Sen verran kova meno täällä, että en malta olla kirjoittamatta.
Energiamarkkinan kokonaisuudessa kulut on aivan merkityksettömiä pennosia. Sähkön kulutus 2022 oli 82 TWh. Jos laskee 5 c/kWh, niin markkinan arvo on luokkaa 4 mrd €. Jos hintahäiriöt saadaan pidettyä aisoissa tai edes lievitettyä jollain muutaman miljoonan panostuksella, se on joka pennin arvoista.
Hittojako me tehdään millään reservilaitoksilla, jotka on kokonaan markkinan ulkopuolella?
Markkinoilla on kova tarve markkinaehtoiselle huippuvoimalle, joka leikkaisi tyynen sään ja erilaisten käyttöhäiriöiden aiheuttamia hintapiikkejä. Siihen vanha hiililauhde ja jopa öljylauhde on hyvä ja toimiva ratkaisu.
Asian pihvi on kuitenkin tuo "ilmestynyt markkinaan". Meri-Porille on olemassa todellista, markkinaehtoista kysyntää.
Meri-Porilla ei pitäisi olla mitään asiaa reserviin, koska sille on markkinaehtoista kysyntää. Meri-Porin siirto reserviin haiskahtaa pahasti markkinoiden manipuloinnilta. Valtion viranomaiset valtionyhtiön juoksupoikina.
Meri-Porille, kuten monelle muullekin lauhdevoimalaitokselle ei ole kysyntää ja siksi niitä on purettu ja puretaan. Uskon, että firmat eivät jättäisi rahaa pöydälle, vaan businesscase on laskettu ja lauhde todettu kannattamattomaksi nykyisessä liiketoimintaympäristössä. Esimerkiksi sähkön keskihinta on taas menossa alaspäin, joten kalliiden tuotantomuotojen ylläpito on entistä ahtaammalla. Välttämättä ei ole järkevää sitoa yhtään rahaa vielä muutamia vuosia epävarmasti pärjäävään laitokseen, vaan sitoa rahaa muihin juttuihin.
Reservilaitos ei ole reservilaitos, jos se on markkinoilla. Se tulee apuun silloin, kun markkinat eivät riitä korjaamaan 1) liian suurta kysyntää tai 2) häiriötilanteita. Korkea sähkön hinta ei ole edellä mainittu vaan itse asiassa hyvä asia, koska yrittää rajoittaa kysyntää niukkuustilanteessa. Reservilaitoksen rooli on pelastaa, ei tukea. Siitä olen samaa mieltä, että perinteinen tehoreservi ei loppujen lopuksi ollut kovin toimiva ratkaisu. Nykytilanteessa otaksun, että Huoltovarmuuskeskus pelasti Meri-Porin purkutuomiolta.
Ei, vaan koko kesän ja jatkuvasti on kerrottu miten se 28 päivän ja 7 päivän sähkön hinta on niin halpaa ja siihen kannattaa tarttua. Silloin kun olin eriävää mieltä ja sanoin että kannattaa edes HARKITA niitä muitakin vaihtoehtoja niin kuulema väärin sanottu.
Nyt sitten kun laitan niitä 100% samoja 28 ja 7 päivän hintoja niin taas toimin väärin.. ..eli niitä saisi laittaa vain kesällä näkyville?
Tuot pörssisähköhintoja esiin negatiivisessa sävyssä ja
@Manala minusta avasi sitä aika kuvaavasti. Pitää muistaa, että sähkösopimusasiat eivät ole mitään 7 tai 28 pv peliä, vaan joko toistaiseksi voimassaolevia tai määräaikaisia 3/6/12/24kk diilejä. Olen siis sitä mieltä, että pörssisähkön hintaa voi ilman muuta arvioida ja kritisoida, mutta minusta se tulee tehdä verraten sitä kiinteähintaisiin sopimuksiin. Annan esimerkin:
A) Vielä ei ole yksikään vuoden 2023 kuukauden spot-keskiarvo ylittänyt 9c. Samaan aikaan halvin määräaikainen 6kk diili on ollut 9,3c ja 12kk 7,5c.
B) Koko vuoden spot-keskiarvo on 6,45c, päivä 7,55c ja yö 4,43c. Halvin 12kk määräaikainen on edelleen tänä vuonna ollut 7,5c.
C) Tällä hetkellä määräaikaisten hinnat taitavat liikkua jo 10c/kWh tasolla. Joustamalla pörssisähköasiakas voi olla aika paljon spot-keskiarvon 6,45c ali.
On aivan selvää, että pörssisähkön hinta on talvikaudella kesää korkeampi. Kuitenkin monella pörssisähköä käyttävällä se ei suuresti haittaa, koska pystytään joustamaan sekä keväällä, kesällä ja syksyllä on voitettu kiinteähintaiseen sopimukseen nähden. Nopeasti laskien mun talvikuukausien ka. spot-hinta saa olla pitkästi yli 10c/kWh, jotta Vattenfallin yhden viikonlopun tarjoama 7,49c/kWh sopimus olisi ollut jossain määrin kilpailukykyinen vuoden jaksolla. Näen siis, että pörssisähköä tulee vertailla riittävän pitkillä tarkastelujaksoilla määräaikaisiin nähden ja muistaa monen sähkönkäyttäjän kyky joustaa. Toki spot-keskiarvo ei ole totuus ja pahimmillaan kulutusprofiili voi kasvattaa sitä.
Minusta on todella surullista nähdä mitä nyt tapahtuu ja toi sähköyhtiöiden pörssin avulla rahastaminen on vain osa ongelmistamme. Nyt imetään yrittäjiltä eurot käytännön monopolin turvin hyvin harvojen sijoittajien taskuun (toki WindFall veron kautta valtiokin ottaa ison osan ylimääräisestä ansiattomasta voitosta onneksi takasin, mutta ne eivät palaudu kaikki yrittäjille). Kansalaisten ostovoima katoaa ja pien-ja keskisuuretkin yritykset menevät konkkaan ja se on todellista myrkkyä kanssantaloudellemme. Tohon vielä lisäksi valtion hillitön velanotto ilman, että sitä investoidaan Suomeen, päinvastoin paljon jaetaan vastikkeetta ulkomaisille.
Nykyinen sähkön hinta ei aja kuluttajia ja yrityksiä Suomessa konkurssiin. Meillä on pohjolan edullisimpia hinta-alueita ja koko euroopassa ollaan myös mitalisijoilla. On paikallaan tehdä energiatehokkuustoimenpiteitä, jos sähkölasku on sietämätön.
Minun on vaikea kuvitella, että valtion omistamana energiajärjestelmä toimisi paremmin. Kilpailun häviämisen myötä tehokkuus poistuisi. Lisäksi pääomia sitovana alana, valtion johtamana toiminta olisi koko ajan altiina poliittisille ailahteluille, kun joku muu rahaa nielevä asia olisikin tärkeämpi puoluiden vaihtaessa pulpettia eduskunnassa. Lisäksi maamme on niin pääomaköyhä, että valtio ei vain pystyisi kaikkia tuotantolaitoksia ja verkkoja omistamaan sekä kehittämään.
