• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

Saattaa olla, mutta ennuste kaipaa tarkennusta. Mikä taso? Tämän päivän, eilisen, huomisen, 7 päivän keskihinta, 30 päivän keskihinta? Jos läpi varsinaisen talven mennään noin 12 sentin keskihinnalla, ei kuulosta pahalta. Paljonko kalliimpaa on syytä ennustaa kovemman pakkasen ajaksi ja millä perustein?

Rasittavaa... Kirjoitin
Tämä nyt lienee näillä pienillä pakkasilla hintataso, ja pahemmilla pakkasilla kalliimpaa on luvassa.
Ja sen perään perustelut niistä tekijöistä miksi katsoin, että näillä (pienillä) pakkasilla tällä tuotanto- ja siirtoyhteyskapasiteetilla hinta on nyt tuo. Ja sitten lopuksi "julkinen kuulutus"
P.S. Jos siis unohdin jotain isoja kokonaisuuksia niin kommentoikaa ihmeessä ...
jossa pyydetään korjaamaan jos jotain merkittävää unohtui, tai mitä en osannut ottaa huomioon. Myös poikkeavia perusteiluita listaamistani asioista voi esittä.

Eli lue viestini uudestaan ja kommentoi vaikka kohta kohdalta, jos siihen oli jotain järkevää sanottavaa, muuta kuin vain kasa vastakysymyksiä. Väite siis on, jos se ei selvinnyt rivienvälistä: huomisen hintataso heijastelee näillä pikku pakkasilla sitä hintatasoa, joka vähintäänkin keskimääräistä hieman optimaalisemmalla tuotanto- ja siirtoyhteyskapasiteetilla on. Jos huomenna olisi muuten sama tilanne, paitsi että pakkasta olisi koko maassa -10 astetta enemmän, niin kaukolämmön ja sähkön yhteistuotantolaitosten lisääntyvä lämmön ja sähkön tuotanto ei huomisen hintoja ainakaan laskisi, kun huomioidaan sähkölämmityskohteiden lisääntyvä kulutus.
 
Niin. Alkuperäinen kirjoittaja: "Siirtolinjoissa onkin se meidän ongelma, me viemme käytännössä lähes joka päivä Viroon ja se epäsuorasti nostaa hintoja, koska sitä halpaa vettä ja kohtuuhintaista
ydinvoimaa siirretään paremmalla hinnalla eteenpäin.
"
Sinä: "Tässä olet yksiselitteisesti väärässä."

Kuten itse kirjoitin pitkään viestiini, tulkitsin niin että AP näki siirtolinjoissa isoimpana ongelmana nimenomaan Viron siirtolinjan. Tähän itse tartuin. Jos haluat pitää kiinni mielipiteestäsi, että on yksinkertaisesti väärin tuomita (kaikki) siirtolinjat, saat tietysti pitää mielipiteesi. Kuten itse yritin tuoda esiin, ei tuo Viron siirtolinja ole mielestäni mitenkään täysin ongelmaton.

Siinä sanottiin siirtolinjojen olevan se ongelma, johon totesin ettei ole. Jos siinä olisi sanottu Viron siirtolinjojen olevan se ongelma, ei siirtolinjojen yleensä niin sitten asia erikseen, mutta ei siinä niin sanottu. Ei voi kerätä niitä rusinoita.

*/Sarkasmi alkaa Kyllä. Totta. Ei siinä nimenomaisesti sanota että Viron siirtolinjat on ehkä se ongelma (Suomen) siirtolinjoissa, joten eihän tuosta voi edes auttavasti tulkita että alkuperäisen kirjoittajan siirtolinjojen kritiikki kohdistui ehkä juuri Viron siirtolinjaan. */Sarkasmi päättyy.

Täytyy muistaa että "täällä" ei tule ikinä yliarvioida henkilöiden kykyä lukea lausetta, keskustelun edistämiseksi, siten, että siinä otettaisiin rinnalla huomioon mitä siinä koko lauseessa, tai lausetta koskien muuten viestissä, on kirjoitettu; varsinkin jos ollaan jo ns. "tukkanuottasilla", jolloin käytös toki on sinänsä inhimillistä. Toki alkuperäinen kirjoittaja vastaa siitä mitä on kirjoittanut, eli tässä toki edellytetään kirjoittajalta tarkkuuta.

Mutta ennen kaikkea täytyy muistaa että "täällä" ei saa ikinä aliarvioida henkilöiden kykyä väärinymmärtää, tai muuten hyökätä pientäkin kokonaisuudesta irrotettavaa väitettä tai lausetta vastaan ilman, että ottaisi mahdollisesti huomioon mikä se kirjoittajan konteksti ehkä oli.
 
*/Sarkasmi alkaa Kyllä. Totta. Ei siinä nimenomaisesti sanota että Viron siirtolinjat on ehkä se ongelma (Suomen) siirtolinjoissa, joten eihän tuosta voi edes auttavasti tulkita että alkuperäisen kirjoittajan siirtolinjojen kritiikki kohdistui ehkä juuri Viron siirtolinjaan. */Sarkasmi päättyy.

Täytyy muistaa että "täällä" ei tule ikinä yliarvioida henkilöiden kykyä lukea lausetta, keskustelun edistämiseksi, siten, että siinä otettaisiin rinnalla huomioon mitä siinä koko lauseessa, tai lausetta koskien muuten viestissä, on kirjoitettu; varsinkin jos ollaan jo ns. "tukkanuottasilla", jolloin käytös toki on sinänsä inhimillistä. Toki alkuperäinen kirjoittaja vastaa siitä mitä on kirjoittanut, eli tässä toki edellytetään kirjoittajalta tarkkuuta.

Mutta ennen kaikkea täytyy muistaa että "täällä" ei saa ikinä aliarvioida henkilöiden kykyä väärinymmärtää, tai muuten hyökätä pientäkin kokonaisuudesta irrotettavaa väitettä tai lausetta vastaan ilman, että ottaisi mahdollisesti huomioon mikä se kirjoittajan konteksti ehkä oli.

Sanoit, että et enää vastaa, mutta vastasit nyt sitten kuitenkin. Edelleen itse näen siirtolinjat kokonaisuutena. Sieltä ei voi niitä rusinoita poimia. Puhuin siis kokoajan siirtolinjoista kokonaisuutena en pelkästään Viron siirtolinjoista. Kokonaisuutena siirtolinjat on etu meille ja ne laskevat hintaa sekä tarjoavat sitä sähköä silloin kun sitä tarvitaan.
 
Väite siis on, jos se ei selvinnyt rivienvälistä: huomisen hintataso heijastelee näillä pikku pakkasilla sitä hintatasoa, joka vähintäänkin keskimääräistä hieman optimaalisemmalla tuotanto- ja siirtoyhteyskapasiteetilla on.
Näin vaikuttaisi kotimaisen tuotannon osalta olevan. Kysymys on, että ovatko siirtoyhteydet optimaalisessa käytössä (Suomen kannalta) ja erityisesti Ruotsin puolella asiat kunnossa? Nimittäin länsinaapurin hintatasoilla ja tuotannolla on merkittävä vaikutus Suomen aluehintaan.
 
Ei riitä irrottamaan Pohjois-Ruotsin hintatasosta, edelleen maksimit tuodaan sieltä huomenna. Tarttis lisää tuulta joko Pohjanmaalle tai Pohjois-Ruotsiin.
Keski-Eurooppaan se taitaa virrata. Tuotanto on täällä nytkin suurempaa kuin kulutus. Kyllä tuo Saksa pitäisi saada vastuuseen omista virheistään. :D
 
Ahaa, niinpä näkyy. No joka tapauksessa, Saksan kokoluokan maan päätökset vaikuttavat melko suuresti koko Euroopan hintoihin tällä hetkellä, kuten on tiedossa. Siellä tuotetaan käytännössä ainoastaan kallista sähköä.

Isompi osuus siellä tuotannosta on tuuli & aurikovoimaa kuin Suomessa (wikipedian mukaan yhteensä yli 35%), eli kyllä siellä halpaakin sähköä tuotetaan. Tosin tuulivoimaa taitaa aika moni siellä nykyisin vastustaa, joten lisärakentaminen on vastatuulessa.
 
Joo, se on hyvä itse irrottautua ydinvoimasta ja sitten ostaa muista maista ydinvoimaa.
Muutama sananen tästä Saksan ydinvoimavastaisuudesta, lähteenä J.M. Korhosen mainio kirjoitus aiheesta.

Tiheästi asutussa Saksassa ydinonnettomuus on uhka aivan eri tavalla kuin harvaan asutuissa maissa, kuten Suomessa tai Yhdysvalloissa. Yksinomaan viiden kilometrin säteellä Saksaan rakennetuista ydinvoimaloista, alueella joissa väliaikaista oleskeluakin rajoitetaan Suomessa voimakkaasti, asui vuonna 2011 pysyvästi yli 400 000 ihmistä. Koska voimalat tarvitsevat jäähdytysvettä, ne oli pakko sijoittaa jokien varsille ja meren rannoille. Koska joet ja meret ovat olleet ammoisista ajoista saakka tärkeitä kulkuväyliä, myös asutus on keskittynyt niiden lähelle.


Niinpä 20 kilometrin säteellä ydinvoimaloista asuukin noin 7 miljoonaa saksalaista. 16 miljoonaa saksalaista asuu enintään 40 kilometrin päässä ydinvoimalasta, ja 38 miljoonaa – lähes puolet koko kansasta – enintään 80 kilometrin etäisyydellä (Fekete, 2022). (Etäisyyksiä voi verrata esimerkiksi siihen, että Fukushimassa jouduttiin evakuoimaan yli 40 km päässä voimalasta olleita alueita, vaikka suuri osa laskeumasta kulkeutui tuulen mukana merelle.) Vaikka onnettomuus ei edes aiheuttaisi pysyviä haittoja, mikä tahansa evakuointi koskettaisi kymmeniä tai satoja tuhansia.
En puolusta saksalaisten ratkaisua, mutta kirjoituksen perusteella väitän, että heille käy enemmän kuin hyvin se, että satojen tai jopa tuhansien kilometrien päässä Saksasta tuotetaan ydinsähköä ja sitten he ostavat sen. Siirtoyhteyksien parantaminen Keski-Eurooppaan voisi olla se ratkaisu, jolla massiivinen ydinvoiman lisärakentaminen saataisiin Suomessa kannattavaksi. Itse asiassa tämä ei ole omaa höperöintiäni, vaan Petrus Pennasen idea. Jos/kun Ruotsiin rakennetaan uusia reaktoreita, veikkaan, että niistä kaikki tai lähes kaikki rakennetaan Etelä-Ruotsiin, jossa hintataso on muuta maata korkeampi - ja siirto Saksaan helpompaa.
 
Australiassa, jossa ne ovat vieneet markkinoita huippukuormalaitoksilta.
Jotenkin jääny sellanen mielikuva, että noiden akkujen suurin tehtävä on pitää verkko kasassa, eli vastata kuorman muutoksiin nopeasti. Siellä vissiin vähän laiminlyöty verkon kehitystä jne.
 
.

Jos tuosta nyt oikein katselisin niin teslalta olisi Megapackkia saatavana valmiina 1€/W joten sen OL3 30 MW järjestelmä suojan saisi tuosta ostettua hintaan 30 Miljoonaa euroa? Nopeasti laskettuna tuo maksaisi itsensä takaisin parissa vuodessa OL3 jos laskee että saa tehdä 30 MW enemmän sähköä ja sen lisäksi myydä päivällä yön halpoja tunteja.

Edit: taitaa siinä takaisinmaksussa mennä se 4 vuotta kun ei sitä yösähkön myymistä voi tehdä silloin jos OL3 jauhaa täysiä. Toimii vain silloin kun OL3 on vajaateholla tai huollossa.


Edit: tuore uutinen akuista Ausseissa Jättimäinen 1,6 GWh akkuhanke käynnistyi Australiassa – Akut toimittaa Tesla
 
Viimeksi muokattu:
Jos tuosta nyt oikein katselisin niin teslalta olisi Megapackkia saatavana valmiina 1€/W joten sen OL3 30 MW järjestelmä suojan saisi tuosta ostettua hintaan 30 Miljoonaa euroa? Nopeasti laskettuna tuo maksaisi itsensä takaisin parissa vuodessa OL3 jos laskee että saa tehdä 30 MW enemmän sähköä ja sen lisäksi myydä päivällä yön halpoja tunteja.
Edit: taitaa siinä takaisinmaksussa mennä se 4 vuotta kun ei sitä yösähkön myymistä voi tehdä silloin jos OL3 jauhaa täysiä. Toimii vain silloin kun OL3 on vajaateholla tai huollossa.

Kannattaa nyt huomata että järjestelmäsuojan pitää kestää kolme tuntia eli käytännössä sen koon pitäisi olla 90MW:n akusto. TVO:lla on jo oma akusto joka on osa järjestelmäsuojaa, muistaakseni kooltaan hieman alle tuon 90MW. Ja tosiaankin sitä ei voi käyttää muuhun silloin kun OL3:n tarvitsee sitä järjestelmäsuojan osuutta, tulovirta tulee sitten korvauksista mitä TVO:n osakkaat maksavat järjestelmäsuojaan kuulumisesta.
 
Niin toi Teslan 30MW ja ~30M€ akusto on 30MW ja 60MWh eli kestää vaan 2 tuntia, mutta 50% isompi eli ~45M€ akusto pystyisi antamaan 30MW 3 tuntia.

Silti, jos oletetaan että myydyn lisäsähkön tuotto olisi 50€/MW niin kyllähän tuo "maksaisi itsensä takaisin" 45M€/(50€*30*24*365) = 3,4 vuodessa ja kun vielä ylläpitokulut päälle niin vajaassa 4 vuodessa.

Toki jos se puuttuva järjestelmäsuoja saataisiin halvemmin toteutettua muilla keinoin kuin akuilla, niin sitten tietty ei kannata - mutta voi kysyä miksi ei tehdä...
 
Jos sähkö loppuu maassa ja sähkökatkoja tulee, niin ei kaukolämpökään siirry silloin. Tässä on nyt vielä aika pienet tuotannon poisjäämiset, mutta jos jatkossa enemmän, niin kiertävät sähkökatkot voivat realisoitua.



Ay-liike kiristää lakkoruuvia: sähköntuotanto katkeaa useissa voimalaitoksissa vuorokaudeksi
 
Hallitus tuskin tulee sallimaan kaukolämmön katkeamista, se voi nimittäin helposti johtaa ihmishenkien menetyksiin. Keinot kyllä löytyy pakottaa voimalaitokset takaisin toimintaan, viime kädessä vaikka hätätilan julistamisella.

Sähkön hintaan tuo kyllä tulee vaikuttamaan, eli sitten pääsee kaikki pörssisähkön asiakkaat osallistumaan työtaisteluun.
 
Viimeksi muokattu:
Hallitus tuskin tulee sallimaan kaukolämmön katkeamista, se voi nimittäin helposti johtaa ihmishenkien menetyksiin. Keinot kyllä löytyy pakottaa voimalaitokset takaisin toimintaan, viime kädessä vaikka hätätilan julistamisella.

Sähkön hintaan tuo kyllä tulee vaikuttamaan, eli sitten pääsee kaikki pörssisähkön asiakkaat osallistumaan työtaisteluun.
Eikai niitä tuossa oltu ees katkaisemassa juurikin sen takia että se saattaa aiheuttaa ihmisille suuriakin ongelmia
 
Eikai niitä tuossa oltu ees katkaisemassa juurikin sen takia että se saattaa aiheuttaa ihmisille suuriakin ongelmia

Ei oltu katkaisemassa tällä kertaa, mutta laajemmat sähkökatkot ilman muuta vaikuttaisi myös kaukolämmön jakeluun. Eikä sitä tiedä mihin tämän vielä eskaloituu, tämä on vasta ensimmäinen sähköverkkoon kohdistuva lakkotoimi.
 
Minua sinänsä vähän ihmetyttää tuo uutisointi kun annetaan ymmärtää että AY:n päätöksellä "laitosten turbiinit kytketään irti verkosta". Antaako lakko-oikeus muka mahdollisuuden tällaiseen? Olettaisin että se olisi kuitenkin loppukädessä laitosten omistajien päätös kytketäänkö turbiinit irti..

Vai onko tuossa kyse siitä että laitosten turbiinien käytöstä vastaavat työntekijät menevät lakkoon ja AY olettaa että niitä ei voida ajaa rikkuri- tai esimiesvoimin, josta syystä ne käytännössä joudutaan kytkemään pois?
 
Voisitte keskittyä ketjun aiheeseen ja siirtyä keskustelemaan työmarkkinapolitiikasta ym. johonkin muualle.
 
Muutama sananen tästä Saksan ydinvoimavastaisuudesta, lähteenä J.M. Korhosen mainio kirjoitus aiheesta.


En puolusta saksalaisten ratkaisua, mutta kirjoituksen perusteella väitän, että heille käy enemmän kuin hyvin se, että satojen tai jopa tuhansien kilometrien päässä Saksasta tuotetaan ydinsähköä ja sitten he ostavat sen. Siirtoyhteyksien parantaminen Keski-Eurooppaan voisi olla se ratkaisu, jolla massiivinen ydinvoiman lisärakentaminen saataisiin Suomessa kannattavaksi. Itse asiassa tämä ei ole omaa höperöintiäni, vaan Petrus Pennasen idea. Jos/kun Ruotsiin rakennetaan uusia reaktoreita, veikkaan, että niistä kaikki tai lähes kaikki rakennetaan Etelä-Ruotsiin, jossa hintataso on muuta maata korkeampi - ja siirto Saksaan helpompaa.
Hesarin jutussa kerrotaan Berliinissä asuvista italialaiskaveruksista, jotka lämmittävät kerrostaloasuntoaan hiilikamiinoilla. Jutun jälkeen on hieman helpompi ymmärtää, miksi EU on suunnitellut vaativansa energialuokan parantamista vaikka pakkoremontin uhalla ja samalla myös helppo nähdä, miksi maakaasu nähdään Saksassa "puhtaana" energiana - kaikki kun on suhteellista. Ennustan, että Saksassa sähkönkulutus tulee talvisin runsaasti kasvamaan, kun näitä hiilikamiinoja uusitaan ilmalämpöpumpuiksi - ellei Saksa sitten vahvemman oikeudella venkuloi itseään irti ilmastovaatimuksista. Puolassa lienee samaa kehitystä jo ilmanlaatusyistä, siellä kun ilmanlaatu ilmeisesti on ajoittain Euroopan surkein juuri tämän hiilen pienpolton takia.
 

Nord Pool logo
Energiavirasto tutkii, ( 19/5 2023 YLE uutinen ) onko Vattenfall keinotekoisesti yrittänyt nostaa sähkön markkinahintaa.

Sähkön tarjontaa vähentämällä energiayhtiö voi helposti keinotekoisesti nostaa markkinahintaa. Näin sähköntuottajat saavat myymästään sähköstä enemmän rahaa. Yksinkertaista ja ilmeisen helposti myös toteutettavissa.


Mitä on tapahtunut ?

Vattenfall on useina ajankohtina ostanut markkinoilta vähemmän sähköä kuin se olisi tarvinnut, tai VF on tarjonnut markkinoille vähemmän sähköä kuin se olisi voinut tarjota. Vattenfallin toiminta on ollut jatkuvaa.

Tämä on luonnollisesti johtanut epäilykseen hintamanipuloinnista.

Vattenfall ilmoitti itse Energiavirastolle kyseessä olevan virheen.

Ilmoituksellaan Vattenfallin johto luonnollisesti yrittää näppärästi pestä kätensä mahdollisesta manipulointisyytteestä. Tehty virhe ei poista vastuuta hintamanipulaatiosta.

Mitä sitten on voinut olla hinnoitteluvirheen takana ?

Mielestäni outo juttu, enkä ole tuohon löytänyt vastausta, enkä myöskään jo keväällä Energiaviraston käynnistämän tutkimuksen tuloksia. Tutkimus sinänsä ei ole vaikeaa, kun tutkijoilla analytiikka on toimenkuvassa ja työkalut satavarmasti kunnossa.

Valtio omistaa noin 51 prosenttia Fortumin osakkeista.
Vattenfallin omistaa Ruotsin valtio.
Saksan valtio omistaa Uniperista n. 98,5 prosenttia.


” Energiavirasto on VALTION lupa- ja valvontaviranomainen, joka valvoo ja edistää sähkö- ja kaasumarkkinoiden toimintaa, päästöjen vähentämistä, energiatehokkuutta sekä uusiutuvan energian käyttöä.

Toimeenpanemme suomalaista ja eurooppalaista energia- ja ilmastopolitiikkaa. Tavoitteemme on edistää ilmastotavoitteiden kustannustehokasta toteutumista sekä energiamarkkinoiden tehokasta toimintaa. ” – Valtion energiaviraston kotisivulta.

Valtion viraston virkamiehet suorittavat valtioiden omistamien yhtiöiden valvontaa, ohjausta ja seurantaa.

Valtion osaavaa tarkastustoimintaa ?

Ruotsissa epäillään myös kolmen suuren toimijan hintamanipulaatiota. Epäilysten kohteena yllättäen Fortum, Uniper ja Vattenfall.

JK. Sveitsissä, jossa ollaan rahasta erinomaisen tarkkoja, ei ole hypätty Nordpoolin markkinakelkkaan.

Sveitsissä ydin- ja vesivoimaa johdetaan ”yhteisölaitoksina”. Sähkön hintasopimukset Sveitsissä ovat pitkäaikaisia ja sähkön hinnat on sidottu tuotannon kustannuksiin.

Viime vuosina Eurooppaa ravistellut sähkön hintasokki menikin Sveitsissä kokonaan ohi suun ja yllättäen Sveitsin inflaatio on ylivoimaisesti alhaisin koko Euroopassa.

Ydinvoiman lisääntyessä lähivuosina saattaisi Sveitsin malli olla sopiva pohjoismaiden talouksille, sekä myös yrityksille hyvä.

Koetun hinnoittelun epävakauden ja arvaamattomuuden perustella Nordpoolin ’ markkina ’ hinnoittelu näyttää olevan ainakin varmasti epävarmaa. Hintojen manipulointi ilman aitoa kilpailua on myös ilmeisen helppoa, hankalaa todentaa ja lisäksi paikalliset poliittiset päätökset valuvat koko alueen sähkönkäyttäjien mieliharmiksi

Esim. Saksan ja Ruotsin ydinvoiman alasajon vaikutukset.

Muoks. Kommentteihin lisätty tietoa Sveitsin energiamarkkinoista. 13:45



Lähdetietoja :

Energimyndighet: Vattenfall kan ha manipulerat marknadspriset | SVT Nyheter

Elpriset kan ha manipulerats även i Sverige | SVT Nyheter

Elpriset manipuleras sannolikt också i Sverige – Arbetsvärlden

Energian tuotanto

Ihan hyviä mietteitä artikkelissa.
 
Muuten hyvä kirjoitus, mutta Sveitsin systeemiä en haikailisi.

Swissgridin mukaan:
A household with an annual consumption of 4,500 kilowatt hours (kWh) – 5-room flat with electric hob and tumble dryer (no electric boiler) – will pay on average approx. 30,49 cents per kWh of electricity in 2024. Energy accounts for around 50 percent, transport and distribution around 37 percent, and together the various fees account for around 9 percent of the electricity price.

Sveitsiläiset maksavat siis n. 15 snt/kWh energiasta, mitä ei voi millään muotoa pitää halpana hintana.
 
Käytännön kysymys tuulivoiman ennuste-epävarmuuksien vaikutuksista sähkömarkkinoilla:

Tällä viikolla tuulivoiman tuotantoennusteet eivät ole olleet kaikin osin onnistuneita. Alla Fingridin ennuste/tuotantokäyrät:
Screenshot at 2023-12-09 23-02-11.png

7.12 tuulivoimantuotanto ei kasvanutkaan ennakoidusti vaan tuntitehot (musta) laahasivat jopa 1000 MW seuraavan päivän ennusteen (vihreä) perässä. Tänään on pistetty vielä paremmaksi ja toteuma laahaa nytkin yli 1400 MW pakkasella: tuotanto 852 MW, ennuste 2296 MW.

Markkinoille on siis myyty enemmän tuulienergiaa kuin propellit tuottavat. Miten tämä vaje käytännössä katetaan ja kuka sen maksaa?

Ainakin intraday-markkinalla on ollut tänään liikettä mutta ei niin paljon kuin vajaus näyttäisi olevan
Screenshot at 2023-12-09 23-11-57.png
Keskihinnat näyttävät melko maltillisilta mutta maksimihinnat on alkuillasta vähän kohonneet.
Mitä nämä (X)- ja (I)-rivit tarkalleen on?

Regulating power -markkinalla on myös ollut eloa:
Screenshot at 2023-12-09 23-09-46.png
Volyymit on olleet jopa 600-800 MW ja hinnatkin on kohonneet rapsakkaan 1500 €/MWh.

Näyttäisi siltä, että joku saa tästä vajauksesta tuntuvan laskun.
 
On hyvä huomata, että Fingridin ennusteen perusteella ei kukaan myy tuulivoimaa markkinoille. Toki se varmasti on samansuuntainen tuulivoiman tuottajien ennusteiden kanssa, ja siihenhän nuo ID- ja säätösähkökauppojen volyymitkin viittaavat.

Käytännössä tuollaisessa tilanteessa tuulivoiman tuottajat (ne jotka ovat ennustaneet tuotantonsa pieleen) maksavat ylimääräistä ja saamapuolella on varmaan etupäässä vesivoiman tuottajia.
 
Aika merkittävä ero ennusteeseen, voisikohan olla lavat jäätynyt tms. Pohjois-Pohjanmaan suunnalla? Perämerellähän on Ilmatieteenlaitos laittanut jäätämisvaroitukset päälle.
 
Markkinoille on siis myyty enemmän tuulienergiaa kuin propellit tuottavat. Miten tämä vaje käytännössä katetaan ja kuka sen maksaa?

Tällä kertaa näyttäisi että Fingrid on ostanut säätösähköä. Jälkeenpäin selvitetään keneltä puuttui tuotanto, tai kuka käytti liikaa sähköä, ja Fingrid lähettää lasku perään.

Ainakin intraday-markkinalla on ollut tänään liikettä mutta ei niin paljon kuin vajaus näyttäisi olevan
Screenshot at 2023-12-09 23-11-57.png
Keskihinnat näyttävät melko maltillisilta mutta maksimihinnat on alkuillasta vähän kohonneet.
Mitä nämä (X)- ja (I)-rivit tarkalleen on?

Jostain luin että Suomessa intraday aukiolo on laajempi kuin muualla, I rivit ovat kaupat tehty silloin kuin intradayn on ollut muualla kiinni, eli ainoa mahdollinen kauppakumppani on ollut Suomen sisällä?

Regulating power -markkinalla on myös ollut eloa:
Screenshot at 2023-12-09 23-09-46.png
Volyymit on olleet jopa 600-800 MW ja hinnatkin on kohonneet rapsakkaan 1500 €/MWh.

Näyttäisi siltä, että joku saa tästä vajauksesta tuntuvan laskun.

Voisi päätellä tuulivoimaennusteen ja toteutuneen perusteella että iso osa tästä menee tuulivoiman maksettavaksi.
 
Ja muutenkin mielenkiintoista että vain yksi tuulivoimapuisto on ilmoittanut jäätymistä. Ja olikohan se tämä sama Pjelax jolla oli jotain tietoliikenne ongelmia aiemmin? Onkohan iskenyt muihinkin?

Laiskasti tiedotettu, sääntöjen mukaan pitäisi ilmoittaa tunnin sisällä. Aika moni tuotantolaitos muuten ei ilmoittanut tunnin sisällä siitä että lakot pysäyttää tuotannon. Siitä voi vielä tulla jälkipyykkiä.
 
Lund on taas vaihteeksi riehunut taskulaskimen kanssa. Jos nyt täysin hypoteettisesti asiaa tarkastellaan niin jollakin tehomäärällä X kyllä voitaisiin asettaa nykyisillä markkinamekanismeilla kova katto sähkön hinnalle, tilanteessa kuin tilanteessa, mutta en jaksa uskoa että tuo sijoitettu 2 miljardia edes riittäisi siihen tarvittavaan tehomäärään. Oma arvio on tupakkiaskinkansilaskennalla 3-4 miljardia että saataisiin edes se hypotettiinen tehomäärä. Sitten tulisi vielä kysymys polttoaineesta, tämähän sitten käytännössä kertoisi että mihin kohtaan se kova katto asettuisi. Olisiko se 30snt/kWh vai 50snt/kWh tai jopa korkeampi. Ja sitten jonkun pitäisi vielä kyetä sijoittamaan se 3-4MRD tähän hassutteluun.

Se että nykyjärjestelyllä se hinta piikittää noiden rajojen yli muutamia kertoja vuodessa muutamalla tunnilla on paljon pienempi paha kuin tämmöiset aggregaattiratkaisut.
 
Ei tule proffan pähkähullu idea lentämään. Se olisi jo tehty pienemmässä mittakaavassa, jos kannattaisi. Muutenkin tuo kaveri päästelee suustaan aika outoja juttuja, jotka toki lehdistö mielellään laittaa lehtiin.
 
Jos näille yksittäisille kalliille tunneille/päiville halutaan tehdä jotakin, niin minulla olisi voimaloiden rakentamista huomattavasti edullisempi vaihtoehto näin Kinectin innoittamana:

- Valtio määrittää halutun tason, jonka yli sähkön hinta ei saa nousta
- Valtio tarjoaa sähköpörssissä riittävästi kapasiteettia, jotta hinta ei nouse tuon tavoitetason yli (valtion ei tarvitse todellisuudessa olla kykenevä tuottamaan yhtään megawattia sähköä)
- Jos tarjous menee läpi, valtio ostaa tarvittavan kapasiteetin säätösähkömarkkinoilta

Mielestäni on keksimällä keksitty ongelma, johon ei tarvitsisi puuttua, mutta ehdotukseni lienee paljon edullisempi kuin proffan.
 
Jos näille yksittäisille kalliille tunneille/päiville halutaan tehdä jotakin, niin minulla olisi voimaloiden rakentamista huomattavasti edullisempi vaihtoehto näin Kinectin innoittamana:

- Valtio määrittää halutun tason, jonka yli sähkön hinta ei saa nousta
- Valtio tarjoaa sähköpörssissä riittävästi kapasiteettia, jotta hinta ei nouse tuon tavoitetason yli (valtion ei tarvitse todellisuudessa olla kykenevä tuottamaan yhtään megawattia sähköä)
- Jos tarjous menee läpi, valtio ostaa tarvittavan kapasiteetin säätösähkömarkkinoilta

Mielestäni on keksimällä keksitty ongelma, johon ei tarvitsisi puuttua, mutta ehdotukseni lienee paljon edullisempi kuin proffan.
Korkeat hinnat johtuvat siitä, että sähköstä on niukkuutta. Ei siihen oikein mitkään vippaskonstit auta vaan tarvitaan joko lisää tuotantokapasiteettia tai kulutusta on leikattava jonkinlaisella pakolla.

Katsoinpa kuluvan vuoden datasta paljonko korkeita hintoja on esiintynyt tänä vuonna, lähimpään euroon pyöristettynä:
  • >500 €/MWh: 5 h (0,06%) (21.8 ja 21.11)
  • >400 €/MWh: 12 h (0,14%) (21-22.8 ja 21.11)
  • >300 €/MWh: 24 h (0,29%)
  • >250 €/MWh: 56 h (0,68%)
  • >200 €/MWh: 123 h (1,5%)
  • >150 €/MWh: 480 h (5,8%)
  • >100 €/MWh: 1662 h (20%)
Tätä vuotta on kulunut 8280 h, jolla %-osuudet on laskettu. Joulukuu on vielä kesken, joten kalliita tunteja voi tulla lisääkin.

Jos näille jotain rupeaisi tekemään lisäkapasiteetin kautta, niin pitäisi päästä mielellään ~250€/MWh tuotantokustannukseen ja silloinkaan kapasiteetille ei olisi käyttöä kuin alle sata tuntia vuodessa. Lyhyillä markkinoilla käyttöä voisi olla enemmänkin.
 
Mitähän energiantuotantomuotoa siellä oikein kannatetaan? :lol:
Saksa suunnittelee vaihtavansa maakaasun vetyy. Enään pitäisi keksiä mistä sitä vetyä oikeasti saa. Vihreitä ei pitäisi päästää lähellekään kun energia asioita päätetään. Ideologia ei pakkasella paljon lämmitä. 3/4 Saksan energiasta on fossiilista joten paljon on tekemättä, ainostaan ydinvoimalat on suljettu.
 
Korkeat hinnat johtuvat siitä, että sähköstä on niukkuutta. Ei siihen oikein mitkään vippaskonstit auta vaan tarvitaan joko lisää tuotantokapasiteettia tai kulutusta on leikattava jonkinlaisella pakolla.
Niinpä. Jos korkeat hinnat leikataan pois lakisääteisesti ja kompensoidaan verovaroin vasta intradayssa tai jätetään kokonaan kompensoimatta, niin milläs löytyy enää kulutusjoustoa? Jatkossa sähköpulariskiä selviteltäisiin intraday-markkinassa, kun ei joustoa kannata day-ahead markkinaan tarjota. Riskit kasvavat.

Katsoinpa kuluvan vuoden datasta paljonko korkeita hintoja on esiintynyt tänä vuonna
Oliko nämä alvittomia hintoja?
 
Jos näille yksittäisille kalliille tunneille/päiville halutaan tehdä jotakin, niin minulla olisi voimaloiden rakentamista huomattavasti edullisempi vaihtoehto näin Kinectin innoittamana:

- Valtio määrittää halutun tason, jonka yli sähkön hinta ei saa nousta
- Valtio tarjoaa sähköpörssissä riittävästi kapasiteettia, jotta hinta ei nouse tuon tavoitetason yli (valtion ei tarvitse todellisuudessa olla kykenevä tuottamaan yhtään megawattia sähköä)
- Jos tarjous menee läpi, valtio ostaa tarvittavan kapasiteetin säätösähkömarkkinoilta

Mielestäni on keksimällä keksitty ongelma, johon ei tarvitsisi puuttua, mutta ehdotukseni lienee paljon edullisempi kuin proffan.

Sähkönsiirrolle on määrätty maksimituotto. Siinä mielessä tuntuukin hieman oudolta, että sähköntuottajien "voitto" voi vaihdella jopa satoja prosentteja ja vielä niin, että tuottajat voivat itse vedättää hintaa ylöspäin...
 

Jokaisen tuulivoimaa väheksyvän pitäisi tutustua tuolta näkyvään tuotantojakaumaan. Nytkin vaikka on vähätuulista koko pohjoismaiden (pl. islanti) + baltian alueella, tuulivoima puskee 4 OL3 verran tehoa verkkoon. Ilman tuulivoimaa millähän tuokin sähkö tehtäisiin?
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 274
Viestejä
4 487 361
Jäsenet
74 128
Uusin jäsen
semantic

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom