Toimitusvelvollinen sähkö on myyntiyhtiöille melkoinen riippakivi. Sen käyttöä kyllä suojataan futuureilla mikä muodostaa ns. pohjan hinnalle, mutta siinä missä kiinteä hintaisia sopimuksia myydessä tiedetään paljonko sitä on myyty ja millekin aikaa, toimitusvelvollisuuden osalta näistä on vain jonkinlainen arvio. Tämän takia tuotteelle lasketaan varsin lihava preemio. Lisäksi, jos toimitusvelvollista sähköä ostavat asiakkaat eivät tajua vaihtaa johonkin edullisempaan sopimustyyppiin niin se on melko pitkälti heidän oma häpeänsä. Aikaan jolloin halvimmat kiinteät olivat 3,99snt/kWh, TV-sähkö oli ihan yleisesti 7,99snt/kWh tai vielä enemmänkin eikä vastaavaa vinkumista kuulunut. Lisäksi yhtiöt eivät kilpaile keskenään TV-sähkön hinnoilla. Olen aina kehottanut sukulaisia ja kylänmiehiä käyttämään ihan mitä tahansa muuta kunhan pitäytyy erossa toimitusvelvollisista sopimuksista.
Hyvä sinäkin siis vähintäänkin epäsuorasti myönnät noiden toimitusvelvollisten toistaiseksi voimassa olevien hintojen kohtuuttomuuden.
Mitä tohon vinkumiseen tulee. Minusta tuntuu, että hyvätuloisen voimayhtiön johtajan voi olla vaikea tajuta. Mitä pienituloiselle merkitsee, että 20000kWh
(tai pienempi kulutus) hinta nousee 4snt/kWh -8kWh tai, että se sitten äkkiä nouseekin 15,6 snt/kWh hintaiseksi tai oliko Fortumilla 17,5snt/kWh.
Sulle ollee toi 3120€--3500€ mitätön summa, mutta pienituloiselle 1600€ (8snt/kWh) on iso osa tuloista. Ja kun toi sitten tuplaan tuu 3120-3500 euroksi.
Se on heille todella valtava kulun lisäys siinä saattaa se "vinkuminen" muuttua jopa itkuksi ja huoleksi omasta toimeen tulosta.
Mä pidän tota törkeänä rahastamisena ja usein vielä vanhemmilta ihmisiltä, jotka ovat tottuneet siihen, että sähköyhtiöt veloittavat sähköstä kohtuulliset kulut.
Mitä riskiin tulee sähköyhtiö voi kuukauden välein korottaa tota toistaiseksi voimassa olevaa hintaana.
Kyllä sähköyhtiöt osaavat sen kulutuksen heillekin riittävän tarkasti ennustaa.
Sinä roikotat tätä mantraasi keskustelussa mukana ainoastaan siitä syystä että tämä myyttinen "kohtuullisuusvaatimus" sattuu koskemaan TV-sähköä. Mitäpä jos odotellaan ihan rauhassa sitä aikanaan tulevaa päätöstä että mikä on kohtuullista ja mikä ei ja jatketaan aiheesta keskustelua sitten.
Tottakai teen sen, koska se on laissa mitä sähköyhtiöiden pitäisi noudattaa. Eihän se ole sen kummempaa kuin se, että täällä kehutaan/ roikotetaan pörssisähkön "edullisuutta".
Fortum on Suomessa ainoa toimija joka voi omilla toimillaan heilauttaa samaan aikaan markkinahintaa JA hyötyä siitä. Muillakin toimijoilla on mahdollisuus kyllä saada vaikutuksia markkinaan, mutta nämä eivät sitten enää ole sille toimijalle millään tasolla positiivisia vaan itse toimija tekisi toimiensa takia raskaasti persnettoa. Ja tämäkin siis vain teoreettisella tasolla, minulla ei ole todisteita suuntaan tai toiseen että Fortum olisi näin toiminut. Niin isossa firmassa kun on aina riski että joku taho olisi voinut vuotaa tiedon moisesta käyttäytymisestä ulos.
Fortumilla parhaat, mutta kyllä Helenilläkin on monenlaista energiaa. Mä jo joskus esitin laskelman, jossa näytettiin miten voi ostaa kalliilla pienen osan, jos saa sitten
siitä tuulesta, vedestä ja ydinvoimastaan sitä pörssin korkeaa hintaa.
Tossa alla professorit kommentoivat
Sähkömarkkinat ovat erityisen otolliset hintojen manipuloinnille, sanovat professorit. Vastalääkkeeksi tarvittaisiin heidän mukaansa paljon nykyistä tiukempi valvonta.
yle.fi
"
Hintoihin vaikuttaminen on käytännössä mahdollista sellaisina tuulettomina päivinä, jolloin sähköä on tarjolla niukasti.
- Silloin vesivoima on avainasemassa, ja pienikin muutos tarjonnassa voi nostaa hintoja runsaasti.
-Jos yhtiö tarjoaa paljon vesivoimaa, sähkön hinta laskee. Jos se taas päättäisi rajoittaa vesivoiman tarjoamista, markkinahinta nousee ja ydinvoimala tuottaa enemmän.
--- RESERVIMARKKINA------
Yksi keino vähentää sähkön tarjontaa – ja nostaa markkinahintaa – on siirtää tuotantoa pois sähkön pääasialliselta kauppapaikalta eli päivämarkkinoilta niin sanotuille reservimarkkinoille.
-Juuri tästä oli kysymys Espanjassa. Yhtiöt onnistuivat nostamaan markkinahintaa jättämällä osan tuulivoimastaan tarjoamatta päivämarkkinoilla ja myymällä sen reservimarkkinoille. Näin ne saivat suurempaa tuottoa ydinvoimastaan.
Reservimarkkina on eräänlainen varamarkkina, jossa käydään täydentävää kauppaa samana päivänä, jona sähkö käytetään. Valtaosa kaupasta on tällöin jo käyty päivämarkkinalla, jossa hinnat lyödään lukkoon vuorokausi ennen sähkön käyttämistä. Jos sähköä ei käyttöpäivänä tarvitakaan enempää, reserviin säästetty sähkö jätetään kokonaan tuottamatta.
Reservimarkkinoille tarjoaminen ei ole laitonta, jos yhtiö arvioi saavansa sieltä suurempaa voittoa kuin päivämarkkinoilta. Mutta laittoman puolelle mennään, jos pyrkimyksenä on nostaa hintoja päivämarkkinoilla."
Eli kyllä niitä keinoja on jos niitä haluttaisiin käyttää. Tossakaan professorit eivät siis väitä, että Suomessa näin oltaisiin tehty.
Suomen tuulivoiman tuotanto on hajautunut poikkeuksellisen laajalle, potkureiden omistajia on niin perinteisissä sähkön tuottajissa kuin teollisuudessa ja kaupan alallakin puhumattakaan kotimaisista ja ulkomaisista sijoittajista.
Voin kertoa että varsinkin tuulisuusennusteissa olisi vielä todella paljon parannettavaa Suomen hinta-alueella. Hyvin usein tulee todettua että kylläpä meni taas tuulituotannot vihkoon paskan ennusteen takia.
Toi tuulen/sään ennustettavuus on joskus metereologien mukaan todella hankalaa, mutta pääosin osuvat mielestäni yllättävänkin lähelle.
Mutta uskon kyllä tuulivoimateollisuudelle tulevan haastavia päiviäkin ton suhteen,
"shajk" -kirjoitti " Mutta sitte toinen ilmiö, Suomen sähkötase on melkein aina reilusta plussan puolella. Siis tarkoitan sitä, että joko sähköä on ostettu liikaa, tai sähkö tuotetaan enemmän kuin on ennalta ilmoitettu. Täällä on sellainen tapa pelata varman päälle, ettei vahingossa joutuisi maksamaan säätösähköstä ylimääräistä. Että voi olla vaikeaa nähdä sen ilmiön läpi onko muutama megawattia mennyt väärin vai ei.. "
Kun tein vielä päivätyökseni sähkön hankintaa niin tuli todettua ihan sama. Kun omat vuosibonukset oli kiinnitetty siihen paljonko firman tasesähkökustannukset olivat niin oma näkökulma oli jäädä pikkaisen oston puolelle, näin oltiin tienaamassa suurimman osan aikaa ja lähinnä pelattiin siinä toivossa että mahdolliset ylössäätöpiikit eivät tulisi älyttömän kalliiksi tai pitkäaikaisiksi. Mutta olet siis ihan oikeassa, keskimäärin Suomessa toimitaan juuri niin kuin kuvasit. Pikkaisen varman päälle.
Kuinkas paljon tossa sitä ostomargiaalia, tohon jätetään ja tuleeko tosta käytännön hankaluuksia?
Sammy 123 kirjoitti: " Samaa lapsenuskoisuutta itsekin ihmettelen. Eihän tarvitse mitään kartellia olla, riittää kun vaikka 2% tuotanosta laitetaan pörssiin korkeampaan hintaan. Jos nappaa kiinni niin lopusta 98%:kin saadaan tuo 2% hinta. " "
Toivottavasti et nyt kauhistu, mutta jos meillä olisi tuottaja jolla olisi vaikka pelkästään vesivoimaa ja iso allas, niin hän toimisi juuri näin. Meidän hinta-alueella näin ei ole, mutta Norjassa näitä on paljon ja heidän toimintalogiikka toimii juuri niin - tiedän kun olen aikoinaan ollut sellaisessa firmassa töissä tekemässä optimointia. Toki kun hinta-alueella on näitä toimijoita enemmän kuin yksi niin vaikka kaikki toimivat samaan tapaan niin kilpailuasetelma johtaa siihen että hiljalleen ne rajahinnat alkavat olla lähellä toisiaan ja paljon alempana kuin ne olisivat monopoliasemassa, muuten se vesi jää käyttämättä.
Mitä olen noita energialla tuotettuja kulutuksia FinGrid sivuilta katsellut niin, kyllä meilläkin vettä mielestäni säätämiseen käytetään.
Maallikon tietysti vaikeaa ilman tarkempia tietoja päätellä kuinka tarpeellista sen käytön rajoittaminen kulloinkin on.
Ja kuten aiemmissa lainauksissa energiaviraston sivuilta sanotaan, ei sähköä tarvitse myydä toimistusvelvollisuustuotteenakaan alle markkinahinnan.
