• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

Luonnollisesti. Ja siirtomaksu on aina sama, ihan sama mikä myyntisopimus on käytössä.
Ja nyt kun tästä asiasta on yksimielisyys, niin voimme siirtyä asiaan josta alunperin huomautin. Sinä kirjoitit seuraavasti:
Kulutus 1.1.2024-31.1.2024
  • Total consumption over period: 2,120.36 kWh
Hinta jos olisi pörssisähkö käytössä:
  • Own avg. spot price (incl. margin): 18.358675 c/kWh
  • Total spot cost (incl. margin): 389.27 €
  • Spot + margin + electricity tax: 448.51 €
  • Spot difference %: +31.86 %
Hinta nykyisellä 7,99snt/kWh sopimuksella:
  • 169,41€ + 4,90€ kuukausimaksu
Eli omalta osalta tuli säästöä pelkästään tammikuussa verrattuna pörssiin, 274,2€.
Olet laskenut sähköveron mukaan kuvitellun pörssisähkösopimuksen kustannuksiin, mutta et omaan kiinteään sopimukseesi. Jos se lisätään, niin nykyinen sopimuksesi tulikin maksamaan 169,42€ + sähkövero 58,90€, eli säästöä ei tullutkaan 274,2€, kuten väitit, vaan 214,96€.
 
Ja nyt kun tästä asiasta on yksimielisyys, niin voimme siirtyä asiaan josta alunperin huomautin. Sinä kirjoitit seuraavasti:

Olet laskenut sähköveron mukaan kuvitellun pörssisähkösopimuksen kustannuksiin, mutta et omaan kiinteään sopimukseesi. Jos se lisätään, niin nykyinen sopimuksesi tulikin maksamaan 169,42€ + sähkövero 58,90€, eli säästöä ei tullutkaan 274,2€, kuten väitit, vaan 214,96€.

Nykyään Liukuri sisällyttää oletuksena sähköveron laskelmiin, joten Maxxilla on jäänyt se täppäämättä pois päältä.

liukuri.PNG


 
Pohjois-Ruotsin SE3 ja SE2 + SE1:sen välinen siirtokapasiteetti ja tasaisen sähköntuotannon puute on nimenomaan pullonkaula, eikä Ruotsi pysty hyödyntämään pohjoisen ylituotantoa eteläisessä osassa Ruotsia. Tässä on vipperä- ja sattumavoimalla tuhottu Ruotsin toimiva sähkönjakelu.

Ruotsista kuuluu varoittavia esimerkkejä sähkön riittävyydestä ja hinnoista – pohjoismaista yhteismarkkinaa on syytä kehittää entisestään – MustRead

"Yksinkertaiselta kuulostava ratkaisu olisi lisätä siirtokapasiteettia Pohjois-Ruotsista Etelä-Ruotsiin. Siirtolinjoihin on Steenin mukaan investoitukin huomattavasti, mutta tasaisen perusvoiman tuotannon vähenemisestä johtuen kapasiteettia ei pystytä käyttämään hyväksi täysimääräisesti.

“Kun etelässä on vähemmän ja vähemmän tasaista sähköntuotantoa, verkkoon tarvitaan suurempaa turvamarginaalia esimerkiksi voimalan irtikytkennän varalta. Teknisesti se varataan siirtoverkosta. Käytännössä kantaverkko-operaattorimme voi normaalitilanteessa käyttää verkosta vain puolet sen kapasiteetista, jotta vikatilanteessa kapasiteettia voitaisiin riittävästi nostaa.”

Auroralinja nyt taas on Ruotsin ja Suomen välinen siirtoyhteys ja Pohjois-Ruotsiin rakennettavalla teollisuudella ei ole yhtään muuta vaikutusta Suomeen kuin hinnan nousu ja kovilla tuulettomilla keleillä myytävä "ei oo". Kätevä veto kyllä Ruotsilta. Saavat pohjoiseen asutusta ja työpaikkoja.



Tämä skenaariosi ei toimi koska se perustuu puutteellisiin pohjatietoihin. Katsele tämä video suomisubeilla. Se kertoo kaiken tarpeellisen Ruotsin sähköverkon ominaisuuksista ( =pullonkauloista).

Hyvä toi video selitettiin aika kansantajuisesti monta asiaa. Mm. se että Ruotsi on jo pitkään rikkonut 70% sääntöä,
Koostin siitä alle osan:
-Jos on EU:n jäsen sitoutuu varaamaan 70% sähköntuonta siirtokapasiteetista kaupankäynnille.
-loput 30% voidaan varata kansallisiin tarpeisiin
-Ruotsin kantaverkko-operaattori Svenska Kraftnät rikkoo tätä melkein koko ajan, koska eivät silloin voisi
pitää Etelä-Ruotsin sähköjä päällä, joutuisivat muuten kiertäviin sähkökatkoihin, Ruotsin läänin kokoisin aluein.
ehkä tunniksi ja sitten seuraavalle alueelle jne.
Edit: Korjattu tuotantokapasiteetti siirtokapasiteetiksi

-Ruotsin 4-ydinvoimalaa suljettiin poliittisella päätöksellä (veroja nostettiin ja säännökisä muutettiin ja niistä tuli kannattomia)
=> sähkön hinta 4-kertaistui Ruotsissa
=> tilanne toivoton tuhottua järjestelmää ei voi rakentaa nopeasti.Kestää vähintää 7-vuotta tehdä + Ruotissa
yli 7-vuotta saada luvat. Jos joku sanoo, että ongelma ratkeaa 10-vuodessa valehtelee.

-koska Ruosilla ei ole toimivaa sähkönsiirtoverkko se estää Norjaa ja Suomea viemästä Saksaan.

-Norja ymmärtänyt tämän eikä siirrä Ruotsin kautta Saksaan, vaan ovat rakentaneet omia kaapeleita Pohjanmereen
kiertääkseen Ruotsin ja Tanskan sekä heillä on siirtoyhteys Norjasta IsoBritanniaan
=> voivat myydä kovalla hintaa Manner-Eurooppaan.
=> Ruotsin hinnat ovat nousseet
=> Norjan omat kansalaisetkin maksavat, koska Norja voi myydä kalliimmalla Saksaan ja IsoBritanniaan
=> Eli oman maan kansalaiset maksavat kalliisti, että Sähköä tuottavat yhtiöt voivat myydä isolla voitolla
ulkomaille.

Asia vaikuttaa myös turvallisuuspolitiikkaan ja talouteen.
-kun energian hintaa nostetaan, lähes kaiken hinta nousee.
=>tässä ei toimi vanha viisaus: On joko korkea työttömyys tai korkea inflaatio, nyt saatiin molemmat samaan aikaan

Tosta voi meidänkin tilanetta tarkkailla , ydinvoimalat on mutta hiili/turvevoimaa puretaan/purettiin. Jos lisäämme Viroon vientiä hinnat nousee täällä.
Yhtiöt ottavat, koska voivat



Noh, itseasiassa se on kyllä neljän toimivan ydinvoimalan sulkeminen mikä sitä verkon inertiaa vähensi ja samalla aiheutti lisäongelmia siirtoon pohjoisesta etelään. Tuulivoiman lisääminen kun ei inertiaa tuo verkkoon. Lisäksi tuo siirtoyhteyksien vahvistaminen on Ruotsissa ollut perinteisesti melkoisen tuskainen prosessi, luvitukset kestävät jopa suomalaisella mittapuulla älyttömän pitkään.



Tässä ihan puhtaasti hyödynnetään tosiasiaa että SE1 on ylituotantoalue sähkölle (toistaiseksi) ja sitä myötä sen hinta on ainakin vielä halpa. Se onkin parempi kysymys millä hintaa saisit PPA sopimuksen vaikka 15 tai 20 vuodeksi kyseiselle alueelle, tässäkin varmasti isosti tulee myös kysymys sähkön määrästä. Harvassa on myyjät jotka voisivat vaikka LKABille myydä esimerkiksi 10% koko tuotantokapasiteetista tuolle ajalle kiinteään hintaan.

Tuo "ei oo" on sitten visaisempi kysymys. SE1 on myös merkittävä kauttakulkupaikka sähkölle Pohjois-Norjasta, joten on mahdoton sanoa kuinka usein vai tulisiko lainkaan tuota "ei oo" tilannetta SE1->FI välille. Sähkömarkkinoihin kun kuuluu se että kapasiteettia ja tehoa pitäisi varata siirtoihin myös valtioiden välillä kun kerran ollaan yhteismarkkinassa.



Video oli hyvä ja proffa on itselleni tuttu herra. Puhuu varsin sujuvasti ja kansantajuisesti asioista. Videolla ei kylläkään ihan kauheasti sivuttu muita pullonkauloja kuin tuota SE1+SE2<-> SE3 siirtoa ja sen syitä, mutta tehtiin kyllä muuten hyvin selväksi miksi Ruotsin tilanne on niin hankala kuin on. Tehtiin myös selväksi että Ruotsin vesivoiman säätökyky on jo tapissa ja sen takia (ja myös muiden syiden) Ruotsiin ei juurikaan enää rakenneta tuulivoimaa. Kaikissa sähkösysteemeissä pitäisi pitää huoli balanssista tuotantomuotojen välillä eikä unohtaa inertiavaatimuksia. Toki ne on helppo heivata kantaverkkoyhtiöiden murheeksi, mutta kyllä TSO:t osaavat sitten periä ne rahat verkon vahvistamiseen jos toimijat eivät itse siitä huolta muuten pidä.
Mulle tuli tosta videolla mainitusta inertian puutteesta (tarvitaan todella isoja generaattoreita) mieleen, hyötyisikö Ruotsi siitä, että tekisimme ydinvoimalan?
Oletan niin, jos näin => eikös Ruotsilta saisi osarahoitusta "Hanhikiveen"?

Tässä vielä päivätason kulutus ja ulkolämpötila samalla käyrällä joulukuun ja tammikuun osalta niin selventää hyvin miten paljon se lämpötilan tippuminen vaikuttaa sähkön kulutukseen. Ainoa oikeasti toimiva keino pudottaa kulutusta omalla kohdalla kovien pakkasten aikaan olisi tiputtaa sisälämpötila 10-15C välimaastoon. Tuolla saisi varmasti kulutusta leikattua tuntuvasti mutta siinäkin on sit se haittapuoli että jossain kohtaa ne lämmöt pitää nostaa ja käytetty energia on huomattavasti suurempi jos noustaan 10C -> 19C kuin 17C -> 19C.

IMG_9562.jpeg
IMG_9561.jpeg
Hyvä kuva noin karkeasti tosta voi päätellä, että yhden asteen pudotus tai lisäys ulkolämpötilassa vaikuttaisi 2.8kWh-3,2KWh kulutukseen (oletin lämmityksen alkavan +10 asteesta. Hyvin karkea arvio, mutta suuntaa antava. Siinä on muitakin muuttujia mm. ilmastointi.

Se että laskee talon +10 asteeseen sisältää riskin, ettei kovilla pakkasilla voi olla kauan lämmittämättä kun ko tila menee pakkaselle talon rakenteista riippuen.
 
Viimeksi muokattu:
Siitä inertiasta kun puhutaan, niin tuossa on hyvä video, kuinka pieni vesivoimala synkronoidaan manuaalisesti verkkoon. Kaikki tuommoiset mekaaniset turbiinit/generaattorit on synkronoitu, eli sähköisesti lukittu verkkoon. Se on kuin olisi kytkin välissä ja koko systeemi on yksi massiivinen vauhtipyörä ja kaikki generaattorit pyörivät vakionopeudella lukittuna verkon taajuuteen. Pienet kuorman vaihtelut menevät vauhtipyörän massalla.
Ei riitä, että generaattori pyörii oikealla taajuudella vaan lisäksi vaihekulmankin pitää olla kohdallaan, kun generaattori kytketään linjoille. Generaattorit eivät pyöri vain samalla taajuudella vaan lisäksi ne on samanvaiheisia. Jos kaikki ei ole kytkettäessä kohdillaan aiheutuu suuria virtoja ja suuria voimia, kun verkko kääntää/yrittää kääntää roottorin (ja turbiinin sen perässä) oikeaan asentoon ja nopeuteen, per heti. Jostain löytyy sulake.

Eipä se 750kV ole mikään autuaaksi tekevä ratkaisu tuohon Ruotsin ongelmaan.
Tiedätkö onko asiaa selvitetty ja miksi on todettu, että 750 kV ei helpottaisi asiaa? Tuleeko erikoisratkaisu vain joka komponentiltaan niin kalliiksi, että korkeamman jännitteen hyödyt sulavat siihen?

Itse kyllä tarkoitin vesivoiman tuottajan myymää PPA:ta. Yritettiin aikoinaan ostaa 15 vuoden ja parin sadan MW:n sopimusta eräältä suurelta vesivoiman tuottajalta ja kuukausien neuvottelujen jälkeen homma kariutui kun hinnasta oli parin €/MWh näkemysero. Vesivoiman tuottajat noin keskimäärin on todella nihkeitä tekemään isoja sopimuksia koska se sitoo käsiä veden käytön suhteen enemmän kuin mihin olisivat valmiit ja siksi preemiot moisissa sopimuksissa ovat isot.
Onkin uskomatonta, että tuulifirmat on tuollaisia sopimuksia myyneet.
 
-Jos on EU:n jäsen sitoutuu varaamaan 70% sähköntuontakapasiteetista kaupankäynnille.

70% hinta-alueiden välisestä siirtokapasiteetista. Tuotannosta ei kai väliä.

-Ruotsin kantaverkko-operaattori Svenska Kraftnät rikkoo tätä melkein koko ajan, koska eivät silloin voisi
pitää Etelä-Ruotsin sähköjä päällä, joutuisivat muuten kiertäviin sähkökatkoihin, Ruotsin läänin kokoisin aluein.
ehkä tunniksi ja sitten seuraavalle alueelle jne.

Hinta-alueiden Rajat on vedetty väärin kun alueen sisällä syntyy koko ajan pullonkauloja. SVK rajoittaa siirtoja SE3 ja SE4 alueen läpi. "Oikeaoppinen" ratkaisu olisi että alueiden rajat pitäis vetää uusiksi niin että jokaisen pullonkaulan läpi menee hinta alueen raja.

Kun nämä hinta alueet tehtiin pullonkaulat oli pohjoisesta etelään. Sen jälkeen tilanne on muuttunut niin että etelä Norjasta olisi tullut sähkön tuoja, eikä Ruotsin verkko oikein kestä idästä länteen siirtoja Suomesta Norjaan. Niinpä SVK rajoitti tuonnin Suomesta. Oikea ratkaisu olisi ollut että SE3 alue olisi pitänyt pilkkoa SE3-länsi ja SE3-itä osiksi. Tukholma nauttisi aika ajoin halvemmista hinnoista kun Suomessa tuulee. Itäinen osa kärsisi taas korkeimmista hinnoista kun sähköt menisi Norjaan päin enemmän.

=> Eli oman maan kansalaiset maksavat kalliisti, että Sähköä tuottavat yhtiöt voivat myydä isolla voitolla
ulkomaille.

Huom, vaikka sähkön hinta Saksassa olisi 300€/MWh, Norjalaiselle tuottajalle maksetaan Norjan hinta. Sama asia Ruotsin ja Suomen välillä, jos Suomessa sähkö maksaa 100€, Ruotsin SE1 alueella 15€, Ruotsalainen tuottaja saa 15€ Suomeen myydystä sähköstä. (Ja sama pätee Viron/Suomen välillä)

Mulle tuli tosta videolla mainitusta inertian puutteesta (tarvitaan todella isoja generaattoreita) mieleen, hyötyisikö Ruotsi siitä, että tekisimme ydinvoimalan?
Oletan niin, jos näin => eikös Ruotsilta saisi osarahoitusta "Hanhikiveen"?

Eipä paljon hyötyisi koska inertia siirtyy ainoastaan vaihtosähkölinjojen kautta, eli pitäisi kiertää pohjoisen kautta ja tunnetusti se reitti etelä-ruotsiin on jo täysin ylikuormittunut.
 
Ei riitä, että generaattori pyörii oikealla taajuudella vaan lisäksi vaihekulmankin pitää olla kohdallaan, kun generaattori kytketään linjoille. Generaattorit eivät pyöri vain samalla taajuudella vaan lisäksi ne on samanvaiheisia. Jos kaikki ei ole kytkettäessä kohdillaan aiheutuu suuria virtoja ja suuria voimia, kun verkko kääntää/yrittää kääntää roottorin (ja turbiinin sen perässä) oikeaan asentoon ja nopeuteen, per heti. Jostain löytyy sulake.
Niinhän se tuossa videollakin ensin säädetään taajuus = pyörimisnopeus samaksi kuin verkossa ja sen jälkeen kytketään verkkoon oikeassa vaiheessa. Tuo videon ukkokin sanoo, että kyllä se synkronoi joka tapauksessa, mutta kuuluu kalliita ääniä jos ei ole vaihe ja nopeus kohdallaan.

Sama juttu kuin synkronoitu ja synkronoimaton vaihteisto autossa. Synkronirenkaat säätävät akseleiden pyörimisnopeudet samaksi ennen kytkentää, jotta rattaat eivät rusahtele. Synkronoimattomassa kuskilta vaaditaan enemmän ammattitaitoa ja herkkää kaasujalkaa, koska synkronointi tapahtuu kaasupolkimella. Vaihteistossa hammaspyörät on tavallaan lukittu samaan vaiheeseen ja generaattorissa "hammaspyörät" ovat sähkömagneettiset sen vaiihtovirran muodossa.
 
Huom, vaikka sähkön hinta Saksassa olisi 300€/MWh, Norjalaiselle tuottajalle maksetaan Norjan hinta. Sama asia Ruotsin ja Suomen välillä, jos Suomessa sähkö maksaa 100€, Ruotsin SE1 alueella 15€, Ruotsalainen tuottaja saa 15€ Suomeen myydystä sähköstä. (Ja sama pätee Viron/Suomen välillä)
No jos erotus (pullonkaulatuotto) käytetään siirtoyhteyksien parantamiseen niin pikku hiljaa ollaan tilanteessa että Ruotsissa ja Saksassa on sama hinta. Tällöin Ruotsalainen tuottajakin alkaa saamaan Saksan hintaa ;)
 
Hinta-alueiden Rajat on vedetty väärin kun alueen sisällä syntyy koko ajan pullonkauloja. SVK rajoittaa siirtoja SE3 ja SE4 alueen läpi. "Oikeaoppinen" ratkaisu olisi että alueiden rajat pitäis vetää uusiksi niin että jokaisen pullonkaulan läpi menee hinta alueen raja.

Kun nämä hinta alueet tehtiin pullonkaulat oli pohjoisesta etelään. Sen jälkeen tilanne on muuttunut niin että etelä Norjasta olisi tullut sähkön tuoja, eikä Ruotsin verkko oikein kestä idästä länteen siirtoja Suomesta Norjaan. Niinpä SVK rajoitti tuonnin Suomesta. Oikea ratkaisu olisi ollut että SE3 alue olisi pitänyt pilkkoa SE3-länsi ja SE3-itä osiksi. Tukholma nauttisi aika ajoin halvemmista hinnoista kun Suomessa tuulee. Itäinen osa kärsisi taas korkeimmista hinnoista kun sähköt menisi Norjaan päin enemmän.

Juurikin näin. Olen nähynt aikanaan kuvia missä Ruotsi on pullon kaulojen takia jaettu kuuteen alueeseen. Norjassahan noita alueita on rukattu uusiksi nimenomaan että ne paremmin vastaisivat siirtoyhteyksiä ja niiden pullonkauloja. Suomen kantaverkko on niin hyvin suunniteltu ja rakennettu että ongelmat naapureihin verrattuna ovat varsin pieniä.

Tiedätkö onko asiaa selvitetty ja miksi on todettu, että 750 kV ei helpottaisi asiaa? Tuleeko erikoisratkaisu vain joka komponentiltaan niin kalliiksi, että korkeamman jännitteen hyödyt sulavat siihen?

Ei ole tietoa, mutta varmastikin Svenska Kraftnet on tutkinut ratkaisuja laajalla rintamalla. Jos he saisivat etelä-Ruotsin inertian ja mieluusti myös tuotantokapasiteetin kuntoon niin voisivat ajaa noita nykyisä nelisatasia linjoja paremmin ja samalla maan sisäiset pullonkaulat helpottaisivat. Samalla voisivat avata FI->SE3 siirtoa.
 
Sama juttu kuin synkronoitu ja synkronoimaton vaihteisto autossa.
Nämä ei ole analogisia kuitenkaan, koska synkronoimattomassakin autossa on kuitenkin kytkin ja autossa riittää että taajuus on lähelle sama, vaiheella ei ole mitään väliä. Jos kyseessä olisi synkronoimaton auto, niin tuolla videolla kytkentä olisi voitu tehdä kohdassa 1:57, kun nyt oikeasti generaattorin kanssa meni 5 minuuttia pidempään.
 
Nämä ei ole sikäli ihan analogisia kuitenkaan, koska synkronoimattomassakin autossa on kuitenkin kytkin ja autossa riittää että taajuus on lähelle sama, vaiheella ei ole mitään väliä. Jos kyseessä olisi synkronoimaton auto, niin tuolla videolla kytkentä olisi voitu tehdä kohdassa 1:57, kun nyt oikeasti generaattorin kanssa meni 5 minuuttia pidempään.
No ei toki 1:1 sama asia, mutta jollakin yritin havainnollistaa.
 
Ukraina on tietääkseni euroopassa.

En tiedä, miksi haluat jatkaa vänkäämistä. Energiavirasto ei ilmeisesti laske mukaan maata, jossa on täydelliset poikkeusolot kaikella tavalla tai jostain muusta syystä. Alla vielä Energiaviraston esitys aiheesta ja vertailussa olevat maat. Jos saat suurta tyydytystä asiasta, niin voit muuttaa sanan "toiseksi" muotoon "kolmanneksi" ja olla tyytyväinen. Ei se muuta yhtään mitään siltikään: Suomessa oli eurooppalaisittan erittäin halpaa sähköä vuonna 2023.

Screenshot 2024-02-02 at 9.33.10.png


 
-Norja ymmärtänyt tämän eikä siirrä Ruotsin kautta Saksaan, vaan ovat rakentaneet omia kaapeleita Pohjanmereen
kiertääkseen Ruotsin ja Tanskan sekä heillä on siirtoyhteys Norjasta IsoBritanniaan
=> voivat myydä kovalla hintaa Manner-Eurooppaan.
=> Ruotsin hinnat ovat nousseet
=> Norjan omat kansalaisetkin maksavat, koska Norja voi myydä kalliimmalla Saksaan ja IsoBritanniaan
=> Eli oman maan kansalaiset maksavat kalliisti, että Sähköä tuottavat yhtiöt voivat myydä isolla voitolla
ulkomaille.
Energiakriisin aikana Norjan valtio tuki runsaskätisesti kotitalouksia siltä osin, kun sähkön hinta ylitti 80 äyriä (0,072 euroa) kilowattitunnilta. Mikähän mahtaa olla nykyinen tilanne.
 
En tiedä, miksi haluat jatkaa vänkäämistä. Energiavirasto ei ilmeisesti laske mukaan maata
Se että energiavirasto johtaa harhaan ei sinällään ole hyvä peruste puhua itse mitä sattuu. Tuossa graafissa on 27 maata ja Eurooppaan kuuluu 44 maata (sekä lisäksi maita, jotka on osittain Euroopassa ja osittain muualla). Jos tuon otsikon haluaisi muotoilla oikeaksi, niin se voisi olla esimerkiksi "Sähkön tukkuhinnat EU:ssa (pl. Kypros) ja Norjassa 2023".

Arvaisin, että jos tosiaan otetaan kaikki Euroopan maat (eli myös ne muutkin EU:hun kuulumattomat kuin Norja) niin Suomi ei ole edes kolmanneksi halvin sähkön tukkuhinnassa. Mutta voin olla ihan hyvin väärässäkin.
 
Viimeksi muokattu:
Täytyisi varmaan elää sähkön ehdoilla jos pörssisähköä haluaisi käyttää. Liukurilla tammikuu 17c/kWh :whistling:
 
En tiedä, miksi haluat jatkaa vänkäämistä. Energiavirasto ei ilmeisesti laske mukaan maata, jossa on täydelliset poikkeusolot kaikella tavalla tai jostain muusta syystä. Alla vielä Energiaviraston esitys aiheesta ja vertailussa olevat maat. Jos saat suurta tyydytystä asiasta, niin voit muuttaa sanan "toiseksi" muotoon "kolmanneksi" ja olla tyytyväinen. Ei se muuta yhtään mitään siltikään: Suomessa oli eurooppalaisittan erittäin halpaa sähköä vuonna 2023.

Screenshot 2024-02-02 at 9.33.10.png


Voihan tuon listan tehdä pelkästään suomesta ja irlannista, ja sanoa että suomessa on euroopan halvin sähkö...

Tuo ukrainan hinta on jotain kolminkertaistunut 4v sisällä. Miten lie sama tuote voi siellä maksaa 1/10 suomesta.
 
Sähkön tukkuhinnat EU:ssa (pl. Kypros) ja Norjassa 2023

Mikä on varmaan Suomen kannalta ihan relevantti vertailujoukko.

Voihan tuon listan tehdä pelkästään suomesta ja irlannista, ja sanoa että suomessa on euroopan kallein sähkö...

Siinä nyt kuitenkin oli mukana suunnilleen kaikki EU-maat eli ihan hyvä ja järkvä vertailujoukko Suomelle. Siinä ei ollut mukana vain yhtä muuta maata. Ja Suomessa oli toiseksi halvin sähkö tuossa joukossa vaikka kuinka tämä asia sua harmittaisi.
 
Mikä on varmaan Suomen kannalta ihan relevantti vertailujoukko.
En ole eri mieltä siitä, mutta eikö se vertailujoukko olisi järkevää tuoda esille oikein kun tuloksia esittää. Erityisesti jos ei ole esimerkiksi tuota graafia, josta näkisi mitkä on mukana vertailussa. Voisi sanoa vaikka että "Suomessa on EU:n toiseksi halvin sähkö".
 
En ole eri mieltä siitä, mutta eikö se vertailujoukko olisi järkevää tuoda esille oikein kun tuloksia esittää. Erityisesti jos samassa yhtedessä ei ole esimerkiksi tuota graafia josta suoraan näkee mitkä on mukana vertailussa. Voisi sanoa vaikka että "Suomessa on EU:n toiseksi halvin sähkö".

Ehdottomasti. Noin tuo nyt kuitenkin uutisoitiin ja noin Energiavirasto asian esitti. Mutta ehkä jatketaan aiheesta eli Suomessa oli 28 Euroopan maan vertailussa tai EU:ssa toiseksi halvin sähkö. Piste.
 
Kyllä tuosta raportista tulee fillis että tehtiin perustelut sille, että vaikka sähkö on kallista meillä niin muualla on vielä kalliimpaa. Eihän toi pidä mitenkään paikkaansa tuollaisella otsikoinnilla, mutta ketä nyt faktat hidastaisi, ei ainakaan poliittisia agendoja ajavia.
 
En ole eri mieltä siitä, mutta eikö se vertailujoukko olisi järkevää tuoda esille oikein kun tuloksia esittää. Erityisesti jos ei ole esimerkiksi tuota graafia, josta näkisi mitkä on mukana vertailussa. Voisi sanoa vaikka että "Suomessa on EU:n toiseksi halvin sähkö".

Graafissa on muitakin kuin Euroopan Unionin jäseniä, joten teksti ja graafi eivät silloin välttämättä pitäisi paikkansa. Graafin julkaisuhetkellä tietysti väite "Suomessa on EU:n toiseksi halvin sähkö" oli totta.

Graafiin on valittu Entso-e jäsenmaat, joissa toimii alueelliset käyttövarmuuskoordinaattorit (Regional Security Coordinator).

entso-e_map_RSCs.png



 
Kyllä tuosta raportista tulee fillis että tehtiin perustelut sille, että vaikka sähkö on kallista meillä niin muualla on vielä kalliimpaa. Eihän toi pidä mitenkään paikkaansa tuollaisella otsikoinnilla, mutta ketä nyt faktat hidastaisi, ei ainakaan poliittisia agendoja ajavia.

Jos nyt unohdetaan se epäonnistunut otsikointi, niin mikä tuossa nyt oli harhaanjohtavaa? Sähkö oli Suomessa toiseksi halvinta isosta EU-laisesta vertailuryhmästä. En käsitä, miksi tässä nyt tarkerrutaan tuohon "eurooppalaisuuteen" näin hanakasti. Kun koko pointti oli että EU-alueella sähkö on muualla pääsääntöisesti selvästi kalliimpaa. Ei tuo fakta mihinkään muutu otsikoinnissa.
 
Sähkön hinta pitäisi suhteuttaa ostovoimaan jotta vertailu olisi mielekästä.

Jos puhutaan sähkön lopullisesta kuluttajahinnasta, niin sitten joo, ehkä.
Mutta kun puhutaan tuosta tuotantohinnasta, niin ostovoimaan suhteuttaminen ei ole kovin toimiva vertailupiste.
 
Kannattaa vertailla sähkön hintaa myös pitemmällä aikavälillä, sillä jos otetaan mukaan vain pari viimeistä vuotta, niin voi mennä pahasti pieleen, koska energiashokki iski erityisesti Keski-Eurooppaan (Venäjän kaasu).

Tässä esim. vuoden 2018 tilanne: Onko sähkö Suomessa halpaa?

Kuten huomataan, esim. Saksan hurjan hinnan syynä ei ole se, että sähköenergia maksaisi paljon, vaan verotus. Suomessa sähkön kononaishinta n. keskivaiheilla.
 
Graafiin on valittu Entso-e jäsenmaat, joissa toimii alueelliset käyttövarmuuskoordinaattorit (Regional Security Coordinator).
No toihan on hyvä tieto, voi siis sanoa että suomessa on Entso-e -maista toiseksi halvin sähkö. En edelleenkään näe epätarkkaa otsikkoa hirveän suurena virheenä, kun siinä graafissa kuitenkin näkee puolisokeakin mitkä maat vertailussa on mukana. Sitten kun pelkkä otsikko irrotetaan ilman graafia (tai mitään muuta indikaatiota siitä että vain osa Euroopan maista mukana) niin ongelma on isompi.

Kannattaa vertailla sähkön hintaa myös pitemmällä aikavälillä, sillä jos otetaan mukaan vain pari viimeistä vuotta, niin voi mennä pahasti pieleen, koska energiashokki iski erityisesti Keski-Eurooppaan (Venäjän kaasu).

Tässä esim. vuoden 2018 tilanne: Onko sähkö Suomessa halpaa?
No mutta eikös tuossa ole melkein sama tilanne. Tuossa taitaa Suomessa energiahinta (ilman siirtoja ja veroja) olla Entso-e -maiden 3. halvin, eli Liettua on ollut silloin halvempi kuin Suomi vrt 2023 -tilanteeseen? Siis meinaan jos pointtisi nimenomaan oli vertailla 2018 vs 2023 eikä vertaillaanko pelkkää energiaa vai kokonaiskustannusta.
 
Kannattaa vertailla sähkön hintaa myös pitemmällä aikavälillä, sillä jos otetaan mukaan vain pari viimeistä vuotta, niin voi mennä pahasti pieleen, koska energiashokki iski erityisesti Keski-Eurooppaan (Venäjän kaasu).

Tässä esim. vuoden 2018 tilanne: Onko sähkö Suomessa halpaa?

Kuten huomataan, esim. Saksan hurjan hinnan syynä ei ole se, että sähköenergia maksaisi paljon, vaan verotus. Suomessa sähkön kononaishinta n. keskivaiheilla.

Kyllä siellä Saksassa myös se energia on nykyään reippaasti kalliimpaa. Saksassa, ja muutenkin Keski-Euroopassa, sitä sähkön hintaa nykyään nostaa reippaasti päästöoikeudet.
Vielä 2010-luvulla päästöoikeudet olivat sen verta halpoja, että hinnassa ei ollut hirveän suurta eroa, että olisko se tuotettu Keski-Euroopan hiilellä vai Pohjois-Euroopan vesi- ja ydinvoimalla. Mutta nykyään tuolla on todella suuri vaikutus.
 
Sähkön hinta pitäisi suhteuttaa ostovoimaan jotta vertailu olisi mielekästä.

Yritetäänkö täällä nyt etsiä epätoivoisesti perusteluja väitteelle että sähkö olisi erityisen kallista suomessa, jos se ei ole sitä yksikköhinnoissa niin se on ainakin sitä ostovoimaan verrattuna?

"The average price of electricity in Romania, in December of 2023, has been 0.4199€ per kilowatt hour."

Romaniassakin maksetaan näköjään nyt yli 40s/kWh mutta kukaan tuskin tosissaan väittää että Romanialaiset kilpailisi ostovoimalla suomen kanssa.

Irlannissa maksetaan myös moninkertaista hintaa suomeen verrattuna, mutta ostovoima ei todellakaan ole moninkertainen.

Joten miksi tästä jaksetaan vängätä kun asia on varsin selkeä?
 
Jos nyt halutaan esittää asiaa, että Suomessa sähkö on käytännössä kallista suhteessa ostovoimaan, niin tässä on hyödyllisempi graafi. Eli jos ei puhuta kWh:sta vaan kokonaiskulutuksen kustannuksesta. Graafista siis näkyy kulutuksen määrä tammikuussa, sen kun kertoo hinnalla niin saa käsitystä siitä montako euroa sähköstä ladotaan tiskiin. Real-Time Electricity Tracker – Data Tools - IEA

Alla tammikuulta
1706878737444.png
 
No mutta eikös tuossa ole melkein sama tilanne. Tuossa taitaa Suomessa energiahinta (ilman siirtoja ja veroja) olla Entso-e -maiden 3. halvin, eli Liettua on ollut silloin halvempi kuin Suomi vrt 2023 -tilanteeseen? Siis meinaan jos pointtisi nimenomaan oli vertailla 2018 vs 2023 eikä vertaillaanko pelkkää energiaa vai kokonaiskustannusta.
Tottahan tuo on. Sinänsä Suomessa oli esim. vuonna 2023 ihan ok hintaista sähköä juuri pörssissä. Kuluttajien kiinteähintaiset sähkösopparit eivät toki seuranneet pörssiä vastaavassa määrin, vaan niillä rahastettiin oikein urakalla melkein koko vuosi ;) Ja niitä valtaosa soppareista edelleen on.
 
Ei riitä, että generaattori pyörii oikealla taajuudella vaan lisäksi vaihekulmankin pitää olla kohdallaan, kun generaattori kytketään linjoille. Generaattorit eivät pyöri vain samalla taajuudella vaan lisäksi ne on samanvaiheisia. Jos kaikki ei ole kytkettäessä kohdillaan aiheutuu suuria virtoja ja suuria voimia, kun verkko kääntää/yrittää kääntää roottorin (ja turbiinin sen perässä) oikeaan asentoon ja nopeuteen, per heti. Jostain löytyy sulake.


Tiedätkö onko asiaa selvitetty ja miksi on todettu, että 750 kV ei helpottaisi asiaa? Tuleeko erikoisratkaisu vain joka komponentiltaan niin kalliiksi, että korkeamman jännitteen hyödyt sulavat siihen?
Eikös tolla 750kV lähinnä saada siirtohäviöitä pienenemmiksi? Niiden osuudesta ei mitään hajua. Ruotsin ongelma oli ton em. videon proffan mukaan Generaattoreiden puute:
"
-1952 otettiin käyttöön siirtolinja Harsprångetista Luulajasta pohjois Ruotsista Hallsbergiin keski Ruotsiin
-Gevelestä etelään Ruotsissa asuu 80% asukkaista ja 70% sähköstä käytetään siellä etelässä.
-Nyt tuo siirtolinja ei voi siirtääenää yhtä paljon säköä, koska Ruotsi on sulkenut lähes kaikki Etelä-Ruotsin suuret voimalat 8.10....
- Skånen Barsebäckin ydinvoimala poistettiin 20-vuotta sitten, sitten päätettiin se korvata rakentamalla siirtoyhteys Hallsbergistä Skåneen, siinä ongelmia ja sen teko kesti 10 vuotta.
-Sitä ei voi käyttää koska se on suunniteltu 1200MW varten, joka sattuu olemaan Barsebäckin ydinvoimalan teho ja
toisekseen sitä ei ole voitu käyttää kuin n.2/3 ,joskus vain 1/2 teholla, koska sen teon aikana 4 muuta suurta ydinvoimalaa poistettiin käytöstä (2 Ringhalsissa ja 2 Oskarshamnissa). Emmekä näin ollen voi hallita verkkoa. "

70% hinta-alueiden välisestä siirtokapasiteetista. Tuotannosta ei kai väliä.
Joo olet oikeassa, korjasin virheeni.

Huom, vaikka sähkön hinta Saksassa olisi 300€/MWh, Norjalaiselle tuottajalle maksetaan Norjan hinta. Sama asia Ruotsin ja Suomen välillä, jos Suomessa sähkö maksaa 100€, Ruotsin SE1 alueella 15€, Ruotsalainen tuottaja saa 15€ Suomeen myydystä sähköstä. (Ja sama pätee Viron/Suomen välillä)
Eikös toi johda siihen, että Norjassa hinta "ohjautuu" lähemmäs Saksan hintaa, kuten toi proffa videolla totesi.

Eipä paljon hyötyisi koska inertia siirtyy ainoastaan vaihtosähkölinjojen kautta, eli pitäisi kiertää pohjoisen kautta ja tunnetusti se reitti etelä-ruotsiin on jo täysin ylikuormittunut.
Näin minäkin ton ymmärsin, ongelma on heilläkin ettei ole riittävästi isoja generaattoreita (voimaloita).
No jos erotus (pullonkaulatuotto) käytetään siirtoyhteyksien parantamiseen niin pikku hiljaa ollaan tilanteessa että Ruotsissa ja Saksassa on sama hinta. Tällöin Ruotsalainen tuottajakin alkaa saamaan Saksan hintaa ;)
Niin siinä varmaankin kävisi ja nytkin jo nähdään halua saada hinnat kalleimman mukaiseksi. Vain poliittiset päätökset sitä hillitsevät jos hillitsevät.
Juurikin näin. Olen nähynt aikanaan kuvia missä Ruotsi on pullon kaulojen takia jaettu kuuteen alueeseen. Norjassahan noita alueita on rukattu uusiksi nimenomaan että ne paremmin vastaisivat siirtoyhteyksiä ja niiden pullonkauloja. Suomen kantaverkko on niin hyvin suunniteltu ja rakennettu että ongelmat naapureihin verrattuna ovat varsin pieniä.
Kuluttajan kannalta on hyvä, ettei Suomessa ole vielä liikaa siirtokykyä Viroon päin. Energiaa tuottavilla yhtiöillä lienee sitten erilainen näkemys, hehän ovat ajaneet
muistaakseni lisälinjan tekoa Viroon 30-luvulla.

Ei ole tietoa, mutta varmastikin Svenska Kraftnet on tutkinut ratkaisuja laajalla rintamalla. Jos he saisivat etelä-Ruotsin inertian ja mieluusti myös tuotantokapasiteetin kuntoon niin voisivat ajaa noita nykyisä nelisatasia linjoja paremmin ja samalla maan sisäiset pullonkaulat helpottaisivat. Samalla voisivat avata FI->SE3 siirtoa.
Onhan heillä noi ydinvoimalat 5kpl?, poliittinen päätös niiden uudelleen käynnistämista vaan puuttuu? Oletan että ne voidaan teknisesti uudelleen käynnistää huollon jälkelkeen?

En tiedä, miksi haluat jatkaa vänkäämistä. Energiavirasto ei ilmeisesti laske mukaan maata, jossa on täydelliset poikkeusolot kaikella tavalla tai jostain muusta syystä. Alla vielä Energiaviraston esitys aiheesta ja vertailussa olevat maat. Jos saat suurta tyydytystä asiasta, niin voit muuttaa sanan "toiseksi" muotoon "kolmanneksi" ja olla tyytyväinen. Ei se muuta yhtään mitään siltikään: Suomessa oli eurooppalaisittan erittäin halpaa sähköä vuonna 2023.

Screenshot 2024-02-02 at 9.33.10.png


Kiitos tästä, kertoo hyvin että Helenin tuotantovelvollinen hinta 15,6 snt/kWh hinta ole kohtuullinen eli on mielestäni selkeästi Sähkömarkkinalain vastainen, vaikka oletan
tossa hinnan olevan alv 0% ?

Kannattaa vertailla sähkön hintaa myös pitemmällä aikavälillä, sillä jos otetaan mukaan vain pari viimeistä vuotta, niin voi mennä pahasti pieleen, koska energiashokki iski erityisesti Keski-Eurooppaan (Venäjän kaasu).

Tässä esim. vuoden 2018 tilanne: Onko sähkö Suomessa halpaa?

Kuten huomataan, esim. Saksan hurjan hinnan syynä ei ole se, että sähköenergia maksaisi paljon, vaan verotus. Suomessa sähkön kononaishinta n. keskivaiheilla.
Niin sähköllä kerätään veroja kaikissa maissa, saa nähdä mitä meidän hallitus nyt tekee, eli mistä ne verot kerätään. Alv:n nostosta puhutaan ja se nostaa silloin myös sähkön hintaa entisestään.
Vaikka moni tuntuu pitävän edullisena, niin sähkön korkea hinta on iso syy siihen (yhdessä korkojen nousun kanssa), että olemme ajautuneet lamaan
 
Kiitos tästä, kertoo hyvin että Helenin tuotantovelvollinen hinta 15,6 snt/kWh hinta ole kohtuullinen eli on mielestäni selkeästi Sähkömarkkinalain vastainen, vaikka oletan
tossa hinnan olevan alv 0% ?

Yhä edelleen sä et määrittele sitä, mitä "kohtuullinen" tarkoittaa tai ei tarkoita, vaikka kuinka sitä toistelet sivulta toiseen.
 
Onhan heillä noi ydinvoimalat 5kpl?, poliittinen päätös niiden uudelleen käynnistämista vaan puuttuu? Oletan että ne voidaan teknisesti uudelleen käynnistää huollon jälkelkeen?

Sen verran voin kertoa prosessista mitä tapahtuu kun ydinvoimala poistetaan käytöstä että se kestää 20-30 vuotta itse päätöksestä ja prosessissa on muutamia kohtia joiden jälkeen päätöstä ei voi enää pyörtää. En ole ihan varma missä kohtaa prosessia noiden Ruotsin suljettujen neljän voimalan kohdalla mennään, mutta käsittääkseni ne suljetut voimalat olivat kaikkein huonokuntoisimmat joiden käyttöikää oli muutenkin vähiten jäljellä. Ja vaikka päätös voitaisiinkin pyörtää vielä, se "huolto" ei olisi ihan pieni juttu vaan todennäköisesti vuoden tai kahden massiivinen läpikäynti jonka lopputuloksena ei ole täyttä varmuutta siitä lähteekö laitos enää toivotusti käyntiin.
 
Etelä Ruotsissa Öresundsverket oli moderni vuonna 2009 täysin uusittu voimala joka oli tarkoitus kompensoida Barsebäck ydinvoimalan tuotantoa. Halvan sähkön takia voimala myytiin (osina) Aasiaan, mutta ennen purkua valtio/SVK esti kaupat ja määräsi seb käyttökuntoon tehoreserviä varte . Remontti että saadaan se taas käyttökuntoon kestää pari vuotta ja on määrä valmistua 2025.

Yllättävän pitkä remontti vaikka laitos oli vaan pistetty napista pois päältä.
 
Jos nyt unohdetaan se epäonnistunut otsikointi, niin mikä tuossa nyt oli harhaanjohtavaa? Sähkö oli Suomessa toiseksi halvinta isosta EU-laisesta vertailuryhmästä. En käsitä, miksi tässä nyt tarkerrutaan tuohon "eurooppalaisuuteen" näin hanakasti. Kun koko pointti oli että EU-alueella sähkö on muualla pääsääntöisesti selvästi kalliimpaa. Ei tuo fakta mihinkään muutu otsikoinnissa.
Lähinnä se pointti että kun valitaan sopiva joukko niin saadaan haluttuja tuloksia. Jos tuon otsikoisi toisin niin eihän se enää olisikaan niin kiva ylläriuutinen. Ei tuo mua vaivaa yhtään, samaa sontaa on suurin osa uutisoinnista.
 
Niin maailmanlaajuisesti sähkön kokonaishinta (per kWh) kuluttajalle on 45 maassa kalliimpi kuin suomessa ja 99 maassa halvempi. Tilastoja löytyy ihan miltä kulmalta haluaa löytää.
 
Lähinnä se pointti että kun valitaan sopiva joukko niin saadaan haluttuja tuloksia. Jos tuon otsikoisi toisin niin eihän se enää olisikaan niin kiva ylläriuutinen. Ei tuo mua vaivaa yhtään, samaa sontaa on suurin osa uutisoinnista.

Siis musta EU on huomattavasti järkevämpi vertailujoukko kuin esim. koko maailma. Tai Aasia. Tai Etelä-Amerikka.
Eu-maat ei ole mikään tarkoitushakuinen vertailujoukko vaan se kaikkein relevantein Suomelle. Toinen voisi olla pohjoismaat.
 
Siis musta EU on huomattavasti järkevämpi vertailujoukko kuin esim. koko maailma. Tai Aasia. Tai Etelä-Amerikka.
Eu-maat ei ole mikään tarkoitushakuinen vertailujoukko vaan se kaikkein relevantein Suomelle. Toinen voisi olla pohjoismaat.
Toki on järkevä joukko valittu jotta siinä on järkeä aihe huomioiden, mutta typerä otsikointi meinaa pilata hyvän jutun. Näin käy lähes aina kun ei viitsitä otsikoida aihetta kunnolla tai kuvaavasti ja itselle jää lähinnä kitkerä maku. Tuo tosin ei ollut edes paha joten turha siitä jauhaa enempää.
 
Yritetäänkö täällä nyt etsiä epätoivoisesti perusteluja väitteelle että sähkö olisi erityisen kallista suomessa, jos se ei ole sitä yksikköhinnoissa niin se on ainakin sitä ostovoimaan verrattuna?

"The average price of electricity in Romania, in December of 2023, has been 0.4199€ per kilowatt hour."

Romaniassakin maksetaan näköjään nyt yli 40s/kWh mutta kukaan tuskin tosissaan väittää että Romanialaiset kilpailisi ostovoimalla suomen kanssa.

Irlannissa maksetaan myös moninkertaista hintaa suomeen verrattuna, mutta ostovoima ei todellakaan ole moninkertainen.

Joten miksi tästä jaksetaan vängätä kun asia on varsin selkeä?
Sähkö on kallistunut reilusti muutamassa vuodessa. Sähkö on yksi syy miksi ostovoima laskee.
 
Pörssisähkön eli spot-sähkön hinta kuukausittain

Spot keskihinnat alkaen v.2018

Tammikuu 2023 maksoi kiinteällä 5,28 joku 80e. Nyt pörssillä 220e vaikka optimoin jonkun verran mitä järkevästi pystyy. Tuntuma on, että pörssi vaihtuu takas kiinteään loppukesästä. Tuon saman 80e olisi säästänyt jos olisi syksyllä ottanut tuollaisen 9c kiinteen (säästin tuon 80 muulta kulutukselta eli ravintolat, kaupat yms) . Toki viime talvena ei ollu ihan näin kylmää. Loppu vuosi ei kuittaa tätä kokeilua ja vielä on 2kk kylmää jäljellä. Joulu-helmikuu tulee maksamaan pahimmillaan lähes saman verran kuin koko vuoden 2022 sähkö ilman siirtoa. Riippuu toki säästä.

Tupakkihymiö
 
Viimeksi muokattu:
Tuntuma on, että pörssi vaihtuu takas kiinteään loppukesästä. Tuon saman 80e olisi säästänyt jos olisi syksyllä ottanut tuollaisen 9c kiinteen
Itsellä päinvastaiset fiilikset, mutta toki mulla ei ole lämmitys sähköllä joten omalla kohdalla on isossa kuvassa aika samantekevää.

Jos olisin ottanut syyskuun alusta 9c sopparin niin olisin syyskuu - tammikuu välillä maksanut sähköstä 123euroa plus mahdolliset kk-maksut. Nyt olen maksanut 81 euroa pörssisopparilla. Tammikuussa en oikeastaan ole edes optimoitu muuten kuin että muista syistä ei olla oltu kotona 8-16 välillä.

Toki silloin kun vielä oli 4 sentin soppari niin olisi ollut halvempaa, mutta niitä ei ollut tarjolla kun viime vuoden tammikuussa edellinen kiinteä soppari loppui.
 
On muuten mielenkiintoinen juttu tämä, että Estlink 2 on poissa käytöstä helmikuun. Jos ei ole kovia pakkasia, täällä on halpaa sähköä, mutta kovilla pakkasilla puuttuu reilut 600 MW potentiaalisesta tehosta. Itse uskon, että kuluttaja jää tässä plussalle, paitsi jos tulee jotain hirmupakkasia.
 
Näköjään 7000 MW tuulivoimakapasiteetti on ylitetty.
Tulisi vielä se aurora-linja niin saisi ruotsin vesivoimalla lanattua nuo pahimmat hintapiikit vielä veke, niin voitaisiin unohtaa tää keuhkoaminen normaalihintaisesta sähköstä.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 608
Viestejä
4 512 633
Jäsenet
74 421
Uusin jäsen
eetu2k

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom