• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

Kuluttajille 15 minuutin mittausjakso onkin sitten melkoista perkelettä jos ei ole automatiikkaa joka ohjaa kulutusta.

Olisi tilausta kodinkoneelle joka käynnistettäessä laskee spot hintojen mukaisen hinnan sen käyttölle.
Esim astianpesukoneet, pyykinpesukoneet, kiukaat.....
 
Olisi tilausta kodinkoneelle joka käynnistettäessä laskee spot hintojen mukaisen hinnan sen käyttölle.
Sitten kun siinä koneessa on wifi ja antaa ohjata itseään jostain kotiälystä niin kone onkin 200€ kalliimpi ja sen hinnan säästämiseen sähkössä menee 10 vuotta mikä on muutenkin sen vehkeen käyttöikä.
 
Jos nyt katsellaan tunnin tarkkuudella, että koska laitetaan pyykinpesukone päälle, niin jatkossa joutuu tiirailemaan hintoja hieman useammin. Johtaako tämä sitten isompiin heilahteluihin, joskin lyhyempiin ?

En keksi yhtään syytä miten varttihinnoittelu olisi kuluttajan etujen mukaista. Pelkkää rahastusta rahastuksen perään VMP. Näppärästi netotus siirtyy 15min hinnoitteluun -> suora rahansiirto sähkön myyjille aurinkopaneelien omistajilta.

Hesarin artikkeli aiheesta: Energia | Pörssisähkön hinnoittelu muuttuu: Pian hintoja on vuorokaudessa 96
 
Otetetan esimerkiksi se taannoinen 2 EUR/kwh/h piikki. Olisiko se voinnut olla varttihinnoittelulla jotain tälläistä ?

5 EUR/kWh 15 min
2 EUR/kWh 15 min
0,5 EUR/kWh 15 min
0,5 EUR/kWh 15 min
 
Tuota minä edelleen ihmettelen, että miten tulevaisuudessa sähkön tuotanto ja kulutus osataan ennustaa seuraavalle päivälle varttitunnin tarkkuudella. Täälläkin keskusteltu, että tunnin sisäiset varttiheilahtelut voivat olla aika suuriakin, kun pörssikauppaa käydään.
No ei kai se sen vaikeampaa se ennustaminen ole? Jos ahdistaa, niin teet tarjoukset tasan niinkuin ennenkin tunnin välein 4x samalle tasolle…

Jos tuntuu että sun kulutus / tuotantomalli antaakin itseasiassa korkeammalla resolla datapisteitä ulos kuin tunnin välein, niin sitten käytät niitä tarkempia pisteitä.
 
En keksi yhtään syytä miten varttihinnoittelu olisi kuluttajan etujen mukaista. Pelkkää rahastusta rahastuksen perään VMP. Näppärästi netotus siirtyy 15min hinnoitteluun -> suora rahansiirto sähkön myyjille aurinkopaneelien omistajilta.

Hesarin artikkeli aiheesta: Energia | Pörssisähkön hinnoittelu muuttuu: Pian hintoja on vuorokaudessa 96
No vastaavasti voisi ajatella, että jos käytettäisiin vuosihinnoittelua, niin olisi vielä parempi kuluttajan kannalta? Paitsi että ei olisi.

Ja jollain 9snt/kWh netotushinnalla maksettaisiin naurettavaa ylihintaa aurinkosähköstä kesällä kun sähkön oikea arvo on luokkaa 1snt/kWh ja sitten maksettaisiin vielä lisää verkonkäyttömaksuja kun fingridin pitäisi talvella lahjoa joku tuottamaan sähköä pakkasella ja se sitten maksaa 20-30snt/kWh kun mitään pörssiohjausta ei olisi ja ostettaisiin mistä virkamies nyt keksii…
 
Otetetan esimerkiksi se taannoinen 2 EUR/kwh/h piikki. Olisiko se voinnut olla varttihinnoittelulla jotain tälläistä ?
5 EUR/kWh 15 min
2 EUR/kWh 15 min
0,5 EUR/kWh 15 min
0,5 EUR/kWh 15 min
En usko, että olisi ollut ihan tuollaista. Tuohan olisi tosin ollut paljon parempi tilanne kuin 2EUR koko tunti. Siinä olisi ollut säätöön kykenevillä mahdollista pistää lämmitys kiinni ekan vartin aikana ja säästää merkittävästi ja niillä, joilla on jatkuva kulutus, ei olisi ollut vaikutusta.

Mutta tosiaan, erityisesti pienaurinkotuottajien kannaltahan juuri netotuksen takia tuo on ikävää. Aiemmin lahjaksi saatu etu pikkuisen heikkenee.
 
Otetetan esimerkiksi se taannoinen 2 EUR/kwh/h piikki. Olisiko se voinnut olla varttihinnoittelulla jotain tälläistä ?

5 EUR/kWh 15 min
2 EUR/kWh 15 min
0,5 EUR/kWh 15 min
0,5 EUR/kWh 15 min

Kyllä (tekninen maksimi olisi kylläkin tullut vastaan 4€/kWh kohdalla). Itseasiassa on erittäin todennäköistä että se pahin kulutuspiikki ei ole tunnin mittainen vaan ehkä vain vartin tai puoli tuntia. Tällöin myöskään pörssisähkön käyttäjien ei olisi tarvinnut joustaa lähellekään niin pitkää aikaa.

En keksi yhtään syytä miten varttihinnoittelu olisi kuluttajan etujen mukaista. Pelkkää rahastusta rahastuksen perään VMP. Näppärästi netotus siirtyy 15min hinnoitteluun -> suora rahansiirto sähkön myyjille aurinkopaneelien omistajilta.

Varttimittaus on tehty palvelemaan nimenomaan sähkön tuottajia joille tuo tunti on suhteellisen ongelmallinen mittausaika, varsinkin tilanteissa missä laitosta ajetaan ylös tai alas tai tehoa säädetään kovasti. Varttitaseen pitäisi ainakin teoriassa pienentää heidän kustannuksiaan ja vielä teoreettisemmin tämän pitäisi heijastua hintoihin. En minä ainakaan tätä ole kuullut mainostettavan kuluttajan etuna. Itse en kuluttajana enkä varsinkaan pörssisähkön kuluttajana olisi tästä lainkaan onnellinen. Tästäkin syystä suosittelen ihmisiä pitäytymään kiinteähintaisissa sopimuksissa jos ei ole kykyä ottaa hyöty irti automatiikasta ja kulutusjoustoista.
 
Oma tunne on, että vartti mittaus alkaa menettämään merkitystään 2030 kun sähköverkoissa on niin paljon akkuja, että tuollaiset yhden tunnin tehoerot on helposti tasattu. Eli siis jos OL3 on nostamassa tehoja niin sen ylimääräisen sähkön saa helposti myytyä akkufirmoille.
 
Otetetan esimerkiksi se taannoinen 2 EUR/kwh/h piikki. Olisiko se voinnut olla varttihinnoittelulla jotain tälläistä ?

5 EUR/kWh 15 min
2 EUR/kWh 15 min
0,5 EUR/kWh 15 min
0,5 EUR/kWh 15 min
Ei, koska hinta oli yli 1 EUR/kWh tasolla puolisen vuorokautta. Viisi peräkkäistä tuntia oli suunnilleen tuolla 2 EUR/kWh tasolla tai korkeammalla.
 
Oma tunne on, että vartti mittaus alkaa menettämään merkitystään 2030 kun sähköverkoissa on niin paljon akkuja, että tuollaiset yhden tunnin tehoerot on helposti tasattu. Eli siis jos OL3 on nostamassa tehoja niin sen ylimääräisen sähkön saa helposti myytyä akkufirmoille.
Hintaerot eivät tasaannu, vaikka kuormituserot tasaantuisivatkin, tai muuten koko akkubisnekseltä putoaa pohja pois. Akkubisnes on heiluntabisnestä ja perustuu riittävän suureen hintaheiluntaan. Ladataan halvalla, puretaan kalliilla.

Sinällään akkuvarasto on täydellinen tuohon varttirahastukseen. Niitä voi täydellä teholla ladata tai purkaa vaikka minuutin välein. Siinä tapauksessa akkuvarastoa ei voisi myydä pörssissä, koska se laimentaisi hintaheilunnan kannattamattomaksi. Mitä tällainen "villi" akkubisnes sitten tekisi verkon vakaudelle, en osaa sanoa.
 
Viimeksi muokattu:
Hintaerot eivät tasaannu, vaikka kuormituerot tasaantuisivatkin, tai muuten koko akkubisnekseltä putoaa pohja pois. Akkubisnes on heiluntabisnestä ja perustuu riittävän suureen hintaheiluntaan.

Sinällään akkuvarasto on täydellinen tuohon varttirahastukseen. Niitä voi täydellä teholla ladata tai purkaa vaikka minuutin välein. Siinä tapauksessa akkuvarastoa ei voisi myydä pörssissä, koska se laimentaisi hintaheilunnan kannattamattomaksi. Mitä tällainen "villi" akkubisnes sitten tekisi verkon vakaudelle, en osaa sanoa.

Pääasiassa akut tulevat säätösähkö tai intraday markkinoille. On toki mahdollista että isompia akustoja tarjotaan myös DA markkinalle jollakin poskettoman korkealla hinnalla jonka kiinni napsahtaessa tietenkin varausten purkaminen jätetään siihen hetkeen, mutta business-as-usual on rahastaa noilla paljon käyttötuntia lähempänä olevilla markkinoilla. Toki jos noita akustoja tulee markkinalle paljon niin hintavaihtelut ja ansaintamahdollisuudet lieudentuvat ja voi olla että tarjoajia tulee enemmän ja edullisemmilla hinnoilla myös DA puolelle.
 
Viimeksi muokattu:
Oliko se nyt niin että yön ja päivän kulutuksen ero on 1500 MW niin tuosta päästää siihen että suomeen 10 GWh akkuja niin yön ja päivän hinta-ero alkaa tasaantua akujen hinnan kuolletukseen mika on luokkaa 2 senttiä kwh.
 
Sitten kun siinä koneessa on wifi ja antaa ohjata itseään jostain kotiälystä niin kone onkin 200€ kalliimpi ja sen hinnan säästämiseen sähkössä menee 10 vuotta mikä on muutenkin sen vehkeen käyttöikä.

Mutta eikös tästä esimerkistä voi myös sitten vetää suoran analogian siihen, että jos ko. laite kuluttaisi 10v aikana muutenkin vain sen 200€ edestä enemmän sähköjä kuin ilman optimointeja, niin sillä tuskin on sitten muutenkaan väliä optimoiko ko. aparaatin sähkönkäyttöä vai ei..?
 
Kauppasummaa ei paljasteta eikä sitä miksi tämä tehtiin, ja kenen siunauksella.
Kauppasummaa ei, mutta nuo muut mielestäni kyllä:
https://www.tampereenenergia.fi/vare/
Miksi muutos tehdään?
Sähkömarkkina on kehittynyt viime vuosina voimakkaasti. Se on tehnyt sähkönmyynnistä valtakunnallista kuluttajaliiketoimintaa, mikä vaatii suuret panostukset. Väreen isompi yrityskoko ja valtakunnallisuus mahdollistavat parempien sopimusten ja palvelujen tarjoamisen hyvin kilpailulla markkinalla.
Kuka päätöksen on tehnyt?
Päätöksen on tehnyt Tampereen Energian hallitus kuultuaan Tampereen kaupungin konsernijaostoa.

Tuossahan siis myytiin vain sähkön myynti. Tietääkseni tuolta ei ennenkään ole paikalliset saaneet mitään varsinaista etua ja vaihtaa voi mieleiseensä.
 
Kauppasummaa ei, mutta nuo muut mielestäni kyllä:


Tuossahan siis myytiin vain sähkön myynti. Tietääkseni tuolta ei ennenkään ole paikalliset saaneet mitään varsinaista etua ja vaihtaa voi mieleiseensä.
Joo ei ollut noita vielä edellistä viestiä kirjoittaessa tiedossa.
Paikalliset on saaneet toki sen sieltä että rahat ja tuotto on mennyt kaupungin liikelaitokselle, nyt jatkossa ne menee ulkopuoliselle.
Etuna tietysti se että Tampereella asuvana kulutettu raha jäänyt, ainakin pääosin, paikallisille.

Konsernijaostolle silti tämä tullee aiheuttamaan kysymyksiä, veikkaisin.
 
Meri-Porin siistyminen huoltovarmuuteen lykkääntyy kuukaudella, jotta vältytään energiapulalta OL3:n huoltoseisokin aikana:

ENERGIAYHTIÖ Fortum ja Huoltovarmuuskeskus ovat lykänneet kuukaudella Meri-Porin kivihiilivoimalan siirtymistä huoltovarmuuskäyttöön mahdollisen sähköpulariskin takia.

Alkuperäisen sopimuksen mukaan laitoksen piti poistua kaupallisilta markkinoilta 1. maaliskuuta alkaen. Päivitetyn sopimuksen myötä Meri-Porin voimalaitoksen tuotanto on varattu Huoltovarmuuskeskukselle 1. maaliskuuta 2024 ja 31. joulukuuta 2026 väliseksi ajaksi, Fortum kertoo tiedotteessaan.

"Nyt julkistetulla järjestelyllä vähennetään riskiä siitä, että sähköstä tulisi pulaa maaliskuussa. Tammikuun alku oli muistutus meille, että tarvitsemme lisää puhdasta, säävarmaa perusvoimaa ja säädettävää sähköntuotantoa Suomeen”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok) tiedotteessa.

 
Aika niukoilla marginaaleilla ja reaktiivisesti tunnutaan pelaavan. Vaihtoehtoisesti voi nähdä, että päätöksiä tehdään miellyttävän ketterästi. :hmm:
 
Aika niukoilla marginaaleilla ja reaktiivisesti tunnutaan pelaavan. Vaihtoehtoisesti voi nähdä, että päätöksiä tehdään miellyttävän ketterästi. :hmm:
Noh, maaliskuussa on OL3 ja Estlink 2 poissa käytöstä, mikä tarkoittaa noin 2200 MW vajausta alkuvuoden maksimitehoon. Meri-Pori olisi ollut 565 MW vielä tähän päälle. Kyllä tuosta kokonaisuutena tulee jo aika paljon.
 
Onko tilanne jotenkin parempi vuoden päästä kun OL3 huolletaan vuonna 2025 myös maaliskuussa? Aurora Line valmistunee vasta joulukuussa 2025. Mitäköhän Huoltovarmuuskeskus keksii silloin viime hetkellä?

Toivovat parasta. Jos kaapelivikoja ei ole, tuotantoa ei pureta hirveän paljon, tuontia saadaan ja pieni määrä aurinkovoimaa ehtii valmistua, tilannehan on parempi. Lämmitystarve on asia erikseen.
 
Toivotaan lauhaa ja tuulista kevättä. Jos ei niin voi voi. Veitsenterällä mennään joka kuukausi vuodesta.

Se, että hinta raketoi, ei ole mitään veitsenterällä menemistä. Viime marraskuussa, kun OL3 ajettiin alas yllättäen ja pyytämättä, niin pörssihinnat ja sähköntuotanto olivat seuraavanlaiset.

ol3 alhaalla fingrid 2023-11-21.PNG



Todennäköisyys, että alkuvuoden pakkasjakso tapahtuisi maaliskuussa, on liki mahdotonta. Joo, kirkkaana maaliskuisena pakkasyönä saattaa olla melko kireä pakkanen, mutta päivällä sää taas lauhtuisi.

Tuo 21.11.2023 on varmaan aika hyvä esimerkki siitä, mitä pörssihinnat tulevat olemaan ensi kuussa, jos ei tuule ja kevättulvat eivät ala aikaisin.
 
Mitä tällainen "villi" akkubisnes sitten tekisi verkon vakaudelle, en osaa sanoa.
Luonnollisesti parantaa vakautta, koska vakauden puutehan on tuotannon ja kulutuksen epätasapainoa eli yli- tai alituotantoa ja
a) ylituotanto näkyy halpana hintana ja alituotanto kalliina hintana,
b)
Ladataan halvalla, puretaan kalliilla.
ja
c)
Niitä voi täydellä teholla ladata tai purkaa vaikka minuutin välein.
Akut ovat ajaneet juurikin verkon vakauttamiseen rakennettuja voimalaitoksia vararikkoon Australiassa, jossa kulutus piikittää kun ihmiset tulevat töistä kotiin ja laittavat lämpöpumpun viilennysasetuksen päälle. Ne sopivat erinomaisesti verkon vakauttamiseen juurikin siksi, että ne saadaan nopeasti puskemaan sähköä linjoille. Suomessa toki tilanne on vähän erilainen siinä mielessä, että meillä vesivoima on hoitanut tätä tasapainotusta.
 
On se siinä mielessä, että hinta nousee pystysuoraan kun sähkön tarjonta on loppumassa.
Mutta siina on sitten seuraava askel etta kulutus alkaa leikkaantumaan. Jos ajatellaan etta se veitsentera on blackout niin silloin 2 euron kwh hintaan se ei ollut lahella.
 
Marraskuuhun verrattuna on kyllä sellainen ero, että Meri-Pori oli koko marraskuun ajan vuosihuollossa.
Lisäksi kevät alkaa tulla ja aurinko paistaa.
1.3-28.3 Suomessa oli Fingridin mukaan aurinkovoimakapasiteettia 606 MW (kuun viimeisinä päivinä kapasiteetti nousi joten rajasin sen pois tarkastelusta). Huonoin päivä tuossa kuussa näytti äkkiseltään olevan 14.3, jolloin tuotanto oli seuraavanlaista:
klo 8-9 20 MW, klo 12-13 82 MW, klo 16-17 25 MW.
Prosentuaalinen teho maksimista:
klo 8-9 3,3 %; 12-13 13,5 %; 16-17 4,1 %.
Kuun paras päivä taas oli 21.3. Tuolloin prosentuaaliset tehot:
klo 8-9 20,6 %; 12-13 45 %; 16-17 17,8 %.
Koska tämän jälkeen on asennettu lisää aurinkovoimaa, on kapasiteetti nyt 1018 MW. Voimme siis ennustaa maaliskuun aurinkovoimatehoa seuraavasti:
Huono(in) päivä:
klo 8-9 34 MW; 12-13 137 MW; 16-17 42 MW
Hyvä päivä:
klo 8-9 210 MW; 12-13 458 MW; 16-17 181 MW.

21.11 puolestaan aurinkovoiman teho oli parhaimmillaankin 78 MW. 21.11 verrattuna siis meillä on todennäköisesti useampana päivänä lähes puolikkaan OL1/OL2:n verran lisätehoa keskipäivällä ja lähes Metsä Fibren Kemin verran lisätehoa klo 8-9.

Tuulivoiman piikkiteho taas on noussut 21.11 6445 -> 7028 MW. 21.11 oli erittäin vähätuulinen päivä, tuulivoima tuotti pienimmillään 6 MW ja suurimmillaan 460 MW. Maaliskuussa 2023 tuulen tuotanto oli keskimäärin 32,7 % kapasiteetista. Tällöin tuotanto olisi keskimäärin 2296 MW maaliskuussa 2024. Maaliskuulta 2023 löytyy sellainenkin hetki, jolloin tuulivoima on "tuottanut"-3 MW, suomeksi sanottuna kuluttanut 3 MW eli hetkittäin voi tulla tiukkoja paikkoja, mutta kaiken kaikkiaan tilanne vaikuttaisi olevan parempi kuin marraskuussa, kuten sanoitkin.
 
Maaliskuussa riskinä on oikeastaan kireät yöpakkaset yhdistettynä tyyneen pakkasjaksoon, jonka myötä arkiaamujen sähkönkulutus voi olla korkealla. Tuskin hinnat käsiin räjähtävät, vaikka OL3 onkin pois. Valaistusta tarvitaan vähemmän ja päivällä aurinko väistämättä lämmittää, joten pakkasten vaikutus on rajallinen. Selvää se kuitenkin on, että hinta nousee vrt. OL3 olisi tuotannossa.

Koko ajan saa Omavoimalla ja PKS:llä lukittua maaliskuuta reippaan 8c hintaan, joten markkina ei näe isoa paniikkia edessä.
 
Maaliskuussa riskinä on oikeastaan kireät yöpakkaset yhdistettynä tyyneen pakkasjaksoon, jonka myötä arkiaamujen sähkönkulutus voi olla korkealla. Tuskin hinnat käsiin räjähtävät, vaikka OL3 onkin pois. Valaistusta tarvitaan vähemmän ja päivällä aurinko väistämättä lämmittää, joten pakkasten vaikutus on rajallinen. Selvää se kuitenkin on, että hinta nousee vrt. OL3 olisi tuotannossa.

Koko ajan saa Omavoimalla ja PKS:llä lukittua maaliskuuta reippaan 8c hintaan, joten markkina ei näe isoa paniikkia edessä.
Nykyisin on siirrytty reippaasti ledivalaistukseen. Valaituksen viemä vähempi teho on siis todella pientä VS lämmitykseen tarvittava, jos on pakkanen..
 
Valaistusta tarvitaan vähemmän
Nykyisin on siirrytty reippaasti ledivalaistukseen. Valaituksen viemä vähempi teho on siis todella pientä VS lämmitykseen tarvittava, jos on pakkanen..
Näinhän se on. Maaliskuussa säästyy ainakin maanteiden ajoratavalaisusta vs. joulun aika. Asuntojen valaistuksen energiankulutus on niin pitkällä kevättalvella vähentynyt selvästi, vaikka siltä osin kun kyseessä on suorasähkölämmitys asia on vielä maaliskuun osalta merkityksetön. Enin osa asuintiloista kuitenkin käyttää muuta lämmitystä, ja valaistuksen tarvekin vähenee vs. joulukuu. Entäs julkinen ja kaupallinen valaistus? Sehän on ainakin pitkällä aikavälillä lisääntynyt samalla kuin hyötysuhde on parantunut(ja älyttömillä säästötoimilla saatu pyöräilijä ajamaan päänsä halki pimeän alikulun keskelle asetettuun betoniporsaaseen ym). Liekö jossain saavutettavaa tietoa ja/tai arvioita valaistussähkön määristä eri tarpeisiin eri vuodenaikoina tai sen muutoksesta vuosien aikana?

Viime talvena muistan väyläviraston(?) suunnitelmasta katkaista maanteiden valaistuksen sähköä jopa kymmenien megawattien säästön toivossa mikäli tarvetta tulisi. Samoihin aikoihin kun puhuttiin kiertävistä katkoista, hississä fiilistelystä ja pussiin kakkaamisesta.
 
Noh, maaliskuussa on OL3 ja Estlink 2 poissa käytöstä, mikä tarkoittaa noin 2200 MW vajausta alkuvuoden maksimitehoon. Meri-Pori olisi ollut 565 MW vielä tähän päälle. Kyllä tuosta kokonaisuutena tulee jo aika paljon.

Estlinkin 2:sen poissaolo tod.näk. laskee sähkön keskimääräistä hintaa Suomessa.

Aurinkosähkölaskennassa ei taida olla mukana yksityisiä toimijoita? Entäs kauppakeskukset, IKEA yms. jotka kuluttavat oman tuotantonsa?
 
Viimeksi muokattu:
Estlinkin 2:sen poissaolo tod.näk. laskee sähkön keskimääräistä hintaa Suomessa.

Aurinkosähkölaskennassa ei taida olla mukana yksityisiä toimijoita? Entäs kauppakeskukset, IKEA yms. jotka kuluttavat oman tuotantonsa?
Eiköhän ne kaikki ole mukana, niin yksityiset kuin kaupat/firmat joilla omat paneelit. Mutta eihän siinä ole se mitä ne on tuottanut vaan mitä ovat myyneet verkkoon, eihän fingridi millään voi saada inverterin lukemia, vain mitä mitarista tulee takaisin ja muiden käyttöön
 
Sinänsähän verkkoyhtiölle taidetaan ilmoittaa paneelien nimellinen kapasiteetti, joten voisivat laskea kohtuullisen hyvän arvion aurinkovoiman tuotosta ottamalla alueen paneelien kokonaiskapasiteetin ja kertomalla sen paikallisella auringonpaisteen määrällä. Laskennallinen kulutus olisi sitten verkon kokonaiskulutus + laskennallinen tuotanto. Toki hommaa sotkee jos osalla on invertteri rikki tai tarkoituksella kytketty pois päältä. Mutta kenties jotain kerrointa käyttäen tästä voisi saada kuitenkin "better than nothing" arvion.

Ajattelisin että vaikka noi ei tilastoissa näkyisikään, niin sähkönmyyjät, joilla on merkittävästi aurinkovoimaa asiakkaillaan varmasti jotain tuollaista laskentaa tekee, jotta osaavat paremmin ennustaa (sääenuustetta hyödyntäen), paljonko ostavat sähköä seuraavana päivänä.
 
Mitä verkkoyhtiöt edes tekis kokonaistuottotiedolla joka ei tule koskaan sinne verkkoon? Turhaa dataa.
Ja vaikka asennus kapa ilmoitetaankin ei mitään miten panelit asennettu mihin suuntiin yms.
Edit, eiköhän ne laskelmat mitä tarvii ostaa yms ole ihan tilastojen kautta
 
Italialainen sekajäte korvaa venäläistä haketta CHP-laitoksissa:
Italia maksaa jätteen käytöstä.
Otsikon perusteella vaikutti absurdilta, mutta tulihan tuohon enemmän tolkkua itse jutun perusteella.
 
Yhtiö mieluummin luopui toiminnasta, jolle ei ole tullut riittävää katetta sähkökaupan hinnoitteluriskeihin ja vaivaan nähden: milloin niskassa on ollut valvova viranomainen, milloin hinnankorotuksiin hermostunut asiakas.

 
Italialainen sekajäte korvaa venäläistä haketta CHP-laitoksissa:
Italia maksaa jätteen käytöstä.
Ruotsi on tätä tehnyt jo pitkään, ihan ongelmatonta ei ole tämäkään. Poltosta syntyy kuonaa noin vajaa kolmannes jätteen määrästä ja se on vaikea saada puhdistettua.
 
Onhan sita moni yrittanyt omaa kamppaa lammittaa roskia polttamalla kakluunissa mutta siita oikeasti lampoa tule.
 
Hyvin kirjotettu tuo loppu.
" Ainakin tiistaina aamulla Väre komeili halvimpien määräaikaissopimusten listan keulilla."
Sähkönhinta.fi sivulta ei satu kyllä silmään yhtään kiinteähintaista sopimusta Väreelle.
Väreen sivulta löytyy alk.9snt/kWh 24kk ja lopullinen hinta 11000kWh kulutukselle näyttää 9.48snt/kWh.
Ei mielestäni edes edullinen, kun Lumpeelta saa 8.3snt/kWh.
 
Hyvin kirjotettu tuo loppu.
" Ainakin tiistaina aamulla Väre komeili halvimpien määräaikaissopimusten listan keulilla."
Sähkönhinta.fi sivulta ei satu kyllä silmään yhtään kiinteähintaista sopimusta Väreelle.
Väreen sivulta löytyy alk.9snt/kWh 24kk ja lopullinen hinta 11000kWh kulutukselle näyttää 9.48snt/kWh.
Ei mielestäni edes edullinen, kun Lumpeelta saa 8.3snt/kWh.

Nehän sanoi että Väre oli edullisin määräaikainen, ja sitä sähkönhinta.fi sanoi myös. Vaan ole halvin kiinteähintainen, mutta sitä ei väitettykään. :)
 
Eiköhän ne kaikki ole mukana, niin yksityiset kuin kaupat/firmat joilla omat paneelit. Mutta eihän siinä ole se mitä ne on tuottanut vaan mitä ovat myyneet verkkoon, eihän fingridi millään voi saada inverterin lukemia, vain mitä mitarista tulee takaisin ja muiden käyttöön
Fingrid aurinkosähkö ennuste pohjautuu verkkoon liitettyihin voimaloihin. Eli kaikki virallisesti verkkoon liitetyt voimalat ovat luvuissa mukana. Yksinkertaistettuna sääennusteeseen ja auringonsäteilymäärään pohjautuva simulaatio laskee tuntikohtaiset arviot tuotannosta. Kaikki Fingrid lukemat ovat kokonaistuotto ja kulutus lukuja eli ei netotettu mitenkään. Esim vaikka yritys/talous käyttäisi kaiken aurinkosähkön itse niin se silti näkyy tuottoennusteessa.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 658
Viestejä
4 495 226
Jäsenet
74 267
Uusin jäsen
Midwinter

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom