• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

Aivan varmasti tulee jossain vaiheessa. Varttimittaus auttaa sähkön tuottajia ja myyjiä ns. ramppitilanteissa missä kulutus ja/tai tuotanto nousevat tai laskevat kiivaasti ja sitä myötä hinnat heilahtelevat niin DA kuin ID markkinoilla. Säätösähkökustannuksien pitäisi kohdistua paremmin. Piikeistä tulee lyhyempiä ja kustannukset ainakin teoriassa pienenevät. Pörssisähkön kuluttajille ilman automatiikkaa tämä tuo omia haasteitaan, mutta jos automatiikka on hallussa niin teoriatasolla tämä on myös kuluttajien etu.
Onko mitään visioita, kuinka isoja pomppuja vartin välein on odotettavissa? Eli tuleeko tunnin sisälle vartin mahtipiikkejä, vai loivaa aaltoilua?
 
Onko mitään visioita, kuinka isoja pomppuja vartin välein on odotettavissa? Eli tuleeko tunnin sisälle vartin mahtipiikkejä, vai loivaa aaltoilua?

Teoreettisella tasolla näitä on pyöritelty ja silloin piikit ovat olleet aiempaakin terävämpiä mutta kestävät lyhyemmän aikaa. Otetaan esimerkki, aamulle 7-9 on kaksi piikkituntia. Ensimmäisenä on 7-8 hinnaksi saatu 500€/MWh ja 8-9 300€/MWh. Varttitaseessa vastaavat piikit voivat olla esim.

7.00-7.15 300€/MWh
7.15-7.30 700€/MWh
7.30-7.45 600€/MWh
7.45-8.00 400€/MWh
8.00-8.15 400€/MWh
8.15-8.30 400€/MWh
8.30-8.45 250€/MWh
8.45-9.00 150€/MWh

Tämä tietysti olettaen että kuormat olisivat identtiset joka vartilla jne. mitä todellisuudessa ei tietenkään ole. Mutta siis esim. automatiikka lämmityksessä ja ilmanvaihdossa tarvitsee lyhyempiä taukoja piikkien kiertämiseen ja niin edelleen.
 
Aivan varmasti tulee jossain vaiheessa. Varttimittaus auttaa sähkön tuottajia ja myyjiä ns. ramppitilanteissa missä kulutus ja/tai tuotanto nousevat tai laskevat kiivaasti ja sitä myötä hinnat heilahtelevat niin DA kuin ID markkinoilla. Säätösähkökustannuksien pitäisi kohdistua paremmin. Piikeistä tulee lyhyempiä ja kustannukset ainakin teoriassa pienenevät. Pörssisähkön kuluttajille ilman automatiikkaa tämä tuo omia haasteitaan, mutta jos automatiikka on hallussa niin teoriatasolla tämä on myös kuluttajien etu.
Tästä varmaan on vaikutusarviot tehty ja on tiedossa montako kotitaloutta on automatiikan piirissä ja paljonko tyhmän järjestelmän päivittäminen maksaa(riittääkö touhutonni)? Tässä uudessa himmelissä kuluttajat eivät todellakaan ole voittajia. Kuluttajan etu toteutuu ainoastaan markkinointi-slaideissa.
 
Tuolla on tarkoitus vain lypsää lisää rahaa kuluttajalta

Tuskinpa. Sen sijaan, että meillä on tunnin hintana 20c/kWh, meillä onkin neljä vartin hintaa: 15c, 18c, 19c ja 28c (tunnin hinta siis sama 20c). Se tunnin hinta pysyy samana, mutta optimoinnille tarjotaan lisää mahdollisuuksia.
 
Tästä varmaan on vaikutusarviot tehty ja on tiedossa montako kotitaloutta on automatiikan piirissä ja paljonko tyhmän järjestelmän päivittäminen maksaa(riittääkö touhutonni)? Tässä uudessa himmelissä kuluttajat eivät todellakaan ole voittajia. Kuluttajan etu toteutuu ainoastaan markkinointi-slaideissa.

Ei tätä järjestelyä tehdessä ole kuluttajia ole mietitty. Kantaverkko-operaattorit markkinalla ovat keskenään tästä päättäneet ja vieneet projektia eteenpäin jo vuosia, nyt se on sitten materialisoitumassa todellisuudeksi. Jos joku on markkinoinut tätä kuluttajaystävällisenä niin valehtelee. Kiinteällä sopimuksella asioiville nämä ovat tietenkin täysin merkityksettömiä asioita. Lähinnä siis nostin esiin keissin missä kuluttajakin voisi tästä hyötyä.

Isoin motivaattori muutokseen ovat siis nuo tunnin sisäiset rampit jotka ovat todella hankalia säätöjen kannalta ja se antoi alkusysäyksen pohtia lyhyempää mittausikkunaa. Samalla tämä johtaa siihen että kaikki alalla toimivat viimeinkin automatisoivat prosessejaan, ei kukaan käsin enää lähde sorvaamaan tarjouksia missä on esim. seuraavalle päivälle 96 aikaslottia ja 20 hintaporrasta. Vielä kun oli 24 tuntia ja neljä porrasta niin ruuvailin noita käsin kuntoon kun kone antoi niin kehnoja ehdotuksia.
 
Tietääkös muuten joku, että mistä näkisi tarjoustasot sähkön myynnistä ja ostosta tietylle tunnille? X:ään jotkut aina välillä postailevat kuvia sellaisista, mutta tuntuvat olevan write only -käyttäjiä, eli eivät vastaa, kun kysyn, että mistä noita tasoja näkee.

Juuri tällä hetkellä kiinnostaisi, että miltä sähkön hinta näyttäisi, jos kysyntää olisi Estlink 2:n verran enemmän.
 
Tietääkös muuten joku, että mistä näkisi tarjoustasot sähkön myynnistä ja ostosta tietylle tunnille?

Huono puoli näissä käyrissä on, että resoluutio on kehnonlainen. Sanoisin että jos estlink olisi kunnossa, niin hinta olisi noin tuplat nykyisestä.
 
Viimeksi muokattu:

Huono puoli näissä käyrissä on, että resoluutio on kenonlainen.

It is by design. Resoluutio on tarkoituksella huono ettei tuosta käyrästä näkisi absoluuttisen tarkkoja tarjouksia. Hyvin tuosta kyllä selviää perusperiaatteet paljastamatta ihan tarkkaan tasoja ja määriä.
 
Onneksi olkoon pörssisähkköilijät. Ajattelin tässä just lyödä PKS:llä helmikuun lukkoon 9.1 c/kWh hintaan. Tämä takaa hyvin suurella todennäköisyydellä sen, että että luvassa on leuto ja runsastuulinen helmikuu ja sähkön hinta koko kuukauden miinuksella. :rofl:
 
Viimeksi muokattu:
Onneksi olkoon pörssisähkköilijät. Ajattelin tässä just lyödä PKS:llä helmikuun lukkoon 9.1
c/kWh hintaan. Tämä takaa hyvin suurella todennäköisyydellä sen, että että luvassa on leuto ja runsastuulinen helmikuu ja sähkön hinta koko kuukauden miinuksella. :rofl:
Välitän siis kiitokset kaikilta pörssisähköilijöiltä kollektiivisesti.

Mutta tästä varttisähköstä. Oikeen kun automatisoi ja releitä sähkökeskus täyteen ohjaileen millon mitäkin niin johan saa hienon räklätyksen tulille, tunnin sisällä käy pauke kuin kytkinlaitoksella. Kunhan kärjistin. Oma silent mallin Hägeri ei äännä kytkettäessä niin paljon että äänen erottaisi metrin päästä.
 
Jos joku on markkinoinut tätä kuluttajaystävällisenä niin valehtelee.
Näkisin kyllä, että pidemmällä tähtäimellä on kuluttajan etu kun tälläisillä muutoksilla kannustetaan tuotanto- ja kulutuspuolta automatisoimaan säätöä. Se kun laskee lopulta kaikkien kustannuksia.

Jos mietitään kotiautomaatioita, niin invertterikoneiden yleistyessä puhutaan käytännössä liki ilmaisesta säädettävyydestä kun ei varsinaisesti tarvita kuin ihan pennien iot-kikkareita laitteisiin ja ne MLP:t/LVV:t/sähköautojen laturit, IV-koneet, ILP:t, lattialämmityksen termostajne. Voivat kaikki tehdä 15min himmauksia sähkönkulutukseen ja kompensoida sitä ennakoimalla / ajamalla vähän kovemmalla teholla sitten muina hetkinä.

”Smart” LVV ei maksa kuin euron enemmän valmistaa vrt. älytön LVV, joten hyvin pian ollaan tilanteessa, että ei ole enää mitään syytä laittaa pelkällä termostaatilla olevaa lämmityslaitetta mihinkään kun älyvehje alkaa olla halvempi.

Tuollainen kirjaimellisesti euron esp32 wifi-kikkare osaa ohjata minkä tahansa laitteen kontaktoria / invertteriä lämpöanturin + wifin perusteella viidessä minuutissa kirjoitetun algoritmin avulla sähkön kulutuksen optimoiden.
 
Näkisin kyllä, että pidemmällä tähtäimellä on kuluttajan etu kun tälläisillä muutoksilla kannustetaan tuotanto- ja kulutuspuolta automatisoimaan säätöä. Se kun laskee lopulta kaikkien kustannuksia.

Jos mietitään kotiautomaatioita, niin invertterikoneiden yleistyessä puhutaan käytännössä liki ilmaisesta säädettävyydestä kun ei varsinaisesti tarvita kuin ihan pennien iot-kikkareita laitteisiin ja ne MLP:t/LVV:t/sähköautojen laturit, IV-koneet, ILP:t, lattialämmityksen termostajne. Voivat kaikki tehdä 15min himmauksia sähkönkulutukseen ja kompensoida sitä ennakoimalla / ajamalla vähän kovemmalla teholla sitten muina hetkinä.

”Smart” LVV ei maksa kuin euron enemmän valmistaa vrt. älytön LVV, joten hyvin pian ollaan tilanteessa, että ei ole enää mitään syytä laittaa pelkällä termostaatilla olevaa lämmityslaitetta mihinkään kun älyvehje alkaa olla halvempi.

Tuollainen kirjaimellisesti euron esp32 wifi-kikkare osaa ohjata minkä tahansa laitteen kontaktoria / invertteriä lämpöanturin + wifin perusteella viidessä minuutissa kirjoitetun algoritmin avulla sähkön kulutuksen optimoiden.
Kestää kyllä kauan ennenkuin noi on meillä kuluttajilla ja niiden ohjelmistojen päivitykset ja tarvittavat laitteet siirtyvät kuluttajien kontolle ja OK-taloissa tarvitaan
entistä enemmän osaamista. Noita säätöjä tehdessä/ valvoessa.
En usko, että monikaan haluaisi toimivaa laitteistoa uusia vain tuon takia.

Ei tätä järjestelyä tehdessä ole kuluttajia ole mietitty. Kantaverkko-operaattorit markkinalla ovat keskenään tästä päättäneet ja vieneet projektia eteenpäin jo vuosia, nyt se on sitten materialisoitumassa todellisuudeksi. Jos joku on markkinoinut tätä kuluttajaystävällisenä niin valehtelee. Kiinteällä sopimuksella asioiville nämä ovat tietenkin täysin merkityksettömiä asioita. Lähinnä siis nostin esiin keissin missä kuluttajakin voisi tästä hyötyä.
Arvostan rehellisyyttäsi.
Isoin motivaattori muutokseen ovat siis nuo tunnin sisäiset rampit jotka ovat todella hankalia säätöjen kannalta ja se antoi alkusysäyksen pohtia lyhyempää mittausikkunaa. Samalla tämä johtaa siihen että kaikki alalla toimivat viimeinkin automatisoivat prosessejaan, ei kukaan käsin enää lähde sorvaamaan tarjouksia missä on esim. seuraavalle päivälle 96 aikaslottia ja 20 hintaporrasta. Vielä kun oli 24 tuntia ja neljä porrasta niin ruuvailin noita käsin kuntoon kun kone antoi niin kehnoja ehdotuksia.
Ikävää, että kuluttajalle siirretään kuluja lisää. Nyt jo vaihdetaan mittareita ton 15min systeemiä varten. Siirto maksuissa se sitten peritään kaikilta, kiinteä hintaisiltakin asiakkailta.
Ei silti toihan on pitkään ollut maan tapa. Pitää olla tietokone ,osata itse tai käyttää ammattilaista niiden laittamiseen käyttökuntoon, huolehtia tietoturvasta.
Ostaa uusi käyttis vaihtelevien välein ja tarvittaessa uusi tietokonekin. Markkinoidaan nyt saa hyvää palvelua...

Oottelen vain milloin hakkerit iskevät noihin etäsäädettäviin laitteistoihin. On siinä mökin ukko ja mummo ihmeissään.

Teollisuudessa noi 15min paremmin ymmärtää, kun heillä on enemmän omaakin osaamista ja kulutuksen aivan eri tasoa kuin kotitalouksissa.
 
Onneksi olkoon pörssisähkköilijät. Ajattelin tässä just lyödä PKS:llä helmikuun lukkoon 9.1 c/kWh hintaan. Tämä takaa hyvin suurella todennäköisyydellä sen, että että luvassa on leuto ja runsastuulinen helmikuu ja sähkön hinta koko kuukauden miinuksella. :rofl:

Itselläkin perhe, pari lasta ja muutakin tekemistä kuin vahdata sähkönkäyttöä 24/7 :kahvi:
 
Jos mietitään kotiautomaatioita, niin invertterikoneiden yleistyessä puhutaan käytännössä liki ilmaisesta säädettävyydestä kun ei varsinaisesti tarvita kuin ihan pennien iot-kikkareita laitteisiin ja ne MLP:t/LVV:t/sähköautojen laturit, IV-koneet, ILP:t, lattialämmityksen termostajne. Voivat kaikki tehdä 15min himmauksia sähkönkulutukseen ja kompensoida sitä ennakoimalla / ajamalla vähän kovemmalla teholla sitten muina hetkinä.

...ja kun tarpeeksi sählätään noiden kanssa, niin voi käydä niinkin että laitteiden elinikä lyhenee. Yleisesti ottaen pidän myös vähän huonoa ideana yrittää optimoida koko järjestelmä niin tappiin, että siitä tulee jatkuvasti häiriöalttiimpi, plus sitten tietysti niiden kaikkien pennien iot-kikkareiden tietoturva-asiat mitkä pääsääntöisesti jäävät enemmän tai vähemmän retuperälle.
 
Tuollainen kirjaimellisesti euron esp32 wifi-kikkare osaa ohjata minkä tahansa laitteen kontaktoria / invertteriä lämpöanturin + wifin perusteella viidessä minuutissa kirjoitetun algoritmin avulla sähkön kulutuksen optimoiden.

Miten nämä liittyy sähköenergian tuotantoon? Kuulostaa muutenkin yhtä fiksulta kuin ilmalämpöpumpun huudattaminen täysillä, ja sitten sulkeminen kokonaan, toista x kertaa.
 
Miten nämä liittyy sähköenergian tuotantoon? Kuulostaa muutenkin yhtä fiksulta kuin ilmalämpöpumpun huudattaminen täysillä, ja sitten sulkeminen kokonaan, toista x kertaa.
Ei kukaan pysty edellisenä päivänä ennustamaan tuotantoa ja kulutusta varttitunnin tarkkuudella. Se on ihan keinotekoinen huutokaupankäyntiväline. Kuten @rock arveli, piikeistä tulee entistä rajumpia. Ääritapauksessa kun viimeisen päälle optimoidaan sähkökattilat ja muut isot kuormat plus miljoona muuta rakennusta, akkujen lataukset ym. kuorma saadaan heittelemään rajusti vartin välein ja tuotanto on ihmeissään ja taajuus heittelee.

Hintapiikin kohdalla laitetaan kulutus seis ja samalla polkaistaan akut purkamaan verkkoon ja saadaan ylituotantoa. Taas vartin kuopan kohdalla kulutus pamahtaa täysille ja verkko kyykkää. Jo muinaisina aikoinakin yösähkön kytkentää porrastettiin kuormanhallinnan takia. Nyt sitä halutaan tehdä vartin välein.
 
Viimeksi muokattu:
Kyllä Pohjois-Ruotsin sähkölle löytyy käyttöä, ja nämä jotka suunnittelevat erittäin merkittävää kulutuksen lisäystä eivät ole mitään pöytälaatikkofirmoja tai kiinalaisia trolleja
 
  • Tykkää
Reactions: B12
Kyllä Pohjois-Ruotsin sähkölle löytyy käyttöä, ja nämä jotka suunnittelevat erittäin merkittävää kulutuksen lisäystä eivät ole mitään pöytälaatikkofirmoja tai kiinalaisia trolleja
Trendi on kyllä aina se, että Suomi jää nuolemaan näppejään ja maksumiehen osaan, kun isot pojat pelaavat.

Mutta eihän Suomessa tarvita mitään perusvoimaa lisää, koska Ruotsista saa tuotua halvalla. Lisää tuulivoimaa on ratkaisu.
 
Kyllä Pohjois-Ruotsin sähkölle löytyy käyttöä, ja nämä jotka suunnittelevat erittäin merkittävää kulutuksen lisäystä eivät ole mitään pöytälaatikkofirmoja tai kiinalaisia trolleja

Suomi on ajanut itsensä Tanskan tilanteeseen. Tuulisella kelillä annetaan sähköä ilmaiseksi ja tuulettomalla kelillä ostetaan kalliilla. Vihreä politiikka...mikä voisi mennä vikaan?
 
Kyllä Pohjois-Ruotsin sähkölle löytyy käyttöä, ja nämä jotka suunnittelevat erittäin merkittävää kulutuksen lisäystä eivät ole mitään pöytälaatikkofirmoja tai kiinalaisia trolleja
Energialle on aina kysyntää, erityisesti halvalle energialle. Siksipä en usko, että energiaa voisi tuottaa liikaa.
 
Suomi on ajanut itsensä Tanskan tilanteeseen. Tuulisella kelillä annetaan sähköä ilmaiseksi ja tuulettomalla kelillä ostetaan kalliilla. Vihreä politiikka...mikä voisi mennä vikaan?
Ongelma Tanskassakin on, että tosiasiallisesti kysyntäjoustoa ei ole (siksi energia on kallista tuulettomina aikoina). Jotta tuulivoima olisi oikeasti toimiva "ainoana" energianlähteenä, niin kysynnän pitäisi olla joustavaa, mutta kun todellinen tarve ei ole joustavaa. Näitä joustavia bisneksiä toki on "suunnittelupöydällä".
 
Suomi on ajanut itsensä Tanskan tilanteeseen. Tuulisella kelillä annetaan sähköä ilmaiseksi ja tuulettomalla kelillä ostetaan kalliilla. Vihreä politiikka...mikä voisi mennä vikaan?

Suomi on ajautumassa Tanskaan verrattuna paskempaan tilanteeseen potenssiin n. Tanskan talvi on Suomen lokakuuta vastaava.

Suomessa ei ole oikein toimiva kysyntäjousto laittaa lämmitys pois päältä kun pakkanen kiristyy ja tuuli tyyntyy.
 
Toisaalta siksi energiaa ei voi koskaan olla tarpeeksi. Halpa hinta ohjaa käyttämään lisää ja korkea hinta rajoittaa.

Ja koska ei ole yhtään täysin kestävää tapaa tuottaa sähköä niin voimavaroja pitäisi ohjata enemmän kulutuksen ohjaamiseen ja pienentämiseen.
 
Suomi on ajautumassa Tanskaan verrattuna paskempaan tilanteeseen potenssiin n. Tanskan talvi on Suomen lokakuuta vastaava.
Erona se, että meillä on n. 8GW kiinteää tuotantoa joka tulee säästä riippumatta ilman päästökiintiöitä. Tanskalla ei ole juuri mitään.

Minusta olemme rajusti paremmassa tilanteessa - ja johan se näkyy sähkön keskimääräisestä hinnasta joka on meillä alempana…
 
Kyllä Pohjois-Ruotsin sähkölle löytyy käyttöä, ja nämä jotka suunnittelevat erittäin merkittävää kulutuksen lisäystä eivät ole mitään pöytälaatikkofirmoja tai kiinalaisia trolleja
Eikö tässä nyt ole hyvä syy sille uuden ydinvoiman rakentamiselle Suomeenkin?

Ja pika pikaa ne Kemin pumppuvoimalat pystyyn.
 
Toisaalta siksi energiaa ei voi koskaan olla tarpeeksi. Halpa hinta ohjaa käyttämään lisää ja korkea hinta rajoittaa.

Ja koska ei ole yhtään täysin kestävää tapaa tuottaa sähköä niin voimavaroja pitäisi ohjata enemmän kulutuksen ohjaamiseen ja pienentämiseen.
Realistisia tapoja vähentää kylmän talviviikon kulutusta suomessa on rajallisesti. Mieleen tulee lämpötilojen madaltaminen, maalämpö jos korvaa suoraa sähköä (muut lämpöpumput eivät oikeasti kylmällä säästä), öljyn, kaasun tai puun polttaminen. Teollisuusprosessien keskeyttäminen. Sähköautoilun keskeyttäminen. Lämmitettävien neliöiden vähentäminen. Ei hirveästi sellaista mikä luo hyvinvointia ja kestävää kasvua noissa vaihtoehdoissa. Maalämpö lähinnä mutta aika kallista on.
 
Toisaalta siksi energiaa ei voi koskaan olla tarpeeksi. Halpa hinta ohjaa käyttämään lisää ja korkea hinta rajoittaa.

Ja koska ei ole yhtään täysin kestävää tapaa tuottaa sähköä niin voimavaroja pitäisi ohjata enemmän kulutuksen ohjaamiseen ja pienentämiseen.
Nyt nimenomaan halutaan lisätä sähköä käyttävää teollisuutta, sähkölämmitystä, sähköautoja jne, koska se on ekologista. Plus Suomessa ollut sähkö keskimäärin halvemmasta päästä, joten se houkuttelee sitä käyttävää bisnestä. Todennäköisesti jää haaveeksi ja investoinnit menevät Ruotsiin ihan luonnollisista syistä. Suomen ainoa mahdollisuus on lisätä älyttömästi tuulivoimaa ja saada sellaisia investointeja, jotka voivat joustaa rajattomasti. Hintaheiluntabisnes ei ole sellaista. Se vain vetää rahaa välistä hintavaihtelusta, mutta ei tuota eikä kuluta nettona yhtään mitään.

Minusta olemme rajusti paremmassa tilanteessa - ja johan se näkyy sähkön keskimääräisestä hinnasta joka on meillä alempana…
Toivottavasti näin on myös tulevaisuudessa. Tuo Ruotsin uutinen ei sitä lupaa. Jos Ruotsi pistää kunnolla paukkuja halvan sähkönsä hyödyntämiseen, olemme korvia myöten kusessa talvisin.
 
Toisaalta siksi energiaa ei voi koskaan olla tarpeeksi. Halpa hinta ohjaa käyttämään lisää ja korkea hinta rajoittaa.

Ja koska ei ole yhtään täysin kestävää tapaa tuottaa sähköä niin voimavaroja pitäisi ohjata enemmän kulutuksen ohjaamiseen ja pienentämiseen.
Ympäristön kannalta kaikki taloudellinen kasvu on todennäköisesti haitallista, eli luonnon pelastus olisi ihmiskunnan köyhtyminen ja pysyminen köyhänä. Poliittisesti toki mahdotonta toteuttaa eikä siten ole realistinen vaihtoehto. Tästä syystä pitää vain yrittää kasvaa mahdollisimman puhtaasti ja ajatella asiaa niin, että parempi pöhistä esim. ydinvoimalla länsimaassa kuin hiilellä Kiinassa.

Toki kannattaa pyrkiä energiatehokkuuteen, mutta voisi olla kuitenkin järkevää pitää esim. terästehdas Suomessa eikä päästää sitä naapurimaahan (tai vaikka Kiinaan). Oletus kuitenkin on, että terästehdas johonkin pystytetään.
 
Suomi on ajanut itsensä Tanskan tilanteeseen. Tuulisella kelillä annetaan sähköä ilmaiseksi ja tuulettomalla kelillä ostetaan kalliilla. Vihreä politiikka...mikä voisi mennä vikaan?
Nyt meni kyllä antivihreän agendan rummutus vähän pieleen. Jos Pohjois-Ruotsiin rakennetaan paljon sähköä käyttävää teollisuutta, niin sehän lisää sähkön vientiä Ruotsiin ja siten parantaa tuulivoiman kannattavuutta Suomessa. Usein Suomessa tuulee samaan aikaan kuin Ruotsissa, mutta säätilojen puolesta Suomi tuntuu olevan kuitenkin päivän verran eri tahdissa kuin Ruotsi, joten on myös paljon päiviä, jolloin Suomessa tuulee hyvin ja Ruotsissa ei.
 
Nyt meni kyllä antivihreän agendan rummutus vähän pieleen. Jos Pohjois-Ruotsiin rakennetaan paljon sähköä käyttävää teollisuutta, niin sehän lisää sähkön vientiä Ruotsiin ja siten parantaa tuulivoiman kannattavuutta Suomessa. Usein Suomessa tuulee samaan aikaan kuin Ruotsissa, mutta säätilojen puolesta Suomi tuntuu olevan kuitenkin päivän verran eri tahdissa kuin Ruotsi, joten on myös paljon päiviä, jolloin Suomessa tuulee hyvin ja Ruotsissa ei.
Lähinnä ongelmana lienee ajateltu sitä tilannetta, jolloin joudumme ostamaan erittäin kallista sähköä koska on kylmää ja ei tuule. Kyllä Ruotsille kelpaa jatkossakin ilmainen tuulisähkön ylijäämä. Se taas on kaupallisten voimien armoilla, kannattaako Suomeen rakentaa ilmaista tuulivoiman ylijäämää.
 
Nyt meni kyllä antivihreän agendan rummutus vähän pieleen. Jos Pohjois-Ruotsiin rakennetaan paljon sähköä käyttävää teollisuutta, niin sehän lisää sähkön vientiä Ruotsiin ja siten parantaa tuulivoiman kannattavuutta Suomessa. Usein Suomessa tuulee samaan aikaan kuin Ruotsissa, mutta säätilojen puolesta Suomi tuntuu olevan kuitenkin päivän verran eri tahdissa kuin Ruotsi, joten on myös paljon päiviä, jolloin Suomessa tuulee hyvin ja Ruotsissa ei.

Lisäksi tietääkseni ainakin toistaseksi valtaosa Ruotsin tuulivoimasta on rakennettu etelään, ei tuonne SE1 alueelle.
 
Nyt ehkä vähän taas unohtuu se, että Suomessa on Euroopan toiseksi halvin sähkö. Mutta juu, aina vaan nuollaan näppejä ja ollaan maksumiehiä...

Historiallisesti suomessa sähkö on ollut halpaa mutta nyt on vahvoja merkkejä siihen suuntaan että tilanne on toinen jatkossa. Ja siihen yhidstettynä pitää huomioida että täällä se kulutus on keliolosuhteesta johtuen vähän toista kuin vaikka saksassa, eikä aurikopaneeleilla edes akkujen kanssa kateta kuin murto-osa omakotitalon vuosikulutuksesta.

Eli ei voi sähkön suhteen valittaa siitä mikä tilanne on ollut ennen 2021, mutta sopii silti olla huolissaan mikä tilanne on jatkossa ja vaikka hinta olisi hiukan halvempi kuin Saksassa ei paljon lohduta jos kulutusta on väkisin viisi kertaa enemmän.
 
Halpaa sähkä saa
- Ruotsista
- Venäjältä silloin kun se ei sodi
- Tuulesta silloin kun tuulee

@antti-x Kerro mitä tehdään?
 
Historiallisesti suomessa sähkö on ollut halpaa

Ja siksi vähän kyseenalaistan tuollaisen itkuvirren, että Suomessa aina kaikki tehdään väärin ja muualla asiat paremmin. Ei tehdä. Ei ole. Tuossakin jutussa oli kyse spekulaatiosta. Osa investoinneista toteutuu, osa ei toteudu.
 
Nyt meni kyllä antivihreän agendan rummutus vähän pieleen. Jos Pohjois-Ruotsiin rakennetaan paljon sähköä käyttävää teollisuutta, niin sehän lisää sähkön vientiä Ruotsiin ja siten parantaa tuulivoiman kannattavuutta Suomessa. Usein Suomessa tuulee samaan aikaan kuin Ruotsissa, mutta säätilojen puolesta Suomi tuntuu olevan kuitenkin päivän verran eri tahdissa kuin Ruotsi, joten on myös paljon päiviä, jolloin Suomessa tuulee hyvin ja Ruotsissa ei.

Ei vaan kun Pohjois-Ruotsiin rakennetaan sähköä käyttävää teollisuutta niin se vähentää sähkön tuontia Suomeen. Teollisuus tekee Ruotsissakin pitkäaikaiset kiinteät sopimukset ja myytävää Suomen pörssisähkömarkkinoille ei jää.

Pohjois-Ruotsin sähköntuotanto on VESIvoimaa (=säätövoimaa). Kun Suomessa tuulee reippaasti niin Ruotsissa väännetään voimaloita pienemmälle ja otetaan tilalle Suomesta ilmaista sähköä. Tarkoittaa myös sitä että sähkönhinta ei enää jatkossa mene Suomessa miinukselle lukuunottamatta paria päivää tulvakuukautena, jolloin sattuu kova tuuli.
 
Erona se, että meillä on n. 8GW kiinteää tuotantoa joka tulee säästä riippumatta ilman päästökiintiöitä. Tanskalla ei ole juuri mitään.

Entso-e:n mukaan Tanskalla on 7303MW säästä riippumatonta tuotantoa, eli ns. perusvoimaa tai ns "säätövoimaa".
Tämän lisäksi 9339MW tuuli ja aurinkovoimaa.

Tällä viikolla Tanskan sähkön huippukulutus on noin 5600MW.
 
Nyt ehkä vähän taas unohtuu se, että Suomessa on Euroopan toiseksi halvin sähkö. Mutta juu, aina vaan nuollaan näppejä ja ollaan maksumiehiä...
Boldasin ja alleviivasin sen oleellisen sanan. Nyt moni indikaattori näyttää siltä, että tulevaisuudessa ei tule olemaan. Fingrid ja Fortum ennustavat, että 2030 tulee jo olemaan kova pula säätövoimasta. Lisäksi Ruotsiin ennustetaan jopa 2030 mennessä massiivisia sähköä käyttäviä investointeja.

2030 on "5v" aikaa. Sinä aikana Suomen energiantuotannossa ei tule tapahtumaan kovinkaan paljoa. Valtio ehkä pakkolunastaa muutaman koskivoimalan ja ennallistaa joet.
Muutamia aurinkopuistoja tulee (ehkä). Tuulivoimaa tulee tai ei tule riippuen eri asioista. Tällä hetkellä näyttää siltä, että ei heti kohta tule enää lisää, jollei pohjahinta nouse radikaalisti tai aleta maksamaan tukia. Joitakin akkuja ja muuta tuntitason hintaheiluntapöhinää luultavasti tuleev ennen 2030. Aurora tulee, mutta se menee kaikki pelkkiin muutamiin datakeskuksiin. Vesivoima todennäköisesti vähenee hiukan ja polttaminen vähenee varmasti. Seuraava ydinvoimala, jos päätetään rakentaa ei ole tulilla ennen vuotta 2040 ja yksi reaktori ei riitä mihinkään tulevaisuudessa. Tässä hetkessä se auttaisi. Vanhat ydinvoimalat poistuvat jossain vaiheessa. Huoltaminen ja hyvä huolenpito ei auta neutronihaurastumiseen.

Tässä hetkessä kaikki on vielä jotenkuten ok, mutta ollaan vahvassa murrosvaiheessa energian tuotannon ja kulutuksen suhteen ja yhteiskunta sähköistyy huimaa vauhtia. Ruotsi alkaa itse käyttää halvan vesivoimansa, kuten kuuluukin. Suomi on jäämässä väliinputoajaksi energian suhteen ja myöhästyy armotta kaikesta tärkeästä. Mitään halvan sähkön investointeja Suomeen ei tule. Investoijat osaavat haistella tuulia, jos pelaavat muilla kuin avustusrahoilla. Pitkä ja syvä lama saattaa vähän loiventaa sähköpulaa.
 
Viimeksi muokattu:
Entso-e:n mukaan Tanskalla on 7303MW säästä riippumatonta tuotantoa, eli ns. perusvoimaa tai ns "säätövoimaa".
Tämän lisäksi 9339MW tuuli ja aurinkovoimaa.

Tällä viikolla Tanskan sähkön huippukulutus on noin 5600MW.
Tuolleen se koostuu. Uusiutuvia n 85%.
1706610197820.png
 
Tuossakin jutussa oli kyse spekulaatiosta. Osa investoinneista toteutuu, osa ei toteudu.

Niin ja kun kyse on investoinneista, jotka tulee Pohjois-Ruotsiin halvan sähkön perässä, niin ne investoinnit toteutuvat vain jos sitä halpaa sähköä on tarjolla.
Joten en näkisi tuota niinkään uutisena siitä, että noiden investointien takia Pohjois-Ruotsin sähkön hinta nousee radikaalisti, vaan enemmänkin niin, että jotta nuo investoinnit tapahtuvat, tarvitaan paljon lisää sähköntuotantoa Pohjois-Ruotsiin.
 
Muutamia aurinkopuistoja tulee (ehkä). Tuulivoimaa tulee tai ei tule riippuen eri asioista.

Aurinkovoimapuistoja tulee useampia. Eivät ne kokonaiskuvaa muuta radikaalisti, mutta ovat hyvä lisä palettiin oikeastaan kaikille muille ajoille kuin marras-tammikuu. Tuulivoimaa valmistuu vielä 2024 ja 2025 runsaasti mutta sen jälkeen tulee olemaan ainakin parin vuoden tyhjä gäppi johtuen siitä että 2022-23 uusia projekteja ei edennyt piirustuspöydältä rakennukseen.

Joitakin akkuja ja muuta hintaheiluntapöhinää saattaa tulla. Aurora tulee, mutta se menee kaikki pelkkiin muutamiin datakeskuksiin. Vesivoima todennäköisesti vähenee ja polttaminen vähenee varmasti. Seuraava ydinvoimala, jos päätetään rakentaa ei ole tulilla ennen vuotta 2040 ja yksi reaktori ei riitä mihinkään tulevaisuudessa. Tässä hetkessä se auttaisi. Vanhat ydinvoimalat poistuvat jossain vaiheessa. Huoltaminen ja hyvä huolenpito ei auta neutronihaurastumiseen.

Akkuja tulee, määrä on vielä ihan ilmassa. Puuhastelijoita niiden ympärillä kyllä riittää, toki myös vakavasti otettaviakin hankkeita on, osa on jo tänä vuonna valmiita. Aurora tulee 2025. Datakeskuksien käynnistymiseenkin menee aikaa, katsotaan materialisoituuko ne kaikki suunnitelmat loppuun saakka. Vesivoima ei ehkä megawateissa juurikaan vähene, koska tehonnostoja tehdään siinä missä muutama pienempi koski on aikeissa ennalistaa. Pumppuvoimala Lappiin on vielä täysi mysteeri aikataulunkaan osalta. Vanhojen ydinvoimaloiden osalta aikataulu mahdolliselle sulkemiselle on pikemminkin 2050- tai 2060-luku kuin aiemmin. Loviisassa tämä tulee eteen ennen Olkiluotoa.

Tässä hetkessä kaikki on vielä jotenkuten ok, mutta ollaan vahvassa murrosvaiheessa energian tuotannon ja kulutuksen suhteen ja yhteiskunta sähköistyy huimaa vauhtia. Ruotsi alkaa itse käyttää halvan vesivoimansa, kuten kuuluukin. Suomi on jäämässä väliinputoajaksi energian suhteen ja myöhästyy armotta kaikesta tärkeästä. Mitään halvan sähkön investointeja Suomeen ei tule. Investoijat osaavat haistella tuulia, jos pelaavat muilla kuin avustusrahoilla.

Sähköistyminen on totta, mutta aikataulut ovat mielenkiintoisia. Myös nuo Pohjois-Ruotsin suunnitelmat ovat siinä mielessä jänniä että ensimmäiset pari megaprojektia varmasti pääsevät poimimaan ns. rusinat pullasta ja sitten sielläkin alueella sähkön hinta nousee merkittävästi. Tuskin tulee tilannetta missä kaikki iso projektit valmistuvat samaan aikaan ja onnistuvat kaikki tekemään pitkät PPA sopimukset sähköntoimituksista saman aikaisesti. Lisäksi ihan kaikkea halpaa säätökapasiteettia tuskin myydään pitkiin sopimuksiin vaan tuottajat jättävät kylliksi kapasiteettia säätöön koska sillä nyt vaan tienaa niin hyvin.

Jos futuurit kertoisivat että seuraavat 30 vuotta Suomessa sähkön hinta tulee olemaan 100€/MWh keskiarvolla niin kyllähän tänne investoitaisiin ihan innolla. Ei sitä välttämättä säävarminta kapasiteettia, mutta investoitaisiin. Samoin jos metsäteollisuus toteaisi että kyllähän tänne pitää saa uusia tehtaita runsaasti niin heilläkin kiinnostus uuteen ydinvoimaa saattaisi olla ihan eri tasolla. Vahvasti ollaan muna-kanaongelmissa missä sähkön tuotantoon investoijat kyttäävät sähköä kuluttavaan teollisuuten investoijia ja toisin päin.

Ihan umpipessimistisesti en tulevaisuuteen suhtautuisi, mutta sen myönnän että valtion pitäisi pikaisesti kaivaa pää perseestään ja myöntää että säätövoimaa tarvitaan Suomeen tavalla tai toisella ja ryhtyisivät sitä järjestämään, jos ei muuten niin valtiollisen Oy Sähkö Ab:n kautta. Kai tämä sitten tekee minusta kommunistin.
 
Ihan umpipessimistisesti en tulevaisuuteen suhtautuisi, mutta sen myönnän että valtion pitäisi pikaisesti kaivaa pää perseestään ja myöntää että säätövoimaa tarvitaan Suomeen tavalla tai toisella ja ryhtyisivät sitä järjestämään, jos ei muuten niin valtiollisen Oy Sähkö Ab:n kautta. Kai tämä sitten tekee minusta kommunistin.

On ihan hyvä tunnustaa etteivät kapitalistiset markkinavoimat ole kaikkivoipaisia vaan molempia tarvitaan ainakin valtion ja kansalaisten näkökulmasta, siksi vähän tuntuu oudolta että sosialismia aina haukutaan, mutta sitten sitä huudetaan pelastajaksi kun bisnekset menee puihin tai muuten vain kökköä osuu tuulettimeen.
 
Ihan umpipessimistisesti en tulevaisuuteen suhtautuisi, mutta sen myönnän että valtion pitäisi pikaisesti kaivaa pää perseestään ja myöntää että säätövoimaa tarvitaan Suomeen tavalla tai toisella ja ryhtyisivät sitä järjestämään, jos ei muuten niin valtiollisen Oy Sähkö Ab:n kautta. Kai tämä sitten tekee minusta kommunistin.

Ei kai tuo nyt tee kenestäkään kommunistia. Täällä keskustelussa kyllä tulee myös sellaisia ideoita, jotka menevät sinne kommunismin puolelle, mutta ne ovat enemmänkin niitä, joissa halutaan, että valtio ottaisi käytännössä täysin haltuun sähköntuotannon ja/tai yritykset eivät saisi tehdä juuri mitään voittoa sillä sähkön tuotannolla.

Se, että valtio varmistaa sähkön riittävyyden, on sitten eri asia. Toki tuo sähkön riittävyyden varmistaminen pitäisi tehdä siten, että se on veronmaksajien kannalta mahdollisimman edullinen.
Josta oikeastaan herää kysymys, jos valtio nyt huutokauppaisi tuotantotukia, sanotaan vaikkapa periaatteella "Huutokauppaamme 2000 MW edestä tuotantotukia, tukea maksetaan seuraavat 30 vuotta, kapasiteetin pitää olla uutta tuotantoa ja se ei saa olla riippuvaista säästä", niin mikä tuotantotapa voittaisi?
Olisko halvempaa rakentaa vaikkapa kaasuturbiineja. jotka sitten seisovat valtaosan vuodesta, kuin uutta ydinvoimaa?
 
Ei vaan kun Pohjois-Ruotsiin rakennetaan sähköä käyttävää teollisuutta niin se vähentää sähkön tuontia Suomeen. Teollisuus tekee Ruotsissakin pitkäaikaiset kiinteät sopimukset ja myytävää Suomen pörssisähkömarkkinoille ei jää.

Pohjois-Ruotsin sähköntuotanto on VESIvoimaa (=säätövoimaa). Kun Suomessa tuulee reippaasti niin Ruotsissa väännetään voimaloita pienemmälle ja otetaan tilalle Suomesta ilmaista sähköä. Tarkoittaa myös sitä että sähkönhinta ei enää jatkossa mene Suomessa miinukselle lukuunottamatta paria päivää tulvakuukautena, jolloin sattuu kova tuuli.
Tässä pitää nyt muistaa se, että Nordpool aiheuttaa sitä, että sähkön hinta tasapainottuu viereisten alueiden kesken siirtoyhteyksien suomissa rajoissa. Sähköä viedään aina sinne, missä hinta on korkeampi. Sähköä tuodaan jatkossakin Suomeen, jos Suomen sähkö olisi ilman tuontia kalliimpaa kuin Pohjois-Ruotsin sähkö. Vähän suhtaudun skeptisesti siihen, että Ruotsissa pidettäisiin vihreän teräksen tehtaat käynnissä, jos sähkön hinta pyörii esimerkiksi 500€/MWh tasolla ( = ankara pakkanen ja sähköntuotannosta pulaa), mutta vuoden keskihinta tietysti nousisi reilusti nykyisestä.

Sähkönkulutuksen raju lisääntyminen Pohjois-Ruotsissa nostaisi toki myös koko Ruotsissa sähkön hintaa.
 
Ihan umpipessimistisesti en tulevaisuuteen suhtautuisi, mutta sen myönnän että valtion pitäisi pikaisesti kaivaa pää perseestään ja myöntää että säätövoimaa tarvitaan Suomeen tavalla tai toisella ja ryhtyisivät sitä järjestämään, jos ei muuten niin valtiollisen Oy Sähkö Ab:n kautta. Kai tämä sitten tekee minusta kommunistin.

Kaikessahan on kyse siitä, mitä se maksaa yhteiskunnalle ja mitä sillä saavutetaan. Ei kai tuohon ole yhtä vastausta. Kannattaako kuluttaa 20mrd veronmaksajien rahoja, että 10h aikana vuodessa 2e/kWh hinta laskee 0,5e/kWh:hon? Ei tietenkään. Kannattaako laittaa miljoona, että saadaan Kemijoki Oy rakentamaan pumppuvoimala. Luultavasti. Ja kaikkea noiden väliltä. Kommunismi löytyy sieltä yläpäästä. Alapäässä ollaan jo lähellä vapaita markkinoita.

(Ja en nyt tarkoittanut että uuden ydinvoimalan vaikutus olisi vain tuo. Vaan että koko homman mielekkyys pitää laskea auki.)
 
Tässä pitää nyt muistaa se, että Nordpool aiheuttaa sitä, että sähkön hinta tasapainottuu viereisten alueiden kesken siirtoyhteyksien suomissa rajoissa. Sähköä viedään aina sinne, missä hinta on korkeampi. Sähköä tuodaan jatkossakin Suomeen, jos Suomen sähkö olisi ilman tuontia kalliimpaa kuin Pohjois-Ruotsin sähkö. Vähän suhtaudun skeptisesti siihen, että Ruotsissa pidettäisiin vihreän teräksen tehtaat käynnissä, jos sähkön hinta pyörii esimerkiksi 500€/MWh tasolla ( = ankara pakkanen ja sähköntuotannosta pulaa), mutta vuoden keskihinta tietysti nousisi reilusti nykyisestä.

Sähkönkulutuksen raju lisääntyminen Pohjois-Ruotsissa nostaisi toki myös koko Ruotsissa sähkön hintaa.

Juuri näin. Lisäksi Aurora linja kytkee Suomen entistä vahvemmin SE1, joten hinta tulee olemaan sen valmistumisen jälkeen entistä useammin sama SE1:llä sekä Suomessa. Kyllä ne sijoittajat laskee kannattaako sinne Pohjois-Ruotsiin rakentaa sitä paljon sähköä kuluttavaa tuotantoa vai ei. Jos uusi investointi nostaa rajusti siellä hintaa, niin silloinhan se tekee tuotannon siellä kannattamattomaksi -> ei kannata investoida tai sitten pitää rakentaa lisää halpaa tuotantoa.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 582
Viestejä
4 512 363
Jäsenet
74 418
Uusin jäsen
Micki

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom