Sähköauton kotilataus

Todella noviisi sähköhommissa kun olen niin vielä yhden todella tyhmän kysymyksen heitän:

Nyt siis autokatoksen sähköt tulevat yhden sulakkeen takaa, jossa lukee tuo 3x10Ax1.5.

Tarkoittaako tämä siis, että minulla onkin vain yksi 10 Ampeerin sulake - tämä vedetty 3x1.5 johdolla? On siis 1.5 mm2 johdolla vedetty.

Hieman idioottina oletin, että tuo 3x tarkoittaisi 3 kappaletta 10 A lähtöä. Mutta kun vain yksi sulake ja siinä lukee tuo 3x10Ax1.5 niin taisin vetää mutkat suoriksi. Tipahdan nyt siis itsekin siinä, että saanko ulos sen 2.4 KW vai 7 KW teoriassa. Mistä siis selvitän onko minulla 3-vaihe vai ei.

Valitettavasti tiedän salaojaremontin kautta, että putkitukset on niin pirun huonot ettei saada vedettyä niitä myöden uutta kaapelia.

Taitaa mennä vaikeammaksi kuin oletin. Sähkömiehelle tarvetta kyllä on...

Laitappa kuvia sieltä sähkökaapista/johdotuksista tänne niin saadaan ehkä lisätolkkua asiaan.

Muuten kommenttina asiaan niin meillä on viime talvesta saakka ollut täyssähköauto, ja latausasema on ollut koko ajan 3x8A tilassa vaikka voisi maksimissaan ottaa 3x16A. Latautuu ihan riittävän nopeasti tuollakin tahdilla. Tuossa meidän Wallessa on ihan kytkin kyljessä jolla tehotila valitaan, noissa em. Elli-latureissa säädöt tehdään laatikon sisältä dippikytkimillä joten eivät ole "lennosta säädettäviä" kuten Walle. Pääpointtina kuitenkin se että jos ei tarvitse yleisesti ajella akkua tyhjäksi ja sen jälkeen saada nopeasti ladattua täyteen niin jos siellä on kolme vaihetta käytössä niin 3x8A tarjoaa jo ihan mukavan lataustehon (n. 5,5 kW).

Sitten yks asia mikä voi vaikuttaa. Onko sulla ulkovarastoa siinä katoksen yhteydessä, ja jos, onko siellä lämmöt? Ulkovaraston lämpöpatteri saattaa nimittäin ottaa yli kilowatin tehoa, joten jos sulla on siellä sähköpatteri yhdessä vaiheessa 10A sulakkeen takana niin riippuen sen tehosta sulla voi jäädä siitä vaiheesta lataus aika pienelle teholle. Valitettavasti vaan se koko lataus pitää mitottaa heikoimman vaiheen mukaan koska kaikkien vaiheiden pitää tarjota samaa tehoa.

Edit: omassa tapauksessa latausaseman tehoa joudutaan rajoittamaan koska on saman tyyppinen tilanne että ulkorakennukseen oli valmiit kaapeloinnit eikä uutta saanut helposti vedettyä, meillä kuitenkin oli 16A sulakkaiden takana ja riittävällä kaapeloinnilla. Ulkovaraston lämmityspatteri ottaa sen verran tehoa ettei lämmityskaudella voi ottaa 16A tehoa vaiheista. Ja koko torppa sähkölämmitteinen 3x25A pääsulakkeilla niin ei muutenkaan voi talvella huudattaa 11kW autolaturille...
 
Valitettavasti tiedän salaojaremontin kautta, että putkitukset on niin pirun huonot ettei saada vedettyä niitä myöden uutta kaapelia.

Ei se syöttökaapelin uusinta siihen huonoon putkitukseen tai putkituksen puuttumiseen töksähdä. Uuden kaapelin voi vetää "yläheitolla" talon seinää pitkin ylös välikatolle ja sieltä ala keskukselle.

Tai sitten uusi keskus talon seinään jos nyt ei aivan näkyvälle paikalle tule.

Kannattaa tosiaan ottaa yhteyttä asian tuntevaan sähköfirmaan joka on latauslaitteita laittanut pientaloihin.
 
Ei kai se johdon poikkipinta-alasta ole kiinni se laturin vaiheiden määrä vaan johtimien määrästä. Kolmivaiheisena saadaan siirrettyä sama teho pienemmällä poikkipinta-alalla/kauemmas eli kolmivaiheisuus on mielestäni aina tavoiteltavaa jos kaapelointi sen mahdollistaa. Tässä tapauksessa tosin ilmeisesti ei mahdollista, jäämme odottamaan lisäkuvia.
Kyllä kyllä. Tarkoitin sitä, että autolatauksen kolmivaihelaturi on käytännössä aina 11 kW ja en sellaista kytkisi kolmivaihejohdotukseen, joka ei kyseistä täyttä tehoa mahdollista. En vaikka laturia voisi säätää lataamaan johdon kapasiteetin verran.
 
Kyllä kyllä. Tarkoitin sitä, että autolatauksen kolmivaihelaturi on käytännössä aina 11 kW ja en sellaista kytkisi kolmivaihejohdotukseen, joka ei kyseistä täyttä tehoa mahdollista. En vaikka laturia voisi säätää lataamaan johdon kapasiteetin verran.
Miksi? Tämähän on kovin yleistä, enkä näe tässä mitään ongelmaa. Sehän toimii näin säädettynä ihan samalla lailla kuin pienempitehoinen laturi.
 
Miksi? Tämähän on kovin yleistä, enkä näe tässä mitään ongelmaa. Sehän toimii näin säädettynä ihan samalla lailla kuin pienempitehoinen laturi.
Varovaisuusperiaate. On syytä mitoittaa latauslaite koko ketjun mukaan. Vahingonvaara on ainakin pienempi.

Onko tosiaan yleistä, että kytketään johdotuksen kapasiteettiin nähden nimellisteholtaan isompi laite, jonka käyttö on vielä pitkäkestoista? Kuka sähkäri kytkee 4x1.5+1.5mm2 johtoon 11kW laturin ja sanoo, että käytät sitten vain 8A teholla? Minusta ei ole fiksua, vaan nöyrästi johdotuksen vaihtoon. Ehkä joku Elli laturin kuoren sisällä olevalla tehosäädön dippikytkimellä voisi menetellä, koska maallikko ei pääse sitä räpeltämään.
 
Varovaisuusperiaate. On syytä mitoittaa latauslaite koko ketjun mukaan. Vahingonvaara on ainakin pienempi.

Onko tosiaan yleistä, että kytketään johdotuksen kapasiteettiin nähden nimellisteholtaan isompi laite, jonka käyttö on vielä pitkäkestoista? Kuka sähkäri kytkee 4x1.5+1.5mm2 johtoon 11kW laturin ja sanoo, että käytät sitten vain 8A teholla? Minusta ei ole fiksua, vaan nöyrästi johdotuksen vaihtoon. Ehkä joku Elli laturin kuoren sisällä olevalla tehosäädön dippikytkimellä voisi menetellä, koska maallikko ei pääse sitä räpeltämään.
On yleistä. Jos nyt aletaan maalaamaan piruja seinille, niin ei se laturi mitenkään estä sitä autoa vetämästä seinästä 3x16A (tai 3x32A, jos auto siihen taipuu), jos vaikka auton laturi jotenkin sekoaa. Auton laturihan on loppuviimein se, joka ottaa haluamansa tehon,. Latauslaite vain signaloi auton laturille halutun tehon. Tässäkin (ei koskaan) tapahtuvassa tilanteessa sulakkeet antautuvat, eikä vahinkoa pääse tapahtumaan. Siksihän ne sulakkeet taulussa ovat.

Edit. Toki jos kaapelointi on kohtuudella toteutettavissa 2,5mm kaapelilla, niin ilman muuta vaihtoon. Siis jos putkitettu, tai kohtuudella pinta-asennuksena vedettävissä. Mutta jos ei onnistu järkevästi, niin laturille rajoitus ja menoksi.
 
Viimeksi muokattu:
Avaisitko tarkemmin?

Katoksiin ja autotalleihin vedetään yleensä 1.5mm2 tai 2.5mm2 pötköä, uusin taloihin autoille jopa 6mm2. Tarkoitatko, että yleisesti kolmivaiheiseen 1.5mm2 johtoon laitetaan 11 kW latauslaite kiinni? Opin näköjään uutta.
 
Avaisitko tarkemmin?

Katoksiin ja autotalleihin vedetään yleensä 1.5mm2 tai 2.5mm2 pötköä, uusin taloihin autoille jopa 6mm2. Tarkoitatko, että yleisesti kolmivaiheiseen 1.5mm2 johtoon laitetaan 11 kW latauslaite kiinni? Opin näköjään uutta.
Yleisesti latauslaitteen tehoa on syytä rajoittaa monestakin syystä. Tallissa voi olla esimerkiksi sähkölämmitys tai muuta kuormaa, ja vaikka mökkiin on tuota 2,5mm letkut, ei niistä välttämättä kestä imeä 16A lataukseen lämmityskaudella. Ei tämä välttämättä ole optimiratkaisu, mutta en kyllä ymmärrä miksi tästä pitää tehdä ongelma. Kyllä, laturin saa säädettyä 16A. Tämä on kuitenkin tiedossa, ja sen kanssa pystyy elämään kun sen tietää. Ei kaikkia vipuja tarvitse väännellä vain siksi, että ne ovat olemassa. Tämä opittiin jo tshernobylissä.

Jos vaihtoehtona on kaivaa piha auki että kaapeloinnin sa ajan tasalle, tai etsiä 8A kolmivaihelaturi (onnea etsintään) niin itse kyllä kallistuisin tehon rajoittamiseen.
 
Yleisesti latauslaitteen tehoa on syytä rajoittaa monestakin syystä. Tallissa voi olla esimerkiksi sähkölämmitys, ja vaikka mökkiin on tuota 2,5mm letkut, ei niistä välttämättä kestä imeä 16A lataukseen lämmityskaudella. Ei tämä välttämättä ole optimiratkaisu, mutta en kyllä ymmärrä miksi tästä pitää tehdä ongelma. Kyllä, laturin saa säädettyä 16A. Tämä on kuitenkin tiedossa, ja sen kanssa pustyy elämään kun sen tietää. Ei kaikkia vipuja tercitse väännellä vain siksi, että ne ovat olemassa. Tämä opittiin jo tshernobylissä.

Vaihtoehtona on kaivaa piha auki, joka sekin varmaan maksaa. Tai etsiä 8A kolmivaihelaturi (onnea etsintään).
No nyt ymmärsin. Itsekin rajoitan latauslaitteen tehoa, vaikka ei tarvitsisi.

Kiinteät latauslaitteet tulee muuten standardin mukaan asentaa omaan syöttöönsä eikä hyödyntää olemassa olevaa muiden sähkölaitteiden käytössä olevaa johdotusta. Syytä tähän ei tarvinne arvailla.
 
Tätäpä juuri ehdotin, mutta ei kuulemma käy.
SFS 6000-7-722 toteaa, että pitää olla oma virtapiiri lataukselle eli sitä ei saa jakaa minkään muun laitteiston kanssa. Siksi ihmettelin mainitsemaasi latauksen rajoittamisen yleisyyttä, koska listaamiesi syiden perusteella asennus on vastoin SFS:ää.

Jos latauslaitteelle on käytettävissä 1.5mm2 poikkipinta-alalla oleva johto, niin lähtisin suosiolla johdotuksen vaihtoon, vaikka työlästä olisikin. Voihan tuollaiseenkin lätkäistä aseman kiinni ja ajaa esim. 5,5 kW teholla. Onhan asemia, joissa voidaan mekaanisesti rajoittaa latausta kuoren sisältä. Minusta se ei kuitenkaan ole pitkäkestoinen ratkaisu, saati jos syötössä on muutakin kuormaa, jolloin kyseessä on standardin vastainen asennus.
 
SFS 6000-7-722 toteaa, että pitää olla oma virtapiiri lataukselle eli sitä ei saa jakaa minkään muun laitteiston kanssa. Siksi ihmettelin mainitsemaasi latauksen rajoittamisen yleisyyttä, koska listaamiesi syiden perusteella asennus on vastoin SFS:ää.

Jos latauslaitteelle on käytettävissä 1.5mm2 poikkipinta-alalla oleva johto, niin lähtisin suosiolla johdotuksen vaihtoon, vaikka työlästä olisikin. Voihan tuollaiseenkin lätkäistä aseman kiinni ja ajaa esim. 5,5 kW teholla. Onhan asemia, joissa voidaan mekaanisesti rajoittaa latausta kuoren sisältä. Minusta se ei kuitenkaan ole pitkäkestoinen ratkaisu, saati jos syötössä on muutakin kuormaa, jolloin kyseessä on standardin vastainen asennus.
Näin ilmeisestikin on. Siltikin sitä virranottoa on toisinaan järkevää rajoittaa, siellä taulussa on todennäköisesti 3x25A nallit, eikä ne kestä saunoa ja ladata samaan aikaan jos on yhtään kuormaa. Tosin suosittelisin kuormanrajoitusta jokatapauksessa.
Eli olet oikeassa, piha auki ja uusi syöttö talliin laturille. Toivottavasti on putkitettu, ja saa samaan putkeen 4x,1,5mm ja 4x2,5mm johdot mahtumaan.
 
Näin ilmeisestikin on. Siltikin sitä virranottoa on toisinaan järkevää rajoittaa, siellä taulussa on todennäköisesti 3x25A nallit, eikä ne kestä saunoa ja ladata samaan aikaan jos on yhtään kuormaa. Tosin suosittelisin kuormanrajoitusta jokatapauksessa.
Eli olet oikeassa, piha auki ja uusi syöttö talliin laturille. Toivottavasti on putkitettu, ja saa samaan putkeen 4x,1,5mm ja 4x2,5mm johdot mahtumaan.
Olen täsmälleen samaa mieltä kanssasi siitä, että rajoittaminen on fiksua. Silloin syöttö liitoksineen ei joudu niin koville ja häviötkin pienenee, jos johdotus on vaikkapa 2.5mm2 ja mitoitettu juuri 16A.

Jos olen oikein ymmärtänyt, niin voimavirtapistokkeen kautta tehtävä lataus on kiertotie siihen, että ei tarvittaisi omaa syöttöä. Tosin sellaista ei asentaja laita 1.5mm2 johdon perään.
 
Varovaisuusperiaate. On syytä mitoittaa latauslaite koko ketjun mukaan. Vahingonvaara on ainakin pienempi.

Onko tosiaan yleistä, että kytketään johdotuksen kapasiteettiin nähden nimellisteholtaan isompi laite, jonka käyttö on vielä pitkäkestoista? Kuka sähkäri kytkee 4x1.5+1.5mm2 johtoon 11kW laturin ja sanoo, että käytät sitten vain 8A teholla? Minusta ei ole fiksua, vaan nöyrästi johdotuksen vaihtoon. Ehkä joku Elli laturin kuoren sisällä olevalla tehosäädön dippikytkimellä voisi menetellä, koska maallikko ei pääse sitä räpeltämään.

On yleistä. Jos nyt aletaan maalaamaan piruja seinille, niin ei se laturi mitenkään estä sitä autoa vetämästä seinästä 3x16A (tai 3x32A, jos auto siihen taipuu), jos vaikka auton laturi jotenkin sekoaa. Auton laturihan on loppuviimein se, joka ottaa haluamansa tehon,. Latauslaite vain signaloi auton laturille halutun tehon. Tässäkin (ei koskaan) tapahtuvassa tilanteessa sulakkeet antautuvat, eikä vahinkoa pääse tapahtumaan. Siksihän ne sulakkeet taulussa ovat.

Edit. Toki jos kaapelointi on kohtuudella toteutettavissa 2,5mm kaapelilla, niin ilman muuta vaihtoon. Siis jos putkitettu, tai kohtuudella pinta-asennuksena vedettävissä. Mutta jos ei onnistu järkevästi, niin laturille rajoitus ja menoksi.

No nyt ymmärsin. Itsekin rajoitan latauslaitteen tehoa, vaikka ei tarvitsisi.

Kiinteät latauslaitteet tulee muuten standardin mukaan asentaa omaan syöttöönsä eikä hyödyntää olemassa olevaa muiden sähkölaitteiden käytössä olevaa johdotusta. Syytä tähän ei tarvinne arvailla.

Sanoisin että 50% mun asentamista latauslaitteista on ollut nimellisteholtaan kaapelointia suurempia, ja virtaa on rajoitettu laitteen asetuksista. Tuo on ihan normaalia. Tietysti on olemassa jotain halpislaitteita joissa virtaa ei voi asianmukaisesti rajoittaa. Selaista ei voi asentaa.

Tuo on myös täysin turvallista, vaikka "auton laturi sekoaisikin", koska siellä on kaapelin alkupäässä johdonsuojakytkin, joka nimensä mukaisesti suojaa niitä johtoja. Suurin riski tuollaisessa sekoamisessa on sukoa käyttäessä, koska sukorasian suojakytkintä siellä ei ole.

Se kuinka paljon esim 1,5mm2 johdinta voi kuormittaa riippuu taas monesta seikasta, se 10A on yleensä turvallinen valinta, mutta raja voi käytännössä olla enemmän tai vähemmän.

Latauslaitteella pitää olla joo oma ryhmänsä, mutta se ei tarkoita että kaapelissa ei saisi kulkea johonkin muuallekin sähköä.. Vähän kärjistettynä, kyllähän siinä sähkölaitoksen aluesyötössäkin kulkee muitakin sähköjä kuin se laturin virta.
 
Sanoisin että 50% mun asentamista latauslaitteista on ollut nimellisteholtaan kaapelointia suurempia, ja virtaa on rajoitettu laitteen asetuksista. Tuo on ihan normaalia. Tietysti on olemassa jotain halpislaitteita joissa virtaa ei voi asianmukaisesti rajoittaa. Selaista ei voi asentaa.

Tuo on myös täysin turvallista, vaikka "auton laturi sekoaisikin", koska siellä on kaapelin alkupäässä johdonsuojakytkin, joka nimensä mukaisesti suojaa niitä johtoja. Suurin riski tuollaisessa sekoamisessa on sukoa käyttäessä, koska sukorasian suojakytkintä siellä ei ole.

Se kuinka paljon esim 1,5mm2 johdinta voi kuormittaa riippuu taas monesta seikasta, se 10A on yleensä turvallinen valinta, mutta raja voi käytännössä olla enemmän tai vähemmän.

Latauslaitteella pitää olla joo oma ryhmänsä, mutta se ei tarkoita että kaapelissa ei saisi kulkea johonkin muuallekin sähköä.. Vähän kärjistettynä, kyllähän siinä sähkölaitoksen aluesyötössäkin kulkee muitakin sähköjä kuin se laturin virta.
Tällä sekoamisella tässä tarkoitin sellaista teoreettista riskiä, että auton laturi ei jostain syystä noudattaisikaan latausaseman tehonrahoitusta, vaan päättäisi jostain syystä vetää letkuista täydellä teholla. Latauslaitehan on käytännössä kontaktori, joten en tiedä miten se reagoi siihen, että auto ei noudattaisikaan tehorajoitusta.
Tämähän on siis täysin olematon ongelma, eikä tätä varmaan koskaan ediinny.
 
Tällä sekoamisella tässä tarkoitin sellaista teoreettista riskiä, että auton laturi ei jostain syystä noudattaisikaan latausaseman tehonrahoitusta, vaan päättäisi jostain syystä vetää letkuista täydellä teholla. Latauslaitehan on käytännössä kontaktori, joten en tiedä miten se reagoi siihen, että auto ei noudattaisikaan tehorajoitusta.
Tämähän on siis täysin olematon ongelma, eikä tätä varmaan koskaan ediinny.

No kaipa tuollainen auton laturin sekoaminen on mahdollinen, mutta tosiaan siellä on ne johdonsuojakytkimet jotka keskeyttävät latauksen ennen kuin kaapelit ylikuormittuvat.

Valistaakseni itseäni, millaisia nämä tapaukset ovat? 22 kW laturi 2.5mm2 syöttöön?
Joo. Pääasiassa olen asentanut Garon latausasemia, joita ei tietääkseni ole kuin 32A malleja, mutta on monella muullakin valmistajalla se asema aina vähintään 32A. Käytännössä se 32A ei tule kuin muutaman euron kalliimmaksi... Logistisista syistä se 32A voi olla käytännössä edullisempi kuin erillinen 16A malli.
 
Jos tuota kuormitettavuutta vielä avaa niin sehän on yhdistelmä asennusolosuhteita ja kaapelin/johdon ominaisuuksia.

SFS-standardin mukaan kuormitettavuudella on tietyt minimiarvot, mutta kaapelivalmistajien omat arvot voi olla jotain muuta. Esimerkkinä nyt vaikka Prysmianin MCMK-tyyppinen maakaapeli 1,5mm2 poikkipinta-alalla ja MMJ-tyyppinen asennuskaapeli 2,5mm2 poikkipinta-alalla.

Suoraan maahan asennettuna tuota 1,5mm2 MCMK:ta voi kuormittaa prysmianin datasheetin mukaan 26 ampeerin virralla. Kun taas tuota 2,5mm2 MMJ:tä eristetyn seinän sisälle asennetussa putkessa 20 ampeerin virralla. Ja tietysti noissa pitää huomioida, että se kuormitettavuus lasketaan sen huonoimman tilanteen mukaan eli jos kaapeli menee metrin putken sisällä eristetyssä seinässä niin tottakai se lasketaan sitten sen mukaan eikä sen loppujen 30 metrin jotka on suoraan maassa.

Toki näistä on ne nyrkkisäännöt olemassa, että 1,5mm2 kanssa 10A suojalaite ja 2,5mm2 johdolle voi laittaa 16A, mutta ne on vain nyrkkisääntöjä ja tietyissä asennusolosuhteissa nuo poikkipinta-alat ei riitä. Esim. haja-asutusalueen ilmajohtoverkossa jossa oikosulkuvirta on usein verkossa pieni, voi joutua nostamaan poikkipinta-alaa enemmänkin jotta saa suojalaitteen toimimaan niinkuin pitää. (Eikä se välttämättä silti riitä, jolloin joutuu keksimään muita tapoja sähköturvallisuuden takaamiseksi)

Sitten viime kädessä asentaja on vastuussa siitä, että asentaessa noudatetaan lakeja, standardeja ja määräyksiä ja hyvää asennustapaa. Tuo viimeinen tuntuu tosin hieman vaihtelevan asentajasta riippuen.

Onneksi itse vain suunnittelen, niin voin pestä kaikesta loppupeleissä kädet ja syyttää asentajaa :kahvi:
 
Zaptec Go 2 laturin lanseeraus loppuvuodesta. Tulisko suomeenkin 2025 aikana. Muuten sama mitä Zaptec Go mutta lisänä:
  • MID-certified with built-in display
  • 1/3 phase switching
  • Solar integration
  • Vehicle-to-grid (ISO 15118-20 and edition 4 of IEC 61851-1)
  • Improved thermal design
  • OCPP 1.6j
Saisi toki tulla autoihinkin tukea tuolle V2G.

 

Nyt alkaa saapumaan meitä börsään haikailevia, mutta verottajalle rapsan tarvitseville sopivia latauslaitteita.
 
Zaptec Go 2 laturin lanseeraus loppuvuodesta. Tulisko suomeenkin 2025 aikana. Muuten sama mitä Zaptec Go mutta lisänä:
  • MID-certified with built-in display
  • 1/3 phase switching
  • Solar integration
  • Vehicle-to-grid (ISO 15118-20 and edition 4 of IEC 61851-1)
  • Improved thermal design
  • OCPP 1.6j
Saisi toki tulla autoihinkin tukea tuolle V2G.


Löytyykö noista Vehigle-to-grid kykenevistä autoista jotakin listausta vai vaatiiko se edes mitään erityistä autolta?
 

Kiitoksia. Kyllähän sieltä omakin Enyaqin malli löytyi ja niin näytää löytyvät kaikki muutkin saman konsernin 2023 eteenpäin tuotteet. Myöskin auton valikosta löytyvät valinnat tukevat tuon ominaisuude olemassa oloa.

Nyt vain jostakin kohtuuhintaan V2G-laturi niin pääsee hyödyntämään täysimääräisesti ajoittaista 80 kWh akkua edullisella pörssisähkösopimuksella.
 
Tuleekohan sähköpääkeskukseen millainen remontti että saa tuommoisen V2G toimimaan käytännössä? Joku voisi samalla laskea kaavan milloin on hyödyllistä ottaa autosta virtaa jos otetaan huomioon noin 15% häviöt mennen ja tullen autoon/autosta.
 
Vaikuttaa siltä, että tässä V2G ominaisuudessa markkina ei ole vielä päättänyt että tehdäänkö DC-->AC muunnos autossa vai seinällä olevassa laturissa. Esimerkiksi VAG konsernin V2G tuki näyttää olevan toteutettu niin, että auto suostuu antamaan DC sähköä ulos CCS liittimen DC-pinneistä. Tämä tarkottaa sitä, että kotilaturissa pitää olla CCS liitin ja seinällä olevassa latauslaitteessa on invertteri joka ottaa suoraan auton akusta DC virtaa ja muuntaa sen sähköverkkoon sopivaksi. Käytännössä talon seinällä olevassa latauslaitteessa on tällöin sisäänrakennettuna aurinkopaneeli-invertteri jolloin sen koko, monimutkaisuus ja hinta on normaalia latauslaitetta korkeempi.

Sitten taas ylempänä linkatut Zaptec Go 2 ja Go-e charger Pro on sen verran pieneltä näyttävät laitteet ja type2 liittimellä varustettu, että nämä taas näyttävät vaativan sen, että autossa itsessään on invertteri ja auto syöttää itse ulos sähköverkkoon synkronoitua AC:ta.

Eli näyttää vähän siltä että esimerkiksi ID.4 ja Zaptec Go 2 eivät yhdessä tue V2G ominaisuutta. Täytyy siis vielä olla tarkkana jos on innokuutta hyödyntää V2G omassa setupissa, että tulee hankittua oikeanlaiset laitteet.


Tuleekohan sähköpääkeskukseen millainen remontti että saa tuommoisen V2G toimimaan käytännössä? Joku voisi samalla laskea kaavan milloin on hyödyllistä ottaa autosta virtaa jos otetaan huomioon noin 15% häviöt mennen ja tullen autoon/autosta.
Tuon voi ajatella vähän samalla tavalla kuin aurinkopaneelien kanssa. Jos V2G toimii vain silloin kun sähköverkossa ei ole katkoksia pääsee luultavasti aika pienillä muutoksilla mutta jos haluaa, että oman tontin verkko pysyy käynnissä myös sähkökatkojen ajan niin sillon tarvitaan erotuskytkimiä ja muuta ohjausta joka fyysisesti osaa irrottaa talosi verkon kantaverkosta sähkökatkon sattuessa.
 
VAGin V2G vaatii toistaiseksi E3/DC:n S10 E Compact kotiakkupaketin (noin 20ke) ja siihen kylkeen Edison V2H-laturin, mutta edelleen taitaa olla pilotti käynnissä. Tekniset tiedot alkavat seuraavasti:
"Legal entitlement
The customer has no legal claim to the EDISON V2H option.
The way the system works is uncharted territory in terms of
technology and law. It depends on the approved vehicle as
well as interfaces, grid guidelines and regulations. E3/DC is
starting out as a pioneer with an update-compatible option
complying with the ISO 15118 standard, which has not yet
been approved as a final bidirectional standard."

Tänä vuonna ehkäpä etenee, kun pilottikin näemmä laajentunut jo Ruotsista Saksaan.
 
Vaikuttaa siltä, että tässä V2G ominaisuudessa markkina ei ole vielä päättänyt että tehdäänkö DC-->AC muunnos autossa vai seinällä olevassa laturissa. Esimerkiksi VAG konsernin V2G tuki näyttää olevan toteutettu niin, että auto suostuu antamaan DC sähköä ulos CCS liittimen DC-pinneistä. Tämä tarkottaa sitä, että kotilaturissa pitää olla CCS liitin ja seinällä olevassa latauslaitteessa on invertteri joka ottaa suoraan auton akusta DC virtaa ja muuntaa sen sähköverkkoon sopivaksi. Käytännössä talon seinällä olevassa latauslaitteessa on tällöin sisäänrakennettuna aurinkopaneeli-invertteri jolloin sen koko, monimutkaisuus ja hinta on normaalia latauslaitetta korkeempi.
Jos DC->AC muunnos tehdään autossa, niin silloin se monimutkaisuus ja hinta menee sit auton hintaan. Sama elektroniikka tarvitaan molemmissa tapauksissa. Jos kotona on jo aurinkopaneelit ja/tai kotiakku, niin v2G ominaisuuden lisäkustannus on käytännössä ccs-liittimen ja kontrollerin verran.
 
VAGin V2G vaatii toistaiseksi E3/DC:n S10 E Compact kotiakkupaketin (noin 20ke) ja siihen kylkeen Edison V2H-laturin, mutta edelleen taitaa olla pilotti käynnissä. Tekniset tiedot alkavat seuraavasti:
"Legal entitlement
The customer has no legal claim to the EDISON V2H option.
The way the system works is uncharted territory in terms of
technology and law. It depends on the approved vehicle as
well as interfaces, grid guidelines and regulations. E3/DC is
starting out as a pioneer with an update-compatible option
complying with the ISO 15118 standard, which has not yet
been approved as a final bidirectional standard."

Tänä vuonna ehkäpä etenee, kun pilottikin näemmä laajentunut jo Ruotsista Saksaan.
Eli summasummarum: Palataanpa asiaan sitten vaikka 2030 tai 2035 mikä on tilanne tämän V2G kanssa.
 
Jos DC->AC muunnos tehdään autossa, niin silloin se monimutkaisuus ja hinta menee sit auton hintaan. Sama elektroniikka tarvitaan molemmissa tapauksissa. Jos kotona on jo aurinkopaneelit ja/tai kotiakku, niin v2G ominaisuuden lisäkustannus on käytännössä ccs-liittimen ja kontrollerin verran.

Sähköautojen moottorit toimivat AC ja niitä varten muunnos tehdään (invertteri/onboard charger), joten käytännössähän tuo ei maksa mitään.
 
Sähköautojen moottorit toimivat AC ja niitä varten muunnos tehdään (invertteri/onboard charger), joten käytännössähän tuo ei maksa mitään.
Yleensä sähköautoissa OBC-laturi ja Moottorin invertteri on täysin erillisiä komponentteja. Renault Zoe:ssa oli yhdistelmä, saa nähdä yleistyykö V2G:n myötä. Joku kääntöpuoli ratkaisussa täytyy olla, kun ei ole Zoen jälkeen juuri näkynyt 🤔
 
Eli summasummarum: Palataanpa asiaan sitten vaikka 2030 tai 2035 mikä on tilanne tämän V2G kanssa.
Noo, on tuo VAGin projekti kuitenkin edennyt ja heti kun valmistuu, iso kasa autoja saattaa heti tukea sitä. Jos siis ei käy kuten muiden päivitysten kanssa VAGin sähköautoilla, eli vanhoja ei sitten kuitenkaan päivitetä. Tuo EV-databasen listauksen mukana näyttäisi myös yleistyvän pikku hiljaa korealaisissa, ranskalaisissa ja kiinalaissa. Jos/kun tuo on aikanaan laajamittaisesti käytössä, tuonee aika tavalla vakautta sähköverkkoon (ja pörssisähkön hintaan) Euroopassa.
 
Yleensä sähköautoissa OBC-laturi ja Moottorin invertteri on täysin erillisiä komponentteja. Renault Zoe:ssa oli yhdistelmä, saa nähdä yleistyykö V2G:n myötä. Joku kääntöpuoli ratkaisussa täytyy olla, kun ei ole Zoen jälkeen juuri näkynyt 🤔

Zoessa(ja relluissa) se laturi käyttää moottorin käämejä hyödykseen joka laskee hintaa kun ei tarvita järeitä tehoelektroniikkakomponentteja. Ja rellulla on tuohon patentti eli muut joko maksaa rojaltteja tai tekee sen toisella tapaa joka maksaa enemmän.
 
En tiedä tulisko itse käytettyä ellei korvaus tai säästö ole huomattava. Huolena lähinnä kalliin akkupaketin kuluttaminen "turhaan". MEBeissä noissa taitaa ollakkin joku rajoitus jonka jälkeen ominaisuus ei enää toimi.

Tietysti jos ei olisi oma auto vaan joku leasing tai työsuhde niin sitten mitään väliä.
 
En tiedä tulisko itse käytettyä ellei korvaus tai säästö ole huomattava. Huolena lähinnä kalliin akkupaketin kuluttaminen "turhaan". MEBeissä noissa taitaa ollakkin joku rajoitus jonka jälkeen ominaisuus ei enää toimi.

Tietysti jos ei olisi oma auto vaan joku leasing tai työsuhde niin sitten mitään väliä.
Miten mahtaa olla akkutakuu tuollaisessa käytössä?
 
Miten mahtaa olla akkutakuu tuollaisessa käytössä?

Skodan Enyaqin takuuehdoista löytyy tämmöinen takuun sulkeva lauseke:

1727885081573.png
 
ID Charger Pro ollut nyt käytössä reilun 2kk, 7x7m autokatoksessa toimii pitkällä kaapelilla kivasti eikä ole merkitystä miten päin autot ajaa katokseen. RFID -tunnistuksella saadaan eriteltyä autokohtaiset kulutukset ja kuormanhallinta hyvä lisä 3x25A pääproppujen kanssa. Aikaisemmin kahta autoa latailtiin eLoad CEE 11kW laturilla autokatoksen mittauskeskuksesta, palveli sinänsä hyvin tarvetta rajoitettuna 3x8/10A mutta laturin sijainti oli hankala ja parisen kertaa pääsulakkeitakin pääsi vaihtamaan rajoitetusta tehosta huolimatta.

ID_Charger_Pro_Katos.jpg
 
Skodan Enyaqin takuuehdoista löytyy tämmöinen takuun sulkeva lauseke:

1727885081573.png

Tukeeko Enyaq edes V2H/V2G/V2L:ää? Volkkareissahan se tuki virallisesti on, mutta sekin taisi vaatia jonkin tietyn latauslaitteen. Ja tuossa on tuo "kiinteänä" sana, joka saattaa tässä tapauksessa olla merkitsevä eli jos autossa on tuki toiminnolle ja laturi on standardien mukainen niin ei sitä voida silloin takuuehdoissa evätä. Eihän se mikään kiinteä ole, jos auto on x aikaa ajasta ihan autona ajossa.
 
Tukeeko Enyaq edes V2H/V2G/V2L:ää? Volkkareissahan se tuki virallisesti on, mutta sekin taisi vaatia jonkin tietyn latauslaitteen. Ja tuossa on tuo "kiinteänä" sana, joka saattaa tässä tapauksessa olla merkitsevä eli jos autossa on tuki toiminnolle ja laturi on standardien mukainen niin ei sitä voida silloin takuuehdoissa evätä. Eihän se mikään kiinteä ole, jos auto on x aikaa ajasta ihan autona ajossa.

Škodan takuu ei ole voimassa, jos ajoneuvon vaurio on tapahtunut syy-yhteydessä johonkin seuraavista olosuhteista:

Ajoneuvon korkeajänniteakun käyttö kiinteänä sähköenergian lähteenä lukuun ottamatta ”Kaksisuuntainen lataus” -toimintoa edellyttäen, että käytössä on tätä toimintoa varten suunniteltu ja Škoda Auton hyväksymä kotilatausasema – Wallbox (tasavirta DC).

Nuin lukee ohjekirjassa.
 
Tukeeko Enyaq edes V2H/V2G/V2L:ää?
Riittävän uudella softalla tukee. Jossain kesän 2023 tienoilla myydyissä se oli jo tehtaalta ja sitä vanhempiin on joko tullut tai tulossa päivityksellä.

Se latauslaite joka tuota tukee maksaa tosin niin järkyttäviä summia, että tuskin tuota yksikään ihminen maailmassa oikeasti käyttää.
 
Onko type 2 - schuko -adapterit toimiva vaihtoehto, kun pitäisi saada auto perinteiseen lämmitystolppaan kiinni? Type 2 -johto siis on jo valmiina.
 
Onko type 2 - schuko -adapterit toimiva vaihtoehto, kun pitäisi saada auto perinteiseen lämmitystolppaan kiinni? Type 2 -johto siis on jo valmiina.
Yleensä auton mukana tulee latausjohto jolla voi ladata schukosta. Tai sitten ostaa kaupasta.

Taloyhtiöt yleisesti kuitenkin kieltävät lämmitystolpasta lataamisen ja muutenkin ehkä normi schukosta jatkuva lataaminen katsotaan epätoivottavaksi, ei ole suunniteltu ehkä niin jatkuvaan rasittavaan käyttöön (vaikka toki auton lohkolämmittäminenkin on tunteja jatkuvaa rasitusta, en tiedä millaisissa tehoissa silloin yleensä liikutaan, riippuen myös käyttääkö samalla sisälämppäriä jne.).

Jos on tarve ladata lämmitystolpasta eikä kukaan sitä kiellä, rajoita lataus joko autossa tai itse latauskaapelissa maksimissaan 8A virralle, ehkä jopa 6A. Jos olet vasta ostamassa tuollaista schuko-latausjohtoa, varmista että siinä on mahdollisuus rajoittaa lataus 8A ja/tai 6A tasolle; eka kaapeli minkä minä ostin osasi ladata vain joko 10A tai 16A (käyttäjä valitsee). Se taisi olla esim. Motonetin myymä "Deltaco e-Charge 10-16 A kannettava sähköauton laturi" jota siis älä osta koska sitä ei voi rajoittaa esim. 8A virralle (paitsi jos onnistuu auton päässä rajoitus; minulla ei onnistu, auto ottaa iloisena vastaan kaiken minkä saa 22kW tehoon asti ellei joku muu rajoita). Ostin toiseksi latausjohdoksi sitten toisenmerkkisen jossa käyttäjä voi valita 6A/8A/10A/12A/16A, oli jopa halvempi kuin Deltaco:n latauspiuha. Molemmat sinänsä toimineet ok 3 vuotta.

Minun taloyhtiöni antoi minulle luvan vaihtaa lämmitystolpan tilalle nimenomaan latausta varten tarkoitetun superschuko-lataustolpan, jota olen nyt tyytyväisenä käyttänyt kolme vuotta ilman ongelmia (varsinkin nyt kun taloyhtiö suostui alentamaan laskuttamansa sähkön hinnan 19c/kWh => 15c/kWh (sisältää verot, siirtomaksut jne.) mikä on mielestäni nyt kohtuullinen ympärivuotiseksi hinnaksi semminkin kun lataan lähinnä yöllä). Lataan joko 8A tai 10A siitä (supershuko kai periaatteessa kestää max 16A jatkuvaa rasitusta mutta on siellä ketjussa muutakin minkä vuoksi mieluummin rajoitan alemmas).

Jos en olisi vaihtanut tolppaa, lämmitystolpasta he eivät olisi latausta sallineet. Niissä on normi-schukot joita ei kai tulisi yli 8A virralla käyttää.
 
Viimeksi muokattu:
Onko type 2 - schuko -adapterit toimiva vaihtoehto, kun pitäisi saada auto perinteiseen lämmitystolppaan kiinni? Type 2 -johto siis on jo valmiina.

Pelkkä adapteri sanan varsinaisessa merkityksessä ei riitä, vaan tarvitset schuko-latauslaitteen kuten tämä

Muuten tuossa edellä käytiinkin tärkeimmät läpi, tässä linkaamassani laitteessa mahdollisuus rajoittaa latausta 1,8 - 3,7 kW (8, 10, 13, 16 A) teholle.
 
Kiitos ja tätä vähän epäilinkin, että pelkkä adapteri ei riitä. Kalliita ovat uudet johdot ja, tietysti, taas yksi johto lisää. @timppeli myytkö Deltacon johtosi halvalla? :)

Uusi tolppa on siis tulossa ja pitäis valita joko type 2 tai super-schukon välillä - ja väliaikaisesti on lupa ladata lämmitystolpasta. Type 2 on niin suolaisen hintainen ja hidas latauskin riittää omassa käytössä, niin super-schukoon taidan päätyä. Tulevaisuudessa tietysti tilanne voi olla taas toinen, isompi akku tms. ja type 2:lle olisikin käyttöä.
 
Deltacon (EV-1225) johdossa on muuten ongelmana myös pistokkeen päässä oleva L-mutka, joka ei esim. meidän lämmitystolppaan mahtuisi vaikka tehojen puolesta olisikin ok.
 
Deltacon (EV-1225) johdossa on muuten ongelmana myös pistokkeen päässä oleva L-mutka, joka ei esim. meidän lämmitystolppaan mahtuisi vaikka tehojen puolesta olisikin ok.
Tarkistin just meidän taloyhtiön lämpötolpat ja tosiaan, sukon reiät ovat vaakatasossa ja pistorasia on niin jyrkässä kulmassa että L-mutkan voi olla vaikea mahtua siihen, kumminkaan päin... Oletan L-mutkan olevan kuitenkin tarpeellinen etteivät liitokset löysty jos tulee jotain vetorasitusta kaapeliin, esim. se iso latausmötikkä putoaa maahan tms.

Taloyhtiön luvalla vaihdoin ko. lämpötolpan tilalle EV Aseman myymän supersuko-latausaseman, ja siinä suko-reiät ovat puolestaan pystyssä, eli johto osoittaa tuon L-mutkan jälkeen sivulle. Mahtuu kyllä.


Sinänsä mielenkiintoista että aikoinaan joku lataushybreilijä kyllä lataili autoaan lämpötolpasta (ja hän sai taloyhtiön hallitukselta nootin että lopetas tuo, sen jälkeen tuli tuo linjaus että lämpötolppia saa omakustanteisesti vaihdattaa lataustolpiksi), mietin miten hän sitten onnistui lataamaan... Käyttikö lyhyttä välijohtoa tms. (joka ei sekään välttämättä ole suositeltavaa, jatkojohtojen käyttö latauksessa yleisesti kielletään tai ainakaan sitä ei suositella, pitäisi varmistaa että jatkojohto kestää jatkuvaa kuormitusta jne.; olen pari kertaa silti lataillut pitkän jatkojohdon varassa).

Tai sitten hän sai latausjohdon sittenkin juuri ja juuri mahtumaan jomminkummin päin, testasitko jo itse ettei onnistu?
 
Viimeksi muokattu:
Mikähän olisi hyvä n. 8m kaapelilla oleva latauslaite nykyisen 5 metrisen tilalle? Helpottas elamaa talvisin kun ei olisi niin tarkkaa miten auton parkkeeraa latausrasiallisen tolpan läheisyyteen eikä tarttis aina perruuttaa hangessa s-mutkaa paikalle.
 
Matkalataus voimavirrasta siis? E-tappi.

Laturille.shop
 

Statistiikka

Viestiketjuista
261 216
Viestejä
4 532 406
Jäsenet
74 774
Uusin jäsen
Swatmc

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom