Sähköautojen (ja hybridien) latausinfra taloyhtiöissä

Kyllä kaikkien(?) latausaseman maksimi virtaa voi rajoittaa. Sisällä on kytkimet tätä varten. Itsellä 32A laturi mutta olen rajoittanut latauksen 16A:n kun kaapelointi rajoitti.
Lisäksi autosta voi rajoittaa latausta.
 
Eikö sitä voida vanhemmissa taloyhtiöissä tuoda ulos jakokaappia, johon vedetään tarpeeksi isot sulakkeet ja kaapelit väh. rakennettu 50kW sähköteholle, mutta rajoitettu ensin 11kW tai 22kW? Olisi helpompi muuttaa jälkikäteen isommalle teholle ilman kaapelin vaihtoa.

Silloin ei tarvitse taloyhtiön uusia omaa sähköpääkeskusta sähköautojen takia.
Myös meillä voisi ajatella jotain tuollaista yhteistyötä sähkön toimittajan kanssa taloyhtiössä. Parkkipaikka on jonkin verran kaukana yhtiön seinästä ja sähköpääkeskuksesta, aikamoisen kaapelikaivannon ja asfaltin repimisen sekä uusinnan takana. Noita sähkön toimittajan jakokeskuksia on valmiiksi parkkitontin eri puolilla, eri taloihin lähtöinä. Luulisi aika helposti löytyvän siis parempi jako- ja sähkönseurantajärjestelmä nykymaailman aikaan.
Tein tuossa saman tien kyselyn alueen sähköntoimittajalle asian tiimoilta.

Kiinteistön energianmittaus on siellä pääkeskuksessa tai sen välittömässä läheisyydessä, joten kulutetun energian on joka tapauksessa mentävä sieltä kiinteistön oman PK:n kautta. Verkkoyhtiöt eivät yleensä suostu toimittamaan useaa sähköliittymää yhdelle tontille, niissä katujakokaapeissa se sähkö on ns. mittaroimatonta eli asiakkaan kannalta mittarin väärällä puolella.
 
Kiinteistön energianmittaus on siellä pääkeskuksessa tai sen välittömässä läheisyydessä, joten kulutetun energian on joka tapauksessa mentävä sieltä kiinteistön oman PK:n kautta. Verkkoyhtiöt eivät yleensä suostu toimittamaan useaa sähköliittymää yhdelle tontille, niissä katujakokaapeissa se sähkö on ns. mittaroimatonta eli asiakkaan kannalta mittarin väärällä puolella.
Tuon selvää, mitä kirjoitit. Kyse onkin siitä millä edellytyksillä jakeluyhtiö tekisi lähdön katujakokaapistaan taloyhtiölle, siis ns. uuden kiinteistöliittymän tarvittavine energianmittauksineen tms. Ehkäpä voisivat tarjota myös kokonaispakettiaan per sähkönkäyttöasiakas, kulutuksen ja ylläpidon maksuineen. Siitä ei yhtiö sitten voisi saada ARAn energia-avustusta rakentamistöistä taloyhtiölle, jos järjestelmä ja sen ylläpito olisi sähkön toimittajalla.
 
Viimeksi muokattu:
Tuon selvää, mitä kirjoitit. Kyse onkin siitä millä edellytyksillä jakeluyhtiö tekisi lähdön katujakokaapistaan taloyhtiölle, siis ns. uuden kiinteistöliittymän tarvittavine energianmittauksineen tms. Ehkäpä voisivat tarjota myös kokonaispakettiaan per sähkönkäyttöasiakas, kulutuksen ja ylläpidon maksuineen. Siitä ei yhtiö sitten voisi saada ARAn energia-avustusta rakentamistöistä taloyhtiölle, jos järjestelmä ja sen ylläpito olisi sähkön toimittajalla.

No kun ei tee, se oli juurikin viestini pointti.
 
Sain alustavan vastauksen sähkön toimittajalta; Koska meidän yhtiön omistama parkkialue on erillään talon tontista, kadun toisella puolella on oma tonttinsa autoparkkina, taitaa liittymänkin muodostaminen onnistua. "Sähkön siirto ei ole sallittu tontilta toiselle, joten senkin puolesta oma liittymä pysäköintialueelle hyvä ratkaisu."
Ehkä vuonna 1976-77 on ollut sähkön siirron suhteen toiset tai loivemmat säännöt, koska silloin sinne erillistontille on vedetty nykyiset sähköt talon pääkeskuksesta.
 
Viimeksi muokattu:
Aikaisemmin oli luvattuna vastauksia autopaikan sähköistyksestä. Tältä näyttää: ehkä entisiä lämmityssähkösysteemejä voi hyödyntää
"Mainio konsti tähän on hankkia ARA-rahoituskelpoinen, kuuden autopaikan Mainio Parkkipaikka -starttipaketti.
Paketti sisältää 3 kpl hitaaseen lataukseen soveltuvia älytolppia asennettuina. Tämä mahdollistaa sähköauton latauksen kuudelle (6) autopaikalle. Palvelumaksu sisältää pysäköinti/lataussovelluksen käytön, laite- ja järjestelmäylläpidon sekä tietoliikenteen.
Hinta 2240 e ja palvelumaksu 5 e/kk autopaikka (ALV 24%)"

Toinen lähtökohta järeämpänä olisi oma autopaikkatontin liittymä, esim. 3 x 63 A, liittymän hinta 4146 eur. Tämä liittymän teko olisikin välttämätön kun tehtäisiin nykysähköistystä laajempi versio, koska tontti on erillinen kiinteistön päätonttiin nähden.
Hintaan kuuluu liittymiskaapelin toimitus tontin rajalla ja liittymän mittarointi.
Tontilla tehtävät kaapeloinnit ja keskukset kuuluvat liittyjälle, samoin tarvittavat latauslaitteet, joissa hintaa X-euroa/autopaikka
Ps. Kun Firmaa kysyttiin on siis ALVA
 
Viimeksi muokattu:
Aikaisemmin oli luvattuna vastauksia autopaikan sähköistyksestä. Tältä näyttää: ehkä entisiä lämmityssähkösysteemejä voi hyödyntää
"Mainio konsti tähän on hankkia ARA-rahoituskelpoinen, kuuden autopaikan Mainio Parkkipaikka -starttipaketti.
Paketti sisältää 3 kpl hitaaseen lataukseen soveltuvia älytolppia asennettuina. Tämä mahdollistaa sähköauton latauksen kuudelle (6) autopaikalle. Palvelumaksu sisältää pysäköinti/lataussovelluksen käytön, laite- ja järjestelmäylläpidon sekä tietoliikenteen.
Hinta 2240 e ja palvelumaksu 5 e/kk autopaikka (ALV 24%)"

Toinen lähtökohta järeämpänä olisi oma autopaikkatontin liittymä, esim. 3 x 63 A, liittymän hinta 4146 eur. Tämä liittymän teko olisikin välttämätön kun tehtäisiin nykysähköistystä laajempi versio, koska tontti on erillinen kiinteistön päätonttiin nähden.
Hintaan kuuluu liittymiskaapelin toimitus tontin rajalla ja liittymän mittarointi.
Tontilla tehtävät kaapeloinnit ja keskukset kuuluvat liittyjälle, samoin tarvittavat latauslaitteet, joissa hintaa X-euroa/autopaikka
Onko mikä firma?
Kuulostaa ihan hyvältä idealta/paketilta.
 
Aikaisemmin oli luvattuna vastauksia autopaikan sähköistyksestä. Tältä näyttää: ehkä entisiä lämmityssähkösysteemejä voi hyödyntää
"Mainio konsti tähän on hankkia ARA-rahoituskelpoinen, kuuden autopaikan Mainio Parkkipaikka -starttipaketti.
Paketti sisältää 3 kpl hitaaseen lataukseen soveltuvia älytolppia asennettuina. Tämä mahdollistaa sähköauton latauksen kuudelle (6) autopaikalle. Palvelumaksu sisältää pysäköinti/lataussovelluksen käytön, laite- ja järjestelmäylläpidon sekä tietoliikenteen.
Hinta 2240 e ja palvelumaksu 5 e/kk autopaikka (ALV 24%)"

Toinen lähtökohta järeämpänä olisi oma autopaikkatontin liittymä, esim. 3 x 63 A, liittymän hinta 4146 eur. Tämä liittymän teko olisikin välttämätön kun tehtäisiin nykysähköistystä laajempi versio, koska tontti on erillinen kiinteistön päätonttiin nähden.
Hintaan kuuluu liittymiskaapelin toimitus tontin rajalla ja liittymän mittarointi.
Tontilla tehtävät kaapeloinnit ja keskukset kuuluvat liittyjälle, samoin tarvittavat latauslaitteet, joissa hintaa X-euroa/autopaikka
Ps. Kun Firmaa kysyttiin on siis ALVA
Tarkoittaako hitaan latauksen tolpat schuko-tolppia ilman kiinteää johtoa? Oma mielipiteeni on, että käyttäjäystävällisin ratkaisu on vähintään 3,7kW Type2-latausasemat kiinteällä johdolla. En henkilökohtaisesti lähtisi investoimaan schuko-latauspisteisiin, sillä sen schuko-laturin kanssa päivittäin jumppaaminen on aika syvältä, ja täyssähköauton kanssa ratkaisu on jo tosi huonosti toimiva.
 
Tarkoittaako hitaan latauksen tolpat schuko-tolppia ilman kiinteää johtoa?
Tuo kevytversio Mainio Alvalla tarkoittaa tietääkseni juuri tuota schuko tolpparasiaa, lataus- ja lämmitysvarustuksella.
 

Liitteet

  • Jyväskylän-Energia-As-Oy-Ainolan-Helmi-5.jpg
    Jyväskylän-Energia-As-Oy-Ainolan-Helmi-5.jpg
    2,8 MB · Luettu: 103
Kyseisessä tapauksessa laskutus ei sisältynyt: "Tässä vaihtoehdossa isännöitsijä laskuttaa käyttäjiä palvelusta saatavien kulutustietojen pohjalta.". Tuossa tapauksessa investointiin myös ainoastaan Schuko-latauspaikkoihin (mikä ilmenee 350e paikkaohtaisesta hinnasta). Suunnilleen samaan kokonaishintaan asentuu Latari

eTolppa-ratkaisua ja satmaticin latausasemia käyttää tuo Fortumin Charge and Drive, mutta hinnoittelumalli on erilainen ja latausasemat vähintään 3,7kW type2-asemia:
- Yhtiöpaketti 1800 eur (sis. alv) -> Käytännössä sisältää modeemin kulutusmittauksia varten, sen asennuksen ja hahmotelmat tulevista investoinneista kun lataustarve kasvaa
- Lataussopimus osakkaalle kiinteähintaisena, hankinta ja asennus tarpeen tullessa ajankohtaiseksi -> Kiinteähintaiset sopimukset, joiden perusteella sähkö 21-31snt/kwh (sopimuksen ylimenevä 15snt/kwh), sisältäen latauslaitteen, laskutuksen, huollon yms.
- Fortum laskuttaa osakasta kiinteän hinnan mukaan ja hyvittää yhtiölle käytetyn sähkön 15snt/kwh.

Hyviä puolia:
- Ei kuukausimaksuja taloyhtiölle, ainoastaan alkuinvestointi 1800 eur + mahdolliset pienet alkumuutokset sulakkeisiin tms. (tällä saa usein 3,7kW latausvalmiuden rajalliselle määrälle paikkoja)
- Infrainvestoinnit tehtävissä kysynnän kasvun mukaisesti. Väliaikaisesti mahdollista rajoittaa lataustehoa jos kysyntä ylittää tarjonnan.
- Kohtuuhintainen sähkö osakkaalle (ottaen huomioon, että mitään alkuinvestointia ei osakkaalta tarvita)*
- Ei pakollista tunnistautumista rfid/mobiilisovelluksella
- Vapaavalintainen sähkönmyyjä (ei tarvitse olla Fortum)
- Ei määräaikaisuuksia

Huonoja puolia:
- Latauslaitteiden leasing pidemmän päälle*

*Esimerkiksi 800 euron latauslaitteen investoinnin kuoletus vie sen noin 2,5 vuotta verrattuna Fortumin hinnoitteluun, jos autolla ajelee noin 20tkm vuodessa.

Käytännössä Fortumin ratkaisussa osakas maksaa noin 25-30 euroa kuussa latauslaitteen leasingista ja laskutuksesta.
Tuo Latari vaikuttaa muuten ihan asialliselta vaihtoehdolta taloyhtiölle, mutta onkohan joku koijari kyseessä?

1. nettisivuilla ei tietoa firmasta tai kunnon yhteystietoja

2. laskutus 50 % ennakkoon

3. Asiakastiedossa lukee Latari Oy -nimisen firman toiminnan lakanneen



Vähän liikaa varoitusmerkkejä ilmassa. Onko jollain tarkempaa tietoa?
 
Tuo Latari vaikuttaa muuten ihan asialliselta vaihtoehdolta taloyhtiölle, mutta onkohan joku koijari kyseessä?

1. nettisivuilla ei tietoa firmasta tai kunnon yhteystietoja

2. laskutus 50 % ennakkoon

3. Asiakastiedossa lukee Latari Oy -nimisen firman toiminnan lakanneen



Vähän liikaa varoitusmerkkejä ilmassa. Onko jollain tarkempaa tietoa?
Jos oikein ymmärsin, niin tuossa myyvät sukolaatikon mittarilla ja asennuksen pakettihinnalla. Ei kai siinä mitään huijausta ole, on vaan kallista. Esim. FIBOX EVC maksaa 450€ ja asennus tuskin satasta enempää. Minulla energiamittarin ja vikavirtasuojan asennus kellon tilalle vanhaan laatikoon maksoi töineen 150€.
 
Jos oikein ymmärsin, niin tuossa myyvät sukolaatikon mittarilla ja asennuksen pakettihinnalla. Ei kai siinä mitään huijausta ole, on vaan kallista. Esim. FIBOX EVC maksaa 450€ ja asennus tuskin satasta enempää. Minulla energiamittarin ja vikavirtasuojan asennus kellon tilalle vanhaan laatikoon maksoi töineen 150€.
Niin siis kuka/mikä myy sukolaatikon asennuksineen, tuo toimintansa lopettanut Latari Oy vai?

Ei Latari kovin kalliilta vaikuttanut, kun kolme tolppaa ottamalla hinnaksi jäisi ARA-tuen jälkeen 251,88 € per latauspaikka asennettuna avaimet käteen JA tolppanaapuri voisi edelleen lämmittää 2h-kellolla polttistaan. Noissa nimittäin oli valintakytkimellä valinta latauksen ja 2h-lämmityksen välillä. Satmaticilta ei kyseistä ominaisuutta löydy ja Garolla hintaa on 660 € pelkillä boksin sisuskaluilla ilman asennusta. Miten on mainitsemasi Fibox EVC:n laita, voiko molemmilla paikoilla ladata ja lämmittää 2h? Jos ei, niin eivät ole vertailukelpoisia.
 

Liitteet

  • Screenshot_20210117-193007.png
    Screenshot_20210117-193007.png
    102,3 KB · Luettu: 43
Niin siis kuka/mikä myy sukolaatikon asennuksineen, tuo toimintansa lopettanut Latari Oy vai?

Ei Latari kovin kalliilta vaikuttanut, kun kolme tolppaa ottamalla hinnaksi jäisi ARA-tuen jälkeen 251,88 € per latauspaikka asennettuna avaimet käteen JA tolppanaapuri voisi edelleen lämmittää 2h-kellolla polttistaan. Noissa nimittäin oli valintakytkimellä valinta latauksen ja 2h-lämmityksen välillä. Satmaticilta ei kyseistä ominaisuutta löydy ja Garolla hintaa on 660 € pelkillä boksin sisuskaluilla ilman asennusta. Miten on mainitsemasi Fibox EVC:n laita, voiko molemmilla paikoilla ladata ja lämmittää 2h? Jos ei, niin eivät ole vertailukelpoisia.
Eipä näyttänyt olevan ajastinta siinä. Ehkä laatikon sisään mahtuu erillinen ajastin, en tiedä. Samat tuet toki saa ilman että joku firma on välissä paketoimassa kaikkea yhteen. Ihme ettei latari laittanut laatikoitaan yleiseen myyntiin, jos oli monipuolisempi tuote halvemmalla.
 
Tuo Latari vaikuttaa muuten ihan asialliselta vaihtoehdolta taloyhtiölle, mutta onkohan joku koijari kyseessä?

1. nettisivuilla ei tietoa firmasta tai kunnon yhteystietoja

2. laskutus 50 % ennakkoon

3. Asiakastiedossa lukee Latari Oy -nimisen firman toiminnan lakanneen



Vähän liikaa varoitusmerkkejä ilmassa. Onko jollain tarkempaa tietoa?
Jos vilkaisee nettisivuilta tilausehdot, niin taustalla on Energiavahti OY. Tuolla Latari Oy:llä ei ole mitään tekemistä Latari-tolppien kanssa. Latari Oy: Perustamisvuosi 1985, päätoimiala kiinteistöjen isännöinti.

Kannattaa vilkaista Latarin Facebook-sivut. Löytyy päivitys tammikuulta: "
Pahoittelemme, että olemme myöhästyneet lanseerauksesta kuukausitolkulla emmekä ole voineet myöskään luvata tarkkoja toimitusaikoja niitä tiedustelleille.
Näistä seikoista varmaan kirjoitamme vielä joskus pienen kirjan, mutta nyt on tärkeintä, että keskitymme toimittamaan Latareja niitä tilanneille ja tammikuulle onkin sovittu jo n. 30 Latarin asennukset. Kiitos vielä luottamuksesta niille, jotka pitivät tilauksensa voimassa
1f642.png

Toimitusketjut ovat nyt hyvässä kunnossa ja Latareita pystytään toimittamaan Uusimaan alueelle enintään parin kuukauden toimitusajalla."
 
Onko kellään jakaa kokemuksia noista latauspistokekartoituksista mitä eri firmat tarjoaa taloyhtiöille? Helen tarjoaa etäkartoitusta 200€ hintaan, mutta vähän epäilyttää, että miten tarkan kartoituksen etänä pystyy tekemään. Meillä kyseessä pieni 5 asunnon/autopaikan taloyhtiö, mihin joku suunnitelma olisi hyvä saada.

Nuo etä-kartoitukset on melko turhia. Kannattaa maksaa se 500€ kunnon kartoituksesta ja sitten tietää oikeasti mitä sinne voi asentaa ja mitä parannuksia pystytään tekemään järkevällä budjetilla.
 
Taloyhtiössämme suunnitellaan sähköautoille latausasemia. Hallituksen jäsenenä tämän selvitysnakki napsahti minulle. Onko täällä pk seudulla asuvia joilla taloyhtiössä latausasemia? Kokemuksia ja mielipiteitä eri toimittajista kaipailen. Kartoitus on tehty ja ollaan aikalailla selvillä mitä ollaan hakemassa. Asiasta tullut juteltua muutamankin eri toimittajan kanssa mm. Helen, parkkisähkö, eltel, tehomen, oomi ... Täytyy todeta, että onhan tämä melkoinen viidakko maallikolle. Pikkuhiljaa alan kuitenkin oppimaan, mielestäni.
 
Taloyhtiössämme suunnitellaan sähköautoille latausasemia. Hallituksen jäsenenä tämän selvitysnakki napsahti minulle. Onko täällä pk seudulla asuvia joilla taloyhtiössä latausasemia? Kokemuksia ja mielipiteitä eri toimittajista kaipailen. Kartoitus on tehty ja ollaan aikalailla selvillä mitä ollaan hakemassa. Asiasta tullut juteltua muutamankin eri toimittajan kanssa mm. Helen, parkkisähkö, eltel, tehomen, oomi ... Täytyy todeta, että onhan tämä melkoinen viidakko maallikolle. Pikkuhiljaa alan kuitenkin oppimaan, mielestäni.

Tuommoinen tehtiin meille. Eipä ole itsellä moitittavaa.

edit. Eikun teille olikin jo kartoitus tehty.... Unohda :tdown:
 
Taloyhtiössämme suunnitellaan sähköautoille latausasemia. Hallituksen jäsenenä tämän selvitysnakki napsahti minulle. Onko täällä pk seudulla asuvia joilla taloyhtiössä latausasemia? Kokemuksia ja mielipiteitä eri toimittajista kaipailen. Kartoitus on tehty ja ollaan aikalailla selvillä mitä ollaan hakemassa. Asiasta tullut juteltua muutamankin eri toimittajan kanssa mm. Helen, parkkisähkö, eltel, tehomen, oomi ... Täytyy todeta, että onhan tämä melkoinen viidakko maallikolle. Pikkuhiljaa alan kuitenkin oppimaan, mielestäni.
Onko haussa muutama yhteiskäyttöinen paikka, tarvitaanko kuorman tasausta vai tuleeko yhtäaikainen latausvalmius kaikkiin asukkaiden paikkoihin? Jos viimeinen vaihtoehto niin ei kai siihen mitään erityistä toimittajaa tarvita, vaan sähköyhtiöltä tarvittaessa liittymän koon kasvatus ja sitten sähköasennusfimoilta tarjous johtojen, kulutusmittareiden sekä tarvittaessa myös latauspömpeleiden asennuksesta.
 
Onko haussa muutama yhteiskäyttöinen paikka, tarvitaanko kuorman tasausta vai tuleeko yhtäaikainen latausvalmius kaikkiin asukkaiden paikkoihin? Jos viimeinen vaihtoehto niin ei kai siihen mitään erityistä toimittajaa tarvita, vaan sähköyhtiöltä tarvittaessa liittymän koon kasvatus ja sitten sähköasennusfimoilta tarjous johtojen, kulutusmittareiden sekä tarvittaessa myös latauspömpeleiden asennuksesta.

Pihassa 27 ruutua, jokainen ruutu on asukkaiden vuokraruutuja, eli ei yhteiskäytössä. Ajatuksena asentaa vähintään viiteen ruutuun latausmahdollisuus, jolloin projektiin saisi ARA:n tukea 35%. Max. 3,7kw latausteholla ja shukopistorasiolla projekti ei olisi niinkään ongelma. Mutta, olemme ajatelleet max. 11kw lataustehoa jolloin laitteissa olisi dynaaminen latausteho välillä 3,7 - 11 kw. Tällöin ongelmaksi meillä muodostuu se, että kyseisistä ruuduista häviää perinteinen shuko pistorasia josta voi lämmittää autoa, tätä me ei taas haluttaisi tässä vaiheessa.
 
Pihassa 27 ruutua, jokainen ruutu on asukkaiden vuokraruutuja, eli ei yhteiskäytössä. Ajatuksena asentaa vähintään viiteen ruutuun latausmahdollisuus, jolloin projektiin saisi ARA:n tukea 35%. Max. 3,7kw latausteholla ja shukopistorasiolla projekti ei olisi niinkään ongelma. Mutta, olemme ajatelleet max. 11kw lataustehoa jolloin laitteissa olisi dynaaminen latausteho välillä 3,7 - 11 kw. Tällöin ongelmaksi meillä muodostuu se, että kyseisistä ruuduista häviää perinteinen shuko pistorasia josta voi lämmittää autoa, tätä me ei taas haluttaisi tässä vaiheessa.

Esim. Plugitilla taitaa olla tolppia, joissa on sekä type2 että suko, mutta type2:sta saa vain 1x16A. Taloudellisesti voisi olla ihan järkevää ottaa vaan 11kW:n type2:t ja sitten tarvittaessa sähkäri vaihtamaan takaisin lämmitystolpaksi. Muutamille paikoille voisi toki myös laittaa vaikka tällaisen Garon: GARO PIHARASIATARVIKE GARO IDL 216-2 KWH LATAUSELEMENTTI | Sähköautojen lataus kotiin
Onko toiveissa, että latausoperaattori hoitaisi laskutuksen?
 
Esim. Plugitilla taitaa olla tolppia, joissa on sekä type2 että suko, mutta type2:sta saa vain 1x16A. Taloudellisesti voisi olla ihan järkevää ottaa vaan 11kW:n type2:t ja sitten tarvittaessa sähkäri vaihtamaan takaisin lämmitystolpaksi. Muutamille paikoille voisi toki myös laittaa vaikka tällaisen Garon: GARO PIHARASIATARVIKE GARO IDL 216-2 KWH LATAUSELEMENTTI | Sähköautojen lataus kotiin
Onko toiveissa, että latausoperaattori hoitaisi laskutuksen?

Tuo plugit laite taitaa olla ratkaisultaan aika samanlainen kuin mitä tehomen tarjoama 11kw type-etolppa Tuotteet | Tehomen Ongelman näissä kummassakin on se, että noissa pitäisi olla kaksi type2 ja kaksi shuko liitäntää, nyt niissä on vain yksi kutakin. Meillä kun on pihassa yksi tolppa per kaksi ruutua.

Tuon Garo laitteen tarkoitusta en oikein ymmärrä.

Latausoperaattorin pitäisi hoitaa laskutus suoraan lataajalle, ja sitten hyvittää sähkön hinta takaisin taloyhtiölle. Tätä ratkaisua aika moni toimija tarjoaakin. Sähköt tolppiin kun tulee taloyhtiön liittymästä.

Helpottava tekiä taloyhtiössämme on se, että sähköihin ei tarvitse tässä vaiheessa koskea. Nykyisiin tolppiin tulee 16 neliön johdot ja sähkökeskuksessa on 3 x 50A sulakkeet parkkipaikkaa varten. Sulakkeet on kuulemma vielä helppo vaihtaa 63A versioihin.
 
Tuon Garo laitteen tarkoitusta en oikein ymmärrä.

Tuossa on molemmilla puolilla mahdollista lämmittää 2h kerrallaan tai ladata jatkuvasti, jolloin käytetty sähkö myös mitataan. Hieman monipuolisempi siis kuin esim. satmatic, jossa toiselle puolelle lämmitys ja toiselle puolelle sukolataus+mittari.
 
Pihassa 27 ruutua, jokainen ruutu on asukkaiden vuokraruutuja, eli ei yhteiskäytössä. Ajatuksena asentaa vähintään viiteen ruutuun latausmahdollisuus, jolloin projektiin saisi ARA:n tukea 35%. Max. 3,7kw latausteholla ja shukopistorasiolla projekti ei olisi niinkään ongelma. Mutta, olemme ajatelleet max. 11kw lataustehoa jolloin laitteissa olisi dynaaminen latausteho välillä 3,7 - 11 kw. Tällöin ongelmaksi meillä muodostuu se, että kyseisistä ruuduista häviää perinteinen shuko pistorasia josta voi lämmittää autoa, tätä me ei taas haluttaisi tässä vaiheessa.
3,7kW Schukolla ei yleensä onnistu, sillä monessa autossa latauslaitteet on rajoitettu tuota alemmas. Esim. uuden BMW 330e:n schuko-latauslaitteen max. virta on 10A (=2,3 kW).

Toistan oman mielipiteeni, että schukoon pohjautuvaan latausratkaisuun ei kannata investoida. Schuko-latauslaitteen kanssa räpeltäminen on kaukana mukavasta, ja ei käytännössä sovellu sähköautoille. Vähintään 3,7kW Type2, tai jos lompakko sallii niin suoraan 11kW. Sen suuremmista tehoista ei myöskään ole suurempaa hyötyä kotikäytössä. Myös kiinteä kaapeli lisää käyttömukavuutta moninkertaisesti verrattuna pelkkään Type2-pistorasiaan.

Dynaaminen kuormantasaus vaatii toistaiseksi (lähes?) aina esim. RJ45-kaapelivedot sähkökeskuksesta joka tolpalle.

Sähkäri kun sähkäri saa sen vanhan schuko-tolpan kyllä jätettyä siihen rinnalle, jos tarvetta on. Yksi vaihtoehto on toteuttaa valmius myös esimerkiksi Fortumin charge & drive kotilatauspaketilla. Siinä autopaikkavuokralainen tekee sopimuksen Fortumin kanssa, joka asentaa latauslaitteen ja perii siitä kk-maksun. Käytetty sähkö hyvitetään yhtiölle. Meillä on tämä paketti käytössä, ja olen ollut ihan tyytyväinen. Aluksi oli paljon vaikeuksia laskutuksen kanssa (mm. valmiuden toteutuksesta yritettiin laskuttaa muuta kuin sovittu), mutta nyt kun homma on vakiintunut, niin kaikki on toiminut moitteetta.

Onko teillä jo halukkaita asukkaita, jotka latauslaitteen omalle paikalleen haluaisivat?
 
3,7kW Schukolla ei yleensä onnistu, sillä monessa autossa latauslaitteet on rajoitettu tuota alemmas. Esim. uuden BMW 330e:n schuko-latauslaitteen max. virta on 10A (=2,3 kW).

Toistan oman mielipiteeni, että schukoon pohjautuvaan latausratkaisuun ei kannata investoida. Schuko-latauslaitteen kanssa räpeltäminen on kaukana mukavasta, ja ei käytännössä sovellu sähköautoille. Vähintään 3,7kW Type2, tai jos lompakko sallii niin suoraan 11kW. Sen suuremmista tehoista ei myöskään ole suurempaa hyötyä kotikäytössä. Myös kiinteä kaapeli lisää käyttömukavuutta moninkertaisesti verrattuna pelkkään Type2-pistorasiaan.

Dynaaminen kuormantasaus vaatii toistaiseksi (lähes?) aina esim. RJ45-kaapelivedot sähkökeskuksesta joka tolpalle.

Sähkäri kun sähkäri saa sen vanhan schuko-tolpan kyllä jätettyä siihen rinnalle, jos tarvetta on. Yksi vaihtoehto on toteuttaa valmius myös esimerkiksi Fortumin charge & drive kotilatauspaketilla. Siinä autopaikkavuokralainen tekee sopimuksen Fortumin kanssa, joka asentaa latauslaitteen ja perii siitä kk-maksun. Käytetty sähkö hyvitetään yhtiölle. Meillä on tämä paketti käytössä, ja olen ollut ihan tyytyväinen. Aluksi oli paljon vaikeuksia laskutuksen kanssa (mm. valmiuden toteutuksesta yritettiin laskuttaa muuta kuin sovittu), mutta nyt kun homma on vakiintunut, niin kaikki on toiminut moitteetta.

Onko teillä jo halukkaita asukkaita, jotka latauslaitteen omalle paikalleen haluaisivat?
Mikä on ollut kwh hinta tuossa Fortumissa?
 
Mikä on ollut kwh hinta tuossa Fortumissa?
Tuolta löytyy hinnat, jotka pätevät myös taloyhtiössä lataaville. Viimeisin oma laskuni oli 83,91 € (386,09 kWH), josta muodostui kWh hinnaksi 21,73 snt/kWh. Yhtiölle hyvitetään 15 snt/kWh, eli 57,91 €, jolloin maksoin latauslaitteen käytöstä 26 euroa kuukauden ajalta. Sopimuksen ylittävä sähkö maksaa myös tuon 15 snt/kWh. Minulla on tuo halvin paketti, mutta näköjään pykälää isompi voisi tuoda pienenpienen säästön kk-maksussa.

Kuten jo aiemmin olen tässä ketjussa maininnut, on Fortumin ratkasun edut: Asennus ei maksa erikseen mitään, latauslaite ei maksa erikseen mitään, vikojen korjaus ei maksa mitään, sopimuksen purku ei maksa erikseen mitään, sopimuksessa on alusta alkaen yhden kuukauden irtisanomisaika.

Malli on yhtiölle helppo. Oma yhtiöni kohdalla ajatus on, että tuosta Fortumista voi harkita luopumista kun lataajia alkaa esiintyä sen verran, että isommalle latausinvestoinnille löytyy halukkaita maksajia (esim. joka paikalle 3x11kW valmius ja halukkaille omat latauslaitteet asennettuna). Luultavasti siinä vaiheessa myös toimijoita on tullut enemmän, ja hinnat laskeneet.
 
3,7kW Schukolla ei yleensä onnistu, sillä monessa autossa latauslaitteet on rajoitettu tuota alemmas. Esim. uuden BMW 330e:n schuko-latauslaitteen max. virta on 10A (=2,3 kW).

Toistan oman mielipiteeni, että schukoon pohjautuvaan latausratkaisuun ei kannata investoida. Schuko-latauslaitteen kanssa räpeltäminen on kaukana mukavasta, ja ei käytännössä sovellu sähköautoille. Vähintään 3,7kW Type2, tai jos lompakko sallii niin suoraan 11kW. Sen suuremmista tehoista ei myöskään ole suurempaa hyötyä kotikäytössä. Myös kiinteä kaapeli lisää käyttömukavuutta moninkertaisesti verrattuna pelkkään Type2-pistorasiaan.

Dynaaminen kuormantasaus vaatii toistaiseksi (lähes?) aina esim. RJ45-kaapelivedot sähkökeskuksesta joka tolpalle.

Sähkäri kun sähkäri saa sen vanhan schuko-tolpan kyllä jätettyä siihen rinnalle, jos tarvetta on. Yksi vaihtoehto on toteuttaa valmius myös esimerkiksi Fortumin charge & drive kotilatauspaketilla. Siinä autopaikkavuokralainen tekee sopimuksen Fortumin kanssa, joka asentaa latauslaitteen ja perii siitä kk-maksun. Käytetty sähkö hyvitetään yhtiölle. Meillä on tämä paketti käytössä, ja olen ollut ihan tyytyväinen. Aluksi oli paljon vaikeuksia laskutuksen kanssa (mm. valmiuden toteutuksesta yritettiin laskuttaa muuta kuin sovittu), mutta nyt kun homma on vakiintunut, niin kaikki on toiminut moitteetta.

Onko teillä jo halukkaita asukkaita, jotka latauslaitteen omalle paikalleen haluaisivat?
Voisin allekirjoittaa kaiken mitä sanot, mutta asiassa raha-yhtälö. Kuormantasaavat type-2 laturit on poskettoman kalliita. 3.6kW type-2 laturista saa raapia kasaan 1300€ + ALV, ja 11kW versiosta 1600€ + ALV.

Älykkäät latausasemat

Type-2 laturin saa omakotitaloon 399€ (VW elli) ja Latarin suko-ratkaisun saa 400€/ruutu. Ainoa järkevä tapa hommata type2-laturi taloyhtiöön onkin mainitsemasi Fortum. Heidän kalliimissa paketeissa type2-laturin saa melko pienellä kk-maksulla. Fortumin huono puoli on suhteellisen kallis hinta pienillä ajomäärillä - pienin paketti on 160kWh/50€ mikä tekee noin 0.30€/kWh - ja silloin ilmeisesti ei edes saa type2-laturia, vaan suko-tolpan.
 
3,7kW Schukolla ei yleensä onnistu, sillä monessa autossa latauslaitteet on rajoitettu tuota alemmas. Esim. uuden BMW 330e:n schuko-latauslaitteen max. virta on 10A (=2,3 kW).

Toistan oman mielipiteeni, että schukoon pohjautuvaan latausratkaisuun ei kannata investoida. Schuko-latauslaitteen kanssa räpeltäminen on kaukana mukavasta, ja ei käytännössä sovellu sähköautoille. Vähintään 3,7kW Type2, tai jos lompakko sallii niin suoraan 11kW. Sen suuremmista tehoista ei myöskään ole suurempaa hyötyä kotikäytössä. Myös kiinteä kaapeli lisää käyttömukavuutta moninkertaisesti verrattuna pelkkään Type2-pistorasiaan.

Dynaaminen kuormantasaus vaatii toistaiseksi (lähes?) aina esim. RJ45-kaapelivedot sähkökeskuksesta joka tolpalle.

Sähkäri kun sähkäri saa sen vanhan schuko-tolpan kyllä jätettyä siihen rinnalle, jos tarvetta on. Yksi vaihtoehto on toteuttaa valmius myös esimerkiksi Fortumin charge & drive kotilatauspaketilla. Siinä autopaikkavuokralainen tekee sopimuksen Fortumin kanssa, joka asentaa latauslaitteen ja perii siitä kk-maksun. Käytetty sähkö hyvitetään yhtiölle. Meillä on tämä paketti käytössä, ja olen ollut ihan tyytyväinen. Aluksi oli paljon vaikeuksia laskutuksen kanssa (mm. valmiuden toteutuksesta yritettiin laskuttaa muuta kuin sovittu), mutta nyt kun homma on vakiintunut, niin kaikki on toiminut moitteetta.

Onko teillä jo halukkaita asukkaita, jotka latauslaitteen omalle paikalleen haluaisivat?

Taidettiin löytää meille sopiva ratkaisu. Nykyisiin lämmitystolppiin jossa 2 kpl shuko-pistoketta, asennetaan yksi latauslaite jossa type2 liitin. Dynaaminen latausteho 3,7kw -11kw. Ei tarvitse rj45 piuhaa, juttelevat keskenään 3G modeemin välityksellä. Tolppiin johonka nuo asennetaan jää myös vanhat lämmityspistorasiat.
 
Taidettiin löytää meille sopiva ratkaisu. Nykyisiin lämmitystolppiin jossa 2 kpl shuko-pistoketta, asennetaan yksi latauslaite jossa type2 liitin. Dynaaminen latausteho 3,7kw -11kw. Ei tarvitse rj45 piuhaa, juttelevat keskenään 3G modeemin välityksellä. Tolppiin johonka nuo asennetaan jää myös vanhat lämmityspistorasiat.

Millä ratkaisulla tällainen onnistuu? Mitä tulee yhden latauslaitteen hinnaksi?
 
Millä ratkaisulla tällainen onnistuu? Mitä tulee yhden latauslaitteen hinnaksi?
6 latauslaitetta ollaan tilaamassa. ARA:n tukien jälkeen hinnaksi jää reilut tuhat euroa per laite asennettuna. Heleniltä löytyy moinen ratkaisu.
 
Fortumin huono puoli on suhteellisen kallis hinta pienillä ajomäärillä - pienin paketti on 160kWh/50€ mikä tekee noin 0.30€/kWh - ja silloin ilmeisesti ei edes saa type2-laturia, vaan suko-tolpan.
Tämä onkin se huonoin puoli, mutta toisaalta jos joku ostaa lataushybridin noille ajomäärille, niin suurin murhe ei ole latauskustannukset vaan arvonalenema. Tuo halvin paketti sisältää myös Type2-laturin ja halutessaan kiinteällä johdolla. Minulla on tuo paketti, ja juurikin kiinteäjohtoinen Type2-laturi. Lisäksi samassa tolpassa on schuko-pistoke, jonka voi ajastaa kännykällä. Sähkönkulutus mitataan vain tuosta Type2-laturista, kun schukon osuus menee yhtiön piikkiin.

@Esa1000, kerro sitten mihin ratkaisuun tuo Helenin paketti pohjautuu. Taustalla on todennäköisesti jonkun "isomman" valmistajan kokonaisuuden leipominen sopivaan pakettiin.
 
@Esa1000, kerro sitten mihin ratkaisuun tuo Helenin paketti pohjautuu. Taustalla on todennäköisesti jonkun "isomman" valmistajan kokonaisuuden leipominen sopivaan pakettiin.

Aika maallikko olen tässä hommassa, joten en tarkalleen tiedä mitä tietoa tuosta ratkaisusta haluaisit tietää. Jos kysyt tarkemmin niin ehkä osaan kertoa. Helen ei ole missään maininnut vielä mikä laitteen nimi tai kuka valmistaja on, mutta esitteessä se näyttää hyvinkin paljon samanlaiselta kuin tämä Virta Single Sähköauton latauslaitteet – Virta , ainoa ero on väri ja brändäys.
 
Ongelmana että autopaikkoja ei ole läheskään kaikille ja paikat vuokrapaikkoja. Kukaan paikaton ei halua laittaa penniäkään kiinni lataukseen.

Ilmeisesti nyt on tai on tulossa laki joka pakottaa tekemään jotain latausvalmiuksia taloyhtiöön jos tehdään muuta remonttia?

Kaapelihan on halpaa sinänsä joten olisiko mitään ideaa laittaa kaikille autopaikoille kaapelit ja vaikka 16A voimavirtapistoke? (Nyt on lämmitystä varten normi pistokkeet)

Sitten jos ja kun joku hankkii ladattavan auton niin hankkisi samalla itse omalla kustannuksella latauslaitteen joka tökätään tohon voimavirtapistokkeeseen ja sähkönkulutusta seurattaisiin jotenkin ja lataaja sitten maksaisi käyttämänsä sähkön.

Hyvänä puolena tässä se että taloyhtiölle ei tulisi isoja kuluja ja toisaalta ei tarvitsisi lähteä noihin lataus palveluihin jotka sitten ovat niin kalliita ettei kukaan niitäkään sitten haluaisi käyttää.

Lisäksi jokainen saisi hankkia haluamansa latauslaitteen jonka voisi ottaa mukaankin halutessaan ja myydä pois jos vaikka luopuu autosta. Kun kiinteätäkään ei oikeen voi laittaa paikan vuokraajan maksettavaksi kun se jää sitten siihen jos syystä tai toisesta luopuu paikastaan.

Tähän tietysti pitäisi saada joku systeemi joka rajoittaisi latausvirtaa jos moni lataa samaan aikaan. Onko mitenkään mahdollista?
 
Tähän tietysti pitäisi saada joku systeemi joka rajoittaisi latausvirtaa jos moni lataa samaan aikaan. Onko mitenkään mahdollista?
Dynaaminen virranhallinta vaatii ainakin toistaiseksi sen, että latauslaitteet ovat saman valmistajan tekeleitä. Hahmottelemassasi villi länsi -mallissa ainoa mahdollisuus on se, että yhtäaikaisia latauksia sallitaan vain niin monta kuin verkko kestää. Kun maksimi tulee täyteen, on seuraava jonossa kunnes joku lopettaa latauksen. Tätä ei voi pitää kovin toimivana ratkaisuna.

Isommissa asunto-osakeyhtiöissä lataus tulee valitettavasti aina* maksamaan enemmän kuin pelkkä seinästä tuleva sähkö. Tämä näkyy sitten kovempana kertainvestointina, tai korkeampina käyttökuluina. Ainoan poikkeuksen tekevät ne yhtiöt, joissa autopaikkojen sähkönsyöttö tulee asuntokohtaisista sähköliittymistä.

*en edes laske tähän mukaan jotain schuko-virityksiä, vaan tilanteet joissa esim. 50% autopaikoista tarvitsee latausmahdollisuuden vähintään 3,7kW teholla.
 
Repeää hybridiostohousut kohta kun on niin monimutkaista tämä homma. Onko kokemuksia taloyhtiöissä jos asentaa vaan vaikka jonkun webasto puren lämmitystolpan viereen ja ottaa sähköt siitä tolpasta? Että se lämmitystolppa pysyy paikallaan? Yksi tolppa kahdelle parkkipaikalle, naapuri tuskin kiinnostunut osallistumaan. Joku energiamittari pitää vielä ruuvata siihen kylkeen? Ei ole kellään muulla osakkaalla joten ei käytännön kokemuksia, on vain hyväksytty esitys että omakustanteisesti saa hitaasti lataavan aseman asentaa.
 
Repeää hybridiostohousut kohta kun on niin monimutkaista tämä homma. Onko kokemuksia taloyhtiöissä jos asentaa vaan vaikka jonkun webasto puren lämmitystolpan viereen ja ottaa sähköt siitä tolpasta? Että se lämmitystolppa pysyy paikallaan? Yksi tolppa kahdelle parkkipaikalle, naapuri tuskin kiinnostunut osallistumaan. Joku energiamittari pitää vielä ruuvata siihen kylkeen? Ei ole kellään muulla osakkaalla joten ei käytännön kokemuksia, on vain hyväksytty esitys että omakustanteisesti saa hitaasti lataavan aseman asentaa.
Jos taloyhtiö omistaa paikat niin pitää hallituksen/yhtiökokouksen kautta lupa. Jos omistat paikan saat tehdä mitä haluat kun ilmoitat etukäteen.
 
Jos taloyhtiö omistaa paikat niin pitää hallituksen/yhtiökokouksen kautta lupa. Jos omistat paikan saat tehdä mitä haluat kun ilmoitat etukäteen.
Toki luvat joo mutta lähinnä teknisen toteutuksen mielekkyyttä mietin.

Mites jos asentaa vaan tommosen lataukseen tarkoitetun schuko rasian tolppaan, ja ripustaa sen auton "väliaikais'laturin semi-pysyvästi nätisti siihen siten, ettei se lähde varkaiden matkaan ihan helposti, eikä tarvi aina puljailla sitä kiinni molemmista päistä? Se tulis varmaan halvimmaksi ja yhtä helppo kuin kiinteäkin type2 kaapeli.

Tietäis vaan mikä on totuus noista väliaikaislatureista. Toisaalla sanotaan että se on akun kannalta paras laturi mutta toisaalla sanotaan että ehdottomasti vain tilapäiseen käyttöön
 
Toki luvat joo mutta lähinnä teknisen toteutuksen mielekkyyttä mietin.

Mites jos asentaa vaan tommosen lataukseen tarkoitetun schuko rasian tolppaan, ja ripustaa sen auton "väliaikais'laturin semi-pysyvästi nätisti siihen siten, ettei se lähde varkaiden matkaan ihan helposti, eikä tarvi aina puljailla sitä kiinni molemmista päistä? Se tulis varmaan halvimmaksi ja yhtä helppo kuin kiinteäkin type2 kaapeli.

Tietäis vaan mikä on totuus noista väliaikaislatureista. Toisaalla sanotaan että se on akun kannalta paras laturi mutta toisaalla sanotaan että ehdottomasti vain tilapäiseen käyttöön
Tuollainen väliaikais-schuko laturi minullakin on viritettynä schuko-tolppaan kiinni. Se "väliaikaisuus" on vähän hätävarjelun liioittelua. Schuko kuluu vääjämättä kun sitä kiinnittää ja irrottaa, varsinkin jos sitä tekee perinteiseen "vedän johdosta" tai "nitkutan sivuttain" tyyleillä. Jos näin tekee joka päivä, rasia sano joku päivä aamen ja päästä käyttösavut. Toinen ongelma on jos ei ole mitään vedonpoistoa ja latausjohdon mötikkä roikkuu valtoimenaan. Jos nämä asiat huomioi, niin minusta "tilapäislaturia" saa käyttää niin pitkään kuin sen antamat virrat riittää.
 
Tuollainen väliaikais-schuko laturi minullakin on viritettynä schuko-tolppaan kiinni. Se "väliaikaisuus" on vähän hätävarjelun liioittelua. Schuko kuluu vääjämättä kun sitä kiinnittää ja irrottaa, varsinkin jos sitä tekee perinteiseen "vedän johdosta" tai "nitkutan sivuttain" tyyleillä. Jos näin tekee joka päivä, rasia sano joku päivä aamen ja päästä käyttösavut. Toinen ongelma on jos ei ole mitään vedonpoistoa ja latausjohdon mötikkä roikkuu valtoimenaan. Jos nämä asiat huomioi, niin minusta "tilapäislaturia" saa käyttää niin pitkään kuin sen antamat virrat riittää.
Jep ymmärsin että sillä väliaikaisuudella hätävarjellaan nimenomaan tavallista ulkopistorasiaa käyttäviä. Mutta jos on nimenomaan sähköauton lataukseen tarkoitettu schuko niin pitäis olla ihan eri asia. Että ei se ole se laturi tai akku mikä ei siitä tykkää.

Eniten tässä virityksessä etukäteen huolettaa naapuruston kyylät, eli lapset leikkii ja vanhukset kompastuu jne jne selitykset siitä johdosta, vaikka kuinka nätisti olisi laitettu. Mutta eihän tuo väliaikaislaturin type2 pää ole jännitteinen jos se ei tunnista latausvastusta autosta? Voiko olla mitään laillista perustetta että se kiellettäisiin?

Onko täällä ketään lataushybridin omistajaa jolla ei ole ollenkaan kotilatausta? Onko mitään järkeä? Työpaikalla, kuntosalilla, ja kaupan pihassa kun on latausmahdollisuus järkevään hintaan niin välillä miettii että jaksaako lähteä rakentamaan. Niin, ja kai siitä lämmitystolpastakin sen ajastetun 2h saa ladata.
 
Viimeksi muokattu:
Jep ymmärsin että sillä väliaikaisuudella hätävarjellaan nimenomaan tavallista ulkopistorasiaa käyttäviä. Mutta jos on nimenomaan sähköauton lataukseen tarkoitettu schuko niin pitäis olla ihan eri asia. Että ei se ole se laturi tai akku mikä ei siitä tykkää.
Auton mukana tullut schukolatauslaite rajoittaa virran 8-10 amppeeriin. Ei siihen tarvita erikois-schukoja. Minulla vaihdettiin kello energiamittariin ja vikavirtasuojaan sekä samalla sähkäri kurkkasi shukon ja sanoi että kunnossa näyttää olevan.
Eniten tässä virityksessä etukäteen huolettaa naapuruston kyylät, eli lapset leikkii ja vanhukset kompastuu jne jne selitykset siitä johdosta, vaikka kuinka nätisti olisi laitettu. Mutta eihän tuo väliaikaislaturin type2 pää ole jännitteinen jos se ei tunnista latausvastusta autosta? Voiko olla mitään laillista perustetta että se kiellettäisiin?
Type2:n töpseissä ei ole virtaa, ennen kuin auto sitä pyytää. Lämmityslaitteiden tolpista roikkuvat johdot ovat jännitteellisiä, Type2 ei.
Onko täällä ketään lataushybridin omistajaa jolla ei ole ollenkaan kotilatausta? Onko mitään järkeä? Työpaikalla, kuntosalilla, ja kaupan pihassa kun on latausmahdollisuus järkevään hintaan niin välillä miettii että jaksaako lähteä rakentamaan. Niin, ja kai siitä lämmitystolpastakin sen ajastetun 2h saa ladata.
Minusta olisi aika hankalaa yrittää olla julkisten latauspaikkojen varassa plugarilla. Ne lataa hitaasti ja saa olla koko ajan töpseleitä etsimässä. Pari kertaa olen kokeillut ja piiiitkästä Lidl-reissusta tuli joku 7 km rangea.
 
Jostain lueskelin, että tilapäislaturi olisi käännöskukkanen, mutta en nyt löytänyt lähdettä tälle. Akkuhan tykkää hitaasta latauksesta, eikä ongelmaa ole, jos pistorasia on kunnossa ja virta rajoitettu suositeltuun (8 A).

Taloyhtiössä näkisin järkeväksi, että hidaslatausoptio mahdollistettaisiin jokaisella tolppapaikalla, jos vaan johdot ja sähkökeskus yms sen sallii. Option mahdollistamisella tarkoitan, että jokaiselle halukkaalle olisi luvallista asentaa omakustanteisesti latauspistorasia mittareineen. Lisäksi yhteinen esimerkiksi 22 kW laturi maksullisella latauksella voisi olla paikallaan taloyhtiön kysynnästä riippuen.

Nythän tilanne taitaa olla se, että sähköautojen lataus taloyhtiöissä on huomioitu lähinnä kieltämällä lämmitystolpasta lataus (mikä sinällään on ihan oikein, vaikka sähköä ei käyttäisikään enempää kuin naapuriautopaikan polttis sisätilalämppäreineen)
 
Tämä Garon tolpankorvike näyttäisi olevan ainoa markkinoilla oleva vehje, jolla voi suoraan korvata kahta parkkipaikkaa palvelevan tolpan? Siten että lämmitysmahdollisuus säilyy molemmissa paikoissa tulevaisuudessakin. Latauselementti Garo
Vai onko muita? Onko kukaan asennuttanut tuollaista, ja mitä on maksanut? Tuota on saatavilla ilmeisesti kWh mittarillakin, mutta sille en löytänyt hintaa. Tuo tarvii ilmeisesti vaan sen boksin ympärilleen lisäksi, jos ei satu vanhakin loota olemaan Garo-yhteensopiva?
 
Tämä Garon tolpankorvike näyttäisi olevan ainoa markkinoilla oleva vehje, jolla voi suoraan korvata kahta parkkipaikkaa palvelevan tolpan? Siten että lämmitysmahdollisuus säilyy molemmissa paikoissa tulevaisuudessakin. Latauselementti Garo
Vai onko muita? Onko kukaan asennuttanut tuollaista, ja mitä on maksanut? Tuota on saatavilla ilmeisesti kWh mittarillakin, mutta sille en löytänyt hintaa. Tuo tarvii ilmeisesti vaan sen boksin ympärilleen lisäksi, jos ei satu vanhakin loota olemaan Garo-yhteensopiva?

Meiltä löytyy tuollainen. Mittarin kanssa aika tasan tonni asennetunna eli 500 euroa per auto. Ai niin uusi loota sisältyi myös tuohon. Ei ole tullut muita vastaavia vastaan.
 
Tuo garo asennettiin meillä 2015 vuosimallin garo lootaan lämmitystolpat korvaten. Lisäksi vaati jonkun kytkentämuutoksen garossa, jotta lämmityksen puoli on ohitettu mittarista ja vain sähköauton lataus mittaroidaan. Aran tukea tuohon saa myös lähes 50% joten tämä tulee hinnaltaan sellaiseksi ratkaisuksi, että se menee yhtiökokouksessa heittämällä läpi ja täyttää yhdenvertaisuusperiaatteet, että kaikilla on sama mahdollisuus ladata.

Noita tehokkaampia latausvaihtoehtoja on käytännössä mahdotonta saada hyväksyttyä yhtiökokouksessa ennen, kun plugari/täyssähkökanta alkaa olemaan sen 50% autoista.
 
Meiltä löytyy tuollainen. Mittarin kanssa aika tasan tonni asennetunna eli 500 euroa per auto. Ai niin uusi loota sisältyi myös tuohon. Ei ole tullut muita vastaavia vastaan.
Ok. Löysin tuosta kolmea versiota, karvalakkimalli + "kWh-pulssi" + "kWh-modbus". Nuo jälkimmäiset on vissiin energiamittareilla varustetut, itseluettava tai väylän kautta?
 
Aika kalliita noissa eri tolpparatkaisuissa oli ne mobiilisoftalliset, joissa on lukujärjestelmät, kun joutuu maksamaan myös joka kuukausi niistä tolpista kk-maksua, jotka eivät ole aktiivikäytössä. Tulee pitkään halvemmaksi, kun huoltoyhtiö käy kerran vuodessa lukemassa ne tolpat käsin, joista maksetaan latausvastiketta.
 
Ok. Löysin tuosta kolmea versiota, karvalakkimalli + "kWh-pulssi" + "kWh-modbus". Nuo jälkimmäiset on vissiin energiamittareilla varustetut, itseluettava tai väylän kautta?

Varmaankin noin. Meillä on tuo "kWh-pulssi" ja mittari luetaan manuaalisesti muistaakseni puolen vuoden välein.
 
Aika paljon vielä tilaa markkinoilla, luulis että powerline ethernet olisi se oikea ratkaisu varsinkin yhden vaiheen tolpille. Omakotitalo on melkein ehto täyssähköilylle. Olisi kyllä mielenkiintoista seurata sähköistyksen etenemistä samaan tapaan kuin tilastoja asuntokauppojen toteutumista tilastoidaan. Onko joku löytänyt mitään seurantasivua?
 
Tämä Garon tolpankorvike näyttäisi olevan ainoa markkinoilla oleva vehje, jolla voi suoraan korvata kahta parkkipaikkaa palvelevan tolpan? Siten että lämmitysmahdollisuus säilyy molemmissa paikoissa tulevaisuudessakin. Latauselementti Garo
Vai onko muita? Onko kukaan asennuttanut tuollaista, ja mitä on maksanut? Tuota on saatavilla ilmeisesti kWh mittarillakin, mutta sille en löytänyt hintaa. Tuo tarvii ilmeisesti vaan sen boksin ympärilleen lisäksi, jos ei satu vanhakin loota olemaan Garo-yhteensopiva?
Tässä ketjussa aikasemminkin mainittu latari.fi on juuri tuollainen:
1613121682470.png
kwh-mittari ja kello vakiona, 800€/kappale eli 400€/ruutu.
 
Tuosta kustannuksesta voi yhtiö saada aran tukea, jopa 45%. Asuntoa kohden kulut niin pienet, että luulisi sähköautoilua vastaan olevienkin taipuvan yhtiökokouksessa tuohon kuluun.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
257 846
Viestejä
4 485 552
Jäsenet
74 006
Uusin jäsen
Venotide

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom