TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)
Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.
Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.
Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.
Olet nyt ymmärtänyt vähän väärin mistä maksat. Pörssisähkössä maksat lähtökohtaisesti sähköenergiasta (oli se sitten tuotettu millä tahansa tavalla). Markkinat määrää hinnat sen mukaan, paljonko on kysyntää vs. tarjontaa.
Ei taida tulla 3sentin soppareita.
Näköjään Kemijoella alettu maanantaina laskemaan tuotantoa tästä syystä.
www.kemijoki.fi
Kemijoen pumppuvoimalaitos etenee. Maallikolle on vähän yllättävää, että putouskorkeutta on peräti 200 m. Luvitus vienee useita vuosia valituksineen.
Ajankohtaista | Kemijoki Oy
Huomisen keskihinta 0,68c/kWh. Halvimmillaan 0,11c/kWh. Tuolla tuulimäärällä olisin odottanut miinushintoja
Kemijärven pinta vaihtelee 142-149m merenpinnasta ja tuon Ailangantunturin huippujen keskellä on lampi 330m merenpinnasta. Padolla pinnan voisi nostaa 350-360m korkeuteen. Matkaa on vain 4km Kemijärveen. Tuo on luultavasti paras paikka Suomessa, on kokonaan metsätalouskäytössäkin. Yli 100m putouskorkeuden paikkoja noin 5km tunnelipituuksilla on ehkä tusina tuolla Kemijärven ja keskisen Kemijoen seudulla jossa joki virtaa laaksossa. Lisäksi alueen keskellä on pohjoisin 400kV sähköasema Pirttikoskella. Jos Suomeen rakennetaan pumppuvoimaa niin tuonne se tulee.Kemijoen pumppuvoimalaitos etenee. Maallikolle on vähän yllättävää, että putouskorkeutta on peräti 200 m. Luvitus vienee useita vuosia valituksineen.
Ajankohtaista | Kemijoki Oy
Jumisko on jo ollut pienimuotoisessa pumppukäytössä, potentiaalia olisi varmasti enempäänkin.Kemijärven pinta vaihtelee 142-149m merenpinnasta ja tuon Ailangantunturin huippujen keskellä on lampi 330m merenpinnasta. Padolla pinnan voisi nostaa 350-360m korkeuteen. Matkaa on vain 4km Kemijärveen. Tuo on luultavasti paras paikka Suomessa, on kokonaan metsätalouskäytössäkin. Yli 100m putouskorkeuden paikkoja noin 5km tunnelipituuksilla on ehkä tusina tuolla Kemijärven ja keskisen Kemijoen seudulla jossa joki virtaa laaksossa. Lisäksi alueen keskellä on pohjoisin 400kV sähköasema Pirttikoskella. Jos Suomeen rakennetaan pumppuvoimaa niin tuonne se tulee.
Ja olen edelleen sitä mieltä että Jumiskon tunnelivoimalaitos(26MW, 96m) kannattaisi muuntaa pumppuvoimaksi laajennetulla kapalla. Vettä riittäisi pitemmäksi aikaa kuin muutamaksi tunniksi. Mutta se ei ole Kemijoki oy:n voimalaitos.
yle.fi
Pumppaamo ei ole tunnelivoimalaitoksella vaan 17km päässä. Sillä lisätään Suolijärvien säännöstelyaltaan vesimäärää pumppaamalla 16m alempana olevasta järvestä josta vesi laskisi muutoin suoraan Kemijärveen. Ei varsinaisesti ole pumppuvoimaa ollenkaan. Oma ajatus olisi laajentaa vesivoimalaitoksen tunnelit suuremmalle virtaamalle ja korvata nykyinen pienehkö turbiini suuremmilla pumppuvoimaan soveltuvilla turbiineilla. Ala-allas olisi tietysti 230km^2 Kemijärvi ja yläaltaana yhteensä noin 100km^2 Suolijärvien vesistöä. Vedenkorkeuden vaihtelut jäisivät maltillisiksi ja olisivat nykyisen säännöstelyn rajoissa. Esim metrin vaihteluväli(100M kuutiota) riittäisi 500MW teholla(700 kuutiota sekunnissa) noin 40 tunniksi. Tuota riittäisi moneen kulutushuippuun vaikkei viikkoon nyt tuulisi, pitempäänkin jos muuta pumppuvoimaa on rakennettu kuten Kemijoki oy:n suunnitelmat.Jumisko on jo ollut pienimuotoisessa pumppukäytössä, potentiaalia olisi varmasti enempäänkin.
Jumiskon voimalaitos – Wikipedia
fi.wikipedia.org
Ihmetyttää, miksi Suomi-Norja johdon kapasiteetti on vain n. 100 MW. Vertailun vuoksi uuden Aurora Linen kapasiteetti on n. 9-kertainen (eri kapasiteetti eri suuntiin), ja Aurora Line 2:ta jo suunnitellaan. Pohjois-Norjan ja Pohjois-Suomen välisen siirtokapasiteetin kasvattamisella saavutettaisiin mututuntumalla seuraavia etuja:
400kV johtoa ei mene Norjan rajalle asti. Sinne asti johdon rakentaminen maksaisi mansikoita.
Tämä johto menee Varanginvuonoon ja sielläpäin paatsjoessa on kaksi vesivoimalaa, 60MW ja 26MW. Finnmarkissa yleisesti ei ole muutakuin pienimuotoista vesivoimatuotantoa Altan voimalaitoksen lisäksi, isompia piuhoja sinne ei tulla rakentamaan. Ei ole tuotantoa eikä kulutusta.
Sen siirtolinjan rakentaminen maksaa jo aakeelaakee Pohjanmaalla pyöreästi 1 M€/km, joten vuorien yli jo jotain ihan muuta.
Oleks kuullut sen vitsin toimitusjohtajasta kuumailmapallossa joka huutaa apuja insinööriltä?
Yhdenlainen 400 kV linja pystyy siitämään 800MW lyhyellä matkalla tai reaktanssin takia 500km matkalla vain noin 560MW. Siirtolinjaan voidaan tehdä kompensointiasemia kompensoimaan reaktanssia.
Tämä koskee resistiivistä kuormaa jossa myös virta puolittuu jännitteen puolittuessa. Eli 100 Watin hehkulamppu palaa 25W teholla jos jännite puolitetaan.
Jos tarve on 5 MW latauskenttä, niin se tarvitsee oman 20 kV johtolähdön ja sähköaseman mieluiten kohtuu läheltä, jotta jännitteenalenema ei ole ongelma.
Loviisa 1 nyt kokonaan poissa tuotannosta huomiseen klo. 12 asti.
www.hs.fi
Kyllä mulle halpa sähkö käy kun siinä sivussa sitten isot pojat tekee tuolla valtavalla määrällä halpaa tuulisähköä vetyä joka sitten myydään putkea pitkin esim. Saksaan.Investoinnit | Vihreän siirtymän investointihankkeita jo yli 200 miljardin edestä, vasta kahdeksan miljardia varmasti toteumassa
Elinkeinoelämän keskusliiton keräämien tietojen mukaan vihreään siirtymään liittyvien investointihankkeiden yhteissumma on noussut jo 203 miljardiin euroon. Valtaosa hankkeista on maa- ja merituulivoimaa."NIIN sanottujen vihreän siirtymän investointihankkeiden yhteissumma on kasvanut jo 203 miljardiin, kertoo Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) kokoama epävirallinen tilasto. Hankkeita on eri puolilla Suomea peräti 277 kappaletta.Listassa on kuitenkin toistaiseksi melko vähän konkretiaa ja paljon hyvin alustavia aikeita. EK:n mukaan nyt olisikin aika tehdä toden teolla töitä, että mahdollisimman suuri osa noista aikeista toteutuisi.”Vain 3,9 miljardia euroa näistä hankkeista on käynnistysvaiheessa, ja 4,1 miljardia on päätettyjä investointeja”, johtava asiantuntija Janne Peljo sanoo.Näissä luvuissa ei ole mukana maatuulivoimahankkeita.EK:N kaikkien hankkeiden listaukseen on nyt lisätty myös kaikki vireillä olevat maatuulihankkeet, mikä toi hankelistalle kertaheitolla useita kymmeniä miljardeja euroja lisää.Maatuulivoimahankkeiden osuus koko 203 miljardin summasta on lähes puolet eli 95 miljardia euroa. Suomi on ollut viime vuosina Euroopan nopeimmin kasvavia tuulivoimavaltoja.--Monet vihreään siirtymään liittyvät investointihankkeet ovat nimenomaan suuria sähkön käyttäjiä. Niitä on kuitenkin toteutunut tai varmistunut vasta vähän. Koko vihreän siirtymän idea liittyy energian käytön sähköistymiseen.Puhtaalla sähköllä voidaan tuottaa vihreää vetyä, josta voidaan tehdä esimerkiksi synteettisiä polttoaineita, joilla voidaan korvata fossiilisia. Vedyn tuotannossa syntyvä hukkalämpö voidaan käyttää kaukolämpöverkoissa hyödyksi."
Nämä luvut taitavat olla ihan puhdasta höpöhöpöä. Jotta tuollainen määrä tulisi Suomeen uutta tuulivoimaa, niin se vaatisi sen, että siitä tuulivoimasta saisi hyvän hinnan ja sille löytyisi käyttöä eikä sähkön markkinahinta romahtaisi Suomessa.
Vihreä vedyn tuotanto Suomessa vaatisi taas käyntiin lähteäkseen voimalla sen, että sähkön hinta romahtaisi lähelle nollaa. Sehän taas ei romahda sinne kun tuulivoimayhtiöt eivät halua rakentaa sellaista määrää tuulivoimaa lisää että se romahduttaisi sähkön markinahinnan.
Lähinnä toteuttamiskelpoisia taitavat olla sellaiset projekit, jossa joku terästehdas tms. haluaa uudista tuotantonsa vihreälle vedylle ja sitten rakentaa omia tuulivoimaloita sen verran mitä vedyn tuotanto siihen vaatii.
Voisiko hyvä lonkka arvio maksimitehoille siirtoverkoissa sitten olla
En muista missä ketjussa se oli mutta kuitenniin joku täällä IO-techillä hyvin sitä selvensi että vedyn tuotantoa ei voi laskea vain keskimääräistä tuulisempien päivien varaan koska vedyn tuotannossa nousee myös laitteiston kustannukset merkittäväksi tekijäksi. Muistaakseeni arvot olivat luokkaa etta ainakin 50% ajasta tulisi sitä vetyä tehdä että olisi kannattavaa. Jos nykyisellä hetkellä yrittää arvioida koska on tarpeeksi tuulista niin sanoisin että silloin kun sähkön hinta painuu alle 2 sentin ja sellaista ei ole ollut mielestäni tarpeeksi. Itse olen pitänyt tätä ylijäämä sähkön muuttamista vedyksi hiukan sellaisena maallikolle helposti uppoavana ratkaisuna mutta ei todellisuudessa kaupallisesti järkevänä. Uskon että sen sijaan että tulisi vety siirto ja varastointia meille tulee uudenteknologian akkuja ja MegaVoltin DC siirtolinjoja eurooppaan.
Ja tästä päästään siihen sähkönsiirtoverkon problematiikkaan. Tuulipuisto Pohjois-Pohjanmaalla, joka tuottaa 5600 MW Pk-seudulle siirrettävää sähköä vaatisi 10 uutta 400 kV linjaa, joiden kustannus olisi sen 5 miljardia euroa. Kuka sen investoinnin maksaa? Maalax Vindenergi? Finngrid? Vastaus taitaa valitettavasti olla että me kuluttajat ja veronmaksajat sen maksamme.
Mitenkä se voisi olla mikään muukaan? EU joskus nyt jotain maksaa mutta se on vain mutkan kautta Suomen veronmaksajat.
Sinänsähän se on ihan sama mikä tuotantomuoto rakennetaan. Ja maksajina on sähkön käyttäjät.
Niin, missäs se sähkönkulutus Suomessa todellisuudessa tapahtuu? Neljä vuotta sitten suurimpia sähkönkuluttajia kaupunkikohtaisesti olivat Helsinki, Tornio, Lappeenranta, Jämsä ja Oulu — tässä järjestyksessä. Tohon voisi lisätä vielä Kokkolan Bolidenin sulaton. Ja entäs se tuotanto? Kaikki viisi ydinvoimalayksikköä ovat etelä-Suomessa, alle 250 km etäisyydellä niin Helsingistä, Turusta kuin Tampereeltakin.
No vastaukseni oli viestiin jossa harmiteltiin isoa kustannusta sähkö siirrosta pohjois-pohjanmaalta pääkaupunkiseudulle. Jos Suomessa on jo kulutus ja tuotanto tasapainossa maantieteellisesti, niin silloinhan yksi hinta-alue on järkevä ja kannattaisi todeta jarmojs:lle että hänen esittämänsä ongelma ei olekaan ongelma.
Nyt lisäsivät vuorokauden Fenno-Skanin korjausaikaan, valmista olisi 10.11 klo. 00:59. Loviisan kanssa 1300 MW poissa käytöstä tällä hetkellä. Onneksi ei ole kovia pakkasia vielä.
Kyllä. Fenno-Skan toimii ja Loviisaa pyrkivät käynnistämään puolenyön aikoihin.
Toisaalta kun nyt vertaa ihan muutaman päivän sisällä näitä kohtuullisen suuria eroja mitä on jo syntynyt,
Niin onhan se aika huolestuttavaa että päivän alin hinta on noussut päälle 4 senttiä ja ylin hinta päälle 11 senttiä, samaten 7 päivän keskiarvo on noussut myös päälle 2 senttiä ja myös 28 päivän keskiarvo noin sentin. Jos tämä jatkuu vastaavana eli eli kolmen päivän välein hinnat nousevat näin reippaasti eikä vielä edes kunnolla ole lumi maassa tai pakkasia ei se hyvää lupaa.. ..mutta katsoo nyt.
??? Vastaushan tuli viestiin mikä oli laitettu ihan graafin kanssa kun oli halpaa. Etkö ollenkaan lue ja katso noita viestejä mihin kommentoit? Eli siinä oli selkeästi graafia missä hinta oli 0.11 senttiä alimmillaan ja 1.41 senttiä kalleimmillaan.... ....eikö se ole sinusta halpaa? Miten alas sen pitäisi tippua? Olla jatkuvasti miinuksella???
Juu juu. Hyvin hiljaista oli silloin kun mentiin muutaman sentin keskihinnoilla juuri sen jälkeen kun oli pidempi jakso ollut kallista jolloin kovasti tykkäsit postilla näitä sahko.tk graafeja (näiden huoltojen aikana). Sitten tulikin hiljaista.
Ketjua tulee kyllä seurattua pitkin päivää ihan päivittäin kuin pääosin hyvää keskustelua
No esim. tämä viestini:
Niin onhan se aika huolestuttavaa että päivän alin hinta on noussut päälle 4 senttiä ja ylin hinta päälle 11 senttiä, samaten 7 päivän keskiarvo on noussut myös päälle 2 senttiä ja myös 28 päivän keskiarvo noin sentin. Jos tämä jatkuu vastaavana eli eli kolmen päivän välein hinnat nousevat näin reippaasti eikä vielä edes kunnolla ole lumi maassa tai pakkasia ei se hyvää lupaa.. ..mutta katsoo nyt.
