Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[Mukava]

Tyhmemmistäkin asioista annettu huomautuksia/bänniä niin yksi voisi olla määräaikaisen suosittelu jos "ei kestä pörssin heiluntaa".. Huutonaurua kyllä huomisen hinnoille vuodenaikaan nähden. On tämä kyllä ihmeellistä miten Murphyn laki toteutuu jatkuvasti pörssissä; jos jotkin samanaikaiset yhteensattumat ovat mahdollisia niin näyttävät varmasti toteutuvan (siirtoyhteyksien ongelmat, ei tuuli/tuurivoimaa, jakari turbiinissa jne) Tätä on se kesän halpa pörssisähkö.

Mitään siirtoyhteyksien ongelmiahan ei taida olla, vaan ihan aikataulutettuja huoltoja/korjauksia. Se ettei itse sitten jaksa edes yrittää miettiä mikä niihin piikeihin on syynä, tai ettei vaihda siihen kiinteään vaan kuukaudesta toiseen jaksaa jokaisesta hintapompusta valitella. Ota vaikka PKS:ltä soppari niin sieltä saa vaikka kesäkuuksi kiinnityksn reilulla 3c + kulutusvaikutus.

Hienoa että täällä huudellaan banneja kun taitaa suurimmat valittelut tulla tähänkin ketjuun bannien huutelijalta kun hinnat vähän nousee.

 

[Svaiski]

Tyhmemmistäkin asioista annettu huomautuksia/bänniä niin yksi voisi olla määräaikaisen suosittelu jos "ei kestä pörssin heiluntaa".. Huutonaurua kyllä huomisen hinnoille vuodenaikaan nähden. On tämä kyllä ihmeellistä miten Murphyn laki toteutuu jatkuvasti pörssissä; jos jotkin samanaikaiset yhteensattumat ovat mahdollisia niin näyttävät varmasti toteutuvan (siirtoyhteyksien ongelmat, ei tuuli/tuurivoimaa, jakari turbiinissa jne) Tätä on se kesän halpa pörssisähkö.

Tässä on rapia 300 sivua selvitetty pörssin hinnan määräytymisestä ja vieläkin yllätystä aiheuttaa heiluvat hinnat? Näkyy olevan ihan halpaa tämän "kesän" halpa pörssisähkö ainakin omalla kohdalla. Helenin appi näyttää tän hetken tilanteeksi 3,01c/kwh tälle kuulle, en pidä tuota kovin kalliina, mutta meitähän on joka lähtöön. Tälle kuulle tuo ei ehdi näillä "huutonauruhinnoillakaan" kyllä kovin paljoa nousemaankaan, menisiköhän 5c/kwh kuukauden hinnaksi rikki jos yrittäisi ajoittaa saunomiset ja auton lataukset piikkitunneille viimeisen 3 päivän ajan.

 

[jpp]

Tyhmemmistäkin asioista annettu huomautuksia/bänniä niin yksi voisi olla määräaikaisen suosittelu jos "ei kestä pörssin heiluntaa".. Huutonaurua kyllä huomisen hinnoille vuodenaikaan nähden. On tämä kyllä ihmeellistä miten Murphyn laki toteutuu jatkuvasti pörssissä; jos jotkin samanaikaiset yhteensattumat ovat mahdollisia niin näyttävät varmasti toteutuvan (siirtoyhteyksien ongelmat, ei tuuli/tuurivoimaa, jakari turbiinissa jne) Tätä on se kesän halpa pörssisähkö.

Juuri tätä se on Taas ensi yönä alle sentillä auton lataus, joka huomattavasti enemmän mitä päiväajan kulutus.

 

[Lämpöpumppu]

Pakko kysyä oletko kenties itse tuolla Olkiluodolla töissä.. No vitsi vitsi. Maailmaan mahtuu monenmoista niin varmaan siinä mittakaavassa 2 kk huolto on rivakkaa touhua ja kaikki meni kuin Strömsössä. Todellisuus on se että tuolla laitoksella on aika suuri yhteiskunnallinen merkitys oli yksityinen laitos tai ei..

Ei varmasti ihan suurena yllätyksenä tule työpaikan sijainti.

Kaikki ei todellakaan mennyt kuin strömsössä, vuosihuoltohan venyi aikataulustaan 100%. Yritän vain tuoda sen objektiivisen näkemyksen esille alalta. Niin paljon herättää keskustelua ja suurin osahan on täysin maallikoiden ihmettelyä ilman mitään kompetenssia asiaan. Edelleen kaikilla ydinvoima-alan mittareilla se OL3 ensimmäinen käyttöjakso sujui erinomaisesti ja vuosihuollon kestossa päästiin alan keskiarvoon jo ekalla yrityksellä. Edes ne alan mallioppilaat OL1/2 tai LO1/2 eivät siihen kyenneet, vaan alku oli hyvinkin verkkaista ensimmäisten vuosien aikana. Lisäksi olen koittanut avata aikatauluongelmien kertaantumisen syitä aikaisemmissa viesteissä. Koska asiat tehdään tietyssä sekvenssissä, niin tekniset haasteet eri töissä tuovat viivästystä helposti kokonaisaikatauluun. Aikataulussa ei taas voida ottaa huomioon ongelmia ja vastoinkäymisiä, joista ei ole etukäteen tietoa.

Suuri yhteiskunnallinen vaikutus kyllä on, mutta tämäkään vuosihuolto ei hintoja nostanut lopulta. Ja laitosten huollot suunnitellaan ja toteutetaan kuitenkin käytettävyyden varmistamiseksi turvallisuus edellä, ei kiirehtien sen sähkön hinnan mukaan. Yhteiskuntavastuuta on mielestäni tehdä turvallisesti ydinvoimalla energiaa sen sijaan, että juosten kustaan asiat. Mikäli sähköstä tulisi pulaa, niin se ei ole yksittäisen yrityksen vika. Ja hintamanipulaatiosalaliitot ovat myös aika väsyneitä, omistajilla on melkoinen velkataakka tuosta laitoksesta, mikä maksaa itseään takaisin ainoastaan laitoksen ollessa verkossa ja mielellään täydellä teholla. Seisottaminen lisää vain entisestään kustannuksia.

 

[mattix]

Tätä on se kesän halpa pörssisähkö.

3,3c/kWh toukokuu toistaiseksi. Ei jännitä muutaman päivän tai yksittäisten tuntien korkeat hinnat. Kunhan yöllä on halpaa (LVV ja sähköauton lataus). Lämmittää ei oikeastaan tarvitse. Kannattaa arvioida hintatasoa yksittäisiä tunteja laajemmin.

Se kieltämättä mietityttää, miltä talvi näyttää. Hinnat heiluvat aika paljon ja pitkissä sopimuksissa tai kiinnityksissä on ollut nouseva trendi. Kiinnityksissä Q4 kävi lyhyesti alle 6,5c (nyt 7,3c) ja Q1 alle 8,5c (nyt yli 10c). Jos ei sähköautoa olisi, houkuttaisi kiinteä sopimus.

 

[samsungaaja]

3,3c/kWh toukokuu toistaiseksi. Ei jännitä muutaman päivän tai yksittäisten tuntien korkeat hinnat. Kunhan yöllä on halpaa (LVV ja sähköauton lataus). Lämmittää ei oikeastaan tarvitse. Kannattaa arvioida hintatasoa yksittäisiä tunteja laajemmin.

Se kieltämättä mietityttää, miltä talvi näyttää. Hinnat heiluvat aika paljon ja pitkissä sopimuksissa tai kiinnityksissä on ollut nouseva trendi. Kiinnityksissä Q4 kävi lyhyesti alle 6,5c (nyt 7,3c) ja Q1 alle 8,5c (nyt yli 10c). Jos ei sähköautoa olisi, houkuttaisi kiinteä sopimus.

Joku täällä mielestäni mainitsi että heiluntaa olisi nyt luvassa pidemmän aikaa kuin muutaman päivän. Joo, itse nukun yöllä ja käytän sähköä päivällä niin kyllä nämä "kesähinnat" sieppaavat ihan periaatteesta. Mutta olkoon, en jaksa enää välittää heilukoon mitä heiluu ja juhannuksesta sitten joku 12 kk 10 c/kWh paske vetämään..

 

[KognaK]

Onko nämä Ruotsin siirtoyhteyksien pitkät huollot myös jokavuotisia vai johtuvatko uusien linjojen rakentamisesta tms? Eikös viime elokuun hintapompsujen syy ollut samojen yhteyksien rajoitukset?

Bodeniin(mihin Kemistä menee 400kV linja) rakennetaan tänä kesänä sähköasemaa uutta terästehdasta varten, ehkä katko liittyy siihen. Muutenkin tuon alueen kantaverkkoa parannellaan lähivuosina. Auroralinjan jälkeen menee Kemin linja uusiksi(2028), johtimet vaihdetaan suurempaa tehoa kestäviin.

Transmissionsnätsprojekt

Vi stärker det svenska transmissionsnätet med nya ledningar och stationer för att ta hand om ny vindkraft, bygga bort begränsningar i nätet och för att möta samhällets höga krav på säker elförsörjning.

www.svk.se

 

[Capri]

Tuo ka määräytyy oman käytön mukaan.

Kyllä, tietysti.

Joku täällä mielestäni mainitsi että heiluntaa olisi nyt luvassa pidemmän aikaa kuin muutaman päivän. Joo, itse nukun yöllä ja käytän sähköä päivällä niin kyllä nämä "kesähinnat" sieppaavat ihan periaatteesta. Mutta olkoon, en jaksa enää välittää heilukoon mitä heiluu ja juhannuksesta sitten joku 12 kk 10 c/kWh paske vetämään..

Älä katso niitä sähkönhintoja jos ne alkaa sieppaamaan, vaan käytä sähkö ja elä kuten haluat. Luultavasti useimmat näinkin pääsee halvemmalla vs. valiten joku törkyhintainen kiinteä sopimus. Voi käydä kalliimmaksikin, mutta kyllähän tässä ollaan jo yli ja ohitse niistä 2021-2022 törkyhinnoista joten ei ole normisähkönkulutuksella mitään konkurssia luvassa.

 

[B12]

Joku täällä mielestäni mainitsi että heiluntaa olisi nyt luvassa pidemmän aikaa kuin muutaman päivän. Joo, itse nukun yöllä ja käytän sähköä päivällä niin kyllä nämä "kesähinnat" sieppaavat ihan periaatteesta. Mutta olkoon, en jaksa enää välittää heilukoon mitä heiluu ja juhannuksesta sitten joku 12 kk 10 c/kWh paske vetämään..

Siirtolinjat ovat nyt pois pelistä, niin hintahulluttelua on koko kesän. Suomi on täysin riippuvainen tuonnista, vaikka "omavaraisia" ollaankin. Kesäkelissäkin huoltosesongin aikana Ruotsin tuontia on 2000MW, jos nyt ei satu tuulemaan erikoisen kovaa. Kuun asennosta ja muista parametreista johtuen sitten tulee niitä isoja piikkejä, kun sähkö uhkaa loppua.

 

[asddsa]

Siirtolinjat ovat nyt pois pelistä, niin hintahulluttelua on koko kesän. Suomi on täysin riippuvainen tuonnista, vaikka "omavaraisia" ollaankin. Kesäkelissäkin huoltosesongin aikana Ruotsin tuontia on 2000MW, jos nyt ei satu tuulemaan erikoisen kovaa. Kuun asennosta ja muista parametreista johtuen sitten tulee niitä isoja piikkejä, kun sähkö uhkaa loppua.

On kyllä vähän surkealla tasolla tämä meidän "omavaraisuus", jos lämpimällä kesäkelilläkin voi tulla tilanteita, joissa oma tuotanto ei meinaa riitää. Ilmeisesti ollaan vuositasolla omavaraisia. Mutta koska sähkö on siinä mielessä erikoinen tuote, että tuotannon ja kulutuksen pitäisi täsmätä aika tarkkaan joka hetkellä, niin tuo on vähän harhaanjohtava termi.

 

[B12]

On kyllä vähän surkealla tasolla tämä meidän "omavaraisuus", jos lämpimällä kesäkelilläkin voi tulla tilanteita, joissa oma tuotanto ei meinaa riitää. Ilmeisesti ollaan vuositasolla omavaraisia. Mutta koska sähkö on siinä mielessä erikoinen tuote, että tuotannon ja kulutuksen pitäisi täsmätä aika tarkkaan joka hetkellä, niin tuo on vähän harhaanjohtava termi.

Tälläkin hetkellä tulilla olevat ydinvoimalat ja vesivoima jauhaa täysillä, tuuli tyyntymässä nolliin ja aurinko vähän pilkottaa. Ruotsista tuodaan mitä linjat vetävät. Iltapäivää kohti vaje vain lisääntyy. Yöllä tuuli hiukan ja kulutus pienempi, niin pärjättiin pari tuntia omillaan.

 

[asddsa]

Aurinkovoimaa alkaa ilmeisesti olla aika paljon, kun fingridin seurannan mukaan nyt on usein päiväsaikaan 700-800 MW edestä tuotantoa. Tämäkin varmaan alkaisi huutaa jotain ratkaisuja pidempiaikaiseen varastointiin, esim. jotain synteettisiä polttoaineita tai vetyä.

 

[Grez]

Toisaalta kulutuskin kohoaa päivällä sellaiset 2GW yöstä, niin en näe ihan hirveänä ongelmana jos suunnilleen samassa tahdissa tulee 800MW aurinkovoimaa. Mutt toki sit jos tuo vaikka triplaantuu niin alkaa olla isoja vaikutuksia aurinkoinen vs pilvinen päivä. Tosin pilvisinä päivinä taitaa usein olla enemmän tuulivoimaa.

 

[jarppi83]

Tälläkin hetkellä tulilla olevat ydinvoimalat ja vesivoima jauhaa täysillä, tuuli tyyntymässä nolliin ja aurinko vähän pilkottaa. Ruotsista tuodaan mitä linjat vetävät. Iltapäivää kohti vaje vain lisääntyy. Yöllä tuuli hiukan ja kulutus pienempi, niin pärjättiin pari tuntia omillaan.

Tuota vesivoima jauhaa täysillä olen kuullut paljon mainostettavan, mutta tuo tuotanto on pysynyt tuossa ~2200mwh kovimpien tulvien aja, vaikka maksimit ovat siellä ~3200mwh lähellä.

 

[samsungaaja]

Siirtolinjat ovat nyt pois pelistä, niin hintahulluttelua on koko kesän..

No olihan sitä halpaa päiväsähköä vissiin jopa viikon verran että sellaiset halvat pörssisähköt (päivällä) tänä kesänä. No pluspuolena nämä 24 kk sopparit alkavat näyttämään ihan hyvältä kun ei kesälläkään menetä mitään niillä pörssiin verrattuna. (Päivällä sähköä käyttävä) Noita linjoja tunnutaan ronkittavan vähän väliä ja aina on joku huollon/vian vuoksi poissa pelistä, siihen voinee luottaa jatkossakin.

 

[Filindel]

Mitä nyt viimeisen 30 vuorokauden keskihinta on päivällä ollut 5,13 senttiä (ja yöllä 1,74), mukavan halpaa kiinteisiin verrattuna.

 

[HTK12]

Aurinkovoimaa alkaa ilmeisesti olla aika paljon, kun fingridin seurannan mukaan nyt on usein päiväsaikaan 700-800 MW edestä tuotantoa. Tämäkin varmaan alkaisi huutaa jotain ratkaisuja pidempiaikaiseen varastointiin, esim. jotain synteettisiä polttoaineita tai vetyä.

Tarvitsee kyllä tulla paljon sitä aurinkovoimaa, että sen varastoimista pitää alkaa suunnittelemaan, koska aurinkovoima tuottaa vuorokauden kovimman kulutuksen aikaan. Kuten edellä sanottiin, niin päivällä kulutus nousee yöstä sen 2GW, ja samoin se nousee naapurimaissakin. Eli vaikka aurinkovoimaa olisi 6GW, niin eiköhän tuo kaikki menisi ilman varastointeja. Vientiin voidaan työntää jo yksistään se 4,5GW kunhan Aurora linja on valmis.

 

[samsungaaja]

Mitä nyt viimeisen 30 vuorokauden keskihinta on päivällä ollut 5,13 senttiä (ja yöllä 1,74), mukavan halpaa kiinteisiin verrattuna.

Mitäs jos käyttää esim sähköä klo 9-21? Kerro vielä miten lataat sähköautoa yöllä Tämä hintahulluttelu päivisin kuulemma jatkuu koko kesän..

 

[vemkki]

Aurinkovoimaa alkaa ilmeisesti olla aika paljon, kun fingridin seurannan mukaan nyt on usein päiväsaikaan 700-800 MW edestä tuotantoa. Tämäkin varmaan alkaisi huutaa jotain ratkaisuja pidempiaikaiseen varastointiin, esim. jotain synteettisiä polttoaineita tai vetyä.

Ei, vaan lisää akkuja. Aurinkoenergiaa kannattaa varastoida vain alle vuorokausi. Tuulivoiman kanssa pidempiaikainen varastointi voisi olla hyödyllistä, mutta tuulivoimaa ei ole vielä sellaisia määriä, että mitään vedyn käyttöä välivarastona kannattaisi vakavasti harkita.

Giant Batteries Are Transforming the Way the U.S. Uses Electricity

They’re delivering solar power after dark in California and helping to stabilize grids in other states. And the technology is expanding rapidly.

www.nytimes.com

 

[B12]

Aurinkoenergian varastointi kaupalliseen käyttöön ei kuulosta järkevältä. Lataat päivällä kun sähkö kallista ja myyt yöllä kun halpaa?

Eri asia jos olisi pelkän aurinkovoiman varassa, kuten joku kesämökki tms.

 

[vemkki]

Aurinkoenergian varastointi kaupalliseen käyttöön ei kuulosta järkevältä. Lataat päivällä kun sähkö kallista ja myyt yöllä kun halpaa?

Eri asia jos olisi pelkän aurinkovoiman varassa.

Ei ole tällä hetkellä mielekästä, mutta aurinkoenergian lisääntyessä tulee kyllä täälläkin tapahtumaan se, että keskellä päivää sähkön hinta putoaa nollaan. Aamulla ja illalla on kuitenkin tunteja, jolloin kulutus on melko suurta, mutta aurinkoenergiaa ei vielä ole kovin paljon tarjolla. Sitten on vielä kevät ja syksy, jolloin aurinkoenergiaa on vähemmän ja jolloin se painottuu keskipäivään.

 

[Grez]

Aurinkoenergian varastointi kaupalliseen käyttöön ei kuulosta järkevältä. Lataat päivällä kun sähkö kallista ja myyt yöllä kun halpaa?

Tai Lataat päivällä 13-16 kun on miinushintaista ja myyt 17-22 kun on kallista?

 

[asddsa]

Tuota vesivoima jauhaa täysillä olen kuullut paljon mainostettavan, mutta tuo tuotanto on pysynyt tuossa ~2200mwh kovimpien tulvien aja, vaikka maksimit ovat siellä ~3200mwh lähellä.

Kannattaa myydä vähemmän kalliimmalla ja juoksuttaa ohi? Turbiinit kuluu vähemmän?

 

[kapiteeli]

Tai Lataat päivällä 13-16 kun on miinushintaista ja myyt 17-22 kun on kallista?

Juuri näin. Kaliforniassa kun tuota aurinkovoimaa on niin paljon, että sitä keskipäivän piikkiä ei saa mitenkään mahtumaan verkkoon, jolloin joudutaan laittamaan tuotantoa pois päältä. Erityisesti lämpimissä maissa, mutta jossain mittakaavassa myös meillä on sähkönkulutuksen piikki illalla kun ihmiset tulevat kotiin töistä, laittavat viilennyksen tehokkaammalle ja laittavat ruokaa. Meillä tuota keskipäivän miinuspiikkiä ei ole tainnut olla kuin satunnaisesti, mutta on päivänselvää, että paine siihen suuntaan kasvaa, koska paneelien hinta on tippunut niin dramaattisesti ja asennukset etenevät sekä kotitalouksissa että suuressa mittakaavassa.

Lisäksi ainakin meillä on monesti se kahvinkeiton/koneiden käynnistyspiikki klo 8-9 ja samaten Kalifornian graafeissa on näkynyt, että akut puskevat voimakkaasti sähköä verkkoon aamusella.

Joskus sanotaan, että akut eivät tuota sähköä eivätkä siten laske hintoja, mutta jos vaihtoehtona on laittaa tuotantoa pois päältä tai ajaa sitä akkuihin, voidaan varmaankin sanoa, että akut ovat lisänneet tuotetun sähkön määrää tuottamatta sitä itse.

 

[asddsa]

Ei, vaan lisää akkuja. Aurinkoenergiaa kannattaa varastoida vain alle vuorokausi. Tuulivoiman kanssa pidempiaikainen varastointi voisi olla hyödyllistä, mutta tuulivoimaa ei ole vielä sellaisia määriä, että mitään vedyn käyttöä välivarastona kannattaisi vakavasti harkita.

Giant Batteries Are Transforming the Way the U.S. Uses Electricity

They’re delivering solar power after dark in California and helping to stabilize grids in other states. And the technology is expanding rapidly.

www.nytimes.com

Aurinkovoiman määrä on lisääntynyt nopeasti, mutta se ei tuota talvella niin paljoa. Jos lisää voimaa tulee nykyiseen tahtiin, niin tuotantoa voi pian olla kesäpäivinä ihan yli tarpeen. Synteettisillä polttoaineilla pitkäaikainen varastointi olisi mahdollista.

 

[B12]

Synteettisillä polttoaineilla pitkäaikainen varastointi olisi mahdollista.

Synteettiset polttoaineet vaan ovat ihan järjettömän kalliita. Ei niillä ja jollakin moottorin tapaisella kannata verkkosähköä tuottaa kuin äärimmäisessä hädässä.

 

[KognaK]

Tuota vesivoima jauhaa täysillä olen kuullut paljon mainostettavan, mutta tuo tuotanto on pysynyt tuossa ~2200mwh kovimpien tulvien aja, vaikka maksimit ovat siellä ~3200mwh lähellä.

-Lumet ei sula samaan aikaan koko Suomessa. Kokemäen vesistön tulva oli vappuun mennessä ohi, Kemijoen tulva toukokuun kolmannella viikolla. Vesivoimaa ei pyritä maksimoimaan kun hinta tavoittelee nollaa. Suurin vaikutus on Kemijoen vesistöllä kun voimalaitoksia on yli 1200MW edestä, halvan hinnan jakso korreloi melko tarkoin Kemijoen tulvatilanteen kanssa.
-Varastoaltaiden täyttö ottaa omansa, esim Oulujoen alaosan isot voimalat tuottivat vähemmän kuin talvisaikaan. Porttipahta menee kiinni ennen kevättulvia. Moni pienempi voimala varastoaltaan yhteydessä tekee samoin. Tulvasuojelu on yksi tekijä, alajuoksujen huippuvirtaamia pyritään rajoittamaan.
-Teoriassa suurten syyssateiden myötä voisi koko maassa olla tulvatilanne yhtäaikaa, säännöstelyaltaat ylärajassa, riittävästi kulutusta ja siten vesivoima lähellä nimellistehoa jos ei satu tuulemaan.

 

[vemkki]

Fortum tiristää Loviisan voimaloista vielä 38 MW lisää tehoa modernisoimalla matalapaineturbiinit vuonna 2026. Eihän tuo toki ole kuin vajaan 4 prosentin lisäys tehoon, mutta kaikki kannattaa ottaa irti.

Fortumin Loviisan ydinvoimalaitoksen matalapaineturbiinit modernisoidaan ja sähkötehoa lisätään noin 38 MW | Fortum

FORTUM OYJ LEHDISTÖTIEDOTE 29.5.2024 Fortumin Loviisan ydinvoimalaitoksen matalapaineturbiinit modernisoidaan. Vuonna 2026 alkavat modernisoinnit ovat osa Loviisan voimalaitoksen käyttöiän

www.fortum.fi

 

[S@ber]

Mitä enemmän vaihtelua, sen parempi, kunhan öisin on halpaa, kiitos.



Keskihinta 2,84 snt vs päivän pörssi ka 7,08 snt. 0,4-0,5kwh teholla louhintaa 24/7. Nostaa ikävästi keskiarvoa.

Tämäkin ketju säilyy viihdyttävämpänä, kun ei ole tasapaksua

 

[samsungaaja]

Mitä enemmän vaihtelua, sen parempi, kunhan öisin on halpaa, kiitos.



Keskihinta 2,84 snt vs päivän pörssi ka 7,08 snt. 0,4-0,5kwh teholla louhintaa 24/7. Nostaa ikävästi keskiarvoa.

Tämäkin ketju säilyy viihdyttävämpänä, kun ei ole tasapaksua

No kivat sulle itsellä menee käppyrä toisin päin.

 

[2112]

Onkos nyt tänään palannut linjoille jotain sellaista kapasiteettia, mitä ei eilen ollut? Selkeästi halvempi päivä kuin eilen, ja huomenna vielä halvempaa. Tietenkin viikonloppu selittää osan tilanteesta, mutta eilenkin kalleimmat tunnit olivat vasta alkuillasta. Joka tapauksessa tuulivoimaennuste on pitkin viikkoa ollut lähes nollissa, OL1 huolto jatkuu ja myös osa siirtoyhteyksistä edelleen huollossa?

 

[B12]

Onkos nyt tänään palannut linjoille jotain sellaista kapasiteettia, mitä ei eilen ollut? Selkeästi halvempi päivä kuin eilen, ja huomenna vielä halvempaa. Tietenkin viikonloppu selittää osan tilanteesta, mutta eilenkin kalleimmat tunnit olivat vasta alkuillasta. Joka tapauksessa tuulivoimaennuste on pitkin viikkoa ollut lähes nollissa, OL1 huolto jatkuu ja myös osa siirtoyhteyksistä edelleen huollossa?

Aina kun tulee jokin muutos, pörssi pomppaa ja sitten rauhoittuu.

 

[vemkki]

Onkos nyt tänään palannut linjoille jotain sellaista kapasiteettia, mitä ei eilen ollut? Selkeästi halvempi päivä kuin eilen, ja huomenna vielä halvempaa. Tietenkin viikonloppu selittää osan tilanteesta, mutta eilenkin kalleimmat tunnit olivat vasta alkuillasta. Joka tapauksessa tuulivoimaennuste on pitkin viikkoa ollut lähes nollissa, OL1 huolto jatkuu ja myös osa siirtoyhteyksistä edelleen huollossa?

Päiväsaikaan näyttää menevän melko synkronissa Viron kanssa. Myöhään illalla Suomessa halpenee, kun kulutus vähenee, mutta Viro pomppaa kun aurinkoenergiaa ei enää ole, eikä muita uusiutuvia tarpeeksi. Tuotantoa ja kulutusta Suomessa näyttää olevan suht saman verran eilen ja tänään.

 

[chrisekh]

Jos haluisi jarjestaa 10 miljardin joukkorahoituksen niin mita palvelua ehdottaisitte? Se olisi varmaan kohtuu tarkeaa etta jos summa ei tayty niin ei tule kuluja. Jarjestellaan iotechin voimin OL4.

 

[kapiteeli]

Jos haluisi jarjestaa 10 miljardin joukkorahoituksen niin mita palvelua ehdottaisitte? Se olisi varmaan kohtuu tarkeaa etta jos summa ei tayty niin ei tule kuluja. Jarjestellaan iotechin voimin OL4.

Puolaan on ollut yhden APR-1400:n hinta n. 6,75 miljardia euroa. Olen löytänyt lukuja, joiden mukaan Suomessa olisi noin 35-75 prosenttia kalliimpaa kuin Puolassa. Karkeasti laskettuna APR-1400:n hinta Suomessa saattaisi olla 9,1-11,8 miljardia euroa. Hyvällä tuurilla siis 1400 MW:n korealaisreaktorin saattaisi saada tuolla 10 miljardilla.

Neoenin rakenteilla oleva akusto Lappeenrantaan maksaa 40 miljoonaa ja sillä saadaan 56 MW piikkitehoa ja 113 MWh varastokapasiteettia. 10 miljardilla saataisiin siis 250 vastaavaa varastoa, joten piikkitehoa tulisi 14000 MW ja varastokapasiteettia 28250 MWh. Tämmöisestä akkujen rykelmästä saataisiin yhdellä latauksella tehoa irti 2354 MW, jos ajettaisiin yksi päivä klo 8-20, tai 336 MW, jos ajettaisiin yksi viikko klo 8-20. Neoenin akustosta tuli investointipäätös noin puoli vuotta sitten, ja koska akkujen hinnat ovat mahdollisesti jopa puolittuneet tuosta ajankohdasta, olisi varasto karkeasti arvioituna vähintään 10-25 % edullisempi tämän päivän kustannuksilla.

Kemijärven pumppuvoimalan arvioitu kustannus ollut 600-800 miljoonaa. Teho 550 MW ja purku 7 tuntia eli oletettavasti kapasiteetti 3850 MWh (en ole löytänyt vahvistusta tälle). 10 miljardilla saisi n. 12-16 vastaavaa voimalaa, mikäli löytyy sopivat paikat. Näin saataisiin 6600-8800 MW tehoa ja 46200-61600 MWh varastokapasiteettia. Tämmöisestä pumppuvoimaloiden rykelmästä saataisiin täydellä pumppauksella tehoa irti 3850-5133 MW, jos ajettaisiin yksi päivä klo 8-20, tai 550-733 MW, jos ajettaisiin yksi viikko klo 8-20.

 

[jarppi83]

Puolaan on ollut yhden APR-1400:n hinta n. 6,75 miljardia euroa. Olen löytänyt lukuja, joiden mukaan Suomessa olisi noin 35-75 prosenttia kalliimpaa kuin Puolassa. Karkeasti laskettuna APR-1400:n hinta Suomessa saattaisi olla 9,1-11,8 miljardia euroa. Hyvällä tuurilla siis 1400 MW:n korealaisreaktorin saattaisi saada tuolla 10 miljardilla.

Neoenin rakenteilla oleva akusto Lappeenrantaan maksaa 40 miljoonaa ja sillä saadaan 56 MW piikkitehoa ja 113 MWh varastokapasiteettia. 10 miljardilla saataisiin siis 250 vastaavaa varastoa, joten piikkitehoa tulisi 14000 MW ja varastokapasiteettia 28250 MWh. Tämmöisestä akkujen rykelmästä saataisiin yhdellä latauksella tehoa irti 2354 MW, jos ajettaisiin yksi päivä klo 8-20, tai 336 MW, jos ajettaisiin yksi viikko klo 8-20. Neoenin akustosta tuli investointipäätös noin puoli vuotta sitten, ja koska akkujen hinnat ovat mahdollisesti jopa puolittuneet tuosta ajankohdasta, olisi varasto karkeasti arvioituna vähintään 10-25 % edullisempi tämän päivän kustannuksilla.

Kemijärven pumppuvoimalan arvioitu kustannus ollut 600-800 miljoonaa. Teho 550 MW ja purku 7 tuntia eli oletettavasti kapasiteetti 3850 MWh (en ole löytänyt vahvistusta tälle). 10 miljardilla saisi n. 12-16 vastaavaa voimalaa, mikäli löytyy sopivat paikat. Näin saataisiin 6600-8800 MW tehoa ja 46200-61600 MWh varastokapasiteettia. Tämmöisestä pumppuvoimaloiden rykelmästä saataisiin täydellä pumppauksella tehoa irti 3850-5133 MW, jos ajettaisiin yksi päivä klo 8-20, tai 550-733 MW, jos ajettaisiin yksi viikko klo 8-20.

Joku noheva voisi laskea kuinka paljon meillä on oikeasti ylituotantoa(lataamaan näitä "varastoja" järkevästi). Tuulisia hetkiä meillä ei ole riittävän paljon, että niillä saataisiin oikeasti pyöriteltyä näitä tuotannon tasaajia. Tuulivoiman reipas lisääminen taasen saa runkoverkon kyykkäämään.

 

[kapiteeli]

Tuulivoiman kapasiteetti on tällä hetkellä 7206 MW ja tehtyjen liityntäsopimusten perusteella kapasiteetti on kasvamassa 11000 MW:n vuoden 2026 lopussa. Tästä eteenpäin näkymä on hyvin epäselvä, tuotanto voi kasvaa vielä vuoden 2026 lopusta vuosikymmenen loppuun n. 0-10000 MW riippuen ennusteesta. Näin kesäaikaan toki pystytään varastoimaan myös aurinkosähköä. Siitä on linkkaamassani Fingridin dokumentissa vain ennusteita, jotka eivät ilmeisesti perustu tehtyihin liityntäsopimuksiin, joten ne lienevät hatarammalla pohjalla. Näiden ennusteiden perusteella nykyinen kapasiteetti n. 1055 MW olisi kasvamassa n. 5000 MW:n vuoden 2027 alussa ja 9000 MW:n vuoden 2030 alussa.

Joustopuolella tärkein tekijä lähitulevaisuudessa ovat varmasti sähkökattilat, joita on investointipäätökset mukaan lukien lähivuosina verkossa 1500 MW verran. On arvioitu myös tulevan muuta kulutusta, joka ei kaikki ole säädettävää, siten, että nykyinen 82 TWh vuosikulutus nousisi 131 TWh:n vuoteen 2030 mennessä. Hurjimmat skenaariot puhuvat jopa yli 200 TWh kulutuksesta.

Ei varmaan ole ihan helppo laskea, miten paljon meillä on ylituotantoa varastoja varten, koska ei tiedetä varmaksi tuotantolukuja lähitulevaisuudessa, saati sitten kulutusta ja sen mahdollisuutta joustaa. Vielä enemmän kysymysmerkkejä aiheuttaa rajasiirrot. Tehdäänkö yhteyksiä lisää, sabotoidaanko kaapeleita yms. Saksassa ja Alankomaissa hinnat painuu pakkaselle herkästi keskipäivällä. Tehdäänkö siellä lisää varastoja vai lisääntyykö sääriippuvainen tuotanto entisestään? Jos ranskalaisten suunnitelmat toteutuvat, niin sinne olisi tulossa yksistään parkkipaikoille jopa 11000 MW aurinkopaneeleja, mikä tuskin ainakaan vähentää nollahintaisen sähkön tunkua Pohjolaan kesäpäivinä - tosin vajaa 10 vuotta sitten vastaavantyyppinen mahtipontinen suunnitelma karahti kiville.

Itse arvioin, että tässä on jonkinlainen muna-kana-ilmiö - jos jostain saataisiin kaivettua tuo 10 miljardia ja rakennettua varastoja, niin kyllä se houkuttelisi taas lisää sääriippuvaista tuotantoa tai tasaista sähkön hintaa haluavaa kulutusta. Ydinvoimalan sähkö tulisi varmasti käyttöön talviaikana, mutta lämmityskauden ulkopuolella en ole niin varma. Ehkä sitten CHP:n ajokausi lyhenisi ja ajettaisiin enemmän sähkökattiloita, tai keksittäisiin joku vetylaitos/synteettisen polttoaineen laitos, jota ajettaisiin pääasiassa kesällä.

 

[JaniKari]

Neoenin rakenteilla oleva akusto Lappeenrantaan maksaa 40 miljoonaa ja sillä saadaan 56 MW piikkitehoa ja 113 MWh varastokapasiteettia.

Tästä tulee akuston hinnaksi 354€/kWh. Jos latauksen ja purun hintaero on 0.1€/kWh tarvitaan 3540 sykliä ennen kuin rakennuskustannukset on katettu. Vaikka meillä olisi joka päivä noin suuret hintaerot menisi takaisinmaksussa 10 vuotta. Taitaa perustua akkujen liiketoiminta Fingridin verkon stabilointi maksuihin eikä niinkään energian varastointiin.

 

[akse]

Joku noheva voisi laskea kuinka paljon meillä on oikeasti ylituotantoa(lataamaan näitä "varastoja" järkevästi). Tuulisia hetkiä meillä ei ole riittävän paljon, että niillä saataisiin oikeasti pyöriteltyä näitä tuotannon tasaajia. Tuulivoiman reipas lisääminen taasen saa runkoverkon kyykkäämään.

Jos varastot on kustannustehokkaimpia paperilla, niin rakennetaan vain niitä ja puretaan voimalat pois.. ainii milläs ne ladataan?

 

[vemkki]

Joku noheva voisi laskea kuinka paljon meillä on oikeasti ylituotantoa(lataamaan näitä "varastoja" järkevästi). Tuulisia hetkiä meillä ei ole riittävän paljon, että niillä saataisiin oikeasti pyöriteltyä näitä tuotannon tasaajia. Tuulivoiman reipas lisääminen taasen saa runkoverkon kyykkäämään.

Kyllähän runkoverkkoa vahvistetaan jatkuvasti, tosin muistelen lukeneeni, että joissakin paikoissa runkoverkko rajoittaa tällä hetkellä mahdollisuuksia kytkeä lisää tuulivoimaa verkkoon. Tuulivoimaa varmaan rakennetaan kysynnän mukaan. Jos ei tule lisää kysyntää sähkölle, ei aloiteta uusia tuulivoimaprojekteja.

 

[Ryzkis40]

Tuulivoimaa lisätään pää märkänä ilmeisesti haaveet mielessä sähköomavaraisuudesta, mutta se massiivinen kapasiteetti on yhtä tyhjän kanssa kun ei tuule. Onko mitään vakaampaa tuotantoa juurikaan kehitteillä? Toivottavasti edes niitä miniydinvoimaloita aletaan pystyttelemään sinne ja tänne.

 

[B12]

Tuulivoimaa lisätään pää märkänä ilmeisesti haaveet mielessä sähköomavaraisuudesta, mutta se massiivinen kapasiteetti on yhtä tyhjän kanssa kun ei tuule. Onko mitään vakaampaa tuotantoa juurikaan kehitteillä? Toivottavasti edes niitä miniydinvoimaloita aletaan pystyttelemään sinne ja tänne.

Paljonhan on puhuttu, että Suomi on jo liikaa tuulen varassa ja hintaheilunta reippaasti pohjoismaiden suurinta. Ei kai mitään tuotantoa ole kannattavaa enää rakentaa. Tuulivoimakin vetää hinnan nollaan kun tuulee ja tuotannon nollaan kun ei tuule. Vähän heikkoa bisnestä minusta.

 

[vemkki]

Tuulivoimaa lisätään pää märkänä ilmeisesti haaveet mielessä sähköomavaraisuudesta, mutta se massiivinen kapasiteetti on yhtä tyhjän kanssa kun ei tuule. Onko mitään vakaampaa tuotantoa juurikaan kehitteillä? Toivottavasti edes niitä miniydinvoimaloita aletaan pystyttelemään sinne ja tänne.

Tuulivoimaa on rakennettu sen takia, että se on nähty hyvänä bisneksenä (kunnes korot nousivat). Ei tuulivoimafirmojen kannalta valtion sähköomavaraisuus ole mitenkään kiinnostava asia.

 

[kapiteeli]

Tästä tulee akuston hinnaksi 354€/kWh. Jos latauksen ja purun hintaero on 0.1€/kWh tarvitaan 3540 sykliä ennen kuin rakennuskustannukset on katettu. Vaikka meillä olisi joka päivä noin suuret hintaerot menisi takaisinmaksussa 10 vuotta. Taitaa perustua akkujen liiketoiminta Fingridin verkon stabilointi maksuihin eikä niinkään energian varastointiin.

Ei käynyt mielessäkään, että pitäisi murehtia kannattavuutta, kun lähtökohtana oli kerätä 10 miljardin kolehti ydinvoimaan

Jos varastot on kustannustehokkaimpia paperilla, niin rakennetaan vain niitä ja puretaan voimalat pois.. ainii milläs ne ladataan?

Fossiilista voimalaa kyllä puretaan, mutta se lienee enemmän poliittinen päätös kuin kustannustekijä. Kyllähän vuosikymmeniä vanha ydin- ja vesivoima ovat halvinta mahdollista tuotantoa ja pysyvät paletissa mukana niin kauan kun myllyt saadaan järkikustannuksin pidettyä kunnossa. Meillähän ei sähköstä ole pulaa, vaan pelkästään ajoitusongelma eli sähkön kysyntä ja tarjonta eivät aina kohtaa. Lisäydinvoimalla tämä ongelma ei ratkea, koska ydinvoimala ei ole säätövoimala*, vaan ajaa tasaisesti eli tuotantoa on aina joko liikaa tai liian vähän suhteessa kulutukseen ja muut tuotantomuodot joustavat.

Kohtuullisella määrällä energiavarastoja saataisiin todennäköisesti ne parin päivän muutaman tunnin lööppejä aiheuttavat piikit historiaan, ja samalla saataisiin kasvatettua sähköomavaraisuutta, kun sääriippuvaisen tuotannon piikittäessä ei tarvitsisi sulkea tuotantoa niin paljon ja tämä energia korvaisi sitten tuontia. Toinen vaihtoehto olisi kasvattaa CHP-tuotantoa, mutta poliittinen vire taitaa olla pikemminkin päinvastaiseen suuntaan. Eräs mielenkiintoinen vaihtoehto voisi olla "ryysyistä rikkauksiin", eli Suomi määrätietoisesti kasvattaisi jätteenpolton kapasiteettia lähes 100 % tuontijätteeseen tukeutuen, suunnitellen kokonaisuuden siten, että polttolaitokset saadaan joustamaan sähkön hinnan mukaan. Energiatehokkuuden kannalta kaikki maailman jätteenpolttolaitokset tulisi olla täällä arktisella alueella, jossa hukkalämpöä ei dumpata vesistöön, vaan se saataisiin kaukolämpönä hyötykäyttöön. Muut vaihtoehdot olisivat kannustaa ihmisiä käyttämään jotain muuta lämmönlähdettä kovilla pakkasilla, mikäli mahdollista, tai rakentaa niitä Wärtsilän dieseleitä.

*joustaa ydinvoima nykyään jonkin verran, mutta säätö on poikkeuksetta tuotannon vähentämistä ja sekin on hyvin poikkeuksellista.

 

[chrisekh]

Tuulivoimaa lisätään pää märkänä ilmeisesti haaveet mielessä sähköomavaraisuudesta,

Sulle on jotenkin epäselvää siita kuka ja miksi niitä rakennetaan? Niitä rakentavat yksityiset yritykset, jotta tekisivät voittoa. Kenelläkään, jolla on tuossa omaa rahaa kiinni ei ole mitään ajatusta omavaraisuudesta.

Valtion tehtävä on huolehtia, että yritykset voivat toimia ja toimia niin etteivät ne pasko muiden hommia. Yritysten tehtävä on tehdä rahaa. Se että yritykset voivat toimia Suomessa niin Valtion huolehdittava energian saannista mutta silla ei ole edes valtiolle merkitystä ollaanko omavaraisia normaali tilanteessa. Sodan aikana on hyvä olla omavarainen kriittisten asioiden kohdalla.

 

[vemkki]

Paljonhan on puhuttu, että Suomi on jo liikaa tuulen varassa ja hintaheilunta reippaasti pohjoismaiden suurinta. Ei kai mitään tuotantoa ole kannattavaa enää rakentaa. Tuulivoimakin vetää hinnan nollaan kun tuulee ja tuotannon nollaan kun ei tuule. Vähän heikkoa bisnestä minusta.

Tuota sanotaan tuulivoiman kannibalisaatioksi. Matti Leppänen on X:ssä välillä esitellyt kuukausikohtaisia tilastoja siitä, että kuinka paljon tuulivoimalla tuotetusta sähköstä on pörssissä saanut (tai olisi saanut, jos olisi myyty pörssiin) verrattuna sähkön keskihintaan. Talvella kannibalisaatio oli hänen tilastojensa perusteella noin 35 prosentin luokkaa. Nyt keväämmällä en ole tilastoja nähnyt, mutta viime kesäkuussa kannibalisaatio oli 45 prosentin luokkaa. Joka tapauksessa tilanne ei sentään ole niin huono, että hinta menisi aina nollaan kun tuulee.

Tänä kesänä tuulivoimasähkön vientiä haittaa tietysti aika paljon se, että siirtokapasiteetti Viroon on vain kolmasosan normaalista.

 

[noreth]

Tekniikka&Talous lehti teki yhteenvedon 50 suurimman energiayhtiön tilanteesta ja suunnitelmista jatkosta. Juttu on valitettavasti maksumuurin takana linkki.

Yksikään näistä 50 yhtiöstä ei kertonut investoinnista mihinkään säästä riippumattomaan tuotantoon.

 

[zepi]

Siirtolinjat ovat nyt pois pelistä, niin hintahulluttelua on koko kesän. Suomi on täysin riippuvainen tuonnista, vaikka "omavaraisia" ollaankin. Kesäkelissäkin huoltosesongin aikana Ruotsin tuontia on 2000MW, jos nyt ei satu tuulemaan erikoisen kovaa. Kuun asennosta ja muista parametreista johtuen sitten tulee niitä isoja piikkejä, kun sähkö uhkaa loppua.

Suomi ei ole täysin riippuvainen tuonnista, vaan ainoastaan halvan sähkön tarjonta on riippuvaista siirtolinjoista/ tuonnista. Kallista sähköä kyllä saisi tuotettua Suomessakin jos haluttaisiin. Tuntemattomasta syystä kalliin sähkön tuotantokapasiteettiin kukaan ei oikein halua investoida.

Jos keksit keinon miten halpaa sähköä voi tuottaa nykyistä enemmän, niin siitä saisi todennäköisesti nobelin palkinnon.

 

[kapiteeli]

Jatketaanpa hetki erittäin surullisesta tarinasta nimeltä Kashiwazaki-Kariwa. Vuosina 1985-1997 siellä käynnistettiin seitsemän reaktoria, teholtaan yhteensä 7965 MW, mikä tekee siitä maailman suurimman ydinvoimalan. Vuonna 2007 kuitenkin sattui maanjäristys, jonka johdosta koko voimala ajettiin alas. Vuoteen 2011 mennessä 5 seitsemästä reaktorista oli otettu käyttöön, kunnes sattui Fukushiman onnettomuus. Tästä lähtien kaikki reaktorit ovat olleet suljettuina. Jo ennen Fukushimaa paljastui, että voimalan omistava TEPCO oli väärentänyt ydinturvallisuuteen liittyvää dataa ja Fukushiman jälkeen firman uskottavuus oli aika lähellä nollaa.

Siitä lähtien TEPCO on toteuttanut Kashiwazaki-Kariwassa muun muassa seuraavat toimenpiteet:
- Rakennettu 15 metriä korkea seinä tsunameja vastaan (mahdollisen tsunamin maksimikorkeudeksi on arvioitu 6 metriä)
- Saitilla säilötään 20 000 kuutiota vettä hätätilanteita varten. Korkeuserojen ansiosta vettä voidaan käyttää, vaikka jäähdytyspumput menisivät pois pelistä. Lisäksi saitille on hankittu pumppuautoja veden pumppausta varten.
- Hätätilanteita varten asennettu ilmansuodattimia, jotka poistavat radioaktiivisia yhdisteitä
- Hätätilanteita varten osoitetun henkilöstön määrä lisätty 324 -> 850 ja operaattorien määrää lisätty 205 -> 260
- Säännöllisiä harjoituksia maanjäristyksiä ja tsunameita varten

Luottamus TEPCOon on mahdollisesti palaamassa vähitellen, sillä paikalliset viranomaiset ovat aloittamassa keskustelut Kashiwazaki-Kariwan mahdollisesta uudelleenkäynnistämisestä. Japani on maailman suurin nesteytetyn maakaasun tuoja, joten ydinvoimaloiden onnistunut uudelleenkäynnistäminen heijastuisi varmasti myös sähkön hintaan Pohjolassa Saksan tuotantorakenne huomioon ottaen.

Allekirjoittaneen mielipide: viranomaiset tsekatkoon, että Fukushima-perseilyt tyyliin pumput ja sähkökaapit alimassa mahdollisessa kohdassa on korjattu, saitille pari puolueetonta vahtikoiraa ja myllyt pienellä riskilläkin käyntiin ASAP.

Byrokratialimbo jatkuu Japanissa. Kashiwazaki-Kariwa sai kuin saikin käyttöluvan viime vuoden lopulla ydinturvallisuusviranomaiselta, mutta edelleen Niigatan prefektuurin virkamiehet arpovat, annetaanko lupa vai ei. Tekniikka & Talouden mukaan lupa saattaisi tulla tässä kuussa. Voimalan omistaja TEPCO on laittanut löylyä kiukaalle aloittamalla polttoaineen latauksen reaktoriin n:o 7. Kerrotaan, että samaan aikaan Japani on 70-prosenttisesti tuontienergian varassa ja kansalaisia kehotettu säästämään sähköä huippukulutuksen aikaan.

Takahamassa sen sijaan sujuu paremmin. Siellä kaikki reaktorit saatiin Fukushiman jälkimaininkien jälkeen käyntiin, ja niihin on ollut luottoa niin paljon, että Japanin ydinturvallisuusviranomainen antoi ykkös- ja kakkosreaktorien jatkaa 40 vuoden käytön jälkeenkin - ensimmäisenä Japanissa. Nyt tiedotettiin, että viranomainen on antanut vastaavan luvan myös reaktoreille 3 ja 4, eli Takahaman reaktorit saavat siis tuottaa sähköä kunnioitettavaan 60 vuoden ikään asti.

Muuta mielenkiintoista: Afrikan mantereella aloitettu ydinvoimalan rakennustyöt n. 40 vuoden tauon jälkeen. Tilaajana Egypti ja toimittajana Rosatom.

 

[akse]

Lisäydinvoimalla tämä ongelma ei ratkea, koska ydinvoimala ei ole säätövoimala*, vaan ajaa tasaisesti eli tuotantoa on aina joko liikaa tai liian vähän suhteessa kulutukseen ja muut tuotantomuodot joustavat.

Veikkaan että lisäydinvoima keskustelu liittyy eniten vanhojen laitosten alasajoon 2050+.
Nyt kun ihmetellään, niin 2035 aletaan jotain suunnittelemaan ja 2050 vois olla jotain valmista.