Ongelmahan on vain siinä, että nyt kun on tuota tuulivoimaa, niin luvassa ei ole about tasaista kulutusta/hintaa ja tuulettomien aikojen hintapiikit eivät välttämättä anna riittävästi markkinaehtoista puskua investointiin ja ylipäänsä hankaloittavat noita laskelmia, jolloin ollaan jonkinsortin umpikujassa.
Jos investointikohde on jokin tasaisesti sähköä tuottava laitos, ainostaan keskihinta kiinnostaa, ja sen vaihtelu on todennäköisesti tulevaisuudessakin samanlainen kuin ennenkin eli noin 2-kertainen vaihtelu vuodesta toiseen. (Ennen sotaa, vuoden keskihinta on ollut noin 28-58€).
Jos investointikohde on jokin sähköä tasaisesti kuluttava teollisuus, keskihinta kiinnostaa.
Jos investointikohde on jokin sähköä jaksottaisesti käyttävä kohde, hintakuopat kiinnostaa. Nämä isot sähkö kattilat tulleet just tämän takia.
Jos investointikohde on jokin sähkön tuotantolaitos joka pystyisi nostamaan tehoja tunnin sisällä, hintapiikit kiinnostaa.
Jos investointikohde on energiavarasto, hintakuoppien ja hintapiikkien erotus, tiheys ja väli kiinnostaa.
En tiedä mitä muuta tästä investointiympäristön epävarmuudesta sähköntuotannossa voisi syyttää kuin tuulivoimaa, kun muut tekijät ovat paremmin ennakoitavissa hintatekijöiden kannalta?
Tämä olisi oikeastaan mielenkiintoista jos sellainen tilasto löytyisi, onko vesivoiman vuosituotanto vai tuulivoiman vuosituotanto tasaisempi? Nämä menneiden vuosien hinta vaihtelut kun jotkut vuodet sähkö on maksanut tuplasti johtuvat enimmäkseen vesivoimasta.
Ehkä tuo pomppiva sähkön hinta ei ole ongelma, kunhan on keskimäärin halpaa ja kunhan sitä riittää. Mutta miten taataan sen riittävyys ennakoitavasti, jos kukaan ei halua investoida tasaiseen tuotantoon markkinaehtoisesti.
Tämä on oikeastaan se juttu. Onko tasainen tuotanto oikeasti niin arvokasta ja tärkeää että joku haluaisi maksaa siitä? Tällä hetkellä markkina on vähän sitä mieltä että on kannattavampaa jättää sähköt käyttämättä kun että tuottaisi lisääsähköä muutama päivä vuodessa.
Jotkut selvästi ovat halukkaita maksamaan että saa sähköä aina. Esimerkiksi sairaalat ja datakeskukset. Usein heillä on omat varavoimalaitteet että ne voi taata saatavuuden.
Ei heiluminen ole ongelma vaan se etta mita esimerkiksi se sahko maksoi vuosineljanneksella. Tai se hinta mihinka yhtio saa sen sahkonsa ostettua kiinteaan hintaan. Tuo heiluminen ongelma niille jotka haluavat optimoida.
Heiluminen on edellytys optimoinnille. Ilman heiluntaa optimointi on turhaa. Ilma heiluntaa, kaikenlaiset energiavarastot ovat kannattamattomia.
Olet kyllä oikeassa että teollisuudelle lyhyet piikit eivät juuri kiinnosta. Omalla työpaikalla päivän piikki oli vähän "so what?" kun koko päivän hinta laitokselle oli luokka 2,5 senttiä/kWh.
No jos vaikka alkuun ei olisi veronmaksajien piikkiin annettu tuulivoimalle tukea ja sen aiheuttamat kustannukset verkon kannalta jyvitetty tuottajille. Vai unohtuiko fanituksessa, että tuohonkin on veronmaksajien rahoja tungettu jo satoja miljoonia?
Ja sitä muuten tarjottiin myös muille, ei vain tuulivoimalle.
Toinen vaihtoehto on tuulivoiman erottaminen täysin omaksi tuotteekseen, jota voi ostaa, ja saa kun sattuu tuulemaan. Mitä enemmän maksaa, sitä pidempää sähköä tulee, kun kuormaa käydään rajoittamaan, tuulen laantuessa..
Joo itse olisin ehdottanut että voisi erottaa tuulivoiman muusta tuotannosta että ne jotka haluavat voisivat ostaa pörssistä tuulivoimavapaata sähköä. Jos on kova kysyntä tasaiselle sähköllä eiköhän sen osuus sitten kasvaa kun jengi sitä ostaa.
/img-s3.ilcdn.fi/65948716c9741be390ac64793e8d97de06e47658038d59cb1752699240ac6594.jpg)
www.iltalehti.fi
