• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

Muutamilla yhtiöillä marginaalit ovat jo nyt melkoisen poskettomalla tasolla mikä vaan kertoo siitä että yhtiön kustannusrakenteessa on jotain pielessä jos marginaali on kaksinkertainen edullisempaan (ja varmasti kelvolliseen kilpailijaan) verrattuna.
Ei kai se hinta (marginaali) kerro kuin firman markkinointiosaston härskiydestä. Jokainen ottaa sen minkä voi ja jos saa tuplattua marginaalin ja häviää ”vain” 45% asiakkaista, niin hyvää jää vieläkin viivan alle enemmän…
 
Te jotka lähdette siitä että markkinaehtoisesti homma toimii nyt ja jatkossa nykyisin säännöin hienosti ilman julkista rahaa tms. niin mitä markkinaehtoista sähköntuotantoa lähtisitte itse nyt omalla rahalla tai velkarahalla tekemään ideana tienata pörssisähkön myynnillä ja sellaista josta on ainakin vähän sähköntuottoa myös kylminä talvi-iltoina?
Markkinaehtoisuuden ideahan nimenomaan on, että mun ei tartte tietää. En ole alan expertti ja uskon että siellä osataan minua paremmin -> en koe että mun kannattaisi lähteä diktaattorina ohjailemaan kun sähköfirmojen palkattu henkilökunta tietää varmasti mua paremmin että miten investoinnit kannattaa kohdistaa.

Jos on pakko ottaa kantaa, niin itse näen käytännössä kaksi, ehkä kolme vaihtoehtoa:
1) ei tehdä mitään (luultavasti paras - aurora-linja hoitaa jo säätötarpeet kuntoon)
2) investoisin kulutusjoustoihin
3) pistäisin jonkun roposen kemijoen pumpuvoimalaan.

Kulutusjoustoinvestointi voisi tarkoittaa vaikka smart-sähkötaulua omakotitaloihin joka antaa sähköyhtiölle oikeuden säätää lämmitystä, sähköauton latausta, LVV ajastusta jne. Sähköyhtiö puolestaan säästää kun voi ajoittaa sähkön ostot paremmin halvoille tunneille jne.

Osa säästöstä loppuasiakkaalle, osa sähköyhtiölle ja osa mulle kun toimitan lisä-älypalvelua markkinalle.
 
Markkinaehtoisuuden ideahan nimenomaan on, että mun ei tartte tietää. En ole alan expertti ja uskon että siellä osataan minua paremmin -> en koe että mun kannattaisi lähteä diktaattorina ohjailemaan kun sähköfirmojen palkattu henkilökunta tietää varmasti mua paremmin että miten investoinnit kannattaa kohdistaa.

Jos on pakko ottaa kantaa, niin itse näen käytännössä kaksi, ehkä kolme vaihtoehtoa:
1) ei tehdä mitään (luultavasti paras - aurora-linja hoitaa jo säätötarpeet kuntoon)
2) investoisin kulutusjoustoihin
3) pistäisin jonkun roposen kemijoen pumpuvoimalaan.

Kulutusjoustoinvestointi voisi tarkoittaa vaikka smart-sähkötaulua omakotitaloihin joka antaa sähköyhtiölle oikeuden säätää lämmitystä, sähköauton latausta, LVV ajastusta jne. Sähköyhtiö puolestaan säästää kun voi ajoittaa sähkön ostot paremmin halvoille tunneille jne.

Osa säästöstä loppuasiakkaalle, osa sähköyhtiölle ja osa mulle kun toimitan lisä-älypalvelua markkinalle.

Eli mitään lisäenergian tuotantoa Suomessa et näe tarpeelliseksi / investointimahdollisuudeksi tällä hetkellä. Se on kyllä toimiva malli jos lähdetään siitä että sähköenergian kulutus kokonaisuutena talvella ei myöskään lisäänny (tai jos lisääntyy niin se tuotetaan sopivasti Ruotsissa). edit: Niin ja tietenkään mikään nykyisistä sähköntuotantomuodoista (esim. fossiilinen, puu) ei saisi vähentyä jos mitään ei kannata investoida tilalle.
 
Viimeksi muokattu:
Valitettavasti ne hiilidioksidi päästöt ovat helvetin huono asia ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta, niin niitä tarvitsee suitsia sillä poliittisella ohjauksella. Markkinat sitten ottavat huomioon tuon maapallon paskomisen hinnoittelun (päästökauppahan on siinä mielessä erittäin lievä toimi, kerta siinä ei kielletä sitä luonnon paskomista vaan sille vain laitetaan lisähinta) kun päättelevät sen sähkön markkinahinnan.
Samaan tapaan kuin sille tulee hinta, että sitä ydinjätettä ei voi dumpata mereen. Tai että niiden vesivoimaloiden tarvii noudattaa tiettyjä minimi ja maksimivirtauksia.

Päästökauppa nyt aiheuttaa sen, että se sähkön hinta aina välillä nousee sinne johonkin 150e - 250e / MWh paikkeille. Tuo on vielä täysin tervettä hintatason vaihtelua.
Hiilidioksidi on erittäin tärkeä kasveille... Aikaisempi tuomiopäivänjulistus koski otsonikatoa.
 
Viimeksi muokattu:
Te jotka lähdette siitä että markkinaehtoisesti homma toimii nyt ja jatkossa nykyisin säännöin hienosti ilman julkista rahaa tms. niin mitä markkinaehtoista sähköntuotantoa lähtisitte itse nyt omalla rahalla tai velkarahalla tekemään ideana tienata pörssisähkön myynnillä ja sellaista josta on ainakin vähän sähköntuottoa myös kylminä talvi-iltoina? Tuulivoima ei kannata kovin hyvin kun laskee heti pörssihintaa kun tuottaa jotain. Ydinvoima on liian kallista. Pumppuvoimala perustuu siihen että hintavaihtelua on paljon ja kannattaa ehkä lähinnä talvella kunhan on hintavaihtelua. Fossiilisella voimalla kannattavia tunteja on liian vähän. Jokia padottavaksi ei taida hevin löytyä. Aurinkosähköä ei tule talvi-iltoina.

Sähkön tuotantoon sijoittavan firman henkilönä vastaan että akkuihin. Joo, ne eivät varsinaisesti tuota uutta sähköä vaan siirtävät sähkön käyttöä piikkitunneilta pois, lopputuloksena pienemmät piikit. Ne ovat tällä hetkellä ainoa teknologia mikä edes teoriatasolla on kannattava ja antaa turvaa sähkön loppumiselta kylmänä talvipäivänä. Olen tässä viimeisen 6kk aikana tehnyt niin monta investointilaskelmaa että pahaa tekee. Tuulivoimakehittäjät yrittävät epätoivon vimmalla myydä raakileprojektejaan jotka eivät ole millään tasolla kannattavia. Aurinkovoimala investoinneista sentään muutama etenee. Ongelma on siinä että pitkän ajan futuurit ja tämän hetken investointikustannukset eivät ole millään tasolla pari.

Kansalainen rock taasen toivoo että valtio puuttuu asiaan tavalla tai toisella ja tukee joko sähkön tuotantoinvestointeja jotka nimenomaan tuovat tukea huippukuormatilanteisiin ja osaltaan rauhoittavat ongelmatilanteiden hintatilanteita. Se millä tekniikalla tämä tapahtuisi olisi melkoisen irrelevanttia, ehkä helpoin ja nopein olisi pistää niitä kaasuturbiineja muutamia riviin vaikka se hinta olisikin suolainen. Valtiolla tuohon nyt periaatteessa olisi varaa, joskin en jaksa uskoa että nykyhallitus lähtee tällä tavoin sotkemaan markkinaa.
 
Te jotka lähdette siitä että markkinaehtoisesti homma toimii nyt ja jatkossa nykyisin säännöin hienosti ilman julkista rahaa tms. niin mitä markkinaehtoista sähköntuotantoa lähtisitte itse nyt omalla rahalla tai velkarahalla tekemään ideana tienata pörssisähkön myynnillä ja sellaista josta on ainakin vähän sähköntuottoa myös kylminä talvi-iltoina? Tuulivoima ei kannata kovin hyvin kun laskee heti pörssihintaa kun tuottaa jotain. Ydinvoima on liian kallista. Pumppuvoimala perustuu siihen että hintavaihtelua on paljon ja kannattaa ehkä lähinnä talvella kunhan on hintavaihtelua. Fossiilisella voimalla kannattavia tunteja on liian vähän. Jokia padottavaksi ei taida hevin löytyä. Aurinkosähköä ei tule talvi-iltoina.

Te kun olette sitä mieltä että markkinaehtoisesti tulee kyllä lisää niin mihin omat rahat pistäisitte likoon sen puolesta? Itse en meinaan keksi mihin itse pistäisin. Firmaan jolla jo on merkittävästi vesivoimaa tai ydinvoimaa voisin ehkä sijoittaa mutta siis mikä vielä rakentamaton tuotanto olisi teidän mielestä hyvä sijoituskohde omille rahoillenne? (Se jos itse säästää myös siirtokulut, muuttaa omalla tontilla tapahtuvan toiminnan kannattavuutta, mutta nyt puhuttaisiin ihan pörssihinnalla operoinnista)

En tiedä lasketaanko minua tuohon "te"-kategoriaan, kerta en kategorisesti lähde sanomaan, että julkista rahaa ei tulla tarvitsemaan, mutta heitän nyt kuitenkin oman näkemykseni.

Se, että mihin kannattaa tulevaisuudessa sijoittaa, riippuu niin paljon siitä, että miten sähkön kulutus kehittyy tulevaisuudessa.
Jos ydinvoiman hinta pysyy nykyisellään, niin on kyllä vaikea nähdä tilannetta, missä se kannattaisi ainakaan periaateella "myydän sähköä pörssiin". Enemmänkin tarvittaisiin joku erittäin suuri sähkön kulutuksen lisäys, jota varten sitten rakennettaisiin se ydinvoimala. Esimerkiksi ison terästehtaan siirto pois fossiilisista.

Todennäköisimpänä markkinaehtoisena tuotannon lisäyksenä tulevaisuudessa pidän yhdistelmää uusiutuvaa ja varastointia. Oli se sitten akkuja, CAES:ia tai niitä pumppuvoimaloita. Tuo on kuitenkin se yksi vaihtoehto, jota jo rakennetaan markkinaehtoisesti. Varastointi on toki vielä pienessä skaalassa, mutta sitä kuitenkin rakennetaan.
Lisäksi tuossa on se etu, että sitä voidaan rakentaa skaalautuvasti. Sitä voidaan rakentaa vähän kerrallaan, suht nopeasti ja suhteellisen pienillä investoinneilla. Kun taaskin ydinvoima vaatii todella suuria yksikkökokoja, todella paljon rahaa ja todella paljon rakennusaikaa.
 
Aikaisempi tuomiopäivänjulistus koski otsonikatoa.

Jep ja sitten ihmiskunta otti itseään niskasta kiinni ja onnistui pysäyttämään tuon otsonikadon.
Toivottavasti ihmiskunta pystyy tekemään saman ilmastonmuutokselle.

Mutta tämä ei nyt oikein varsinaisesti kuulu ketjun aiheeseen.
 
Se mitä tästä keskustelusta puuttuu on keskustelu kotiakuista.

Luulen että niistä tulee tulevaisuudessa olemaan suht iso apu tässä kulutusjoustossa, eteenkin näissä muutamien päivien pakkasjaksojen yli.

Yksityishenkilöille akut tulee kannattavammaksi nopeammin, koska niillä yksityishenkilö säästää sekä siirtokuluissa että tuotantokuluissa. Jos akku paritetaan vielä 5-6kW aurinkojärjestelmän kanssa päästään vielä nopeamminkin tilanteeseen jolloin se on yksityishenkilölle kannattavaa ostaa kotiin 50-100 kWh akku.

Olen itse tehnyt vähän alustavia laskelmia, ja karkeasti noin 300 euron kWh kustannuksella asennettuna rupee akku olemaan kannattavaa jos sen voi ladata aurinkokennoilla.
 
Se mitä tästä keskustelusta puuttuu on keskustelu kotiakuista.

Luulen että niistä tulee tulevaisuudessa olemaan suht iso apu tässä kulutusjoustossa, eteenkin näissä muutamien päivien pakkasjaksojen yli.

Yksityishenkilöille akut tulee kannattavammaksi nopeammin, koska niillä yksityishenkilö säästää sekä siirtokuluissa että tuotantokuluissa. Jos akku paritetaan vielä 5-6kW aurinkojärjestelmän kanssa päästään vielä nopeamminkin tilanteeseen jolloin se on yksityishenkilölle kannattavaa ostaa kotiin 50-100 kWh akku.

Olen itse tehnyt vähän alustavia laskelmia, ja karkeasti noin 300 euron kWh kustannuksella asennettuna rupee akku olemaan kannattavaa jos sen voi ladata aurinkokennoilla.

Valmiit tuotteet menee vielä tuosta yli mutta itse akut on ilmeisesti jo hinnoissa joissa valmis paketti olisi tehtävissä alle 300€. Lithium-Ion Battery Pack Prices Hit Record Low of $139/kWh | BloombergNEF

Toisaalta ison akkujärjestelmän (yli 20kWh) kannattavuutta yksityisille kovin pian pidän aika epätodennäköisenä (jos akkua ei saa koskaan tyhjäksi kesäaamuun mennessä se on turhan iso) ja akustot jotka vastaavat max puolen päivän kulutusta kun pakkasta on 20 astetta ovat kuitenkin vain lyhyen tähtäimen säätövoimaa. Generaattoreita tai isoja pumppuvoimalavarastoja tarvitaan jos satutaan tarvitsemaan esim. viikon ajalle sitä säätövoimaa.
 
Se mitä tästä keskustelusta puuttuu on keskustelu kotiakuista.

Luulen että niistä tulee tulevaisuudessa olemaan suht iso apu tässä kulutusjoustossa, eteenkin näissä muutamien päivien pakkasjaksojen yli.
Samaa mieltä, tosin liikaan optimismiin ei ole heti syytä. Teknisen tilan tarve vieläpä paloturvallisesti toteutettuna on kuitenkin merkittävä ja investoinnissa ei päästä pelkillä laite- ja asennuskuluilla jotka nekin ovat varsin kauniit. Pitää myös rempata tai rakennusvaiheessa satsata.

Kotiakuilla voidaan tietysti osana suurempaa järjestelyä syöttää verkkoon päin siinä missä paneeleillakin, mutta sitäkin ennen ja perusominaisuutena ne parantavat yksittäisen kuluttajan joustokykyä. Jos tähän jälkimmäiseen olisi kovasti investointihalua, ainakin isot varaajat olisivat suosittuja. Meilläkin on ostamisen sijaan sellainen suht äskettäin purettu pois.
 
Valmiit tuotteet menee vielä tuosta yli mutta itse akut on ilmeisesti jo hinnoissa joissa valmis paketti olisi tehtävissä alle 300€. Lithium-Ion Battery Pack Prices Hit Record Low of $139/kWh | BloombergNEF

Toisaalta ison akkujärjestelmän (yli 20kWh) kannattavuutta yksityisille kovin pian pidän aika epätodennäköisenä (jos akkua ei saa koskaan tyhjäksi kesäaamuun mennessä se on turhan iso) ja akustot jotka vastaavat max puolen päivän kulutusta kun pakkasta on 20 astetta ovat kuitenkin vain lyhyen tähtäimen säätövoimaa. Generaattoreita tai isoja pumppuvoimalavarastoja tarvitaan jos satutaan tarvitsemaan esim. viikon ajalle sitä säätövoimaa.

Kesällä on hyvinkin mahdollista saada lähes 100kwh päiviä aikaiseksi kun omistaa sähköautoja. En ole vielä kovin pitkälle laskenut minkäkokoisia akkuja olisi kannattavia millä hinnoilla, mutta tuntuu siltä että n. 100 kWh pitäisi olla vielä OK jos aurinkojärjestelmä on 4-6 kW.

Isommalla akulla voi ostaa vähän pienemmän aurinkopaneelijärjestelmän jolloin akkua käytetään enemmän.

Toinen iso muuttuva tekijä tähän hommaan on autojen V2G kapasiteettia. Jos mietitään esim. 5.1 tilannetta jossa oli muutama kallis päivä ennen niitä 2 euron kwh hintoja niin siinä tilanteessa jopa auton akun käyttö olisi kannattavaa. Veikkaan että 5-10v päästä pörssisähköasiakkaiden kulutusjousto vastaavissa tilanteissa on paljon isompi kuin tuo tämänvuoden 1 GW.
 
Päästökauppa nyt aiheuttaa sen, että se sähkön hinta aina välillä nousee sinne johonkin 150e - 250e / MWh paikkeille. Tuo on vielä täysin tervettä hintatason vaihtelua.

Päästökauppa nykyimuodossaan tulee aiheuttamaan sen, että jossain vaiheessa energian hinta lähtee täysin käsistä. Mutta mitäpä tuosta, kunhan saa kuvitella maailman pelastuvan (ei se pelastu).
 
Kesällä on hyvinkin mahdollista saada lähes 100kwh päiviä aikaiseksi kun omistaa sähköautoja. En ole vielä kovin pitkälle laskenut minkäkokoisia akkuja olisi kannattavia millä hinnoilla, mutta tuntuu siltä että n. 100 kWh pitäisi olla vielä OK jos aurinkojärjestelmä on 4-6 kW.

Tätä laskettiin toisessa ketjussa Aurinkopaneelit, hukkaan heitettyä rahaa vai hyvä sijoitus? ja lopputulemana oli ainakin se että syklejä tarvitaan paljon jos haluaa kannattavuutta. Eli melkein joka yö pitäisi akkujen kesällä tyhjentyä että olisi mahdollisuutta kannattavuuteen. Täytyy aika paljon sähköautoilla että kesällä melkein joka yö tarvitsee sen 100kWh.
 
Päästökauppa nykyimuodossaan tulee aiheuttamaan sen, että jossain vaiheessa energian hinta lähtee täysin käsistä. Mutta mitäpä tuosta, kunhan saa kuvitella maailman pelastuvan (ei se pelastu).

”Täysin käsistä” on aika epämääräinen määritelmä. Kuitenkin se energian hinta ei ole lähtemässä täysin käsistä, kerta ne vaihtoehdot eivät ole mitenkään radikaalisti kalliimpia kuin ne fossiiliset.
 
”Täysin käsistä” on aika epämääräinen määritelmä. Kuitenkin se energian hinta ei ole lähtemässä täysin käsistä, kerta ne vaihtoehdot eivät ole mitenkään radikaalisti kalliimpia kuin ne fossiiliset.
Mitä hittoa? Raaka-aineen hinnalla ole mitään tekemistä asian kanssa, jos sitä tuotantoa ei ole riittävästi saatavilla. Joustoilla sen sijaan on ja ei ne joustotkaan ole ilmaisia.
 
Yksityishenkilönä pitäisi investoida aurinkopaneeleihin, akkujärjestelmään sekä korkean hyötysuhteen tulisijaan.
 
^^Eikös se kysyntä vs saatavuus määrittele hintatason? Tuotannon omakustannushinnalla ei ole juurikaan mitään yhteyttä.
 
Viimeksi muokattu:
Kyllä se pörssisähkö on talvellakin halvempaa huippujen ulkopuolella, joten miksi ei lataisi verkosta akkuun kun sähkö on halpaa ja käyttäisi akusta kun se on kallista?

Yep, kunhan se hintaero on tarpeeksi suuri niin akku kannattaa ladata.
 
Mitä hittoa? Raaka-aineen hinnalla ole mitään tekemistä asian kanssa, jos sitä tuotantoa ei ole riittävästi saatavilla. Joustoilla sen sijaan on ja ei ne joustotkaan ole ilmaisia.

Nyt kyllä missasin täysin, että mitä yritit sanoa tuolla.
 
Yksityishenkilönä pitäisi investoida aurinkopaneeleihin, akkujärjestelmään sekä korkean hyötysuhteen tulisijaan.
Eka ja kolmas joo, mutta kakkonen on aika huono sijoitus, jollei siihen rakenna samalla mukaan et lataa halvalla ja purkaa verkkoon kalliilla, mutta silti taas nousee kustannukset lisää. Ja voi silti jäädä hyötysuhteeltaan aika huonoksi
Edit ja se kolmas eli takkakin vain jos olet rakentamassa uutta taloa tai vanhaan pakko se uusia.. muuten vaan investiointi ei taas kannata
 
Jos kokeilisit syyttaa tasta Putinia etka porssia. Jos olisi ollut 2023 samanlainen talvi kuin 2024 on ollut niin meilta olisi loppunut sahkot ihan oikeasti joinain paivina. Leuto talvi pelasti.
Tällä ei kyllä ole Putinin kanssa mitään muuta tekemistä kuin, että emme tuo enää sähköä Venäjältä Fin Grid alkoi vähentää tuontia ja Venäjä vasta sitten.
Ongelmien perimmäinen syy on tehdyt ja tekemättä jätetyt poliittiset päätökset. Sähköpörssi on tehty energiayhtiöiden etujen pohjalta, eikä siinä ole kuluttajalla käytännössä kuin maksajan rooli.
Televisiossa näkyy usein kaivosmiehiä, usein Alaskassa mutta myös muualla silloin kuin kullan hinta on korkealla. Usein ne kamppailee olosuhteita vastaan ja pääse juuri ja juuri plussan puolelle. Vaikka kulta on kallis, sen hinta ei suinkaan seuraa tuotantokustannuksia, koska suurin osa kullasta kaivetaan maasta paljon helpommalla kuin TVn sankarit.
Kulta on välttämättömyyshyödyke Intiassa sekä muissa Aasian maissa, sekä korkean teknologian perusta länsimaissa. Ilman sitä meillä ei olisi kännyköitä, tietokoneita, eikö tuulivoimaloita. Tai no olisihan ne olemassa, olisi vain paljon tehottomampia ja kalliimpia kuin nyt.

Kun kysyntä kasvaa, halvat tuottajat saavat enemmän voittoa, ja mahdollisuuksia avautuu uusille tuottajille jotka sitten kamppailee elannosta kaukana erämaassa.

Niin kuin kultakaivosten kanssa, sähkön tuotannossa on jo kaikki halvat ja hyvät paikat käytössä. Jäljellä on vain hankalat ja kalliit paikat. Kertomalla yrittäjille että jos ne onnistuu ja joskus tulevaisuudessa ovatkin halvin tuotanto, niille maksetaan sitten vain kulut + 25% vaikka muut saavat tuplasti enemmän, se ei oikein kannusta uusien mahdollisuuksien etsimisessä.
Kultaa kyllä tarvitaan, mutta luin jostain että vain 5% siitä käytetään teollisuuteen. Lähinnä se on sijoitus rahan arvon laskua vastaan. Suomessa kaivettavan kullan hyöty
valuu sitten isolta osin ulkomaille, meidän huonon kaivoslain takia. Mutta toinen ketju.
Sähkö on välttämättömyyshyödyke, ja meidän on vaan siihen sijoitettava, mielluummin ennen kuin annetaan sen ikävien seurausten yllättää.
Eilen tuli taas yksi Eestilink2 pois käytöstä (virosta tuli 130MW teholla Suomeen katkaisuhetkellä, uutisten mukaanV syytä ei eilen vielä tehty. Toi ei meitä haittaa juurikaan, koska vähentää sitä Ruotsista saatavan sähkön vientiä. Mutta jos tollanen käy Ruotsin ja Suomen välillä haitta meille on iso.

Sähkön tuotantoon sijoittavan firman henkilönä vastaan että akkuihin. Joo, ne eivät varsinaisesti tuota uutta sähköä vaan siirtävät sähkön käyttöä piikkitunneilta pois, lopputuloksena pienemmät piikit. Ne ovat tällä hetkellä ainoa teknologia mikä edes teoriatasolla on kannattava ja antaa turvaa sähkön loppumiselta kylmänä talvipäivänä. Olen tässä viimeisen 6kk aikana tehnyt niin monta investointilaskelmaa että pahaa tekee. Tuulivoimakehittäjät yrittävät epätoivon vimmalla myydä raakileprojektejaan jotka eivät ole millään tasolla kannattavia. Aurinkovoimala investoinneista sentään muutama etenee. Ongelma on siinä että pitkän ajan futuurit ja tämän hetken investointikustannukset eivät ole millään tasolla pari.

Kansalainen rock taasen toivoo että valtio puuttuu asiaan tavalla tai toisella ja tukee joko sähkön tuotantoinvestointeja jotka nimenomaan tuovat tukea huippukuormatilanteisiin ja osaltaan rauhoittavat ongelmatilanteiden hintatilanteita. Se millä tekniikalla tämä tapahtuisi olisi melkoisen irrelevanttia, ehkä helpoin ja nopein olisi pistää niitä kaasuturbiineja muutamia riviin vaikka se hinta olisikin suolainen. Valtiolla tuohon nyt periaatteessa olisi varaa, joskin en jaksa uskoa että nykyhallitus lähtee tällä tavoin sotkemaan markkinaa.
Tykkäsin tässä siitä, että jaoit Firman ja henkilökohtaisen hyödyn/"kannan" erikseen. Mulla on aikalailla nollaluotto hallitukseen, että saisivat mitään isoa energian lisäystä
aikaiseksi, edes päätöksen tekona. Toivottavasti olen väärässä. Poliittisella päätöksellä olisi mahdollista ottaa käyttöön tarvittaessa hintaa leikkaamaan
FinGrid:n säätövoimaakin, taitaa ola reily 900MW + vajaa 300MW joka poistuu myöhemmin.
Kaipa se menee niin, että jotain kunnon katkoksia pitää tulla... ennen ripeitä päätöksiä.

Se mitä tästä keskustelusta puuttuu on keskustelu kotiakuista.

Luulen että niistä tulee tulevaisuudessa olemaan suht iso apu tässä kulutusjoustossa, eteenkin näissä muutamien päivien pakkasjaksojen yli.

Yksityishenkilöille akut tulee kannattavammaksi nopeammin, koska niillä yksityishenkilö säästää sekä siirtokuluissa että tuotantokuluissa. Jos akku paritetaan vielä 5-6kW aurinkojärjestelmän kanssa päästään vielä nopeamminkin tilanteeseen jolloin se on yksityishenkilölle kannattavaa ostaa kotiin 50-100 kWh akku.

Olen itse tehnyt vähän alustavia laskelmia, ja karkeasti noin 300 euron kWh kustannuksella asennettuna rupee akku olemaan kannattavaa jos sen voi ladata aurinkokennoilla.
Kyllä noi akut tulee, jos ne saadaan kannattaviksi. Niihin kyllä liittyy paloriski sekä niiden sijoittamisesta aihetuvien kulujen hintaa nostavat tekijät ja käyttöikä
sekä akkumatetiaalien riittävyys, jos kunnolla yleistyisi => nostaisi hintaa.

Samaa mieltä, tosin liikaan optimismiin ei ole heti syytä. Teknisen tilan tarve vieläpä paloturvallisesti toteutettuna on kuitenkin merkittävä ja investoinnissa ei päästä pelkillä laite- ja asennuskuluilla jotka nekin ovat varsin kauniit. Pitää myös rempata tai rakennusvaiheessa satsata.

Kotiakuilla voidaan tietysti osana suurempaa järjestelyä syöttää verkkoon päin siinä missä paneeleillakin, mutta sitäkin ennen ja perusominaisuutena ne parantavat yksittäisen kuluttajan joustokykyä. Jos tähän jälkimmäiseen olisi kovasti investointihalua, ainakin isot varaajat olisivat suosittuja. Meilläkin on ostamisen sijaan sellainen suht äskettäin purettu pois.
Veikkaan, että noita varaajia ei enää kovin moni pura, jos vaan tilaa riittää sen säilyttämiseen, niiden lisäeristämien saattais olla hyvä monelle.
Vesi on siitä hyvä, että siinä voi varastoida monenlaista energiaa.

Päästökauppa nykyimuodossaan tulee aiheuttamaan sen, että jossain vaiheessa energian hinta lähtee täysin käsistä. Mutta mitäpä tuosta, kunhan saa kuvitella maailman pelastuvan (ei se pelastu).
Niin, kyllähän Suomi tohon on jo satsannut. Jotenkin vaan meidän poliittinen johto uskoo, että mallimaana vaikutamme. Ainakin taloutemme heikkenee.

Takka sentää on saatu tehdä, niitä harvoja tehokkaita millä voi lämmittää kun sähköt on poikki ja saa vielä tunnelman kaupanpäälliseksi.
Ja tietenkin kiertoilma takka. voi saada energian paremmin talteen ja hyötykäyttöön.
Kerrostaloissa aika harvinainen nykyään.
 
Viimeksi muokattu:
Yep, kunhan se hintaero on tarpeeksi suuri niin akku kannattaa ladata.

Moderni LiFePo4 akku kestää 6000-8000 sykliä kunnes se on menettänyt 20% kapasiteetistään ja maksaa 110€/kWh eli kustannus on 1-2s/kWh.
Mutta en ymmärrä miksi akkuja ei voisi käyttää pidempääkin pienemmällä kapasiteetilla, ymmärtääkseni nuo sykli luvut ovat olemassa vain siksi että jos niitä käytetään sellaiseen applikaatioon jossa tuolla kapasiteetin vähenemisellä on merkitystä niin voidaan arvioida kauanko ne kestävät, mutta tässä tapauksessa ne vanhenevat käytännössä vasta sitten kun niitä ei enää voi ladata joten kustannus on tuotakin pienempi.
 
Veikkaan, että noita varaajia ei enää kovin moni pura, jos vaan tilaa riittää sen säilyttämiseen, niiden lisäeristämien saattais olla hyvä monelle.
Niin, se on periaatteessa nyt houkuttelevaa. Omassa tapauksessa varsinainen pakottava syy oli energiataloutta parantavan remontin vaatima muu käyttö tekniselle tilalle.

Kuitenkin se yleinen ongelma oli taustalla: käyttöikänsä ylittänyt iso kuumavesiastia on monessa asennuspaikassa kamala riski ja kunnon arviointi vaikeaa. Siispä siihen olemassaolevaan varaajaankin pitää varautua jatkoinvestoimaan, jopa uusimalla koko paska. Ei ole helposti monelle kannattavaa ellei oleta sähkön hintavaihtelun jatkuvan entistä rajumpana.

Tarkoitan tällä sitä, että kodin energiavarastojen investoinnin kuolettaminen ei välttämättä ole mitenkään kovin tukevan laskelman takana, eivätkä ole turvallisesti ja helppohuoltoisesti asennettuina niin kompakteja kuin äkkiä luulisi. Oli sitten akku tai massiivinen vesisäiliö.
 
Moderni LiFePo4 akku kestää 6000-8000 sykliä kunnes se on menettänyt 20% kapasiteetistään ja maksaa 110€/kWh eli kustannus on 1-2s/kWh.
No jos niitä syklejä kun kannattaa ladata ja purkaa tulee vaikka 300 kertaa vuodessa, niin onko tuollainen 20-27 vuoden takaisinmaksuaika sitten realistinen ja mahdollisesti vaikka kennot kestäisivätkin niin muut systeemit saattaa jo porsia tuossa ajassa.
 
Poliittisella päätöksellä olisi mahdollista ottaa käyttöön tarvittaessa hintaa leikkaamaan FinGrid:n säätövoimaakin, taitaa ola reily 900MW + vajaa 300MW joka poistuu myöhemmin.
Kaipa se menee niin, että jotain kunnon katkoksia pitää tulla... ennen ripeitä päätöksiä.
Miksi sitä Fingridin varavoimaa (ei säätövoimaa) olisi poistumassa?

Lisäksi, tuota Fingridin varavoimaa ei missään nimessä pidä käyttää hinnan laskemiseen. Sitä varavoimaa on, jotta me ei päädyttäisi tilanteeseen missä kirjaimellisesti loppuu sähkö. Jos sitä alettaisiin käyttämään hinnan laskemiseen, niin sitten oikeasti flirttailtaisiin sillä, että sähkö pääsee oikeasti loppumaan.
 
No jos niitä syklejä kun kannattaa ladata ja purkaa tulee vaikka 300 kertaa vuodessa, niin onko tuollainen 20-27 vuoden takaisinmaksuaika sitten realistinen ja mahdollisesti vaikka kennot kestäisivätkin niin muut systeemit saattaa jo porsia tuossa ajassa.
Huoltokuluja pitää elinkaarilaskelmaan sisällyttää varmasti jonkin verran. Kotiakusto toimii oletuksena yhteen useamman kalliin tehoelektroniikan laitteen kanssa, ja yhden komponentin päivitystarve voi vaatia asennustyötä järjestelmään laajemmin. Itse arvostaisin myös akkuhuoneen kohtalaista palo-osastointia.
 
Niin, se on periaatteessa nyt houkuttelevaa. Omassa tapauksessa varsinainen pakottava syy oli energiataloutta parantavan remontin vaatima muu käyttö tekniselle tilalle.

Kuitenkin se yleinen ongelma oli taustalla: käyttöikänsä ylittänyt iso kuumavesiastia on monessa asennuspaikassa kamala riski ja kunnon arviointi vaikeaa. Siispä siihen olemassaolevaan varaajaankin pitää varautua jatkoinvestoimaan, jopa uusimalla koko paska. Ei ole helposti monelle kannattavaa ellei oleta sähkön hintavaihtelun jatkuvan entistä rajumpana.

Tarkoitan tällä sitä, että kodin energiavarastojen investoinnin kuolettaminen ei välttämättä ole mitenkään kovin tukevan laskelman takana, eivätkä ole turvallisesti ja helppohuoltoisesti asennettuina niin kompakteja kuin äkkiä luulisi. Oli sitten akku tai massiivinen vesisäiliö.
Joo tossa on monta muuttujaa, mutta jos tollanen itsellä olisi en purkaisi kuin pakosta. Noissa vuodot ovat usein pistemäisiä (jos niitäon), joten tuskin tulee 2m3 vettä hetkessä lattialle.
Ja kyllä ne normaalisti kestävät useita kymmeniä vuosia. Tulevaisuuden kustannuksia on aivan mahdoton arvata kuten viimevuodet ovat opettaneet, mutta mitä useampi
energiankäyttömahdollisuus sitä parempi.
Miksi sitä Fingridin varavoimaa (ei säätövoimaa) olisi poistumassa?
En tiedä, mutta eivät uusi enää nykyisiä voimassa olevia sopimuksia niiden umpeennuttua. Tieto FinGrid sivuilta.
Lisäksi, tuota Fingridin varavoimaa ei missään nimessä pidä käyttää hinnan laskemiseen. Sitä varavoimaa on, jotta me ei päädyttäisi tilanteeseen missä kirjaimellisesti loppuu sähkö. Jos sitä alettaisiin käyttämään hinnan laskemiseen, niin sitten oikeasti flirttailtaisiin sillä, että sähkö pääsee oikeasti loppumaan.
Joo toi ei mustakaan ole hyvä, mutta esim. noi n, 300MW (jotka poistuu käytöstä) voitaisiin kyllä käytää, jos ne kerraan voidaan huoletta poistaakin sopimuksen umpeuduttua.
Lisävoimalan rakentamista toivoisin.
 
Se mitä tästä keskustelusta puuttuu on keskustelu kotiakuista.

Luulen että niistä tulee tulevaisuudessa olemaan suht iso apu tässä kulutusjoustossa, eteenkin näissä muutamien päivien pakkasjaksojen yli.

Yksityishenkilöille akut tulee kannattavammaksi nopeammin, koska niillä yksityishenkilö säästää sekä siirtokuluissa että tuotantokuluissa. Jos akku paritetaan vielä 5-6kW aurinkojärjestelmän kanssa päästään vielä nopeamminkin tilanteeseen jolloin se on yksityishenkilölle kannattavaa ostaa kotiin 50-100 kWh akku.

Olen itse tehnyt vähän alustavia laskelmia, ja karkeasti noin 300 euron kWh kustannuksella asennettuna rupee akku olemaan kannattavaa jos sen voi ladata aurinkokennoilla.
Ilman sähköautoa tuollainen akku on kohtalaisen turha. Ainakin minulla sähköä kuluu enemmän päivä/ilta aikaan, jolloin paneelien tuotto kannattaisi käyttää suoraan.
 
Tällä ei kyllä ole Putinin kanssa mitään muuta tekemistä kuin, että emme tuo enää sähköä Venäjältä Fin Grid alkoi vähentää tuontia ja Venäjä vasta sitten.
Ongelmien perimmäinen syy on tehdyt ja tekemättä jätetyt poliittiset päätökset. Sähköpörssi on tehty energiayhtiöiden etujen pohjalta, eikä siinä ole kuluttajalla käytännössä kuin maksajan rooli.

Kyllä se perimmäinen syy on juuri putte. Energia-ase iski todella kovasti koko Eurooppaan. Tuo itänaapuri on niin iso tekijä energiamarkkinoilla maailman laajuisesti, että se nosti kaiken energian hintaa. Sähköä sieltä toivat myös Baltian maat. Heidän sähkön hinnan nousu ja tarve tuoda Suomesta sähköä heijastuu suoraan Suomen hintoihin. Vaikutus olisi todella kova myös kaasuun, hiileen, ydinpolttoaineen jne. hintaan.
 
Ilman sähköautoa tuollainen akku on kohtalaisen turha. Ainakin minulla sähköä kuluu enemmän päivä/ilta aikaan, jolloin paneelien tuotto kannattaisi käyttää suoraan.
Jos tulee paljon kalliita päiviä tai edes superkalliita tunteja ja oletetaan että toteutus on myös verkosta ladattavissa, päivien välistäkin hintaeroa voi käyttää edukseen.
 
No jos niitä syklejä kun kannattaa ladata ja purkaa tulee vaikka 300 kertaa vuodessa, niin onko tuollainen 20-27 vuoden takaisinmaksuaika sitten realistinen ja mahdollisesti vaikka kennot kestäisivätkin niin muut systeemit saattaa jo porsia tuossa ajassa.

Toki, siinä on paljon muuttujia mukana alkaen latausvirroista, lämpötiloihin, jne. Pointtinani on enemmän tuoda esiin että teoriassa akuston elinikä voisi olla ainakin sen 10-20v ja silloinkin on menetetty vasta 20% max kapasiteetista, eli ei ne akut ole mitään hetken turhakkeita kunnolla tehtynä.
Eli vaikka pienet kädet kaivelee harvinaisia metalleja niin kunnolla tehtynä ne voi kestää pitkään ja ovat vielä kierrätettäviä.

Huoltokuluja pitää elinkaarilaskelmaan sisällyttää varmasti jonkin verran. Kotiakusto toimii oletuksena yhteen useamman kalliin tehoelektroniikan laitteen kanssa, ja yhden komponentin päivitystarve voi vaatia asennustyötä järjestelmään laajemmin. Itse arvostaisin myös akkuhuoneen kohtalaista palo-osastointia.

Harva systeemi nyt kestää ylläpitämättä, joten sen ei pitäisi tulla yllätyksenä. Päivitysten ja tulevaisuuden tuen kanssa on eroa että ostaako Victronia vai tuntematonta kiinalaista.
Mutta tuota palovaaraakaan ei kannata liioitella koska ei kaikki moderneista akuista syty raivokkaasti tuleen.

 
Viimeksi muokattu:
”Täysin käsistä” on aika epämääräinen määritelmä. Kuitenkin se energian hinta ei ole lähtemässä täysin käsistä, kerta ne vaihtoehdot eivät ole mitenkään radikaalisti kalliimpia kuin ne fossiiliset.

Eivät. Silloin kun olosuhteet ovat sellaiset että ne ylipäätään tuottavat mitään....
 
Eivät. Silloin kun olosuhteet ovat sellaiset että ne ylipäätään tuottavat mitään....

Ydinvoima tuottaa 24/7/365 (tai okei, 24/7/350, kerta tarvitaan keskimäärin se muutama viikko huoltoja vuodessa) ja se on jo nykyisellä hintatasolla halvempaa kuin ne fossiilisia polttavat laitokset.
Eli jos ei onnistuta löytämään sitä riittävän halpaa yhdistelmää uusiutuvia ja varastointia, niin ydinvoima luo sähkölle sen kattohinnan.
 
Jos omakotitalon lammittamine vaatii kovilla pakkasilla 100kwh ja on maalampo cop 5 kaytettavissa niin jo 15-20kwh akustoilla voi saada koko vuokauden sahkonkulutuksen siirrettya yotunneille. Jos tuolla sitten sitten saastaisi 300 euroa vuodessa niin takaisinmaksu aika tahtoisi venya silti lahemmaksi 20 vuotta. Toisaalta tuollainan akku voi olla aivan saman hintainen kuin tulipesa. Ja tassa arvioin akkupaketteja saavan kotiin 6 vuoden paasta 200euroa/kwh.
 
Kyllä se perimmäinen syy on juuri putte. Energia-ase iski todella kovasti koko Eurooppaan. Tuo itänaapuri on niin iso tekijä energiamarkkinoilla maailman laajuisesti, että se nosti kaiken energian hintaa. Sähköä sieltä toivat myös Baltian maat. Heidän sähkön hinnan nousu ja tarve tuoda Suomesta sähköä heijastuu suoraan Suomen hintoihin. Vaikutus olisi todella kova myös kaasuun, hiileen, ydinpolttoaineen jne. hintaan.
Voithan sä laittaa silmät kiinni ja olla näkemättä sitä tosiasian, että emme ole maana huomioneet sähkön omavaraisuudesta huolehtimisesta. Siitä on aivan turha Puttea tai mitään muutakaan maata syyttää. Ja jos et vielä ole huomannut olemme vielä hyvin riippuvaisia Ruotsista tuotavasta sähköstä talvipakkasilla.
Toivoin, että energiahuollostamme huolehtivat tahot laittaisivat asian kuntoon, mutta taas meni yksi vuosi ilman merkittäviä päätöksiä.
 
Voithan sä laittaa silmät kiinni ja olla näkemättä sitä tosiasian, että emme ole maana huomioneet sähkön omavaraisuudesta huolehtimisesta. Siitä on aivan turha Puttea tai mitään muutakaan maata syyttää. Ja jos et vielä ole huomannut olemme vielä hyvin riippuvaisia Ruotsista tuotavasta sähköstä talvipakkasilla.
Toivoin, että energiahuollostamme huolehtivat tahot laittaisivat asian kuntoon, mutta taas meni yksi vuosi ilman merkittäviä päätöksiä.
Ainoa merkittävä päätös taisi olla ettei fingrid voi laskuttaa verkon varmisteluja voimalaitoksilta, eli nuo napsahtaa varmaan seuraavassa hinnantarkastuksissa kantaverkon siirtohintoihin.
 
Voithan sä laittaa silmät kiinni ja olla näkemättä sitä tosiasian, että emme ole maana huomioneet sähkön omavaraisuudesta huolehtimisesta. Siitä on aivan turha Puttea tai mitään muutakaan maata syyttää. Ja jos et vielä ole huomannut olemme vielä hyvin riippuvaisia Ruotsista tuotavasta sähköstä talvipakkasilla.
Toivoin, että energiahuollostamme huolehtivat tahot laittaisivat asian kuntoon, mutta taas meni yksi vuosi ilman merkittäviä päätöksiä.

Kannattaisi herätä sieltä fantasiamaailmasta todellisuuteen. Suomi ei ole eikä tule olemaan oikeastaan minkään suhteen omavarainen. Juomavedestä ollaan omavaraisia, ei juuri muusta. Energian tuotantokaan ei tulisi oikeasti olemaan omavaraista vaikka rakentaisimme pari OL3 kokoista voimalaa, koska emme itse valmista ydinvoimaloiden polttoainetta, turbiineja, automaatio, jne. jne. Suomi on hyvin riippuvainen maa nyt ja tulevaisuudessa ulkomaankaupasta, ei tämän kokoinen maa voi olla omavarainen mitenkään järkevästi.
 
Kannattaisi herätä sieltä fantasiamaailmasta todellisuuteen. Suomi ei ole eikä tule olemaan oikeastaan minkään suhteen omavarainen. Juomavedestä ollaan omavaraisia, ei juuri muusta. Energian tuotantokaan ei tulisi oikeasti olemaan omavaraista vaikka rakentaisimme pari OL3 kokoista voimalaa, koska emme itse valmista ydinvoimaloiden polttoainetta, turbiineja, automaatio, jne. jne. Suomi on hyvin riippuvainen maa nyt ja tulevaisuudessa ulkomaankaupasta, ei tämän kokoinen maa voi olla omavarainen mitenkään järkevästi.
Voi olla, mutta jos me maana hölmöilemme, turha siitä on jotain toista maata syytellä. Sen verran asian eteen on tehty, on noita vanhoja ydinvoimaloita varten etsitty muitakin toimittajia kuin Venäjä. Me kyllä voisimme olla energian tuotannossa omavarasia, mikäli siirtyisimme turpeen käyttöön (sitä meillä on valtavasti) ja eihän sitä tiedä vaikka joskus niin tapahtuisikin. Kun toi hiilidioksiidin talteenotto saadaan kuntoon. Tekniikka sille on jo hyvin pitkälti olemassa ja ympärimaapalloa asiaa varmasti tutkitaan, koska Itse olen varma, että siihen löydetään toimiva ratkaisu

Ainoa merkittävä päätös taisi olla ettei fingrid voi laskuttaa verkon varmisteluja voimalaitoksilta, eli nuo napsahtaa varmaan seuraavassa hinnantarkastuksissa kantaverkon siirtohintoihin.
Toi voi hyvinkin olla mahdollista.
 
Jos omakotitalon lammittamine vaatii kovilla pakkasilla 100kwh ja on maalampo cop 5 kaytettavissa niin jo 15-20kwh akustoilla voi saada koko vuokauden sahkonkulutuksen siirrettya yotunneille. Jos tuolla sitten sitten saastaisi 300 euroa vuodessa niin takaisinmaksu aika tahtoisi venya silti lahemmaksi 20 vuotta. Toisaalta tuollainan akku voi olla aivan saman hintainen kuin tulipesa. Ja tassa arvioin akkupaketteja saavan kotiin 6 vuoden paasta 200euroa/kwh.

Tämä riippuu sähkön hinnan kehityksestä, jos hinnan volaliteetti nousee niin takaisinmaksuaika lyhenee huomattavasti ja tämä ilman että omaan kulutusajankohtaan tarvitsisi kiinnittää isompaa huomiota ja jos jouduttaisiin tilanteeseen jossa kapasiteetti loppuu ja tulee sähkökatkoja niin et huomaisi mitään, minkä arvoinen sellainen suoja olisi?
 
Voi olla, mutta jos me maana hölmöilemme, turha siitä on jotain toista maata syytellä. Sen verran asian eteen on tehty, on noita vanhoja ydinvoimaloita varten etsitty muitakin toimittajia kuin Venäjä. Me kyllä voisimme olla energian tuotannossa omavarasia, mikäli siirtyisimme turpeen käyttöön (sitä meillä on valtavasti) ja eihän sitä tiedä vaikka joskus niin tapahtuisikin. Kun toi hiilidioksiidin talteenotto saadaan kuntoon. Tekniikka sille on jo hyvin pitkälti olemassa ja ympärimaapalloa asiaa varmasti tutkitaan, koska Itse olen varma, että siihen löydetään toimiva ratkaisu

:facepalm: Täällä on toimittu kuten on kustannustehokasta. Jos Ruotsista saa halpaa sähköä kannattaa se tietenkin ostaa. Halpa energia parantaa kilpailukykyä ja huokuttelee yrityksiä. Vaikka siirryttäisin pelkkään turpeen polttoon emme olisi omavaraisia, koska ei Suomessa valmisteta niitä komponentteja joita siihen tarvitsemme. Emme tee voimaloiden kaikkia osia, emme raskaankaluston kaikkia osia jne. Olisimme edelleen riippuvaisia ulkomaista. En kyllä usko, että meillä siirrytään isoissa määrin turpeen polttoon. Vaikka kehitettäisiin tekniikka CO2 talteenottoon, niin en usko sen olevan kustannustehokasta. Aivan kuten merivedestäkin voidaan tehdä juomakelpoista vettä, mutta silti sitä tehdään hyvin harvassa paikassa isossa mittakaavassa, koska se on niin kallista. Niin kauan kuin meillä on vaihtoehtona tuoda energiaa Pohjoismaista ja tuottaa sitä itse ydinvoimalla & uusiutuvilla en usko turpeen nousevan merkittäväksi osaksi energiantuotantoa. Itse veikkaan, että polttaminen siirtyy entistä enemmän varavoimaksi ja suurimman osan vuodesta sähkö & lämpö tuotetaan ydinvoimalla & uusiutuvilla. Talvella sitten käynnistellään CHP:t, että riittää myös kovalla pakkasella.

Paljon suurempana ongelmana näen Kiina riippuvuuden kuin sähköntuonnin Pohjoismaista. Jos Kiinassa valmistettujen asioiden tuonti loppuisi Suomeen (myös muiden maiden kautta), niin täällä oltaisiin vuoden sisällä ihan huulipyöreänä kun ongelmat olisi "hieman" eriluokkaa kuin mitä on olleet puten energia-aseen seurauksena. Tuon ongelman näen myös paljon todennäköisempänä kuin energiantuonnin loppumisen Pohjosimaista. Kuten sanoin me emme ole emmekä tule olemaan omavaraisia juuri minkään suhteen, jos juomavettä ei lasketa.
 
Me kyllä voisimme olla energian tuotannossa omavarasia, mikäli siirtyisimme turpeen käyttöön (sitä meillä on valtavasti) ja eihän sitä tiedä vaikka joskus niin tapahtuisikin. Kun toi hiilidioksiidin talteenotto saadaan kuntoon. Tekniikka sille on jo hyvin pitkälti olemassa ja ympärimaapalloa asiaa varmasti tutkitaan, koska Itse olen varma, että siihen löydetään toimiva ratkaisu

Erittäin suurella todennäköisyydellä ei tule tapahtumaan. CO2:n talteenottomenetelmissä on yksi erittäin suuri ongelma. Ne tarvitsee pirusti energiaa. Eli niiden käyttö laskee voimalaitosten hyötysuhdetta radikaalisti.

Sitten jos tuo yhdistetään jo johonkin erittäin huonon hyötysuhteen polttoaineeseen, kuten turpeeseen, niin lopputuloksena poltetaan turvetta vain jotta voidaan ottaa talteen ne turpeen poltosta syntyvät päästöt.
 
Ei jossain 10kWh akustossa riitä syklit maksamaan itsensä takaisin, nykyhinnoilla.
Ei riitäkään eikä se ollut pointtini. Jos sellainen järjestelmä kuitenkin olisi, investoinnin tappiollisuus vähenisi seuraavan päivän hintapiikin mukaisella algoritmilla. Akkujärjestelmällähän saadaan parhaimmillaan esimerkiksi reaaliaikainen varavoima, hätävoimakone voi olla paljon pienempi kuin konventionaalisessa varavoimasyötössä, eikä sitä tarvitse välttämättä edes käynnistää jos paneelit pelaavat.

En ole siis eri mieltä siitä, kuulostaako jopa 200€/kWh liian kalliilta perustamiskululta. Sehän kuulostaa semipahalta. Tuhannella syklillä ja yksinkertaistuksen vuoksi oletetulla 100% kokonaishyötysuhteella hintaeron pitäisi olla 20 senttiä, jotta kannattaisi pumpata. Jos säännöllinen hintavaihtelu on noin suuri, keskihinta on niin korkea että tulee halvimmaksi vetää alaleuka pään yli. Myös siirtohinnan jätin huomioimatta, koska oletuksena olisi paneelit ja muuta kivaa eli taloudessa ei muutenkaan makseltaisi täysiä siirtoja. Tähän joku tulee sanomaan että akusto voi kestää enemmän syklejä, johon vastaan että sehän on minun repliikkini. Niitä syklejä ei tule sitä tuhattakaan ennen kuin akusto happanee vanhuuttaan, ellei akustoa hinkata alle kannattavuusrajan olevalla hintaerolla ennenaikaiseen loppuun.
 
:facepalm: Täällä on toimittu kuten on kustannustehokasta. Jos Ruotsista saa halpaa sähköä kannattaa se tietenkin ostaa. Halpa energia parantaa kilpailukykyä ja huokuttelee yrityksiä. Vaikka siirryttäisin pelkkään turpeen polttoon emme olisi omavaraisia, koska ei Suomessa valmisteta niitä komponentteja joita siihen tarvitsemme. Emme tee voimaloiden kaikkia osia, emme raskaankaluston kaikkia osia jne. Olisimme edelleen riippuvaisia ulkomaista. En kyllä usko, että meillä siirrytään isoissa määrin turpeen polttoon. Vaikka kehitettäisiin tekniikka CO2 talteenottoon, niin en usko sen olevan kustannustehokasta. Aivan kuten merivedestäkin voidaan tehdä juomakelpoista vettä, mutta silti sitä tehdään hyvin harvassa paikassa isossa mittakaavassa, koska se on niin kallista. Niin kauan kuin meillä on vaihtoehtona tuoda energiaa Pohjoismaista ja tuottaa sitä itse ydinvoimalla & uusiutuvilla en usko turpeen nousevan merkittäväksi osaksi energiantuotantoa. Itse veikkaan, että polttaminen siirtyy entistä enemmän varavoimaksi ja suurimman osan vuodesta sähkö & lämpö tuotetaan ydinvoimalla & uusiutuvilla. Talvella sitten käynnistellään CHP:t, että riittää myös kovalla pakkasella.

Paljon suurempana ongelmana näen Kiina riippuvuuden kuin sähköntuonnin Pohjoismaista. Jos Kiinassa valmistettujen asioiden tuonti loppuisi Suomeen (myös muiden maiden kautta), niin täällä oltaisiin vuoden sisällä ihan huulipyöreänä kun ongelmat olisi "hieman" eriluokkaa kuin mitä on olleet puten energia-aseen seurauksena. Tuon ongelman näen myös paljon todennäköisempänä kuin energiantuonnin loppumisen Pohjosimaista. Kuten sanoin me emme ole emmekä tule olemaan omavaraisia juuri minkään suhteen, jos juomavettä ei lasketa.
Me ollaan silmät ummessa siirtyneet tuulisähköön huolehtimatta säätövoimasta. Sekä luotetaan aivan liikaa Ruotsin tuontiin, vaikka meillä ei ole siihen päätäntävaltaa.
Se mitä tulevaisuudessa tapahtuu riippuu niistä päätöksistä, jotka olemme vuosikausia ennen tehneet ennen niiden toteutumista.
Jos jotain mitä tarvitaan ei ole ja se pystytään tekemään, se vaan tehdään. Näin se on ennen ollut ja näin tulee olemaan. Kiinaan siirtynyt tuotanto vaikuttaa meidän talouteen
muutenkin valtavasti, mutta pakon edessä sitten viimeistään niitä toimenpiteitä aletaan toteuttaa. Monesti siihen tarvittavista laitteista osa pitää tehdä itse, joten ei ne hetkessä synny,mutta toisivat työtä Suomeen.

Meillä vaikuttaisi olevan se ero, että sä uskot? Ruotista tuonnin pysyvän tai jopa lisääntyvän? mä taas, että se voi myös loppua ja siihenkin pitää varautua. Uskon että Ruotsissakin halutaan lisä energiaa vaativaa teollisuutta ja sieltä ei enää välttämättä meille riitä.
 
Me ollaan silmät ummessa siirtyneet tuulisähköön huolehtimatta säätövoimasta. Sekä luotetaan aivan liikaa Ruotsin tuontiin, vaikka meillä ei ole siihen päätäntävaltaa.
Se mitä tulevaisuudessa tapahtuu riippuu niistä päätöksistä, jotka olemme vuosikausia ennen tehneet ennen niiden toteutumista.
Jos jotain mitä tarvitaan ei ole ja se pystytään tekemään, se vaan tehdään. Näin se on ennen ollut ja näin tulee olemaan. Kiinaan siirtynyt tuotanto vaikuttaa meidän talouteen
muutenkin valtavasti, mutta pakon edessä sitten viimeistään niitä toimenpiteitä aletaan toteuttaa.

Me ollaan oltu tuontisähkön varassa jo 70-luvulta asti, joten en nyt näe mitään tarvetta alkaa sen suhteen panikoimaan. Kuten sanoin Kiina riippuvuus on paljon suurempi riski kuin Pohjoismaista tuotava sähkö. Kiinalla on kuitenkin kaikenlaisia haluja vaikuttaa ympäri maailman, Pohjoismaiden suhteet meillä on aika hyvät, joten en usko sieltä tulevan ongelmia.

Meillä vaikuttaisi olevan se ero, että sä uskot? Ruotista tuonnin pysyvän tai jopa lisääntyvän? mä taas, että se voi myös loppua ja siihenkin pitää varautua. Uskon että Ruotsissakin halutaan lisä energiaa vaativaa teollisuutta ja sieltä ei enää välttämättä meille riitä.

Eiköhän se Ruotsin tuonti vähene kokoajan kun olemme kokoajan lähempänä vuositasolla omavaraisuutta. Lähivuosina jopa tulemme tilanteeseen, että tuotamanne yhtä paljon sähköä kuin kulutamme vuositasolla. Uusiutuvat tuottavat jatkuvasti suuremman osan kuluttamastamme sähköstä. Ruotsin tuontia tullaan käyttämään entistä enemmän säätövoimana tuolle meidän uusiutuvalle. Lisäämällä siirtolinjoja Ruotsiin voimme tasata oman tuotannon vaihtelua tehokkaammin ja toki se lisää myös vikasietoisuutta. Yhden siirtolinjan vioittumisella ei ole enää niin suuri vaikutus kun Aurora linja saadaan käyttöön. Uusiutuvat on tällä hetkellä kuitenkin se kustannustehokkain tapa lisätä tuotantoa ja ainut mihin sijoittajat sijoittavat. Tosin tuulivoiman osalta kovin buumi taitaa alkaa hiipumaan kun sitä on jo valmiina & rakenteilla sen verran paljon. Aurinkovoima taitaa elää jonkinlaista buumia nyt.
 
Me ollaan oltu tuontisähkön varassa jo 70-luvulta asti, joten en nyt näe mitään tarvetta alkaa sen suhteen panikoimaan. Kuten sanoin Kiina riippuvuus on paljon suurempi riski kuin Pohjoismaista tuotava sähkö. Kiinalla on kuitenkin kaikenlaisia haluja vaikuttaa ympäri maailman, Pohjoismaiden suhteet meillä on aika hyvät, joten en usko sieltä tulevan ongelmia.
Me oltiin 80-luvulla yksi maailman rikkaimmista maista asukasta kohden. Emme ole enää ja näin jatkuessa ei mene enää kauan, kun emme pysty edes tekemään talouden sakkauksen takia noita tarvitsemiamme voimaloita. Suhteet on nyt nähty, kuinka nopeasti ne voivat muuttua ja Kiinan toimet voivat hyvinkin heijastua meillekin.

Eiköhän se Ruotsin tuonti vähene kokoajan kun olemme kokoajan lähempänä vuositasolla omavaraisuutta. Lähivuosina jopa tulemme tilanteeseen, että tuotamanne yhtä paljon sähköä kuin kulutamme vuositasolla. Uusiutuvat tuottavat jatkuvasti suuremman osan kuluttamastamme sähköstä. Ruotsin tuontia tullaan käyttämään entistä enemmän säätövoimana tuolle meidän uusiutuvalle. Lisäämällä siirtolinjoja Ruotsiin voimme tasata oman tuotannon vaihtelua tehokkaammin ja toki se lisää myös vikasietoisuutta. Yhden siirtolinjan vioittumisella ei ole enää niin suuri vaikutus kun Aurora linja saadaan käyttöön. Uusiutuvat on tällä hetkellä kuitenkin se kustannustehokkain tapa lisätä tuotantoa ja ainut mihin sijoittajat sijoittavat. Tosin tuulivoiman osalta kovin buumi taitaa alkaa hiipumaan kun sitä on jo valmiina & rakenteilla sen verran paljon. Aurinkovoima taitaa elää jonkinlaista buumia nyt.
Jos olen @rock viestejä oikein tulkinnut tuulivoimalle alkaa jo markkinat olla täynnä, ellemme saa sitä säätövoimaa lisää. Meidän ongelma on ton lisäksi ne tuulettomat
pakkaspäivät ja noiden kahden ongelman hoitoon me se lisävoimala(t) tarvitaan ja sen lisäksi erityislaki tuulettomien pakkaspäivinen varalle, ettei se uuden voimalan hyöty
mene tuulettomilla pakkaspävillä niiden uusien teollisuuslaitosten käyttöön, vaan ne ovat niitä, jotka pysäyttävät tuotantonsa tarvittaessa, eikä kuluttaja palele asunnoissaan sähköä säästäessään.

Nyt ollaan jo nähty päiviä, että noiden linjojen kautta viedään Ruotsista Suomen kautta Ruotsiin sähköä.
 
Nyt ollaan jo nähty päiviä, että noiden linjojen kautta viedään Ruotsista Suomen kautta Ruotsiin sähköä.
Huolesi on kyllä aiheellinen, mutta eikös tuo ole helpottava tilanne? Jos ruotsalaisilla kestää perse tuota niin Suomessakin pitäisi tällöin sähkön olla enintään samoissa. Eikö?
 
Me oltiin 80-luvulla yksi maailman rikkaimmista maista asukasta kohden. Emme ole enää ja näin jatkuessa ei mene enää kauan, kun emme pysty edes tekemään talouden sakkauksen takia noita tarvitsemiamme voimaloita. Suhteet on nyt nähty, kuinka nopeasti ne voivat muuttua ja Kiinan toimet voivat hyvinkin heijastua meillekin.

Jos ne voimalat on taloudellisesti kannattavia tehdä, niin kyllä niihin rahat löytyy. Nyt eivät ole, vaan nostaisivat sitä kuluttajan sähkön hintaa.

Jos olen @rock viestejä oikein tulkinnut tuulivoimalle alkaa jo markkinat olla täynnä, ellemme saa sitä säätövoimaa lisää. Meidän ongelma on ton lisäksi ne tuulettomat
pakkaspäivät ja noiden kahden ongelman hoitoon me se lisävoimala(t) tarvitaan ja sen lisäksi erityislaki tuulettomien pakkaspäivinen varalle, ettei se uuden voimalan hyöty
mene tuulettomilla pakkaspävillä niiden uusien teollisuuslaitosten käyttöön, vaan ne ovat niitä, jotka pysäyttävät tuotantonsa tarvittaessa, eikä kuluttaja palele asunnoissaan sähköä säästäessään.

Nyt ollaan jo nähty päiviä, että noiden linjojen kautta viedään Ruotsista Suomen kautta Ruotsiin sähköä.

No sitä säätövoimaahan meille tulee lisää 800MW Auroalinjan kautta. Kuten sanoin tuulivoiman markkinat on meillä hyytymässä kun sitä on jo niin paljon ja tuulinen keli painaa hinnan niin alas, Tosin joku 3 000MW taitaa olla vielä nykyisten sijoituspäätösten perusteella tulossa lähivuosina lisää. Jos ja kun kulutus kasvaa kannattaa tuulivoimaa rakentaa lisää tulevaisuudessa. Jos saataisiin lisää säätyvää kulutusta, niin silloin olisi lisärakentamiselle olisi enemmän kysyntää. Aurolinja tulee Pohjoiseen, joten se vain parantaa tilannetta, sinne viedään sähköä vain kun meillä sitä on niin paljon ettei sitä voida itse kuluttaa. SE3:lle viedään yleensä silloin kun meillä tuulee paljon. En näe SE3:lle vientiä ongelmana, koska se tarkoittaa meillä hinnan olevan samoissa tai halvempi kuin siellä.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 396
Viestejä
4 489 757
Jäsenet
74 154
Uusin jäsen
Almedin

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom