- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 530
Se ei ole lainkaan samantekevää, jos vertailussa vain toisessa on mukana sähkön valmistevero.
Tämä on se hinta minkä laskulla maksan ja päälle tulee 4,90€ kuukausimaksu.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)
Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.
Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.
Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.
Se ei ole lainkaan samantekevää, jos vertailussa vain toisessa on mukana sähkön valmistevero.
Aivan, tuon maksat sähkönmyyjälle, ja verkkoyhtiölle maksat sitten sähkön siirtomaksun ja sähköveron ja huoltovarmuusmaksun.Tämä on se hinta minkä laskulla maksan ja päälle tulee 4,90€ kuukausimaksu.
Aivan, tuon maksat sähkönmyyjälle, ja verkkoyhtiölle maksat sitten sähkön siirtomaksun ja sähköveron ja huoltovarmuusmaksun.
Ja nyt kun tästä asiasta on yksimielisyys, niin voimme siirtyä asiaan josta alunperin huomautin. Sinä kirjoitit seuraavasti:Luonnollisesti. Ja siirtomaksu on aina sama, ihan sama mikä myyntisopimus on käytössä.
Olet laskenut sähköveron mukaan kuvitellun pörssisähkösopimuksen kustannuksiin, mutta et omaan kiinteään sopimukseesi. Jos se lisätään, niin nykyinen sopimuksesi tulikin maksamaan 169,42€ + sähkövero 58,90€, eli säästöä ei tullutkaan 274,2€, kuten väitit, vaan 214,96€.Kulutus 1.1.2024-31.1.2024
Hinta jos olisi pörssisähkö käytössä:
- Total consumption over period: 2,120.36 kWh
Hinta nykyisellä 7,99snt/kWh sopimuksella:
- Own avg. spot price (incl. margin): 18.358675 c/kWh
- Total spot cost (incl. margin): 389.27 €
- Spot + margin + electricity tax: 448.51 €
- Spot difference %: +31.86 %
Eli omalta osalta tuli säästöä pelkästään tammikuussa verrattuna pörssiin, 274,2€.
- 169,41€ + 4,90€ kuukausimaksu
Ja nyt kun tästä asiasta on yksimielisyys, niin voimme siirtyä asiaan josta alunperin huomautin. Sinä kirjoitit seuraavasti:
Olet laskenut sähköveron mukaan kuvitellun pörssisähkösopimuksen kustannuksiin, mutta et omaan kiinteään sopimukseesi. Jos se lisätään, niin nykyinen sopimuksesi tulikin maksamaan 169,42€ + sähkövero 58,90€, eli säästöä ei tullutkaan 274,2€, kuten väitit, vaan 214,96€.
Pohjois-Ruotsin SE3 ja SE2 + SE1:sen välinen siirtokapasiteetti ja tasaisen sähköntuotannon puute on nimenomaan pullonkaula, eikä Ruotsi pysty hyödyntämään pohjoisen ylituotantoa eteläisessä osassa Ruotsia. Tässä on vipperä- ja sattumavoimalla tuhottu Ruotsin toimiva sähkönjakelu.
Ruotsista kuuluu varoittavia esimerkkejä sähkön riittävyydestä ja hinnoista – pohjoismaista yhteismarkkinaa on syytä kehittää entisestään – MustRead
"Yksinkertaiselta kuulostava ratkaisu olisi lisätä siirtokapasiteettia Pohjois-Ruotsista Etelä-Ruotsiin. Siirtolinjoihin on Steenin mukaan investoitukin huomattavasti, mutta tasaisen perusvoiman tuotannon vähenemisestä johtuen kapasiteettia ei pystytä käyttämään hyväksi täysimääräisesti.
“Kun etelässä on vähemmän ja vähemmän tasaista sähköntuotantoa, verkkoon tarvitaan suurempaa turvamarginaalia esimerkiksi voimalan irtikytkennän varalta. Teknisesti se varataan siirtoverkosta. Käytännössä kantaverkko-operaattorimme voi normaalitilanteessa käyttää verkosta vain puolet sen kapasiteetista, jotta vikatilanteessa kapasiteettia voitaisiin riittävästi nostaa.”
Auroralinja nyt taas on Ruotsin ja Suomen välinen siirtoyhteys ja Pohjois-Ruotsiin rakennettavalla teollisuudella ei ole yhtään muuta vaikutusta Suomeen kuin hinnan nousu ja kovilla tuulettomilla keleillä myytävä "ei oo". Kätevä veto kyllä Ruotsilta. Saavat pohjoiseen asutusta ja työpaikkoja.
Tämä skenaariosi ei toimi koska se perustuu puutteellisiin pohjatietoihin. Katsele tämä video suomisubeilla. Se kertoo kaiken tarpeellisen Ruotsin sähköverkon ominaisuuksista ( =pullonkauloista).
Mulle tuli tosta videolla mainitusta inertian puutteesta (tarvitaan todella isoja generaattoreita) mieleen, hyötyisikö Ruotsi siitä, että tekisimme ydinvoimalan?Noh, itseasiassa se on kyllä neljän toimivan ydinvoimalan sulkeminen mikä sitä verkon inertiaa vähensi ja samalla aiheutti lisäongelmia siirtoon pohjoisesta etelään. Tuulivoiman lisääminen kun ei inertiaa tuo verkkoon. Lisäksi tuo siirtoyhteyksien vahvistaminen on Ruotsissa ollut perinteisesti melkoisen tuskainen prosessi, luvitukset kestävät jopa suomalaisella mittapuulla älyttömän pitkään.
Tässä ihan puhtaasti hyödynnetään tosiasiaa että SE1 on ylituotantoalue sähkölle (toistaiseksi) ja sitä myötä sen hinta on ainakin vielä halpa. Se onkin parempi kysymys millä hintaa saisit PPA sopimuksen vaikka 15 tai 20 vuodeksi kyseiselle alueelle, tässäkin varmasti isosti tulee myös kysymys sähkön määrästä. Harvassa on myyjät jotka voisivat vaikka LKABille myydä esimerkiksi 10% koko tuotantokapasiteetista tuolle ajalle kiinteään hintaan.
Tuo "ei oo" on sitten visaisempi kysymys. SE1 on myös merkittävä kauttakulkupaikka sähkölle Pohjois-Norjasta, joten on mahdoton sanoa kuinka usein vai tulisiko lainkaan tuota "ei oo" tilannetta SE1->FI välille. Sähkömarkkinoihin kun kuuluu se että kapasiteettia ja tehoa pitäisi varata siirtoihin myös valtioiden välillä kun kerran ollaan yhteismarkkinassa.
Video oli hyvä ja proffa on itselleni tuttu herra. Puhuu varsin sujuvasti ja kansantajuisesti asioista. Videolla ei kylläkään ihan kauheasti sivuttu muita pullonkauloja kuin tuota SE1+SE2<-> SE3 siirtoa ja sen syitä, mutta tehtiin kyllä muuten hyvin selväksi miksi Ruotsin tilanne on niin hankala kuin on. Tehtiin myös selväksi että Ruotsin vesivoiman säätökyky on jo tapissa ja sen takia (ja myös muiden syiden) Ruotsiin ei juurikaan enää rakenneta tuulivoimaa. Kaikissa sähkösysteemeissä pitäisi pitää huoli balanssista tuotantomuotojen välillä eikä unohtaa inertiavaatimuksia. Toki ne on helppo heivata kantaverkkoyhtiöiden murheeksi, mutta kyllä TSO:t osaavat sitten periä ne rahat verkon vahvistamiseen jos toimijat eivät itse siitä huolta muuten pidä.
Hyvä kuva noin karkeasti tosta voi päätellä, että yhden asteen pudotus tai lisäys ulkolämpötilassa vaikuttaisi 2.8kWh-3,2KWh kulutukseen (oletin lämmityksen alkavan +10 asteesta. Hyvin karkea arvio, mutta suuntaa antava. Siinä on muitakin muuttujia mm. ilmastointi.Tässä vielä päivätason kulutus ja ulkolämpötila samalla käyrällä joulukuun ja tammikuun osalta niin selventää hyvin miten paljon se lämpötilan tippuminen vaikuttaa sähkön kulutukseen. Ainoa oikeasti toimiva keino pudottaa kulutusta omalla kohdalla kovien pakkasten aikaan olisi tiputtaa sisälämpötila 10-15C välimaastoon. Tuolla saisi varmasti kulutusta leikattua tuntuvasti mutta siinäkin on sit se haittapuoli että jossain kohtaa ne lämmöt pitää nostaa ja käytetty energia on huomattavasti suurempi jos noustaan 10C -> 19C kuin 17C -> 19C.
Ei riitä, että generaattori pyörii oikealla taajuudella vaan lisäksi vaihekulmankin pitää olla kohdallaan, kun generaattori kytketään linjoille. Generaattorit eivät pyöri vain samalla taajuudella vaan lisäksi ne on samanvaiheisia. Jos kaikki ei ole kytkettäessä kohdillaan aiheutuu suuria virtoja ja suuria voimia, kun verkko kääntää/yrittää kääntää roottorin (ja turbiinin sen perässä) oikeaan asentoon ja nopeuteen, per heti. Jostain löytyy sulake.Siitä inertiasta kun puhutaan, niin tuossa on hyvä video, kuinka pieni vesivoimala synkronoidaan manuaalisesti verkkoon. Kaikki tuommoiset mekaaniset turbiinit/generaattorit on synkronoitu, eli sähköisesti lukittu verkkoon. Se on kuin olisi kytkin välissä ja koko systeemi on yksi massiivinen vauhtipyörä ja kaikki generaattorit pyörivät vakionopeudella lukittuna verkon taajuuteen. Pienet kuorman vaihtelut menevät vauhtipyörän massalla.
Tiedätkö onko asiaa selvitetty ja miksi on todettu, että 750 kV ei helpottaisi asiaa? Tuleeko erikoisratkaisu vain joka komponentiltaan niin kalliiksi, että korkeamman jännitteen hyödyt sulavat siihen?Eipä se 750kV ole mikään autuaaksi tekevä ratkaisu tuohon Ruotsin ongelmaan.
Onkin uskomatonta, että tuulifirmat on tuollaisia sopimuksia myyneet.Itse kyllä tarkoitin vesivoiman tuottajan myymää PPA:ta. Yritettiin aikoinaan ostaa 15 vuoden ja parin sadan MW:n sopimusta eräältä suurelta vesivoiman tuottajalta ja kuukausien neuvottelujen jälkeen homma kariutui kun hinnasta oli parin €/MWh näkemysero. Vesivoiman tuottajat noin keskimäärin on todella nihkeitä tekemään isoja sopimuksia koska se sitoo käsiä veden käytön suhteen enemmän kuin mihin olisivat valmiit ja siksi preemiot moisissa sopimuksissa ovat isot.
-Jos on EU:n jäsen sitoutuu varaamaan 70% sähköntuontakapasiteetista kaupankäynnille.
-Ruotsin kantaverkko-operaattori Svenska Kraftnät rikkoo tätä melkein koko ajan, koska eivät silloin voisi
pitää Etelä-Ruotsin sähköjä päällä, joutuisivat muuten kiertäviin sähkökatkoihin, Ruotsin läänin kokoisin aluein.
ehkä tunniksi ja sitten seuraavalle alueelle jne.
=> Eli oman maan kansalaiset maksavat kalliisti, että Sähköä tuottavat yhtiöt voivat myydä isolla voitolla
ulkomaille.
Mulle tuli tosta videolla mainitusta inertian puutteesta (tarvitaan todella isoja generaattoreita) mieleen, hyötyisikö Ruotsi siitä, että tekisimme ydinvoimalan?
Oletan niin, jos näin => eikös Ruotsilta saisi osarahoitusta "Hanhikiveen"?
Niinhän se tuossa videollakin ensin säädetään taajuus = pyörimisnopeus samaksi kuin verkossa ja sen jälkeen kytketään verkkoon oikeassa vaiheessa. Tuo videon ukkokin sanoo, että kyllä se synkronoi joka tapauksessa, mutta kuuluu kalliita ääniä jos ei ole vaihe ja nopeus kohdallaan.Ei riitä, että generaattori pyörii oikealla taajuudella vaan lisäksi vaihekulmankin pitää olla kohdallaan, kun generaattori kytketään linjoille. Generaattorit eivät pyöri vain samalla taajuudella vaan lisäksi ne on samanvaiheisia. Jos kaikki ei ole kytkettäessä kohdillaan aiheutuu suuria virtoja ja suuria voimia, kun verkko kääntää/yrittää kääntää roottorin (ja turbiinin sen perässä) oikeaan asentoon ja nopeuteen, per heti. Jostain löytyy sulake.
No jos erotus (pullonkaulatuotto) käytetään siirtoyhteyksien parantamiseen niin pikku hiljaa ollaan tilanteessa että Ruotsissa ja Saksassa on sama hinta. Tällöin Ruotsalainen tuottajakin alkaa saamaan Saksan hintaaHuom, vaikka sähkön hinta Saksassa olisi 300€/MWh, Norjalaiselle tuottajalle maksetaan Norjan hinta. Sama asia Ruotsin ja Suomen välillä, jos Suomessa sähkö maksaa 100€, Ruotsin SE1 alueella 15€, Ruotsalainen tuottaja saa 15€ Suomeen myydystä sähköstä. (Ja sama pätee Viron/Suomen välillä)
Hinta-alueiden Rajat on vedetty väärin kun alueen sisällä syntyy koko ajan pullonkauloja. SVK rajoittaa siirtoja SE3 ja SE4 alueen läpi. "Oikeaoppinen" ratkaisu olisi että alueiden rajat pitäis vetää uusiksi niin että jokaisen pullonkaulan läpi menee hinta alueen raja.
Kun nämä hinta alueet tehtiin pullonkaulat oli pohjoisesta etelään. Sen jälkeen tilanne on muuttunut niin että etelä Norjasta olisi tullut sähkön tuoja, eikä Ruotsin verkko oikein kestä idästä länteen siirtoja Suomesta Norjaan. Niinpä SVK rajoitti tuonnin Suomesta. Oikea ratkaisu olisi ollut että SE3 alue olisi pitänyt pilkkoa SE3-länsi ja SE3-itä osiksi. Tukholma nauttisi aika ajoin halvemmista hinnoista kun Suomessa tuulee. Itäinen osa kärsisi taas korkeimmista hinnoista kun sähköt menisi Norjaan päin enemmän.
Tiedätkö onko asiaa selvitetty ja miksi on todettu, että 750 kV ei helpottaisi asiaa? Tuleeko erikoisratkaisu vain joka komponentiltaan niin kalliiksi, että korkeamman jännitteen hyödyt sulavat siihen?
Nämä ei ole analogisia kuitenkaan, koska synkronoimattomassakin autossa on kuitenkin kytkin ja autossa riittää että taajuus on lähelle sama, vaiheella ei ole mitään väliä. Jos kyseessä olisi synkronoimaton auto, niin tuolla videolla kytkentä olisi voitu tehdä kohdassa 1:57, kun nyt oikeasti generaattorin kanssa meni 5 minuuttia pidempään.Sama juttu kuin synkronoitu ja synkronoimaton vaihteisto autossa.
No ei toki 1:1 sama asia, mutta jollakin yritin havainnollistaa.Nämä ei ole sikäli ihan analogisia kuitenkaan, koska synkronoimattomassakin autossa on kuitenkin kytkin ja autossa riittää että taajuus on lähelle sama, vaiheella ei ole mitään väliä. Jos kyseessä olisi synkronoimaton auto, niin tuolla videolla kytkentä olisi voitu tehdä kohdassa 1:57, kun nyt oikeasti generaattorin kanssa meni 5 minuuttia pidempään.
Ukraina on tietääkseni euroopassa.Euroopasta tosiaan oli puhe.
Energiateollisuus: Suomessa Euroopan toiseksi halvin sähkö viime vuonna
Tuulivoiman lisääntyminen ja Olkiluoto 3:n valmistuminen näkyivät sähkön hinnassa.www.is.fi
Ukraina on tietääkseni euroopassa.
Energiakriisin aikana Norjan valtio tuki runsaskätisesti kotitalouksia siltä osin, kun sähkön hinta ylitti 80 äyriä (0,072 euroa) kilowattitunnilta. Mikähän mahtaa olla nykyinen tilanne.-Norja ymmärtänyt tämän eikä siirrä Ruotsin kautta Saksaan, vaan ovat rakentaneet omia kaapeleita Pohjanmereen
kiertääkseen Ruotsin ja Tanskan sekä heillä on siirtoyhteys Norjasta IsoBritanniaan
=> voivat myydä kovalla hintaa Manner-Eurooppaan.
=> Ruotsin hinnat ovat nousseet
=> Norjan omat kansalaisetkin maksavat, koska Norja voi myydä kalliimmalla Saksaan ja IsoBritanniaan
=> Eli oman maan kansalaiset maksavat kalliisti, että Sähköä tuottavat yhtiöt voivat myydä isolla voitolla
ulkomaille.
Se että energiavirasto johtaa harhaan ei sinällään ole hyvä peruste puhua itse mitä sattuu. Tuossa graafissa on 27 maata ja Eurooppaan kuuluu 44 maata (sekä lisäksi maita, jotka on osittain Euroopassa ja osittain muualla). Jos tuon otsikon haluaisi muotoilla oikeaksi, niin se voisi olla esimerkiksi "Sähkön tukkuhinnat EU:ssa (pl. Kypros) ja Norjassa 2023".En tiedä, miksi haluat jatkaa vänkäämistä. Energiavirasto ei ilmeisesti laske mukaan maata
Voihan tuon listan tehdä pelkästään suomesta ja irlannista, ja sanoa että suomessa on euroopan halvin sähkö...En tiedä, miksi haluat jatkaa vänkäämistä. Energiavirasto ei ilmeisesti laske mukaan maata, jossa on täydelliset poikkeusolot kaikella tavalla tai jostain muusta syystä. Alla vielä Energiaviraston esitys aiheesta ja vertailussa olevat maat. Jos saat suurta tyydytystä asiasta, niin voit muuttaa sanan "toiseksi" muotoon "kolmanneksi" ja olla tyytyväinen. Ei se muuta yhtään mitään siltikään: Suomessa oli eurooppalaisittan erittäin halpaa sähköä vuonna 2023.
Sähkön tukkuhinnat EU:ssa (pl. Kypros) ja Norjassa 2023
Voihan tuon listan tehdä pelkästään suomesta ja irlannista, ja sanoa että suomessa on euroopan kallein sähkö...
En ole eri mieltä siitä, mutta eikö se vertailujoukko olisi järkevää tuoda esille oikein kun tuloksia esittää. Erityisesti jos ei ole esimerkiksi tuota graafia, josta näkisi mitkä on mukana vertailussa. Voisi sanoa vaikka että "Suomessa on EU:n toiseksi halvin sähkö".Mikä on varmaan Suomen kannalta ihan relevantti vertailujoukko.
En ole eri mieltä siitä, mutta eikö se vertailujoukko olisi järkevää tuoda esille oikein kun tuloksia esittää. Erityisesti jos samassa yhtedessä ei ole esimerkiksi tuota graafia josta suoraan näkee mitkä on mukana vertailussa. Voisi sanoa vaikka että "Suomessa on EU:n toiseksi halvin sähkö".
En ole eri mieltä siitä, mutta eikö se vertailujoukko olisi järkevää tuoda esille oikein kun tuloksia esittää. Erityisesti jos ei ole esimerkiksi tuota graafia, josta näkisi mitkä on mukana vertailussa. Voisi sanoa vaikka että "Suomessa on EU:n toiseksi halvin sähkö".
Kyllä tuosta raportista tulee fillis että tehtiin perustelut sille, että vaikka sähkö on kallista meillä niin muualla on vielä kalliimpaa. Eihän toi pidä mitenkään paikkaansa tuollaisella otsikoinnilla, mutta ketä nyt faktat hidastaisi, ei ainakaan poliittisia agendoja ajavia.
Sähkön hinta pitäisi suhteuttaa ostovoimaan jotta vertailu olisi mielekästä.
Aika rapea, itsellä lienee jotain saman suuntaista kun tulee päivällä elettyä ja yöllä nukuttua.Täytyisi varmaan elää sähkön ehdoilla jos pörssisähköä haluaisi käyttää. Liukurilla tammikuu 17c/kWh
No toihan on hyvä tieto, voi siis sanoa että suomessa on Entso-e -maista toiseksi halvin sähkö. En edelleenkään näe epätarkkaa otsikkoa hirveän suurena virheenä, kun siinä graafissa kuitenkin näkee puolisokeakin mitkä maat vertailussa on mukana. Sitten kun pelkkä otsikko irrotetaan ilman graafia (tai mitään muuta indikaatiota siitä että vain osa Euroopan maista mukana) niin ongelma on isompi.Graafiin on valittu Entso-e jäsenmaat, joissa toimii alueelliset käyttövarmuuskoordinaattorit (Regional Security Coordinator).
No mutta eikös tuossa ole melkein sama tilanne. Tuossa taitaa Suomessa energiahinta (ilman siirtoja ja veroja) olla Entso-e -maiden 3. halvin, eli Liettua on ollut silloin halvempi kuin Suomi vrt 2023 -tilanteeseen? Siis meinaan jos pointtisi nimenomaan oli vertailla 2018 vs 2023 eikä vertaillaanko pelkkää energiaa vai kokonaiskustannusta.Kannattaa vertailla sähkön hintaa myös pitemmällä aikavälillä, sillä jos otetaan mukaan vain pari viimeistä vuotta, niin voi mennä pahasti pieleen, koska energiashokki iski erityisesti Keski-Eurooppaan (Venäjän kaasu).
Tässä esim. vuoden 2018 tilanne: Onko sähkö Suomessa halpaa?
Kannattaa vertailla sähkön hintaa myös pitemmällä aikavälillä, sillä jos otetaan mukaan vain pari viimeistä vuotta, niin voi mennä pahasti pieleen, koska energiashokki iski erityisesti Keski-Eurooppaan (Venäjän kaasu).
Tässä esim. vuoden 2018 tilanne: Onko sähkö Suomessa halpaa?
Kuten huomataan, esim. Saksan hurjan hinnan syynä ei ole se, että sähköenergia maksaisi paljon, vaan verotus. Suomessa sähkön kononaishinta n. keskivaiheilla.
Sähkön hinta pitäisi suhteuttaa ostovoimaan jotta vertailu olisi mielekästä.
Tottahan tuo on. Sinänsä Suomessa oli esim. vuonna 2023 ihan ok hintaista sähköä juuri pörssissä. Kuluttajien kiinteähintaiset sähkösopparit eivät toki seuranneet pörssiä vastaavassa määrin, vaan niillä rahastettiin oikein urakalla melkein koko vuosi Ja niitä valtaosa soppareista edelleen on.No mutta eikös tuossa ole melkein sama tilanne. Tuossa taitaa Suomessa energiahinta (ilman siirtoja ja veroja) olla Entso-e -maiden 3. halvin, eli Liettua on ollut silloin halvempi kuin Suomi vrt 2023 -tilanteeseen? Siis meinaan jos pointtisi nimenomaan oli vertailla 2018 vs 2023 eikä vertaillaanko pelkkää energiaa vai kokonaiskustannusta.
Eikös tolla 750kV lähinnä saada siirtohäviöitä pienenemmiksi? Niiden osuudesta ei mitään hajua. Ruotsin ongelma oli ton em. videon proffan mukaan Generaattoreiden puute:Ei riitä, että generaattori pyörii oikealla taajuudella vaan lisäksi vaihekulmankin pitää olla kohdallaan, kun generaattori kytketään linjoille. Generaattorit eivät pyöri vain samalla taajuudella vaan lisäksi ne on samanvaiheisia. Jos kaikki ei ole kytkettäessä kohdillaan aiheutuu suuria virtoja ja suuria voimia, kun verkko kääntää/yrittää kääntää roottorin (ja turbiinin sen perässä) oikeaan asentoon ja nopeuteen, per heti. Jostain löytyy sulake.
Tiedätkö onko asiaa selvitetty ja miksi on todettu, että 750 kV ei helpottaisi asiaa? Tuleeko erikoisratkaisu vain joka komponentiltaan niin kalliiksi, että korkeamman jännitteen hyödyt sulavat siihen?
Joo olet oikeassa, korjasin virheeni.70% hinta-alueiden välisestä siirtokapasiteetista. Tuotannosta ei kai väliä.
Eikös toi johda siihen, että Norjassa hinta "ohjautuu" lähemmäs Saksan hintaa, kuten toi proffa videolla totesi.Huom, vaikka sähkön hinta Saksassa olisi 300€/MWh, Norjalaiselle tuottajalle maksetaan Norjan hinta. Sama asia Ruotsin ja Suomen välillä, jos Suomessa sähkö maksaa 100€, Ruotsin SE1 alueella 15€, Ruotsalainen tuottaja saa 15€ Suomeen myydystä sähköstä. (Ja sama pätee Viron/Suomen välillä)
Näin minäkin ton ymmärsin, ongelma on heilläkin ettei ole riittävästi isoja generaattoreita (voimaloita).Eipä paljon hyötyisi koska inertia siirtyy ainoastaan vaihtosähkölinjojen kautta, eli pitäisi kiertää pohjoisen kautta ja tunnetusti se reitti etelä-ruotsiin on jo täysin ylikuormittunut.
Niin siinä varmaankin kävisi ja nytkin jo nähdään halua saada hinnat kalleimman mukaiseksi. Vain poliittiset päätökset sitä hillitsevät jos hillitsevät.No jos erotus (pullonkaulatuotto) käytetään siirtoyhteyksien parantamiseen niin pikku hiljaa ollaan tilanteessa että Ruotsissa ja Saksassa on sama hinta. Tällöin Ruotsalainen tuottajakin alkaa saamaan Saksan hintaa
Kuluttajan kannalta on hyvä, ettei Suomessa ole vielä liikaa siirtokykyä Viroon päin. Energiaa tuottavilla yhtiöillä lienee sitten erilainen näkemys, hehän ovat ajaneetJuurikin näin. Olen nähynt aikanaan kuvia missä Ruotsi on pullon kaulojen takia jaettu kuuteen alueeseen. Norjassahan noita alueita on rukattu uusiksi nimenomaan että ne paremmin vastaisivat siirtoyhteyksiä ja niiden pullonkauloja. Suomen kantaverkko on niin hyvin suunniteltu ja rakennettu että ongelmat naapureihin verrattuna ovat varsin pieniä.
Onhan heillä noi ydinvoimalat 5kpl?, poliittinen päätös niiden uudelleen käynnistämista vaan puuttuu? Oletan että ne voidaan teknisesti uudelleen käynnistää huollon jälkelkeen?Ei ole tietoa, mutta varmastikin Svenska Kraftnet on tutkinut ratkaisuja laajalla rintamalla. Jos he saisivat etelä-Ruotsin inertian ja mieluusti myös tuotantokapasiteetin kuntoon niin voisivat ajaa noita nykyisä nelisatasia linjoja paremmin ja samalla maan sisäiset pullonkaulat helpottaisivat. Samalla voisivat avata FI->SE3 siirtoa.
Kiitos tästä, kertoo hyvin että Helenin tuotantovelvollinen hinta 15,6 snt/kWh hinta ole kohtuullinen eli on mielestäni selkeästi Sähkömarkkinalain vastainen, vaikka oletanEn tiedä, miksi haluat jatkaa vänkäämistä. Energiavirasto ei ilmeisesti laske mukaan maata, jossa on täydelliset poikkeusolot kaikella tavalla tai jostain muusta syystä. Alla vielä Energiaviraston esitys aiheesta ja vertailussa olevat maat. Jos saat suurta tyydytystä asiasta, niin voit muuttaa sanan "toiseksi" muotoon "kolmanneksi" ja olla tyytyväinen. Ei se muuta yhtään mitään siltikään: Suomessa oli eurooppalaisittan erittäin halpaa sähköä vuonna 2023.
Niin sähköllä kerätään veroja kaikissa maissa, saa nähdä mitä meidän hallitus nyt tekee, eli mistä ne verot kerätään. Alv:n nostosta puhutaan ja se nostaa silloin myös sähkön hintaa entisestään.Kannattaa vertailla sähkön hintaa myös pitemmällä aikavälillä, sillä jos otetaan mukaan vain pari viimeistä vuotta, niin voi mennä pahasti pieleen, koska energiashokki iski erityisesti Keski-Eurooppaan (Venäjän kaasu).
Tässä esim. vuoden 2018 tilanne: Onko sähkö Suomessa halpaa?
Kuten huomataan, esim. Saksan hurjan hinnan syynä ei ole se, että sähköenergia maksaisi paljon, vaan verotus. Suomessa sähkön kononaishinta n. keskivaiheilla.
Kiitos tästä, kertoo hyvin että Helenin tuotantovelvollinen hinta 15,6 snt/kWh hinta ole kohtuullinen eli on mielestäni selkeästi Sähkömarkkinalain vastainen, vaikka oletan
tossa hinnan olevan alv 0% ?
Onhan heillä noi ydinvoimalat 5kpl?, poliittinen päätös niiden uudelleen käynnistämista vaan puuttuu? Oletan että ne voidaan teknisesti uudelleen käynnistää huollon jälkelkeen?
Lähinnä se pointti että kun valitaan sopiva joukko niin saadaan haluttuja tuloksia. Jos tuon otsikoisi toisin niin eihän se enää olisikaan niin kiva ylläriuutinen. Ei tuo mua vaivaa yhtään, samaa sontaa on suurin osa uutisoinnista.Jos nyt unohdetaan se epäonnistunut otsikointi, niin mikä tuossa nyt oli harhaanjohtavaa? Sähkö oli Suomessa toiseksi halvinta isosta EU-laisesta vertailuryhmästä. En käsitä, miksi tässä nyt tarkerrutaan tuohon "eurooppalaisuuteen" näin hanakasti. Kun koko pointti oli että EU-alueella sähkö on muualla pääsääntöisesti selvästi kalliimpaa. Ei tuo fakta mihinkään muutu otsikoinnissa.
Lähinnä se pointti että kun valitaan sopiva joukko niin saadaan haluttuja tuloksia. Jos tuon otsikoisi toisin niin eihän se enää olisikaan niin kiva ylläriuutinen. Ei tuo mua vaivaa yhtään, samaa sontaa on suurin osa uutisoinnista.
Toki on järkevä joukko valittu jotta siinä on järkeä aihe huomioiden, mutta typerä otsikointi meinaa pilata hyvän jutun. Näin käy lähes aina kun ei viitsitä otsikoida aihetta kunnolla tai kuvaavasti ja itselle jää lähinnä kitkerä maku. Tuo tosin ei ollut edes paha joten turha siitä jauhaa enempää.Siis musta EU on huomattavasti järkevämpi vertailujoukko kuin esim. koko maailma. Tai Aasia. Tai Etelä-Amerikka.
Eu-maat ei ole mikään tarkoitushakuinen vertailujoukko vaan se kaikkein relevantein Suomelle. Toinen voisi olla pohjoismaat.
Sähkö on kallistunut reilusti muutamassa vuodessa. Sähkö on yksi syy miksi ostovoima laskee.Yritetäänkö täällä nyt etsiä epätoivoisesti perusteluja väitteelle että sähkö olisi erityisen kallista suomessa, jos se ei ole sitä yksikköhinnoissa niin se on ainakin sitä ostovoimaan verrattuna?
"The average price of electricity in Romania, in December of 2023, has been 0.4199€ per kilowatt hour."
Romaniassakin maksetaan näköjään nyt yli 40s/kWh mutta kukaan tuskin tosissaan väittää että Romanialaiset kilpailisi ostovoimalla suomen kanssa.
Irlannissa maksetaan myös moninkertaista hintaa suomeen verrattuna, mutta ostovoima ei todellakaan ole moninkertainen.
Joten miksi tästä jaksetaan vängätä kun asia on varsin selkeä?
Ja mieti tähän iäkkäämpiväestö kun eivät ees tiedä osaa ajatella jotain optimointeja tms, tai sitten joku puhelinmyyjä koijari myy niille sikahintaan jotain avuttonta systeemiä jonka kuoletus sen laskutuksella kestää kakskytvuotta...Sähkö on kallistunut reilusti muutamassa vuodessa. Sähkö on yksi syy miksi ostovoima laskee.
Itsellä päinvastaiset fiilikset, mutta toki mulla ei ole lämmitys sähköllä joten omalla kohdalla on isossa kuvassa aika samantekevää.Tuntuma on, että pörssi vaihtuu takas kiinteään loppukesästä. Tuon saman 80e olisi säästänyt jos olisi syksyllä ottanut tuollaisen 9c kiinteen
Tulisi vielä se aurora-linja niin saisi ruotsin vesivoimalla lanattua nuo pahimmat hintapiikit vielä veke, niin voitaisiin unohtaa tää keuhkoaminen normaalihintaisesta sähköstä.Näköjään 7000 MW tuulivoimakapasiteetti on ylitetty.