Sähköautojen latausverkosto ja lataaminen tien päällä

Ei ole itsellä tarvetta liikkua maan poikki kun täällä Satakunnassa kotikulmilla pyörii, mutta ryhmiä seuraten muutamilla sumppupaikkakunnilla ABC:t oli täynnä ja Keskon laturit melkein täynnä, Heinola strategisesti aukesi tällä viikolla ja kykeni hoitamaan volyymiä.

Nesteet, ST1:set, SC:t IONITYt ja Recharget oli vähemmällä paineella, ilmeisesti Ioniq5/6 & EV6/EV9 omistajissa, kenties Audi/Porsche omistajissa on jo hieman siirtymää noille 800V asemille ajatuksena "Mieluummin pari euroa enemmän saati odottelua" latauskentän valinnoissa kun taivalletaan lomille.
 
itselle olisi monta kertaa tarkeampaa ne palvelut latauksen aikana ja jos sita abc lehtipihvia rakastaa niin pakko siihen on hiukan jonottaa.
 
itselle olisi monta kertaa tarkeampaa ne palvelut latauksen aikana ja jos sita abc lehtipihvia rakastaa niin pakko siihen on hiukan jonottaa.
Saajan sen lehtipihvin St1, neste liikenneasemilta. Rechargetkin yleensä jonkun murua tarjoavan kohteen vieressä. K-Lataus lienee haastellisin tässä suhteessa, esim juuri tuo uusi K-Cituäymarket Heinola laajennus. Mökkiliikenteeseen cittari sopii tosin kuin nenä päähän.
 
Saajan sen lehtipihvin St1, neste liikenneasemilta. Rechargetkin yleensä jonkun murua tarjoavan kohteen vieressä. K-Lataus lienee haastellisin tässä suhteessa, esim juuri tuo uusi K-Cituäymarket Heinola laajennus. Mökkiliikenteeseen cittari sopii tosin kuin nenä päähän.
WC:t ainoa heikkous jos pysähtyy latailee CM:ssä. Toivottavasti Mikkelin CM rempassa otettiin koppia että tännehän saattaa jokunen sähköautolla pidempää siivua taittava pysähtyä tauolle.
 
Mikä on tuntuma, mihin suuntaan julkisen latauksen hinnat ovat menossa? Puhetta on ollut, kuinka julkinen lataus ei ole kannattavaa ja latausoperaattorit tekevät tappiota. Toisaalta suurteholatauksen "30+ snt per kwh" -hinnoittelu tuntuu melko kalliilta, kun oma viime kuun pörssisähköni maksoi 5,01 snt per kwh. Koko laskun loppusummalla (sisältäen verot, huoltovarmuusmaksut jne.) jaettunakin kilowattitunnille tuli hintaa vain 11 snt.

Jos sitten laturista imetään vuorokaudessa esim. 500 kwh, niin tuostahan jää satanen päivässä sähköjen maksamisen jälkeen ja vuodessa yli 30 k€. Maksaako nuo laturit ja niiden ylläpito todella niin paljon, ettei bisnes toimi?
5,01snt sähkön hinta tarkoittaa sitä että käytetään pörssisähköä pääasiassa öisin. Parhaat kiinteähintaiset sähkösopimukset ovat tällähetkellä hieman vajaa 10snt/kwh, jota ei kyllä pikalaturin tapaiseen käyttöön myydä, koska niitä käytetään ensisijaisesti juuri ruuhkatunteina, jolloin sähkön markkinahinta on korkeimmillaan.

Lisäksi kun huomioidaan että tuo pikalataus on kuitenkin yleensä poikkeustilanne, joten 30snt on mielestäni hyvinkin kohtuullinen hinta.

Toisaalta, kyllä markkinoilla olisi varmasti tilaa myös jollekin pörssihinnalla toimivalle operaattorille, jolloin sähköä saisi pinalaturistakin edullisemmin silloin kun tarjontaa on reilummin.
 
Lisäksi kun huomioidaan että tuo pikalataus on kuitenkin yleensä poikkeustilanne, joten 30snt on mielestäni hyvinkin kohtuullinen hinta.

Joillekin käyttäjille pikalataaminen voi olla vakiotilanne. Siis jos esim. kerrostaloasujalla ei ole kotilatausmahdollisuutta tai jos paljon ajava myyntiedustaja on vaihtanut dieselistä sähköön.

Tietenkään minkään liiketoiminnan ei tarvitse olla hyväntekeväisyyttä. Mutta kyllä tässä on varmasti yksi tekijä, joka hidastaa sähköautojen yleistymistä. Usein sanotaan, että ilman kotilatausta sähköautossa ei ole järkeä. Mutta käytännön ongelma tässä ei taida olla se, että auto pitäisi lykätä pari kertaa viikossa pikalaturiin kauppareissun ajaksi. Vaan että se pikalataussähkön hinta lähenee bensiinin tankkaamista, ja kun auto itsessään on kalliimpi kuin polttomoottoriauto, niin edullisuusargumentti ei enää tule kyseeseen sähköauton valintaperusteena.
 
5,01snt sähkön hinta tarkoittaa sitä että käytetään pörssisähköä pääasiassa öisin.

Itseasiassa tuo on enemmän kuin toukokuun pörssisähkön keskihinta 4,37 snt/kwh. Ja tunnin keskihinta viimeisen 30 päivän ajalta ei minään tuntina ole myöskään ylittänyt 10 snt/kwh.


Toki sitten taas talvella latausoperaattorit ovat varmaan osin ottaneet jopa persnettoa kovina pakkaspäivinä pelkän sähkön osalta, varsinkin jos Olkiluodossa on ollut samaan aikaan ongelmia. Mutta ei tämä hinnoittelu kaikilta osin ole ihan fiksua...
 
Teillä puuttu noista kotilataushinta-arvioista sähkön siirtomaksun ja verojen osuu. Ne tuplaa sen hinnan.
 
Jos sitten laturista imetään vuorokaudessa esim. 500 kwh, niin tuostahan jää satanen päivässä sähköjen maksamisen jälkeen ja vuodessa yli 30 k€. Maksaako nuo laturit ja niiden ylläpito todella niin paljon, ettei bisnes toimi?
Aika vähissä on latauspisteet joista myydään ulos 500kWh/päivä. Yhteistä niille joilla on noin kova käyttöaste on latauskartan kommentti "taksit vieneet kaikki paikat"

Voit ihan itse katsoa lähimmän pikalaturisi kWh-mittarin, että montako kWh kertyy vuorokaudessa.
 
Aika vähissä on latauspisteet joista myydään ulos 500kWh/päivä. Yhteistä niille joilla on noin kova käyttöaste on latauskartan kommentti "taksit vieneet kaikki paikat"

Voit ihan itse katsoa lähimmän pikalaturisi kWh-mittarin, että montako kWh kertyy vuorokaudessa.

En tiennytkään, että niissä on sellainen!

Mutta mitä varten se on? Tuskin ainakaan tasauslaskua varten, että sähköyhtiö käy lukemassa mittarin? Mutta ei siinä muutenkaan ole äkkiseltään ajateltuna järkeä, koska eihän mikään R-Kioski, pizzeria tai kampaamokaan julkista päivämyyntiään, vaan se on liikesalaisuus.
 
En tiennytkään, että niissä on sellainen!

Mutta mitä varten se on? Tuskin ainakaan tasauslaskua varten, että sähköyhtiö käy lukemassa mittarin? Mutta ei siinä muutenkaan ole äkkiseltään ajateltuna järkeä, koska eihän mikään R-Kioski, pizzeria tai kampaamokaan julkista päivämyyntiään, vaan se on liikesalaisuus.
Yleensä ne mittarit on kyllä piilossa. Miten meinasit, että laskutettava energia mitataan, jos ei mittarilla? Kaikissa latureissa on yleensä oma mittari jonka pohjalta voidaan asiakkaalle muodostaa maksu.
 
Yleensä ne mittarit on kyllä piilossa. Miten meinasit, että laskutettava energia mitataan, jos ei mittarilla? Kaikissa latureissa on yleensä oma mittari jonka pohjalta voidaan asiakkaalle muodostaa maksu.

Niin, no, sitä julkisuutta minä ihmettelinkin. Ei luulisi olevan autoa lataavalle asiakkaalle paljon väliä tietää, että onko päivän ensimmäinen asiakas tai varsinkaan montako kwh mittarista on jo imetty saman vuorokauden aikana?

Latausoperaattorin täytyy toki mitata, paljonko asiakkaalle meni sähköä, jotta lasku saadaan laitettua perään oikeansuuruisena. Ja sähköyhtiön/verkkoyhtiön pitää tietää, paljonko sähköä Ionity käytti ja laskuttaa se.
 
Mutta vielä jos miettii hinnoittelua... niin esim. K-latauksella peruslatauksen (AC) ja suurteholatauksen (DC) välinen hintaero kilowattituntia kohden on päivisin 11 snt ja öisin 10 snt. Ja peruslatauksella sähköä myydään paljon vähemmän päivän aikana, pahimmillaan sen latauspaikan tukkii plugari olemattomalla latausteholla. Olkoonkin, että laturi on halvempi laitteena ja sähköliittymäksi riittää pienempikapasiteettinen, mutta parkkiruutu peruslataukseenkin tarvitaan, verkkoyhteys ja jokin maksutapa ihan siinä missä pikalatauksessakin.
 
En jaksa lainata viestejä, mutta harvakseltaan se mittaus on missään loppukäyttäjän nähtävissä.

Yleensä se on siellä pää/mittauskeskuksella josta se siirtyy väylää pitkin kiinteistöautomaatiolle.
 
Kempowereiden dc satelliiteilla on reput selässä josta voi kurkata kilowattitunti laskurin. Siitä taitaa nähdä kuinka paljon kyseinen satelliitti on toimittanut kilowattitunteja elinkaarensa aikana.
 
Joillekin käyttäjille pikalataaminen voi olla vakiotilanne. Siis jos esim. kerrostaloasujalla ei ole kotilatausmahdollisuutta tai jos paljon ajava myyntiedustaja on vaihtanut dieselistä sähköön.

Tietenkään minkään liiketoiminnan ei tarvitse olla hyväntekeväisyyttä. Mutta kyllä tässä on varmasti yksi tekijä, joka hidastaa sähköautojen yleistymistä. Usein sanotaan, että ilman kotilatausta sähköautossa ei ole järkeä. Mutta käytännön ongelma tässä ei taida olla se, että auto pitäisi lykätä pari kertaa viikossa pikalaturiin kauppareissun ajaksi. Vaan että se pikalataussähkön hinta lähenee bensiinin tankkaamista, ja kun auto itsessään on kalliimpi kuin polttomoottoriauto, niin edullisuusargumentti ei enää tule kyseeseen sähköauton valintaperusteena.

Onhan se pikalataus noilla yleisillä ketjuilla noin puolet halvempaa kuin bensa. Reilu 2000km lomareissu n. 90e pikalatureilla. Itse en olisi laittanut sähköä jos ei kotilataus mahdollisuutta olisi. Taloyhtiöillä suurin kehitystä jarruttava on se, että ei ymmärretä, että sähköautoilu onse tulevaisuuden tekniikka/ kateus kun itsellä ei ole sähköautoja ja joku "ajaa" ilmaiseksi muiden piikkiin. Yksinkertaisimmillaan lämmitystolpan muuttaminen lataukseen ei mitään järeitä toimenpiteitä vaadi. Oma isoisä oli hommannut taloyhtiöön ja maksoi hurjat 13e per asukas.
 
Niin, no, sitä julkisuutta minä ihmettelinkin. Ei luulisi olevan autoa lataavalle asiakkaalle paljon väliä tietää, että onko päivän ensimmäinen asiakas tai varsinkaan montako kwh mittarista on jo imetty saman vuorokauden aikana?

Latausoperaattorin täytyy toki mitata, paljonko asiakkaalle meni sähköä, jotta lasku saadaan laitettua perään oikeansuuruisena. Ja sähköyhtiön/verkkoyhtiön pitää tietää, paljonko sähköä Ionity käytti ja laskuttaa se.

Kyllä se mittarin olemassa olo ja näkyvillä olo ovat siitä riippuvaisia asioita, että laskutuksen pitää olla mitattu sertifioidulla mittarilla. Siiloin kun virallinen mittari on näkyvillä, voi laturin käyttäjä todentaa siitä virallisen mittauksen, näytön, applikaation ja auton lukemien paikkansa pitävyyden.

Ainakin Ionityn ja osassa K-latauksen latureista on kWh-mittari näkyvillä.

1719059960378.png
 
Niin, no, sitä julkisuutta minä ihmettelinkin. Ei luulisi olevan autoa lataavalle asiakkaalle paljon väliä tietää, että onko päivän ensimmäinen asiakas tai varsinkaan montako kwh mittarista on jo imetty saman vuorokauden aikana?

Latausoperaattorin täytyy toki mitata, paljonko asiakkaalle meni sähköä, jotta lasku saadaan laitettua perään oikeansuuruisena. Ja sähköyhtiön/verkkoyhtiön pitää tietää, paljonko sähköä Ionity käytti ja laskuttaa se.
Kun jotain myydään määrään perustuvalla hinnalla (kg,litra,kWh), pitää olla näkyvillä Tukesin hyväksymä mittalaite joka täyttää mittalaitelain vaatimukset. Se, miksi latauspisteen mittari ei aloita joka latauksen yhteydessä nollasta, on hyvä kysymys. Noinhan polttoainepumpunkin mittari toimii.
 
Ionityn laturilla kävin ruokatunnilla vakoilemassa kWh mittaria. Toki latasinkin samalla. Internetistä löytyi varmistus, että nuo laturit ovat olleet käytössä aika tarkalleen 1 vuoden.

30526 kWh/1 vuosi on noin 84 kWh/vuorokausi. Ei nuo tuolla tahdilla kyllä taida olla mitään kultakaivoksia.

20240624_111804.jpg
 
Tänään kävin lataamassa ABC latauksessa. Myös niissä on virallinen kWh-mittari näkyvillä, kun osaa oikeasta paikasta katsoa.

Eli taitaa olla kaikissa suurteholatureissa.
 
84 kWh on todella vähän yhtä vuorokautta kohden, vastaisi keskimäärin kahta pikalatauskertaa vuorokaudessa. Toki jos laturin kohderyhmä sijainnista johtuen ovat lähinnä lomamatkalaiset tai selkeästi halvemmat kilpailijst syövät asiakkaat niin siinä mielessä tuo lukema voi olla ihan realistinenkin.
Se lukema on luonnollisesti realistinen, koska se on se lukema mikä on mitattu. Jos se eroaa olettamastasi, niin olettamasi on epärealistinen.

Kokoajan käytössä oleva laturi meinaisi että paikassa on jatkuva jonotus latureille.
 
Ne mittarit ovat tosiaan niissä latauslaitteissa näkyvillä. Jokainen voi käydä tekemässä päiväkirjauksia omasta lähimmästä latauslaitteesta ja tehdä sitten raporttia tänne.
 
Heitetään keskimääräiseksi latausajaksi 30 minuuttia ja keskimääräinen latausteho 100 kW -> 50 kW per lataaja 30 min aikana. Päivän aktiiviset tunnit klo 08 - 20 jos yksi auto on koko ajan latauksessa ja vastaavasti klo 20 - 08 välillä ei ole latauksia lainkaan, joka kompensoi osaltaan sen ettei latauspaikka ole 100% ajasta käytössä aktiivisina tunteina: 12 * 100 = 1 200 kWh. Latauksen hinta noin 0,45 euroa per kWh ALV 0 % = 540 euroa per päivä -> Vuodessa tuottaa 197 000 euroa (ladattu yhteensä 438 000 kWh). Tästä vähennetään energian osuus, sähkönsiirron osuus, sähköverojen osuus ja jyvitetyt perusmaksut, jolloin keskimääräinen kWh hinta voisi olla esim. 0,12 euroa per kWh (Suuret asiakkaat maksavat energiasta ja sähkönsiirrosta pienempää kWh maksua kuin yksityisasiakkaat) -> 0,12 * 438 000 = 52 600 euroa -> Jolloin viivan alle jää yli 140 000 euroa, joka kattaisi helposti latauspaikka kohtaisen investoinnin. Toki nykyisellä käyttö asteella ollaan vielä kaukana näin suurista ja tasaisista lukemista, mutta teoriassa tämäkin voinee olla saavutettavissa.
Sitten kun muistetaan vielä markkinointi, huolto ja uudisrakennus organisaation osat sekä maan maksavan jotain niin ei tuosta jää mitään käteen.
 
Toki nykyisellä käyttö asteella ollaan vielä kaukana näin suurista ja tasaisista lukemista, mutta teoriassa tämäkin voinee olla saavutettavissa.
Nyt on kyllä aikamoista utopiaa laskelmat. Tuollainen keskimäärin 50% käyttöaste latausasemalla läpi vuoden tarkoittaisi suurimman osan ajasta merkittävää ruuhkaa, koska lataustarve ei kuitenkaan ole tasainen. Voi toteutua yksittäisenä ruuhkapäivinä, mutta vuoden ympäri ei muualla kuin Helsinki-Vantaan taksilatauspisteessä.

Tässä vähän 27.6.2024 klo 9:13 statistiikkaa muutamista Teslan latausasemista, kuinka monta missäkin käytössä:
  • Espoo 2/16
  • Lohja 1/16
  • Salo 1/12
  • Akaa 3/8
  • Pyhtää 0/10
  • Vierumäki 0/8
  • Paimio 2/8
  • Huittinen 0/6
  • Ylöjärvi 0/12
  • Hartola 0/12
  • Jyväskylä 2/8
  • Äänekoski 1/4
  • Jalasjärvi 0/8
  • Mikkeli 0/8
  • Pori 0/8

Ja vertailun vuoksi Norjassa näyttäisi olevan Ullevaal Oslo Noth: 10/28 käytössä. Sähköautoilun mekassa päästään aamuruuhkassa noin kolmasosan käyttöasteeseen.
 
Kun jotain myydään määrään perustuvalla hinnalla (kg,litra,kWh), pitää olla näkyvillä Tukesin hyväksymä mittalaite joka täyttää mittalaitelain vaatimukset. Se, miksi latauspisteen mittari ei aloita joka latauksen yhteydessä nollasta, on hyvä kysymys. Noinhan polttoainepumpunkin mittari toimii.

Riippuen mitä mitataan niin laitteita koskee erilaiset vaatimukset. Polttoainepumpulla uutta tankkausta ei voida aloittaa ennen kuin näyttö on nollattu. Sähkömittarilla ei varmaan tämmöistä vaatimusta ole. Toki ei se estä, että mittarin näytölle laitettaisiin näkymään tapahtumakohtainen tariffi kumulatiivisen lukeman sijaan.
 
Riippuen mitä mitataan niin laitteita koskee erilaiset vaatimukset. Polttoainepumpulla uutta tankkausta ei voida aloittaa ennen kuin näyttö on nollattu. Sähkömittarilla ei varmaan tämmöistä vaatimusta ole. Toki ei se estä, että mittarin näytölle laitettaisiin näkymään tapahtumakohtainen tariffi kumulatiivisen lukeman sijaan.
Sähkömittarien vaatimukset on kirjoitettu kiinteistöjen sähkönmittausta varten, missä kumulatiivinen lukema on luontevaa valinta. Regulaatiota ei ole sitten varmaan tajuttu päivittää latauspisteitä varten, jossa polttoaineen myynnin kaltainen nollasta aloittaminen olisi kuluttajallekkin luontevampaa.
 
St1 laajentaa suurteholatausverkostoaan – latauskentät käytettävissä nyt jo yli kymmenellä asemalla

Energiayhtiö St1 laajentaa suurteholatauskenttien määrää asemillaan tulevaisuudessa. Latauskentillä voi yhtiön mukaan maksaa esimerkiksi matkapuhelimen ja maksukorttien lähimaksulla.

Energiayhtiön suunnitelmissa on avata suurteholatauskenttiä vielä parille kymmenelle asemalleen tänä vuonna ja jatkaa verkoston laajentamista tulevana vuonna.

Yhtiön mukaan St1 Charge -latauskentät rakennetaan strategisesti hyvien liikenneyhteyksien varrelle ja laajoja palveluja tarjoaville miehitetyille huotoasemille.

Suurteholatauspisteillä on mahdollista ladata täyssähköautoja sekä uusia plug-in-hybridi-autoja, joissa on CCS2-tyyppinen liitin.

Tällä hetkellä yhtiön suurteholatausverkosto kattaa seuraavat asemat:

Shell Express Helsinki Kruununhaka
Shell Helsinki Itäkeskus
Shell Helsinki Lauttasaari
Shell Helsinki Tullinpuomi
Shell Iittala
Shell Jämsä
Shell Kempele Zeppelin
Shell Pihtipudas
Shell Raasepori Karjaa
Shell Turku Oriketo
St1 Mäntsälä P
St1 Tampere Sammon valtatie

Maksu onnistuu puhelimen tai maksukorttien lähimaksulla
Sähköautojen latauksen maksaminen St1- ja Shell-asemilla helpottuu uusien maksujärjestelmiä ja latausasemien ohjausjärjestelmiä koskevan standardin myötä. Tämä mahdollistaa latauksen maksamisen Visa- ja Mastercard-korttien lähimaksulla sekä matkapuhelimen Apple Pay:lla tai Google Pay:lla. Vuoteen 2025 mennessä St1 aikoo ottaa käyttöön myös uuden St1-sovelluksen ja St1-yrityskortin.

Maksimilatausteho auton vastaanottokyvyn mukaan
St1 kertoo, että St1 Charge -suurteholatauskentät hyödyntävät huipputeknologiaa ja on suunniteltu tarjoamaan laadukasta ja erittäin nopeaa latausta. Nämä HPC (high power charging) -latauspisteet mahdollistavat nopeamman latauksen verrattuna peruslataus- ja teholatauspisteisiin. Latauskentän kokonaisteho on vähintään 600 kW ja suurimmilla asemilla jopa 1,2 MW.

Energiayhtiön mukaan latauskenttien kokonaisteho on Suomen markkinan korkeimpia ja aseman kokonaisteho voidaan tarvittaessa jakaa dynaamisesti samanaikaisesti latauksessa olevien autojen kesken. Latauspisteitä on kullakin asemalla joko 4, 6 tai 12 aseman koosta riippuen. Latauspistekohtainen maksimiteho on 400 kW. HPC-suurteholatauspisteissä autoon pystytään siis siirtämään niin paljon energiaa kuin se pystyy vastaanottamaan, mikä mahdollistaa nopeimman mahdollisen latauksen.

Sähköistymisellä keskeinen rooli ilmastotavoitteissa
Uuden latausverkoston tarkoitus on vastata sähköautojen yleistymisen tuomaan infrastruktuurin tarpeeseen samalla tukien uusiutuvan energian käyttöä ja vähentäen hiilidioksidipäästöjä.

– Siirtyessämme kohti uusiutuvan energian muotoja ja tavoitellessamme matalampia hiilidioksidipäästöjä, liikenteen sähköistymisellä on keskeinen rooli tavoitteiden saavuttamisessa. Täyssähköautot yleistyvät nopeasti ja Suomessa niitä oli vuoden 2023 loppuun mennessä jo liki 88 000. St1:n uusi verkosto tarjoaa sähköajoneuvojen kuljettajille helposti saatavilla olevan, nopean ja luotettavan latausinfrastruktuurin, St1:n myynti- ja verkostojohtaja Juha Vanninen kertoo.

Latausverkostoa rakennetaan myös Ruotsissa ja Norjassa
St1 kertoo rakentavansa Pohjoismaista sähkölatausverkostoa asemilleen Suomen lisäksi myös Ruotsiin ja Norjaan.

– Norjassa meillä on jo kattava latausverkosto sisältäen viitisenkymmentä asemaa ja satoja latauspisteitä. Hyvä kokemus Norjassa on kannustanut laajentamaan latausverkostoamme Suomeen ja Ruotsiin, Vanninen sanoo.

St1:n sähkölatauspisteiden rakentamisen Suomessa ja Ruotsissa on mahdollistanut EU:n Verkkojen Eurooppa -ohjelma eli Connecting Europe Facility, CEF, joka on tukenut rakentamista osarahoituksella. Lisäksi St1 on saanut rahoitusta Energiavirastolta latauspisteiden rakentamiseen Suomessa.

– Saamamme tuet EU:lta ja Energiavirastolta ovat mahdollistaneet sen, että olemme voineet edetä suurteholatauskenttiemme rakentamisessa näin nopeasti, Vanninen toteaa.

Lähde: St1
 
Keskustelua tuoreen sähköautoilijan kanssa. Ensimmäinen pitkä matka sujui hyvin, joutui vain yhdellä ABC:llä jonottamaan. Kysyin miksei mennyt tien toiselle puolelle jossa olisi varmasti ollut tilaa. "Olihan siellä, mutta olisi joutunut asentamaan uuden appin". Hän jonotti mielummin kuin asensi "taas yhden appin".
 
Itseäni vituttaa kaikki turhat applikaatiot joita on autolle/pyörälle/ruohonleikkurille/jääkaapille/hammasharjalle/ilpille jne. Sitten vielä joka pensa-asemalle oma ja sähköautointoilijat taputtaa.
 
Itseäni vituttaa kaikki turhat applikaatiot joita on autolle/pyörälle/ruohonleikkurille/jääkaapille/hammasharjalle/ilpille jne. Sitten vielä joka pensa-asemalle oma ja sähköautointoilijat taputtaa.
Onneksi ei tarvitse enää käyttää noita bensa-asemien omia Appeja. Tullessaan ne olivat selvä parannus korttimaksuun verrattuna, mutta jokin uusi vaatimus rampautti ne jo muutama vuosi takaperin heikolle tasolle. Lataus-apeissa olen toistaiseksi välttynyt ongelmilta, mutta eiköhän niitäkin jossain välissä tule.
 
Toisaalta noi latausaplikaatiot ovat fire-and-forget tyylisiä. Siksi ABC on todella harvoin käytössä, kun en halua räplätä puhelinta sen tolpan juuressa. Tägiavaimenperä keskikonsolista mukaan ja oikeaa tägiä pömpelille näyttämällä lataus alkaa. Ihan sama onko sovellus kenties päivitetty vai ei, tai onko autentikointi unohtunut sovelluksesta tai ei.

Tankkaussovelluksista Neste oli kamalinta roskaa, mutta toiminta on parantunut ja kun sormenjäljellä tulee autentikoitua niin homma toimii aika sujuvasti nykyään.
 
Toisaalta noi latausaplikaatiot ovat fire-and-forget tyylisiä. Siksi ABC on todella harvoin käytössä, kun en halua räplätä puhelinta sen tolpan juuressa. Tägiavaimenperä keskikonsolista mukaan ja oikeaa tägiä pömpelille näyttämällä lataus alkaa. Ihan sama onko sovellus kenties päivitetty vai ei, tai onko autentikointi unohtunut sovelluksesta tai ei.

Onko ABC:lle olemassa tägi?
 
Onneksi ei tarvitse enää käyttää noita bensa-asemien omia Appeja. Tullessaan ne olivat selvä parannus korttimaksuun verrattuna, mutta jokin uusi vaatimus rampautti ne jo muutama vuosi takaperin heikolle tasolle. Lataus-apeissa olen toistaiseksi välttynyt ongelmilta, mutta eiköhän niitäkin jossain välissä tule.

Jos tarkoitat rampauttamisella sitä, että piti joka kerta tunnistautua pankkitunnuksilla, niin siitä pääsi eroon kun otti maksutavaksi käyttöön Apple Payn tai Google Payn.
 
Jos tarkoitat rampauttamisella sitä, että piti joka kerta tunnistautua pankkitunnuksilla, niin siitä pääsi eroon kun otti maksutavaksi käyttöön Apple Payn tai Google Payn.
Tässä oli asemakohtaisia eroja, ja esim. ST1 käytössä oli suuria vaikeuksia, mutta Nesteen vastaava toimi suht hyvin. Apple Payta ei tullut kokeiltua kun sitä ei muutenkaan tullut käytettyä. Kortilla maksaminen esim. kaupoissa on edelleen sujuvampaa kuin Applepay, mutta voihan se olla, että joskus sitäkin tulee käytettyä.
 
St1 lataus ei tehnyt katevarausta, eikä kyllä viikonkaan jälkeen ole tullut itse veloitusta kortille. Kellään kokemusta miten tuo toimii (vai toimiiko?). Katkaisin latauksen autosta, en näyttämällä korttia uudestaan lukijassa.
 
St1 lataus ei tehnyt katevarausta, eikä kyllä viikonkaan jälkeen ole tullut itse veloitusta kortille. Kellään kokemusta miten tuo toimii (vai toimiiko?). Katkaisin latauksen autosta, en näyttämällä korttia uudestaan lukijassa.
Olisko veloitus kerran kuussa?
 
Käytiinpä Espoossa viikon reissulla ja täytyy todeta että hybridi vuokra-auton lataaminen oli ainakin yhtä helvettiä.

~4 kw/h tuohonhan pitäisi mennä sisään, mutta tässäpä tuloksia:
Helen 0.3kw/h (1€/kwh)
Virta 1kw/h (0.75€/kwh)
Taskuparkki, Tapiola hotellin alakerta yön yli, 1.5 kw/h (0.25€/kwh)

Ja jokaiseenhan se oma appi piti asentaa että saat mitään töpselistä irti...

Taidan jättää sähköautoilun 5-10v päähän jos tämä on sitä nykyaikaa..
 
Viimeksi muokattu:
Käytiinpä Espoossa viikon reissulla ja täytyy todeta että hybridi vuokra-auton lataaminen oli ainakin yhtä helvettiä.

22kw/h tuohon pitäisi mennä sisään, mutta tässäpä tuloksia:
Helen 0.3kw/h (1€/kwh)
Virta 1kw/h (0.75€/kwh)
Taskuparkki, Tapiola hotellin alakerta yön yli, 1.5 kw/h (0.25€/kwh)

Ja jokaiseenhan se oma appi piti asentaa että saat mitään töpselistä irti...

Taidan jättää sähköautoilun 5-10v päähän jos tämä on sitä nykyaikaa..

Kerrotko vähän tarkemmin, mitä teit ja miten olet yrittänyt ladata? Nuo käyttämäsi yksiköt kw/h eivät tarkoita mitään. Todennäköisesti olet tehnyt jotain väärin taikka sitten autossa tai käyttämässäsi kaapelissa on vika. Mutta se on 100 % varma asia, että teknologia tässä ei ole syypäänä.
 
Kerran olen korelaisella plugarilla tainnut jäädä tuohon vähän 1kW/h pintaan plugitin laturilla täydessä ostoskeskuksessa. Muuten on kyllä tullut sitä about yhden vaiheen maksimia (3,3-3,4kW/h tahtia). Epäilen että tuossakin kyseessä oli ihan puhdas laturin vika, mutta en lähtenyt etsimään vapaata paikkaa kun oli muutenkin pikkuisen kiire niin se ja sama.

Tuossa teikäläisen kohdalla epäilisin ensimmäisenä tehon rajoitusta ac latauksessa (auton asetuksista noi löytyvät) ja mahdollisesti vain myös yhdellä vaiheella. Esim. yhdestä vaiheesta 8A tehoilla voisi osua noille paikkeille.

Noi tehorajoitukset löytyvät tosiaan auton päästä jos lykkää normaaliin asiointilataukseen. Jos schukolla niin sitten lisäksi voi rajoittaa vielä laturi (6A taitaa olla pienimpiä, omalla korealaisella 8,10 ja 12A).
 
Viimeksi muokattu:
Voiko sen ladata väärin?

Kaapeli molempiin päihin ja apista aloita lataus?

Kaikissa latauspisteillä oli vielä ainoa auto kiinni, eli ei edes minkään jaetun maksimin verkossa pitäisi vaikuttaa

Kyllä tuon olisi pitänyt siihen 3.5 kw/h latausvauhtiin taipua ainakin auton puolesta.

Skoda octavia iv 2023
En ainakaan asetuksista löytänyt minkäänlaista rajoitinta latauksen max nopeudelle,
Minimilataus oli 10% laitettu.


Tosiaan sitä itsekkin veikkailin että hotellin maanalaiseen varmaan vedetty normaali 220V 10A yhteys.
Silläpä sitten about 2kw/h.

Mutta vähän jäi kyllä karvas maku suuhun noista ihan virallisista helenin ja virran latureista.
 
Se latausteho on ihan kW, ei mikään kW/h. kW/h ei ole mikään yksikkö millekään missään asiayhteydessä.
 
Se latausteho on ihan kW, ei mikään kW/h. kW/h ei ole mikään yksikkö millekään missään asiayhteydessä.

No kai se nyt tarkoittaa "per tunti lataustehoa" jos laturin teho on esim 22kW.....

= Jos auton akkuun mahtuu 22kwh, niin 22kw laturilla sen täyteen saamiseen ideaalisessa tilanteessa menisi 1h
 
Viimeksi muokattu:
Onko auton mukana tullut latauskaapeli 1-vaiheinen vai kolmivaiheinen? Onko hotellin latauspiste varustettu sähköauton latauspistokkeella (AC tai DC) vai normi schuko-pistorasia?

Tuon suton sisäisellä laturilla saa enintään 3,7 kW latsustehoa, koska on yksivaiheinen. Latauspiuha voi taas rajoittaa tehon alle 2 kW jos siinä on 8 Ampeerin tai jopa 6 Ampeerin virransyöttörajoitus.

Lähinnä tuo Helenin "22kw" laturi.
Oli siinä 2 tuntia, ja 0.6 kwh tuli latausta.


Yksivaihe taitaa olla kun auton etsi googlesta niin 3.7 kwh on ilmoitettu latausnopeus.
 
No kai se nyt tarkoittaa "per tunti lataustehoa" jos laturin teho on esim 22kW.....

= Jos auton akkuun mahtuu 22kwh, niin 22kw laturilla sen täyteen saamiseen ideaalisessa tilanteessa menisi 1h
Ei tarkoita, kW/h on sama kuin sanoisi km/h/h, eli ilmaisee oikeastaan "kiihtyvyyttä" (vrt. m/s/s). kW kertoo hetkellisen "nopeuden", ja jos 22 kW "nopeutta" ylläpidetään tunti, saadaan 22 kW x 1 h energiaa, eli 22 kWh (vrt 100 km/h x 1 h = 100 km). Jos haluaisi ilmaista, montako kilowattituntia energiaa saisi tunnissa ladattua, yksikkö olisi kWh/h, eli päästäänkin takaisin siihen kilowattiin. Kilowattitunti on toki itsessään hiukan perverssi yksikkö, kun siinä on aika sekä osoittajassa että nimittäjässä (W=J/s). Loogisempi olisikin vaikkapa MJ (1 kWh = 3,6 MJ).
 
No kai se nyt tarkoittaa "per tunti lataustehoa" jos laturin teho on esim 22kW.....

= Jos auton akkuun mahtuu 22kwh, niin 22kw laturilla sen täyteen saamiseen ideaalisessa tilanteessa menisi 1h

Sitten voisit ilmaista sen esim ”latausta 22 kW teholla 1 tunnin ajan”, mutta siinäkään ei olisi mitään tolkkua, ellet sitten tarkoita että pidit autoa latauksessa juurikin tunnin ajan. Mutta tuollaista kW/h yksikköä ei voi käyttää missään yhteydessä. Tehoa ei mitata ajan yksiköillä.

Onko tiedossa tukeeko auto edes 22 kW lataustehoa? Se on nimittäin erittäin epätodennäköistä, en ainakaan itse tiedä ainuttakaan hybridiautoa joka moista tukisi.

Jos taas autossa on vain 1-vaihelaturi, niin maksimi on 3,6 kW. Ja jos senkin kanssa auto tai kaapeli rajoitta virran 8 amperiin, niin maksimi on 1,8 kW latausteho.
 
Viimeksi muokattu:
Rechargelle on tullut oma appi (en ainakaan itse tiennyt, muiden operaattoreiden appeja käyttänyt aikaisemmin). Tosin ainakaan iOS puolella arvostelut eivät ole kovin mairittelevia...

 

Statistiikka

Viestiketjuista
283 346
Viestejä
4 865 934
Jäsenet
78 645
Uusin jäsen
NR772

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom