• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

Huomenna klo 11:00 OL3 täys hönkä päälle!
Saas nähdä vaikuttaako miten huomisen hintoihin. Sopivasti kun tuulet tyyntyy.

Tuulivoimaa putoaa pois suunnilleen kahden OL3sen verran..vaikutus hintoihin sen mukaista.

Saa nähdä lähteekö Meri-Pori käyntiin huomenna ollenkaan. Voi olla ettei ihan vielä.
 
Lummekin on päivittänyt ennustettaan ja talven 2023 ennusteet tippuneet 15c. Lumpeen toistaiseksi voimassaoleva sopimus olisi 1.12.2022 alkaen ollut 45c, joten aika reilua riskipreemiota siinä oli. Ensi kesä näyttää edelleen ihmeen kallille. Mahtaneeko toteutua? vähän vaikuttaa siltä, että kannattaa kesällä vaihtaa pörssisähköön. Tuskin halpoja määräaikaisia on ennen vuotta 2024.

1672147515644.png
 
Saa nähdä lähteekö Meri-Pori käyntiin huomenna ollenkaan. Voi olla ettei ihan vielä.
Mistä tulikin mieleen, mitä laitoksia mahtaa nykyään kuulua "muu tuotantoon"? Onko pelkästään Meri-Pori, hätävarasäädön kaasuturbiinilaitokset, ja joku hassu poikkeustilanteessa huippuhintaan syöttävä dieselvaravoima? Mitähän tuotantoa on tämän päivän noin 100 MW?
 
Edulliset määräaikaiset sopimukset edellyttävät että

A) markkinoilla on suojausten myyjiä joilla on edullisesti tarjolla sekä systeemituotetta että Suomen aluetuotetta
B) hintataso näyttää edulliselta seuraavat 24kk

Juuri nyt suojausmarkkinat ovat kuolleet kuin kampela veneen pohjalla ja iso osa kaupoista on siirtynyt OTC puolelle jolloin markkinasta tulee entistä epälikvidimpi.

Ensi kesän kalliimpi hinta tuossa käyrässä johtuu ihan suoraan ALV:n noususta 10%->24%.
 
Joissakin asioissa epävarmuus nyt vain on PALJON suurempi ongelma, kuin toisissa.
Sähkö on välttämättömyystuote, jote ei voi järkevästi itse kukin varastoida esim päivän tai pidemmän ajan annosta. Sitä nyt vain on oltava jatkuvasti, tai muutoin seuraa hyvin suuria ongelmia, jos esim päiväksi häviää sähköt.

Siksi on erittäin vakavaa, että sähköntuotannon kanssa on tunaroitu, kuten on tehty. Venäjän epäluotettavuus kun ei ole ollut kellekään yllätys, eikä tuulivoiman tuotannon heittely tai aurinkovoiman toimimattomuus talvella. Politiikkoja on myös varoitettu asiantuntijoiden taholta, ainankin ennen osaa tunaroiduista päätöksistä.
Sähköhän ei ole Suomesta näillä näkymin loppumassa.
 
Sähköhän ei ole Suomesta näillä näkymin loppumassa.
Näkymiä pystyy olemaan talven säistä ja voimaloiden toimivuudesta riippuen vielä monenlaisia tänäkin talvena.
Esim jos on pakkasella kova kuorma ja vaikkapa OL3 kyykkää täysiltä nollille, niin pahimmillaan verkko voi kaatua ja tulla yllättävä sähkökatko, joka voi olla ihan tuntitolkulla.. Toki toivottavasti niin ei käy, mutta toivominen ei valitettavasti poista mahdollisuutta.
 
Lummekin on päivittänyt ennustettaan ja talven 2023 ennusteet tippuneet 15c. Lumpeen toistaiseksi voimassaoleva sopimus olisi 1.12.2022 alkaen ollut 45c, joten aika reilua riskipreemiota siinä oli. Ensi kesä näyttää edelleen ihmeen kallille. Mahtaneeko toteutua? vähän vaikuttaa siltä, että kannattaa kesällä vaihtaa pörssisähköön. Tuskin halpoja määräaikaisia on ennen vuotta 2024.

1672147515644.png
Taidan jatkossakin mennä tästä lähtien vaan pörssillä. Uutta halpaa sähköntuotanto kapaa on tulossa nyt niin valtavasti (Aurinkovoiman liittymistiedusteluja tullut 20 000MW ja tuulivoiman 163 000MW) että pörssisähköllä pääsee nauttimaan erittäin edullisesta sähköautoilusta. Kodin varaava sähkölämmitys on valjastettava paremmin huomioimaan halvat tunnit.
 
Näkymiä pystyy olemaan talven säistä ja voimaloiden toimivuudesta riippuen vielä monenlaisia tänäkin talvena.
Esim jos on pakkasella kova kuorma ja vaikkapa OL3 kyykkää täysiltä nollille, niin pahimmillaan verkko voi kaatua ja tulla yllättävä sähkökatko, joka voi olla ihan tuntitolkulla.. Toki toivottavasti niin ei käy, mutta toivominen ei valitettavasti poista mahdollisuutta.
Tiedätkö mistä puhut?

Suomen kantaverkko on N-1 -tyyppisesti suunniteltu. Verkko ei siis kaadu, vaikka järjestelmäsuojaa mitoittava vika tapahtuisi eli OL3 irtikytkentä. Jos meillä on tosi kireä tehotilanne, niin häiriöreservit tulevat hetkeksi avuksi. Jos nekään eivät ehdi, niin alitaajuussuojaus.

Blackoutiin mentäessä muutaman tunnin katko olisi hyvä suoritus. Siksi tehdään aika paljon toimenpiteitä ja varautumista, että sellaista ei koettaisi.

Joulukuun puolessavälissä oli pakkasta koko Suomessa yli -10, taisi olla lähempänä -15. Silti verkko kesti sen ok. Tarvittaneen siis -20 tai enemmän (varsinkin OL3 kanssa), että alkaa kiristämään. Toki useat samanaikaiset vikatilanteet ovat oma juttunsa.
 
Joulukuun puolessavälissä oli pakkasta koko Suomessa yli -10, taisi olla lähempänä -15. Silti verkko kesti sen ok. Tarvittaneen siis -20 tai enemmän (varsinkin OL3 kanssa), että alkaa kiristämään. Toki useat samanaikaiset vikatilanteet ovat oma juttunsa.
Joulukuun puolessavälissä ei tapahtunut mitään yllättäviä suuria tuotannon tippumisia Suomessa. Kannattaa toivoa, ettei tapahdu muilloinkaan, kun kuormitus on kova. Varavoiman käynnistely on hidas toimenpide..
 
Joulukuun puolessavälissä ei tapahtunut mitään yllättäviä suuria tuotannon tippumisia Suomessa. Kannattaa toivoa, ettei tapahdu muilloinkaan, kun kuormitus on kova. Varavoiman käynnistely on hidas toimenpide..
Mitään sellaista ei tule tapahtumaan paitsi ehkä sinun toiveunissasi.
 
Mitään sellaista ei tule tapahtumaan paitsi ehkä sinun toiveunissasi.
Kukaan täällä ei tiedä, miten suuria häiriöitä tänä talvena tapahtuu. Huonolla tuurilla tai naapurin myötävaikutuksella voivat ylittää varotoimien mitoituksen, jolloin myös blackout on mahdollinen. Silloin taas on ihan oikeat riskit että rytinässä menee jotain paskaksi.
 
Kukaan täällä ei tiedä, miten suuria häiriöitä tänä talvena tapahtuu. Huonolla tuurilla tai naapurin myötävaikutuksella voivat ylittää varotoimien mitoituksen, jolloin myös blackout on mahdollinen. Silloin taas on ihan oikeat riskit että rytinässä menee jotain paskaksi.

Verkon kaatuminen on hyvin epätodennäköistä, mutta häiriötilanteissa voidaan joutua tiputtamaan kuormia pois.
 
Verkon kaatuminen on hyvin epätodennäköistä, mutta häiriötilanteissa voidaan joutua tiputtamaan kuormia pois.
Kun ainakin Carunan alueella voi kuormanohjausta siirtää vaikka yölle, niin kai sama systeemi voisi napsautella lvv:t pois päältä pahan paikan tullen. Kai tuo on jo käytössä tai ainakin viisailla mietinnässä?
 
Olkiluoto 3 luvattiin tuottavan sähköä pörssiin huhtikuussa 2009. Vieläkö jengi jaksaa tätä? Näitä lupauksiahan on tässä vuosien varrella nähty jo suht monta.
 
Kun ainakin Carunan alueella voi kuormanohjausta siirtää vaikka yölle, niin kai sama systeemi voisi napsautella lvv:t pois päältä pahan paikan tullen. Kai tuo on jo käytössä tai ainakin viisailla mietinnässä?

Teollisuuden kanssa on sovittu jo kuormien tiputtamisesta. Voi olla nämä kotitalouksien kuorman-ohjaukset sen verran pienet, että ei taida auttaa. Jos nuo teollisuuden kanssa sovitut ei riitä, niin sitten vaan kylmästi vedetään tiettyjä alueita pimeäksi kunnes riittävästi kuormaa on tiputettu.
 
Olkiluoto 3 ja tähän se "I want to believe" -juliste.
Eiköhän siellä jatku ne ongelmat niiden pumppujen siipipyörien suhteen vielä vaikka kuinka pitkään. Lopulta puretaan koko niiden osuus voimalaitoksesta ja korvataan kokonaan uudella ratkaisulla. Aikaa tulee menemään muutama vuosi.
 
OL3 oli eilen myynyt pörssiin sähkö mikä piti tuottaa jo. Intraday markkinalla ostanut korvaavaa kun laitos ei lähtenytkään käyntiin. Tällä hetkellä joka tunti maksaa vähän päälle 60000€.
 
Joulukuun puolessavälissä ei tapahtunut mitään yllättäviä suuria tuotannon tippumisia Suomessa. Kannattaa toivoa, ettei tapahdu muilloinkaan, kun kuormitus on kova. Varavoiman käynnistely on hidas toimenpide..
Fingridillä on noin 1200 MW varavoimaloita jotka saadaan 15 minuutissa täydelle teholle. Forssa ja Huutokoski olivat käytössä syksyllä muutaman tunnin kun OL3 stumppasi koekäytössä.
 
Ydinpommin starttia siirrelty Klo 1 ens yölle.. Ei oo kyl oikeesti hirveitä odotuksia, jos starttaa ens/tänä yönä niin odotan viikolopun eurojaskasta ja perus lotosta suuria voittoja koska ihmeitä tapahtuu..
 
Ehdin jo pelätä, että taas lypsettiin vaikka oli jo tietoa ettei lähde. Joskus erehtyminen on mukavaa.

Verkon kaatuminen on hyvin epätodennäköistä,
Ei alkeellisimpia perusasioita ainakaan minulle tarvitse toistaa. Totta kai se on "epätodennäköistä" ja siihen on varauduttu. En kuitenkaan edusta "mitään ei koskaan tapahdu"-ajattelijoita. Sähköverkon kaatuessa voisi syntyä mittavia vaurioita joita ei ihan hetkessä korjattaisikaan.

Kaikki me tiedämme, että verkon romahdus on Suomessa hyvin epätodennäköistä - tai siis oikeammin ilmaistuna aiemman näytön perusteella se on ollut harvinaista, suorastaan tavatonta ja peräti mahdotonta. Täytyy kuitenkin muistaa, että aiempi ei ole tae tulevasta. Väite on määritelmänomaisesti tosi ja sijoittamisessakaan ei saa muuta valehdella.

Kukaan meistä ei tiedä, miten epätodennäköistä se on juuri tänä talvena naapurin toiminta huomioiden, etenkin kun tällä kertaa mennään ihan rajoilla mikäli olosuhteet niin vaativat.
mutta häiriötilanteissa voidaan joutua tiputtamaan kuormia pois.
Joo, ja siihen edellä viittasinkin. Se ei välttämättä onnistu, jos 1,6 GW suuri voimalaitos, pari muuta ja 2 GW ulkomaantuontia kyykkäisi muutaman sisäisen yhteyden sopivasti ehkä vikaantuessa juuri ennen tai jälkeen. Tai edes osa näistä tilanteessa, jossa kulutus on kireän pakkasen aikaan suuri, sähkökatkojakin on jo jouduttu ottamaan käyttöön jne. Siinä ei voi pyytää neukuista muutama sata MW lisää, kun sitä korttia ei enää ole.
 
Viimeksi muokattu:
Joo, ja siihen edellä viittasinkin. Se ei välttämättä onnistu, jos 1,6 GW suuri voimalaitos, pari muuta ja 2 GW ulkomaantuontia kyykkäisi muutaman sisäisen yhteyden sopivasti ehkä vikaantuessa juuri ennen tai jälkeen. Tai edes osa näistä tilanteessa, jossa kulutus on kireän pakkasen aikaan suuri, sähkökatkojakin on jo jouduttu ottamaan käyttöön jne. Siinä ei voi pyytää neukuista muutama sata MW lisää, kun sitä korttia ei enää ole.

Miten niin ei onnistu? OL3 järjestelmäsuojaakin testattiin jo aiemmin ja homma toimi. Meillä on häiriöreservit, joilla on tarkotus pitää verkko pystyssä, jos ei riitä niin alitaajuussuojaus. Alitaajuussuojaus on automaattinen ja jokaisen verkkoyhtiön pitää siihen laittaa muistaakseni 30% verkkonsa kuormasta. Ensin tipputetaan ne kenen kanssa on sovittu, jos se ei riitä, niin sitten tiputetaan muuta kuormaa kunnes riittää. Käsittääkseni tätä varten tälle talvelle päivitettiin suunnitelmat. Kuten sanoin se, että verkko kaatuu on hyvin epätodennäköistä ja se pyritään välttämään viimeiseen asti. Jos verkon annettaisiin kaatua, niin sitten ei ihan parissa tunnissa saadakkaan sähköjä takaisin. Jenkeissähän itä-rannikolla 2003 pääsi tälläinen käymään. Toki jos riittävän paljon isoja vikoja osuu yhtäaikaa, niin onhan se mahdollista. Se, että OL3 & useampi ulkomaansiirtolinja ja vielä muutoma muu iso oma voimala tippuisi yhtä aikaa on erittäin epätodennäköistä näin rauhan aikana. Jos ne ei tipu yhtäaikaa, niin en näe ongelmaa tiputtaa kokoajan kuormia lisää. Eihän se kivaa ole, jos asuinalueita/kaupunkeja pimennetään, mutta pienempi paha se on kuin antaa verkon kaatua.
 
Kukaan täällä ei tiedä, miten suuria häiriöitä tänä talvena tapahtuu. Huonolla tuurilla tai naapurin myötävaikutuksella voivat ylittää varotoimien mitoituksen, jolloin myös blackout on mahdollinen. Silloin taas on ihan oikeat riskit että rytinässä menee jotain paskaksi.
Sana "tietää" on tunnetusti ongelmallinen. Jossain "tietämisen" mielessä sinä et tiedä, etteikö tänään päähäsi putoa meteoriitti. Etkä myöskään tiedä, putoaako lentokone, johon olet astumassa. Tämänlainen tietäminen on kuitenkin lähinnä vain filosofisesti mielenkiintoista eikä sillä ole kuin retorista arvoa. Toisaalta siihenhän sinä sitä käytätkin.
 
Tottakai on täysin mahdollista, että kaikista pyrkimyksistä huolimatta sähköverkko romahtaa tänä talvena. Todennäköisyys sille vaan on huiman pieni.

Sinänsä minun mielestä on jokseenkin turhaa ulkopuolisena spekuloida mitkä kaikki yhtäaikaiset viat voisivat aiheuttaa sähköverkon romahtamisen. Esimerkiksi Fingridillä on yleisöä paljon enemmän tietoa kaikista verkon mahdollisista vikakohdista, keinoista ongelmien ratkaisemiseen ja välttämiseen sekä siellä on käsittääkseni ihan henkilöstöä joiden tehtäviin kuuluu tällaisten skenaarioiden miettiminen.
 
Miten niin ei onnistu? OL3 järjestelmäsuojaakin testattiin jo aiemmin ja homma toimi. Meillä on häiriöreservit, joilla on tarkotus pitää verkko pystyssä, jos ei riitä niin alitaajuussuojaus. Alitaajuussuojaus on automaattinen ja jokaisen verkkoyhtiön pitää siihen laittaa muistaakseni 30% verkkonsa kuormasta. Ensin tipputetaan ne kenen kanssa on sovittu, jos se ei riitä, niin sitten tiputetaan muuta kuormaa kunnes riittää. Käsittääkseni tätä varten tälle talvelle päivitettiin suunnitelmat. Kuten sanoin se, että verkko kaatuu on hyvin epätodennäköistä ja se pyritään välttämään viimeiseen asti. Jos verkon annettaisiin kaatua, niin sitten ei ihan parissa tunnissa saadakkaan sähköjä takaisin. Jenkeissähän itä-rannikolla 2003 pääsi tälläinen käymään. Toki jos riittävän paljon isoja vikoja osuu yhtäaikaa, niin onhan se mahdollista. Se, että OL3 & useampi ulkomaansiirtolinja ja vielä muutoma muu iso oma voimala tippuisi yhtä aikaa on erittäin epätodennäköistä näin rauhan aikana. Jos ne ei tipu yhtäaikaa, niin en näe ongelmaa tiputtaa kokoajan kuormia lisää. Eihän se kivaa ole, jos asuinalueita/kaupunkeja pimennetään, mutta pienempi paha se on kuin antaa verkon kaatua.
Miten tuo verkosta tiputtaminen käytännössä toimii? Pudotetaanko esim. UPM Rauma silmänräpäyksessä verkosta, vai miten sen kanssa toimitaan? Eikö siitä koidu aika kovat kustannukset, jos koko tehdas pysähtyy niille sijoilleen?
 
Miten tuo verkosta tiputtaminen käytännössä toimii? Pudotetaanko esim. UPM Rauma silmänräpäyksessä verkosta, vai miten sen kanssa toimitaan? Eikö siitä koidu aika kovat kustannukset, jos koko tehdas pysähtyy niille sijoilleen?
Kyllä, siellä on nallit jotka seisauttaa koneita alle 100ms jos OL tipahtaa verkosta ilman ennakkotietoa. Kustannukset on pientä verrattuna siihen mikä katastrofi valtakunnallisesti tuosta olisi mahdollista tulla.
 
Miten tuo verkosta tiputtaminen käytännössä toimii? Pudotetaanko esim. UPM Rauma silmänräpäyksessä verkosta, vai miten sen kanssa toimitaan? Eikö siitä koidu aika kovat kustannukset, jos koko tehdas pysähtyy niille sijoilleen?

TVO myös maksaa erittäin rasvaiset korvaukset järjestelmäsuojaan osallistuville tahoille, tarvitaan sitä tai ei ja ne varmasti kattavat nuo tuotannon äkkipysähdykset.
 
...
Ei alkeellisimpia perusasioita ainakaan minulle tarvitse toistaa. Totta kai se on "epätodennäköistä" ja siihen on varauduttu. En kuitenkaan edusta "mitään ei koskaan tapahdu"-ajattelijoita. Sähköverkon kaatuessa voisi syntyä mittavia vaurioita joita ei ihan hetkessä korjattaisikaan.
...
Kyllä, siellä on nallit jotka seisauttaa koneita alle 100ms jos OL tipahtaa verkosta ilman ennakkotietoa. Kustannukset on pientä verrattuna siihen mikä katastrofi valtakunnallisesti tuosta olisi mahdollista tulla.
Blackoutin hinta on Fingridin toimarin mukaan 100 000 000 euroa tunnissa. Eikä jää vahingot vain aineellisiin.

Joku paremmin osaava voinee auttaa, mutta eikös mene näin OL3 tipahtaessa:
1) Aluksi irtoaa sovittuja järjestelmäsuojan mukaisia kuormituksia: Olkiluoto 3:n järjestelmäsuoja
2) Sitten laitellaan 300 MW lisää tehoa Pohjois-Ruotsin tuontiyhteyteen, jota on rajoitettu OL3 käydessä urku auki.
3) Jos ei nopeita ylössäätöjä löydy reservimarkkinoilta riittävästi, niin Fingridin nopeat häiriöreservit käyntiin. Tällöin saadaan lisää aikaa hakea joustoja.

4) Jos edellä mainitut toimenpiteet eivät riitä/auta/ehdi, niin verkkokoodi ER mukaiset alitaajuussuojaukset irtikytkevät kuormitusta niin, että taajuus saadaan tasapainoon: Käyttösäännöt

(Hyvin) Epätodennäköistä blackoutiin meneminen kuitenkin on, varsinkin kehittyneissä maissa.
 
2) Sitten laitellaan 300 MW lisää tehoa Pohjois-Ruotsin tuontiyhteyteen, jota on rajoitettu OL3 käydessä urku auki.


Käytännössä viimeksi kun OL3 tippui verkosta täydellä teholla, pohjoisen tuontiyhteyksien kautta tuli pari minuuttia 2500MW verran tehoa. Tilanne rauhoittui muutamassa minuutissa kun ylössäätöjä tuli linjoille. Nimellinen jatkuva teho on 1500MW, ottamalla 300MW pois linjat eivät valmiiksi hehku punaisina kun OL3 tippuu pois, ja hetkellisesti saadaan paljonkin tehoa niiden linjojen kautta ilman että ne tippuu hohtavana nesteenä maahan.
 
Käytännössä viimeksi kun OL3 tippui verkosta täydellä teholla, pohjoisen tuontiyhteyksien kautta tuli pari minuuttia 2500MW verran tehoa. Tilanne rauhoittui muutamassa minuutissa kun ylössäätöjä tuli linjoille. Nimellinen jatkuva teho on 1500MW, ottamalla 300MW pois linjat eivät valmiiksi hehku punaisina kun OL3 tippuu pois, ja hetkellisesti saadaan paljonkin tehoa niiden linjojen kautta ilman että ne tippuu hohtavana nesteenä maahan.
Ongelma voi tulla myös muualle, kuin linjoihin.
 
Käytännössä viimeksi kun OL3 tippui verkosta täydellä teholla, pohjoisen tuontiyhteyksien kautta tuli pari minuuttia 2500MW verran tehoa. Tilanne rauhoittui muutamassa minuutissa kun ylössäätöjä tuli linjoille. Nimellinen jatkuva teho on 1500MW, ottamalla 300MW pois linjat eivät valmiiksi hehku punaisina kun OL3 tippuu pois, ja hetkellisesti saadaan paljonkin tehoa niiden linjojen kautta ilman että ne tippuu hohtavana nesteenä maahan.
Totta! Oliko peräti 2800MW? Ei tule kuuraa...

Onkohan tuolla 300MW laskulla kuinka paljon merkitystä termisen kestoisuuden osalta? Itse laskeskelen niin, että OL3 1600MW pois, järjestelmäsuoja tiputtaa 400MW, P-R:n vesivoima ylössäätää 300MW (vähintään) ja loput vajaa tonni voidaan hoitaa häiriöreservillä. Toki aikaikkuna eri kuin esimerkissäsi.
 
Kyllä, siellä on nallit jotka seisauttaa koneita alle 100ms jos OL tipahtaa verkosta ilman ennakkotietoa. Kustannukset on pientä verrattuna siihen mikä katastrofi valtakunnallisesti tuosta olisi mahdollista tulla.
Eli paperitehtaalla loppuu tuotanto kuin seinään, ja sen jälkeen siivotaan jälkiä ja käynnistellään laitteet uudelleen? Aikamoinen työmaa monessa paikkaa.
 
Kävin viime syksyllä katselemassa yhtä komeaa vesivoimalaa. Viikonloppuna oli aika hiljaista ja saatiin palloilla siellä ihan rauhassa. Toivottavasti tänäpäivänä siellä on spollet kysymässä paperit kaikenlaisilta häröilijöiltä.

Edit. sanotaan nyt suoraan (jos joku nyt ottaisi opiksi) että siihen olis voinut ajaa räjähteen pakulla suoraan konehuoneen kylkeen. Päättäjät haloo sen varautumisen kanssa!
 
Viimeksi muokattu:
Juttelin sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuvan eläkeläispariskunnan kanssa sähkölaskuista. Heillä kohtuullinen sopimus päättyi vuoden vaihteessa ja heille oli vaikea uskoa että hallitus jättää heidät ilman tukia. Sanoin että naapurinne saa varmaan teslaansa ja porealtaaseen tukia ja että Marin heitti nyt teidätkin sinne bussin alle, mutta positiivista siinä on että ette ole siellä yksin.
 
Juttelin sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuvan eläkeläispariskunnan kanssa sähkölaskuista. Heillä kohtuullinen sopimus päättyi vuoden vaihteessa ja heille oli vaikea uskoa että hallitus jättää heidät ilman tukia. Sanoin että naapurinne saa varmaan teslaansa ja porealtaaseen tukia ja että Marin heitti nyt teidätkin sinne bussin alle, mutta positiivista siinä on että ette ole siellä yksin.
Se Fortumin Duo on kohtuullinen jos heilla ei ole paasya Helenin sopimukseen.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 348
Viestejä
4 492 360
Jäsenet
74 193
Uusin jäsen
Polkupoika

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom