• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

Anteeksi jos häiritsen teidän rinkirunkkausta tässä asiassa.
Totuus on se että kuluttajille myytävän sähkön hinta on tuplattu viimeisen 3 vuoden aikana.
Tuotantokustannukset ei ole nousseet penniäkään. Vesivoimassa tai tuulivoimassa. Uraanin hintakin on pysynyt samana.
Ainoa muutos on ollut ryssäenergian katkaisu. OL3 korvaa sen täysin. Miksi maksamme edelleen liikaa?

Selittäkää.
Ilmeisesti et ole kuullut Venäjän sodan aiheuttamasta maailmanlaajuisesta energian hintojen muutoksesta. Kysymys ei ole vain Venäjältä tuotavan sähkön loppumisesta. Tutustu aiheeseen ja palaa sitten kun olet sivistänyt itseäsi asiasta. Täälläkin asiaa käsitelty monesti.
 
Ilmeisesti et ole kuullut Venäjän sodan aiheuttamasta maailmanlaajuisesta energian hintojen muutoksesta. Kysymys ei ole vain Venäjältä tuotavan sähkön loppumisesta. Tutustu aiheeseen ja palaa sitten kun olet sivistänyt itseäsi asiasta. Täälläkin asiaa käsitelty monesti.
Kiitokset opetuksesta.
Olen laskenut energiataloutta S-E:lle, ja Metsälle jo parikymmentä vuotta.
Millä pohjilla itse huutelet?
 
Listalle voisi vielä lisätä typerät saksalaiset ydinvoimafobian ja energiewelten kanssa.

Nuo sisältyy kohtaan 2. Mutta joo, nuo ovat olleet merkittäviä. Toinen etenkin Suomen hintojen kannalta merkittävä on ollut Puolan suorastaan itsepäinen asenne nojata hiilivoimaan, kerta niillä on niin paljon työpaikkoja kiinni hiilikaivos sektorilla.
 
Viimeksi muokattu:
HS:n artikkelissa puhutaan juuri Saksan valtavasti kasvavasta vedyntarpeesta, joka voi luoda Suomelle ja Suomen tuulivoimaylijäämälle erittäin otolliset olosuhteet. Puhtaalla tuulivoimalla voidaan tuottaa vetyä ja myydä sitä eteenpäin Keski-Eurooppaan.

Kun Saksa suuntaa katseensa kohti vetyä, Suomelle saattaa avautua mahdollisuuksia.

Saksan hallitus julkaisi viime viikolla vedyn tuontistrategian, jolla tarkoitus luoda raameja Saksaan ”kiireellisesti” tarvittavalle vedylle ja tuoda investointivarmuutta kumppanimaihin.

Itämeren aluetta pidetään ”tärkeänä rakennuspalikkana Saksan vetytoimituksissa” hyvän rannikko- ja merialueilla olevan tuulivoimapotentiaalin ja vedyn varastointipotentiaalin takia.

Suomessa on halpaa sähköä, mikä on Sipilän ja Huttusen mukaan kilpailuetu. Suomessa suurin osa sähköstä on ei-fossiilista. Vetyä erotetaan vedestä sähköllä.

Suomessa on iso potentiaali rakentaa esimerkiksi tuulivoimaa, TEM:n Huttunen ajattelee.

Gasgridin Sipilä nostaa esille, että Suomen olosuhteet jatkojalosteiden tuottamiselle ovat hyvät. Jatkojalosteita on esimerkiksi metanoli.

Energia-alan yhteenliittymä Suomen vetyklusteri arvioi, että puhtaan sähköntuotannosta syntyy tulevaisuudessa ylijäämää, jota voi ohjata vetytuotantoon. Vetytuotanto voisi olla noin 12–98 terawattituntia vuoteen 2035 mennessä. Vuonna 2045 puhuttaisiin tuplamääristä.

 
Suomessa voidaan tuottaa tasaisesti tietty määrä halpaa sähköä. Halpaa tuotantoa ei saada lisää, koska vesivoimaa ei voi rakentaa lisää, ja ydinvoiman rakentaminen on nykyään niin kallista. Jos sähkön käyttö vähenisi että halvalla tuotannolla pärjättäisiin, niin hinnatkin pysyisi kurissa. Valitettavasti kun meillä on Euroopan toiseksi halvin sähkö, ja sähkö on niin halpaa että kaukolämpöyhtiötkin polttavat sähköä puun sijasta, niin sähkön käytön väheneminen ei tapahdu helposti.
 
Uskomatonta, että edelleen todistelette sitä, että kuluttajan sähkönhinnan tupaantuminen on ok.

No eikaisiinä.
Tuskin kukaan väittää että on "ok", enemmänkin kyse lienee siitä että puidaan syitä ja hyvällä tuurilla jopa ymmärretään niitä. Se ei ole siis sama kuin hyväksyminen.

Koko viime vuosikymmenen muuten Suomessa oli ennätysedullista sähköä verrattuna moniin muihin (keski)euroopan maihin. Ollaan Suomessa oltu tältä osin melko onnekkaassa asemassa kuluttajina, ja nähtävästi tuo edullisuus suhteessa muihin euroopan valtioihin tuntuisi jatkuvan edelleen.
 
Ollaan Suomessa oltu tältä osin melko onnekkaassa asemassa kuluttajina, ja nähtävästi tuo edullisuus suhteessa muihin euroopan valtioihin tuntuisi jatkuvan edelleen.

En sano että asia ei olisi näin, mutta kannattaa huomioida kuitenkin että kun koko Eurooppaa katsotaan niin muualla ei 1) lämmitetä koteja sähköllä yhtä paljon 2) ole niin suuri lämmitysenergian tarve. En usko että tämäkään ketju olisi näin aktiivinen jos teollisuuden lisäksi sähkön hinta vaikuttaisi kansalaisilla lähinnä kodinkoneiden ja valojen käyttöön...

Sitten kun lisätään Euroopan suurin volatiliteetti juuri silloin kun lämmityssähköä tarvitaan eniten niin ei välttämättä tunnukaan enää niin onnekkaalta. Vaihtoehtona on ottaa kiinteä sopimus jonka hinnat ovat vähintään kaksinkertaistuneet muutaman vuoden takaisesta. Toki siirtomaksut huomioiden sähkön hinta ei ole kaksinkertaistunut, mutta noussut silti reilusti.
 
Mielenkiintoinen uutinen koskein rakenteilla olevaa Suomen ja Ruotsin välistä sähkön siirtolinjaa, jonka maksavat pääosin suomalaiset mutta hyödyt siitä saattavat mennä ruotsalaisille.

Jutussa näytetään myös kartalla P-Ruotsiin suunnitteilla olevat paljon sähköä vaativia teollisuuden tehtaita, jotka valmistunevat jo parin vuoden aikajänteen sisällä.

https://yle.fi/a/74-20100435
Luin linkkisi, itse artikkelista jäi vähän monipuolisempi kuva.

En tiedä Busines Oulun asiantuntijan tavoitetta, vai onko toimittaja kärjistänyt viestiä.

Fingridin mielestä hanke (Aurora) on kannattava , jopa niin kannattava ettei sitä muuta se mitä 30 luvulla tapahtuu.

Pohjois-Ruotsiin suunnitelluista hankkeista on ollut juttua ja kuten artikkelissa mainittiin niin muuta haastatellut ei olleet Ollilan kanssa samoilla linjoilla.

Ja artikkellin mukaan linjalla nimenomaan saavutetaan sitä mitä sillä haetaan, pohjoista vesivoima kapasiteettia, joka siis tukee sähköverkkoa, että tasaa hintapiikkejä. Se kai mitä tässä ketjussa kovasti kaivattu.

On myös puhuttu siitä että sitä kautta voisi myös viedä sähkö, joten vakauttaisi kotimaista verkkoa ja tuotanto silloin kun hinnat lähenee nollaa. Vielä parivuotta sitten olisi se Hanhikivi putkessa, sen keskeytyminen toki vaikuttaa isoihin kulutushankkeisiin, eli se on isoilta kuluttajilta poistunut, sen varaan laskeneet joutuu miettiin vaihtoehtoja.

Jutussa väitettiin että Suomi (Fingrid?) maksaisi 80 prosenttia, budjetti n 300 miljoonaa, EU tuki 127 miljoonaa.
Jos eu tuki 42%, niin vaikka Fingrid maksaisi loput, niin se olisi 58%. (jos Fingrid maksaa tuosta 80%, niin Fingrid siis maksaisi n 46% koko verkosta)

Itse linjan kannattavuuden kannalta merkittävää se että käyttöaste korkea, Fingridin kannalta myös se että sieltä saadaan sitä vesivoima tukea, ja asiakkaiden kannalta että halpaa sähköä voidaan sinne toimittaa että sieltä voidaan myös tuoda kalliiseen aikaan, jos se lisäksi pienentää Fingridin muita kustannuksia, niin siirtomaksuille tekee hyvää.
 
Viimeksi muokattu:
En sano että asia ei olisi näin, mutta kannattaa huomioida kuitenkin että kun koko Eurooppaa katsotaan niin muualla ei 1) lämmitetä koteja sähköllä yhtä paljon 2) ole niin suuri lämmitysenergian tarve. En usko että tämäkään ketju olisi näin aktiivinen jos teollisuuden lisäksi sähkön hinta vaikuttaisi kansalaisilla lähinnä kodinkoneiden ja valojen käyttöön...

Sitten kun lisätään Euroopan suurin volatiliteetti juuri silloin kun lämmityssähköä tarvitaan eniten niin ei välttämättä tunnukaan enää niin onnekkaalta. Vaihtoehtona on ottaa kiinteä sopimus jonka hinnat ovat vähintään kaksinkertaistuneet muutaman vuoden takaisesta. Toki siirtomaksut huomioiden sähkön hinta ei ole kaksinkertaistunut, mutta noussut silti reilusti.

Ja tähän vielä se, että Keski-Euroopassa sitä hiiltä/kaasua poltetaan maksimissaan noin 40% hyötysuhteella, kun taas Suomessa yhteistuotannon hyötysuhde energialle on yli 90%. Samalla sitä puhdasta sähköntuotantoa on ajettu alas ydinpelkojen vuoksi ja fossiilisten osuutta lisätty merkittävästi. Saksahan taitaa edelleen tuottaa 50% sähköstään fossiilisilla eikä Ranskan ydinvoimaosaamiselle ole ollut pitkään aikaan kysyntää, mikä varmasti on osiltaan vaikuttanut nykyisten ydinvoimalaitosten korkeisiin hintoihin. Samalla Suomessa sähköä tuotetaan fossiilisilla alle 5%, joten eikö Suomen pitäisi olla merkittävä päästökaupan hyötyjä? Ilmeisesti päästökaupasta vain maksetaan EU:n kassaan ja rahat valuvat sitten Unkarin fossiilisten ja ryssien tukemiseen. Suomen olisi pitänyt vaatia päästökauppaan jotakin muotoa, missä energian kulutuksen hyötysuhde otetaan mukaan päästöistä maksamisen mekanismeihin, jolloin meidän talven suurta lämmöntarvetta olisi voitu paikata tarpeen tullen fossiilisilla.

Se mikä tähän on pohjimmiltaan johtanut on ihmisten viherpesu ja turhien pelkojen lietsominen, mikä on johtanut fossiilisten nousuun Keski-Euroopassa ja toisaalta niiden osin järjettömään hylkäämiseen Suomessa. Tottakai Ukrainan sota laukaisi tämän kaiken, mutta mielestäni juurisyyt ovat syvemmällä kuin Ukrainan sota.

Tuulivoima on erinomainen energianlähde, mutta siihen kaikkien pelimerkkien laittaminen ei oikein toimi tuulettomina ja kylminä pakkaskuukausina. Sinänsä meidät pelastaa Saksan, Kiinan ja jenkkien järjetön fossiilisten poltto, jolloin nuo talvikuukaudetkin tuntuvat pian juhannuksilta.
 
En sano että asia ei olisi näin, mutta kannattaa huomioida kuitenkin että kun koko Eurooppaa katsotaan niin muualla ei 1) lämmitetä koteja sähköllä yhtä paljon 2) ole niin suuri lämmitysenergian tarve. En usko että tämäkään ketju olisi näin aktiivinen jos teollisuuden lisäksi sähkön hinta vaikuttaisi kansalaisilla lähinnä kodinkoneiden ja valojen käyttöön...

Sitten kun lisätään Euroopan suurin volatiliteetti juuri silloin kun lämmityssähköä tarvitaan eniten niin ei välttämättä tunnukaan enää niin onnekkaalta. Vaihtoehtona on ottaa kiinteä sopimus jonka hinnat ovat vähintään kaksinkertaistuneet muutaman vuoden takaisesta. Toki siirtomaksut huomioiden sähkön hinta ei ole kaksinkertaistunut, mutta noussut silti reilusti.

Se, että Suomessa käytetään niinkin paljon sähköä lämmitykseen kuin käytetään, tekee meistä vain vieläkin onnekkaampia, että sähkö on niin halpaa kuin se on. Joo, kiinteiden hinnat ovat nousseet reippaasti. Mutta se tarkoittaa, että ne ovat nousseet käytännössä ilmaisista erittäin halvoiksi.
Meinaan jos nyt katson, että millä hintaa saa halvimman määräaikaisen 24kk:n sopimuksen, niin Oomilla on energian hinta 7,7 snt/kWh. Tuo siis hinta ALV:n kanssa. About 6,2snt / kWh ilman ALV:tä.
Tuo on naurettavan halpaa sähköä, etenkin kun otetaan huomioon, että se sisältää ne hintasuojaukset. Tuo on vähemmän kuin esim. Saksan tukkusähkön keskihinta siitä huolimatta, että tuossa on mukana ne suojaukset ja se fakta, että sähkölämmittäjät käyttävät paljon, paljon enemmän sitä sähköä silloin talven kalliina kuukausina.
 
Ilmeisesti päästökaupasta vain maksetaan EU:n kassaan ja rahat valuvat sitten Unkarin fossiilisten ja ryssien tukemiseen. Suomen olisi pitänyt vaatia päästökauppaan jotakin muotoa, missä energian kulutuksen hyötysuhde otetaan mukaan päästöistä maksamisen mekanismeihin, jolloin meidän talven suurta lämmöntarvetta olisi voitu paikata tarpeen tullen fossiilisilla.

Ei vaan valtaosa päästökaupan tuloista tilitetään jäsenmaille, joiden pitää sitten käyttää valtaosa (tai kaikki) siitä rahasta päästöjen vähennyksiin. EU:lle jää loput tuloista, mutta sekin ohjataan juurikin päästöjen vähentämiseen.

Täältä voit lukea lisää:
 
Luin linkkisi, itse artikkelista jäi vähän monipuolisempi kuva.

En tiedä Busines Oulun asiantuntijan tavoitetta, vai onko toimittaja kärjistänyt viestiä.

Fingridin mielestä hanke (Aurora) on kannattava , jopa niin kannattava ettei sitä muuta se mitä 30 luvulla tapahtuu.

Pohjois-Ruotsiin suunnitelluista hankkeista on ollut juttua ja kuten artikkelissa mainittiin niin muuta haastatellut ei olleet Ollilan kanssa samoilla linjoilla.

Ja artikkellin mukaan linjalla nimenomaan saavutetaan sitä mitä sillä haetaan, pohjoista vesivoima kapasiteettia, joka siis tukee sähköverkkoa, että tasaa hintapiikkejä. Se kai mitä tässä ketjussa kovasti kaivattu.

On myös puhuttu siitä että sitä kautta voisi myös viedä sähkö, joten vakauttaisi kotimaista verkkoa ja tuotanto silloin kun hinnat lähenee nollaa. Vielä parivuotta sitten olisi se Hanhikivi putkessa, sen keskeytyminen toki vaikuttaa isoihin kulutushankkeisiin, eli se on isoilta kuluttajilta poistunut, sen varaan laskeneet joutuu miettiin vaihtoehtoja.

Jutussa väitettiin että Suomi (Fingrid?) maksaisi 80 prosenttia, budjetti n 300 miljoonaa, EU tuki 127 miljoonaa.
Jos eu tuki 42%, niin vaikka Fingrid maksaisi loput, niin se olisi 58%. (jos Fingrid maksaa tuosta 80%, niin Fingrid siis maksaisi n 46% koko verkosta)

Itse linjan kannattavuuden kannalta merkittävää se että käyttöaste korkea, Fingridin kannalta myös se että sieltä saadaan sitä vesivoima tukea, ja asiakkaiden kannalta että halpaa sähköä voidaan sinne toimittaa että sieltä voidaan myös tuoda kalliiseen aikaan, jos se lisäksi pienentää Fingridin muita kustannuksia, niin siirtomaksuille tekee hyvää.
Tämä kannattaisi toteuttaa Vaasa-Uumajasillan yhteydessä.
 
Olen laskenut energiataloutta S-E:lle, ja Metsälle jo parikymmentä vuotta.
Kysyppä konsernin ostopuolelta, mitä maksoivat polttoaineista ennen sotaa ja mitä nyt. Ei liene sattumaa, että määräaikaisten sopimusten hinnat ovat suunnilleen kaksinkertaistuneet ja polttoaineiden hinnat suunnilleen kaksinkertaistuneet samalla aikajänteellä?
Ranskan ydinvoimaosaamiselle ole ollut pitkään aikaan kysyntää, mikä varmasti on osiltaan vaikuttanut nykyisten ydinvoimalaitosten korkeisiin hintoihin.
Ranskassa on rakennettu vähemmän ja Koreassa enemmän, mutta silti korealaisten reaktoreiden tarjoukset ovat olleet aika pitkälti ranskalaisten tasolla viimeaikaisissa eurooppalaisissa projekteissa. Syy miksi hinta on korkealla johtuu etupäässä korkeista infran rakennuskustannuksista. Toisaalta voimme syytää myös TEPCO:n megalomaanista sössintää, datan vääristelyä ja turvallisuushuolien maton alle lakaisua jotka aiheuttivat Fukushiman onnettomuuden josta seurauksena oli turvallisuusvaatimusten kiristyminen (ja kustannusten nousu).
 
Viimeksi muokattu:
Tämä kannattaisi toteuttaa Vaasa-Uumajasillan yhteydessä.

Jos viittaat, että tuo rakenteilla oleva Aurora linja olisi kannattanut rakentaa tuon sillan yhteydessä, niin en kyllä näe miksi. Tuo siltahanke nyt on lähinnä RKP märkäuni. Selvitys valmistuu ehkä ensi vuonna ja sitten alkaisi vasta suunnitelu, kilpailutus, luvitus jne. joten valmista ehkä olisi joskus 2030-luvulla. Sille siirtolinjalle on tarve mahdollisimman nopeasti ja se valmistuukin onneksi jo ensi vuonna. On niin kallis projekti, että en näe miten tuo olisi taloudellisesti kannattava toteuttaa. Maanpuolustuksen kannalta taas näen niille euroille parempaakin käyttöä.
 
Ja näin ei tehdä, muutoin meillä ei olisi suosituin ja yleisin sopimustyyppi kiinteähinteiset.

frostis sanoi:
Vastasit @ frostis
"
Argumenttihan on että kiinteähintaiset hinnoitellaan niin korkealle että kuluttaja mieluummin ottaa itse hinnoitteluriskin siirtymällä pörssi tai kulutusvaikutukselliseen sopimukseen."
Sä näköjään haluat tahallasi ymmärtää väärin? Minusta Frostis on täsmälleen oikeassa. Kiinteähintaisia on vielä paljon, koska monet käyttäjä eivät halua ottaa hinnoitteluriskiä ja muistavat 2.35€/kWh hinnan ja se ei edes ole katto mihin voivat nostaa. (jo 30snt/kwh on/olisi törkeä hinta)
Homma meni sähköyhtiöiltä jopa niin överiksi, että lakia piti muuttaa niin, ettei toimitusvelvollisen sähkön hinta saa olla pelkästään dynaaminen (pörssisähköön perustuva).
 
frostis sanoi:
Vastasit @ frostis
"
Argumenttihan on että kiinteähintaiset hinnoitellaan niin korkealle että kuluttaja mieluummin ottaa itse hinnoitteluriskin siirtymällä pörssi tai kulutusvaikutukselliseen sopimukseen."
Sä näköjään haluat tahallasi ymmärtää väärin? Minusta Frostis on täsmälleen oikeassa. Kiinteähintaisia on vielä paljon, koska monet käyttäjä eivät halua ottaa hinnoitteluriskiä ....
Niiden idea toki on se että hinta on kiinteä, ulkoistetaan hetkellistä hintariskiä. toisin ei kai väitetty.

Muistelen että tästä kirjoiteltu aiemmin, ja löysinkin viimekuulta, ehkä kannattaa kelaita viestejä takaisin, vaikka lukasta alla olevat postaukset. niin ei tarvi vetää uutta kierrosta kokonaan. (tuo nimimerkk ja se ympyrä nuoli toimii linkkinä keskustelukohtaan)

Ei pyritä. Sähkönmyyjät myyvät vain sellaisia tuotteita ja niin hinnoiteltuina, että se on niille kannattavaa. Jos Helen haluaa että asiakkaat siirtyvät pörssisopimuksiin, se lopettaisi kiinteiden myynnin. Mutta se ei lopeta, sillä oikein hinnoiteltuna ne ovat sille kannattavia.
Sulle on jo vaikka kuinka monta kirjoittajaa, joista osa työskentelee alalla, vääntänyt että myyjille kiinteät sopimukset ovat HYVÄ asia ja siksi ne niitä myyvät. Älä siis sekoita sun irrationaalisia henkilökohtaisia antipatioita pörssisähköä kohtaan tähän keskusteluun. Kaikki saavat ja voivat ostaa kiinteitä sopimuksia nyt ja tulevaisuudessa, ja niitä mielellään asiakkaille myös myydään. Siksi ne ovat suosituin sopimustytyppi. Asia on perusteltu sulle kymmeniä kertoja ja sä olet ainoa kirjoittaja täällä, jolle asian ymmärtäminen näyttää tuottavan valtavia ongelmia.
 
Tottakai pyrkivät, ne ovat ihan normaaleja liikeyrityksiä. Suurimmalla osalla voitto esimerkiksi vuodelta 2023 on ollut hyvin toimeentulevan yrityksen tasolla, esim. noin 10% liikevoittoprosentteja kun kävin läpi muutaman firman tilinpäätökset.



Ööh... onko tämä jotenkin uutinen sinulle, näin sähköpörssi toimii? Tosin tuulivoiman kohdalla varsinkin pitää huomioida profiilitappio eli se että laitosten tuottaessa eniten hinnat ovat yleensä matalimmillaan eli tuulivoimantuottajat (jos eivät ole ennakkoon myyneet tuotantojaan tai suojanneet tuotantoja) saavat yleensä huonon hinnan tuotannoistaan. Vielä viitisen vuotta sitten profiilitappiot pyörivät yksinumeroisissa prosenteissa. Viime vuonna prosentti oli niinkin karmaiseva kuin 35 (keskimääräisellä tuulivoimalalla).



Tästä näkyy että kuvittelet että tarjoushinnan asetanta tapahtuisi sähkölle samaan tapaan kuin muille tuotteille. Tuotannot tarjotaan pörssiin (niiltä osin kuin niitä ei ole ennakkoon myyty) ja rajahinnaksi ne parjatut tuulivoiman tuottajat laittavat yleensä nollan. Joskus aiemmin laittoivat -500€/MWh, sitä virhettä sentään ei enää juuri toisteta.

Sähkön myyntiyhtiöissä kaikilla myyjillä on noin periaatteessa samat lähtökohdat. Puhtaan pörssisähkön päälle laitetaan kate ja sitten yritetään saada myyntiä. Kiinteitä sopimuksia myydessä kaikilla on samat markkinafundamentit käsillä ja hinnat kiinnitetään samoihin futuureihin kiinni, lisättynä katteella. Toistaiseksi voimassaoleviin sopimuksiin sovelletaan hieman monimutkaisempaa laskentaa missä joudutaan arvioimaan asiakkaiden määrää, vaihtuvuutta, kulutusta kunakin futuurijaksona jne. Päälle lätkäistään läski kate koska TV-asiakkaat ovat lypsylehmiä. Tämän takia kaikkien myyjien hinnat seurailevat toisiaan koska kaikilla on sama "raaka-aine" mistä tuotetta muodostetaan. Kilpailu tapahtuu katteella, mielikuvilla ja palvelulla.

Ja odotan että tässä kohtaa alat valittamaan että yhtiöillä on omaa tuotantoa. Niin on. Jotkin harvat yhtiöt jakavat edullisen oman tuotannon hyödyt asiakkaille edullisempana sähkönä, usein toki vain oman verkon alueelle. Iso osa tekee tulosta, pitäen tuotannon tuotantoyhtiössä ja myynnin myyntiyhtiössä, yhdistäen nämä vasta konsernitasolla.



Niin. Tuotantopaletti on aika pitkälle erinäköinen kuin oli vielä vuonna 2021 ja Venäläistä sähköä, kaasua ja hiiltä ei täällä näy.



Vuosikertomuksissa on aika avoimesti tietoja saatavilla jos niitä osaa lukea. Eivätkä nuo muutkaan tiedot mitään sotasalaisuuksia ole, onhan noita alan julkaisuja missä ainakin dekadit on tuotantohintojen osalta oikein vaikka viimeisimmät hienosäädöt puuttuvatkin. Aika moni yhtiö teki 2023 hyvin normaalin tuloksen, 2022 tilapäinen häiriö ei juuri enää näkynyt tuloksissa eikä liikevaihdoissa enää viime vuonna.

Pörssin tarjoushintoja ei tietenkään julkisuuteen vuodeta, mutta ei siellä mitään raflaavaa oikeasti ole. Se että tuotantolaitoksia tarjotaan blokkeina ja käytössä on hintaportaita tarjouksissa ei pitäisi olla mikään uutinen eikä sekään että hinnan pohjalta jopa ydinvoima säätää tehoa (jonkin verran) ja tuulivoimakin on tosiaan lopettanut negatiivisten tarjousten tekemisen mikä johtaa siihen että niitä negatiivisia hintojakin nähdään pörssisähkössä paljon harvemmin. Tuotantopuolen hinnan asettavat talvella vesivoiman ja yhteistuotannon laitokset, joskus kriisitilanteissa kulutusjoustajat (teollisuus). Samoin ostopuolella on käytössä hintaportaat jos on tiedossa että tietyillä hintatasoilla kuorma lähtee joustamaan alaspäin.



Tämä alleviivaa sitä ettei sulla on pienintäkään hajua siitä miten sähkömarkkina toimii. Ei se että teollisuudelle on myyty "halvemmalla" tarkoita sitä että heillä olisi joku etuajo-oikeus sähköenergiaan mitä verkosta tulee. Eurot ja kilowatit kulkevat ihan omaa elämäänsä. Ihan samalla tavalla se 2.35€/kWh hinta sulki teollisuuskäyttäjien pääkytkimiä kuin kotitalouksien ellei hintaa oltu kiinnitetty.



Se että ihmiset asuvat sähkölämmitteisessä harakanpesässä on tragedia, mutta älä nyt siitä sähköyhtiöitä syytä. Ja jälleen kerran, jos asuisin sähkölämmitteisessä harakanpesässä niin kiinteä sähkösopimus olisi paras vakuutus. Jos jostain syystä niiden myynti lopetetaan niin palataan asiaan, lupaan haastatella sitten useampaa tuttua sähköfirman toimitusjohtajaa ja kysyä jokaiselta että miksi.
En minä tuulivoimaa parjaa, vaan sitä että meillä ei huolehdita sähköntuotannon omavaraisuudesta tuulettomina pakkaspävinä. Tuulivoima on ihan hyvä asia, mutta
jonkun pitäisi huolehtia perus- ja säätövoimasta. Koska vapaaehtoisia ei ole, niin kaikilta "käyttömaksuna" ja valtio hoitaa noiden tarvittavien voimaloiden teon.

Se on selvää, että firmat osaavat poistoilla yms järjestelyillä tasettaan muokata, siksikin toi käyttömaksu olisi parempi ja jos tätä menoa jatketaan rahastamista saattaa käydä noi poistotkin pienemmiksi. Poistoillakin on rajansa ja eiköhän seuraava hallitus viimeistään pyri isompia voittoja leikkaamaan.

Sanot mitä sanot, mutta viime vuodet ovat selkeästi näyttäneet. Pyrkimyksen siirtää pienyrittäjät ja kuluttajat maksumiehiksi hintoja korottamalla sekä toimimaan
kovilla pörssisähkön hinnankorotuksilla "säätövoimana" ja näin yleensä tuulettomilla pakkaspäivinä. Monet suuryritykset saavat "Mankala-sähköä" tai kyenneet neuvottelamaan kohtuuhintaiset pitkäaikaiset sopimukset.

Kun toimit tuulivoima-alalla uskon, että on ikävää lukea valituksia hinnoista. Eihän se suoraan tuulivoiman syy ole. Mutta kiertäen se valitettavasti vaikuttaa siihen, että
meillä ei ole sitä säätö-/perusvoimaa riittävästi (investointihaluttomuus) tuulettomille (taas voisi luulla tuulivoiman moittimiseksi, pakko kirjoittaa ettei tahallaan väärin ymmärretä) pakkaspäiville.

Uskon kyllä ihan hyvin ymmärtäväni syyt ja seuraukset ja että sinäkin tiedät näin olevan.

Öljy on helpompi kuljettaa ympäri maailmaa, Venäjän öljyntuotanto on pysynyt melkein vakiona. Suomessa bensan hinta on enimmäkseen veroa, eli muuttuu lähinnä 4 vuoden välein. Jos sähkövero olisi 100snt/kWh lopputulos olisi samanlainen.
Ostin Bensaa kalleimmillaa 2.68€/litra, bensan veroa taitaa olla jotain 72snt?/litra, veroa on muistaakseni laskettu 3.9snt/litra tämän hallituksen toimesta.
Ei tuota kovenpaa sähkönhinnan nousua verotuksen muutoksilla pysty selittämään. 2021 ja 2024 bensan hinta on aika vastaava, mutta sähkön kiinteähintainen
on mulla vieläkin hivenen yli 2-kertaa suuremp (Pahimmillaan oli n. 9-kertainen).
Kilpailutilanne ollee erilainen sähkö ja polttoainepuolella.
 
Viimeksi muokattu:
meillä ei ole sitä säätö-/perusvoimaa riittävästi (investointihaluttomuus) tuulettomille (taas voisi luulla tuulivoiman moittimiseksi, pakko kirjoittaa ettei tahallaan väärin ymmärretä) pakkaspäiville.
Ymmärtääkseni meiltä ei ole sähköloppunut, ja meille valmistumassa se pohjoisen siirtolinja mikä parantaa tilannetta.

Ja, tuosta perusvoimasta keskusteltu aiemmin, muistaakseni meillä taitaa olla ydinvoimaa suurin piirtein sen verran minkä verran meillä on ns peruskulutusta. Ja kukaan ei halua siitä maksaa, niitä on jotka haluavat halpaa sähköä, jonka maksaa joku muu, nyt vain yritetään ideoida kenelle se maksu velvollisuus tuutaaan. Jos sen tuuttaa halvan sähkön tuottajile, niin sitten katoaa se halpasähkö, veronmaksajat, se kai todettiin huonoksi ideaksi, jos tuuttaat sen siirtomaksuihin, niin se kai oikean suunainen kohde, mutta maksajia on siis sähkönkäyttäjä, siirtyy energia hinnasta vain siirtomaksuihin, mutta netto vaikutus on kallis, jos ei keksitä sitä taika voimalaa jolla voisi tuottaa sitä halpaa säätövoimaa.

Jos haikaillaan hanhikiveä niin siinä toteutu venäjä riski, jota ei voinut enempää kasvattaa.
 
Ymmärtääkseni meiltä ei ole sähköloppunut, ja meille valmistumassa se pohjoisen siirtolinja mikä parantaa tilannetta.

Ja, tuosta perusvoimasta keskusteltu aiemmin, muistaakseni meillä taitaa olla ydinvoimaa suurin piirtein sen verran minkä verran meillä on ns peruskulutusta. Ja kukaan ei halua siitä maksaa, niitä on jotka haluavat halpaa sähköä, jonka maksaa joku muu, nyt vain yritetään ideoida kenelle se maksu velvollisuus tuutaaan. Jos sen tuuttaa halvan sähkön tuottajile, niin sitten katoaa se halpasähkö, veronmaksajat, se kai todettiin huonoksi ideaksi, jos tuuttaat sen siirtomaksuihin, niin se kai oikean suunainen kohde, mutta maksajia on siis sähkönkäyttäjä, siirtyy energia hinnasta vain siirtomaksuihin, mutta netto vaikutus on kallis, jos ei keksitä sitä taika voimalaa jolla voisi tuottaa sitä halpaa säätövoimaa.

Jos haikaillaan hanhikiveä niin siinä toteutu venäjä riski, jota ei voinut enempää kasvattaa.
Sä se uskot kuin vuoreen?, että Ruotsista saadaa sähköä, vaikka monet asiantuntijat epäilevät, että Auroran valmistuttua jopa jo 2026 Suomesta alettaisiin viedä Ruotsiin.
Pohjoisruotsiin rakennettavalle teollisuudelle.

Sähkö on välttämättömyys tuote myös tuulettomina pakkaspäivinä ja me koko ajan lisäämme myös sähköllä lämmityskäyttöä, maalämpöpumput tarvitsevat sähköä.
Se on selvää, että aina maksaja on sähkönkäyttäjä.
Muistanet myös, että kuluttajien kyky vähentää sähkönkäyttöä on jo pitkälti "ulosmitattu" korkeilla hinnoilla aikaansaadun säästämisen johdosta.
 
Sä se uskot kuin vuoreen?, että Ruotsista saadaa sähköä, vaikka monet asiantuntijat epäilevät, että Auroran valmistuttua jopa jo 2026 Suomesta alettaisiin viedä Ruotsiin.
Pohjoisruotsiin rakennettavalle teollisuudelle.

Ymmärrän että ketjun kaikkia viestejä ei kannata lukea, mutta aiheesta useita, ja lainaan yhtä
Luin linkkisi, itse artikkelista jäi vähän monipuolisempi kuva.

En tiedä Busines Oulun asiantuntijan tavoitetta, vai onko toimittaja kärjistänyt viestiä.

Fingridin mielestä hanke (Aurora) on kannattava , jopa niin kannattava ettei sitä muuta se mitä 30 luvulla tapahtuu.

Pohjois-Ruotsiin suunnitelluista hankkeista on ollut juttua ja kuten artikkelissa mainittiin niin muuta haastatellut ei olleet Ollilan kanssa samoilla linjoilla.

Ja artikkellin mukaan linjalla nimenomaan saavutetaan sitä mitä sillä haetaan, pohjoista vesivoima kapasiteettia, joka siis tukee sähköverkkoa, että tasaa hintapiikkejä. Se kai mitä tässä ketjussa kovasti kaivattu.

On myös puhuttu siitä että sitä kautta voisi myös viedä sähkö, joten vakauttaisi kotimaista verkkoa ja tuotanto silloin kun hinnat lähenee nollaa. Vielä parivuotta sitten olisi se Hanhikivi putkessa, sen keskeytyminen toki vaikuttaa isoihin kulutushankkeisiin, eli se on isoilta kuluttajilta poistunut, sen varaan laskeneet joutuu miettiin vaihtoehtoja.

Jutussa väitettiin että Suomi (Fingrid?) maksaisi 80 prosenttia, budjetti n 300 miljoonaa, EU tuki 127 miljoonaa.
Jos eu tuki 42%, niin vaikka Fingrid maksaisi loput, niin se olisi 58%. (jos Fingrid maksaa tuosta 80%, niin Fingrid siis maksaisi n 46% koko verkosta)

Itse linjan kannattavuuden kannalta merkittävää se että käyttöaste korkea, Fingridin kannalta myös se että sieltä saadaan sitä vesivoima tukea, ja asiakkaiden kannalta että halpaa sähköä voidaan sinne toimittaa että sieltä voidaan myös tuoda kalliiseen aikaan, jos se lisäksi pienentää Fingridin muita kustannuksia, niin siirtomaksuille tekee hyvää.

Sähkö on välttämättömyys tuote myös tuulettomina pakkaspäivinä ja me koko ajan lisäämme myös sähköllä lämmityskäyttöä, maalämpöpumput tarvitsevat sähköä.
Se on selvää, että aina maksaja on sähkönkäyttäjä.
Paljon tullut kuvailemaasi kulutusta, mutta sen luonne on muuttunut, vuosikymmeniä sitten lämpöpumpujen mitoitus oli sellainen että niiden hyötysuhde kireillä pakassilla läheni suorasähköä. mitoitus ja tekniikka muutoksia tapahtunut ja meillä on kapasiteettia millä noista selvitään.

Ja pidemmässä juoksussa sähkönkulutuksen lisääntymistä syntyy niillä sektoreilla joka pystyy mukautuun tarjontaan.(hintaan), mikä tekee tuotannon lisäämisestä kanattavempaa ja mikä myös leikkaa piikki hintoja. siis ihan markkinaehtoisesti.

Jos mietit lämmöntuotantoa, niin kaukolämpötuotannossa jos siirrytään maalämpö tyyppisiin , niin se osaltaa pohjaa halvan sähkön käyttöön, joka tekee sähköntuotannon lisäämisestä kannattavampaa, siinä arveluttaa se että häviääkö samalla sähkölämpövoimaloiden tuotantoa, tavallaan joo, mutta lähinnä fossiilisen osalta, jäljelle jää kuitenkin biolämpösähkö voimaloita, joilla sen rajallisen polttoaineen käyttöä hyödynnetään silloin kuin paras hyöty.

Jotekin muistelen että näkistäkin olisi aiemmin kirjoiteltu.
 
Tämä kannattaisi toteuttaa Vaasa-Uumajasillan yhteydessä.

Tuo oli jo selvitetty kerran... Mutta Aurorat 1 ja 2 ovat halvempia .. ja hyöty suurempi. Alun perin ajatus oli kai että Suomi hyötyisi ruotsin tuulivoimasta, mutta sitten Suomeenkin rakennettiin tuulivoimaa niin paljon että länsirannikon verkko on ruuhkautunut... Niin ei enää ajankohtaista merikurkun kaapelin kanssa..

(Ja silta on myös turha)
 
Kiinteähintaisia on vielä paljon, koska monet käyttäjä eivät halua ottaa hinnoitteluriskiä ja muistavat 2.35€/kWh hinnan ja se ei edes ole katto mihin voivat nostaa. (jo 30snt/kwh on/olisi törkeä hinta)
Ei, kyllä niitä määräaikaisia tehdään ihan muista syistä. Se 2,35 ei haitannut yhtään. Päinvastoin se oli tilaisuus tienata kun sattui olemaan kotona. Pelkästään periaatteellista peppukipua on volista yhden päivän laskusta kun vuositasolla jää voitolle. Vakuuttamisen hinta kun on ollut pitkään kohtuuton. Nyt viime aikoina toki on ollut aika maltillisia 8c hintoja, joihin voisi tarttua mutta ei nyt sentään 24kk ajaksi. Riski on suht pieni kun kuitenkin menee alle 30 MWh/a. :psmoke:
 
En minä tuulivoimaa parjaa, vaan sitä että meillä ei huolehdita sähköntuotannon omavaraisuudesta tuulettomina pakkaspävinä. Tuulivoima on ihan hyvä asia, mutta
jonkun pitäisi huolehtia perus- ja säätövoimasta. Koska vapaaehtoisia ei ole, niin kaikilta "käyttömaksuna" ja valtio hoitaa noiden tarvittavien voimaloiden teon.

Kun toimit tuulivoima-alalla uskon, että on ikävää lukea valituksia hinnoista. Eihän se suoraan tuulivoiman syy ole. Mutta kiertäen se valitettavasti vaikuttaa siihen, että
meillä ei ole sitä säätö-/perusvoimaa riittävästi (investointihaluttomuus) tuulettomille (taas voisi luulla tuulivoiman moittimiseksi, pakko kirjoittaa ettei tahallaan väärin ymmärretä) pakkaspäiville.

Ongelma tässä on että Suomessa on jo Fingridin alaisuudessa kohtuullisesti säätövoimaa. Se ei vain ole markkinalla vaikuttamassa hintaan. Eli edelleenkin sinä haikailet sen perään että valtio (lue: veronmaksajat) tavalla tai toisella kustantaisi perus/säätövoiman lisäämisen että juuri sinun ei tarvitsisi huolehtia korkeista sähkön piikkihinnoista. Jos kuvittelet että tämmöinen "käyttömaksu" revittäisiin sähköyhtiöiltä ilman että se valuisi hintoihin niin minulla olisi pari edullista siltaa kaupan.

Hinnat ovat mitä ovat, ei minua juuri hetkauta niistä valitus. Tokihan sitä pyörittää päätänsä kun katselee ennusteita esimerkiksi tuulivoiman määrästä 2030-luvulla ja tietää että niillä ennusteilla ei ole mitään todellisuuspohjaa koska niillä ei ole kaupallista tulevaisuutta. Minä en työkseni mieti kuluttajasähkön hintaa, pikemminkin voimaloiden kannattavuutta 30 tai 60 vuoden spektrillä. Ja en toimi pelkästään "tuulivoima-alalla", firmalla on tuotantopaletissa ihan kaikkea vedestä ydinvoimaan, oli aikoinaan myös niitä haikailemiasi hiili- ja öljylauhteita. Viime vuosina nyt on vaan keskitytty tuulivoimaan koska sitä on rakennettu.

Sanot mitä sanot, mutta viime vuodet ovat selkeästi näyttäneet. Pyrkimyksen siirtää pienyrittäjät ja kuluttajat maksumiehiksi hintoja korottamalla sekä toimimaan kovilla pörssisähkön hinnankorotuksilla "säätövoimana" ja näin yleensä tuulettomilla pakkaspäivinä.

Edelleenkin, jos koet näin niin voin kertoa että se kuluttaja on sitten ollut se "maksumies" aina. Suuryhtiöillä on joko omaa sähköntuotantoa tai muuten halvemmat hinnat (joko suora osallistuminen sähköpörssiin tai välitysfirman kautta). Tällöinkin se suuryritys saa sähkönsä pörssistä ehkä yhden (1) eurosentin per kWh halvemmalla kuin edullisin kuluttajasopimus. Iso ero syntyy erilaisesta verotuksesta.

Edelleenkin en usko että sinulla on oikeaa kuvaa siitä miten sähköyhtiöt asettavat hintansa esimerkiksi kuluttajille vaikka se on sinulle selitetty lukuisia kertoja. Elät edelleenkin jossain kuvitelmassa missä Isot Pahat Sähköyhtiöt ovat yhdessä päättäneet sikarinsavusissa kabineteissa lähteä kairaamaan kuluttajaa ahteriin. Jos väität ymmärtäväsi niin kerrohan miksi suojaustoiminnan onnistuminen on niin tärkeää sähkön myyntiyhtiön tuloksenteolle. Ja miksi pahimpina sekoiluhetkinä tarjottiin 35snt/kWh kiinteitä sopimuksia mihin jotkut lähtivät mukaan, mutta vastaavat hinnat ovatkin nyt 8snt/kWh? Eikö myyntiyhtiöiden yhdessä rintamassa olisi kannattanut jättää hinnat tuolle paljon korkeammalle tasolle?
 
Sä se uskot kuin vuoreen?, että Ruotsista saadaa sähköä, vaikka monet asiantuntijat epäilevät, että Auroran valmistuttua jopa jo 2026 Suomesta alettaisiin viedä Ruotsiin.
Pohjoisruotsiin rakennettavalle teollisuudelle.

Sähkö on välttämättömyys tuote myös tuulettomina pakkaspäivinä ja me koko ajan lisäämme myös sähköllä lämmityskäyttöä, maalämpöpumput tarvitsevat sähköä.
Se on selvää, että aina maksaja on sähkönkäyttäjä.
Muistanet myös, että kuluttajien kyky vähentää sähkönkäyttöä on jo pitkälti "ulosmitattu" korkeilla hinnoilla aikaansaadun säästämisen johdosta.

Sä nyt tässä taas sekoitat kaksi asiaa Aurora-linjan osalta:
1. Mihin suuntaan sähköä virtaa enemmän keskimäärin vuoden aikana.
2. Mihin suuntaan sähköä virtaa silloin, kun on ne tuulettomat pakkaspäivät.

Kohdassa 1. voidaan hyvinkin mennä siihen pisteeseen, että vuoden aikana keskimäärin sähköä virtaa enemmän Suomesta Ruotsiin kuin Ruotsista Suomeen. Tosin en olisi tuosta kovinkaan varma, mutta mahdollista se on.

Kohdassa 2. taaskin lähes varmasti hamaan tulevaisuuteen asti sähkö virtaa Ruotsista Suomeen. Tuo johtuu siitä, että miten sähkön pörssihinta muodostuu.
Jos on kaksi sähkön myyntialuetta, tässä tapauksessa Suomi ja Pohjois-Ruotsi (SE1), jotka on yhdistetty siirtoyhteyksillä, niin noiden väliset hinnat ovat myös yhdistettyjä.
Jos toisella alueella alkaa sähkö käymään vähiin, niin se sähkön pörssihinta sillä alueella alkaa nousemaan. Mutta koska nuo kaksi aluetta ovat yhdistetty sillä siirtolinjalla, niin myös sen toisen alueen hinta nousee samaa tahtia, kuin sen alueen, jossa sähkö alkaa käymään vähiin.
Ainoa tapa miten tuo hintojen linkitys voidaan rikkoa on se, että ne siirtolinjat pusketaan täyteen sähköä sieltä toisesta suuntaa. Jolloin noiden alueiden hinnat erkanevat toisistaan.

Eli siis, käytännössä tämä tarkoittaa, että jos tuulettomana pakkaspäivänä Suomessa aletaan lähestymään sitä tilannetta, että sähkö alkaa loppumaan, niin meillä hinnat alkavat nousemaan sinne > 1000e / MWh. Jolloin Suomessa halvoilla kiinteillä hinnoilla sähkönsä ostanut teollisuus alkaa joustamaan ja myymään sähköä takaisin pörssiin. Mutta jos Pohjois-Ruotsin siirtolinjat eivät tuolloin ole täysillä Suomen suuntaan, niin myös siellä Pohjois-Ruotsissa sen hinta nousee sinne > 1000e / MWh. Joka aiheuttaa saman reaktion Pohjois-Ruotissa, kaikki se uusi energiaintensiivinen teollisuus alkaa myymään sitä sähköä takaisin pörssiin.
Eli Aurora-linja parantaa merkittävästi sähkön saantivarmuutta Suomessa. Koska tilanne, missä Suomessa sähkö loppuisi ja Pohjois-Ruotsin siirtolinjat eivät puske täysillä sähköä Suomesta Ruotsiin on käytännössä mahdoton (poislukien joku vikaantuminen noissa siirtolinjoissa).
 
Tuo oli jo selvitetty kerran... Mutta Aurorat 1 ja 2 ovat halvempia .. ja hyöty suurempi. Alun perin ajatus oli kai että Suomi hyötyisi ruotsin tuulivoimasta, mutta sitten Suomeenkin rakennettiin tuulivoimaa niin paljon että länsirannikon verkko on ruuhkautunut... Niin ei enää ajankohtaista merikurkun kaapelin kanssa..

(Ja silta on myös turha)


Sillan yhteyteen saadaan 1000 tuulivoimalaa huollettua kumipyörillä...eli jos tuulivoima haluttaisiin niin siellä on tuulisin paikka.
Myöskin Suomi on pussinperä...pyöräliikenne sillan kautta nopeuttaisi matkoja eurooppaan ainakin 11 tuntia.

 
Viimeksi muokattu:
Sillan yhteyteen saadaan 1000 tuulivoimalaa huollettua kumipyörillä...eli jos tuulivoima haluttaisiin niin siellä on tuulisin paikka.
Myöskin Suomi on pussinperä...pyöräliikenne sillan kautta nopeuttaisi matkoja eurooppaan ainakin 11 tuntia.


Mitään järkeä alkaa tuulivoimaa yhdistämään siltaa. Tuulivoima kannattaa tehdä sinne missä on parhaat tuuliolosuhteet ei sinne missä joku silta on. Paljon järkevämpi mennä suoraan laivalla Eurooppaan kun alkaa vaasaan ajelemaan. Paljon pienemmät päästöt kun se rekka ajetaan laivaan kuin aletaan jostain vaasan kautta kiertämään.
 
Mitään järkeä alkaa tuulivoimaa yhdistämään siltaa. Tuulivoima kannattaa tehdä sinne missä on parhaat tuuliolosuhteet ei sinne missä joku silta on. Paljon järkevämpi mennä suoraan laivalla Eurooppaan kun alkaa vaasaan ajelemaan. Paljon pienemmät päästöt kun se rekka ajetaan laivaan kuin aletaan jostain vaasan kautta kiertämään.


Merenkurkussa on juuri kaikista parhaat tuuliolosuhteet...siksi sinne tehdyt keinotekoiset pitkät saaret poikittain sillan suhteen antaa parhaan ajateltavissa olevan tuuulivoimahyödyn...aivan poikkeuksellisen.
 
Merenkurkussa on juuri kaikista parhaat tuuliolosuhteet...siksi sinne tehdyt keinotekoiset pitkät saaret poikittain sillan suhteen antaa parhaan ajateltavissa olevan tuuulivoimahyödyn...aivan poikkeuksellisen.

Jotenkin kyllä tuntuu siltä, että noin massiivisten saarien rakentaminen ei toisi mitään hyötyä verrattuna siihen, että ne rakennettaisiin perinteisin menetelmin. Meinaan pitää olla aika helvetin pitkiä saaria, että niihin saa mitenkään järkevästi merituulivoimaa.
 
Merenkurkussa on juuri kaikista parhaat tuuliolosuhteet...siksi sinne tehdyt keinotekoiset pitkät saaret poikittain sillan suhteen antaa parhaan ajateltavissa olevan tuuulivoimahyödyn...aivan poikkeuksellisen.

Ja hinta on sitten jotain järjetöntä moisten keinosaarien rakentamisen osalta. Ihan yhtä hyvää aluetta näkyi olevan muuallakin merituulivoiman rakentamiseen Syken selvityksen perusteella. Ei siis mitenkään poikkeuksellinen alue tuulivoimaa ajatellen. Merituulivoima on vaan niin kallista, että sitä ei paljon sen takia ole rakennettu.
 
Vaasa-Umajan välillä ei vain ole merkittävästi liikennettä joka tästä hyötyisi. Vaikea nähdä että eteleä-Suomen rahti kiertäisi Vaasan kautta. Helsinki-Vaasa on kuitenkin 5h ja Umea-Tukholma 8h. Parempi olisi rakentaa siihen pato niin saataisiin sentään sähköä.
 
Vaasa-Umajan välillä ei vain ole merkittävästi liikennettä joka tästä hyötyisi. Vaikea nähdä että eteleä-Suomen rahti kiertäisi Vaasan kautta. Helsinki-Vaasa on kuitenkin 5h ja Umea-Tukholma 8h. Parempi olisi rakentaa siihen pato niin saataisiin sentään sähköä.


Siitä pääsee suoraan myös Åreen.

Meillähän on jatkuvasti ahtaajat ja jäänmurtajat lakossa....se loppuu heti.
 
Ja hinta on sitten jotain järjetöntä moisten keinosaarien rakentamisen osalta. Ihan yhtä hyvää aluetta näkyi olevan muuallakin merituulivoiman rakentamiseen Syken selvityksen perusteella. Ei siis mitenkään poikkeuksellinen alue tuulivoimaa ajatellen. Merituulivoima on vaan niin kallista, että sitä ei paljon sen takia ole rakennettu.


Ei ole olleenkaan kova hinta ....siinä on alle 10 metriä vettä...tuskin kahta metriä pääosin.

Ruotsi maksaa puolet ja loput EU.
 
Ei ole olleenkaan kova hinta ....siinä on alle 10 metriä vettä...tuskin kahta metriä pääosin.

Ruotsi maksaa puolet ja loput EU.

Taas puuttuu kaikki realiteetit. Miksi Ruotsi maksaisi tuosta penniäkään? EU tuskin myöskään tuolle antaa mitään tukia, kun ei tuolle reitille ole mitään suurta tarvetta. Liikennemäärät ei tule mitään huimia olemaan. Hinta pelkälle sillalle ilman mitään tuulivoimaloiden keinosaaria on arvioiden mukaan 3-5miljardia. Nämä arviot on aina ylioptimistisia, joten jossain 5-10 miljardin välissä voi olla realistisempi hinta. Siihen päälle sitten ne 1000 tuulivoimalan keinosaaret, niin eiköhän siinä päädytä yli 10 miljardiin.
 
Siitä pääsee suoraan myös Åreen.

Meillähän on jatkuvasti ahtaajat ja jäänmurtajat lakossa....se loppuu heti.

Jos haluat käydä keskustelua tuosta sillasta, niin sitten suosittelen, että luot sille oman ketjun (jos sellaista ei jo ole).

Tämän ketjun alle tuo keskustelu ei kuitenkaan kuulu, kerta tuollainen sillan rakentaminen ja merituulivoiman rakentaminen ovat kaksi eri asiaa.
 
Sinänsä meidät pelastaa Saksan, Kiinan ja jenkkien järjetön fossiilisten poltto, jolloin nuo talvikuukaudetkin tuntuvat pian juhannuksilta.
Ei Suomi niin onnekas ole. Suomella hyvä potentiaali muuttua arktiseksi alueeksi, jolloin juhannus tuntuu tammikuulta. Arktinen merijää ulottuisi Brittein saarille asti.

 
Jos haluat käydä keskustelua tuosta sillasta, niin sitten suosittelen, että luot sille oman ketjun (jos sellaista ei jo ole).

Tämän ketjun alle tuo keskustelu ei kuitenkaan kuulu, kerta tuollainen sillan rakentaminen ja merituulivoiman rakentaminen ovat kaksi eri asiaa.


Tässä ne juurkin voisi yhdistää tehokkaasti. Meniko boksisi ulkopuolle tämä tehokas ajattelu joka toisi massiivisia säästöjä ?
 
Tässä ne juurkin voisi yhdistää tehokkaasti. Meniko boksisi ulkopuolle tämä tehokas ajattelu joka toisi massiivisia säästöjä ?

Ei vaan en näe mitään etua noiden yhdistämisestä. Sä puhuit jotain keinotekoisista saarista, mutta ne eivät mitenkään järkevästi sovi tälläiseen.
Ei ole mitään järkeä rakentaa jotain kilometrin levyistä tekosaarta vain, että sille saadaan kaksi tuulivoimalaa. Paljon pienemmällä vaivalla rakentaa ne perinteiset perustukset niille tuulivoimaloille, etenkin jos kyse on jostain Merenkurkun kaltaisesta todella matalasta merialueesta. Myöskään se silta ei tarvi mitään isoja keinotekoisia saaria, vaan rakennustavasta riippuen joko ei ollenkaan tai sitten ehkä muutaman pikkasen sitä siltaa leveämmän saaren. Ei kuitenkaan mitään sellaista, että niihin kannattaisi rakentaa tuulivoimaloita.
 
Mitä säästöä syntyy siitä että täytetään merta (myllyjen välistä aluetta) tarpeettomasti.

Ei vaan en näe mitään etua noiden yhdistämisestä....

Jos siihen pykätään se silta enivei, niin niitä viereen tehtäviä myllyjä rakentamaan ja huoltamaan mennessä ei tarvitse erikoisvalmisteista(?) kallista laivaa(mikä tarvitaan "tavallisille" merituulivoimaloille), vaan sinne pääsee sitä siltaa pitkin samoilla kumipyörillä kuin niitä maatuulivoimaloitakin huoltamaan ja rakentamaan mentäessä. Yhdelle myllylle ei myöskään tarvi mitään kilometrin levyistä tekosaarta tehdä, vaan suunnilleen saman kokoinen betonikakku kuin maatuulivoimalallekin, toki perustuksia pitää tehdä vähän eri tavalla, mutta toisaalta metsää ei tarvitse raivata. Ihan sillan viereen noita tuskin kuitenkaan voisi laittaa(koska turvaetäisyydet), mutta tuskin kovin montaa sataa metriä tarvisi sivuunkaan laittaa.

Lisäksi jos tuollainen silta rakennettaisiin, niin siihen olisi helppo(?) ympätä samaan myös Vaasa-Uumaja siirtolinja, mihin noi myllytkin voisi samalla kytkeä.

Eli jos tuo Vaasa - Uumaja silta joskus päätettäisiin rakentaa, niin olisi siihen nähdäkseni fiksua ripotella tuulimyllyjä ja siirtolinja viereen, koska sielä myllätään isoilla koneilla isoja perustuksia samaan aikaan enivei, niin siinä olisi selviä synergiaetuja rakentamisen suhteen. Jos tälläisen aspektin viitsii ottaa huomioon niin mielestäni tästäkin on ihan asiallista keskustella tässä triidissä. Jos joku tekee ko. sillalle oman triidin ja sielä joku mainitsee että eikö samalla olis fiksua rakentaa viereen tuulimyllyjä, niin joku nohevana taas ohjaa hänet tähän triidiin keskustelemaan niistä tuulimyllyistä, ja taas piiri pieni pyörii...

Tuon sillan kannattavuus(myllyillä ja siirtolinjalla tai ilman) muuten toki on vähän kyseenalainen. Nytten siinä ei ole mitään kovin massiivista laivaliikennettä muodostunut, mutta toisaalta jos siitä pääsis helposti kumipyörillä ylitse niin se saattaisi houkutella jotakin ihan uutta trafiikkia tuolle välille. Tukholman suuntaan tuota kautta tuskin kannattaa ajella, mutta siitä voi täräyttää suoraan Norjaan ja Atlantin rantaan paljon lyhemmin.
 
Jos siihen pykätään se silta enivei, niin niitä viereen tehtäviä myllyjä rakentamaan ja huoltamaan mennessä ei tarvitse erikoisvalmisteista(?) kallista laivaa(mikä tarvitaan "tavallisille" merituulivoimaloille), vaan sinne pääsee sitä siltaa pitkin samoilla kumipyörillä kuin niitä maatuulivoimaloitakin huoltamaan ja rakentamaan mentäessä.
Riippuu varmaan operaattorista ja siitä miten alus kapasiteettia on. ja sen kustannus vs se että sillalle tehdään huoltoliittymät/paikat, reitti sille myllylle, oletus siis että se on niin kaukana siitä sillasta että täyttää joutuu, tai siltaa tehdä.

Metri siltaa maksaa jonkin verran, toki vähän riippuen pitääkö sinne voida viedä kommenentteja, vai vain henkilökäyntejä varten.

Lisäksi jos tuollainen silta rakennettaisiin, niin siihen olisi helppo(?) ympätä samaan myös Vaasa-Uumaja siirtolinja, mihin noi myllytkin voisi samalla kytkeä.
Silta infrasta varmaan voisi olla hyötyä ja se mitä voidaan hyödyntää niin kannattaa toki käyttää.

Mutta nyt erottaa massiiviset hyödyt, jonkinlaisista hyödyistä, enkä nyt ihan vielä vakuuttunut missä suurusluokassa Auro linjan vetäminen sillan kautta olisi kustannuksiltaan, mikään vaihtoehto se ei kuitenkaan ole.

Sillan kannattavuus olisi kuitekin sen ylittävän liikenteenvarassa, jokin saari ja huoltolautta terminaali matkalla, niin sen kannattavuus enemmänkin riippuu lisäinvestoinnista, siitä ei ehkä riittäisi itse silta investoinnin auttamiseen.
 
Jos siihen pykätään se silta enivei, niin niitä viereen tehtäviä myllyjä rakentamaan ja huoltamaan mennessä ei tarvitse erikoisvalmisteista(?) kallista laivaa(mikä tarvitaan "tavallisille" merituulivoimaloille), vaan sinne pääsee sitä siltaa pitkin samoilla kumipyörillä kuin niitä maatuulivoimaloitakin huoltamaan ja rakentamaan mentäessä. Yhdelle myllylle ei myöskään tarvi mitään kilometrin levyistä tekosaarta tehdä, vaan suunnilleen saman kokoinen betonikakku kuin maatuulivoimalallekin, toki perustuksia pitää tehdä vähän eri tavalla, mutta toisaalta metsää ei tarvitse raivata. Ihan sillan viereen noita tuskin kuitenkaan voisi laittaa(koska turvaetäisyydet), mutta tuskin kovin montaa sataa metriä tarvisi sivuunkaan laittaa.

Lisäksi jos tuollainen silta rakennettaisiin, niin siihen olisi helppo(?) ympätä samaan myös Vaasa-Uumaja siirtolinja, mihin noi myllytkin voisi samalla kytkeä.

Eli jos tuo Vaasa - Uumaja silta joskus päätettäisiin rakentaa, niin olisi siihen nähdäkseni fiksua ripotella tuulimyllyjä ja siirtolinja viereen, koska sielä myllätään isoilla koneilla isoja perustuksia samaan aikaan enivei, niin siinä olisi selviä synergiaetuja rakentamisen suhteen. Jos tälläisen aspektin viitsii ottaa huomioon niin mielestäni tästäkin on ihan asiallista keskustella tässä triidissä. Jos joku tekee ko. sillalle oman triidin ja sielä joku mainitsee että eikö samalla olis fiksua rakentaa viereen tuulimyllyjä, niin joku nohevana taas ohjaa hänet tähän triidiin keskustelemaan niistä tuulimyllyistä, ja taas piiri pieni pyörii...

Tuon sillan kannattavuus(myllyillä ja siirtolinjalla tai ilman) muuten toki on vähän kyseenalainen. Nytten siinä ei ole mitään kovin massiivista laivaliikennettä muodostunut, mutta toisaalta jos siitä pääsis helposti kumipyörillä ylitse niin se saattaisi houkutella jotakin ihan uutta trafiikkia tuolle välille. Tukholman suuntaan tuota kautta tuskin kannattaa ajella, mutta siitä voi täräyttää suoraan Norjaan ja Atlantin rantaan paljon lyhemmin.
Kyllähän siihen sillan kupeeseen voisi pari voimalaa laittaa samalla vaivalla, jos sillalle ylipäänsä on tarvetta. @tuulispää kuitenkin visioi aika villejä määriä myllyjä, jotka vaatisivat pitkiä tekosaaria. 1000 myllyä 50 km matkalle tarkoittaisi mylly per 50 metriä, joka on ihan järjetön idea, itse myllyjen ollessa kuitenkin satoja metrejä leveitä.
 
Jos siihen pykätään se silta enivei, niin niitä viereen tehtäviä myllyjä rakentamaan ja huoltamaan mennessä ei tarvitse erikoisvalmisteista(?) kallista laivaa(mikä tarvitaan "tavallisille" merituulivoimaloille), vaan sinne pääsee sitä siltaa pitkin samoilla kumipyörillä kuin niitä maatuulivoimaloitakin huoltamaan ja rakentamaan mentäessä. Yhdelle myllylle ei myöskään tarvi mitään kilometrin levyistä tekosaarta tehdä, vaan suunnilleen saman kokoinen betonikakku kuin maatuulivoimalallekin, toki perustuksia pitää tehdä vähän eri tavalla, mutta toisaalta metsää ei tarvitse raivata. Ihan sillan viereen noita tuskin kuitenkaan voisi laittaa(koska turvaetäisyydet), mutta tuskin kovin montaa sataa metriä tarvisi sivuunkaan laittaa.

Tuo vaatisi rampin sillalta jokaiselle tekosaarelle, joka ei nyt taaskaan ole kovinkaan käytännöllistä. Tarvitaan se about kilometrin levyinen saari, koska jos sulla on se about 200 metriä halkaisijaltaan oleva voimala (siis lapojen osalta) ja tarvit ainakin jonkun 300-400 metriä turvaetäisyyttä voimalan ja sillan välillä. Eli jos haluat sille saarelle kaksi tuulivoimalaa, niin sen pitää olla ainakin kilometrin leveä. 500 metriä sillan molemmille puolille.
Tosin todennäköisesti niitä voimaloita ei voi edes sijoitella noin, kerta ne olisivat liian lähellä toisiaan. Jos hallitseva tuulensuunta tulee 90 asteen kulmassa siihen siltaan, niin sitten siihen voi rakentaa voimaloita vain toiselle puolelle siltaa.
Tuossa tapauksessa voidaan laittaa about yksi turbiini per kilometri siltaa. Eli tarvitaan se 500 metrin keinotekoinen saari, sille ramppi sillalta ja noita saaria kilometrin välein. Jos siinä on joku 30 kilsan silta, niin siihen saadaan nimellisteholtaan ehkä sellaiset 500 MW tuulivoimaa.
 
Vielä sellainen pikainen tietoisku siitä, että miten tuulivoimalat pitää sijoitella.
Merituulivoimaloiden halkaisijat alkavat olemaan siellä 200 metrin paikkeilla, tosin uusimmissa taidetaan jo lähestyä 250 metriä.
Nyrkkisääntö sijoittelulle on se, että tuulen suunnasta katsottuna leveydessä pitää olla vähintään 2 kertaa halkaisijan verran (eli 400-500m) väliä, mieluiten 3-4 kertaa (eli 600-1000 m). Tuulen suunnasta katsottuna syvyydessä taaskin pitää väliä olla 8-12 kertaa halkaisijan verran (eli 1600m - 3000m).
Siitä voi sitten miettiä, että minkälaisella kuviolla noita voi sijoitella siihen sillan kupeeseen.

*edit*

Niin ja tietenkin pitää ottaa huomioon myös se, että miten se silta itsessään vaikuttaa tuulen virtaukseen ja siten voimaloiden toimivuuteen.
 
Viimeksi muokattu:
Esim. dogger bankin alle sadan voimalan yksittäinen alue on pinta-alaltaan noin 600 neliökilometria. Tuhat modernia voimalaa veisi siis luultavasti noin 6000 neliökilometria tilaa. Vasa - Umaja väli on noin 50 km, voimaloita siis tultaisiin laittamaan yli sadan kilometrin mittaisille tekosaarille, @tuulispää :n kuvailemilla voimalamäärillä. Yhden 50km sillan sijaan sitten päästäisiinkin rakentamaan yhteensä tuhansia kilometreja tekosaaria, olettaen kampamaisen rakenteen sillan ja tekosaarten kokonaisuudelle.

Positiivisena puolena saataisiin nimellisteholtaan jopa 12 GW voimalakokonaisuus.
 
Esim. dogger bankin alle sadan voimalan yksittäinen alue on pinta-alaltaan noin 600 neliökilometria. Tuhat modernia voimalaa veisi siis luultavasti noin 6000 neliökilometria tilaa. Vasa - Umaja väli on noin 50 km, voimaloita siis tultaisiin laittamaan yli sadan kilometrin mittaisille tekosaarille, @tuulispää :n kuvailemilla voimalamäärillä. Yhden 50km sillan sijaan sitten päästäisiinkin rakentamaan yhteensä tuhansia kilometreja tekosaaria, olettaen kampamaisen rakenteen sillan ja tekosaarten kokonaisuudelle.

Positiivisena puolena saataisiin nimellisteholtaan jopa 12 GW voimalakokonaisuus.
Saari, tai ainakin sen osa kannattaa luovuttaa Ahvenanmaalle. ja jonkinlainen lauttaliikenne sinne.

Ei sillä nyt vielä hanketta rahoita, mutta voisi tuoda vähän markkinarahoitusta, se toki olisi pois valtion kirstusta, vaikka ns valtion rahoitusosuutta pienentäisi. Mitään taloudellista järkeä sekään ei toisi.
 
Kyllähän siihen sillan kupeeseen voisi pari voimalaa laittaa samalla vaivalla, jos sillalle ylipäänsä on tarvetta. @tuulispää kuitenkin visioi aika villejä määriä myllyjä, jotka vaatisivat pitkiä tekosaaria. 1000 myllyä 50 km matkalle tarkoittaisi mylly per 50 metriä, joka on ihan järjetön idea, itse myllyjen ollessa kuitenkin satoja metrejä leveitä.

Särkkä tyyppisille keino saarille jotka olisvat esim 20 km leveitä...kilometrin välein 10 -20 särkkää.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
262 386
Viestejä
4 554 921
Jäsenet
74 961
Uusin jäsen
miirismoi

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom