-
TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)
Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.
Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.
Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.
-
Hyvää joulua!
Osallistu io-techin piparikakkutalokilpailuun 2025 Linkki osallistumisketjuun >>>
SER-huutokaupat hyväntekeväisyyteen käynnissä! Linkki huutokauppaan >>>
Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta
- Keskustelun aloittaja Juha Kokkonen
- Aloitettu
-
- Avainsanat
- sähkö sähköenergia sähköntuotanto
Pohjois-Ruotsin SE3 ja SE2 + SE1:sen välinen siirtokapasiteetti ja tasaisen sähköntuotannon puute on nimenomaan pullonkaula, eikä Ruotsi pysty hyödyntämään pohjoisen ylituotantoa eteläisessä osassa Ruotsia. Tässä on vipperä- ja sattumavoimalla tuhottu Ruotsin toimiva sähkönjakelu.
Ruotsista kuuluu varoittavia esimerkkejä sähkön riittävyydestä ja hinnoista – pohjoismaista yhteismarkkinaa on syytä kehittää entisestään – MustRead
"Yksinkertaiselta kuulostava ratkaisu olisi lisätä siirtokapasiteettia Pohjois-Ruotsista Etelä-Ruotsiin. Siirtolinjoihin on Steenin mukaan investoitukin huomattavasti, mutta tasaisen perusvoiman tuotannon vähenemisestä johtuen kapasiteettia ei pystytä käyttämään hyväksi täysimääräisesti.
“Kun etelässä on vähemmän ja vähemmän tasaista sähköntuotantoa, verkkoon tarvitaan suurempaa turvamarginaalia esimerkiksi voimalan irtikytkennän varalta. Teknisesti se varataan siirtoverkosta. Käytännössä kantaverkko-operaattorimme voi normaalitilanteessa käyttää verkosta vain puolet sen kapasiteetista, jotta vikatilanteessa kapasiteettia voitaisiin riittävästi nostaa.”
Auroralinja nyt taas on Ruotsin ja Suomen välinen siirtoyhteys ja Pohjois-Ruotsiin rakennettavalla teollisuudella ei ole yhtään muuta vaikutusta Suomeen kuin hinnan nousu ja kovilla tuulettomilla keleillä myytävä "ei oo". Kätevä veto kyllä Ruotsilta. Saavat pohjoiseen asutusta ja työpaikkoja.
Tämä skenaariosi ei toimi koska se perustuu puutteellisiin pohjatietoihin. Katsele tämä video suomisubeilla. Se kertoo kaiken tarpeellisen Ruotsin sähköverkon ominaisuuksista ( =pullonkauloista).
Tosin mitä veikkaat jos Putin kuolisi, niin tulisiko venäjälle parempi vai huonompi johtaja?
Inertian puute ja kantaverkon mitoittava vika (eri tilanteissa) ovat asioita, jotka haastavat sähköverkon stabiilisuuden ja vikatilanteiden hoidon (estetään dominoefekti). Ruotsin tapaan Suomessa pätee aivan sama länsirannikolla, jossa on Fingridin kielto invertteriliitännäisen yli megan tuotannon liittämiselle vuoteen 2027 asti. Lisäksi OL3 vikatilannetta vastaan SE1 rajasiirrosta on varattu 300MW kapasiteettia, jota käytetään reaktorin tippuessa pelistä. Eli syynä ei välttämättä ole aina perustuotannon vähyys vaan myös tuotantoyksikön liian suuri koko.
Liian mustavalkoisesti ei kannata pelkkää tuotantoa syyttää. Ruotsin voimajohtoihin liittyvä byrokratia lähentelee jenkkien vastaavaa eli rakentamisluvissa kestää ikuisuus. Peiliin saavat katsoa kantaverkon kehittämisen osalta. Siksi mm. edellä mainituissa maissa ja Norjassa (jossa on hyvin kallis rakentaa johtoja maan muotojen takia) on paljon kehitetty dynaamista kapasiteettihallintaa. Toisin sanoen sitä, kuinka raskaasti johtoja uskalletaan kuormittaa ilman, että suurin piirtein roikkuvat maassa asti. Toimivien ydinvoimaloiden sulkemisen suhteen saavat länsinaapurit myös katsoa peiliin... ja pitkään.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 9 320
Unohtuu myös se että ostovoima on surkea, ja se toiseksi halvinkin sähkö on osalle liian kallista.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 873
Noh, itseasiassa se on kyllä neljän toimivan ydinvoimalan sulkeminen mikä sitä verkon inertiaa vähensi ja samalla aiheutti lisäongelmia siirtoon pohjoisesta etelään. Tuulivoiman lisääminen kun ei inertiaa tuo verkkoon. Lisäksi tuo siirtoyhteyksien vahvistaminen on Ruotsissa ollut perinteisesti melkoisen tuskainen prosessi, luvitukset kestävät jopa suomalaisella mittapuulla älyttömän pitkään.
Tässä ihan puhtaasti hyödynnetään tosiasiaa että SE1 on ylituotantoalue sähkölle (toistaiseksi) ja sitä myötä sen hinta on ainakin vielä halpa. Se onkin parempi kysymys millä hintaa saisit PPA sopimuksen vaikka 15 tai 20 vuodeksi kyseiselle alueelle, tässäkin varmasti isosti tulee myös kysymys sähkön määrästä. Harvassa on myyjät jotka voisivat vaikka LKABille myydä esimerkiksi 10% koko tuotantokapasiteetista tuolle ajalle kiinteään hintaan.
Tuo "ei oo" on sitten visaisempi kysymys. SE1 on myös merkittävä kauttakulkupaikka sähkölle Pohjois-Norjasta, joten on mahdoton sanoa kuinka usein vai tulisiko lainkaan tuota "ei oo" tilannetta SE1->FI välille. Sähkömarkkinoihin kun kuuluu se että kapasiteettia ja tehoa pitäisi varata siirtoihin myös valtioiden välillä kun kerran ollaan yhteismarkkinassa.
Video oli hyvä ja proffa on itselleni tuttu herra. Puhuu varsin sujuvasti ja kansantajuisesti asioista. Videolla ei kylläkään ihan kauheasti sivuttu muita pullonkauloja kuin tuota SE1+SE2<-> SE3 siirtoa ja sen syitä, mutta tehtiin kyllä muuten hyvin selväksi miksi Ruotsin tilanne on niin hankala kuin on. Tehtiin myös selväksi että Ruotsin vesivoiman säätökyky on jo tapissa ja sen takia (ja myös muiden syiden) Ruotsiin ei juurikaan enää rakenneta tuulivoimaa. Kaikissa sähkösysteemeissä pitäisi pitää huoli balanssista tuotantomuotojen välillä eikä unohtaa inertiavaatimuksia. Toki ne on helppo heivata kantaverkkoyhtiöiden murheeksi, mutta kyllä TSO:t osaavat sitten periä ne rahat verkon vahvistamiseen jos toimijat eivät itse siitä huolta muuten pidä.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 17 096
Toi nyt ei liittynyt mihinkään mistä puhuttiin. Kommentoin väitettä että suomalaiset "aina" jäävät maksumiehiksi. Jos sähkö on lähes joka paikassa muualla kalliimpaa niin väite on aika hassu.
Ja tuo ruotsalaistutkimus ammuttiin muutoinkin alas.
Osaatko heittää arviota, kuinka monta % sattumavoimaa (tuuli+ aurinko) Suomen verkko kestää ilman isoja ongelmia säädöstä ja inertiasta? Tuohan se on asian ydin, että pitää olla tasapaino. Ei sattumavoimaa tarvitse kieltää, mutta ei se voi käytännössä olla hallitseva.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 873
En osaa, en ole erikoistunut sähköverkkotekniikkaan. Mutta sanotaan nyt näin että ei niitä tänne loputtomiin voida ottaa ilman että verkon inertiaa vahvistetaan muuten. Tuossa parin postauksen takaisessa videossahan on myös se hauska paljastus että länsi-Tanska on inertian kannalta pohjois-Saksan sähköverkossa ja Kööpenhaminan alue taasen osa Ruotsin sähköverkkoa koska tanskalaisilla ei ole sellaista jatkuvasti käyvää perusvoimaa riittävästi itsellään.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 9 320
Riippuu mihin vertaa, ukrainassa 1.5c kWh.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 17 096
Euroopasta tosiaan oli puhe.
Energiateollisuus: Suomessa Euroopan toiseksi halvin sähkö viime vuonna
Tuulivoiman lisääntyminen ja Olkiluoto 3:n valmistuminen näkyivät sähkön hinnassa.
www.is.fi
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 3 145
Irlannissa 35-40s/kWh, palkat suomella ja Irlannilla on about sama.
Ovatko sähkönhinnat vertailukelpoisia eri euroopan maiden välillä, onko joissain mukana siirto ja vero?
esim. varsin karhea siirtohintavertailu parin vuoden takaa.
esim. varsin karhea siirtohintavertailu parin vuoden takaa.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 14 912
Sillähän on aika suuri merkitys mitä lukua vertaillaan vaikka vertailtaisiin eri maiden välillä samaa lukua. Tietysti jos vertaillaan eri lukuja kuten usein on nähty tehtävän, kyseessä on silkka sumutus, mutta oletetaan että nyt ei tehdä niin.
Energian osalta hinnat ilman veroja ja veroluontoisia maksuja(tai varauksin niiden kanssa) olisivat sinällään vertailukelpoisia ja monella tapaa tällainen vertailu on ihan reiluakin.
Kuitenkin siirron(tai sähköveron tai muun kWh-kohtaisen ei-energiakulun) osalta ei ole - kuluttajamarkkinoiden osalta - oikeudenmukaista vertailla kovin erilaisia maita. Suomessa on keskivertoasiakkaan sähkönkäyttötarve, ei siis pelkästään keskikulutus vaan todellinen tarve, paljon suurempi kuin vaikkapa Espanjassa. kWh-kohtainen siirtokulu pitäisi siis olla Suomessa tavallaan edullinen; infran ylläpito maksaa melkein saman vaikka vuositason kulutus vähenee paljonkin. Taas kääntäen Suomessa on varsin korkeat normit infralle, käsittääkseni yhä myös Euroopan tasolla. Tästä taas on syytä varautua maksamaan enemmän kuin jostain rautalangalla korjatusta jakelusysteemistä.
Mielenkiintoinen vertailu olisi myös miten paljon kuluttaja-asiakkaan maksama kokonaiskulu sähköstä vaihtelee tietyn maan sisällä per kWh, ja mihin asettuu tietyillä vuosikulutusmäärillä.
Vetytaloudesta vielä asiaa, täälläkin on todettu että vety karkaa herkästi mutta sen karkaamisen ongelmallisuutta ei ole kai mainittu:
"Vety ei ole kasvihuonekaasu, mutta sillä on kaksi muuta ilmastoa lämmittävää vaikutusta. Ensinnäkin vety kilpailee metaanin kanssa samoista ilmakehän puhdistuspalveluista eli niin sanotuista hydroksyyliradikaaleista (OH-). Tämän takia ilmakehään vuotava vety pidentää metaanin elinikää ja kasvattaa sen ilmastoa lämmittävää vaikutusta.
Lisäksi vedyn hajoaminen korkealla ilmakehässä synnyttää pikkuruisista jääkiteistä muodostuvia yläpilviä, joilla on voimakas lämmittävä vaikutus toisin kuin pienistä vesipisaroista koostuvilla alapilvillä.
Nämä ilmastoa lämmittävät vaikutukset olivat yksi sudenkuopista, joihin ensimmäinen suuri vetyinnostus aikoinaan kaatui. Koronapandemian aikana hallitukset ja yhtiöt alkoivat kuitenkin pyöriä omissa kuplissaan ja lakaisivat ongelman maton alle samaan aikaan, kun tutkijoiden arvio vedyn ilmastoa lämmittävästä vaikutuksesta kaksinkertaistui.
Tiedeyhteisön nykyarvion mukaan vety lämmittää ilmastoa kymmenen vuoden aikavälillä 200 kertaa tehokkaammin kuin hiilidioksidi. Sadan vuoden aikajanalla sen lämmittävä vaikutus on todennäköisesti noin 33 kertaa suurempi kuin hiilidioksidilla.
Toisin sanoen jos kolme prosenttia tuotetusta vedystä pääsee karkuun, vedyn ilmastohyöty on sadan vuoden tähtäimellä pyöreä nolla, ja lyhyellä aikavälillä vety lämmittää ilmastoa vielä tehokkaammin kuin fossiiliset polttoaineet."
www.maaseuduntulevaisuus.fi
"Vety ei ole kasvihuonekaasu, mutta sillä on kaksi muuta ilmastoa lämmittävää vaikutusta. Ensinnäkin vety kilpailee metaanin kanssa samoista ilmakehän puhdistuspalveluista eli niin sanotuista hydroksyyliradikaaleista (OH-). Tämän takia ilmakehään vuotava vety pidentää metaanin elinikää ja kasvattaa sen ilmastoa lämmittävää vaikutusta.
Lisäksi vedyn hajoaminen korkealla ilmakehässä synnyttää pikkuruisista jääkiteistä muodostuvia yläpilviä, joilla on voimakas lämmittävä vaikutus toisin kuin pienistä vesipisaroista koostuvilla alapilvillä.
Nämä ilmastoa lämmittävät vaikutukset olivat yksi sudenkuopista, joihin ensimmäinen suuri vetyinnostus aikoinaan kaatui. Koronapandemian aikana hallitukset ja yhtiöt alkoivat kuitenkin pyöriä omissa kuplissaan ja lakaisivat ongelman maton alle samaan aikaan, kun tutkijoiden arvio vedyn ilmastoa lämmittävästä vaikutuksesta kaksinkertaistui.
Tiedeyhteisön nykyarvion mukaan vety lämmittää ilmastoa kymmenen vuoden aikavälillä 200 kertaa tehokkaammin kuin hiilidioksidi. Sadan vuoden aikajanalla sen lämmittävä vaikutus on todennäköisesti noin 33 kertaa suurempi kuin hiilidioksidilla.
Toisin sanoen jos kolme prosenttia tuotetusta vedystä pääsee karkuun, vedyn ilmastohyöty on sadan vuoden tähtäimellä pyöreä nolla, ja lyhyellä aikavälillä vety lämmittää ilmastoa vielä tehokkaammin kuin fossiiliset polttoaineet."
Isomäki: Vetytalous ei voi haastaa puupohjaista biotaloutta
”Vetytaloudelle voi löytyä oma paikkansa ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta se ei ole mikään ihmelääke”, kirjoittaa Aarteen kolumnisti Risto Isomäki.
www.maaseuduntulevaisuus.fi
Tässä on hyvä huomata, että ei nykyiset siirtoyhteydetkään ole ohutta paukkulankaa: SE1-SE2 näkyy olevan kapasiteettia 3,3 GW ja SE2-SE3 kevyet 7,3 GW. Tämä tarkoittaa sitä, että tilanteen olennainen parantaminen ei ole mahdollista nopeilla eikä varsinkaan keveillä ratkaisuilla.
Ehkä Ruotsissa pitäisi ruveta katselemaan 750 kV siirtojärjestelmiä? Tätä puoltaisi myös pitkä etäisyys Pohjois- ja Etelä-Ruotsin välillä.
Se tästä vielä puuttuisikin, että suurhankkeet toteutettaisiin tuuliyhtiöiltä ostettavilla peruskuorma-PPA:lla. Vähätuulisina päivinä olisi ostolaidalla tungosta. Toivottavasti tässä on otettu opiksi eikä mitään enää tehdä pelkän tuulen varaan.
Kaasua on Suomessa kuluttajille tarjolla erittäin rajallisesti (ja vaikka olisikin, moniko ottaisi). Keski-Euroopassa ja UK:ssa taas vähän joka taloon ja asuntoon tulee myös kaasu - ainakin arvostetummilla alueilla. Kaasulla hoituu lämmitys, lämmin vesi (usein myös pesukoneisiin) ja keittäminen, jolloin sähköenergialle ei jää kovin paljon tarvetta.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 14 912
Totta. Samaan tapaan Suomessa "arvostetuimmilla alueilla" ei juuri kärsitä sähkövastuslämmityksen energiankulutuksesta tai kuluttajan suorista paineista lämpöpumppuinvestointiin/hakekattilaan vaan arvotaloissa on valaistussähkön ja kaasuputken lisäksi ihan kaukolämpö, tai ainakin taloyhtiö tai taloyhtiökeskittymän lämpöyhtiö tuottaa lämmitysenergian vaikka sitten öljyllä tai isolla lämpöpumppukeskuksella.
Toisaalta mainituilla alueilla lämmitysenergian tarve on myös hyvin vähäinen - tai siis kun se ei sitä ole, niin sehän on oma valinta kun välttämättä haluaa pahviseinät ja sentin raot ikkunoiden reunoille. Alkeellinenkin suomalainen purueristeinen kusitalo valahtaneilla puruilla lämpiää sellaisessa Suomen syksyn ilmastossa peli-pc:n ja koristetakan voimin, ja jos oikein high techiksi mennään, yhdellä halvalla ilpillä.
Jos kaasuverkosto otetaan puheeksi urbaanimpien valtioiden osalta, niin pitäisihän se Suomen maaseutuluonteen takia olettaa että pöötä tai klapeja joka paikassa poltellaan eikä niinkään sähköllä lämmitellä. Sellaista tilannetta vaan ei ole haluttu niinkään suosia.
Ruoanlaiton merkitys sähkönkäytössä on joka tapauksessa erittäin pieni.
- Liittynyt
- 31.10.2017
- Viestejä
- 859
Totta. Jos ennuste pitää paikkaansa aikaa kuroa umpeen ruotsin ja venäjän tuonnista aiheutuva vaje on 2030 asti. Tilannetta ei todellakaan helpota se että viherhippiäiset meni lojauttamaan viimeiset kivihiili reservivoimalat ja ajamaan turvetuotannon alas. Nyt eletään 2024 eli aikaa on tasan 6 vuotta. Päätökset tulis tehdä tämän vuoden aikana ja rakentaminen aloittaa viimeistään ensivuonna jos yritetään mitään isompaa saada aikaan. Kalliiksi tulee.
Nykyään kaukolämmön hinnoittelu on mennyt sellaiseksi, että se on tosiaankin arvoalueiden valinta. Esim. Fortumilla näkyy olevan ensin tehomaksua 6,2€/kW min 62€/kk ja siihen päälle energiasta 64,6€/MWh eli 6,46 c/kWh.
Kaukolämmön hinnat omakotitaloille | Fortum
Pienessä okt:ssa taitaa suora sähkö tulla halvemmaksi kuin kaukolämpö ja jos on mitään lämpöpumppua tukena, niin selvästi halvemmaksi.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 3 145
Ei mene ihan noin helposti, esim omassa laskussa sähkö on 0,377€/kWh ennen veroja, siihen verot, kk-maksut, jne päälle (siirtomaksua ei erotella asiakkaalle). Mitään sähköpörssejäkään ei ole vaan ainoa mahdollisuus on kilpailuttaa myyjiä, mutta käytännössä kaikki myyvät about samanhintaista sähköä, erot tulevat tarjouksista, sähkö+kaasu comboista, kanta-asiakkuuksista, jne.
Tällä hetkellä paras energiatarjous kansallisella (kulutus) keskiarvolla laskettuna (kaasu+sähkö) on ~2700€/vuosi.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 14 912
En ole varsinaisesti eri mieltä, vaikka toisaalta tuo lämmityksen muuttuva kulu ei välttämättä ole ongelma taloyhtiölle tai sellaisessa asuvalle. Edellinen kommenttini tosin koski sähkön hinnan vertailun mielekkyyttä ja vertailukelpoisuutta Euroopan maiden välillä, ei niinkään lämmitysmuodon ja energiankäytön optimaalisia valintoja eri alueilla Suomessa. En siis tarkoittanut, että omakotitalossa Suomessa kannattaisi valita tai loputtomiin jatkaa kaukolämpöä ellei ole pakko. Ei tietenkään missään tapauksessa kannata.Nykyään kaukolämmön hinnoittelu on mennyt sellaiseksi, että se on tosiaankin arvoalueiden valinta. Esim. Fortumilla näkyy olevan ensin tehomaksua 6,2€/kW min 62€/kk ja siihen päälle energiasta 64,6€/MWh eli 6,46 c/kWh.
Vaikka lämpöä ei menisi yhtään, pelkkä tehomaksu vastaa kumminkin liki 12000 kWh vuosikulutusta.Kaukolämmön hinnat omakotitaloille | Fortum
www.fortum.fi
Pienessä okt:ssa taitaa suora sähkö tulla halvemmaksi kuin kaukolämpö ja jos on mitään lämpöpumppua tukena, niin selvästi halvemmaksi.
Kuulostaa aika kalliilta tuo sähkön hinta näin Suomen hintoihin tottuneena. Paljonko tuohon tulee vielä veroa ja kk-maksua?
Tarkennuksena, jos olen ymmärtänyt oikein, Irlannissakin sähköpörssi joka toimii samalla tavalla kuin muuallakin, mutta kuluttajille ei ole tarjolla tuntihintaisia sopimuksia?
Energia-asiat on jyvitetty osaksi työ- ja elinkeinoministeriön toimialaa.
"Tehtäviä ovat energiamarkkinoiden ja toimitusvarmuuden kehittäminen, uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden edistäminen sekä ydinenergian sääntely. Ministeriölle kuuluu myös päästökaupan toimeenpano sekä ilmastopolitiikan kansallisen valmistelun ja toimeenpanon yhteensovittaminen."
Hölmölandiassa kuitenkin asioita johtaa eri ministeri.
"Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen johtaa ympäristöministeriötä. Hän vastaa ympäristöön, rakentamiseen ja asumiseen liittyvistä asioista valtioneuvostossa. Niitä ovat muun muassa ilmastopolitiikka, luonnon- ja vesiensuojelu, ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen, kiertotalous, rakentaminen ja maankäyttö sekä asuntopolitiikka. Ministeri Mykkänen käsittelee myös työ- ja elinkeinoministeriön energiaosastoa koskevat asiat"
Summa summarum: Tällaisella vallanjako ei edistä konkretiaa v.2030 mennessä. Varsinkin tuo Mykkänen surffaili jo Sipilän hallituksessa ollessaan kaikenmaailman vipperänpystytystilaisuuksissa ja hehkutti niitä sosiaalisessa mediassa. Olemme kusessa.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 873
Eipä se 750kV ole mikään autuaaksi tekevä ratkaisu tuohon Ruotsin ongelmaan.
Itse kyllä tarkoitin vesivoiman tuottajan myymää PPA:ta. Yritettiin aikoinaan ostaa 15 vuoden ja parin sadan MW:n sopimusta eräältä suurelta vesivoiman tuottajalta ja kuukausien neuvottelujen jälkeen homma kariutui kun hinnasta oli parin €/MWh näkemysero. Vesivoiman tuottajat noin keskimäärin on todella nihkeitä tekemään isoja sopimuksia koska se sitoo käsiä veden käytön suhteen enemmän kuin mihin olisivat valmiit ja siksi preemiot moisissa sopimuksissa ovat isot.
Siitä inertiasta kun puhutaan, niin tuossa on hyvä video, kuinka pieni vesivoimala synkronoidaan manuaalisesti verkkoon. Kaikki tuommoiset mekaaniset turbiinit/generaattorit on synkronoitu, eli sähköisesti lukittu verkkoon. Se on kuin olisi kytkin välissä ja koko systeemi on yksi massiivinen vauhtipyörä ja kaikki generaattorit pyörivät vakionopeudella lukittuna verkon taajuuteen. Pienet kuorman vaihtelut menevät vauhtipyörän massalla.
Tuulivoimassa pyörimisnopeus vaihtelee ja generaattori ei ole lukittu verkkoon. Aurinkovoimassa ei ole mitään generaattoria.
Tuulivoimassa pyörimisnopeus vaihtelee ja generaattori ei ole lukittu verkkoon. Aurinkovoimassa ei ole mitään generaattoria.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 3 145
Juu toki, mutta ymmärtääkseni se koskettaa vain sähkönmyyjiä ja ostajia, kuluttajat eivät pääse osallisiksi noista markkinoista. kuten suomessa.
EirGrid hoitaa siirrot ja se on valtion omistama, en ollut edes tietoinen siirtokuluista todellisesta tasosta ennenkuin @Ogeli postasi tänne vertailun. Jos luvut pitävät paikkansa niin sähkön hinnasta voi vähentää about 9s jos haluaa vertailla hintaa ilman siirtomaksua, eli minun hintani olisi 0.28s/kWh ilman veroja ja siirtoja.
Jos jotain kiinnostaa vertailla niin keskimääräinen kaasunkulutus täällä on 11 000 kWh, sähkönkulutus 4 200 kWh ja tällä hetkellä kokonaisuus maksaa 3337e/v.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 558
Nyt kun kuukausi vaihtui helmikuuksi niin piti ihan mielenkiinnosta vertailla mitä olisi tammikuu maksanut jos en olisi joulukuussa tehnyt 7,99snt/kWh 24kk määräaikaista sopimusta.
Sen verran taustaa että 2012 rakennettu kaksikerroksinen rivitalon päätyasunto 100m2 ja lämmityksenä suora sähkölämmitys lämmöntalteenotolla + ILP + varaa takka yläkerrassa. Ei juurikaan mahdollisuuksia kulutuksen optimointiin muuta kuin LVV lämpiää yöllä ja takkaa poltetaan aina kun on -10C tai enemmän pakkasta.
Kulutus 1.1.2024-31.1.2024
Kuten aiemminkin todennut, pörssi ei aina ole se halvin vaihtoehto vaikka vuoden keskihinta olisikin alle määräaikaisten sopimusten. Pelkästään tämän kuukauden erotuksella, saisi olla kesällä 3-4kk pörssihinta 0snt/kWh ja silti en saisi kurottua tätä yhdessä kuukaudessa tullutta eroa umpeen niin että vuositasolla pörssisopimus tulisi halvemmaksi.
Sen verran taustaa että 2012 rakennettu kaksikerroksinen rivitalon päätyasunto 100m2 ja lämmityksenä suora sähkölämmitys lämmöntalteenotolla + ILP + varaa takka yläkerrassa. Ei juurikaan mahdollisuuksia kulutuksen optimointiin muuta kuin LVV lämpiää yöllä ja takkaa poltetaan aina kun on -10C tai enemmän pakkasta.
Kulutus 1.1.2024-31.1.2024
- Total consumption over period: 2,120.36 kWh
- Own avg. spot price (incl. margin): 18.358675 c/kWh
- Total spot cost (incl. margin): 389.27 €
- Spot + margin + electricity tax: 448.51 €
- Spot difference %: +31.86 %
- 169,41€ + 4,90€ kuukausimaksu
Kuten aiemminkin todennut, pörssi ei aina ole se halvin vaihtoehto vaikka vuoden keskihinta olisikin alle määräaikaisten sopimusten. Pelkästään tämän kuukauden erotuksella, saisi olla kesällä 3-4kk pörssihinta 0snt/kWh ja silti en saisi kurottua tätä yhdessä kuukaudessa tullutta eroa umpeen niin että vuositasolla pörssisopimus tulisi halvemmaksi.
- Liittynyt
- 29.03.2017
- Viestejä
- 2 547
Tämän ei pitäisi kyllä minään yllätyksenä tulla, että kyseinen tuote ei teille sovellu kun suora sähkölämmitys kyseessä etkä varmaankaan mitään optimointeja tuona aikana asiaan eteen ole tehnyt.
Sepä se. Sähköä lämmitykseen käyttävällä (lämpöpumput, suora sähkö) se pörssin vuotuisen keskihinnan toitottaminen on ihan yhtä tyhjän kanssa. Omasta kulutuksesta riippuu se todellinen vuotuinen keskihinta. Lämmityskuukausina menee enemmän sähköä ja se on lisäksi todennäköisesti kalliimpaa. Jos kulutus vaihtelee vuoden mittaan esim ulkolämpötilan perusteella, silloin saa pyyhkiä peen sillä mainostetulla keskihinnalla. Mitä enemmän vaihtelee, sitä paremmalla syyllä. Jos asuu kerrostalossa ja sähköä vie datailu, pleikkari ja telkkari 24/7/365, voi hyvin luottaa pörssin keskihintaan.
Siis miten niin se ei mene noin helposti. Se että mikä juuri sinun kulutuksella tulee keskihinnaksi ja mistä osista se koostuu ei ole edes relevanttia, jos halutaan vertailla kaikkien kuluttajien sähköstä keskimäärin maksamaa kokonaishintaa. Eli kaikki sähkölaskut (energia, siirto, verot, kk-maksut) lasketaan yhteen ja jaetaan kulutetullla kWh -määrällä.
Näin muodostettu hinta on yksi, ja mielestäni ihan järkevä tapa, vertailla hyödykkeen kokonaiskustannusta. Se on toki ihan totta että kokonaiskustannus muodostuu eri maissa eri suhteessa osistaan. Jos halutaan sitten vertailla vaikka suhteessa kokonaisansioon tai huomioida kulutuksen määrä, niin ne on toki myös ihan valideja vertailutapoja.
- Liittynyt
- 14.09.2022
- Viestejä
- 329
Hurja on kulutus jos käytössä kuitenkin varaava takka ja ilppi.
Pystytkö katsomaan liukurilla koko viime vuoden hinnan pörssisähkölle? Mielenkiintoista nähdä miltä tuo vuositasolla näyttää vs 7,99snt/kWh.
Tämäpä se juuri onkin pörssisähkön "hienous". 30 asteen pakkasilla menee 100kWh per vuorokausi ja nyt kun pörssisähkö olisi halpaa niin menee 30kWh. Tuottajahan tässä voittaa ilman riskiä. Tämän riskin luovutan mieluusti tuottajalle pientä korvausta vastaan ottamalla kiinteän sähkösopimuksen talveksi.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 17 096
Tule vielä tekemään laskelma 12kk ja 24kk kohdalla. (Tai ehkä siihen toiseen ketjuun.) Se kertoo ehkä paremmin sen, oliko vaihto järkevää kohdallasi vai ei. Nyt tiedetään vain 1/24 koko totuudesta.
Meillä meni 1600kWh. Omakotitalo 165m^3, kaksi ilppiä ja leivinuuni. Ilman ilppejä lattialämmityksellä olisi mennyt 2500-3000kWh.
Pakkasilla ilpit ottivat 2x1200W, nyt nollakelillä menee 2x300W.
Pörssisähkön koko vuoden keskihinnan laskeminen on kieltämättä turhaa senkin takia, että kunnon sähkölämmitysoptimoitsijalla on kesän ajan pörssisähkö ja talvikaudet kiinteä hinta. Tällä yritän sanoa sitä, että puhdas pörssisähkö läpi vuoden ei välttämättä ole edullisin vaihtoehto riippuen kulutusprofiilista.
Minusta on aivan selvää, että jousto tulee väistämättä mukaan kuvioihin kaikilla yhtään enemmän sähköä käyttävillä, myös suorasähkölämmittäjillä. Uskon täysin kiinteiden sopimuksien preemioiden nousevan niin, että esim. kulutusvaikutussopimus on järkevä hankkia sekä jonkinlainen automaatiikka lämmitykselle, varaajalle, auton lataukselle jne.
Pelkkä auton lataus yölle ja maalämmön ohjaus toimimaan aamun sekä illan kalliiden tuntien ulkopuolella piisasi minulla siihen, että alitan pörssin keskihinnan. Jatkossa taidan tehdä niin, että pilkin kulutusvaikutuksellisia hintakiinnityksiä joko Q1 tai yksittäisille talvikuukausille, jolla pienennän hintariskiäni ja en kuitenkaan menetä joustosta saatavaa hyötyäni.
Se riippuu niin monesta tekijästä. Minulla on suora sähkölämmitys, LVV lämpiää öisin ja kalliina tunteina automatiikka laskee huonelämpötilaa pari astetta. Sitä ei juuri käytännössä huomaa, mutta säästö on merkittävä.
Valittu jakso 1.1.2024 - 31.1.2024
Kulutus: 2695 kWh
Kustannukset Sähkönmyynti 339,05 €
Myynnin keskihinta (sis. perusmaksu) 12,58 snt/kWh
Verkkopalvelu 129,30 €
Verkon keskihinta (sis. perusmaksu) 4,80 snt/kWh
Ilman perusmaksua sähkö maksoi 12,43 snt/kWh. Kylmä alkukuu näkyy kyllä hurjana kulutuksena.
Säästöä on tammikuulta, mutta ei taida olla kuitenkaan ihan niin paljon, kuin lasket, sillä määräaikaisen hinnassa ei ilmeisesti ole mukana sähköveroa.
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 558
Minulla oli viime vuonna pörssisähkö käytössä 05/23-11/23 ja yritin tehdä kaiken optimoinnin mitä vaan pystyy mutta kuten nyt Joulukuu ja Tammikuu näytti niin ei auta ILP tai takka kun on pakkasta se -30C pitkän aikaa.
Täällä Itä-Suomessa oli sekä Joulukuussa että Tammikuussa sen verran kylmää että lämmitykseen menee sitä sähköä. Kesäkuukausina kun ei tarvitse lämmittää, on peruskulutus n. 20kWh/vrk. Pakkasta kun on -30C niin vaikka takkaa polttaa, on kulutus päälle 100kWh/vrk. Ja näin kovilla pakkasilla, alakerrassa on 17-18C lämmintä ja yläkerrassa 19-20C.
Laskin viime vuoden kulutuksen pörssi vs 7,99snt/kWh ja se laskelma löytyy tästä postauksesta:
Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta
Viime vuoden osalta pörssi vs kiinteä määräaikainen oli omalla kulutuksella muutaman euron halvempi kiinteällä.
Viime vuoden osalta löytyy laskelmat tästä postauksesta:
Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta
Kieltämättä Meri-Pori voisi lykätä reserviin menoa kuukaudella..
bbs.io-tech.fi
Tulen tekemään samanlaiset laskelmat myös tämän vuoden osalta.
Määräaikainen sopimus on 7,99snt/kWh sisältäen verot + 4,90€ kuukausimaksu.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 3 145
Omaa kulutustani on vaikea verrata kun se koostuu sähkö+kaasu combosta, mutta voidaanhan sitä olettaa että tarvittavan energian määrä on sama riippumatta miten sen tuottaa (en nyt jaksa alkaa miettimään boilerin hyötysuhdetta), joten kansallinen keskiarvo olisi 15200kWh/v joka tekee kokonaishinnaksi sähköllä 6062e (505e/kk) eli keskihinnaksi tulee 0.399e/kWh (sisältäen kaikki kulut).
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 558
Tässä vielä päivätason kulutus ja ulkolämpötila samalla käyrällä joulukuun ja tammikuun osalta niin selventää hyvin miten paljon se lämpötilan tippuminen vaikuttaa sähkön kulutukseen. Ainoa oikeasti toimiva keino pudottaa kulutusta omalla kohdalla kovien pakkasten aikaan olisi tiputtaa sisälämpötila 10-15C välimaastoon. Tuolla saisi varmasti kulutusta leikattua tuntuvasti mutta siinäkin on sit se haittapuoli että jossain kohtaa ne lämmöt pitää nostaa ja käytetty energia on huomattavasti suurempi jos noustaan 10C -> 19C kuin 17C -> 19C.
Arvolisäveron se epäilemättä sisältää, mutta sisältääkö se myös sähkön valmisteveron? Senhän perii verkkoyhtiö eikä sähkönmyyjä.
Se on kiinteä x/kWh ja häviää miinuslaskussa pois. Ihan sama tekeekö säästövertailun veron kanssa vai ilman. Vero ei muutu, kilowattitunnin hinta muuttuu. Kunhan kumpikin vertailtava on samalla tavalla laskettu.
Se ei ole lainkaan samantekevää, jos vertailussa vain toisessa on mukana sähkön valmistevero.
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 558
Tämä on se hinta minkä laskulla maksan ja päälle tulee 4,90€ kuukausimaksu.