Sähköautojen latausverkosto ja lataaminen tien päällä

[jpp]

Entä jos yhtä älyvapaita pysäköinti- tai käyttörajoituksia ei olisi, vaan kuka tahansa sähköauton tai ladattavan hybridin omistaja saisi hyödyntää mm. koulujen, virastojen ja urheilukenttien latauspisteitä? Tässä muutama ongelmakohta, jotka tulevat ensimmäisenä mieleen.

• Ilkivalta, erityisesti nuorison suosimien alueiden lähettyvillä. Potkulaudalla hypitään autojen katoilta, rikotaan ikkunoita, leikitään tulella ja varastetaan latausjohtoja.

Millä tavalla tämä liittyy pysäköinti- ja käyttörajoituksiin? Jos pysäköinti on kielletty, niin ilkivaltaa ei tehdä?

 

[Oravamedian käpy]

Millä tavalla tämä liittyy pysäköinti- ja käyttörajoituksiin? Jos pysäköinti on kielletty, niin ilkivaltaa ei tehdä?

Sähköauton seisottaminen (koska hidaslataus kestää tunteja) näillä alueilla on riskialtista, joten kannattaako näillä alueille rakentaa latauspaikkoja?

 

[Ho Lee Fuk]

Jos olisit lukenut ajatuksen kanssa aikaisemman viestini, jossa todetaan ettei näitä latauspisteitä voi vapaasti käyttää. Alueet ovat joko suljettu puomilla tai vastaavalla kulunvalvonnalla, absurdit pysäköintisäännöt ja kaiken lisäksi sähköautojen latauspaikat ovat erillisen käyttöluvan takana, jonka myöntää kiinteistön omistaja. Ilmeisesti kuntasektorin päättäjät (= epäpätevät idiootit) näkevät ulkopuoliset lataajat "uhkana" myös toimistoaikojen ulkopuolella, nehän voivat unohtaa autonsa sinne, ja "varastaa" henkilökunnalta latausmahdollisuuden. Latauspisteitä ei kuitenkaan vaivauduta merkitsemään yksityiseksi, koska kunnan strategiassa on linjattu, että virastojen yhteyteen tulee rakentaa "julkisia" latauspisteitä, muuten esimerkiksi ARA-tuet voidaan karhuta takaisin.

Entä jos yhtä älyvapaita pysäköinti- tai käyttörajoituksia ei olisi, vaan kuka tahansa sähköauton tai ladattavan hybridin omistaja saisi hyödyntää mm. koulujen, virastojen ja urheilukenttien latauspisteitä? Tässä muutama ongelmakohta, jotka tulevat ensimmäisenä mieleen.

• Jos latauspisteitä ei ole riittävästi, tällöin ne pari nopeinta ehtivät vallata latauspisteet tai vaihtoehtoisesti muodostuu ruuhkia, erityisesti jos tarjolla on enimmillään vain 11 kW latausteho.
• Pysäköintialue tunnetusti ruuhkaantuu kaikenkarvaisten tapahtumien aikana, jolloin latauspisteen ruutu voi olla aivan muussa käytössä, kuin ladattavana.
• Koska latauksen hinta on omakustannepohjainen (kuntasektori ei tunnetusti saa tehdä bisnestä latausasemilla), tällöin hinta on kaupallisia toimijoita edullisempi, jolloin lähialueen asukkaat valtaavat latausruudut.
• Latauspisteiden valvonta, ketkä saavat pysäköidä niihin ja kuinka pitkäksi aikaa kerrallaan? Entä jos ruutuun parkkeeraa Diesel-auto? Entä jos ruutu on edelleen käytössä, vaikka lataus on jo päättynyt? Onko latauspisteellä aukioloaikoja, jos parkkeerataan yön yli?
• Latauspiste vikaantunut, kuka ylläpitää ja korjaa - Ei ainakaan kunta, joten palvelu on joko ostettava operaattorilta tai käytettävä kunnan tilakeskusta ym. byrokraattista toimijaa, jossa todellinen kustannus maksaa maltaita ja korjaukset kestävät kuukausia.
• Ilkivalta, erityisesti nuorison suosimien alueiden lähettyvillä. Potkulaudalla hypitään autojen katoilta, rikotaan ikkunoita, leikitään tulella ja varastetaan latausjohtoja.

En tiedä missä asut, mutta täällä Espoossa on kymmeniä kouluja, oppilaitoksia, päiväkoteja sekä muita julkisen sektorin rakennuksia joiden pihaan sopisi loistavasti laturi. Päivisin palvelemaan työntekijöitä ja iltaisin, viikonloppuisin ym. sitten kunnan asukkaita. Osassa sellainen on ja ainakaan niissä missä itse olen vieraillut, ei ole ollut kieltoja eikä ilkivaltaa. Esimerkkinä nopeasti Omnia, Espoon keskus jossa
asia on hoidettu loistavasti lisäkilvillä kuten "Pysäköinti kielletty, pysäköinti vain luvan saanneille arkisin klo.8-16".

Perään esimerkki ns. "idiotismista": Espoon keskus, Kirkkoherranvirasto (tms.) - 8 latauspaikkaa vain henkilökunnalle ja tätä kirjoittaessanikin, kesäisenä tiistai-iltapäivänä niistä latauskäytössä 0 kpl. Tai Metropolia Myyrmäki; 6 lataustolppaa mutta pysäköintialue vaatii pysäköintiluvan eli noi seisoo käyttämättä tyhjillään noin 70% vuorokaudesta ja viikonloput sekä kesän myös. Ei näin. Toi jos jokin on julkisen rahan haaskausta.

 

[Oravamedian käpy]

En tiedä missä asut, mutta täällä Espoossa on kymmeniä kouluja, oppilaitoksia, päiväkoteja sekä muita julkisen sektorin rakennuksia joiden pihaan sopisi loistavasti laturi. Päivisin palvelemaan työntekijöitä ja iltaisin, viikonloppuisin ym. sitten kunnan asukkaita. Osassa sellainen on ja ainakaan niissä missä itse olen vieraillut, ei ole ollut kieltoja eikä ilkivaltaa. Esimerkkinä nopeasti Omnia, Espoon keskus jossa
asia on hoidettu loistavasti lisäkilvillä kuten "Pysäköinti kielletty, pysäköinti vain luvan saanneille arkisin klo.8-16".

Perään esimerkki ns. "idiotismista": Espoon keskus, Kirkkoherranvirasto (tms.) - 8 latauspaikkaa vain henkilökunnalle ja tätä kirjoittaessanikin, kesäisenä tiistai-iltapäivänä niistä latauskäytössä 0 kpl. Tai Metropolia Myyrmäki; 6 lataustolppaa mutta pysäköintialue vaatii pysäköintiluvan eli noi seisoo käyttämättä tyhjillään noin 70% vuorokaudesta ja viikonloput sekä kesän myös. Ei näin. Toi jos jokin on julkisen rahan haaskausta.

Tuolla Omniassa näyttäisi olevan ainoastaan yksi hidas latauspiste tarjolla toimipaikkaa kohden, joka on melko vähän, kun miettii yhdistelmää Espoo + korkeakoulutus + sähköautoilu. Liekö sitten toteutus jäänyt tasolla "ihan kiva kokeilu" sen sijaan, että olisi vakavissaan rakennettu latausmahdollisuus joka kolmannelle henkilökunnan parkkipaikalle.

Tuo Myyrmäen toimipiste taisi näkyä joissain palveluissa julkisena latauspisteenä, jota se ei ole, koska vaatii henkilökohtaisen pysäköintiluvan. Näin siinä käy, kun epäpäteviä idiootteja on päättämässä asioista, joista eivät tiedä puoliakaan. Jos kuntasektorille laittaa palautetta, niin vastaus on oletettavasti, jotain järjenvastaista sepitystä, ja järjestely on hyväksytetty jollain ulkopuolisella konsultilla. Näistä kuntasektorin palautteista, kun on kertynyt jonkin verran kokemusta, eikä vastauksen saatuaan tiedä, tulisiko itkeä vai nauraa.. Kun olin aikoinaan kuntasektorin projektissa mukana, törmäsin kaikkiin älyvapaisiin sääntöihin, kuten työläppäriä tulee säilyttää työnantajan tiloissa (= etätyöt kielletty), koska ainoastaan työnantajan tiloissa on "sertifikoidut" pistorasiat ja verkkoyhteys. Tai integroitu webcam tulee peittää virallisella klipsillä, joka sinetöidään, koska muuten hyökkääjä voi käyttää Webcamia hyväkseen. Työläppärit olivat kiinalaisen Lenovon tuotantoa ja verkkokomponentit Huaweita, mutta tässä ei kuitenkaan nähty mitään ongelmaa. Nämä ja monet muut älyvapaat käytännöt tulivat ulkopuoliselta (kalliilta) konsulttifirmalta, ja (poliittisesti virkanimitetty) hankintajohtaja toimi vain kumileimasimena.

Veikkaan, että tuolla Myyrmäessäkin joku kiinteistökonsultti on todennut ettei muita sähköauton lataajia voi olla toimistoaikojen ulkopuolella esim. He eivät ole hyväksyneet kiinteistön "Code of Conductia", saattavat varastaa sähköä hakkeroimalla latauspisteen, käyttävät "sertifikoimattomia" sähköautoja, tai mikä pahinta, akku voi yllättäen räjähtää, ja kiinteistöpäällikkö ei ole paikalla soittamassa yksykskakkoseen.

 

[Mukava]

Noh myyrmäen Metropolian parkkis ollut rajoitettu ihan siitä lähtien kun se on EVTEKn nimissä sinne rakennettu. Sama se oli leppävaaran toimipisteellä.

 

[Sir Lancelot]

Reissussa ensimmäinen latauskokemus St1 laturilla Mäntsälä St1 ei onnistu, soitto aspaan josta vastaus käsien pyörittelyä. Sähköpostiin myöhemmin vastaus, että softapäivitys korttipäätteisiin. Eipä tehnyt vielä apittomuus autuaaksi, kun oli pakko painella ABC:n mopolaturille aikaa viettämään. Olipa vuoden aikana ensimmäinen kerta ettei saa sähköä.

 

[Formica]

Miten sujui sähköautoilijoilta juhannusliikenne? Oliko latausasemilla jonoja?

 

[Hammer Schultz]

Miten sujui sähköautoilijoilta juhannusliikenne? Oliko latausasemilla jonoja?

Ei tuu kommentteja vähään aikaan, suurin osa vieläkin jonossa. Hymiö.

En usko että hirveetä ryysistä on ollut, kesällä kun kulutus pienempää ja latausnopeudet suurempia.

 

[Formica]

Ei tuu kommentteja vähään aikaan, suurin osa vieläkin jonossa. Hymiö.

En usko että hirveetä ryysistä on ollut, kesällä kun kulutus pienempää ja latausnopeudet suurempia.

Siellä latausjonossa olisi hyvin aikaa postailla.

Joulu ja juhannus olisi kai ne tiukimmat paikat latausverkolle, niin olisi kiva tietää mitä odottaa matkanteolta.

 

[Mariini]

Ei ole itsellä tarvetta liikkua maan poikki kun täällä Satakunnassa kotikulmilla pyörii, mutta ryhmiä seuraten muutamilla sumppupaikkakunnilla ABC:t oli täynnä ja Keskon laturit melkein täynnä, Heinola strategisesti aukesi tällä viikolla ja kykeni hoitamaan volyymiä.

Nesteet, ST1:set, SC:t IONITYt ja Recharget oli vähemmällä paineella, ilmeisesti Ioniq5/6 & EV6/EV9 omistajissa, kenties Audi/Porsche omistajissa on jo hieman siirtymää noille 800V asemille ajatuksena "Mieluummin pari euroa enemmän saati odottelua" latauskentän valinnoissa kun taivalletaan lomille.

 

[chrisekh]

itselle olisi monta kertaa tarkeampaa ne palvelut latauksen aikana ja jos sita abc lehtipihvia rakastaa niin pakko siihen on hiukan jonottaa.

 

[eurokeitai]

itselle olisi monta kertaa tarkeampaa ne palvelut latauksen aikana ja jos sita abc lehtipihvia rakastaa niin pakko siihen on hiukan jonottaa.

Saajan sen lehtipihvin St1, neste liikenneasemilta. Rechargetkin yleensä jonkun murua tarjoavan kohteen vieressä. K-Lataus lienee haastellisin tässä suhteessa, esim juuri tuo uusi K-Cituäymarket Heinola laajennus. Mökkiliikenteeseen cittari sopii tosin kuin nenä päähän.

 

[Markkanen]

Saajan sen lehtipihvin St1, neste liikenneasemilta. Rechargetkin yleensä jonkun murua tarjoavan kohteen vieressä. K-Lataus lienee haastellisin tässä suhteessa, esim juuri tuo uusi K-Cituäymarket Heinola laajennus. Mökkiliikenteeseen cittari sopii tosin kuin nenä päähän.

WC:t ainoa heikkous jos pysähtyy latailee CM:ssä. Toivottavasti Mikkelin CM rempassa otettiin koppia että tännehän saattaa jokunen sähköautolla pidempää siivua taittava pysähtyä tauolle.

 

[Pakana]

Mikä on tuntuma, mihin suuntaan julkisen latauksen hinnat ovat menossa? Puhetta on ollut, kuinka julkinen lataus ei ole kannattavaa ja latausoperaattorit tekevät tappiota. Toisaalta suurteholatauksen "30+ snt per kwh" -hinnoittelu tuntuu melko kalliilta, kun oma viime kuun pörssisähköni maksoi 5,01 snt per kwh. Koko laskun loppusummalla (sisältäen verot, huoltovarmuusmaksut jne.) jaettunakin kilowattitunnille tuli hintaa vain 11 snt.

Jos sitten laturista imetään vuorokaudessa esim. 500 kwh, niin tuostahan jää satanen päivässä sähköjen maksamisen jälkeen ja vuodessa yli 30 k€. Maksaako nuo laturit ja niiden ylläpito todella niin paljon, ettei bisnes toimi?

5,01snt sähkön hinta tarkoittaa sitä että käytetään pörssisähköä pääasiassa öisin. Parhaat kiinteähintaiset sähkösopimukset ovat tällähetkellä hieman vajaa 10snt/kwh, jota ei kyllä pikalaturin tapaiseen käyttöön myydä, koska niitä käytetään ensisijaisesti juuri ruuhkatunteina, jolloin sähkön markkinahinta on korkeimmillaan.

Lisäksi kun huomioidaan että tuo pikalataus on kuitenkin yleensä poikkeustilanne, joten 30snt on mielestäni hyvinkin kohtuullinen hinta.

Toisaalta, kyllä markkinoilla olisi varmasti tilaa myös jollekin pörssihinnalla toimivalle operaattorille, jolloin sähköä saisi pinalaturistakin edullisemmin silloin kun tarjontaa on reilummin.

 

[kyynelkaasu]

Lisäksi kun huomioidaan että tuo pikalataus on kuitenkin yleensä poikkeustilanne, joten 30snt on mielestäni hyvinkin kohtuullinen hinta.

Joillekin käyttäjille pikalataaminen voi olla vakiotilanne. Siis jos esim. kerrostaloasujalla ei ole kotilatausmahdollisuutta tai jos paljon ajava myyntiedustaja on vaihtanut dieselistä sähköön.

Tietenkään minkään liiketoiminnan ei tarvitse olla hyväntekeväisyyttä. Mutta kyllä tässä on varmasti yksi tekijä, joka hidastaa sähköautojen yleistymistä. Usein sanotaan, että ilman kotilatausta sähköautossa ei ole järkeä. Mutta käytännön ongelma tässä ei taida olla se, että auto pitäisi lykätä pari kertaa viikossa pikalaturiin kauppareissun ajaksi. Vaan että se pikalataussähkön hinta lähenee bensiinin tankkaamista, ja kun auto itsessään on kalliimpi kuin polttomoottoriauto, niin edullisuusargumentti ei enää tule kyseeseen sähköauton valintaperusteena.

 

[kyynelkaasu]

5,01snt sähkön hinta tarkoittaa sitä että käytetään pörssisähköä pääasiassa öisin.

Itseasiassa tuo on enemmän kuin toukokuun pörssisähkön keskihinta 4,37 snt/kwh. Ja tunnin keskihinta viimeisen 30 päivän ajalta ei minään tuntina ole myöskään ylittänyt 10 snt/kwh.

Pörssisähkön keskihinta - Pörssisähköä.fi

Tutki pörssisähkön keskihintoja tunneittain, päivittäin, kuukausittain tai vuosittain.

www.porssisahkoa.fi

Toki sitten taas talvella latausoperaattorit ovat varmaan osin ottaneet jopa persnettoa kovina pakkaspäivinä pelkän sähkön osalta, varsinkin jos Olkiluodossa on ollut samaan aikaan ongelmia. Mutta ei tämä hinnoittelu kaikilta osin ole ihan fiksua...

 

[tavallinen viikari]

Teillä puuttu noista kotilataushinta-arvioista sähkön siirtomaksun ja verojen osuu. Ne tuplaa sen hinnan.

 

[eurokeitai]

Jos sitten laturista imetään vuorokaudessa esim. 500 kwh, niin tuostahan jää satanen päivässä sähköjen maksamisen jälkeen ja vuodessa yli 30 k€. Maksaako nuo laturit ja niiden ylläpito todella niin paljon, ettei bisnes toimi?

Aika vähissä on latauspisteet joista myydään ulos 500kWh/päivä. Yhteistä niille joilla on noin kova käyttöaste on latauskartan kommentti "taksit vieneet kaikki paikat"

Voit ihan itse katsoa lähimmän pikalaturisi kWh-mittarin, että montako kWh kertyy vuorokaudessa.

 

[kyynelkaasu]

Aika vähissä on latauspisteet joista myydään ulos 500kWh/päivä. Yhteistä niille joilla on noin kova käyttöaste on latauskartan kommentti "taksit vieneet kaikki paikat"

Voit ihan itse katsoa lähimmän pikalaturisi kWh-mittarin, että montako kWh kertyy vuorokaudessa.

En tiennytkään, että niissä on sellainen!

Mutta mitä varten se on? Tuskin ainakaan tasauslaskua varten, että sähköyhtiö käy lukemassa mittarin? Mutta ei siinä muutenkaan ole äkkiseltään ajateltuna järkeä, koska eihän mikään R-Kioski, pizzeria tai kampaamokaan julkista päivämyyntiään, vaan se on liikesalaisuus.

 

[Persojet]

En tiennytkään, että niissä on sellainen!

Mutta mitä varten se on? Tuskin ainakaan tasauslaskua varten, että sähköyhtiö käy lukemassa mittarin? Mutta ei siinä muutenkaan ole äkkiseltään ajateltuna järkeä, koska eihän mikään R-Kioski, pizzeria tai kampaamokaan julkista päivämyyntiään, vaan se on liikesalaisuus.

Yleensä ne mittarit on kyllä piilossa. Miten meinasit, että laskutettava energia mitataan, jos ei mittarilla? Kaikissa latureissa on yleensä oma mittari jonka pohjalta voidaan asiakkaalle muodostaa maksu.

 

[kyynelkaasu]

Yleensä ne mittarit on kyllä piilossa. Miten meinasit, että laskutettava energia mitataan, jos ei mittarilla? Kaikissa latureissa on yleensä oma mittari jonka pohjalta voidaan asiakkaalle muodostaa maksu.

Niin, no, sitä julkisuutta minä ihmettelinkin. Ei luulisi olevan autoa lataavalle asiakkaalle paljon väliä tietää, että onko päivän ensimmäinen asiakas tai varsinkaan montako kwh mittarista on jo imetty saman vuorokauden aikana?

Latausoperaattorin täytyy toki mitata, paljonko asiakkaalle meni sähköä, jotta lasku saadaan laitettua perään oikeansuuruisena. Ja sähköyhtiön/verkkoyhtiön pitää tietää, paljonko sähköä Ionity käytti ja laskuttaa se.

 

[kyynelkaasu]

Mutta vielä jos miettii hinnoittelua... niin esim. K-latauksella peruslatauksen (AC) ja suurteholatauksen (DC) välinen hintaero kilowattituntia kohden on päivisin 11 snt ja öisin 10 snt. Ja peruslatauksella sähköä myydään paljon vähemmän päivän aikana, pahimmillaan sen latauspaikan tukkii plugari olemattomalla latausteholla. Olkoonkin, että laturi on halvempi laitteena ja sähköliittymäksi riittää pienempikapasiteettinen, mutta parkkiruutu peruslataukseenkin tarvitaan, verkkoyhteys ja jokin maksutapa ihan siinä missä pikalatauksessakin.

 

[ossid]

En jaksa lainata viestejä, mutta harvakseltaan se mittaus on missään loppukäyttäjän nähtävissä.

Yleensä se on siellä pää/mittauskeskuksella josta se siirtyy väylää pitkin kiinteistöautomaatiolle.

 

[Markkanen]

Kempowereiden dc satelliiteilla on reput selässä josta voi kurkata kilowattitunti laskurin. Siitä taitaa nähdä kuinka paljon kyseinen satelliitti on toimittanut kilowattitunteja elinkaarensa aikana.

 

[Sir Lancelot]

Joillekin käyttäjille pikalataaminen voi olla vakiotilanne. Siis jos esim. kerrostaloasujalla ei ole kotilatausmahdollisuutta tai jos paljon ajava myyntiedustaja on vaihtanut dieselistä sähköön.

Tietenkään minkään liiketoiminnan ei tarvitse olla hyväntekeväisyyttä. Mutta kyllä tässä on varmasti yksi tekijä, joka hidastaa sähköautojen yleistymistä. Usein sanotaan, että ilman kotilatausta sähköautossa ei ole järkeä. Mutta käytännön ongelma tässä ei taida olla se, että auto pitäisi lykätä pari kertaa viikossa pikalaturiin kauppareissun ajaksi. Vaan että se pikalataussähkön hinta lähenee bensiinin tankkaamista, ja kun auto itsessään on kalliimpi kuin polttomoottoriauto, niin edullisuusargumentti ei enää tule kyseeseen sähköauton valintaperusteena.

Onhan se pikalataus noilla yleisillä ketjuilla noin puolet halvempaa kuin bensa. Reilu 2000km lomareissu n. 90e pikalatureilla. Itse en olisi laittanut sähköä jos ei kotilataus mahdollisuutta olisi. Taloyhtiöillä suurin kehitystä jarruttava on se, että ei ymmärretä, että sähköautoilu onse tulevaisuuden tekniikka/ kateus kun itsellä ei ole sähköautoja ja joku "ajaa" ilmaiseksi muiden piikkiin. Yksinkertaisimmillaan lämmitystolpan muuttaminen lataukseen ei mitään järeitä toimenpiteitä vaadi. Oma isoisä oli hommannut taloyhtiöön ja maksoi hurjat 13e per asukas.

 

[Sallys]

Teillä puuttu noista kotilataushinta-arvioista sähkön siirtomaksun ja verojen osuu. Ne tuplaa sen hinnan.

Niinpä. Vähän sama kuin nämä ladattavien hybridien omistajat jotka tulee tänne kertomaan kun bensaa on mennyt vaan 1 L/100km mutta ei tietoakaan paljonko sähköä meni.

 

[tavallinen viikari]

Niin, no, sitä julkisuutta minä ihmettelinkin. Ei luulisi olevan autoa lataavalle asiakkaalle paljon väliä tietää, että onko päivän ensimmäinen asiakas tai varsinkaan montako kwh mittarista on jo imetty saman vuorokauden aikana?

Latausoperaattorin täytyy toki mitata, paljonko asiakkaalle meni sähköä, jotta lasku saadaan laitettua perään oikeansuuruisena. Ja sähköyhtiön/verkkoyhtiön pitää tietää, paljonko sähköä Ionity käytti ja laskuttaa se.

Kyllä se mittarin olemassa olo ja näkyvillä olo ovat siitä riippuvaisia asioita, että laskutuksen pitää olla mitattu sertifioidulla mittarilla. Siiloin kun virallinen mittari on näkyvillä, voi laturin käyttäjä todentaa siitä virallisen mittauksen, näytön, applikaation ja auton lukemien paikkansa pitävyyden.

Ainakin Ionityn ja osassa K-latauksen latureista on kWh-mittari näkyvillä.

 

[eurokeitai]

Niin, no, sitä julkisuutta minä ihmettelinkin. Ei luulisi olevan autoa lataavalle asiakkaalle paljon väliä tietää, että onko päivän ensimmäinen asiakas tai varsinkaan montako kwh mittarista on jo imetty saman vuorokauden aikana?

Latausoperaattorin täytyy toki mitata, paljonko asiakkaalle meni sähköä, jotta lasku saadaan laitettua perään oikeansuuruisena. Ja sähköyhtiön/verkkoyhtiön pitää tietää, paljonko sähköä Ionity käytti ja laskuttaa se.

Kun jotain myydään määrään perustuvalla hinnalla (kg,litra,kWh), pitää olla näkyvillä Tukesin hyväksymä mittalaite joka täyttää mittalaitelain vaatimukset. Se, miksi latauspisteen mittari ei aloita joka latauksen yhteydessä nollasta, on hyvä kysymys. Noinhan polttoainepumpunkin mittari toimii.

 

[Oravamedian käpy]

Latauspisteillä voi tehdä oikeasti rahaa siinä missä bensapumpuillakin. Siinä missä osa toimijoista myy lähes nollakatteella energiaa (sis. latausasemien investointikustannukset), toimivat nämä sisäänheittotuotteena saman konsernin muille palveluille esim. K-Lataus ja ABC. Vastaavasti pelkästään latauspisteitä operoivat toimijat pyrkivät saavaan myös kinkkua leivän päälle, josta syystä esim. Ionity ja osa Recharge Infran asemista on jopa 2 - 3 kertaa hintavampia kuin halvimmat kilpailijansa. Tesla Supercharger on jotain siltä väliltä, en usko että Supercharger infran rakentaminen ja ylläpito tuottaa minkäänlaista voittoa vaan se varsinainen pihvi on Teslojen myyminen.

 

[tavallinen viikari]

Ionityn laturilla kävin ruokatunnilla vakoilemassa kWh mittaria. Toki latasinkin samalla. Internetistä löytyi varmistus, että nuo laturit ovat olleet käytössä aika tarkalleen 1 vuoden.

30526 kWh/1 vuosi on noin 84 kWh/vuorokausi. Ei nuo tuolla tahdilla kyllä taida olla mitään kultakaivoksia.

 

[tavallinen viikari]

Tänään kävin lataamassa ABC latauksessa. Myös niissä on virallinen kWh-mittari näkyvillä, kun osaa oikeasta paikasta katsoa.

Eli taitaa olla kaikissa suurteholatureissa.

 

[Oravamedian käpy]

Ionityn laturilla kävin ruokatunnilla vakoilemassa kWh mittaria. Toki latasinkin samalla. Internetistä löytyi varmistus, että nuo laturit ovat olleet käytössä aika tarkalleen 1 vuoden.

30526 kWh/1 vuosi on noin 84 kWh/vuorokausi. Ei nuo tuolla tahdilla kyllä taida olla mitään kultakaivoksia.

Kannattaa huomioida myös muutama seikka ennen kuin tekee lopullisen johtopäätöksen:
- Onko kyseinen latauspaikka runsaalla vajaakäytöllä, jos asiakkaat käyttävät ensisijaisesti viereisiä saman aseman latauspaikkoja esim. lähimpänä sisäänajoa.
- Onko latauspaikka ja sen mittari alkuperäinen, vai onko se uusittu tässä välissä vikaantumisests johtuen?
- Onko latauspaikka ollut koko ajan käytettävissä vai ollut paljon huoltokatkoja tai vikaantumisia?
- Mittsri on ehtinyt pyörähtää ympäri kertaalleen? Tämä on toki epätodennäköistä näin lyhyessä ajassa, vaatisi yli 300-kertaisen kulutuksen nykyiseen mittarilukemaan nähden.

84 kWh on todella vähän yhtä vuorokautta kohden, vastaisi keskimäärin kahta pikalatauskertaa vuorokaudessa. Toki jos laturin kohderyhmä sijainnista johtuen ovat lähinnä lomamatkalaiset tai selkeästi halvemmat kilpailijst syövät asiakkaat niin siinä mielessä tuo lukema voi olla ihan realistinenkin.

 

[Tommy Goldfish]

84 kWh on todella vähän yhtä vuorokautta kohden, vastaisi keskimäärin kahta pikalatauskertaa vuorokaudessa. Toki jos laturin kohderyhmä sijainnista johtuen ovat lähinnä lomamatkalaiset tai selkeästi halvemmat kilpailijst syövät asiakkaat niin siinä mielessä tuo lukema voi olla ihan realistinenkin.

Se lukema on luonnollisesti realistinen, koska se on se lukema mikä on mitattu. Jos se eroaa olettamastasi, niin olettamasi on epärealistinen.

Kokoajan käytössä oleva laturi meinaisi että paikassa on jatkuva jonotus latureille.

 

[Oravamedian käpy]

Se lukema on luonnollisesti realistinen, koska se on se lukema mikä on mitattu. Jos se eroaa olettamastasi, niin olettamasi on epärealistinen.

Kokoajan käytössä oleva laturi meinaisi että paikassa on jatkuva jonotus latureille.

Heitetään keskimääräiseksi latausajaksi 30 minuuttia ja keskimääräinen latausteho 100 kW -> 50 kW per lataaja 30 min aikana. Päivän aktiiviset tunnit klo 08 - 20 jos yksi auto on koko ajan latauksessa ja vastaavasti klo 20 - 08 välillä ei ole latauksia lainkaan, joka kompensoi osaltaan sen ettei latauspaikka ole 100% ajasta käytössä aktiivisina tunteina: 12 * 100 = 1 200 kWh. Latauksen hinta noin 0,45 euroa per kWh ALV 0 % = 540 euroa per päivä -> Vuodessa tuottaa 197 000 euroa (ladattu yhteensä 438 000 kWh). Tästä vähennetään energian osuus, sähkönsiirron osuus, sähköverojen osuus ja jyvitetyt perusmaksut, jolloin keskimääräinen kWh hinta voisi olla esim. 0,12 euroa per kWh (Suuret asiakkaat maksavat energiasta ja sähkönsiirrosta pienempää kWh maksua kuin yksityisasiakkaat) -> 0,12 * 438 000 = 52 600 euroa -> Jolloin viivan alle jää yli 140 000 euroa, joka kattaisi helposti latauspaikka kohtaisen investoinnin. Toki nykyisellä käyttö asteella ollaan vielä kaukana näin suurista ja tasaisista lukemista, mutta teoriassa tämäkin voinee olla saavutettavissa.

 

[tavallinen viikari]

Ne mittarit ovat tosiaan niissä latauslaitteissa näkyvillä. Jokainen voi käydä tekemässä päiväkirjauksia omasta lähimmästä latauslaitteesta ja tehdä sitten raporttia tänne.

 

[Persojet]

Heitetään keskimääräiseksi latausajaksi 30 minuuttia ja keskimääräinen latausteho 100 kW -> 50 kW per lataaja 30 min aikana. Päivän aktiiviset tunnit klo 08 - 20 jos yksi auto on koko ajan latauksessa ja vastaavasti klo 20 - 08 välillä ei ole latauksia lainkaan, joka kompensoi osaltaan sen ettei latauspaikka ole 100% ajasta käytössä aktiivisina tunteina: 12 * 100 = 1 200 kWh. Latauksen hinta noin 0,45 euroa per kWh ALV 0 % = 540 euroa per päivä -> Vuodessa tuottaa 197 000 euroa (ladattu yhteensä 438 000 kWh). Tästä vähennetään energian osuus, sähkönsiirron osuus, sähköverojen osuus ja jyvitetyt perusmaksut, jolloin keskimääräinen kWh hinta voisi olla esim. 0,12 euroa per kWh (Suuret asiakkaat maksavat energiasta ja sähkönsiirrosta pienempää kWh maksua kuin yksityisasiakkaat) -> 0,12 * 438 000 = 52 600 euroa -> Jolloin viivan alle jää yli 140 000 euroa, joka kattaisi helposti latauspaikka kohtaisen investoinnin. Toki nykyisellä käyttö asteella ollaan vielä kaukana näin suurista ja tasaisista lukemista, mutta teoriassa tämäkin voinee olla saavutettavissa.

Sitten kun muistetaan vielä markkinointi, huolto ja uudisrakennus organisaation osat sekä maan maksavan jotain niin ei tuosta jää mitään käteen.

 

[Fact0ry]

Toki nykyisellä käyttö asteella ollaan vielä kaukana näin suurista ja tasaisista lukemista, mutta teoriassa tämäkin voinee olla saavutettavissa.

Nyt on kyllä aikamoista utopiaa laskelmat. Tuollainen keskimäärin 50% käyttöaste latausasemalla läpi vuoden tarkoittaisi suurimman osan ajasta merkittävää ruuhkaa, koska lataustarve ei kuitenkaan ole tasainen. Voi toteutua yksittäisenä ruuhkapäivinä, mutta vuoden ympäri ei muualla kuin Helsinki-Vantaan taksilatauspisteessä.

Tässä vähän 27.6.2024 klo 9:13 statistiikkaa muutamista Teslan latausasemista, kuinka monta missäkin käytössä:

• Espoo 2/16
• Lohja 1/16
• Salo 1/12
• Akaa 3/8
• Pyhtää 0/10
• Vierumäki 0/8
• Paimio 2/8
• Huittinen 0/6
• Ylöjärvi 0/12
• Hartola 0/12
• Jyväskylä 2/8
• Äänekoski 1/4
• Jalasjärvi 0/8
• Mikkeli 0/8
• Pori 0/8

Ja vertailun vuoksi Norjassa näyttäisi olevan Ullevaal Oslo Noth: 10/28 käytössä. Sähköautoilun mekassa päästään aamuruuhkassa noin kolmasosan käyttöasteeseen.

 

[stabbulamus]

Kun jotain myydään määrään perustuvalla hinnalla (kg,litra,kWh), pitää olla näkyvillä Tukesin hyväksymä mittalaite joka täyttää mittalaitelain vaatimukset. Se, miksi latauspisteen mittari ei aloita joka latauksen yhteydessä nollasta, on hyvä kysymys. Noinhan polttoainepumpunkin mittari toimii.

Riippuen mitä mitataan niin laitteita koskee erilaiset vaatimukset. Polttoainepumpulla uutta tankkausta ei voida aloittaa ennen kuin näyttö on nollattu. Sähkömittarilla ei varmaan tämmöistä vaatimusta ole. Toki ei se estä, että mittarin näytölle laitettaisiin näkymään tapahtumakohtainen tariffi kumulatiivisen lukeman sijaan.

 

[eurokeitai]

Riippuen mitä mitataan niin laitteita koskee erilaiset vaatimukset. Polttoainepumpulla uutta tankkausta ei voida aloittaa ennen kuin näyttö on nollattu. Sähkömittarilla ei varmaan tämmöistä vaatimusta ole. Toki ei se estä, että mittarin näytölle laitettaisiin näkymään tapahtumakohtainen tariffi kumulatiivisen lukeman sijaan.

Sähkömittarien vaatimukset on kirjoitettu kiinteistöjen sähkönmittausta varten, missä kumulatiivinen lukema on luontevaa valinta. Regulaatiota ei ole sitten varmaan tajuttu päivittää latauspisteitä varten, jossa polttoaineen myynnin kaltainen nollasta aloittaminen olisi kuluttajallekkin luontevampaa.

 

[Oravamedian käpy]

Sitten kun muistetaan vielä markkinointi, huolto ja uudisrakennus organisaation osat sekä maan maksavan jotain niin ei tuosta jää mitään käteen.

Esittämäni laskelma oli teoreettinen, joka ei ole käytännössä mahdollinen Suomessa johtuen enimmäkseen kolmesta seikasta: Suomessa ei ole riittävästi täyssähköautoja + Suurin osa lataa halpaan hintaan kotona, mökillä, työpaikalla + Kaupalliset pikalatausasemat operoivat toistaiseksi tappiolla, koska pääbisnes tehdään muualla kuten automarketissa, syöttölässä tai kumppanuuksien avulla.

Markkinointikustannuksia en osaa arvioida. Suurin osa markkinoinnista tehdään kumppanuuksien kautta esim. VW konserni tai sitten latausbisnes toimii Automarketin sisäänheittotuotteena.

Huoltotarve riippuu latausasemien toimintavarmuudesta, joka tulee paranemaan huomattavasti tekniikan ja massatuotannon kehittyessä ja kokemuksen karttuessa. Lähtökohtaisesti latausasema-infran toimittaja esim. Kempower vastaa ensimmäisten käyttövuosien vikaantumisista ja huolloista. Yhden pikalatauspisteen (sis. 2 pikalaturia ja 200 kW tehon) hinta lienee jotakin väliltä 40 000 - 80 000 euroa (alv 0%).

Uudisrakennus, eli käytännössä alueen maatyöt, asfaltointi, opasteet ja latauspisteiden rakentaminen ja näihin liittyvä automatiikka esim. erillisessä kontissa.

Maapohjan vuokra ei maksa juurikaan enempää kuin rekka-asemallista huoltoasemaa vastaava alue. Lisäksi lupakäsittely / jälkihoito on kevyempää, koska petrokemian tuotteet eivät pääse saastuttamaan maapohjaa.

Lisäksi latauspisteille ei tarvitse kuljettaa "polttoainetta" erikseen, koska se kulkee kiinteästi valtakunnan verkosta latauspisteen pistoolille asti. Sähköliittymän, liittymiskaapeloinnin ja muuntamon hinta voi olla yhteensä noin 150 000 euroa riippuen tehontarpeesta ja sijainnista.


Lasketaan vielä kertaalleen esimerkkinä Ionityn latausasema, jossa on pikalatauspaikkoja yhteensä 14 kpl autolle. Heitetään hatusta pikalatauspaikan käyttöasteeksi 10 % joka sekin on nykytilanteessa reilusti yläkanttiin.
Latausenergian määrä vuodessa: 0,1 * 24 * 365 * 100 * 14 = 1 226 400 kWh
Latausaseman arvioitu vuosivuokra: 35 000 euroa
Latausaseman huolto ja ylläpitotarve: 20 000 euroa
Tuotto yhteensä vuodessa ALV 0 % : (0,45 - 0,12) * 2 452 800 - 35 000 - 20 000 = 349 712 euroa

Investointikustannukset yhteensä: 770 000 euroa
Latauspisteiden rakentaminen: 60 000 * 7 = 420 000 euroa
Sähköverkon rakennus latauspisteille asti: 150 000 euroa
Alueen muu rakentaminen, maatyöt ym. ja luvitus: 200 000 euroa

Tähän heittää vielä investoinnin korkojen osuuden, niin voisi laskea investoinnin maksavan itsensä takaisin reippaasti alle 5 vuodessa. Suomessa tämä ei ole nykytilanteessa mahdollista, mutta ehkäpä 5 - 10 vuoden kuluttua.

 

[Mariini]

St1 laajentaa suurteholatausverkostoaan – latauskentät käytettävissä nyt jo yli kymmenellä asemalla

Energiayhtiö St1 laajentaa suurteholatauskenttien määrää asemillaan tulevaisuudessa. Latauskentillä voi yhtiön mukaan maksaa esimerkiksi matkapuhelimen ja maksukorttien lähimaksulla.

Energiayhtiön suunnitelmissa on avata suurteholatauskenttiä vielä parille kymmenelle asemalleen tänä vuonna ja jatkaa verkoston laajentamista tulevana vuonna.

Yhtiön mukaan St1 Charge -latauskentät rakennetaan strategisesti hyvien liikenneyhteyksien varrelle ja laajoja palveluja tarjoaville miehitetyille huotoasemille.

Suurteholatauspisteillä on mahdollista ladata täyssähköautoja sekä uusia plug-in-hybridi-autoja, joissa on CCS2-tyyppinen liitin.

Tällä hetkellä yhtiön suurteholatausverkosto kattaa seuraavat asemat:

Shell Express Helsinki Kruununhaka
Shell Helsinki Itäkeskus
Shell Helsinki Lauttasaari
Shell Helsinki Tullinpuomi
Shell Iittala
Shell Jämsä
Shell Kempele Zeppelin
Shell Pihtipudas
Shell Raasepori Karjaa
Shell Turku Oriketo
St1 Mäntsälä P
St1 Tampere Sammon valtatie

Maksu onnistuu puhelimen tai maksukorttien lähimaksulla
Sähköautojen latauksen maksaminen St1- ja Shell-asemilla helpottuu uusien maksujärjestelmiä ja latausasemien ohjausjärjestelmiä koskevan standardin myötä. Tämä mahdollistaa latauksen maksamisen Visa- ja Mastercard-korttien lähimaksulla sekä matkapuhelimen Apple Pay:lla tai Google Pay:lla. Vuoteen 2025 mennessä St1 aikoo ottaa käyttöön myös uuden St1-sovelluksen ja St1-yrityskortin.

Maksimilatausteho auton vastaanottokyvyn mukaan
St1 kertoo, että St1 Charge -suurteholatauskentät hyödyntävät huipputeknologiaa ja on suunniteltu tarjoamaan laadukasta ja erittäin nopeaa latausta. Nämä HPC (high power charging) -latauspisteet mahdollistavat nopeamman latauksen verrattuna peruslataus- ja teholatauspisteisiin. Latauskentän kokonaisteho on vähintään 600 kW ja suurimmilla asemilla jopa 1,2 MW.

Energiayhtiön mukaan latauskenttien kokonaisteho on Suomen markkinan korkeimpia ja aseman kokonaisteho voidaan tarvittaessa jakaa dynaamisesti samanaikaisesti latauksessa olevien autojen kesken. Latauspisteitä on kullakin asemalla joko 4, 6 tai 12 aseman koosta riippuen. Latauspistekohtainen maksimiteho on 400 kW. HPC-suurteholatauspisteissä autoon pystytään siis siirtämään niin paljon energiaa kuin se pystyy vastaanottamaan, mikä mahdollistaa nopeimman mahdollisen latauksen.

Sähköistymisellä keskeinen rooli ilmastotavoitteissa
Uuden latausverkoston tarkoitus on vastata sähköautojen yleistymisen tuomaan infrastruktuurin tarpeeseen samalla tukien uusiutuvan energian käyttöä ja vähentäen hiilidioksidipäästöjä.

– Siirtyessämme kohti uusiutuvan energian muotoja ja tavoitellessamme matalampia hiilidioksidipäästöjä, liikenteen sähköistymisellä on keskeinen rooli tavoitteiden saavuttamisessa. Täyssähköautot yleistyvät nopeasti ja Suomessa niitä oli vuoden 2023 loppuun mennessä jo liki 88 000. St1:n uusi verkosto tarjoaa sähköajoneuvojen kuljettajille helposti saatavilla olevan, nopean ja luotettavan latausinfrastruktuurin, St1:n myynti- ja verkostojohtaja Juha Vanninen kertoo.

Latausverkostoa rakennetaan myös Ruotsissa ja Norjassa
St1 kertoo rakentavansa Pohjoismaista sähkölatausverkostoa asemilleen Suomen lisäksi myös Ruotsiin ja Norjaan.

– Norjassa meillä on jo kattava latausverkosto sisältäen viitisenkymmentä asemaa ja satoja latauspisteitä. Hyvä kokemus Norjassa on kannustanut laajentamaan latausverkostoamme Suomeen ja Ruotsiin, Vanninen sanoo.

St1:n sähkölatauspisteiden rakentamisen Suomessa ja Ruotsissa on mahdollistanut EU:n Verkkojen Eurooppa -ohjelma eli Connecting Europe Facility, CEF, joka on tukenut rakentamista osarahoituksella. Lisäksi St1 on saanut rahoitusta Energiavirastolta latauspisteiden rakentamiseen Suomessa.

– Saamamme tuet EU:lta ja Energiavirastolta ovat mahdollistaneet sen, että olemme voineet edetä suurteholatauskenttiemme rakentamisessa näin nopeasti, Vanninen toteaa.

Lähde: St1

 

[eurokeitai]

Keskustelua tuoreen sähköautoilijan kanssa. Ensimmäinen pitkä matka sujui hyvin, joutui vain yhdellä ABC:llä jonottamaan. Kysyin miksei mennyt tien toiselle puolelle jossa olisi varmasti ollut tilaa. "Olihan siellä, mutta olisi joutunut asentamaan uuden appin". Hän jonotti mielummin kuin asensi "taas yhden appin".

 

[smicke]

Itseäni vituttaa kaikki turhat applikaatiot joita on autolle/pyörälle/ruohonleikkurille/jääkaapille/hammasharjalle/ilpille jne. Sitten vielä joka pensa-asemalle oma ja sähköautointoilijat taputtaa.

 

[jrp]

Itseäni vituttaa kaikki turhat applikaatiot joita on autolle/pyörälle/ruohonleikkurille/jääkaapille/hammasharjalle/ilpille jne. Sitten vielä joka pensa-asemalle oma ja sähköautointoilijat taputtaa.

Onneksi ei tarvitse enää käyttää noita bensa-asemien omia Appeja. Tullessaan ne olivat selvä parannus korttimaksuun verrattuna, mutta jokin uusi vaatimus rampautti ne jo muutama vuosi takaperin heikolle tasolle. Lataus-apeissa olen toistaiseksi välttynyt ongelmilta, mutta eiköhän niitäkin jossain välissä tule.

 

[weetabix]

Toisaalta noi latausaplikaatiot ovat fire-and-forget tyylisiä. Siksi ABC on todella harvoin käytössä, kun en halua räplätä puhelinta sen tolpan juuressa. Tägiavaimenperä keskikonsolista mukaan ja oikeaa tägiä pömpelille näyttämällä lataus alkaa. Ihan sama onko sovellus kenties päivitetty vai ei, tai onko autentikointi unohtunut sovelluksesta tai ei.

Tankkaussovelluksista Neste oli kamalinta roskaa, mutta toiminta on parantunut ja kun sormenjäljellä tulee autentikoitua niin homma toimii aika sujuvasti nykyään.

 

[tavallinen viikari]

Toisaalta noi latausaplikaatiot ovat fire-and-forget tyylisiä. Siksi ABC on todella harvoin käytössä, kun en halua räplätä puhelinta sen tolpan juuressa. Tägiavaimenperä keskikonsolista mukaan ja oikeaa tägiä pömpelille näyttämällä lataus alkaa. Ihan sama onko sovellus kenties päivitetty vai ei, tai onko autentikointi unohtunut sovelluksesta tai ei.

Onko ABC:lle olemassa tägi?

 

[weetabix]

Onko ABC:lle olemassa tägi?

Itselläni ainakaan ei (jossain vaiheessa ei ainakaan ollut saatavilla), mutta en tiedä onko jo nykyään.

 

[Mariini]

Ei ole, K-latauksella on.

 

[OscarK]

Onneksi ei tarvitse enää käyttää noita bensa-asemien omia Appeja. Tullessaan ne olivat selvä parannus korttimaksuun verrattuna, mutta jokin uusi vaatimus rampautti ne jo muutama vuosi takaperin heikolle tasolle. Lataus-apeissa olen toistaiseksi välttynyt ongelmilta, mutta eiköhän niitäkin jossain välissä tule.

Jos tarkoitat rampauttamisella sitä, että piti joka kerta tunnistautua pankkitunnuksilla, niin siitä pääsi eroon kun otti maksutavaksi käyttöön Apple Payn tai Google Payn.

 

[jrp]

Jos tarkoitat rampauttamisella sitä, että piti joka kerta tunnistautua pankkitunnuksilla, niin siitä pääsi eroon kun otti maksutavaksi käyttöön Apple Payn tai Google Payn.

Tässä oli asemakohtaisia eroja, ja esim. ST1 käytössä oli suuria vaikeuksia, mutta Nesteen vastaava toimi suht hyvin. Apple Payta ei tullut kokeiltua kun sitä ei muutenkaan tullut käytettyä. Kortilla maksaminen esim. kaupoissa on edelleen sujuvampaa kuin Applepay, mutta voihan se olla, että joskus sitäkin tulee käytettyä.