Sähköauton kotilataus

Kiitos vahvistuksesta. Meillä näiden voimavirtojen ja sulaketaulun väliin sähkäri asensi erillisen vikavirtasuojan.
Taitaakin olla tuosta Motorwerkistä, ja ilmeisesti ulkoisesti saman näköisiltä näyttävistä eLoadeista, olla useampaa eri varianttia/erää olemassa joissa eroja sisuskaluissa.

Lainaus Fabon keskustelun kommenteista:
"Itse ostin omani keväällä Nordic Plugilta ja sain sieltä tänään vartissa vastauksen sähköpostiini: "Kyseinen tuote-erä on parin vuoden takaista Motorwerk-valmistajan tuotetta viivakoodilla EAN 6438014334837. Kyseinen laite ei ole sama laite vaikka se ulkoisesti samannäköinen on. Ongelma Motorwerkillä oli saatu rajattua tuohon yksittäiseen tuote-erään jossa mainittu N-rele puuttui."
Jos haluaa, niin voit toki asian tarkastaa vielä yleismittarin ohmi/piippariasennolla. Ota kaapeli irti seinästä ja mittaa resistanssi voimavirtatöpselin nollan ja Type 2 -liittimen nollan väliltä. Jos näyttää lähelle nollaa ohmia tai mittarin summeri soi, puuttuu kaapelista nollan katkaiseva rele.

PE-johdin on ainoa, jonka kuuluu aina "soida" läpi, maadoitusta ei kuulu eikä saa katkoa millään kytkinlaitteilla.
 
"Itse ostin omani keväällä Nordic Plugilta ja sain sieltä tänään vartissa vastauksen sähköpostiini: "Kyseinen tuote-erä on parin vuoden takaista Motorwerk-valmistajan tuotetta viivakoodilla EAN 6438014334837. Kyseinen laite ei ole sama laite vaikka se ulkoisesti samannäköinen on. Ongelma Motorwerkillä oli saatu rajattua tuohon yksittäiseen tuote-erään jossa mainittu N-rele puuttui."

Tämä(kin) on ihan hyvä todiste siitä että aliexpress-kriittisille puheille on katetta.

Aika usein tässäkin ketjussa on ollut väittelyitä tyyliin "ihan sama se on, miksi maksaisin x verran enemmän suomesta kun saan saman halvemmalla aliexpressistä".

No, mutta kun ei edelleenkään voi olla varma että se on sama. Kiinan pojat voi koska tahansa päättää että tämä kovin kallis suojalaite on täysin turha komponentti ja jättää sen pois.

Ja ihan alkeellisetkin asiat kuten riittämätön eristysväli verkkojännitteen ja toision välillä esim. usb-latureissa osoittaa, että mitään takeita ei ole turvallisuudesta.
 
Pitää tarkentaa, kun vähän ehkä epäselvästi kirjoitin. Eli ei siellä type2 liittimessä ole levossa 230v, kun on kytketty 3-vaihetöpseliin. Mittasin jännitteen type2-pinnien ja sähkökaapin schuko-rasian vaiheen väliltä -> oli jännite -> motorwerk ei katko kuin vaiheet.
Vikavirtasuojaushan tuossa motorwerkissä pitäisi itsessään(?) olla myös, mutta pitäsi olla testeri ja schuko-adapteri että worst casea voisi kokeilla. Osaamiseni rajoittuu yleismittariin.
En muuta numeroa löytänyt kuin että valmistettu ilmeisesti 2022-11. Kärkkäiseltä ostettu (jonka "merkki" motorwerk on). Ehkäpä uudemmat eri raudalla.
Jännite vaihetta vasten löytyi sekä N että PE pinneistä, niin tässä ei ole relettä (jos "suojarele" Tukesilla tässä kohtaa sitä tarkoittaa).
 
Kävin huvikseni mittailemassa oman noin viikko sitten ostetun 10 m piuhalla varustetun Motorwerkin. Tämä kyllä katkaisee nollan.
 
Tuo N katkaisu taitaa olla sitä varten, jos auto kiinni laturissa tulee nollavika, niin auton runko saattaa muuttua jännitteiseksi.
 
Tämä(kin) on ihan hyvä todiste siitä että aliexpress-kriittisille puheille on katetta.

Aika usein tässäkin ketjussa on ollut väittelyitä tyyliin "ihan sama se on, miksi maksaisin x verran enemmän suomesta kun saan saman halvemmalla aliexpressistä".

No, mutta kun ei edelleenkään voi olla varma että se on sama. Kiinan pojat voi koska tahansa päättää että tämä kovin kallis suojalaite on täysin turha komponentti ja jättää sen pois.

Ja ihan alkeellisetkin asiat kuten riittämätön eristysväli verkkojännitteen ja toision välillä esim. usb-latureissa osoittaa, että mitään takeita ei ole turvallisuudesta.
Itsekin olen vähän karsastanut näitä aliexpress/temu/alibaba/yms kiinahalpakauppoja, kun ulkonäöstä ei välttämättä voi olla varma onko siellä kuorien sisällä samaa tavaraa kuin täällä paikallisen kaupan hyllyssä olevassa samannäköisessä vermeessä.

Mutta voin olla itsekin väärässä tuon oman väitteeni suhteen että olisi eri sisuskaluja näissä.
Vähän kutina että tuo vaarallisuus Motorwerkin osalta lienee vain jos käyttää suko-töpseliä. Voimavirtatöpselin kanssa ei voi N ja L linjat mennä "väärinpäin" kun töpseli käy voimavirtaan vain yksinpäin. Sukoon voi laittaa töpselin kummin päin vaan jolloin seinärasian L linja eli "kuuma karva" onkin laturin N:ssä (maa/miinuskarva) josta puuttuu suojarele.
Tämäkin voi koskea vain Motorwerkkiä joka on voimavirtaversio jonka mukana on tullut suko-voimavirta -adapteri. Koskettaneeko niitä Motorwerkkejä jotka on natiivisti pelkällä kiinteällä suko-pistokkeella.
 
Tämmöiset valikot löytyvät Enyaqista liittyen kaksisuuntaiseen lataukseen = V2G

Tuo 10 000 kWh rajoitus tarkoittaa esimerkiksi minun tapauksessa sitä, että ilman sähköauton latauksia pystyisin 2 vuoden ajan juoksuttamaan kaiken kiinteistön käyttämän sähkön auton aukun kautta.

1729357744222.png


1729357782703.png


1729357818434.png

Semmoinen lisäys vielä liittyen noihin tuntimäärä ja kWh rajoituksiin, että 11 kW kotilatauksen kautta ominaisuutta käytettäessä tunnit tulevat huomattavasti aikaisemmin vastaan.

Kuvassa verkosta autoon noin vuoden lataukset eli rajoitus tulisi toisinpäin käyttäessä vastaan noin 1,6 vuodessa.

1729432058102.png
 
Nakataas Fabossa eteen tullut uutislinkki tännekin.
Etenkin tuota uutisessa mainittua Motorwerkin latauslaitetta löytynee myös foorumaisten talleista.


Screenshot_20241019-085804.png


Screenshot_20241019-085727.png
Kaveri tutki ja näyttää mahdollisesti koskevan myös Nord Plugitin myymiä Togo latureita, ainakin schuko adapterilla antoi 122,5 Vac pihalle.
 
Tämäkin voi koskea vain Motorwerkkiä joka on voimavirtaversio jonka mukana on tullut suko-voimavirta -adapteri. Koskettaneeko niitä Motorwerkkejä jotka on natiivisti pelkällä kiinteällä suko-pistokkeella.
Koskee ainakin tätä '22 valmistettua 3-vaihe-motorwerkkiä. Jos nyt en onnistunut mittausta jotenkin mokaamaan. Oli sekä N että PE jännite, kun mittasi sähkökaapin vaihetta vasten. Mutta joo, mielenkiintoista olisi tietää, miten laitteen AC vikavirtasuojaus toimii schuko-adapterin kanssa. Jos on oikein tehty, niin ei pitäisi olla väliä, mitenpäin nolla/vaihe on. Eli että saako siitä oikeasti tappavan vaikka sukkapuikkoja sinne Type2 tunkisi tai johdon leikkaisi poikki.

edit,. luin vastaamani viestin väärin. Itsellä siis 3-vaihe motorwerk eikä siinä mitään adapteria tullut mukana. 1-vaihelatureista (schuko) ei ole tietoa - laite näyttää samalta. Toki mahdollista, että (vanhoissa) voisi olla sama ongelma niissäkin. Näitä kun on paljon käytössä, niin ehkäpä joku osaava taho testaa ja tiedottaa. Tukes ei paljon näemmä detaileja jaksa jakaa.

(kaikista sähkölaitteista, joita käytössä on ja miten väärin niitä voi käyttää, näiden latausjohtojen vaarallisuus ei liene pahimmasta päästä)
 
Viimeksi muokattu:
Itselläni on 2022 Amazonista tilattu Boostech-merkkinen 11 kW voimavirtapistokkeella oleva latauskaapeli ja näkyy tuostakin puuttuvan nollan katkaiseva rele.

Koskee ainakin tätä '22 valmistettua 3-vaihe-motorwerkkiä. Jos nyt en onnistunut mittausta jotenkin mokaamaan. Oli sekä N että PE jännite, kun mittasi sähkökaapin vaihetta vasten. Mutta joo, mielenkiintoista olisi tietää, miten laitteen AC vikavirtasuojaus toimii schuko-adapterin kanssa. Jos on oikein tehty, niin ei pitäisi olla väliä, mitenpäin nolla/vaihe on. Eli että saako siitä oikeasti tappavan vaikka sukkapuikkoja sinne Type2 tunkisi tai johdon leikkaisi poikki.

edit,. luin vastaamani viestin väärin. Itsellä siis 3-vaihe motorwerk eikä siinä mitään adapteria tullut mukana. 1-vaihelatureista (schuko) ei ole tietoa - laite näyttää samalta. Toki mahdollista, että (vanhoissa) voisi olla sama ongelma niissäkin. Näitä kun on paljon käytössä, niin ehkäpä joku osaava taho testaa ja tiedottaa. Tukes ei paljon näemmä detaileja jaksa jakaa.

(kaikista sähkölaitteista, joita käytössä on ja miten väärin niitä voi käyttää, näiden latausjohtojen vaarallisuus ei liene pahimmasta päästä)
Jep. Tässäkin kohtaa Tukes olisi voinut ilmoituksessaan täsmentää, että mahdollinen vaaratilanne tulee vain käyttäessä sukoadapteria. Jos kaapelia käyttää voimavirtapistorasian kanssa, ei ole mitään vaaraa.

Vikavirtasuojauksen toimintaan tuo nollareleen puuttuminen ei vaikuta, koska vikavirtasuoja katsoo vain, että menevä ja palaava virta ovat yhtä suuria ja nyt jos tuossa on töpseli väärinpäin ja onnistuu ottamaan kiinni tuosta Type 2:n jännitteisestä nollajohtimesta seisten esim. paljain jaloin märässä maassa, tällin ehtinee juuri ja juuri tuntea ennen kuin vikavirtasuoja laukeaa, koska sen läpi menevä virta ei palannutkaan takaisin vaan johtui ihmistä pitkin maahan.
 
Viimeksi muokattu:
Semmoinen lisäys vielä liittyen noihin tuntimäärä ja kWh rajoituksiin, että 11 kW kotilatauksen kautta ominaisuutta käytettäessä tunnit tulevat huomattavasti aikaisemmin vastaan.

Kuvassa verkosta autoon noin vuoden lataukset eli rajoitus tulisi toisinpäin käyttäessä vastaan noin 1,6 vuodessa.

1729432058102.png
Mielenkiintoista olisi tietää miten VAG tuohon rajoutukseen on päätynyt? Onkohan muilla merkeillä vastaavaa?

Meillä jos kaiken sähkön tuota kautta ajaisi niin ilman auton lataamistakin alle 6 kk napsahtaisi rajoitin päälle. Jos olisi oma auto niin jotenkin pitäisi pystyä laskemaan hyöty / kustannus.
 
Mielenkiintoista olisi tietää miten VAG tuohon rajoutukseen on päätynyt? Onkohan muilla merkeillä vastaavaa?

Meillä jos kaiken sähkön tuota kautta ajaisi niin ilman auton lataamistakin alle 6 kk napsahtaisi rajoitin päälle. Jos olisi oma auto niin jotenkin pitäisi pystyä laskemaan hyöty / kustannus.

Ei tuota ominaisuutta ilmeisesti ole vielä missään oikeasti käytetty. Mutta kyllä se käyttöön tulee lähivuosien aikana varmuudella kun kotilaitteistoja alkaa jotenkin järkevällä hinnalla saamaan. Nuo rajoitukset nyt tappavat hyödyn jo ennen kuin sitä kukaan pääsee edes testailemaan.

Muutkin VAG-konsernin autojen käyttäjät voisivat katsoa omasta autosta, että onko se sama kaikisssa VAG autoissa.
 
Mites tuo Motorwerkin markkinoilta poisto. Tukesin sivuilla mainitaan lisäksi "Yritys on tehnyt samat toimenpiteet myös mallille MOTORWERK EV T2 11KW 8M, EAN 6438014334837."

Kärkkäisen myymä 8 metrinen on kuitenkin EAN 6438014362892.
Käytän itse suko adapteria eli voikohan kikottimeen luottaa näiden perusteella.
 
Voimavirrasta lataillut tuollaisella 11 kW matkalaturilla jo pidempään. Käytännössä 3,6kW tahdilla latailen. Nyt olis tarvetta saada latausta vähän kauemmas, noin viiden metrin lisämatkan päähän. Olisikohan turvallista vetäistä jollain laadukkaalla voimavirtajatkojohdolla lisäpituutta lataukselle? Vai meneekö ne samaan kategoriaan suko-jatkojohtojen kanssa?
 
Voimavirrasta lataillut tuollaisella 11 kW matkalaturilla jo pidempään. Käytännössä 3,6kW tahdilla latailen. Nyt olis tarvetta saada latausta vähän kauemmas, noin viiden metrin lisämatkan päähän. Olisikohan turvallista vetäistä jollain laadukkaalla voimavirtajatkojohdolla lisäpituutta lataukselle? Vai meneekö ne samaan kategoriaan suko-jatkojohtojen kanssa?

Tää taitaa olla jo OT?

En tiedä mitä säädökset sanoo joten omalla vastuulla, mutta maalaisjärjellä ajateltuna jos lataat 16A komivaihepistorasiasta vain noin 5A virralla per vaihe niin en näe että tuossa tulisi ongelmaa jatkojohdon lämpenemisen kanssa.

Hukkalämpö jää pieneksi jos virta on noin pieni.
 
Millaisen latausaseman saa kytketettyä keskukseen jonka kyljessä lukee 25 A ? 11kW AC lataus onnistunee ?

Sähkötekniikan opinnot olivat yhtä helvettiä aikoinaan. Nää ampeerit, voltit , watit ja oomit ei tosiaankaan ole vahvin ala. Mitä et näe, niin niitä ei voi ymmärtää. Samaa sarjaa kuin Jeesus jutut.
 
Voimavirrasta lataillut tuollaisella 11 kW matkalaturilla jo pidempään. Käytännössä 3,6kW tahdilla latailen. Nyt olis tarvetta saada latausta vähän kauemmas, noin viiden metrin lisämatkan päähän. Olisikohan turvallista vetäistä jollain laadukkaalla voimavirtajatkojohdolla lisäpituutta lataukselle? Vai meneekö ne samaan kategoriaan suko-jatkojohtojen kanssa?

Tää taitaa olla jo OT?

En tiedä mitä säädökset sanoo joten omalla vastuulla, mutta maalaisjärjellä ajateltuna jos lataat 16A komivaihepistorasiasta vain noin 5A virralla per vaihe niin en näe että tuossa tulisi ongelmaa jatkojohdon lämpenemisen kanssa.

Hukkalämpö jää pieneksi jos virta on noin pieni.

Vastataan tänne paremmin sopivampaan ketjuun.

Tuo menettelytapa vaatii mielestäni hieman varovaisuutta ja ennakkotarkistuksia, jotta se on varmasti turvallista mutta oikein tehtynä riski on hyvin, hyvin pieni.

Ensinnäkin voimavirtapistoke on suunniteltu kestämään kuormitusta nimellistehollaan pitkiäkin aikoja toisin kuin sukopistorasiat. Eli sen puolesta kaikki on ok jos se pistorasia itsessään on asennettu niinkuin pitää.
Kun siinä nyt tulee se ylimääräinen jatkoroikka väliin niin suosittelisin kyllä vahvasti, että siinä voimavirtapistorasiaa syöttävässä keskuslähdössä on vikavirtasuojakytkin. Jos talo on tuoreehko niin siinä on, mutta vanhassa talossa ei välttämättä ole.
Ja sitten vielä kun suojaa sen jatkoroikan olosuhteilta eli varmistaa ettei ne roikan päät loju maassa/vesilätäkössä/rännin alla eikä niitä päästä vahingossa vahingoittamaan.

Tuo vikavirtasuoja keskuksen päässä on oikeastaan tärkein noista, sillä se latausmötikässä oleva vikavirtasuoja ei välttämättä auta tilanteissa joissa siinä roikan matkalla tulee jotain vikaa. Esim. viilto kaapelin kuoreen ja se on päätyy lätäkköön.
 
Tuo menettelytapa vaatii mielestäni hieman varovaisuutta ja ennakkotarkistuksia, jotta se on varmasti turvallista mutta oikein tehtynä riski on hyvin, hyvin pieni.
Paljon kiitos kattavasta vastauksesta (ja vielä oikeassa ketjussa :) )! Vikavirtasuojat löytyy sekä latausmötikästä että keskuksesta, joten uskaltanen lähteä kokeilemaan jatkojohdon käyttämistä. Jatkohdon liittymiskohdan saa vielä sopivasti katoksen alle turvaan, joten ei pitäisi senkään olla altis olosuhteille.

Nyt vaan bongaamaan joku sopivan laadukas jatkojohto.
 
Nyt vaan bongaamaan joku sopivan laadukas jatkojohto.

No tälläinen löytyy kyllä jos sen ostaa mistä tahansa tunnetusta suomalaisesta rautakaupasta, oli se sitten puuilo, motonet, tokmanni tai k-rauta jne. Jos taas aliexpressistä, niin veikkaan että kiinan pojat on laittaneet 2,5mm2 kuparin sijaan kaapeliin ohuempaa kuparia(jos edes on kuparia) koska "eihän se nyt niin paljon lämpene"

Hintaluokka vaikuttaa hieman siihen miten sulavia ne on käyttää, laadukkaammat on yleensä helppoja operoida irroitettaessa ja kiinnitettäessä ja silti tekevät hyvän liitoksen matalalla resistanssilla. Halvemmat sitten taas voi vaatia hieman enemmän voimaa, että saa kunnolla paikalleen.


Mutta tuossa nyt on Opalin brändillä myytävä keskon tuote. Samalla brändillä myydään ammattilaisille tukussakin(Onninen) tiettyjä juttuja niin ei se varmaan niin huono voi olla.
 
Millaisen latausaseman saa kytketettyä keskukseen jonka kyljessä lukee 25 A ? 11kW AC lataus onnistunee ?

Sähkötekniikan opinnot olivat yhtä helvettiä aikoinaan. Nää ampeerit, voltit , watit ja oomit ei tosiaankaan ole vahvin ala. Mitä et näe, niin niitä ei voi ymmärtää. Samaa sarjaa kuin Jeesus jutut.

Täytyisi tietää vähän lisätietoja että varma voi olla, mutta jos nyt oletetaan ensin että se keskus on kolmivaiheinen niin joo, 11kW lataus(3X16A) pitäisi onnistua jos ei mitään muita isoja kulutuskohteita ole tiedossa.

Varman päälle jos haluaa mennä niin tilaa sen 11kW laturin mutta pyytää asentajaa kytkemään siihen tehoksi 6,9kW eli 3x10A. Tuolloin esim. samanaikainen saunominen ja lämminvesivaraajan päälle naksahtaminen ei välttämättä polta sulakkeita.

Ja tuo vajaa 7kW on kuitenkin sellainen teho, että kymmenessä tunnissa lataa suurimman osan markkinoilla olevista sähköautoista liki täyteen.
 
Halvinta ja helpointa olisi toki ladata yöllä pörssisähköä 11kW teholla ja sitäkin vain halvimpina öinä (ja silloinkin vasta vuosikausien kuoletuksen jälkeen), mutta ei se nyt mikään iso nakki ole käyttää edukkaita asiointilatauksia ja pikalatureita vain jos on tarve. Toki meilläkin lopulta se kotilataus varmaan laitetaan, mutta kiirettä sen suhteen ei ole ja hintaansahan se ei ehkä tule kuolettamaan elinaikanaan (ellei sitten laske jotain arvonnousua kämpälle) jos pelkällä sähkön erotuksella miettii.

Olisi kyllä varsin mielenkiintoista nähdä minkälaisella laskutoimituksella päädyit tuohon, että "kotilaturi ei ikinä maksa itseään takaisin"?

Mitä nyt itse tuossa äsken nopeasti pyörittelin numeroita, niin kyllä löytänyt sellaista skenaariota melkeinpä olenkaan, jossa se kotilaturi ei maksaisi itseään takaisin käytännössä parissa vuodessa.

Mitä enemmän ajaa ja mitä isompi kulutus, sitä nopeampi TMA tietysti vielä on. Meidän ajoilla menisi vähän yli vuosi. Toki jos ajaa vähän niin TMA on pitkä, mutta silloin toisaalta ne on sähköautolla aika kalliita kilometrejä latasipa sitten missä tahansa.
 
Viimeksi muokattu:
Olisi kyllä varsin mielenkiintoista nähdä minkälaisella laskutoimituksella päädyit tuohon, että "kotilaturi ei ikinä maksa itseään takaisin"?

Mitä nyt itse tuossa äsken nopeasti pyörittelin numeroita, niin kyllä löytänyt sellaista skenaariota melkeinpä olenkaan, jossa se kotilaturi ei maksaisi itseään takaisin käytännössä parissa vuodessa.

Mitä enemmän ajaa ja mitä isompi kulutus, sitä nopeampi TMA tietysti vielä on. Meidän ajoilla menisi vähän yli vuosi. Toki jos ajaa vähän niin TMA on pitkä, mutta silloin toisaalta ne on sähköautolla aika kalliita kilometrejä latasipa sitten missä tahansa.
Minä laskin että kotilatauspiste (johtojen veto, voimavirtapistorasiat ja 11 kWn "matkalaturi") säästää hintansa verran energiakuluissa enintään kahdessa vuodessa. Ja jos panisin asunnon myyntiin, mahdollisuus sähköauton lataukseen nostaisi asunnon arvoa varmasti vähintään investoinnin verran. Ja on se nyt "hiukan" vaivattomampaa tökätä oma piuha autoon,kuin alkaa etsiä reissusta paluun jälkeen vapaata latauspaikkaa. Silloin voi myös aina surutta ajaa auton hyvin pienille varausasteille, kun kotona on aina se piuha odottamassa.
 
Millaisen latausaseman saa kytketettyä keskukseen jonka kyljessä lukee 25 A ? 11kW AC lataus onnistunee ?

Sähkötekniikan opinnot olivat yhtä helvettiä aikoinaan. Nää ampeerit, voltit , watit ja oomit ei tosiaankaan ole vahvin ala. Mitä et näe, niin niitä ei voi ymmärtää. Samaa sarjaa kuin Jeesus jutut.
11kw on 3,7kw(16A*230V) x 3-vaihetta eli 16A per vaihe ottaa tuo 11kw laturi. Jos nallit punasena ryystää autoon atomia niin 9A(2kw) per vaihe jää muuhun käyttöön, esimerkiksi sähkösaunalle, uunille, sähkölämmitykselle yms. Mikäli lämmitys hoituu vaikka kaukolämmöllä niin voi laittaa 11kw latausaseman ilman kuormanhallintaa, kunhan sähkösaunaa tai vastaavaa paljon tehoa vaativaa käyttelee eri aikoihin tai rajaa auton lataustehoa. Kiukaan tehosta riippuen voipi 25A pääsulake olla koetuksella kun autoa ladataan ja saunaa lämmitellään samaan aikaan. Jos varman päälle haluaa tehdä niin joko rajoittaa aseman tehoa tai asennuttaa kuormanhallinnan kaveriksi. Itsellä 25A pääsulakkeiden kanssa 11kw latausasema ilman kuormanhallintaa, asema rajoitettu 10A eli 6,9kw tehoon ja kiuas on 6kw kiuas niin onnistuu samanaikainen käyttö.
 
Kaukolämmöllä lämpiää asunto, ja kiuaskaan ei ole kuin sen 8kW.
Luulisein että ei koskaan tue tarvetta ladata ja saunoa samaan aikaan. Tai ainakin sen saa jotenkin ajatetettua että näin ei tapahdu.
 
Kaukolämmöllä lämpiää asunto, ja kiuaskaan ei ole kuin sen 8kW.
Luulisein että ei koskaan tue tarvetta ladata ja saunoa samaan aikaan. Tai ainakin sen saa jotenkin ajatetettua että näin ei tapahdu.
Minä ainakin saunon tosi harvoin kello 01-06, mikä on tyypillinen ajastettu latausaikani. Käytännössä aina sähkö on halvinta just noihin aikoihin. Ja jos pörssisähkösopimusta ei vielä ole, se kannattaa ehdottomasti tehdä sitten kun auto tulee. 11 kWn teho mahdollistaa juuri edullisimpien tuntien hyödyntämisen silloinkin, kun kilometrejä ja latauksia tulee paljon.
 
Millaisen latausaseman saa kytketettyä keskukseen jonka kyljessä lukee 25 A ? 11kW AC lataus onnistunee ?
Laita kuitenkin se 11 kW säädettävä asema (hintaero pieni pienempään) ja rajoita se lataus johonkin 7 kW tai vähemmän. Yöllä kun todennäköisesti enimmäkseen lataat nopeus on riittävä ja jää vähän pelivaraa käyttää vaikka järeitä GPU:ita ja saunaa samaan aikaan. Akkukin tykkää hitaammasta latauksesta.
 
Laita kuitenkin se 11 kW säädettävä asema (hintaero pieni pienempään) ja rajoita se lataus johonkin 7 kW tai vähemmän. Yöllä kun todennäköisesti enimmäkseen lataat nopeus on riittävä ja jää vähän pelivaraa käyttää vaikka järeitä GPU:ita ja saunaa samaan aikaan. Akkukin tykkää hitaammasta latauksesta.

Joo joku 3x8 tai 3x9 A riittää paremmin ku hyvin yöllä lataavalle ja vaikka 30 tkm vuodessa ajavalle 99 % kotilataajalle. Mulla säädetty 3x9 A ja vähempiki riittäs helposti.
 
Joo joku 3x8 tai 3x9 A riittää paremmin ku hyvin yöllä lataavalle ja vaikka 30 tkm vuodessa ajavalle 99 % kotilataajalle. Mulla säädetty 3x9 A ja vähempiki riittäs helposti.
Joo kyllä. Itsellä vielä back-upina 11 kW matkalaturi jolla voi kiireen tullessa käydä voimavirtapistorasiasta lataamassa.

edit: sori väärä ketju
 
Ja jos pörssisähkösopimusta ei vielä ole, se kannattaa ehdottomasti tehdä sitten kun auto tulee. 11 kWn teho mahdollistaa juuri edullisimpien tuntien hyödyntämisen silloinkin, kun kilometrejä ja latauksia tulee paljon.
En ole pörssissä, mutta nykyinen kiintäeähintainen on katkolla vuodenvaihteessa.
En tiedä uskallanko lähteä pörssitouhuun, kun ei ole minkäänmoista halua ja mielenkiintoa alkaa tarkkaisemana sähkön hintaa ja sovittaa omia toimia sen mukaan. Auton toki voisin ladata aina yöllä , mutta muun elämisen sovittaminen ei onnistu/kiinnosta.

10000kWh nykyinen kulutus ja sähköauto varmaan lisää kulutusta 1000kWh, joten vaikutus ei ole mikään iso vuosikulutukseen (20000km/vuosi , auton kulutus 20kWh/100km ==> 1000kWh. Eikös se näin lasketa ?)

Olen laskenut että omalla kulutusprofiililla säästäisi pörssissä keskimäärin 40 EUR/kk. Onko vaivan arvoista ?
 
En ole pörssissä, mutta nykyinen kiintäeähintainen on katkolla vuodenvaihteessa.
En tiedä uskallanko lähteä pörssitouhuun, kun ei ole minkäänmoista halua ja mielenkiintoa alkaa tarkkaisemana sähkön hintaa ja sovittaa omia toimia sen mukaan. Auton toki voisin ladata aina yöllä , mutta muun elämisen sovittaminen ei onnistu/kiinnosta.

10000kWh nykyinen kulutus ja sähköauto varmaan lisää kulutusta 1000kWh, joten vaikutus ei ole mikään iso vuosikulutukseen (20000km/vuosi , auton kulutus 20kWh/100km ==> 1000kWh. Eikös se näin lasketa ?)

Olen laskenut että omalla kulutusprofiililla säästäisi pörssissä keskimäärin 40 EUR/kk. Onko vaivan arvoista ?
20 000km ajo ja 20 kWh/100km kulutus tekee 4 000 kWh lisäkulutusta vuodessa. Ja tuo kulutuskin voi olla pieni, kun huomioi lataushäviöt ja auton lämmitykset. Itsellä Model 3 LR ja katsoin juuri viimeisen vuoden kulutukset ja oli noin 26kWh/100km, vaikka auto matka ajossa kuluttaa reilusti alle 20kWh/100km, mutta talvella tulee todella paljon pätkäajoa, jossa esilämmitykseen kuluu sähköä varmaan enemmän kuin auton liikuttamiseen.
 
En ole pörssissä, mutta nykyinen kiintäeähintainen on katkolla vuodenvaihteessa.
En tiedä uskallanko lähteä pörssitouhuun, kun ei ole minkäänmoista halua ja mielenkiintoa alkaa tarkkaisemana sähkön hintaa ja sovittaa omia toimia sen mukaan. Auton toki voisin ladata aina yöllä , mutta muun elämisen sovittaminen ei onnistu/kiinnosta.

10000kWh nykyinen kulutus ja sähköauto varmaan lisää kulutusta 1000kWh, joten vaikutus ei ole mikään iso vuosikulutukseen (20000km/vuosi , auton kulutus 20kWh/100km ==> 1000kWh. Eikös se näin lasketa ?)

Olen laskenut että omalla kulutusprofiililla säästäisi pörssissä keskimäärin 40 EUR/kk. Onko vaivan arvoista ?
Tuo 20k ajomäärä vie 4000 kWh tuolla kulutuksella
 
Eikös tuo Teslan seinälaturi sellainen ns. perushyvä värkki? Oleellisimmat ominaisuudet itselle oikeastaan vain, että lataustehoa pystyy säätämään ja vehje näyttää kuinka paljon sähköä on kulunut ja nämä ilmeisesti pitäisi molemmat hoitua tuolla? Mitään kuormantasauksia tai muita hienouksia en luultavasti 35A päänallien ansiosta tarvitse.
 
Eikös tuo Teslan seinälaturi sellainen ns. perushyvä värkki? Oleellisimmat ominaisuudet itselle oikeastaan vain, että lataustehoa pystyy säätämään ja vehje näyttää kuinka paljon sähköä on kulunut ja nämä ilmeisesti pitäisi molemmat hoitua tuolla? Mitään kuormantasauksia tai muita hienouksia en luultavasti 35A päänallien ansiosta tarvitse.

On se ihan hyvä laite. Itsellä muunmerkkinen laturi missä vain energiamittari mutta Teslasta saa 1A pykälissä säädettyä virtaa niin laturista sitä ei tarvitse rajoittaa jos ei muita autoja lataa. Muistaa myös eri lokaatiot. Minimi kuitenkin 5A
 
Eikös tuo Teslan seinälaturi sellainen ns. perushyvä värkki? Oleellisimmat ominaisuudet itselle oikeastaan vain, että lataustehoa pystyy säätämään ja vehje näyttää kuinka paljon sähköä on kulunut ja nämä ilmeisesti pitäisi molemmat hoitua tuolla? Mitään kuormantasauksia tai muita hienouksia en luultavasti 35A päänallien ansiosta tarvitse.
Perushyvä värkki on ollut. Max lataustehon pystyy valitsemaan laitteen asennusvaiheessa selainpohjaiselta asetussivulta. Jos laturin saa wifiin niin näkyy Tesla sovelluksessa ja siellä on lataushistoria.
 
No niin tietysti. En ymmärrä mitä laskin. Kiitos korjauksesta.

Ja sen sähkiksen kun lataa vaan öisin klo 00 tai 01-07 niin muuttaa sun kulutusprofiilias niin paljon, että yösiirto siirtotuotteena + pörssisähkö on pitkällä tähtäimellä halvin (mikäli satut vielä vettäkin lämmitteleen varaajalla). Näin teki mullakin, vaikka kokonaiskulutus plugarilla n. 16-18000 kWh/a ja nyt sähkis muutti tilanteen pörssisähkön eduksi (+siirsin lvv:tä aloittamaan klo 22 sijasta klo 01, Carunan nettisivuilta voi muutella sähkömittarin aikaohjauksia...). Nyt sai jo ilman lvv-ohjausmuutostakin syyskuussa menemään jotain 65 % yöaikaan.
 
Eikös tuo Teslan seinälaturi sellainen ns. perushyvä värkki? Oleellisimmat ominaisuudet itselle oikeastaan vain, että lataustehoa pystyy säätämään ja vehje näyttää kuinka paljon sähköä on kulunut ja nämä ilmeisesti pitäisi molemmat hoitua tuolla? Mitään kuormantasauksia tai muita hienouksia en luultavasti 35A päänallien ansiosta tarvitse.
Tuolla voi myös ajastaa lataukset, vaikka ei Teslaa olisikaan. Värkissä ei sinällään ole kuormanhallintaa, mutta jos tontille tulee lisää Wallchargereita, niille voi kyllä määrittää samanaikaisen maksimitehon (yksi latureista toimii masterina, muut alisteisina sille). Laitteen konfigurointi tehdään nykyään Tesla One-äpillä.
 
Olisi kyllä varsin mielenkiintoista nähdä minkälaisella laskutoimituksella päädyit tuohon, että "kotilaturi ei ikinä maksa itseään takaisin"?

Mitä nyt itse tuossa äsken nopeasti pyörittelin numeroita, niin kyllä löytänyt sellaista skenaariota melkeinpä olenkaan, jossa se kotilaturi ei maksaisi itseään takaisin käytännössä parissa vuodessa.

Mitä enemmän ajaa ja mitä isompi kulutus, sitä nopeampi TMA tietysti vielä on. Meidän ajoilla menisi vähän yli vuosi. Toki jos ajaa vähän niin TMA on pitkä, mutta silloin toisaalta ne on sähköautolla aika kalliita kilometrejä latasipa sitten missä tahansa.

Tässä meidän tiedoilla, nämähän on riippuvaisia sähkön hinnastam, siitä miten paljon ajaa, siitä kuinka kallista on vetää se kolmivaihevirta sinne jonnekin parkkikselle jne.

No jos oletetaan, että sähköä tosiaan ladattaisiin vain öisin ja pörssisähköllä eli kalleimpina öinä olisi lataus pois päältä, oletetaan ladatun sähkön maksavan keskimäärin 5snt/kWh yöllä, siihen 3,25snt/kWh siirtomaksu päälle, johon sähkövero päälle 2,83 snt/kWh eli tässä vaiheessa sähkön hinta on 11,08 snt/kWh.

No verrataan sitä siihen asiaointilatauksen hintaan ja ollaan realistisia. Eli asiointilatauksen hinnat vaihtelee 0snt-25snt/kWh hinnoissa, mutta kaikki alle 15snt on harvinaisia ja epärealistisia (olisko ilmaista sähköä tullut ladattua huimat 1h koko viime kuussa) eli lasketaan keskihinnaksi 20snt/kWh

Eli tässä vaiheessa latauksen hintaero on n. 9snt/kWh. Meille tuo 11kW kolmivaihelataus tulee maksamaa n. 2000€ töineen eli sähköä pitää ladata yli 22200 kWh että hinta kuolettuu. Siinä on aika ajaminen kaupunkiolosuhteissa, että meillä tuo kuolettuisi ennenkuin on tekniikan osalta jotenkin turha tai ollaan muutettu pois. Teoriassa se saattaa nostaa asunnon arvoa tai sitten saattaa olla nostamatta jos ostaja ei arvosta kämpän mittarilta vedettyä kolmivaihevirtaa taloyhtiön omistaman parkkiruudun seinään.

Hinnan lisäksi tuossa on vielä vaivannäön tuoma etu/haitta joka pitää arvioida ja se voi olla tulevaisuudessa ihan eri kuin nyt. Tällä hetkellähän latureita alkaa olemaan jo siellä täällä, mutta sähköautoja on niukasti. Toisaalta markkinatalous ei vielä oikein toimi latausoperaattoreiden osalta koska on paljon operaattoreita jotka ei jostain syystä edes halua kenenkään lataavan heidän latureillaan ja sitten taas suosituimmilla latureilla on aina lataajia. Hintojen ja toimivuuden osalta sähköauton lataus on kuin villi länsi, jossa ei ole mitään järkeä. On minuuttiperusteista saalistushinnoittelua (varsinkin EU:n tukemat julkisyhteisöjen laturit kirjastoilla jne. on kyllä aika turhaa kusta ja paskaa) sitten on niitä asiointilatureita jotka ei toimi kenelläkään ja sitten on se ABC-lataus jo imee 95% asiakkaista koska laturit on kempowerin hyviä latureita ja hinnat bonusaisiakkaille hyvät pikalatauksissa, ja hidaslatauksetkin vain hiukan kalliimpia kuin asiointilataukset.
 
Viimeksi muokattu:
Omasta käytöstähän se on kiinni. Ei ainakaan meidän pörssisähköt ole noin kalliita öisin, eikä lähellä asiointilataus noin halpaa. Vaikka olisikin, silti ei menisi montaa vuotta, kun kotona ladataan jotain 6000 kWh vuodessa.
 
Eikös tuo Teslan seinälaturi sellainen ns. perushyvä värkki? Oleellisimmat ominaisuudet itselle oikeastaan vain, että lataustehoa pystyy säätämään ja vehje näyttää kuinka paljon sähköä on kulunut ja nämä ilmeisesti pitäisi molemmat hoitua tuolla? Mitään kuormantasauksia tai muita hienouksia en luultavasti 35A päänallien ansiosta tarvitse.
Itellä ollut pari vuotta TWC gen3 eli se nykyinen generaatio. Hyvin on toiminut, ollaan ladattu Model 3:sta että Pösön e-208 sillä. 3x25A päänallit ja kesät talvet ladattu autoja 3x16A eli 11kW teholla eikä ole nalli lentänyt vielä kertaakaan. Toki siinä saa itse toimia kuormanhallitsijana, eli ei kannata napsauttaa sähkökiuasta ja autoa lataamaan samaan aikaan.

Taisi just TWC hinta tipahtaa jenkeissä, voipi olla että kohta tippuu täällä euroopassakin.
 
Tässä meidän tiedoilla, nämähän on riippuvaisia sähkön hinnastam, siitä miten paljon ajaa, siitä kuinka kallista on vetää se kolmivaihevirta sinne jonnekin parkkikselle jne.

No jos oletetaan, että sähköä tosiaan ladattaisiin vain öisin ja pörssisähköllä eli kalleimpina öinä olisi lataus pois päältä, oletetaan ladatun sähkön maksavan keskimäärin 5snt/kWh yöllä, siihen 3,25snt/kWh siirtomaksu päälle, johon sähkövero päälle 2,83 snt/kWh eli tässä vaiheessa sähkön hinta on 11,08 snt/kWh.

No verrataan sitä siihen asiaointilatauksen hintaan ja ollaan realistisia. Eli asiointilatauksen hinnat vaihtelee 0snt-25snt/kWh hinnoissa, mutta kaikki alle 15snt on harvinaisia ja epärealistisia (olisko ilmaista sähköä tullut ladattua huimat 1h koko viime kuussa) eli lasketaan keskihinnaksi 20snt/kWh

Eli tässä vaiheessa latauksen hintaero on n. 9snt/kWh. Meille tuo 11kW kolmivaihelataus tulee maksamaa n. 2000€ töineen eli sähköä pitää ladata yli 22200 kWh että hinta kuolettuu. Siinä on aika ajaminen kaupunkiolosuhteissa, että meillä tuo kuolettuisi ennenkuin on tekniikan osalta jotenkin turha tai ollaan muutettu pois. Teoriassa se saattaa nostaa asunnon arvoa tai sitten saattaa olla nostamatta jos ostaja ei arvosta kämpän mittarilta vedettyä kolmivaihevirtaa taloyhtiön omistaman parkkiruudun seinään.

Hinnan lisäksi tuossa on vielä vaivannäön tuoma etu/haitta joka pitää arvioida ja se voi olla tulevaisuudessa ihan eri kuin nyt. Tällä hetkellähän latureita alkaa olemaan jo siellä täällä, mutta sähköautoja on niukasti. Toisaalta markkinatalous ei vielä oikein toimi latausoperaattoreiden osalta koska on paljon operaattoreita jotka ei jostain syystä edes halua kenenkään lataavan heidän latureillaan ja sitten taas suosituimmilla latureilla on aina lataajia. Hintojen ja toimivuuden osalta sähköauton lataus on kuin villi länsi, jossa ei ole mitään järkeä. On minuuttiperusteista saalistushinnoittelua (varsinkin EU:n tukemat julkisyhteisöjen laturit kirjastoilla jne. on kyllä aika turhaa kusta ja paskaa) sitten on niitä asiointilatureita jotka ei toimi kenelläkään ja sitten on se ABC-lataus jo imee 95% asiakkaista koska laturit on kempowerin hyviä latureita ja hinnat bonusaisiakkaille hyvät pikalatauksissa, ja hidaslatauksetkin vain hiukan kalliimpia kuin asiointilataukset.

Väittäisin, että tuo käyttämäsi 20 snt/kWh on melko optimistinen hinta julkiselle lataamiselle, eikä varmasti edusta todellista keskiarvoa kovinkaan monille, ellei sitten satu rakastamaan AC-latureilla notkumista ja asu tyyliin Lidlin vieressä. Todellisuudessa joku 25-30 snt/kWh lienee realistisempi (varsinkin kun huomioi mahdolliset tuntiveloitukset, kk-maksut tms.) ja sekin vaatisi jo jonkin verran optimointia ja edelleen aika paljon sitä hidaslatureilla hengailua. Vastaavasti taas viimeisen vuoden klo 00-05 pörssisähkön keskiarvo on ollut 3.6 c/ kW, eli se taas meni hieman yläkanttiin. Pieniä eroja, mutta pelkästään noilla hinnoilla jo tuon sinun varsin ekstriimitapauksesi TMA käytännössä jo melkein puolittuu.

Kaksi tonnia on kyllä ihan älytön hinta laturin asennuksesta, mutta kerrostalossa on toki hankalampaa, mutta niissäkin saattaisi saada säädettyä yksivaihelatauksen lämpötolpasta huomattavasti kohtuullisempaan hintaan. Toki niidenkin ratkaisujen hinta vaihtelee aika reilusti.

Mutta tosiaan, jos homma sinulla pelaa ja koet kulut ja lisävaivan kohtuullisiksi, niin mikäs siinä. Pysyn silti alkuperäisessä kannassani ja väitän, että ilman kotilatausta menettää kyllä aika merkittävän osan sähköautoilun konkreettisimmista hyödyistä, enkä itse edes harkitsi sähköautoilua ilman järkevää kotilatausta, joka meidän ajoilla maksaa itsensä takaisin suunnilleen vuodessa.
 
En minäkään kotilatausasemaa hanki varsinaisesti taloudellisten seikkojan takia, vaan käyttömukavuuden. Takaisinmaksuaika lienee hyvin pitkä, mutta saattaapi silla olla myös joskus jotain arvoa kämppää myydessä että onko latausasema vai ei.
 
En minäkään kotilatausasemaa hanki varsinaisesti taloudellisten seikkojan takia, vaan käyttömukavuuden. Takaisinmaksuaika lienee hyvin pitkä, mutta saattaapi silla olla myös joskus jotain arvoa kämppää myydessä että onko latausasema vai ei.

Edelleen, riippuu ihan siitä miten paljon ajaa (ja henkilökohtaisesti en kyllä näe ylipäätään kovin järkevänä hankkia sähköautoa jos sillä ei aja, vrt. diesel), mutta kyllä se laturi yleensä aika nopeasti maksaa itsensä maksaa mukavuuden lisäksi myös rahassa.
Esim. omat arvioidut speksit:

1729665497363.jpeg

Kulutus on aika hatusta vedetty kun ei vielä edes ole autoa, mutta varmaan jotain tuota luokkaa se talven korkeamman kulutuksen, esilämmityksen, lataushäviöiden sun muiden kautta luultavasti vähintään on. Toisaalta julkisten hinta on aika optimistinen, laturin asennus jopa hieman yläkanttiin ja todellinen kotilataushinta taas luultavasti alhaisempi kuin laskelmassa käytetty viimeisen vuoden klo 00-05 pörssisähkön keskihinta, koska kalleimmat yöt jää luultavasti lataamatta. Lopputuloksena se, että luultavasti TMA ei itsellä ole edes tuota vuottakaan.

Toki sitten jos tarvitaan jotain ihmeempää säätöä asennuksen kanssa, kulutus on tosi pieni ja ajo on tosi vähäistä, niin se TMA saattaa kasvaa isommaksi (luokkaa 4-5 vuotta), mutta silloin toisaalta maksat jo pelkän arvonaleneman kautta niin helvetisti ajamisesta per km joka tapauksessa, että sama se laittaa jo pelkän mukavuuden takia se laturi, kun hommaa ei selvästi edes yritetä taloutta optimoiden tehdä. :D
 
Kyllähän se aika pitkälle mukavuustekijä on. Jonkin verran myös kustannustekijä toki, mutta en lähde ottamaan kantaa kotilatauksen kustannukseen ja kauanko kuoletus kestää kun se riippuu niin monesta seikasta (esim. vaikka ihan esimerkkinä ko. pörssihintaan tulisi itselläni lähes 50% lisää sähkön siirrosta). Tokihan kotona vähitellen voitolle pääsee, mutta eivät nuo julkiset hinnatkaan kovin pahoja ole. Lataushäviöt ovat myös merkittäviä joskin hivenen pienempiä julkisilla kuin kotilatauksessa mutta tietty riippuu millä teholla lataa. Sitten jos reissussa lataa muutenkin kohtuullisen usein niin kuoletusaika vain kasvaa.
 
Noissa laite ja asennuskustannuksissa on myös sitten isoja tapauskohtaisia eroja. Ja myös sillä on väliä, että voiko työpaikalta pummata sähköä. Parhaassa tapauksessa saat selkeätä taloudellista hyötyä ja käyttömukavuutta ja huonoimassa tapauksessa vain käyttömukavuutta hankkimalla oman latausaseman kotiin.
 
Jokainen toki arvottaa tavallaan, mutta kyllä kotilaturin suurin hyöty on se käyttömukavuus.

Kannattaa kokeilla vaikka ensin vähän aikaa sillä auton omalla hidaslaturilla, sit vähän aikaa voimavirtapistokkeeseen kytkettävällä tehokkaammalla laturilla (eli irrallisella) ja sit täysin kiinteällä. Toki tähän vaikuttaa se latauspaikkakin paljon. Isommassa tallissa missä puuhaillaan paljon muutakin kuin vain ladataan autoa, tuo kiinteä asennus on ehdottoman kiva, ihan vain senkin takia että näitä muita versiota pitää sitten olla aina siivoilemassa pois tieltä kun eivät ole käytössä.
 
Käyttömukavuus;

Kyllä olis vituttanu illalla 23 aikaan kun tuuppasin auton pesukoneen läpi työpäivän päätteeksi jos olis joutunu vielä kyykkiin millään laturilla kun akussa 3% jäljellä. Ajella kotio, auto talliin kuivamaan ja roikka kiinni, ajastus lähtee 01.00 ja aamulla kun taas lähti päivän suoritteeseen kulkuneuvo tervehtii 80%:lla oveansa avaavaa.

Ja onhan se edullistakin.
 
Tuolla voi myös ajastaa lataukset, vaikka ei Teslaa olisikaan. Värkissä ei sinällään ole kuormanhallintaa, mutta jos tontille tulee lisää Wallchargereita, niille voi kyllä määrittää samanaikaisen maksimitehon (yksi latureista toimii masterina, muut alisteisina sille). Laitteen konfigurointi tehdään nykyään Tesla One-äpillä.
Teslan laturiin voi asentaa nykyään myös kuormanhallinnan. Lisää infoa löytyy mm. täältä Tesla Wall Connector v.3 ja kuormanhallinta - Tesla Owners Finland
 
Beny asennettiin maanantaina (3x20A + kuormanhallinta, 3x25A pääsulakkeet) ja samalla rinnalle yksi ”supersuko”. Toistaiseksi ollaan ihan tyytyväisiä.
Onko vielä käytössä ja oletko yhä tyytyväinen hankintaan? Etsintöjen perusteella tuo on hinnan ja ominaisuuksien osalta vieläkin varsin pätevä laite.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
261 210
Viestejä
4 532 034
Jäsenet
74 774
Uusin jäsen
Swatmc

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom