• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

Miten tuo meri-pori voi olla noin paska? Mikähän sen pisin yhtäjaksoinen ajopätkä ollut sen jälkeen kun joutui tehoreservistä pois?
Paljon tuollaista voimalaa yksinkertaisemmistakin laitteista ole vuosien varrella huomannut, että laitteen seisottaminen aiheuttaa sen, että käyttöönoton jälkeen tulee hyvin helposti vikoja. ja kun ne on korjattu, niin sitten taas toimii pitkäänkin, kunhan ei välillä pidetä taukoa..

Ei se ole siis paska, vaan täysin normaalisti toimiva kohtuu mutkikas laitteisto..
 
Paljon tuollaista voimalaa yksinkertaisemmistakin laitteista ole vuosien varrella huomannut, että laitteen seisottaminen aiheuttaa sen, että käyttöönoton jälkeen tulee hyvin helposti vikoja. ja kun ne on korjattu, niin sitten taas toimii pitkäänkin, kunhan ei välillä pidetä taukoa..

Ei se ole siis paska, vaan täysin normaalisti toimiva kohtuu mutkikas laitteisto..
Eikös sitä ole huollettu vaikka kuinka paljon sen jälkeen kun sitä ei huolittu enää tehoreserviin? Ja olisikohan tuo romu pysynyt päälläkään jos sitä olisi joskus tehoreservistä tarvittu.
 
Eikös sitä ole huollettu vaikka kuinka paljon sen jälkeen kun sitä ei huolittu enää tehoreserviin? Ja olisikohan tuo romu pysynyt päälläkään jos sitä olisi joskus tehoreservistä tarvittu.
Minustakin vähän outoa, ettei noita herkisteltäsi välillä. Venttiilit pumput jne. kyllä voivat jumiutua käytön puutteesta, mutta ammattilaiset kyllä noi ongelmat tiedostavat.
Vai pitääkö tossakin säästää.
 
Kommentoin tekstejäsi puhtaasti sen perusteella, mitä tänne kirjoitat. Ja teksteistäsi voi helposti todeta, ettet ymmärrä sijoittamisesta tai sähköpörssistä tai markkintaloudesta juuri mitään. Eikä siinä ole sinänsä mitään pahaa, vaan siinä että toistat samoja väärinkäsityksiä vaikka väitteesi on loputtoman monta kertaa ammuttu alas. Se on myös aika epäasiallista muita keskustelijoita kohtaan. Koko ketjuhan on muutoinkin näivettynyt tietokonerikki vs muut -väittelyksi.
Vastaanpa nyt vielä tähänkin erikseen (ed. lisäksi). Kun on asiaakin mukana. Sä itse jaksat jauhaa eli jos katselet... niin viestejäsi riittää...
Turhaan sä minun tietojani epäilet.
Mutta se asia:
"
-Vaasan Sähkö Oy ja Helen Oy. Yhtiöiden hinnanmuutosmenettelyt eivät ole sinänsä poikenneet alan yleisestä käytännöstä, vaan monet muutkin sähkönmyyjät tekivät vastaavanlaisia ja osin suurempiakin hinnankorotuksia syksyllä 2022. Kuluttaja-asiamies on selvittänyt hinnankorotuksia ja muita menettelytapoja usean sähköyhtiön kanssa ja osa vireillä olevista asioista on vielä kesken. Se, että nämä yhtiöt on esimerkkitapauksina valittu markkinaoikeushakemuksen vastapuoliksi, perustuu erityisesti tarpeeseen saada ennakkoratkaisuja joihinkin hinnankorotuksissa käytettyihin menettelytapoihin.

Sekä sähkömarkkinalain sopimusehtojen muuttamista koskevassa säännöksessä että kuluttajansuojalain kohtuuttomia sopimusehtoja koskevassa säännöksessä on asetettu rajoituksia sille, miten olennaisia muutoksia sähkönmyyjä voi pitkäkestoiseen sopimukseen yksipuolisesti tehdä. Suomessa ei kuitenkaan ole ollut tuomioistuimen ennakkoratkaisuja siitä, kuinka paljon toistaiseksi voimassa olevien sähkönmyyntisopimusten hintoja voi kerralla korottaa, ilman että kyseessä on olennainen muutos
."

-Tosta kyllä käy selkeästi esiin, ettei kuluttajansuojaviranomaisenkaan mielestä ole menetelty niinkuin pitäisi.
Ehkäpä tollakin on osuutensa, ettei ainakaan vielä ole menty viimevuotisiin (34c Helen) toistaiseksi voimassa oleviin sähkön hintoihin.
 
Turhaan sä minun tietojani epäilet.

Ei tarvitse epäillä kun lukee viestejä, niin aika selvä homma. Joko et ymmärrä tai et halua ymmärtää.

Mutta se asia:
"
-Vaasan Sähkö Oy ja Helen Oy. Yhtiöiden hinnanmuutosmenettelyt eivät ole sinänsä poikenneet alan yleisestä käytännöstä, vaan monet muutkin sähkönmyyjät tekivät vastaavanlaisia ja osin suurempiakin hinnankorotuksia syksyllä 2022. Kuluttaja-asiamies on selvittänyt hinnankorotuksia ja muita menettelytapoja usean sähköyhtiön kanssa ja osa vireillä olevista asioista on vielä kesken. Se, että nämä yhtiöt on esimerkkitapauksina valittu markkinaoikeushakemuksen vastapuoliksi, perustuu erityisesti tarpeeseen saada ennakkoratkaisuja joihinkin hinnankorotuksissa käytettyihin menettelytapoihin.

Sekä sähkömarkkinalain sopimusehtojen muuttamista koskevassa säännöksessä että kuluttajansuojalain kohtuuttomia sopimusehtoja koskevassa säännöksessä on asetettu rajoituksia sille, miten olennaisia muutoksia sähkönmyyjä voi pitkäkestoiseen sopimukseen yksipuolisesti tehdä. Suomessa ei kuitenkaan ole ollut tuomioistuimen ennakkoratkaisuja siitä, kuinka paljon toistaiseksi voimassa olevien sähkönmyyntisopimusten hintoja voi kerralla korottaa, ilman että kyseessä on olennainen muutos
."

-Tosta kyllä käy selkeästi esiin, ettei kuluttajansuojaviranomaisenkaan mielestä ole menetelty niinkuin pitäisi.
Ehkäpä tollakin on osuutensa, ettei ainakaan vielä ole menty viimevuotisiin (34c Helen) toistaiseksi voimassa oleviin sähkön hintoihin.

Eiköhän siinä käy ihan samoin kuin sen kuluttajariitalautakunnan päättömän päätöksen kanssa. Eli mikään ei muutu. Toistaiseksi voimassa oleva on kuten nimikin sanoo toistaiseksi voimassa, jos haluaa ettei muutu kesken sopimuskauden ottaa määräaikaisen. Noihin 34snt/kWh hintoihin ei olla palattu kun markkinoilla hinta on laskenut. Edelleen se puten energia-ase sotki markkinat viime vuonna ja siksi hinnat oli mitä oli.
 
(Siirto oikeaan ketjuun)

Eikös tuossa nyt varata voimalaitos toimittamaan sähköä kaupallisin perustein talvikuukausina ja tukemaan Suomen sähköverkkoa sen sijaan, että se poistuu markkinoilta?


edit:

"Tulevina talvikuukausina Meri-Porin voimalaitos toimii kaupallisesti ja osaltaan tukee toimitusvarmuutta pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla. "

" Meri-Porin tuotantovarauksella voimme vastata turvallisuusympäristön merkittävään muutokseen ja varautua maahamme kohdistuviin, laajamittaisiin hybridiuhkiin. Sopimuksella varmistamme, että Suomessa on lähivuosina käytettävissä merkittävä sähköntuotannon kapasiteetti kaikkein vakavimpien kriisi- ja häiriötilanteiden varalta. Hintapiikkien tasoittamiseen tuotantovarausta ei käytetä” "



Eli nimenomaan tämä talven verran Meri-Pori ajaa kaupallisesti, tai olisi ajanut mutta nythän meni rikki.

Talven jälkeen kun HVK sopimus astuu voimaan tämä osa pätee: "Hintapiikkien tasoittamiseen tuotantovarausta ei käytetä".

Itse tulkitsen asian niin että ensi talvena Meri-Pori ei käy ellei valtioneuvosto/eduskunta päättää että nyt on kriisitilanne päällä, ja hultovarmuuskeskuksen varastot saa avata.
 
Eiväthän vain tuottajat kerää näillä korkeilla hinnoilla jonkinlaista solidaarisuuskolehtia Kinect Energylle? Muut tuottajat haluavat näin "auttaa miestä mäessä" ja ajattelevat, että sama tilanne voisi sattua kenelle tahansa myyjälle. Tämä olisi hyvin helppo uskoa.
 
Eiväthän vain tuottajat kerää näillä korkeilla hinnoilla jonkinlaista solidaarisuuskolehtia Kinect Energylle? Muut tuottajat haluavat näin "auttaa miestä mäessä" ja ajattelevat, että sama tilanne voisi sattua kenelle tahansa myyjälle. Tämä olisi hyvin helppo uskoa.
Siirrys nyt oikeasti tänne

Niin ei tarvitse tätä ketjua jatkovasti paskoa näillä "mukahauskoilla" salaliittopohdinnoilla.
 
Viimeksi muokattu:
Tulkitsenko UMM-sivua oikein että OL3 oltaisiin ajamassa vihdoin täydellä teholla 6.12. klo 23 - 14.12. klo 23? :) Liittyy johonkin testaukseen?
 
6.12.2023 23:00 - 14.12.2023 23:00 ajetaan täydellä 1600MW höngällä, " guarantee test." Siitä eteenpäin taas vähennetään tehoja 30MW:llä, 1570MW:hen.
Ja jos joku ei vielä tiedä mistä tuo jatkuva 30MW tehorajoitus johtuu: "Teollisuuden Voima arvioi väärin voimalaitoksen omakäyttösähkön tarpeen. Tästä syystä laitoksen järjestelmäsuoja jäi liian pieneksi ja laitos ei näin ollen voi ajaa maksimiteholla. "
 
6.12.2023 23:00 - 14.12.2023 23:00 ajetaan täydellä 1600MW höngällä, " guarantee test." Siitä eteenpäin taas vähennetään tehoja 30MW:llä, 1570MW:hen.
Ja jos joku ei vielä tiedä mistä tuo jatkuva 30MW tehorajoitus johtuu: "Teollisuuden Voima arvioi väärin voimalaitoksen omakäyttösähkön tarpeen. Tästä syystä laitoksen järjestelmäsuoja jäi liian pieneksi ja laitos ei näin ollen voi ajaa maksimiteholla. "
Olisikohan tuo ratkaistavissa oleva ongelma. Kotitalouksien mukavuuslattialämmityksiä tappokytkimen päähän ja rahallinen korvaus siitä jos sähköt menee alas. Tai mitä tahansa muuta kuormaa ja TVO maksaa mahdolliset vahingot. Liittyminen reserviin vapaaehtoista. Uskon että olisi win-win, mutta taipuuko tekniikka tähän.
 
Olisikohan tuo ratkaistavissa oleva ongelma. Kotitalouksien mukavuuslattialämmityksiä tappokytkimen päähän ja rahallinen korvaus siitä jos sähköt menee alas. Tai mitä tahansa muuta kuormaa ja TVO maksaa mahdolliset vahingot. Liittyminen reserviin vapaaehtoista. Uskon että olisi win-win, mutta taipuuko tekniikka tähän.

No ei kyllä kotitaloudet ihan helposti kerrytä 30MW kuormaa, lisäksi nuo järjestelmäsuojan päässä olevat toimijat on käytännössä sellaisten yhteyksien päässä että kuorma saadaan alas todella nopeasti. Maksaisi ihan älyttömästi näperrellä vastaavat yhteydet kotitalouksiin. Sekin pitää järjestelmäsuojasta ymmärtää että jos ollaan sen piirissä niin se kuorma pitää olla sitten käytössä 24/7 ja sillä tehollakin vielä mitä on luvattu JA se pitää pystyä sulkemaan siinä tarvittavassa ikkunassa.
 
10 000 autoa V2G @ 3.6kW. Tuohon pooliin liittymällä autoja tuhansia autoja mielivaltaiseen vuorokauden aikaan tahansa laturin päässä valmiina syöttämään.
 
10 000 autoa V2G @ 3.6kW. Tuohon pooliin liittymällä autoja tuhansia autoja mielivaltaiseen vuorokauden aikaan tahansa laturin päässä valmiina syöttämään.

Kukahan takaa, että niitä on vähintään se 10 000 kytkettynä 24/7, joista voidaan sitä sähköä ottaa? Varmaan helpompi teollisuuden kanssa sopia, että he tiputtavat heti sen 30 MW kun ohjaussignaali tulee. Kuten edellä jo todettiin, niin tuskin olisi ihan halpa toteuttaa kymmeniin tuhansiin kotitalouksiin tuollainen ohjaus.
 
Kukahan takaa, että niitä on vähintään se 10 000 kytkettynä 24/7, joista voidaan sitä sähköä ottaa? Varmaan helpompi teollisuuden kanssa sopia, että he tiputtavat heti sen 30 MW kun ohjaussignaali tulee. Kuten edellä jo todettiin, niin tuskin olisi ihan halpa toteuttaa kymmeniin tuhansiin kotitalouksiin tuollainen ohjaus.
Tämä kuuluu niihin ideoihin jotka eivät ole välittömästi realistisia ja jotka haukutaan aluksi suohon. Mutuni on kuitenkin se, että tulevaisuudessa tällaisia järjestelyjä on käytössä kun tajutaan ettei se lopulta niin vaikeaa ollutkaan eikä energiasta tullutkaan vielä ilmaista.
 
Tämä kuuluu niihin ideoihin jotka eivät ole välittömästi realistisia ja jotka haukutaan aluksi suohon. Mutuni on kuitenkin se, että tulevaisuudessa tällaisia järjestelyjä on käytössä kun tajutaan ettei se lopulta niin vaikeaa ollutkaan eikä energiasta tullutkaan vielä ilmaista.

No jos joku kehittää kustannustehokkaan ratkaisun ja siihen saadaan riittävän iso määrä osallistujia niin onhan se tulevaisuudessa mahdollista. Tässä nyt on vaan ongelma se, että tuo kapa on oltavat käytettävissä 24/7. Autot on liikkuvaa sorttia ja ei niitä jokapäivä ladata. En siis sano ettei koskaan, mutta tällä hetkellä en näe vielä realistisena.
 
No ei kyllä kotitaloudet ihan helposti kerrytä 30MW kuormaa, lisäksi nuo järjestelmäsuojan päässä olevat toimijat on käytännössä sellaisten yhteyksien päässä että kuorma saadaan alas todella nopeasti. Maksaisi ihan älyttömästi näperrellä vastaavat yhteydet kotitalouksiin. Sekin pitää järjestelmäsuojasta ymmärtää että jos ollaan sen piirissä niin se kuorma pitää olla sitten käytössä 24/7 ja sillä tehollakin vielä mitä on luvattu JA se pitää pystyä sulkemaan siinä tarvittavassa ikkunassa.
Kyllä kotitalouksilta löytyy helposti useampikin 30MW tavaraa etäluettavien mittarien kuormanohjauksien perästä, mutta se on nimensä mukaisesti ohjattua kuormaa eli yleensä yöaikaista. Ei siis jatkuvaa ja helposti hyödynnettävissä. Toinen probleema on tarvittavien ohjauksien hurjan iso määrä, joka lisää epäluotettavuutta. Massaohjauskyky olisi varmaan jo mahdollista toteuttaa, mutta kuulostaisi aika riskialttiille viritykselle. Kyllähän yksittäisen mittarin kuormanohjausta on voitu jo pitkään ohjata etänä.

Kotitalouksien kuormat tulee jatkossa olemaan jonkinlaisilla joustomarkkinoilla kuormanohjausreleiden kuormien osalta, mutta se ottaa aikaa 5-10 vuotta. Hyvin nopeaan reserviin ne eivät sovellu.

10 000 autoa V2G @ 3.6kW. Tuohon pooliin liittymällä autoja tuhansia autoja mielivaltaiseen vuorokauden aikaan tahansa laturin päässä valmiina syöttämään.
Uskon ensin autoja käytettävän tukemaan oman kodin sähköverkkoa sähkökatkotilanteissa tai kun kotitalous osallistuu kuormituksen joustamiseen. Joskus myöhemmin tulee aivan varmasti palveluita, joilla sähköautojen omistajat voivat tienata rahaa joustamalla latauksesta tai luovuttamalla energiaa akusta. Uskon, että julkiset latauskentät osallistuvat tällaiseen bisnekseen lähivuosina.
 
Tuollainen V2G olisi kai ihan oitollinen reservimarkkinoille, on kai siellä jo akkuja ja Elisan tukiasemien varavoimaa mukana, mutta järjestelmäsuojaan ei ehkä sopiva.

Järjestelmäsuojan nopeusvaatimus on kai luokka alle 0,3 sekuntia ja itse olisin vähän skeptinen siihen että joku tavallinen valokuituliittymä julkisen internetin yli sopisi siihen. aFFR, FCR ja mFFR reserveillä vasteaika kasvaa, mutta joku muu joka tietää saisi selittää.
 
Tässä nyt on vaan ongelma se, että tuo kapa on oltavat käytettävissä 24/7. Autot on liikkuvaa sorttia ja ei niitä jokapäivä ladata.
Tietysti potentiaalisesta reservistä saadaan vain pieni osa käyttöön, mutta kokonaismäärän ollessa hyvin suuri järjestely toimii silti. Jopa tuulivoimaa käytetään vaikka ei voida etukäteen tarkasti tietää tulevien tuntienkaan tilannetta. Riittää, että sitä voidaan reaaliajassa tarkkailla ja tehdä ennustetta.

Toki tämä ei voi olla mikään taikaluoti tai ratkaisu juuri nimenomaan OL3 järjestelmäsuojaan.
 
10 000 autoa V2G @ 3.6kW. Tuohon pooliin liittymällä autoja tuhansia autoja mielivaltaiseen vuorokauden aikaan tahansa laturin päässä valmiina syöttämään.
30MW hakusessa ?
Osallistujia paljonko, 50 000 ? niille kaksisuuntaiset latausasema jotka riittävän nopeita, ja niihin SIMmi sisään.
Mitä se maksaisi, kympin kuussa per yksikkö ? , jos osallistuja itse osarahoittaisi sen laturin missä roikkuvat.

Ehkä sitten kun koti ja työpaikka, lomakeskukset olisivat tuollaisella laturilla varustettu.

Mutta riittääköö tuollaisissa autoissa ja latureissa nopeus, jos pyyntö saadaan 10ms-40ms , että olisi ajatusta rakennella. Jos kykeneviä järjestelmiä tulisi, niin saataisii realiaikainen tieto kapsiteetistä ja vaikka rinnalla olisi perinteiset konstit, niin ensijaisesti voisi käyttää tuota autokapasiteettia, tai no riippuu toki paljonko se kustantaa jos perinteistä kapasiteettia käytetään.

Edit:
Siis oletan että tässä nyt rakennellaan jotain nopeanaikaikkunan suojausta. Sähköautojen soveltuvuutta sähköverkon akuiksi on puhuttu, mutta mielikuva että vähän hitaampaa systeemiin. Ymmärtääkseni teollisuudessa on isoja kuormia joita voidaan nopeasti tiputtaa ja se käyttö ei ole tolkuttoman kallista. jos autoista ei ole tuon korvaamiseen, niin olisiko sitten seuraavaaseen portaaseen, nopeaan lisätuotantoon, ennenkuin hitaammat saadaan mukaan sopauttaan tilannetta, vai onko siellä välissä sellaista markkinarakoa.

Jos ei niin autot sitten vain akkuja, jolloin ei tarvis nopeutta.
 
Viimeksi muokattu:
Tietysti potentiaalisesta reservistä saadaan vain pieni osa käyttöön, mutta kokonaismäärän ollessa hyvin suuri järjestely toimii silti. Jopa tuulivoimaa käytetään vaikka ei voida etukäteen tarkasti tietää tulevien tuntienkaan tilannetta. Riittää, että sitä voidaan reaaliajassa tarkkailla ja tehdä ennustetta.

Ihmiset tuskin ostaa upo uutta sähköautoa satunnaiseen käyttöön, iso osa säännöllisistä käyttäjistä käyttää autoa vieläpä samassa aikaikkunassa.
 
Tietysti potentiaalisesta reservistä saadaan vain pieni osa käyttöön, mutta kokonaismäärän ollessa hyvin suuri järjestely toimii silti. Jopa tuulivoimaa käytetään vaikka ei voida etukäteen tarkasti tietää tulevien tuntienkaan tilannetta. Riittää, että sitä voidaan reaaliajassa tarkkailla ja tehdä ennustetta.

Toki tämä ei voi olla mikään taikaluoti tai ratkaisu juuri nimenomaan OL3 järjestelmäsuojaan.

Tässähän juuri puhuttiin OL3 järjestelmäsuojasta. Kuten edellä todettiin, niin se kapasiteetti on oltava aina käytettävissä ja hyvin nopeasti taisi olla reilusti alle 0.5s kun piti säätö tapahtua. Toki jossain vaiheessa kun niitä sähköautoja on vaikka se miljoona, niin tuollainen voi olla realistinen vaihtoehto. Riippuu täysin mikä on se kustannustehokas ratkaisu tuohon. Kenties julkisten latausasemien olisi kustannustehokkaampaa lähteä tälläistä toteuttamaan kuin yksittäisten kotitalouksien.
 
Tässähän juuri puhuttiin OL3 järjestelmäsuojasta.
No siitä se lähti, mutta hajautettu nopea kulutusjousto ja hajautettu nopea akusta syöttö ovat mielenkiintoisia laajemminkin käsitettynä ja voisivat tuota ennen sopia moniin muihin tarpeisiin.

Voisin silti ajatella kotitalouksien kautta hankittavaa nopeaa joustoa osana jotain instrumenttia, joka puolestaan voisi kelvata osaksi yksittäisen ison laitoksen järjestelmäsuojaakin. Varmaan se on juuri nyt ja välittömästi täysin mahdoton ajatus, mutta asiat muuttuvat ja muutaman vuoden tai yhden vuosikymmenen aikavälin kehitys herkästi aliennustetaan.
 
Tässähän juuri puhuttiin OL3 järjestelmäsuojasta. Kuten edellä todettiin, niin se kapasiteetti on oltava aina käytettävissä ja hyvin nopeasti taisi olla reilusti alle 0.5s kun piti säätö tapahtua. Toki jossain vaiheessa kun niitä sähköautoja on vaikka se miljoona, niin tuollainen voi olla realistinen vaihtoehto. Riippuu täysin mikä on se kustannustehokas ratkaisu tuohon. Kenties julkisten latausasemien olisi kustannustehokkaampaa lähteä tälläistä toteuttamaan kuin yksittäisten kotitalouksien.

Herää myös kysymys että paljonko tästä maksetaan niille sähköautojen omistajille. Ei mulla ainakaan olisi intressejä tähän mikäli tästä ei jäisi kahisevaa itselle.
 
Ihmiset tuskin ostaa upo uutta sähköautoa satunnaiseen käyttöön, iso osa säännöllisistä käyttäjistä käyttää autoa vieläpä samassa aikaikkunassa.
Taisin juuri sanoa, että ongelmana on nimenomaan matala saatavuusaste. Siitä olemme siis samaa mieltä.

Muusta sitten ei. Sähköautoja ostetaan myös nimenomaan statusesineiksi ja ylemmissä tuloluokissa on vaihtelevammat aikataulut. Lisäksi samaa kautta sähköautoilu korreloi ainakin osittaisen etätyön kanssa, mikä lisää niitä tyypillisiin työmatka-aikoihin parkissa olevia autoja.

Eikä sen auton tarvitse olla vain kotona reservissä vaan sitä voidaan ladata muuallakin. Voidaan jopa pitää tyhjänpanttina tulpassa jos siihen on kannustin ja paikkoja riittää.

Toki kehittymätön latausinfra tulee hidasteeksi. Kun persaukisilla alkaa olla sähköautoja lähiöiden parkkipaikoilla, siellä ei arkitodellisuuden ennusteeni mukaan edelleenkään ole useimmilla mitään puheena olevan tasoisia fasiliteetteja. Hyvä kun joka toisella hikisesti 10 ampeerin kestävä lämmitystolppa ja pikalatausmahdollisuus huoltsikalla. Miljoonasta sähköautosta ei siis suinkaan olisi teoriassa verkon avuksi käytettävissä läheskään samaa osuutta kuin ensimmäisistä kymmenistä tuhansista.
 
Esimerkiksi Teravoiman business idea taitaa olla just kotiakkuken liisaus ja niiden aggregointi yhteen jolloin tera tarjoaa reservimarkkinoille tehoa. Ja vastineeksi kodin omistaja saa saa rajaton "verkkoakku" ilman siirtomaksuja, sekä sähkö neljällä sentillä. (Ei, en usko ennen kun näen)

Tänään säätösäkön (se hitain reservimarkkinan lajikkeista?) hinta oli 3000€/MWh.
 
Herää myös kysymys että paljonko tästä maksetaan niille sähköautojen omistajille. Ei mulla ainakaan olisi intressejä tähän mikäli tästä ei jäisi kahisevaa itselle.
Joku kk korvaus ei ole se juttu, jos saa kympivuodessa niin tuskin houkuttaa, mutta jos samalla lataajalle tarjotaan muuta hyödyttävää etua, koska laturi tarvii sen yhteyden, niin booli voisi rahoittaa sen osuuden, ja sen kautta voisi sitten toteuttaa niitä arkisia hintaetuja, eli latausta edullisempaan hintaan, jos myyjä voi optimoida latausaikaa, jos lisäksi voisi siirtää muulloinkin sähköä verkkoonpäin, niin siitä käypää korvausta. OK asujalle pienellä lisällä se optio että olisi omankodin varavoima. (tämä tosin vaatisi lisäinvestointeja, mutta lisäarvo olisi sen täsmääminen)

Työ ja asiointi pisteissä pitäisi kehittää jotain niille sopivampaa. Työpaikalla ja muissa pitkäaikaislataus voisi mennä kotikuviolla. ja 2-suunta lataajalle etu hinnassa.
 
Esimerkiksi Teravoiman business idea taitaa olla just kotiakkuken liisaus ja niiden aggregointi yhteen jolloin tera tarjoaa reservimarkkinoille tehoa. Ja vastineeksi kodin omistaja saa saa rajaton "verkkoakku" ilman siirtomaksuja, sekä sähkö neljällä sentillä. (Ei, en usko ennen kun näen)

Tänään säätösäkön (se hitain reservimarkkinan lajikkeista?) hinta oli 3000€/MWh.
Mites toi Fortumin sähköakkukontti v.2017, joko sinne akut on vaihdettu? Montako kertaa tollaset akut kestää ladata, joskus oli että 500kertaa. Olettaisin noiden uusien kestävän useamman latauskerran.
 
Mites toi Fortumin sähköakkukontti v.2017, joko sinne akut on vaihdettu? Montako kertaa tollaset akut kestää ladata, joskus oli että 500kertaa. Olettaisin noiden uusien kestävän useamman latauskerran.
Tätä tarkoitat, no varmaan etsit ja en minäkään nopeasti löytänyt montako sykliä se kestää, ja ehkä sitä elinkaarta tarkoitus myös hankkeen aikana testailla. Mutta veikataan nyt vaikka >1000.

Mutta hiljan oli jossani ketjussa kirjoitusta tuoreemmista näkymistä, eli halvempaa, ja niitä latauskertoja niin paljon että voidaan käyttää päivittäiseen tasaamiseen, a sitä kautta saada sille akkusähkölle lähitulevaisuudessa sellaista hintaa että jotain kaupallistakin ideaa. Toinen on sitten kierrätysakut, eli kierrätyskennoista kasatut virtapankit.
 
Tätä tarkoitat, no varmaan etsit ja en minäkään nopeasti löytänyt montako sykliä se kestää, ja ehkä sitä elinkaarta tarkoitus myös hankkeen aikana testailla. Mutta veikataan nyt vaikka >1000.

Mutta hiljan oli jossani ketjussa kirjoitusta tuoreemmista näkymistä, eli halvempaa, ja niitä latauskertoja niin paljon että voidaan käyttää päivittäiseen tasaamiseen, a sitä kautta saada sille akkusähkölle lähitulevaisuudessa sellaista hintaa että jotain kaupallistakin ideaa. Toinen on sitten kierrätysakut, eli kierrätyskennoista kasatut virtapankit.
Joo sitä tarkoitin, olis mielenkiintoista tietää miten toi taloudellisessa mielessä toimii. Noita akkuja kyllä tutkitaan, harmi vaan että nykyiset litium akut tarvitsevat noita
harvinaisia mineraaleja. Jotkut uskovat, että ainakin autoissa akut korvataan jollain muulla energia muodolla oliko vety? Se toimiessaan vaikuttaisi, sitten autojen tarvittavan sähköenergian tarpeen vähenemiseen.
 
Joo sitä tarkoitin, olis mielenkiintoista tietää miten toi taloudellisessa mielessä toimii. Noita akkuja kyllä tutkitaan, harmi vaan että nykyiset litium akut tarvitsevat noita
harvinaisia mineraaleja. Jotkut uskovat, että ainakin autoissa akut korvataan jollain muulla energia muodolla oliko vety? Se toimiessaan vaikuttaisi, sitten autojen tarvittavan sähköenergian tarpeen vähenemiseen.
Jakelverkon akku vähemmän vaativampia ominaisuuksilta kuin ajoneuvojen, energiatiheys (tilavuus, paino) ei niin tärkeä, myös jotkin turvallisuus jutut joustavampia.
Vetyä tai siitä jatkojalostettuja synteettisiä polttoaineita on jutuissa esiintynyt, mutta ei kilapile suoraan akuujen kanssa, häviää hyötysuhteessa rajusti.

Löysi yhden vanhan akkuviestin, joka tiivistää aikahyvin akkunäkymiä, olikin tässä ketjussa, alla lainattuna.
LFP ollaan jollain tapaa nyt jo siina tasossa etta se maksaa itsensa takaisin jos mennaan parametreilla etta 100e/kwh ja 4000 latausyklia. Tulee kwh hinnaksi kun se on pyoraytetty akun kautta 3 senttia/khw mika on vahemman kuin useimpana paivana paivan sisainen vaihtelu. 30 vuodessa akuissa merkittavin kehitys on ollut lataussyklin hinssa ja se on se tarkein parametri kun mietitaan sahkoverkon tukemista akuilla. Nyt kun hinnassa aletaan olemaan silla tasolla etta teknologialle loytyy tarvetta sahkoverkkojen puolelta niin silloin myos sahkoverkot tulevat joissain muotuo vahvasti kehitykseen mukaan.

LFP kennoissa ymmärtääkseni tarvitaan vähemmän ns ongelmallisia raaka-aineita
 
Teknisesti uusilla sähkömittareilla voi mitata sähköverkon taajuutta ja edge-ohjelmalla laittaa laukeamaan jos taajuus dippaa liikaa. Joko koko mittari auki tai sitten kuormanohjausreleet. Releitten kautta lämmityksen pudottamisessa on vaan just se haaste, että sä et tiedä paljonko sen takana on kuormaa joka hetki, joten se tehonpudotus voi olla mitä vaan väliltä 0-10MW esimerkki verkkoyhtiössä. Eli nopeus saattais jopa riittää tuohon taajuusmarkkinaan, mutta kapasiteetti täysin arpa.
 
Joo sitä tarkoitin, olis mielenkiintoista tietää miten toi taloudellisessa mielessä toimii. Noita akkuja kyllä tutkitaan, harmi vaan että nykyiset litium akut tarvitsevat noita
harvinaisia mineraaleja. Jotkut uskovat, että ainakin autoissa akut korvataan jollain muulla energia muodolla oliko vety? Se toimiessaan vaikuttaisi, sitten autojen tarvittavan sähköenergian tarpeen vähenemiseen.

Youtuubista tulee vahdattua kohtuu paljon noita uuden teknologian hypetysvideoita ja siellä hehkutetaan paljon ruosteakkua verkon tukemiseen. Raaka-ainetta eli rautaa on maapallolla vaikka kuinka paljon. Esimerkkinä niiden huonoudesta mihinkään muuhun on esimerkiksi se että akun purkamiseen menee 100 tuntia. Eli jos tarvo on 30 MW teholle niin akkukapasiteettia pitää olla 3GWh. Tai toiseen suuntaan että jos tuulivoimaa on 2GW liikaa markkoinoilla niin sen sieppaamiseen tarvitaan 200 GWh rauta-ilma akku. Jos leikitään että ruoste akku olisi todella halpa valmistaa eli 25 euroa kwh niin silloinkin tällöinen 200 GWh kapasiteetti maksaisi 5 Miljardia euroa eli OL3 hintainen. Tälläisen akun kanssa sähkön hinta saattaisi stabilisoitua jopa viikonloppujen ylitse.

Bill Gates backed 'Rust battery' to be tested in Minnesota rauta akun koe asennuksia.
 
Näyttää tuulivoimaennusteet muuttuneen, eikä huomenna ole luvassa ihan niin paljoa tuulta kun oli vielä alkuviikosta arvioitu. Vasta maanantaina näyttäisi että päästään mahdollisesti yli lämmityssähkön kulutuksen
 
Teknisesti uusilla sähkömittareilla voi mitata sähköverkon taajuutta ja edge-ohjelmalla laittaa laukeamaan jos taajuus dippaa liikaa. Joko koko mittari auki tai sitten kuormanohjausreleet. Releitten kautta lämmityksen pudottamisessa on vaan just se haaste, että sä et tiedä paljonko sen takana on kuormaa joka hetki, joten se tehonpudotus voi olla mitä vaan väliltä 0-10MW esimerkki verkkoyhtiössä. Eli nopeus saattais jopa riittää tuohon taajuusmarkkinaan, mutta kapasiteetti täysin arpa.
Kun puhutaan sadoistatuhansista lämmityksestä voidaan kunkin hetken kapasiteetti arvioida. Kesällä kapasiteetti on tosin vaatimaton kun lämmitystä ei juuri tarvita. Valitettavasti tälläisesta varalla olevasta säätövoimasta maksetaan niin vähän että harvaa kuluttajaa kiinnostaa moinen.
 
Kesällä kaukolämpöön on hetkellisesti helppo tuhlata paljon sähköä. Heitän näin lonkalta että se kaukolämpö kierto on kesäisin vain 70 asteista ja sitä voidaan ajaa 130 asteeseen. Kierros on kuitenkin suuret määrät vettä joten sinne jonkin aikaakin sitä energiaa työntää, Tämä ei tietenkään toimi kuin kerran vuorokaudessa.
 
Kesällä kaukolämpöön on hetkellisesti helppo tuhlata paljon sähköä. Heitän näin lonkalta että se kaukolämpö kierto on kesäisin vain 70 asteista ja sitä voidaan ajaa 130 asteeseen. Kierros on kuitenkin suuret määrät vettä joten sinne jonkin aikaakin sitä energiaa työntää, Tämä ei tietenkään toimi kuin kerran vuorokaudessa.
Niin tässähän oli toki kysymys äkillisestä kulutuksen pudottamisesta, ei äkillisestä kulutuksen lisäämisestä.
 
Huomenna illalla tuulivoimaa 3300MW mutta hinta silti reilusti yli 10c/kWh, kyllä tässä Saksaa saa kiitellä kovasti ilmeisesti.. :confused2:
 
Huomenna illalla tuulivoimaa 3300MW mutta hinta silti reilusti yli 10c/kWh

Tämä nyt lienee näillä pienillä pakkasilla hintataso, ja pahemmilla pakkasilla kalliimpaa on luvassa.

Miksi huomisen hinnat ovat vähintäänkin vertailukelpoisia, jopa suopeita?
  • Mikään ydinvoimala ei taida enää seistä Suomessa tai Ruotsissa
  • Oulujoessa juoksutusta on pikkaisen vähennetty jääkannen muodostamisen vuoksi, mutta
  • vastaavasti huomenna menee FI-->SE3 suurimman osaa päivästä 300MW sähköä, ja menisi siis enemmänkin (1200MW) jos Ruotsi ei olisi tuota itse rajoittanut. Tämä siis johtaa siihen että nyt FI on tuulivoimatuotannon vuoksi alhaisempi kuin SE3, koska hintaa ei saada tasattua
  • = niin monta muuttujaa on tässä paletissa, ettei täysin vertailukelpoista tilannetta ei koskaan löydy, mutta oletettavasti huomisen hinnoissa on keskimääräistä ihannetilannetta pikkaisen parempi tilanne, jos otetaan huomioon että tuulivoimakin tuottaa nyt sen keskiarvon eli ~50 % kapasiteetista
  • Hox! Meri-Porin katkos ei vaikuta huomisen hintoihin, koska sen tarjoushinta lienee varmasti toteutuneita hintoja kalliimpi
edit. P.S. Jos siis unohdin jotain isoja kokonaisuuksia niin kommentoikaa ihmeessä, mutta mitään lillukanvarsia ei liene validia kommentoida (tyyliin "Suomenoja 50MW poissa huomenna"; tämän tuotantohinta varmaan vastaisi lähelle noita huomisen hintoja, joten ei lienisi mitään vaikutusta)
 
Sarkasmia varmaan äskeinen, mutta viime aikoina kovin vähän hajontaa ollut tuntihinnoissa, jolloin ei ole oikein voinut puhua halvoista tunneista...
 
Huomenna illalla tuulivoimaa 3300MW mutta hinta silti reilusti yli 10c/kWh, kyllä tässä Saksaa saa kiitellä kovasti ilmeisesti.. :confused2:
Ei riitä irrottamaan Pohjois-Ruotsin hintatasosta, edelleen maksimit tuodaan sieltä huomenna. Tarttis lisää tuulta joko Pohjanmaalle tai Pohjois-Ruotsiin.
 
Tämä nyt lienee näillä pienillä pakkasilla hintataso, ja pahemmilla pakkasilla kalliimpaa on luvassa.
Saattaa olla, mutta ennuste kaipaa tarkennusta. Mikä taso? Tämän päivän, eilisen, huomisen, 7 päivän keskihinta, 30 päivän keskihinta? Jos läpi varsinaisen talven mennään noin 12 sentin keskihinnalla, ei kuulosta pahalta. Paljonko kalliimpaa on syytä ennustaa kovemman pakkasen ajaksi ja millä perustein?
 
Saattaa olla, mutta ennuste kaipaa tarkennusta. Mikä taso? Tämän päivän, eilisen, huomisen, 7 päivän keskihinta, 30 päivän keskihinta? Jos läpi varsinaisen talven mennään noin 12 sentin keskihinnalla, ei kuulosta pahalta. Paljonko kalliimpaa on syytä ennustaa kovemman pakkasen ajaksi ja millä perustein?
Eipä se pörssisähkön hinta ole mitenkään tarkkaan ennustettaviassa,, Saatta olla tammikuussa keskihinta alle 10 tai yli 30 , sitä ei teidä varmasti kukaan.. Systeemi on luonteeltaan epävakaa ja kun on vielä pohjalla runsaasti epävakaata tuurisähköä, niin ennustettavuutta ei oikein ole, paitsi se, että varsinkin talvella voi ola hyvinkin kallista.. Kuten viimetalvena (about näihin aikoihin) esim nähtiin, niin sopivat säät peräkkäin ja tuurivoima on dööd viikkotolkulla, kun rupelit on jäässä..
 
  • Tykkää
Reactions: B12
Sarkasmia varmaan äskeinen, mutta viime aikoina kovin vähän hajontaa ollut tuntihinnoissa, jolloin ei ole oikein voinut puhua halvoista tunneista...

Näyttäähän nuo erot pieniltä, mutta prosenteilla ei taloa lämmitetä millään hinnoilla. Pikemminkin nyt niillä halvoilla tunneilla (11snt vrt 30snt) on laskun loppusumman suhteen suurempi merkitys kuin "suuren heilunnan" aikaan. (esim. -1 snt vs 5 snt.) Jos saa nollalaskun verrattuna 20eur, niin säästetyillä euroilla ei ole oikeastaan mitään väliä verrattuna vaikka 100eur vs 300eur.

Oikeastaan joillakin 5snt keskihinnoille ei ole väliä milloin sitä sähköä käyttää. Ennemminkin menee harrastuksen puolelle.
 
Saatta olla tammikuussa keskihinta alle 10 tai yli 30 , sitä ei teidä varmasti kukaan.. Systeemi on luonteeltaan epävakaa ja kun on vielä pohjalla runsaasti epävakaata tuurisähköä, niin ennustettavuutta ei oikein ole, paitsi se, että varsinkin talvella voi ola hyvinkin kallista..
Juuri näin. Ei siis voi kovinkaan varmaksi mennä ennustamaan, että talven hintataso on "tämä" eli varmaankin joku 10-15 senttiä ja "kovemmalla pakkasella enemmän". On nimittäin täysin mahdollista että hinta onkin esimerkiksi tammikuussa edullisempi. Myös tämän kuluvan vuoden tammi-, helmi- ja maaliskuussa kuten myös marraskuussa keskihinta oli alle 9 c.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 496
Viestejä
4 509 392
Jäsenet
74 409
Uusin jäsen
Hande380

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom