joustamaan tuulettomina pakkaspävinä, jos ei jousteta

Epäilen että samalla ei voi olla sellainen tilanne että ostovoima heikkenee, olosuhteet teollisuudelle ja yrityksille heikkenee, ja että sähkön kulutus nousisi.

Eihän sähköä kovin helposti katkaista, joten pörssisähkön käyttäjät laittettanee joustamaan. Ruotsi katsoo omaa talouttaan miettiessään mitä tuotantolaitoksia haluavat tukea/ rakentaa, ei heitä meidän pakkaspäivien sähkön hinta/ riittävyys kiinostane.

En osaa sanoa tarkalleen, miten paljon vaikuttaa, mutta erilaiset valtion raippatoimet lisäävät ainakin piikkien kulutusta. Öljylämmityksen käytännössä kieltäminen 2030 alkaen (kukaan ei lämmitä millään 3€/L bioöljyllä). Puun pienpolttoa tullaan takuuvarmasti rajoittamaan jossakin tulevaisuudessa vähintäänkin taajamissa. Liikenteen sähköistyminen (autoliikenne kuluttaa talvella sähköä moninkertaisesti kesään verrattuna), Kaukolämmön sähkökattilat (noh, ehkä vain halvan sähkön tunteina?) ja megawattien lämpöpumput. Maalämmössä on omat rajoituksensa ja kaivojen poraaminen tulevaisuudessa entistä rajoitetumpaa plus hinta karannut käsistä. Siksi ilmapumppuja, joiden hyötysuhde romahtaa kovalla pakkasella, buusterivastukset jysähtävät päälle ja teho karkaa taivaisiin.

Eli siinä tilanteessa kun sähköä nykyisinkin menee paljon, niin tulevaisuudessa sitä menee silloin entistä enemmän. ts huipputehot kasvavat. Miten tähän sitten vastataan, niin enpä tiedä. Kesällä sähköä on yllin kyllin, mutta talvella ei saa polttaa, eikä sähköntuotantoa kannata rakentaa muutaman kuukauden takia. Voi olla joskus leuto talvikin. Kesän kulutus ehkä säilyy sinnepäin, mutta talven tehontarve tulee kasvamaan roimasti vihreän siirtymän myötä. Kesällä on aurinkovoimaakin jelppaamassa ja tulevaisuudessa vielä enemmän. Talvella ei ole aurinkovoimaa ja tuuli on tuurivoimaa myös tulevaisuudessa, eikä muuksi muutu, oli max kapasiteetti ihan mitä tahansa.

Eli omassa pienessä päässäni täällä kylmässä pohjolassa suurin tulevaisuuden uhkakuva on se, että talvipakkasilla kulutus lisääntyy reippaasti, mutta tuotanto ei lisäänny ja perinteinen polttamalla tehty talven lämmöntuotanto pakko ajaa alas ja muuta ei voi kuin siirtyä sähköön. Täällä pohjolassa ilmastonmuutoksen vaikutustakin arvioidaan välillä lämpenee 2 astetta - kylmenee 20 astetta.

Keskiarvoilla laskeminen on ihan turhaa tai vähintäänkin harhaanjohtavaa, koska Suomessa olosuhteet vaihtelevat niin paljon vuodenaikojen mukaan. Helsingin vuoden keskilämpötila on n. 7 astetta plussalla, joten lämmitys ei ole mikään ongelma. Silti ilman lämmitystä tai ympäri vuoden +7 mukaan pukeutuen kuolisit pakkaseen joka talvi ja läkähtyisit helteeseen joka kesä.

Samaa mieltä, jokos tosta öljylämmityksen kiellosta 2030 alkaen on tehty päätös jossain? Meillä on muistaakseni yli 100.000 öljylämmittäjää. Vaikka osa niistä siirtyy
maalämpöön, ei se maalämpökään ilman sähköä pyöri.

Sota nostaa raaka-aineiden hintoja -> futuurien hinnat nousevat tämän takia -> kiinteiden tuotteiden hinnat nousevat tämän takia. Kun tähän päälle lisätään marginaalia missä on otettu huomioon kasvaneet muut kulut (palkat jne.) niin kyllähän ne hinnat nousevat. Sinä et jostain syystä halua näitä tosiasioita hyväksyä. Sähköyhtiön jolla ei ole omaa tuotantoa, omakustannushinta sähkölle vuosille 2025 ja 2026 on noin 5,7snt/kWh (alvillinen hinta). Tästä voidaan helposti nähdä että marginaalit tällä hetkellä kiinteissä ovat hieman alle 2snt/kWh (ilman alv). Jotta sähköyhtiöt voisivat palata edes teoreettisesti sinne 4snt/kWh kiinteisiin futuurien hintojen pitäisi käytännössä laskea jonnekin 25€/MWh tasolle eli lähes puolittua nykyisestä.

Hintojen määräytymistapa on aina johdon (poliittinen ja yritys) ohjeiden varassa ja suunniteltua katetta/riskiä voidaan ottaa enemmän tai vähemmän. Tulevaisuus sitten näyttää tarkan tuloksen. Kyllä minä tosiasiat hyväksyn, mutta olen edelleen sitä mieltä, että sitä voittoa on lisätty "sodan varjolla" suuremmaksi kuin mitä lisääntuneet kulut ovat.
Jos nostetaan vain 2snt/kWh se tarkoittaa maatalous- ja kuluttajille (kutus viime vuonna n.24 terawatti) 480miljoonan euron lisämenoa ja vastaavasti sähköätuottaville yhtiöille ja niihin sijoittaneille saman verran => iso osa siitä on poissa muusta kulutuksesta, joka vaikuttaa hyvin negatiivisesti kansantalouteemme ja aiheuttaa vähintäänkin epäsuorasti pienyritysten konkkia.
Muistutan vielä, että minulla hinta on noussut yli 4snt/kWh (vuoden 2021 tasosta, joten voi olla 2snt/kWh tuskin on edes riittävä kuvaamaan sitä ansiotonta (sodan varjolla) hinnannousua. Alalle, jonka tuotteiden käyttö on aivan välttämätön yhteiskunnan kannalta.

Ja mitä tulee tuotantokustannuksiin niin:

vesivoima -> kulut eivät ole nousseet inflaatiota enempää
ydinvoima -> polttoainekulut ovat nousseet merkittävästi, mutta ne ovat vain pieni osa kustannusrakennetta. korkotason nousu on nostanut roimasti ydinvoiman kokonaiskustannuksia
tuulivoima -> ei juuri muutosta kuluissa, mutta uuden tuulivoima rakentaminen roimasti kalliimpaa kuin esim. vuonna 2020
aurinkovoima -> hyvin vähän vertailupisteitä historiassa Suomessa
yhteistuotanto -> polttoaineiden hinnannousu on nostanut tuotantokustannuksia runsaasti
lauhdetuotanto -> polttoaineiden hinnannousu on nostanut tuotantokustannuksia runsaasti

Mitkä näistä määrittelevät hinnan markkinalla? Ei ole vaikea arvata.

Minusta ei mikään noista, vaan yhtiöiden johdon antamat ohjeet millaista tuottoa halutaan. Se ollee selvää, että verot korot ja osa raaka-aineista on noussut.
Mutta eivät 100% vuoden 2021 tasosta, mutta kiinteähintainen sähkö hintansa "kilpailuttaneelle" pienkkuluttajille on noussut ja ylikin.

Spoileri

Hinnan asettaa lähinnä yhteistuotanto ja vesivoima ja vesivoiman tuottajat pyrkivät hinnoittelemaan veden samaan hintatasoon kuin yhteistuotanto/lauhteet eli käytännössä pohjoismaiset suuret vesivoiman tuottajat määräävät futuurimarkkinoiden hinnan. Sama toimii sitten pienemmässä mittakaavassa day ahead markkinalla. Lauhdetuotantoa on lähinnä Saksassa ja Puolassa sekä Virossa missä se asettaa hintatason. Kannattaa muistaa että vahvojen siirtoyhteyksien takia hintatasot ovat myös lähempänä toisiaan kuin ne olisivat ilman niitä.

Ja näihin muihin sinun väitteisiin en enää aio ottaa kantaa kun et näköjään aio myöntää olevasi väärässä mutta et toisaalta pysty näyttämään mitään todisteitakaan.

Miksi myöntäisin, kun mitään näyttöä ei ole että olisin väärässä . Voit tietysti vaatia "todisteita" kun tiedät, ettei niitä normaali kuluttaja saa kun ei saa edes tutkijatkaan.
Jos katsot sähköätuottavien yhtiöiden taseita v. 2021 ja vaikka 2022 niin huomannet että kivasti tuottivat. Nyt sitten voi sanoa, että ei mennyt niin hyvin kun verrataan edelliseen vuoteen. Minä vertaisin vuoteen 2021 (jotta saadaan sodan varjolla tehty tulos esiin).

 

[JCSH]

Sä katsot asia "teidän hinnoittelun, futuuri" kannalta, mutta minä katson, että käytettiin tilaisuutta hyväksi ja nostettiin hintaa reippaasti yli todellisten sähkön tuotantokulujen nousun.

Vuonna 2019 hiilitonnin hinta liikkui siellä jossain 70e paikkeilla. Päästöoikeuksien hinnat olivat noin 20e / tonni.
Syksyllä 2022 hiilitonnin hinta sahasi siellä 200-300e paikkeilla. Päästöoikeuksien hinnat heiluivat siellä jossain 70-100e / tonni paikkeilla.
Tällä hetkellä hiilitonnin hinta on siellä jossain 120e paikkeilla. Päästöoikeudet ovat 70e paikkeilla.
Kun esimerkiksi Meri-Porin voimalaitos tuottaa yhden MWh:n sähköä, se tarvii siihen about 400kg hiiltä ja se tuottaa noin tonnin hiilidioksidia.

Vuonna 2019 polttoainekulut yhdelle MWh:lle sähköä Meri-Porista olisivat olleet noin 50e.
Vuoden 2022 syksyllä ne olivat jossain 200e paikkeilla.
Nyt ne ovat noin 100e paikkeilla.

Eli karkeasti sanottuna hiilellä tuotetun sähkön hinta on noin tuplat siitä, mitä se oli ennen koronaa ja Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Parhaimmillaan vuonna 2022 ne olivat yli nelinkertaiset verrattuna tuohon vuoden 2019 tasoon.

 

[HTK12]

Miksi myöntäisin

Voisit joskus myöntää, että nämä harhaiset horinat oli ihan mielikuvituksen tuotetta. Mitään todisteita väitteillesi et ole pystynyt antamaan, mutta sama levy pyörii edelleen. Täällä on lukemattomat nimimerkit yrittäneet selittää, mutta sivuutat kyllä kaikki sujuvasti, ellei satu omaan tarinaan istumaan. Tälläinen on lähinnä ketjun paskomista/trollaamista.

 

[tietokonerikki]

Voisit joskus myöntää, että nämä harhaiset horinat oli ihan mielikuvituksen tuotetta. Mitään todisteita väitteillesi et ole pystynyt antamaan, mutta sama levy pyörii edelleen. Täällä on lukemattomat nimimerkit yrittäneet selittää, mutta sivuutat kyllä kaikki sujuvasti, ellei satu omaan tarinaan istumaan. Tälläinen on lähinnä ketjun paskomista/trollaamista.

Eipä tää sun viesti muuta olle, tahallasi trollaat/ trovosoit (mitään antamatta) . Kukaan ei ole esittänyt faktoja kokonaisuuden kannalta ja minä katson asiaa kokonaisuutena pienkuluttajan kannalta. Kokonaisuuden kannalta ratkaisee se mitä kulut nousevat kokonaisuutena. Se, että joku tuotantomuoto (tässä hiili, jonka käyttöä vähennetään) nousee muita enemmän ei tarkoita, että niistä muista pitäisi maksaa saman verran.

Kuluja tarkistelen vuositasolla. Sä ollet pörssisähkön kannalla (lyhytaikainen tarkastelu) ja minä pidän pörssisähköä erittäin huonona asiana kuluttajan kannalta, varsinkin jos /kun se yleistyy => ne halvatkin hinnat nousevat kun "kaikki" pienkuluttajat "pakotetaan" infestoimaan säätösysteimeihin.

Vastaavaa on jo käynyt maalämmön osalla , n. 20000€ sijoitukselle saatua hyötyä imuroidaan hintaa korottamalla sähkötuottaville yhtiöille. Toiset sitten miettinevät, että investointi maksaa itsensä nopeammin takaisin, katsontakannasta riippuen

 

[JCSH]

Se, että joku tuotantomuoto (tässä hiili, jonka käyttöä vähennetään) nousee muita enemmän ei tarkoita, että niistä muista pitäisi maksaa saman verran.

Ei vaan tuo on juurikin se, miten markkinatalous toimii. Kun puhutaan raaka-aineiden kaupasta, niin se kallein tarvittava tuotannonmuoto päättää hinnan. Noin se toimii kaikkien raaka-aineiden kanssa, eikä sähkö ole mikään poikkeus.
Kukaan ei ole niin tyhmä, että myisi tuottamansa hyödykkeen hinnalla 0,5X jos sen käypä arvo markkinoilla on X.

 

[Paapaa]

Miksi myöntäisin, kun mitään näyttöä ei ole että olisin väärässä

Onpa. Joka ikisellä sivulla sinun harhasi ja toistuvat höpinäsi ammutaan alas energia-alalla työskentelevien tai muuten energiamarkkinoden toiminnan tuntevien toimesta. Samat täysin älyttömät höpinät on täällä ammuttu alas kymmeniä ja kymmeniä kertoja. Jos täällä joku trollaa, niin sinä.

 

[mattix]

Yleensä on paras, kun tosiasioita täysin ymmärtämättömän inttäjän/pessimistin/negailijan/väittelijän ignooraa tai jättää vastaamatta hänen kirjoituksiinsa. Pääsee helpoimmalla.

Huomenna käydään 1,5c miinuksella kovan tuulen takia. Hiton kapitalistiriistäjät.

 

[3dfx]

Ei vaan tuo on juurikin se, miten markkinatalous toimii. Kun puhutaan raaka-aineiden kaupasta, niin se kallein tarvittava tuotannonmuoto päättää hinnan. Noin se toimii kaikkien raaka-aineiden kanssa, eikä sähkö ole mikään poikkeus.
Kukaan ei ole niin tyhmä, että myisi tuottamansa hyödykkeen hinnalla 0,5X jos sen käypä arvo markkinoilla on X.

Kilpailunhan pitäisi tarjota 0.5X hinnat markkinataloudessa ja hinnalla X tuottavat poistuvat markkinoilta. Ei käynytkään näin vaan 0.5X hinnan tuottajat vetikin ylituottoa, X tuottajat pysyvät markkinalla.

 

[tietokonerikki]

Ei vaan tuo on juurikin se, miten markkinatalous toimii. Kun puhutaan raaka-aineiden kaupasta, niin se kallein tarvittava tuotannonmuoto päättää hinnan. Noin se toimii kaikkien raaka-aineiden kanssa, eikä sähkö ole mikään poikkeus.
Kukaan ei ole niin tyhmä, että myisi tuottamansa hyödykkeen hinnalla 0,5X jos sen käypä arvo markkinoilla on X.

Niin ja sitä minä juuri tässä arvostelenkin. Toi tapa hinnoitella sähkön hinta on aivan järjetön, kun sitä miettii kansantalouden kannalta. Siihen voivat käytännössä vaikuttaa vain politikot (koska s.t.yhtiöt tuskin haluavat luopua vapaaehtoisesti hinnoittelutavasta, varsinkin pörssisähköstä)

Onpa. Joka ikisellä sivulla sinun harhasi ja toistuvat höpinäsi ammutaan alas energia-alalla työskentelevien tai muuten energiamarkkinoden toiminnan tuntevien toimesta. Samat täysin älyttömät höpinät on täällä ammuttu alas kymmeniä ja kymmeniä kertoja. Jos täällä joku trollaa, niin sinä.

Niin, miksi ihmeessä he kirjoittaisivat työnantajansa etujen vastaisesti. Sekä osa täällä katsonee hyötyvänsä tekemistään sijoituksista sähköyhtiöiden osakkeisiin, kun/ jos niiden hinnat nousee, mahtaako sinullakin olla.
Minä ainakin yritän katsoa asioita pienkuluttajan kannalta ja yritän olla mahdollisimman tarkka hinnoista yms.

 

[JCSH]

Niin ja sitä minä juuri tässä arvostelenkin. Toi tapa hinnoitella sähkön hinta on aivan järjetön, kun sitä miettii kansantalouden kannalta. Siihen voivat käytännössä vaikuttaa vain politikot (koska s.t.yhtiöt tuskin haluavat luopua vapaaehtoisesti hinnoittelutavasta, varsinkin pörssisähköstä)

Se on kaikkea muuta kuin järjetön. Oikeastaan se on erittäin järkevä ja sen takia sitä käytetään.
Se varmistaa sen, että sähkön tuottajien kannattaa aina pyrkiä rakentamaan mahdollisimman halpaa sähköntuotantoa. Joka sitten aiheuttaa sen, että niiden halpojen tuotantotapojen määrä kasvaa ja se syrjäyttää kallista tuotantoa. Joka taaskin johtaa siihen, että yleinen hintataso tippuu mahdollisimman alas.
Lopputuloksena teollisuus ja kuluttajat saavat mahdollisimman halpaa sähköä.

 

[eurokeitai]

Noin yleisesti ottaen kommentit joissa esitetään seuraavia ajatusvirheitä kannattaa jäättää huomioimatta
- oletus nollasummapelistä markkinataloudessa (ruotsin voitto on suomen tappio - ei ole)
- teoria, joka perustuu oletukseen salaliitosta
- vaikeus hyväksyä asioiden monimutkaisuutta (esim. marginaalihinnoitelun ja futuurien tarpeellisuus)
- ongelmakeskeisyys ilman konkreettisisia ehdotuksia ratkaisuiksi

 

[Paapaa]

Minä ainakin yritän katsoa asioita pienkuluttajan kannalta

Etkä yritä tai et siinä onnistu. Sinä et tajua - vaikka asia on sinulle N kertaa selitetty - miksi sähkö maksaa mitä se maksaa, miksi meillä ei ole jonoa ydinvoiman lisärakentamisessa ja miksi yhteiskuntakaan ei sitä halua, miksi sähköpörssi toimii kuten se toimii, miksi sähkön hinta nousi voimakkaasti viime vuosina.vaikka vesivoiman tai tuulivoiman tuotantokustannukset eivät olekaan nousseet, miksi maailma ei pyörikään ison pohjoisessa asuvan sähkösaunaa lämmittävän omakotitaloasujan navan ympärillä joka ei tajua ostaa kiinteää sopimusta. Samat perusasiat täällä selitetään sinulle jatkuvasti uudestaan ja uudestaan. Täällä on hämmentävän kärsivällisiä kirjoittajia selittämässä asioita kuin pikkulapselle joka toistaa ihmetyksensä viikon välein.

Ja siis sama toistuu taas tulevilla sivuilla. Tulet toistamaan ihan samat valheet jotka sitten kymmenen kirjoittajaa ampuvat alas. Rinse and repeat.

 

[eurokeitai]

Tätä "sähkö on suomessa nykyään kallista" ulinaa voisi rajoittaa, jos tajuaa katsoa miten vertaudumme muihin maihin:

Energy-Charts

Die Energy-Charts bieten interaktive Grafiken zu: Stromproduktion, Stromerzeugung, Emissionen, Klimadaten, Spotmarktpreisen, Szenarien zur Energiewende und eine umfangreiche Kartenanwendung zu: Kraftwerken, Übertragungsleitungen und Meteodaten

www.energy-charts.info

Energy-Charts

Die Energy-Charts bieten interaktive Grafiken zu: Stromproduktion, Stromerzeugung, Emissionen, Klimadaten, Spotmarktpreisen, Szenarien zur Energiewende und eine umfangreiche Kartenanwendung zu: Kraftwerken, Übertragungsleitungen und Meteodaten

www.energy-charts.info

Jopa kahtena viimeisenä sotavuonna, kun "kaikki on mennyt rikki ja sähköpiikit repii", Suomessa on ollut EU:n kolmanneksi halvinta sähköä. Asiat on siis suomessa tehty paremmin kuin muualla. Pois lukien Ruotsi ja Norja. Ja ne pelaakin tätä sähköpeliä easy-levelillä vesivoiman ansioista...

 

[Paapaa]

Jopa kahtena viimeisenä sotavuonna, kun "kaikki on mennyt rikki ja sähköpiikit repii", Suomessa on ollut EU:n kolmanneksi halvinta sähköä. Asiat on siis suomessa tehty paremmin kuin muualla. Pois lukien Ruotsi ja Norja. Ja ne pelaakin tätä sähköpeliä easy-levelillä vesivoiman ansioista...

Itse asiassa Energiateollisuuden mukaan vuonna 2023 Suomessa oli halvempi sähkö kuin Norjassa. Vain Ruotsi oli hiukan meitäkin halvempi.

Sähkön keskihinta oli 56,5 €/MWh vuonna 2023. Sähkö oli Suomessa Euroopan toiseksi halvinta.

Sähkön hintatilasto - Energiateollisuus

Energiateollisuus ry kokoaa yhteen sähkön tukkuhintatilastoja ja ne julkaistaan vuoden lopussa.

energia.fi

Tilastot (pdf):

https://energia.fi/wp-content/uploads/2024/01/Sahkon-hintatilastot-4.1.2023.pdf

(PDF:ssä on merkattu kaavioon Ruotsin ja Norjan pääkaupungin hinta-alueiden hinta)

Ai nii, mutta pelottaa kauheasti kun oli pari kallista tuntia tammikuussa

 

[tietokonerikki]

Se on kaikkea muuta kuin järjetön. Oikeastaan se on erittäin järkevä ja sen takia sitä käytetään.
Se varmistaa sen, että sähkön tuottajien kannattaa aina pyrkiä rakentamaan mahdollisimman halpaa sähköntuotantoa. Joka sitten aiheuttaa sen, että niiden halpojen tuotantotapojen määrä kasvaa ja se syrjäyttää kallista tuotantoa. Joka taaskin johtaa siihen, että yleinen hintataso tippuu mahdollisimman alas.
Lopputuloksena teollisuus ja kuluttajat saavat mahdollisimman halpaa sähköä.

Se on vain osin noin, koska se käytännössä halvin tapa on/ollee tuulisähkö ja se huoltovarmuuden kannalta tärkein tuulettomien pakkaspäivien energiantuotanto jätetään hoitamatta niille tuulettomille pakkaspäviville. Se sitten voi johtaa aivan järjettömiin hintoihin. Kuten toi 2.35€/kWh pörssihinta osoitti (30 snt on jo järjetön monen kuluttajan kannalta).
Eli sähköllä lämmittävät joutuvat "maksumiehiksi", koska yhteiskunta pakottaa fossiilista eroon eli käytönnössä siirtymään sähkölämmittäjiksi (kuten maalämpöön).
=> Se käytäntö pitäisi poliittisin päätökisin (en usko s.t. yhtiöiden sitä tekevän) muuttaa niin, että s.hinnat pysyvät kohtuuhintaisina myös pienkuluttajille.

Siksi minusta on aivan hyvä muistuttaa asiasta heitä, jotka eivät tätä ketjua aktiivisesti seuraa. Muille @mattix yllä antoikin hyvän neuvon.

Onko sähkö kallista on sitten suhteellinen asia, mutta tosiasia on, että sen hinta on noussut nopeasti ja samaan aikaan meidän kansantaloutemme on vajonnut huonompaan suuntaan. Ja sitä vajoamista on s.t.yhtiöt osaltaan lisänneet hintoja nostamalla. Esim. toimitusvelvolliset (ainakin Helen ja Fortum?) toistaiseksi voimassa olevat hinnat ovat aivan älyttömät suhteessa muihin s. hintoihin.

 

[vindicator rapeto]

Yleensä on paras, kun tosiasioita täysin ymmärtämättömän inttäjän/pessimistin/negailijan/väittelijän ignooraa tai jättää vastaamatta hänen kirjoituksiinsa. Pääsee helpoimmalla.

Huomenna käydään 1,5c miinuksella kovan tuulen takia. Hiton kapitalistiriistäjät.

Huomenna tosiaan huikea päivä. Pörssisähkön hinta keskimäärinkin 0,35 miinuksella.

 

[vemkki]

Vaikuttaa siltä, että parista aiemmasta elokuusta poiketen tästä kuusta on tulossa halpa kuukausi. Ilmeisesti Loviisan voimalat ovat riittävän pieniä, etteivät niiden huollot heiluta sähkön hintaa kysynnän ollessa matalalla.

 

[JCSH]

Se on vain osin noin, koska se käytännössä halvin tapa on/ollee tuulisähkö ja se huoltovarmuuden kannalta tärkein tuulettomien pakkaspäivien energiantuotanto jätetään hoitamatta niille tuulettomille pakkaspäviville. Se sitten voi johtaa aivan järjettömiin hintoihin. Kuten toi 2.35€/kWh pörssihinta osoitti (30 snt on jo järjetön monen kuluttajan kannalta).
Eli sähköllä lämmittävät joutuvat "maksumiehiksi", koska yhteiskunta pakottaa fossiilista eroon eli käytönnössä siirtymään sähkölämmittäjiksi (kuten maalämpöön).
=> Se käytäntö pitäisi poliittisin päätökisin (en usko s.t. yhtiöiden sitä tekevän) muuttaa niin, että s.hinnat pysyvät kohtuuhintaisina myös pienkuluttajille.

Tuulivoiman rakennusbuumi, jota tuo markkinamekanismi tukee, on mahdollistanut sen, että meillä on suht halpaa sähköä ympäri vuoden. Ilman sitä sä joutuisit valittamaan kaikista talvipäivistä, koska käytännössä jostain loka-marraskuusta maaliskuuhun joka päivä meillä olisi sähkön hinnat tasaisesti yli 100e / MWh ja sitten silloin, kun on kylmä (vaikka tuulisikin), hinnat olisivat siellä, missä ne ovat nyt tuulettomina pakkaspäivinä.
Eli noiltakin osin tuo markkinamekanismi on laskenut reippaasti meidän kaikkien sähkölaskuja.

Sähkölämmittäjien kuuluukin päätyä maksumiehiksi. Jos sähkölämmittäjät asuvat jossain harakanpesissä ilman kykyä tai halua investoida talonsa energiatehokkuuteen tai lämmitysjärjestelmiin, niin ei se nyt jumalauta ole kaikkien muiden tehtävä maksaa noiden sähkölaskuja.

 

[B12]

Sähkölämmittäjien kuuluukin päätyä maksumiehiksi. Jos sähkölämmittäjät asuvat jossain harakanpesissä ilman kykyä tai halua investoida talonsa energiatehokkuuteen tai lämmitysjärjestelmiin, niin ei se nyt jumalauta ole kaikkien muiden tehtävä maksaa noiden sähkölaskuja.

Suoralla sähköllä harakanpesiä lämmittävät alkavat olla aika vähissä. Suunnilleen jokaisen torpan seinässä alkaa olla ilppi tai pari. Sähköllä toimivat ilpit, vilpit, pilpit ja maalämpökin. Öljylämmitys (fossiili) loppuu 5v päästä ja sen jälkeen loppuu pikkuhiljaa kaikki muukin polttaminen. Tulevaisuudessa kaikki ovat sähkölämmittäjiä.

Kesällä sähkö on halpaa ja sitä kuluu vähän. Talvella sähkö voi maksaa mitä vaan ja sitä voi kulua paljonkin keleistä riippuen.

 

[Seese]

Vaikuttaa siltä, että parista aiemmasta elokuusta poiketen tästä kuusta on tulossa halpa kuukausi. Ilmeisesti Loviisan voimalat ovat riittävän pieniä, etteivät niiden huollot heiluta sähkön hintaa kysynnän ollessa matalalla.

Viimeksihän oli halpaa myös, vasta olkiluodon leviäminen käynnisti hintarallin.

 

[HTK12]

Kukaan ei ole esittänyt faktoja kokonaisuuden kannalta ja minä katson asiaa kokonaisuutena pienkuluttajan kannalta. Kokonaisuuden kannalta ratkaisee se mitä kulut nousevat kokonaisuutena. Se, että joku tuotantomuoto (tässä hiili, jonka käyttöä vähennetään) nousee muita enemmän ei tarkoita, että niistä muista pitäisi maksaa saman verran.

Kyllä täällä niin monet on kumonneet nämä sinun harhaiset väitteet, että olisi kyllä pitänyt jo melkein joka sivulla myöntää olleensa väärässä. En tiedä missä vaihtoehtoisessa todellisuudessa katsot asioita, mutta se nyt ei ainakaan se missä me elämme. Pörsissä hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan kautta. Ei tämä nyt voi olla näin vaikeata ymmärtää.

Kuluja tarkistelen vuositasolla. Sä ollet pörssisähkön kannalla (lyhytaikainen tarkastelu)

Älähän nyt ala taas perättömiä väittämään. En ole pörssisähkön tai minkään muunkaan kannalla. Itse katson ihan sitä energian hintaa ja valitsen itselleni sen halvimman sopimuksen.

Vastaavaa on jo käynyt maalämmön osalla , n. 20000€ sijoitukselle saatua hyötyä imuroidaan hintaa korottamalla sähkötuottaville yhtiöille.

Tämä on kyllä taas jälleen kerran yksi todella harhainen kuvitelma. Ei sitä maalämmön hyötyä ole mihinkään imuroitu.

 

[rock]

Ruotsi katsoo omaa talouttaan miettiessään mitä tuotantolaitoksia haluavat tukea/ rakentaa, ei heitä meidän pakkaspäivien sähkön hinta/ riittävyys kiinostane.

Selkeästi sinulla ei ole harmainta aavistusta miten yhteismarkkinat ja siirtoyhteydet toimivat. Eikä sitä kuinka ylijäämäinen SE1 alue on ja tulee vielä pitkään olemaan.

Hintojen määräytymistapa on aina johdon (poliittinen ja yritys) ohjeiden varassa ja suunniteltua katetta/riskiä voidaan ottaa enemmän tai vähemmän. Tulevaisuus sitten näyttää tarkan tuloksen. Kyllä minä tosiasiat hyväksyn, mutta olen edelleen sitä mieltä, että sitä voittoa on lisätty "sodan varjolla" suuremmaksi kuin mitä lisääntuneet kulut ovat.

Työni puolesta minulla on pääsy moneen asiaan johon normaaleilla kansalaisilla ei ole. Laskin puhtaasta mielenkiinnosta kuin paljon oletetut (tarkkoja lukuja minullakaan ei ole saatavilla) marginaalit eri sähkön myyntiyhtiöillä on muuttuneet vuodesta 2020 tähän vuoteen. Parhaimmillaan/pahimmillaan pääsin tulokseen 0,5snt/kWh nousua kun otin huomioon kustannustason nousut sekä raaka-aineissa, futuureissa että palkoissa ja muissa juoksevissa kuluissa. Tuotakin summaa saatta sitten nakertaa firmojen pääomarakenteet eli paljonko heidän rahoituskulunsa ovat nousseet.

Lisäksi tarkistin olisiko edes teoriassa millään yrityksellä mahdollista myydä sähköä 4snt/kWh painumatta vararikkoon - ei ole. Jopa erittäin vakavaraiset firmat joilla on omaa tuotantoa enemmän kuin myyntiä eivät voisi sillä hintatasolla jatkaa kovinkaan kauaa nykytilanteessa. Sinä kuvittelet ilmeisesti että sähköyhtiöt elävät tyhjiössä joissa ympäröivän yhteiskunnan kulurakenteet eivät niihin vaikuta.

Mutta eivät 100% vuoden 2021 tasosta, mutta kiinteähintainen sähkö hintansa "kilpailuttaneelle" pienkkuluttajille on noussut ja ylikin.

Tämä sinulle osoitettiinkin ihan täysin vääräksi kuvitelmaksi. 2021 tasosta nimenomaan hiili+päästöoikeuskustannus ovat tuplaantuneet. Samoin sinulle osoitettiin miksi se määrittelee sähkönhinnan. Jos haluat edelleen vinkua että näin ei saisi olla niin suosittelen kritisoimaan sähköpörssin hinnanmuodostusta (asia mihin edes EU ei lähde puuttumaan) eikä yksittäisten sähköyhtiöiden valintoja hinnanmuodostuksessa.

Miksi myöntäisin, kun mitään näyttöä ei ole että olisin väärässä.

Kymmenet postaajat toisensa jälkeen esittävät miten asiat ovat ja sinä jatkat inttämistä vastaan. Kutsuisin sitä trollaamiseksi.

Voit tietysti vaatia "todisteita" kun tiedät, ettei niitä normaali kuluttaja saa kun ei saa edes tutkijatkaan.

En puhunut moisista vaan ihan hölmöistä väitteistä kuin että edellinen hallitus olisi päättänyt pelastaa Fortumin olemalla puuttumatta sähkön hintoihin. Et sinä moista voi väittää jos sinulla ei ole rahtustakaan todisteita tukemaan väitettä. Päinvastaista kylläkin todistaa moni asia, esimerkiksi se että Suomen hallitus ei pysty puuttumaan sähkön tukkuhintoihin. Kuluttajien maksamaan hintaan puututtiin kyllä tukemalla kuluttajia. Sähköyhtiöt tekivät omat hinnoitteluratkaisunsa ihan irrallaan hallituksen tukitoimista kuluttajille, niiden lainalaisuuksien mukaan joita sinulle on väännetty rautalangasta.

 

[jarppi83]

En lähde tuohon vänkäämiseen matkaa, mutta tuon esille yhden näkökulman: kovasti puhutaan raaka-aineiden pörssihinnoista, mutta kuten kaikkialla muuallakin teollisuudessa; omat hankinnat tehdään pitkälle tulevaisuuteen reilusti etukäteen. Tämä ns. pörssipeli on se mitä käytetään räikeästi hyväksi. Asia voidaan havaita bensapumpuilta: raaka-aine on ostettu aikoja sitten/jalostettu/toimitettu pumppuille jne. Pumpuilla tavaran hinnat sitten menevät pörssihintojen mukaan nousten välittömästi ja laskien viiveellä. Ts. Ensinnä otetaan normaali kate pitkillä sopimuksilla(isot tilaukset saavat aina pare.man tarjouksen) ja sitten vielä lisäkate otetaan pörssihinnan vaihteluista. Sovitetaan sitten tämä sama kuvio sähkömarkkinoihin ja mitä saadaan aikaiseksi?

 

[rock]

En lähde tuohon vänkäämiseen matkaa, mutta tuon esille yhden näkökulman: kovasti puhutaan raaka-aineiden pörssihinnoista, mutta kuten kaikkialla muuallakin teollisuudessa; omat hankinnat tehdään pitkälle tulevaisuuteen reilusti etukäteen. Tämä ns. pörssipeli on se mitä käytetään räikeästi hyväksi. Asia voidaan havaita bensapumpuilta: raaka-aine on ostettu aikoja sitten/jalostettu/toimitettu pumppuille jne. Pumpuilla tavaran hinnat sitten menevät pörssihintojen mukaan nousten välittömästi ja laskien viiveellä. Ts. Ensinnä otetaan normaali kate pitkillä sopimuksilla(isot tilaukset saavat aina pare.man tarjouksen) ja sitten vielä lisäkate otetaan pörssihinnan vaihteluista. Sovitetaan sitten tämä sama kuvio sähkömarkkinoihin ja mitä saadaan aikaiseksi?

Juuri näin se toimii myös sähkömarkkinoilla. Omat myynnit ja ostot suojataan tietyillä suojaustasoilla ja tämän lisäksi jotkut toimijat vielä pelaavat päälle markkinalla. Tällä tehdään leijonan osa tuloksesta ja/tai estetään tappiot. Eihän tuulivoimalankaan rakentaminen tällä hetkellä ole kannattavaa, mutta jos joku ostaakin 30% tuotannosta seuraavan 10 vuoden ajaksi hintaan +5€/MWh kustannuksiin nähden? Kyllä, alkaa projekti näyttää heti valoisammalta. Tämä ei tietenkään tarkoita että moisessa toimintatavassa ei olisi isoja riskejä. Täällä on kirjoittajia jotka eivät kykene näkemään isoa kuvaa ja kuvittelevat että homma olisi a) yksinkertaista b) helposti hahmotettavissa c) helposti muutettavissa.

 

[mattix]

Täällä on kirjoittajia jotka eivät kykene näkemään isoa kuvaa ja kuvittelevat että homma olisi a) yksinkertaista b) helposti hahmotettavissa c) helposti muutettavissa.

Avautuisikohan silmät, jos joskus avattaisiin kunnolla isojen infrainvestointien (=suurin osa energia-alan investoinneista) kuvioita niin yhtiörakenteiden, rahoituksen, strategisen suunnittelun, suunnittelun, investointipäätöksen, luvituksen, hankinnan, rakennuttamisen, käyttöönoton, kunnossapidon ja käyttö- sekä markkinaoperoinnin osalta? Raportointivaateita, rahoitus- ja tuotantosuojauksia, kansallisia ja kansainvälisiä lakisääteisiä velvollisuuksia sekä lukuisia muita kuvioita unohtamatta. Muutosten vaikutukset voivat niin suuria ja kauaskantoisia, että poliittisilla päätöksillä ei helposti asioita muuteta. Sama koskee sähkömarkkinoiden rakennetta ja balanssia lukuisten maiden ja toimijoiden kesken.

Nykyinen sähkömarkkinarakenne ei ole täydellinen, mutta parhaaksi todettu hinnan kannalta. Jos halutaan turvata kapasiteettia vs. nykyinen energy-only, niin sähkön käyttäjät tai veronmaksajat laittavat kättä taskuun.

 

[samsungaaja]

Nykyinen sähkömarkkinarakenne ei ole täydellinen, mutta parhaaksi todettu hinnan kannalta. Jos halutaan turvata kapasiteettia vs. nykyinen energy-only, niin sähkön käyttäjät tai veronmaksajat laittavat kättä taskuun.

Kuka on todennut, eräät (10000+ viestin) postaajat täällä vai sähköyhtiöt.. Kysymys retorinen. Se on ihme juttu kun systeemin ongelmia ei saa kyseenalaistaa vaan täällä neuvotaan ignoraamaan jne. Mutta nautitaan nyt pörssin hupihinnoista, talvella sitten taas kättä taskuun.

 

[rock]

Se on ihme juttu kun systeemin ongelmia ei saa kyseenalaistaa vaan täällä neuvotaan ignoraamaan jne.

Tottakai systeemin ongelmia saa osoittaa ja miksei myös systeemiä kyseenalaistaa, mutta sitten pitää olla varmis näyttämään jotain muuta tilalle. Koska vaikka nykyisessä systeemissä on vikansa, niin on myös muissa vaihtoehdoissa. One-linereiden heittelyllä ja pään puskaan pistämisellä ei ainakaan keskustelu etene mihinkään.

 

[mattix]

Nykyinen sähkömarkkinarakenne ei ole täydellinen, mutta parhaaksi todettu hinnan kannalta. Jos halutaan turvata kapasiteettia vs. nykyinen energy-only, niin sähkön käyttäjät tai veronmaksajat laittavat kättä taskuun.

Kuka on todennut, eräät (10000+ viestin) postaajat täällä vai sähköyhtiöt.. Kysymys retorinen. Se on ihme juttu kun systeemin ongelmia ei saa kyseenalaistaa vaan täällä neuvotaan ignoraamaan jne. Mutta nautitaan nyt pörssin hupihinnoista, talvella sitten taas kättä taskuun.

Kuten @rock sanoi, niin kritiikkiä pitääkin antaa, mutta olisi hyvä olla edes hitusen ajatusta vaihtoehdoista, vaikutuksista ja maksajasta. Näen kapasiteettimarkkinan potentiaalisena vaihtoehtona (eli en pidä nykyistä markkinaa täydellisenä, kuten yllä oleva tekstinikin toteaa) ja olen valmis laittamaan kättä taskuun sen käynnistämiseksi, vaikka aika syvällä käsi käy nytkin +20 000 kWh vuosikulutuksen takia. Mielelläni minulle kelpaisi 4-6c kiinteä sopimus, mutta sellaisia on turha haikailla, kuten vaikkapa edullisia lainakorkoja tai halpaa terassilautaa. Ajat ovat muuttuneet.

Taisit muuten viitata tähän tekstiin:

Yleensä on paras, kun tosiasioita täysin ymmärtämättömän inttäjän/pessimistin/negailijan/väittelijän ignooraa tai jättää vastaamatta hänen kirjoituksiinsa. Pääsee helpoimmalla.

Itse olen jättänyt vastaamatta (tai ignorannut) sellaisille foorumilaisille, joiden teksteistä paistaa salaliittoteoriat tai ymmärtämättömyyden ja inttämisen yhdistelmä. Ei maksa aikaa ja vaivaa vääntää internetissä sellaisten kanssa. Foorumilainen @eurokeitai kuvaili asian paremmin kuin itse pystyisin.

 

[Tonnin Seteli]

Öljylämmitys (fossiili) loppuu 5v päästä ja sen jälkeen loppuu pikkuhiljaa kaikki muukin polttaminen. Tulevaisuudessa kaikki ovat sähkölämmittäjiä.

Niinkö? Kyllä mä luulen että aika isoissa ongelmissa ollaan jos viiden vuoden päästä ei saa öljyä työkoneisiin tai viljan kuivaamiseen. Niinköhän se öljylämmitys loppuu kokonaan suunnilleen huomenna, vaikka "lämmitysöljyä" ei enää myytäisi.

Jos halvin öljypolttoaine on 2030 3-4 euron bioöljyä, kannattaa ihan jokaisen Suomessa asuvan vetää naru kaulaan jo tänään. Se oli konkurssi siinä. Tähän verrattuna joku pieni sähkön kysynnän oletettu kasvu kotitalouksien puolesta on ihan pähkinöitä. Eikä sitä välttämättä ole, koska kyllä niitä sähköpatterilämmittäjiä ja huonoilla ultimateilla tai elinkaaren ylittäneillä koneilla lämmittäviä on aika paljon.

 

[B12]

Fossiilisen lämmitysöljyn myynti loppuu siis 2030, mutta saa kai esim moottoripolttoöljyllä tai verollisella dieselillä lämmittää? Hinta toki nousee, mutta niinhän kaikki.

 

[JCSH]

Niinkö? Kyllä mä luulen että aika isoissa ongelmissa ollaan jos viiden vuoden päästä ei saa öljyä työkoneisiin tai viljan kuivaamiseen. Niinköhän se öljylämmitys loppuu kokonaan suunnilleen huomenna, vaikka "lämmitysöljyä" ei enää myytäisi.

Jos halvin öljypolttoaine on 2030 3-4 euron bioöljyä, kannattaa ihan jokaisen Suomessa asuvan vetää naru kaulaan jo tänään. Se oli konkurssi siinä. Tähän verrattuna joku pieni sähkön kysynnän oletettu kasvu kotitalouksien puolesta on ihan pähkinöitä. Eikä sitä välttämättä ole, koska kyllä niitä sähköpatterilämmittäjiä ja huonoilla ultimateilla tai elinkaaren ylittäneillä koneilla lämmittäviä on aika paljon.

Mistä tulee tämä 3-4 euron bioöljy?
Nesteellä näyttäisi olevan perinteisen polttoöljyn hinta 1,24€ per litra ja uusiutuva 1,49€.

 

[B12]

Mistä tulee tämä 3-4 euron bioöljy?
Nesteellä näyttäisi olevan perinteisen polttoöljyn hinta 1,24€ per litra ja uusiutuva 1,49€.

Hinta tulee nousemaan kysynnän myötä kahteen euroon tai mitä se 2030 tuleekaan olemaan. Tällä hetkellä tuskin monikaan käyttää. Halvempaa on lämmittää suoraan sähkövastuksilla kiinteällä sopimuksella, eli eiköhän ne öljylämmittäjät siirry sähköön. Jotakin ilppiä ja vilppiä sitten jos rahaa on.

 

[pulatunnus]

Mistä tulee tämä 3-4 euron bioöljy?
Nesteellä näyttäisi olevan perinteisen polttoöljyn hinta 1,24€ per litra ja uusiutuva 1,49€.

Katsot vähittäismyyntihintoja.

Se kiinnostaisi paljonko Neste saa kun se myy tuota muualle, siis niin ettei se vaikuta konsernin omiin jakelu velvoitteisiin ym. Jotkut väittäneet että sekoitusvelvoitteet nostavat rajusti hintaa, ja niistä varmaan sitten laskettu eri bio/puhtaiden osuuksisen litrahintoja. Eri sotkuissa on myös eri energiatiheydet, joten litra kai vähän väärä yksikkö. (En siis tiedä millä hinnalla Nesteen kannattaisi uusituvaa sellaisenaan myydä jos ei olisi niitä prosentti vaatimuksia)

Mutta jos fosiilinen alkaa päästöoikeuksien kanssa maksamaan euroja per litra, niin ratkaisevaa on se mitä kilpailevia tuotteita on, millä hintaa sitä pystytään tuottamaan riittävästi, jos biotuotannin määrät ei riitä, niin ei sitä halvemmalla myydä.

 

[eurokeitai]

Piikkikammoisten kannattaa ottaa sähkölämmityksen kaveriksi hake/pelletti tms kattila. Ajelee muun vuoden lämpöpumpulla, ja kovimmat pakkaset sitten kattilalle. Askelta pidemmälle vietynä ottaa käyttöön jonkun Micro-CHP järjestelmän, ja tekee sähkönkin itse piikkien aikana:

Micro CHP - ECO Concept

Micro CHP Tuota sähköä kiinteistösi lämmityksen yhteydessä. Micro CHP – Energian ja lämmöntuotanto Käyttökohteita omakotitalot rivitalot maatilat (isommallakin lämmöntarpeella) teollisuuskiinteistöt uimahallit kylpylät Micro-CHP (Combined Heat and Power) on järjestelmä, jossa kattila ja pieni...

www.ecoconcept.fi

 

[pulatunnus]

Piikkikammoisten kannattaa ottaa sähkölämmityksen kaveriksi h...

Ensin että mitä ittua, joo korona nostaa päättään, mutta eikö näistä jo päästy, mutta onneksi jatkoin lukemista. ;-)

Piikkikammoisten kannattaa ottaa sähkölämmityksen kaveriksi hake/pelletti tms kattila. Ajelee muun vuoden lämpöpumpulla, ja kovimmat pakkaset sitten kattilalle. Askelta pidemmälle vietynä ottaa käyttöön jonkun Micro-CHP järjestelmän, ja tekee sähkönkin itse piikkien aikana:

https://www.ecoconcept.fi/micro-chp/

Puunpoltosta oli parivuota sitten kovasti juttua, ja laskeskeltiin onko siinä ideaa, ja sinänsä tehokkaampaa olisi polttoo siellä lämpö/sähkö voimalassa, mutta jos ja kun omakotitalo asujat rakentaa jonkin ns varalämmitusmuodon , kriisivalmiutta, niin samaa miltä, tekee ihan hyvää vähän kierrättää sitä varmuusvarastoa, ja kannattaa ajoittaa ne hetkiin milloin sähkönhinta piikissä + mahdollisen ilma/maa pumpun hyötysuhede/tahot rajoilla.

Sähköntuotanto optio sitten saisi vielä omavoimaisemman, poikkeustilanteita varten, että saa ainakin pumput ja säätimet toimii, ja puhelimet ladattua.