Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[B12]

Joskus laskin kuvailevia lukuja tuntikohtaisesta aineistosta jakaen vuosittain. vuodesta 15-19 keskihajonta hinnassa oli jotain 9-15 luokkaa vuositasolla. 20 vuonna oli jo kohonnut yli 20. Seuraavina vuosina mentiin jo yli 50 ja kriisivuonna 22 jotain 130 tms.

Heilunnan lisääntyminen on ihan ennustettua tuuli-/tuurivoiman % osuuden kasvaessa. Tyynellä kelillä ollaan aina kysynnän ja tarjonnan veitsenterällä ja pienikin kysynnän muutos päivän sisällä raketoi ison hintapiikin. Tuulisella säällä taas sitten ollaan hyvin alhaalla hinnassa.

 

[B12]

Ymmärtääkseni teollisuus pyörii pitkälti kiinteillä hinnoilla siten, että isot toimijat lupaavat ennakkoon ostaa tietyn määrän sähköenergiaa per aikajakso. Voivat sitten todella kalliin sähkön aikaan päättää jälleenmyydä nämä sähköt verkkoon jos siltä tuntuu. Nämä on tuottajienkin näkökulmasta varmaan hyviä diilejä kun omat tuotot pysyvät ennustettavana.

Kuluttajille pörssin hinnanvaihtelu ei näy mikäli ei käytä pörssihinnoiteltua sopimusta.

Meidänkin teollisuuslaitoksessa on xxxkW muutaman sentin hinnalla ja ylimenevä pörssihinnalla. Xxx riittää normaaliin toimintaan.

 

[JCSH]

Aika monessa muussa yhteydessä tällästä markkinaepävakautta pidettäisiin jo sellaisena, että valtion olisi pakko interventoida markkinalle koska markkina on toimimaton. Tän päivän heittely on 5 ja 37 sentin välillä. Esim. osakekaupassa interventoidaan jos osakekurssit laskee jotain 7% ihan markkinan toimivuuden takaamiseksi ja keskihajontojen pienentämiseksi. Sähkömarkkinalla nousut päivän sisällä on satoja prosentteja ja laskut 50+%. Edelleenkään suomen energiaviranomainen ei ole tainnut saada määriteltyä sitä kohtuullista sähkön hintaa tai korotusta, en ihmettele koska markkina on suomessa pyhä.

Toinen ongelma syntyy siitä että kyseessä on kriittinen kulutushyödyke eikä mikään bitcoin, viputuote tai muu keinotteluväline. hinta pitäisi olla ennustettavaa niin teollisuudelle kuin tavalliselle pottunokalle. Montako muuta vastaavaa perustavanlaatuista kulutushyödykettä on minkä hinta heittelee näin? Kehitysmaissa tälläistä on lähinnä nähty jossain jätti inflaatioissa. Inflaation suurin haitta kun on samalla kasvava hintojen heittely.

Joskus laskin kuvailevia lukuja tuntikohtaisesta aineistosta jakaen vuosittain. vuodesta 15-19 keskihajonta hinnassa oli jotain 9-15 luokkaa vuositasolla. 20 vuonna oli jo kohonnut yli 20. Seuraavina vuosina mentiin jo yli 50 ja kriisivuonna 22 jotain 130 tms.

Tän perusteella valtion koordinoiman säätövoiman rakentaminen ja aktiivinen käyttö voisi olla perusteltua. Keskihinta ei liene ongelma vaan hinnan aivan sairas heittely, mitä tulisi saada hallittua interventioin.

Rajut hinnan vaihtelut sähköpörssissä ovat osa sitä mekanismia, joka tekee siitä markkinasta toimivan. Sähkössä tuotannon pitää joka sekunti kattaa se kulutus. Joten on erittäin tärkeää, että jos se vapaana oleva tuotanto alkaa käymään vähiin, niin kulutus mukautuu vastaamaan sitä. Jonka takia taaskin halutaankin, että tuossa tilanteessa ne hinnat alkavat nousemaan nopeasti.

Toiseksi, jos keskihinta ei ole ongelma, vaan heittely, ja hinnan pitää olla ennustettava niin yrityksille kuin kotitalouksillekin, niin voisiko joku nyt vihdoin ja viimein, pretty please with sugar on top, kertoa, että mikä siinä kiinteähintaisen sähkösopimuksen solmimisessa on niin helvetin vaikeaa? Niitä on kuitenkin tarjolla niin yrityksille kuin kuluttaja-asiakkaillekin.

 

[Seese]

Rajut hinnan vaihtelut sähköpörssissä ovat osa sitä mekanismia, joka tekee siitä markkinasta toimivan. Sähkössä tuotannon pitää joka sekunti kattaa se kulutus. Joten on erittäin tärkeää, että jos se vapaana oleva tuotanto alkaa käymään vähiin, niin kulutus mukautuu vastaamaan sitä. Jonka takia taaskin halutaankin, että tuossa tilanteessa ne hinnat alkavat nousemaan nopeasti.

Toiseksi, jos keskihinta ei ole ongelma, vaan heittely, ja hinnan pitää olla ennustettava niin yrityksille kuin kotitalouksillekin, niin voisiko joku nyt vihdoin ja viimein, pretty please with sugar on top, kertoa, että mikä siinä kiinteähintaisen sähkösopimuksen solmimisessa on niin helvetin vaikeaa? Niitä on kuitenkin tarjolla niin yrityksille kuin kuluttaja-asiakkaillekin.

Pienen kulutuksen taloudet on ainakin tehokkaasti rajattu ulos kiinteistä soppareista näillä nykyisillä perusmaksuilla, kun hinta nousee vähintään sen 2snt/kWh suuren kulutuksen talouksiin verrattuna.

 

[JCSH]

Pienen kulutuksen taloudet on ainakin tehokkaasti rajattu ulos kiinteistä soppareista näillä nykyisillä perusmaksuilla, kun hinta nousee vähintään sen 2snt/kWh suuren kulutuksen talouksiin verrattuna.

Tosin niillä pienen kulutuksen talouksilla tuskin on hirveästi syytä hikoilla sitä pörssisähkönkään hinnan vaihtelua.

 

[asddsa]

No siis sodan uhka alkoi nostaa energian hintaa jo loppuvuonna 2021. Venäjä rajoitti kaasun toimituksia jo syksyllä 2021, mikä osaltaan alkoi ostaa energian hintoja. Venäjä luultavasti alkoi varautua sotaan. Joulukuun ensimmäisenä päivänä 2021 sodan uhka otti ison askeleen kun Venäjä alkoi vaatia Natolta turvatakuita Naton itään laajenemisen suhteen. Joulukuun keskihinta olikin tuplat marraskuun keskihinnoista.

Kyllä tuo nousu menee hyvin pitkälti juuri Venäjän piikkiin. Hinnat tällaisessa tilanteessa nousevat paljon aikaisemmin kuin ensimmäinen laukaus ammutaan tai ennen kuin tunkeudutaan toiseen valtioon. En tiedä, miksi koet että pitäisi löytää hinnannousulle joku muu selitys.

Tuo johtui juurikin Venäjästä. Venäjä rupesi pihtaamaan jo kesällä 2021 kaasun tuontia Eurooppaan erinäisin verukkein, mikä aiheutti kaasun hinnan nousua ja sitä, että moni taho vaihtoi kivihiileen, joka vaatii enemmän päästöoikeuksia. Näiden seurauksen fossiilisen sähkön hinta lähti nousuun.

Venäjä alkoi pihdata kaasua juuri siksi, että se oli valmistautumassa sotaan ja halusi, että sillä on kiristysruuvi, jonka avulla se voi estää Eurooppaa tukemasta Ukrainaa sodassa.

No eihän Suomessa edes ole tuotettu sähköä mitenkään merkittävissä määrin maakaasulla, tai muutenkaan käytetty sitä kovin paljoa. Vissiin tuo sitten välillisesti vaikuttaa meihinkin näiden eri maiden välisten siirtolinjojen kautta.

Kyllä tämä geopoliittinen tilanne kiistatta vaikuttaa asiaan. Onhan jo pelkästään sekin, että tuolta Venäjän siirtolinjan kautta ei enää saada tarvittaessa 1300 MW halpaa sähköä jo yksinään aika merkittävä tekijä. Toisaalta Olkiluoto kolmosen pitäisi suunnilleen paikata tuo, eli siltä osin meidän pitäisi olla suurin piirtein takaisin tuota Ukrainan sotaa edeltävässä tilassa.

Pörrsisähkön keskimääräinen hintataso ei ole tainnut ihan älyttömästi edes nousta. Pelkästään rahan arvon heikkeneminen jo tekee sen, että vaikkapa joku muutaman vuoden takainen 5 senttiä on nyt suunnilleen 6. Tämä hinnan heilunta ja epävakaus vain tuntuu karanneen käsistä tässä viimeisen kolmen vuoden aikana. Kiinteiden sopimusten hinnat on myös nousseet enemmän kuin mitä tuo yleinen inflaatio on ollut.

Kommentoin vain sitä, että minusta on nyt vähän liian helppo vain syyttää kaikista ongelmista Venäjää, vaikka asiassa on ihan varmasti muitakin tekijöitä. Tuntuu että tuosta ja koronasta on tullut sellaisia keppihevosia, joilla pyritään selittämään kaiken maailman ongelmat.

Kyllä varmasti yksi iso syy on se, että kun on vuosikymmeniä saatu halpaa sähköä Neuvostoliitosta/Venäjältä, Ruotsista ja Norjasta, niin ei ole kannattanut investoida kotimaiseen perusvoimaan.

 

[kapiteeli]

Kyllä tämä geopoliittinen tilanne kiistatta vaikuttaa asiaan. Onhan jo pelkästään sekin, että tuolta Venäjän siirtolinjan kautta ei enää saada tarvittaessa 1300 MW halpaa sähköä jo yksinään aika merkittävä tekijä. Toisaalta Olkiluoto kolmosen pitäisi suunnilleen paikata tuo, eli siltä osin meidän pitäisi olla suurin piirtein takaisin tuota Ukrainan sotaa edeltävässä tilassa.

Muistutuksena vielä, että Venäjältä ei tuotu pelkästään sähköä, vaan myös maakaasua, kivihiiltä, öljyä, haketta, pellettiä ja kuitupuuta. Kuten tästä viestistä käy ilmi, polttoaineiden hinnat kaksinkertaistuivat sotaa edeltävästä tilanteesta.

Kyllä varmasti yksi iso syy on se, että kun on vuosikymmeniä saatu halpaa sähköä Neuvostoliitosta/Venäjältä, Ruotsista ja Norjasta, niin ei ole kannattanut investoida kotimaiseen perusvoimaan.

Tämä kyllä pitää paikkansa. Jos halutaan sähköntuotannossa säävarmaa omavaraisuutta, niin siitä maksetaan ekstraa. Tarkastellaan vähän vaihtoehtoja, mitä meillä olisi ollut, jos siirtoyhteyksiä olisi rakennettu nykyistä vähemmän.
- Ydinvoima: Jos 80- ja 90-luvuilla olisi rakennettu lisää, niin olisi saatu edullista omavaraisuutta. Tsernobylin katastrofi kuitenkin aika lailla pysäytti ydinvoiman rakentamisen Euroopassa. Nyt on helppo olla jälkiviisas, mutta oliko vaikka vuonna 1987 vielä selvää, että kyseessä oli Neuvostoliiton oma ryssiminen eikä koko ydinvoima-alan valuvika? Tähän kohtaan on myös hyvä muistuttaa, että Suomeen annettiin kaksi periaatepäätöstä vuonna 2010, mutta molemmat toimijat sössivät hankkeet. Näiden hankkeiden jahkailu myös jäädytti investoinnit muuhun energiantuotantoon, sillä kuka haluaisi investoida sähköntuotantoon maassa, johon tulee pian n. 2-3,2 GW lisäydinvoimaa sähkönkulutuksen laskiessa?
- Ulkomainen fossiilinen: Varsin suurella todennäköisyydellä laitokset olisi tehty käyttämään venäläistä kivihiiltä (kustannussyistä), jolloin Putinin ryöstöretken jälkeen oltaisiin oltu vielä enemmän kusessa kun laitteistot ei toimikaan argentiinalaisella hiilellä, jonka hinta kaiken lisäksi nousi huomattavasti kriisin seurauksena. Maakaasusta puhumattakaan.
- Turve: Ei oltaisi oltu riippuvaisia ulkomaisista polttoaineista. Huonot turvekesät aiheuttivat 2000-luvulla laitosten seisottamista, entäpä sitten jos turvevoimaloiden määrä olisi ollut moninkertainen? Vesistövaikutuksetkaan ei ihan merkityksettömiä.
- Hake/pelletti: Kotimainen puu ei olisi riittänyt nykyisen kokoiselle metsäteollisuudelle ja nykyistä huomattavasti suuremmalle voimalaitosmäärälle mitenkään. Ja vaikka oisi riittänytkin, niin puuta oltaisiin kustannussyistä tuotu huomattavasti enemmän Venäjältä kuin mitä tuotiin ennen sotaa. Oltaisiin siis oltu nykyistä pahemmassa lirissä rajan mennessä kiinni.
- Vesivoima: Voisi olla jonkin verran nykyistä enemmän, jos kiistanalaiset hankkeet olisivat edenneet.

 

[kapiteeli]

Tuulivoiman heikkoa tuotantoa viime aikoina selittää osaltaan tämä UMM:

Converter-driven production connected to the 400/110 kV substations Valkeus, Jylkkä, Hirvisuo, Tuovila, Kärppiö, Kristinestad and Arkkukallio are allowed to operate up to 50 % of their installed production capacity due to voltage stability issues. Unavailable production capacity is 2000 MW.

Kesto 29.5-2.7.

 

[Shajk]

Meidänkin teollisuuslaitoksessa on xxxkW muutaman sentin hinnalla ja ylimenevä pörssihinnalla. Xxx riittää normaaliin toimintaan.

Mun työpaikalla sama juttu,.mutta se xxx on noin 70%. Ja jos jättää sähköt käyttämättä se 70% myydään pörssiin.

Ja muutenkin jännä että vaikka on ostettu osa sähköstä etukäteen kiinteällä hinnalla, taloudellinen hyöty jos jättäisi sähköt käyttämättä on ihan sama kun jos olisi puhdas pörssisähkö.

 

[Paapaa]

No eihän Suomessa edes ole tuotettu sähköä mitenkään merkittävissä määrin maakaasulla, tai muutenkaan käytetty sitä kovin paljoa. Vissiin tuo sitten välillisesti vaikuttaa meihinkin näiden eri maiden välisten siirtolinjojen kautta.

No sepä se. Suomi on hyvin vahvasti sidoksissa euroopan hintatasoon ja markkinaan. Kun sähkön hinta on euroopassa kallista, se on sitä myös täällä. Ja euroopassa hyvin merkittävä osuus sähköstä tuotetaan kaasulla jonka hinta raketoi koska Venäjä. Siitä tuli kallein tuotantotapa -> kaikki sähkö maksaa kalleimman hinnan verran. Toki silloinkin oli välillä hyvin halpaa kun tuuli voimakkaasti ja se riitti täyttämään kaiken kotimaisen kulutuksen.

Siis tietenkin Suomi olisi voinut kristallipallon avulla varautua tilanteeseen vielä paremmin, mutta vaikea nähdä mitään muuta hyvin merkittävää syytä nykytilaan kuin Venäjä. Tuulivoiman voimakas rakentaminen oli jo sinänsä hyvää varautumista. Venäläisen reaktorin rakentaminen olisi ollut jossain määrin huonompi asia kuin se ettei sitä rakennettu nyt lainkaan.

 

[JLM]

Rajut hinnan vaihtelut sähköpörssissä ovat osa sitä mekanismia, joka tekee siitä markkinasta toimivan. Sähkössä tuotannon pitää joka sekunti kattaa se kulutus. Joten on erittäin tärkeää, että jos se vapaana oleva tuotanto alkaa käymään vähiin, niin kulutus mukautuu vastaamaan sitä. Jonka takia taaskin halutaankin, että tuossa tilanteessa ne hinnat alkavat nousemaan nopeasti.

Toiseksi, jos keskihinta ei ole ongelma, vaan heittely, ja hinnan pitää olla ennustettava niin yrityksille kuin kotitalouksillekin, niin voisiko joku nyt vihdoin ja viimein, pretty please with sugar on top, kertoa, että mikä siinä kiinteähintaisen sähkösopimuksen solmimisessa on niin helvetin vaikeaa? Niitä on kuitenkin tarjolla niin yrityksille kuin kuluttaja-asiakkaillekin.

...mutta sitten kun se hintojen heittely on liian suurta, niin suurempi osa porukasta päättää rajata omia riskejään kiinteillä sopimuksilla, jolloin kulutusjousto vähenee. Jos järjestelmä on laskettu liian suurelta osin sen kulutusjouston varaa niin homma leviää käsiin. Sille nyt kuitenkin on olemassa joku raja miten paljon kuluttajaa on mahdollista perseraiskata ennen kuin kuluttaja päätyy järjestelmän suunnitellun käyttötavan kannalta epäoptimaaliseen ratkaisuun.

 

[Paapaa]

...mutta sitten kun se hintojen heittely on liian suurta, niin suurempi osa porukasta päättää rajata omia riskejään kiinteillä sopimuksilla, jolloin kulutusjousto vähenee. Jos järjestelmä on laskettu liian suurelta osin sen kulutusjouston varaa niin homma leviää käsiin.

Markkinat lähtökohtaisesti voivat hoitaa tuonkin. Kiinteiden hinta suhteessa sähkön pörssihintoihin nousee jos kiinteät alkavat tuottaa tappiota niiden välittäjille. Eli preemio siitä riskittömyydestä kasvaa kun heilunta lisääntyy. Pörssi tulee tai ainakin sen pitäisi tulla aina vaan kannattavammaksi kuluttajalle kuin kiinteät jos heilunta lisääntyy mutta keskihinta pysyy samana. Korkeampi riski ja tuotto. Toki kulutusprofiilikin vaikutaa tuohon. Pitkällä aikavälillä se heilunnan riski kyllä rahastetaan kuluttajalta niiden kiinteiden hinnassa. Lyhyellä aikavälillä voi mennä metsään kun on myyty liian halvalla kiinteä ja asiakas tuottaa tappiota sen 1-2v.

 

[JLM]

Markkinat lähtökohtaisesti voivat hoitaa tuonkin. Kiinteiden hinta suhteessa sähkön pörssihintoihin nousee jos kiinteät alkavat tuottaa tappiota niiden välittäjille. Eli preemio siitä riskittömyydestä kasvaa kun heilunta lisääntyy. Pörssi tulee tai ainakin sen pitäisi tulla aina vaan kannattavammaksi kuluttajalle kuin kiinteät jos heilunta lisääntyy mutta keskihinta pysyy samana. Korkeampi riski ja tuotto. Toki kulutusprofiilikin vaikutaa tuohon. Pitkällä aikavälillä se heilunnan riski kyllä rahastetaan kuluttajalta niiden kiinteiden hinnassa. Lyhyellä aikavälillä voi mennä metsään kun on myyty liian halvalla kiinteä ja asiakas tuottaa tappiota sen 1-2v.

...minkä seurauksena tietysti tyytymättömyys nousee entisestään ja pääsette taas valistamaan tyhmiä, että koittakaa nyt ymmärtää, se on upeaa kun markkina toimii ihan oikein kun teiltä viedään kaikki rahat. Mestarillisesti rakennettu systeemi minkä hienoutta maksaja ei vaan ymmärrä.

 

[Paapaa]

minkä seurauksena tietysti tyytymättömyys nousee entisestään

Ei pörssiasiakkaan tyytymättömyys nouse kun tietää että kiinteä tulisi helvetisti kalliimmaksi. No, ei ainakaan minun.

Ja mä otin kantaa hintamekanismeihin tilanteessa, jossa sähkön tuotanon ja kysynnän suhteen vaihtelu kasvaa. Sä sanoit että hintajousto vähenisi, johon totesin että kyllä se hinta valuu preemiona kiinteisiin ja näin kiinteiden asiakkaatkin joutuvat kohtaamaan korkean heilunnan vaikutukset ja osallistuvat pitkällä aikavälillä myös joustoihin. Mä en sanonut että niin kävisi, vaan että markkinat kyllä voivat taipua siihenkin jos on pakko.

Mestarillisesti rakennettu systeemi minkä hienoutta maksaja ei vaan ymmärrä.

No en voi sille mitään jos et ymmärrä. Mutta aina saa ehdottaa parempaa, jossa toisaalta sähkö ei lopu kesken, toisaalta palkitaan halvan sähkön tuottaja ja tehdään insentiivi rakentaa sitä lisää tehokkaasti. Pörssi on loistava mekanismi sähkömarkkinoille, joka tasapainottaa kysyntää ja tarjontaa. Tarjontaa kyllä saadaan lisää kun hinnat nousevat. Ja jos sitä ei voida odottaa niin valtio voi subventoida haluamallaan tavalla ilman että pörssistä tarvitsisi luopua.

 

[asddsa]

Olisi ihan mielenkiintoista tietää, että missä nämä joiden mielestä mitään ongelmaa ei ole esimerkiksi asuvat. Kun jos nyt vaikka asuu jossain kaukolämmitteisessä kerrostaloasunnossa, niin voi olla lopulta aika yhdentekevää vaikka sähkö maksaisi koko tammikuun 1€/kwh. Kun sitä sähköä ei tuollaisessa asumuksessa keskimäärin kovin paljoa kulu. Sähkölämmitteisessä asunnossa tuollaisella taas saisi aikaan sellaisen sähkölaskun, että heikompia hirvittää.

Ajatusleikkinä voi miettiä, että mitä jos vaikka se kaukolämpö maksaisi tuon verran. Taloyhtiöissä se toki yleensä sisältyy vastikkeeseen, eli ei välttämättä ole edes tarkkaa käsitystä siitä paljonko kuluu.

 

[jpp]

Olisi ihan mielenkiintoista tietää, että missä nämä joiden mielestä mitään ongelmaa ei ole esimerkiksi asuvat. Kun jos nyt vaikka asuu jossain kaukolämmitteisessä kerrostaloasunnossa, niin voi olla lopulta aika yhdentekevää vaikka sähkö maksaisi koko tammikuun 1€/kwh. Kun sitä sähköä ei tuollaisessa asumuksessa keskimäärin kovin paljoa kulu. Sähkölämmitteisessä asunnossa tuollaisella taas saisi aikaan sellaisen sähkölaskun, että heikompia hirvittää.

Ajatusleikkinä voi miettiä, että mitä jos vaikka se kaukolämpö maksaisi tuon verran. Taloyhtiöissä se toki yleensä sisältyy vastikkeeseen.

Ei se sähkö tulee ikinä maksamaan KUUKAUTTA 1e/kwh. Joitain tunteja se talven aikana voi tuon olla, mutta ei se kokonaisuuten paljoa vaikuta, jos et juuri noina tunteina laita kaikkia sähkölaitteita päälle.

 

[JLM]

Ei pörssiasiakkaan tyytymättömyys nouse kun tietää että kiinteä tulisi helvetisti kalliimmaksi. No, ei ainakaan minun.

Puhuin kylläkin sähkön kokonaiskustannuksesta.

Ja mä otin kantaa hintamekanismeihin tilanteessa, jossa sähkön tuotanon ja kysynnän suhteen vaihtelu kasvaa. Sä sanoit että hintajousto vähenisi, johon totesin että kyllä se hinta valuu preemiona kiinteisiin ja näin kiinteiden asiakkaatkin joutuvat kohtaamaan korkean heilunnan vaikutukset ja osallistuvat pitkällä aikavälillä myös joustoihin. Mä en sanonut että niin kävisi, vaan että markkinat kyllä voivat taipua siihenkin jos on pakko.

Minä taas otin kantaa siihen, että jos järjestelmä suunnitellaan sillä ajatuksella, että sen toimivuus nojaa suurimmaksi osaksi siihen että kuluttaja joustaa, niin liian suureksi kasvava hintojen heittely tekee siitä kuluttajalle riskisemmän, jolloin useampi valitsee mieluummin kiinteän jolloin se kulutusjousto jää vähäisemmäksi.

Toisaalta mitä kalliimmaksi homma käy, sitä kannattavammaksi tulee siirtyä kokonaan omavaraiseen energiantuotantoon.

 

[Paapaa]

liian suureksi kasvava hintojen heittely tekee siitä kuluttajalle riskisemmän, jolloin useampi valitsee mieluummin kiinteän jolloin se kulutusjousto jää vähäisemmäksi.

Ja tähän siis totesin, että tuossa tilanteessa niiden kiinteiden hinta suhteessa pörssisoppariin nousee, jolloin myös nämä osallistuvat kulutusjoustoon. Eli, oletetaan että nyt pörssin keskihinta on esim. 7 c/kWh ja kiinteän saa hintaan 9x/kWh. Jos heilunta pörssissä lisääntyy voimakkaasti, voi olla tilanne että pörssin keskihinta on yhä sama 7c/kWh, heilunta suurempaa, jolloin osa kuluttajista alkaa hamuta kiinteää. Mutta tämä lisääntynyt riski (= hinnan heilunta) kiinteissä sopimuksissa niiden myyjille aiheuttaa sen, että kiinteitä ei enää myydä 9 c/kWh:lla, vaan esim. 11c/kWh:lla. Tällöin se kiinteän ostaja osallistuu kulutusjoustoon ihan vaan korkeammalla hinnalla. Pörssisähköilijä saa yhä sen 7c keskihinnan ja kuluttaa sen mukaisesti mutta jättää saunan välillä lämmittämättä kun korkea piikki osuu perjantai-iltaan. Kiinteä ei ole siis oikotie onneen jos kiinteän hintaa nostetaan vastaamaan kasvanutta riskiä.

 

[tietokonerikki]

Sä yrität väittää, että sähköyhtiöllä olisi joku salainen agenda puskea tietyn tyylistä hinnoittelumallia asiakkaille tavalla, joka käytännössä vaatisi lainvastaista yhteistyötä eri sähköä myyvien yritysten välillä. Et tarjoa mitään konkreettista näyttöä, joka tukisi tuota sun väitettä, ja se "logiikka", millä yrität perustella tuota, on niin täynnä aukkoja, että se uppoaisi nopeammin kuin Estonia. Tuo on salaliittoteoria, riippumatta siitä, että tykkäätkö sä siitä termistä vai et.

Sähköä myyvät yritykset voivat vetää ne omat hintariskinsä käytännössä sinne nollaan ihan niissä kiinteähintaisissa määräaikaisissakin sopimuksissa. Sitä varten on ne futuurit, joilla nuo sähköä myyvät yritykset voivat kiinnittää sen heidän oman ostohinnan sen kuluttajasopimuksen ajaksi. Noinhan nuo firmat myös toimivatkin ja se on sitten niiden itsensä valittavissa, että kuinka suurta riskiä haluavat ottaa sen suhteen, että millä prosentilla suojaavat noita ostoja.
Pörssisähkö on muutenkin aika huono tuote niiden sähköä myyvien yritysten näkökulmasta. Niiden kyky tehdä voittoa on erittäin rajattu, kerta ainoa tapa kilpailla on se marginaali, joka taaskin johtaa siihen, että kaikkien hinnat lähestyvät sitä pörssihintaa, joka on niille myös se hankintahinta. Se marginaali jää erittäin pieneksi, eikä noilla myyntifirmoilla ole mitään muuta tapaa tehdä katetta. Siis olettaen, että eivät luota siihen, että voivat ostaa futuureja paljon halvemmalla, kuin mikä pörssihinta tulee olemaan.
Pörssisähkön myynti on vähän kuin bensan myyntiä, eli paskaa katetta suurella liikevaihdolla. Paitsi että bensan kohdalla sentään pystyy myymään myös burgereita ja jäätelöä kylkiäisinä.

Ei ole mikään ihme, että nuo firmat eivät yleensä yritä markkinoida sitä pörssisähköä, vaan jonkinsorttisia kiinteähintaisia sopimuksia. Joka taaskin on päinvastainen sen kanssa, mitä sä yrität väittää.

Sä jaksat tosta "salaisesta/salaliittoteoriasta" vääntää, ei siinä mitään salaista ole. Se tehdään aivan avoimesti.
Mä en sille mitään mahda, jos pidät sitä käytännössä lainvastaisena yhteistyönä. Se on sun ongelmasi.

Kun ei täysi pörssisähkö sopinut kaikille, niin (kiinteisiin soppareihin tottuneet) asiakkaat yritetäään saada siirtymään dynaamisesti hinnoitellun pörssisähkön käyttäjikisi. Jotta tämä onnistuisi luotiin tuo "kulutusvaikuksellinen" hinnoittelutapa.
Jota joutuu muutamien yhtiöiden kanssa hyvin tarkkaan sopimusehdoista lukemaan, onko kyse oikeasti kiinteähintaisesta sopimuksesta. Jolloin tietää, että hinta on sama koko sopimusajan.
-Vaiko "kulutusvaikuksellinen" , jolloin ei edes sähköyhtiö tiedä sopimusta tehdessään montako snt/kWh asiakkaalle maksaa.

Juuri keskustelin eläkeläisen kanssa, joka oli huolissaan että varmasti ymmärsi tehneensä aidosti kiinteähintaisen sopimuksen.
Totesi vielä, etteihän hän voi tuolla "kulutusvaikuksellisella" sopimuksella tietää mitä se sähkö oikeasti maksaa.

Erityisen moitittavana pidän, ettei Energiavirasto (ainakaan 2-päivää sitten) ole vieläkään pystynyt sahkonhinta.fi sivuillaan, erottamaan kiinteähintaisia sopimuksia etsittäessä noita pörssisähkö sidonnaisia "kulutusvaikuksellisia" sopimuksia aidoista kiinteähintaisista sopimuksista. Aikaa olisi kyllä ollut tehdä toi pieni muutos sivuston koodiin.

Tämä varsinkin kun 24kk hinnat olivat "kulutusvaikuksellisena" halvemmat kuin aidosti kiinteähintaiset.

 

[Paapaa]

Kun ei täysi pörssisähkö sopinut kaikille, niin (kiinteisiin soppareihin tottuneet) asiakkaat yritetäään saada siirtymään dynaamisesti hinnoitellun pörssisähkön käyttäjikisi.

Eikä yritetä. Kuluttajille tarjotaan kiinteitä siinä missä ennenkin ja jokainen saa ihan vapaasti valita sellaisen. Ei ole pakko ottaa pörssisopimusta, eikä kulutusvaikutuksellista.

 

[kapiteeli]

Ei kukaan varmaan kiellä, etteikö mitään ongelmia olisi. Eriäviä mielipiteitä on, miten suuria nämä ongelmat ovat, miten niitä tulisi ratkaista ja mitä se maksaa. Oma näkökulmani on ollut ja on edelleen, että nopein ja kustannustehokkain ratkaisu, jos tätä aletaan veronmaksajien rahoilla ratkomaan, olisi rakentaa energian varastointikapasiteettia akkuvarastojen ja pumppuvoimaloiden muodossa. Kuten olen aiemmin todennut, kalliin sähkön ajat ajoittuvat pääasiassa päiväsaikaan painottuen muutamalle kalliille tunnille, samalla kun yöaikaan hinta yleensä on huomattavasti matalampi ja energiavarastot soveltuvat erittäin hyvin juuri tällaiseen säätelyyn. Jos tulee lisää joustamatonta kulutusta (teollisuutta), sitten voidaan tarkastella perusvoiman lisäämistä. Sähkön hintakäyrissä ei ole merkkejä mistään jatkuvasta kroonisesta sähköpulasta johon tulisi vastata perusvoimaa rakentamalla. Sattumalta alan ammattilainen on samoilla linjoilla kanssani säätövoiman suhteen.

 

[JCSH]

Sä jaksat tosta "salaisesta/salaliittoteoriasta" vääntää, ei siinä mitään salaista ole. Se tehdään aivan avoimesti.
Mä en sille mitään mahda, jos pidät sitä käytännössä lainvastaisena yhteistyönä. Se on sun ongelmasi.

Kun ei täysi pörssisähkö sopinut kaikille, niin (kiinteisiin soppareihin tottuneet) asiakkaat yritetäään saada siirtymään dynaamisesti hinnoitellun pörssisähkön käyttäjikisi. Jotta tämä onnistuisi luotiin tuo "kulutusvaikuksellinen" hinnoittelutapa.
Jota joutuu muutamien yhtiöiden kanssa hyvin tarkkaan sopimusehdoista lukemaan, onko kyse oikeasti kiinteähintaisesta sopimuksesta. Jolloin tietää, että hinta on sama koko sopimusajan.
-Vaiko "kulutusvaikuksellinen" , jolloin ei edes sähköyhtiö tiedä sopimusta tehdessään montako snt/kWh asiakkaalle maksaa.

Juuri keskustelin eläkeläisen kanssa, joka oli huolissaan että varmasti ymmärsi tehneensä aidosti kiinteähintaisen sopimuksen.
Totesi vielä, etteihän hän voi tuolla "kulutusvaikuksellisella" sopimuksella tietää mitä se sähkö oikeasti maksaa.

Erityisen moitittavana pidän, ettei Energiavirasto (ainakaan 2-päivää sitten) ole vieläkään pystynyt sahkonhinta.fi sivuillaan, erottamaan kiinteähintaisia sopimuksia etsittäessä noita pörssisähkö sidonnaisia "kulutusvaikuksellisia" sopimuksia aidoista kiinteähintaisista sopimuksista. Aikaa olisi kyllä ollut tehdä toi pieni muutos sivuston koodiin.

Tämä varsinkin kun 24kk hinnat olivat "kulutusvaikuksellisena" halvemmat kuin aidosti kiinteähintaiset.

Se, että ihmisille tarjotaan vaihtoehtoja, ei vieläkään tarkoita sitä, että niitä yritettäisiin ajaa joihinkin tiettyihin vaihtoehtoihin.

Jos joku on niin hemmetin tyhmä tai seniili, että ei tajua minkälaista sähkösopimusta on solmimassa, niin se ei ole kyllä enää sähköyhtiöiden vastuulla. Vaan sitten kyseinen henkilö pitäisi ohjata jonkinsorttiseen holhoukseen.

*edit*
Voisit myös antaa yhden esimerkin tuollaisesta ”Jota joutuu muutamien yhtiöiden kanssa hyvin tarkkaan sopimusehdoista lukemaan, onko kyse oikeasti kiinteähintaisesta sopimuksesta.” yrityksestä.

 

[tietokonerikki]

Eikä yritetä. Kuluttajille tarjotaan kiinteitä siinä missä ennenkin ja jokainen saa ihan vapaasti valita sellaisen. Ei ole pakko ottaa pörssisopimusta, eikä kulutusvaikutuksellista.

Mä odottaisin silloin, että " kulutusvaikutsellisten soppareiden" mainoksessa selkeästi sanottaisiin, että tiedät maksamasi sähkön hinnan vasta saadessasi laskun. Eikä niin että arvioitu hinta on esim. 7,9snt/kWh +/ -1.5snt/kWh.
-Vaikka oikeasti se voi olla paljon isompikin vaihteluväli.

Kyllä tuolla tavalla pyritään luomaan kuvaa, että kyse olisi ns. kiinteähintaisesta. Paljon parempi olisi jos voitaisiin sanoa, että hinta on esim. 7,9snt/kWh +/ -1.5snt/kWh, eli se vaihteluväli on tossa rajoissa tai ainakin yläraja on tässä toi 1,5snt/kWh.

Mutta toki voit tavallasi asiaa tarkistella.
@JCSH käyppä sahkonhinta.fi sivuilla ja hae sieltä 24kk kiinteistä halvin.

 

[asddsa]

Toisaalta mitä kalliimmaksi homma käy, sitä kannattavammaksi tulee siirtyä kokonaan omavaraiseen energiantuotantoon.

Kyllä kai jos vaikka omistaa metsää ja kämpässä on kunnon varaava tulisija, niin puulla lämmitys voi olla ihan kannattavaa. Mutta tietty silloin pitää sitten jaksaa tehdä niitä puita.

Vaikkapa maakaasulla tai dieselillä sähkön tuottaminen ei taida ihan vähällä rahallisesti kannattaa.

 

[Paapaa]

Mä odottaisin silloin, että " kulutusvaikutsellisten soppareiden" mainoksessa selkeästi sanottaisiin, että tiedät maksamasi sähkön hinnan vasta saadessasi laskun.

Ei kannata ottaa sopiumusta, jota ei ymmärrä. Mutta onko tämä todellakin vaikeaa ymmärtää:

Kulutusvaikutus alentaa energian hintaa, kun ajoitat sähkönkäyttösi edullisille tunneille. Jos käytät sähköä enemmän kalliiden tuntien aikana, nostaa kulutusvaikutus energian hintaa laskullasi.

Tuo on Kokkolan energian Aalto-sopimuksen esittelystä.. Fortum kertoo näin:

Kulutusvaikutus tarkoittaa sitä, että sähkölaskusi loppusummaan tulee joko vähennys tai lisämaksu riippuen sähkönkäyttösi ajoituksesta.

Saa olla melkoinen vaje kognitiivisissa kyvyissä, että ei tuota tajua. Ja puheesi jostain ihmeen pakottamisesta ovat tietenkin ihan puhdasta soopaa. Kulutusvaikutusta ei tarvitse ottaa ellei halua. Kiinteitä on laajasti tarjolla ja ne ovatkin suosituin sopimustyyppi.

 

[JLM]

Kyllä kai jos vaikka omistaa metsää ja kämpässä on kunnon varaava tulisija, niin puulla lämmitys voi olla ihan kannattavaa. Mutta tietty silloin pitää sitten jaksaa tehdä niitä puita.

Vaikkapa maakaasulla tai dieselillä sähkön tuottaminen ei taida ihan vähällä rahallisesti kannattaa.

Suomessa on jo rakennettu joitakin aurinkopaneeleihin, tuuleen, aggregaattiin ja akustoihin perustuvia järjestelmiä, mitkä tuottavat omakotiasujalle kaiken tarvittavan energian. Eivät ole ihan halpoja rakentaa, mutta sillä voi varmistaa menopuolen vuosiksi eteenpäin. Sitä mukaa kun sähkön hintaa hilataan ylös, kiinnostus niihin järjestelmiin todennäköisesti kasvaa. Lisäksi jos jaksaa kerätä vähän jäterasvoja paikallisista ravintoloista, pystyy tekemään omaa biodieseliäkin jos on vaikka öljypannu vielä käytössä.

 

[Tonnin Seteli]

Suomi on niin epävakaa/epävarma sähköntuotannoltaan, että on enemmän hyvää tuuria, että ei ole kunnolla kosahtanut vielä. Se kosahdus tapahtuu pimeillä talvipakkasilla jos on sattuakseen. Kesällä ei putket jäädy, eikä kuole kylmyyteen, vaikka olisi sähköt kuukauden poikki. Vettä saa vaikka järvestä ja polkupyörällä pääsee mihin tarvitsee päästä.

Jos Suomessa katkeaa talvipakkasilla sähköt laajastikin viikoiksi, ollaan kusessa. Ei silloin ole mitään väliä, onko sukankuluttajalla N.N. pörssi vai määris. Todennäköisesti se tuulipuku itsekin tajuaa kun herätään kolmanteen sähköttömään aamuun.

Ymmärtääkseni teollisuus pyörii pitkälti kiinteillä hinnoilla siten, että isot toimijat lupaavat ennakkoon ostaa tietyn määrän sähköenergiaa per aikajakso. Voivat sitten todella kalliin sähkön aikaan päättää jälleenmyydä nämä sähköt verkkoon jos siltä tuntuu. Nämä on tuottajienkin näkökulmasta varmaan hyviä diilejä kun omat tuotot pysyvät ennustettavana.

Kuluttajille pörssin hinnanvaihtelu ei näy mikäli ei käytä pörssihinnoiteltua sopimusta.

Niin, kuluttaja-asiakas ei sitoudu käyttämään tiettyä määrää. Samalla kuluttaja-asiakas ei pääse pörssisähkösidonnaisen sopimuksen kautta osallistumaan päivän sisäisen kaupankäynnin mukaiseen säätelyyn, vaan voi optimoida vain day ahead -hinnan mukaan, eli jo vanhentuneen tiedon varassa. Tämä on tekninen rajoite ja yhteiskunnallinen ongelma. Tietysti toivoisi että markkina olisi sen verran vakaa - ja enimmäkseen onkin jopa Suomen hinta-alueella - että eilinen tuntihinta tai varttihinta riittää oikeaan toimenpiteeseen.

Mulla oli monta vuotta pörssisähkö ja muistaakseni hinnat oli aika älyttömiä jo joulukuussa 2021, kun Venäjältä vielä tuotiin sähköä sitä 1300 MW siirtolinjaa pitkin.

Miksei enää ole? Sehän oli aikanaan vähän hölmönpuoleista riskipeliä nollatuotolla, ja nykyään taas yksi hyvinkin perusteltu valinta monista.

 

[tietokonerikki]

Ei kannata ottaa sopiumusta, jota ei ymmärrä. Mutta onko tämä todellakin vaikeaa ymmärtää:



Tuo on Kokkolan energian Aalto-sopimuksen esittelystä.. Fortum kertoo näin:



Saa olla melkoinen vaje kognitiivisissa kyvyissä, että ei tuota tajua. Ja puheesi jostain ihmeen pakottamisesta ovat titenkin ihan puhdasta soopaa. Kulutusvaikutusta ei tarvitse ottaa ellei halua. Kiinteitä on laajasti tarjolla ja ne ovatkin suosituin sopimustyyppi.

Meillä on yli miljoona eläkeläistä, jotka ovat tottuneet kohtuullisesti kiinteähintaisiin hinnoiteltuihin, nyt heitäkin pyritään saamaan tolla "kulutusvaikutuksellisella" sopparilla
siirtymään ei kiinteään hinnoitteluun. Kaikki eivät ymmärrä mitä toi "Kulutusvaikutus" oikeasti tarjoittaa. Eikä siinä tiedä mitä sähkö maksaa etukäteen, joten
se pitäisi mielestäni kaikessa markkinoinissa selkeästi tuoda esiin. Mielestäni toi ilmoitettu esim. 1,5 snt/kWh tyypillinen vaihteluväli on harhauttavaa tietoa, ellei se siinä välissä oikeasti pysy.

Varsinkin vanhemmat henkilöt ovat tottuneet siihen, että mainoksilla ei johdettaisi edes epäsuorasti harhaan.
Käy sinäkin sahkonhinta.fi (on Energiaviraston sivu), niin huomaat miten kirjavasti markkinoidaan kiinteähintaistasopimusta milläkin nimillä.

Missäs minä ole sanonut, että "pakotetaan". Jos närästää viestit, niin voisit silti pysyä asiassa.

 

[JCSH]

Meillä on yli miljoona eläkeläistä, jotka ovat tottuneet kohtuullisesti kiinteähintaisiin hinnoiteltuihin, nyt heitäkin pyritään saamaan tolla "kulutusvaikutuksellisella" sopparilla
siirtymään ei kiinteään hinnoitteluun. Kaikki eivät ymmärrä mitä toi "Kulutusvaikutus" oikeasti tarjoittaa. Eikä siinä tiedä mitä sähkö maksaa etukäteen, joten
se pitäisi mielestäni kaikessa markkinoinissa selkeästi tuoda esiin.

Varsinkin vanhemmat henkilöt ovat tottuneet siihen, että mainoksilla ei johdettaisi edes epäsuorasti harhaan.
Käy sinäkin sahkonhinta.fi (on Energiaviraston sivu), niin huomaat miten kirjavasti markkinoidaan kiinteähintaistasopimusta milläkin nimillä.

Missäs minä ole sanonut, että "pakotetaan". Jos närästää viestit, niin voisit silti pysyä asiassa.

Ei ne eläkeläiset mitään idiootteja ole. Kyllä ne osaa lukea ne sopimusehdot siinä missä muutkin. Tai vähintäänkin osaa lukea ne tuoteselostukset, jotka löytyvät jokaisen sähkösopimuksen kohdalta.
Jos niiden kognitiiviset kyvyt ovat laskeneet sille tasolle, että eivät ymmärrä, niin sitten he tarvitsevat jonkun edunvalvojan, joka hoitaa nuo hommat heidän puolestaan.
Ei me nyt voida suunnitella koko helvetin yhteiskuntaa sen perusteella, että se seniili mummokin ymmärtää.

Mutta siis oikeasti, anna nyt edes yksi konkreettinen esimerkki tuollaisesta harhaanjohtavasta sähkösopimuksesta. Mikä yritys ja mikä sopimus.

 

[tietokonerikki]

Ei ne eläkeläiset mitään idiootteja ole. Kyllä ne osaa lukea ne sopimusehdot siinä missä muutkin. Tai vähintäänkin osaa lukea ne tuoteselostukset, jotka löytyvät jokaisen sähkösopimuksen kohdalta.
Jos niiden kognitiiviset kyvyt ovat laskeneet sille tasolle, että eivät ymmärrä, niin sitten he tarvitsevat jonkun edunvalvojan, joka hoitaa nuo hommat heidän puolestaan.
Ei me nyt voida suunnitella koko helvetin yhteiskuntaa sen perusteella, että se seniili mummokin ymmärtää.

Mutta siis oikeasti, anna nyt edes yksi konkreettinen esimerkki tuollaisesta harhaanjohtavasta sähkösopimuksesta. Mikä yritys ja mikä sopimus.

Miksi sun pitää pilkata vanhoja ihmisiä. Minusta toi on huonoa käytöstä. Kävitkö siellä sahkonhinta.fi sivustolla? Saa olla tarkkana, mikä on oikeasti kiinteähintainen.
Minusta toi on harhaanjohtavaa. Tarkoituksella tai vahingossa. Soppareita en ole lukenut. Mutta ton kautta meilläkin päätös tehtiin.

 

[JCSH]

Miksi sun pitää pilkata vanhoja ihmisiä. Minusta toi on huonoa käytöstä. Kävitkö siellä sahkonhinta.fi sivustolla? Saa olla tarkkana, mikä on oikeasti kiinteähintainen.
Minusta toi on harhaanjohtavaa. Tarkoituksella tai vahingossa. Soppareita en ole lukenut. Mutta ton kautta meilläkin päätös tehtiin.

Miksi sä pilkkaat vanhoja ihmisiä? Mä näen vanhat ihmiset sellaisina, että he pystyvät kyllä toimimaan ihan täysijärkisinä ihmisinä ja osaavat muun muassa lukea sähkösopimuksen ehdot ja ymmärtävät ne. Poikkeuksia on toki esim. jotku oikeasti muistisairaat vanhukset, jotka todellakin tarvitsee niitä edunvalvojia.

Olen käynyt sähkönhinta.fi sivustolla, enkä näe siellä mitään harhaanjohtavaa. Jokainen kulutusvaikutuksellinen sopimus, jonka olen sieltä avannut, selvästi kertoo mistä on kyse.
Mutta jos siellä on joku oikeasti harhaanjohtava, niin ei sulla sitten pitäisi olla mitään ongelmaa antaa sellaista esimerkkiä.

 

[Paapaa]

nyt heitäkin pyritään saamaan tolla "kulutusvaikutuksellisella" sopparilla

Ei yritetä. Kulutusvaikutus on yksi tuote muiden joukossa, joka laskee joidenkin eläkeläisten laskua ja nostaa joidenkin. Aivan kuten kiinteät tai pörssit. Jokainen eläkeläinen saa valita vapaasti juuri itselleen parhaiten soveltuvan sopimuksen. Älä vähättele eläkeläisten kognitiivisia kykyjä. Heilläkin on oikeus päättää itse itselleen parhaiten sopivan sopimustyypin.

 

[3dfx]

Rajut hinnan vaihtelut sähköpörssissä ovat osa sitä mekanismia, joka tekee siitä markkinasta toimivan. Sähkössä tuotannon pitää joka sekunti kattaa se kulutus. Joten on erittäin tärkeää, että jos se vapaana oleva tuotanto alkaa käymään vähiin, niin kulutus mukautuu vastaamaan sitä. Jonka takia taaskin halutaankin, että tuossa tilanteessa ne hinnat alkavat nousemaan nopeasti.

Toiseksi, jos keskihinta ei ole ongelma, vaan heittely, ja hinnan pitää olla ennustettava niin yrityksille kuin kotitalouksillekin, niin voisiko joku nyt vihdoin ja viimein, pretty please with sugar on top, kertoa, että mikä siinä kiinteähintaisen sähkösopimuksen solmimisessa on niin helvetin vaikeaa? Niitä on kuitenkin tarjolla niin yrityksille kuin kuluttaja-asiakkaillekin.

Hintaheittelyt ei koskaan ole toimivan markkinan merkki, ja mitä epävakaammat/epäonnistuneemmat markkinat on, sitä paremmaksi vaihtoehdoksi julkinen tarjonta/muu interventio tulee hyvinvointivaikutuksiltaan. Hinnan heittely kertoo aina jonkunsorttisesta turbulenssista kysyntä tai tarjontapuolella, mitkä yleensä tulkitaan markkinahäiriöksi. Monesti molemmissa toisiinsa jopa vahvistaen. Sähkömarkkinaan valtio pystyisi interventioimaan säätövoimalla asettaen maksimihinnan ts. tarjota sähköä pörssiin kun tarjonta ei riitä tai rajottamalla mahdollisesti sähkön vientiä.

Järjestelmän ongelma ei ratkea siirtämällä riski korvausta vastaan jollekkin toiselle tai kolmannelle osapuolelle ts. ostamalla vakuutus vaan vähentämällä riskiä. Nää riskin siirtelyt tuottaa yleensä taas yhden turhanpäiväsen finanssituoteportaan mitä ei tosiasiassa tarvittaisi mihinkään eikä lisää mitään tehokkuutta.

 

[tietokonerikki]

Ei yritetä. Kulutusvaikutus on yksi tuote muiden joukossa, joka laskee joidenkin eläkeläisten laskua ja nostaa joidenkin. Aivan kuten kiinteät tai pörssit. Jokainen eläkeläinen saa valita vapaasti juuri itselleen parhaiten soveltuvan sopimuksen. Älä vähättele eläkeläisten kognitiivisia kykyjä. Heilläkin on oikeus päättää itse itselleen parhaiten sopivan sopimustyypin.

Kyllä tolla mielestäni selkeästi pyritään saamaan asiakkaita siirtymään käyttämään pörssihinnoitteluun perustuvaa sopimusta. Ja se tehdään hinnoittelemalla se kiinteähintainen sopimus kalliimmaksi. Kts. sahkonhinta.fi niin huomaat asian 24kk hinnoissa, jos sen haluat nähdä.
Jos sähköyhtiöt eivät hyötyisi/uskoisi hyötyvänsä tosta. Olisi puhdas pörssisähkö ollut ainut dynaaminen.
Tuolla välimuodolla saadaan lisää asiakkaita siirtymään dynaamiseen hinnoitteluun ja siirrettyä riskejä asikkaalle.

Onneksi tosiaan voimme valita. Mutta siirtohalua dynaamiseen oli niin suurta, että ed. hallitus esti toimitusvelvollisen sähkön myymisen vain dynaamisena.
Nyt se siis hinnoitellaan hirveästi yläkanttiin Helenillä taitaa vieläkin olla 15.4snt/kWh

Miksi sä pilkkaat vanhoja ihmisiä? Mä näen vanhat ihmiset sellaisina, että he pystyvät kyllä toimimaan ihan täysijärkisinä ihmisinä ja osaavat muun muassa lukea sähkösopimuksen ehdot ja ymmärtävät ne. Poikkeuksia on toki esim. jotku oikeasti muistisairaat vanhukset, jotka todellakin tarvitsee niitä edunvalvojia.

Minä en heitä nimittele, joka on pilkantekoa. Noita sopimuksia pitää todella lukea, jotta ymmärtää mitä ne merkitsevät. Kuten tiedät kulutusvaikutuksellisesta käytiin täällä
erikseen keskustelua mitä se oikeasti tarkoittaa ja miten vaikeaa sen vaiktus on laskutaisoisellekin laskea ja edellyttää tietokonetta.
Minäolen joskus opettanut eläkeläisiä, joilla ei hiiri tahdo edes kädessä pysyä, eikä heillä välttämättä ole avustajia vaikka muuten pärjäävätkin.

Olen käynyt sähkönhinta.fi sivustolla, enkä näe siellä mitään harhaanjohtavaa. Jokainen kulutusvaikutuksellinen sopimus, jonka olen sieltä avannut, selvästi kertoo mistä on kyse.
Mutta jos siellä on joku oikeasti harhaanjohtava, niin ei sulla sitten pitäisi olla mitään ongelmaa antaa sellaista esimerkkiä.

Katso niitä nimiä (hyvin monenkirjava nimeäminen samasta asiasta), valitset sieltä halvimman 24kk kiinteähintaisen, niin tiedät vasta avatessasi "lisätietoja", ettei se ollutkaan kiinteähintainen.
Eivätkä ne kerro avatessakaan kulutusvaikutuksellisesta kuin arvioidun vaihteluvälin. Silti sivustolla ne ovat kiinteöhintaisia.
Jos et tuota näe/ halua huomata, en mahda mitään.

 

[Svaiski]

Miksi sun pitää pilkata vanhoja ihmisiä. Minusta toi on huonoa käytöstä. Kävitkö siellä sahkonhinta.fi sivustolla? Saa olla tarkkana, mikä on oikeasti kiinteähintainen.
Minusta toi on harhaanjohtavaa. Tarkoituksella tai vahingossa. Soppareita en ole lukenut. Mutta ton kautta meilläkin päätös tehtiin.

Mitä sieltä pitää katsoa käydessä? Listassa on kaikenlaisia ”jousto” jne lisäsanoja lisätty tuotteisiin helpottamaan hoksaamista, etenkin suurimmilla ja tunnetuilla toimijoilla. Määräaikaisista katsoin kaikki ensimmäisen sivun tarjoukset läpi ”katso lisää” -napista ja jokaisessa oli myös selkeästi ilmaistu, että kyseessä on kulutusvaikutuksellinen sopimus aina kun sellainen oli kyseessä. Ei tuo kovin suurta tarkkuutta kyllä vaatinut, ihan normaalia lukea edes kolme riviä tietoja sopimuksesta ennenkuin hyväksyy. Oman ja vaimon suvun ikäihmiset on tehneet kiinteät sopparit ihan normaalisti, kukaan ei ole tahattomasti mennyt kulutusvaikukselliseen.

 

[3dfx]

Ei yritetä. Kulutusvaikutus on yksi tuote muiden joukossa, joka laskee joidenkin eläkeläisten laskua ja nostaa joidenkin. Aivan kuten kiinteät tai pörssit. Jokainen eläkeläinen saa valita vapaasti juuri itselleen parhaiten soveltuvan sopimuksen. Älä vähättele eläkeläisten kognitiivisia kykyjä. Heilläkin on oikeus päättää itse itselleen parhaiten sopivan sopimustyypin.

kumma juttu kuitenkin että kaikenlaiset kattoremontoijat, ikkunaremontoijat, putkiremontoijat sun muut kusetushinnoilla kaupittelevien kohdealueena on asuinalueet ja taloudet, missä asuu eläkeläisiä. Aika sinisilmänen saa olla, jos ei tuota vanhojen ihmisten haavoittuvuuksien järjestelnällistä hyväksikäyttöä ole havainnut.

 

[taffeli]

Olisi ihan mielenkiintoista tietää, että missä nämä joiden mielestä mitään ongelmaa ei ole esimerkiksi asuvat. Kun jos nyt vaikka asuu jossain kaukolämmitteisessä kerrostaloasunnossa, niin voi olla lopulta aika yhdentekevää vaikka sähkö maksaisi koko tammikuun 1€/kwh. Kun sitä sähköä ei tuollaisessa asumuksessa keskimäärin kovin paljoa kulu. Sähkölämmitteisessä asunnossa tuollaisella taas saisi aikaan sellaisen sähkölaskun, että heikompia hirvittää.

Ajatusleikkinä voi miettiä, että mitä jos vaikka se kaukolämpö maksaisi tuon verran. Taloyhtiöissä se toki yleensä sisältyy vastikkeeseen, eli ei välttämättä ole edes tarkkaa käsitystä siitä paljonko kuluu.

Kovimpiin pörssisähkön fanittajiin kuuluva @Paapaa ymmärtääkseni asuu kerrostalossa kuten minäkin, jossa sähkönkäyttöä on vallan helppo mukailla. Itseäni silti vituttaa toi hinnan heilunta vaikkei se millään merkittävällä tavalla mun elämään edes vaikuta. Perushyödykkeiden pitäisi olla hinnaltaan järkeviä ja ennustettavia.

 

[Paapaa]

Kyllä tolla mielestäni selkeästi pyritään saamaan asiakkaita siirtymään käyttämään pörssihinnoitteluun perustuvaa sopimusta

Ei pyritä. Sähkönmyyjät myyvät vain sellaisia tuotteita ja niin hinnoiteltuina, että se on niille kannattavaa. Jos Helen haluaa että asiakkaat siirtyvät pörssisopimuksiin, se lopettaisi kiinteiden myynnin. Mutta se ei lopeta, sillä oikein hinnoiteltuna ne ovat sille kannattavia.

 

[Paapaa]

Kovimpiin pörssisähkön fanittajiin kuuluva @Paapaa ymmärtääkseni

Mitähän tääkin tarkoittaa. Mä kannatan sitä, että myyjät saavat myydä niin kiinteitä kuin pörssisopimuksia (tai näiden yhdistelmiä) ja kuluttajat saavat valita vapaasti niiden välillä. Musta on todella hyvä, että tarjolla on kumpiakin tarpeen mukaan. Myyjät hinnoittelevat ne niin että kestävät riskin. Eli en fanita tuossa mielessä pörssisähköä. Fanitan sähköpörssiä, eli markkinapaikkaa jossa kysyntä ja tarjonta kohtaavat niin että hinta joustaa tarvittaessa "rajattomasti". Sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, millainen sopimus minulle olisi järkevä. Mä olen täällä puhumassa sähkömarkkinoista enkä omasta tai perheeni kulutuksesta.

 

[3dfx]

Ei pyritä. Sähkönmyyjät myyvät vain sellaisia tuotteita ja niin hinnoiteltuina, että se on niille kannattavaa. Jos Helen haluaa että asiakkaat siirtyvät pörssisopimuksiin, se lopettaisi kiinteiden myynnin. Mutta se ei lopeta, sillä oikein hinnoiteltuna ne ovat sille kannattavia.

melkoisia oletuksia näissäkin väitteissä.

 

[JaniKari]

Ei se sähkö tulee ikinä maksamaan KUUKAUTTA 1e/kwh. Joitain tunteja se talven aikana voi tuon olla, mutta ei se kokonaisuuten paljoa vaikuta, jos et juuri noina tunteina laita kaikkia sähkölaitteita päälle.

Kalleimmat kuukaudet on olleet noin 25c/kWh. Eipä tuon Putinin paljoa tarvi perseilyjänsä lisätä niin päästään 1€/kWh hintoihin...

 

[JCSH]

Minä en heitä nimittele, joka on pilkantekoa. Noita sopimuksia pitää todella lukea, jotta ymmärtää mitä ne merkitsevät. Kuten tiedät kulutusvaikutuksellisesta käytiin täällä
erikseen keskustelua mitä se oikeasti tarkoittaa ja miten vaikeaa sen vaiktus on laskutaisoisellekin laskea ja edellyttää tietokonetta.
Minäolen joskus opettanut eläkeläisiä, joilla ei hiiri tahdo edes kädessä pysyä, eikä heillä välttämättä ole avustajia vaikka muuten pärjäävätkin.

Sä vain yrität maalata eläkeläisistä kuvaa jonain lukutaidottomina lapsina, jotka eivät osaa lukea ja/tai ymmärtää suht selkokielistä sähkösopimusta. Käytännössä kaikilla noilla firmoilla on kyllä selitykset siitä, että mitä se tarkoittaa. Joista kyllä jokaisen täysjärkisen ihmisen pitäisi saada kuva, että mistä on kyse.

Katso niitä nimiä (hyvin monenkirjava nimeäminen samasta asiasta), valitset sieltä halvimman 24kk kiinteähintaisen, niin tiedät vasta avatessasi "lisätietoja", ettei se ollutkaan kiinteähintainen.
Eivätkä ne kerro avatessakaan kulutusvaikutuksellisesta kuin arvioidun vaihteluvälin. Silti sivustolla ne ovat kiinteöhintaisia.
Jos et tuota näe/ halua huomata, en mahda mitään.

Siis puhutaanko me nyt tästä sivusta:

Sähkön hintavertailu

Sahkonhinta.fi

www.sahkonhinta.fi

Valitsin kulutukseksi 11000 kWh (sähkölämmitteinen rivari), sopimustyypiksi "Määräaikainen" ja tämä näkymä tulee vastaan:

Sanaa "Kiinteähintainen" ei ole näkynyt missään vaiheessa. Halvin 24kk määräaikainen sopimus on Oomi Jousto 24kk.
Sanoisin, että "Jousto" kuvaa suht hyvin tuollaista kulutusvaikutuksellista. Jota näköjään jokainen tuossa listan alussa oleva kulutusvaikutuksellinen sopimus käyttääkin.
Painan, Katso lisää, sieltä löytyy kuvaus:

Suht selvästi lukee, että kyseessä on kulutusvaikutuksellisesta sopimuksesta.

Jos sitten katson, että mitä Oomi kertoo sähkösopimuksesta omilla sivuillaan niin:

Joustava sähkösopimus - Oomi Jousto | 12 kk tai 24kk - Oomi

Vaikuta sähkölaskusi hintaan ja säästä verrattuna kokonaan kiinteähintaiseen sähkösopimukseen. Tutustu Oomi Joustoon!

oomi.fi

Tuolta löytyy erittäin seikkaperäinen selostus siitä, että miten kulutusvaikutus toimii.

Joten oikeasti, jos sulla on joku oikea esimerkki harhaanjohtavasta sopimuksesta tai sen markkinoinnista, niin kerro nyt jo hiljalleen.

 

[Paapaa]

Kalleimmat kuukaudet on olleet noin 25c/kWh. Eipä tuon Putinin paljoa tarvi perseilyjänsä lisätä niin päästään 1€/kWh hintoihin...

Toisaalta riippuvuus Venäjästä on vähentynyt tässä parin vuoden aikana. Sieltä ei enää tuoda energiaa niin paljon Eurooppaan. Vuoden 2021 jälkeen esim. Suomi on saanut uuden ydinvoimalan, vanhojen polttoaineen hankinta on siirretty pois Venäjältä (tammikuussa ilmoitettiin ettei Loviisa ole enää riippuvainen Venäjän polttoaineesta), omaa tuotantoa on lisätty uusiutuvien osalta jne.

Totta kai hinta voi raketoida vaikka mistä syystä, mutta Venäjän riippuvuus on kuitenkin pienempää kuin aiemmin.

 

[jpp]

Kovimpiin pörssisähkön fanittajiin kuuluva @Paapaa ymmärtääkseni asuu kerrostalossa kuten minäkin, jossa sähkönkäyttöä on vallan helppo mukailla. Itseäni silti vituttaa toi hinnan heilunta vaikkei se millään merkittävällä tavalla mun elämään edes vaikuta. Perushyödykkeiden pitäisi olla hinnaltaan järkeviä ja ennustettavia.

Kerrostalossa asuvana tuo sähkönkäytön ajoittaminen on kyllä kaikista hankalinta, jos ei halua sen vaikuttavan omaan elämään (pyykin pesu, ruoan laitto yms). Suurikulutuksinen omakotitalo taas on huomattavasti helpompaa, kun pystyy esim. LVV ja lämmitystä ohjaamaan automaattisesti halvemmille tunneille ja normaalin elämään tällä ei ole vaikutusta.

 

[taffeli]

Kerrostalossa asuvana tuo sähkönkäytön ajoittaminen on kyllä kaikista hankalinta, jos ei halua sen vaikuttavan omaan elämään (pyykin pesu, ruoan laitto yms). Suurikulutuksinen omakotitalo taas on huomattavasti helpompaa, kun pystyy esim. LVV ja lämmitystä ohjaamaan automaattisesti halvemmille tunneille ja normaalin elämään tällä ei ole vaikutusta.

Kerrostalossa sillä sähkönkulutuksella ei ole likimainkaan niin paljon merkitystä kuin sähkölämmitteisessä talossa. Itse jätän vain saunan lämmittämättä jos sähkö on poskettoman kallista ja jätän kinkun paistamatta juuri silloin. Noilla jo pääsee keskiarvon alle tai tuntumaan.

Vaikea se on omakotitalossa optimoida kulutusta viikkotolkulla talvella kun sitä sähköä kuluu aivan saatanasti.

 

[tietokonerikki]

Se kiinteähintainen tulee niistä hakuehdoista. Energiavirastolle

Sä vain yrität maalata eläkeläisistä kuvaa jonain lukutaidottomina lapsina, jotka eivät osaa lukea ja/tai ymmärtää suht selkokielistä sähkösopimusta. Käytännössä kaikilla noilla firmoilla on kyllä selitykset siitä, että mitä se tarkoittaa. Joista kyllä jokaisen täysjärkisen ihmisen pitäisi saada kuva, että mistä on kyse.



Siis puhutaanko me nyt tästä sivusta:

Sähkön hintavertailu

Sahkonhinta.fi

www.sahkonhinta.fi

Valitsin kulutukseksi 11000 kWh (sähkölämmitteinen rivari), sopimustyypiksi "Määräaikainen" ja tämä näkymä tulee vastaan:

Sanaa "Kiinteähintainen" ei ole näkynyt missään vaiheessa. Halvin 24kk määräaikainen sopimus on Oomi Jousto 24kk.
Sanoisin, että "Jousto" kuvaa suht hyvin tuollaista kulutusvaikutuksellista. Jota näköjään jokainen tuossa listan alussa oleva kulutusvaikutuksellinen sopimus käyttääkin.
Painan, Katso lisää, sieltä löytyy kuvaus:

Suht selvästi lukee, että kyseessä on kulutusvaikutuksellisesta sopimuksesta.

Jos sitten katson, että mitä Oomi kertoo sähkösopimuksesta omilla sivuillaan niin:

Joustava sähkösopimus - Oomi Jousto | 12 kk tai 24kk - Oomi

Vaikuta sähkölaskusi hintaan ja säästä verrattuna kokonaan kiinteähintaiseen sähkösopimukseen. Tutustu Oomi Joustoon!

oomi.fi

Tuolta löytyy erittäin seikkaperäinen selostus siitä, että miten kulutusvaikutus toimii.

Joten oikeasti, jos sulla on joku oikea esimerkki harhaanjohtavasta sopimuksesta tai sen markkinoinnista, niin kerro nyt jo hiljalleen.

Se kiinteähintainen tulee niistä hakuehdoista. Energiavirastolle luulis jaettavan oikeaa tietoa.
Sulla ei esimerkissäsi ole tossa yllä yhtään 24kk kiinteää, toi Oominkin hinta (Jousto) on tossa kulutusvaikutuksellinen.
Oomi on luultavasti vieläkin halvin 24kk, mutta se ei ole toi Jousto. Se löytyy sieltä alempaai kalliimpi hintaisena.
Veikkaan, että tarkoituksellisesti rajasit sen noin.

Jos tiedät, että on kulutusvaikutuksellia sopimuksia, voit tosta sanasta Jousto arvata sen olevan kulutusvaikutuksellinen. MUTTA vain JOS tiedät.
Samalle asialle on monta nimeämistapaa. Vahingossa tai tarkoituksella => ainakin olisi yhtenäistämisen tarvetta nimeämiskäytännöille.

Edit Kts korjaus/ tarkennus seur. viestistäni.

 

[JCSH]

Se kiinteähintainen tulee niistä hakuehdoista. Energiavirastolle

Missä tällä sivulla näet sanan "Kiinteähintainen"?

 

[mattix]

Isot trendit jo pitkään:
Lisää sääriippuvaista puhdasta sähköä
Pois sääriippumatonta polttoon perustuvaa sähköä
Sähköistyminen ja sähköintensiivisyys
Sähköjärjestelmän turvamarginaalien pienentyminen

Nopeat ilmiöt:
- Tuulivoimabuumi
- Koronadippi (vuoden 2020 hintataso)
- Venäjän sodan kiihdyttävä vaikutus isoille trendeille
- Venäjän sodan (ja sen valmistelun) sähkön hintaa nostava vaikutus, loppukesästä 2021 lähtien
- Aurinkovoimabuumi
- Akkubuumi
- Sähkökattiloiden yleistyminen ja muun sähköistymisen kiihtyminen
- Pörssisähkön yleistyminen ja uusien tuotteiden lanseeraukset

Seuraukset:
- Myyjäyhtiöt siirtävät riskejä sähkön käyttäjille tai hinnoittelevat isolla marginaalilla kiinteisiin
- Sähkö puhtaampaa kuin koskaan
- Sähkön omavaraisuusaste noussut
- Sähköverkon siirtokapasiteetti ahtaalla
- Sähkön hinnan volatiliteetti valtava ja johtanee kuluttajien joustoratkaisuiden yleistymiseen
- Kansalaiset tietoisempia sähköstä kuin koskaan
- Markkina ei ehdi reagoimaan ja kannustamaan sääriippumattomaan tuotantoon investoimiseen
- Markkina ei ehdi reagoimaan ja kannustamaan riittävän merkittävien joustoratkaisujen toteutukseen
- Sähkö(markkina)järjestelmä häiriöherkempi
- Sähkön hinta yleisesti korkeampi ja herkkä


Olen myös sitä mieltä, että peruspulliaiselle kulutusvaikutussopimuksen ymmärtäminen on liian hankalaa, saati eläkeläiselle. Kulutusvaikutukselliset ja kiinteän hinnan sopimukset pitäisi selvästi erotella myyjien nettisivuilla ja vertailupalveluissa. Myyjäyhtiöiden pitäisi tarjota tietoa asiakkaalle (liukurin tapaan) tarjouksen tai viimeistään sopimusvahvistuksen yhteydessä.

 

[tietokonerikki]

Missä tällä sivulla näet sanan "Kiinteähintainen"?

Joo olet oikeassa tossa ei ole "Kiinteähintaista" vaan "Määräaikainen" valittava Sen klikkauksen jälkeen vaihtelua nimeämistavoissa.

Mutta huomaatko,
että Siinä on erikseen "Pörssisidonnainen" Kuitenkin noissa Määräkaisissa on käytännössä pörssisidonnaiset kulutusvaikutuksellisset sopimukset
=> Musta toi on hyvin harhaanjohtavaa.

Lisäksi JOs katsot
KSS Valinta 24 kk
Määräaikainen
Ja klikkaat "Katso Lisää tulee

"
Lainaus alkaa , turhia leikattu pois
Tuotteen hintatiedot (sis. alv)
Energiamaksu

7.76 snt/kWh
Kuukausimaksu

4.39 €/kk
Arvioitu vuosikustannus
...

---
Sopimuksen kuvaus
Sopimustyyppi

(2 vuotinen)Määräaikainen
Mahdollisuus muuttaa hintaa

Hinta ei muutu sopimuskauden aikana <= HUomaa tämä!
Sopimuksen päättymispäivä
...
----- ja vasta aivan viimeisenä, jos vierität sivua alaspäin ----

Myyjän antamat lisätiedot tuotteesta
KSS Valinta 24 kk on määräaikainen sähkösopimus, jossa voit itse vaikuttaa sopimushintaasi valitsemalla sähkönkäyttötuntisi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ajoittamalla sähkönkäyttöäsi vuorokauden eri tunneille, se vaikuttaa joko laskevasti tai nostavasti sähkösopimuksesi hintaan. Käyttövaikutus: Vaikuta valitsemalla omat käyttötuntisi. Käyttövaikutuksen määrä riippuu siitä, mihin aikaan kulutat sähköä, kulutustasi verrataan kuukauden toteutuneeseen pörssihinnan keskiarvoon ja sen ja oman keskiarvosi erotus on käyttövaikutuksesi määrä. Käyttövaikutus vaihtelee keskimäärin -3 ja +3 snt/kWh välillä. Mitä enemmän pystyt ajoittamaan sähkön kulutusta edullisiin ajankohtiin, sitä enemmän säästät! Lataa KSS Energian maksuton Muutakin sovellus ja tarkkaile helposti omaa sähkönkulutustasi.


"" Lainaus päätyy
==> Eli miksi tossa ei heti TUOTTEEN HINTATIEDOT kohdassa sanota "Käyttövaikutus vaihtelee keskimäärin -3 ja +3 snt/kWh"

 

[3dfx]

Sä vain yrität maalata eläkeläisistä kuvaa jonain lukutaidottomina lapsina, jotka eivät osaa lukea ja/tai ymmärtää suht selkokielistä sähkösopimusta. Käytännössä kaikilla noilla firmoilla on kyllä selitykset siitä, että mitä se tarkoittaa. Joista kyllä jokaisen täysjärkisen ihmisen pitäisi saada kuva, että mistä on kyse.

Jos on käytännössä joutunut tekemisiin tuon aggressiivisen myymisen kanssa, mitä eläkeläisille kohdennetaan niin ymmärtää sen että huoli on ihan aiheellinen. Se eläkeläinen ei edes lue sitä sopimusta kun mukavan ja rehellisen olonen myyjä kahvittelee ja kertoo kuinka tälläinen kannattaa juuri nyt ottaa ja voin tarjota sen vain tässä ja nyt näin halvalla hinnalla. Sama kusetus on käynnissä kaikenlaisissa viemärinkuvaajissa ja putkien tutkijoissa. Mulla on noista oman mummuni kautta (normaali tolkullinen vanha ihminen, ei sairauksia) ihan omakohtaista kokemusta kun myydään kaikenlaisia täysin paskoja liittymiä, sijoitusinstrumentteja, vakuutuksia, remontteja jne. putkirempat parin putken muutaman metrin pintavedolle oli tarjous 13 000 jotain ihan jäätävää teollisuusmuoviputkea, ei tehty remppaa mutta joku fiksaatio siihen jäi kun myyjä sai peloteltua jotain paskapuheitaan. Viime vakuutusmyyjälle menetti autonsa täyskaskon kun myi pelkän liikennevakuutuksen halvalla. Tosiasiassa oli pari euroa kalliimpi mitä silloinen vanha täyskasko toisessa firmassa. Auto on sen verran vanha ettei siihen enää saa uutta täyskaskoa. Liittymäsopimusta tehtäessä oli puhuttu vain puheliittymästä koska ei tarvetta internetille. Kuinka ollakkaan laskussa oli joku 5G supersupersuper nopea 1000M kaistalla määräaikaisella sopparilla, hintaa taisi tulla 20 euroo kuussa lisää. Viemärit on kuulemma tukossa ja putket räjähtää just. Tää ei ole edes pahinta mitä on ollu muilla, jotka vanhojn vanhempiensa tai isovanhempiensa kanssa on tekemisissä. Kattoremppoja on myyty joka vuosi uusi ja putkia vedellään koko ajan uusiksi. Nää taitaa olla samaa sairautta kuin se, että toiset ravaa lääkärissä alvariinsa vaikkei mitään oireita ole.

Nää sähkösopparit nyt tulee tuohon päälle, kun niistä aletaan hieromaan jotain monimutkaisia sopimustyyppejä sen sijaan että olisi vain hinta per kulutusyksikkö mitä verrata yhtiöiden välillä ja joku kiva myyjä taas kertoo kuinka tämä todellisuudessa asiakkaan kannalta huonoin sopimus onkin juuri tähän maailmantilaan sopiva kun tuo Venäjä on tuossa ja sitä ja tätä ja tota. Muutenkaan se, että valikoima lisääntyy liiaksi ei ole välttämättä hyvinvointia lisäävä asia. Sähkö kuitenkin on homogeeninen hyödyke, missä tuotedifferentointia pakotetaan kaikenlaisilla uusilla sopimustyypeillä.