Sähköautojen (ja hybridien) latausinfra taloyhtiöissä

[tomih]

Garon sisuskalut päivitettynä lämpötolppaan

 

[Tege]

Tuosta kustannuksesta voi yhtiö saada aran tukea, jopa 45%. Asuntoa kohden kulut niin pienet, että luulisi sähköautoilua vastaan olevienkin taipuvan yhtiökokouksessa tuohon kuluun.

Taipuvat jos näkevät siinä hyötyä.

 

[Formica]

Saako ARA:n tukea uudestaan, jos tekee ensin huonon version plugareita varten ja kohta huomataan, että oikeasti tarvitaankin 11kW Type-2 joka paikalle, että hommassa on pidemmän päälle mitään järkeä?

 

[tomih]

Tuo type2 ei tulisi menemään mitenkään läpi yhtiökokouksessa aikoihin, kun vaatisi sähköliittymän vaihdon ja mahdollisesti myös syöttökaapeleiden uusimisen. Asuntokohtainen kulu sitä luokkaa, että taitaa olla vetyautot arkipäivää ennen, kun tuo on menossa läpi yhtiökokouksesta.

 

[nepax]

Tuosta kustannuksesta voi yhtiö saada aran tukea, jopa 45%. Asuntoa kohden kulut niin pienet, että luulisi sähköautoilua vastaan olevienkin taipuvan yhtiökokouksessa tuohon kuluun.

Perusmuotoinen ARA-tuki on tänä vuonna 35%, tehokannusteella 50%.

Sähköautojen latausinfra-avustus

Asuinrakennuksille tarkoitetun sähköautojen latausinfra-avustuksen haku on päättynyt, eikä uusia hakemuksia voi enää lähettää Araan. Käsittelemme vielä vuoden 2023 loppuun mennessä saapuneita hakemuksia.

www.ara.fi

 

[Rooklyni]

Saako ARA:n tukea uudestaan, jos tekee ensin huonon version plugareita varten ja kohta huomataan, että oikeasti tarvitaankin 11kW Type-2 joka paikalle, että hommassa on pidemmän päälle mitään järkeä?

Infra avustusta voi hakea vain kerran. Eli, jos tekee sähköverkolle/ johdotuksille päivityksiä, kannattaa vähän miettiä toteutusta, ettei kohta huomata, että pitäisi taas päivittää verkkoa.

Mutta näin voi tehdä ja saada ARA tuen, jos nykyinen verkko/ johdotus mahdollistaa esim. 3.7kw tehon ilman mitään muutoksia, voi asentaa minimissään 5 latauslaitetta ja saada laitteille ja asennukselle ARA tuen. Tulevaisuudessa, kun tehon tarve kasvaa on mahdollista tehdä pelkkä infra päivitys esim. 11kw teholle ja saada siihen ARA tuki. Laitteille ei saa tukea enää toistamiseen, joten kannattaa valita sellainen laite joka mahdollistaa vähintään 11kw tulevaisuudessa.

 

[bubbana]

Tässä ketjussa aikasemminkin mainittu latari.fi on juuri tuollainen:

kwh-mittari ja kello vakiona, 800€/kappale eli 400€/ruutu.

Kiitos. Ehdottomasti plussaa siitä että vehkeestä on muutakin tietoa saatavilla kuin kuva ja sähkönumero... Mites tuo 2h ajastin toimii? Kai se pyörähtää ympäri, ettei sitä tarvi joka päivä erikseen ajastaa? Entäs talvi ja kesäajan vaihtuminen, tai niistä luopuminen tulevaisuudessa? Edit: eiku hetkinen, eikai kellojen siirtelystä tarvi tuossa välittää...

Harmi että on laitteen tasolla rajoitettu 8A, jos vaikka taloyhtiön verkkoa päivitetään niin ei hyödy sitten siitä

 

[Ylihevosmies]

Harmi että on laitteen tasolla rajoitettu 8A, jos vaikka taloyhtiön verkkoa päivitetään niin ei hyödy sitten siitä

Tukes autojen latauksesta

Ei tuo välttämättä harmi ole, vaan SFS-EN 62752, joka edellyttää, että Suomessa myytävien täyssähkö- ja ladattavien hybridiajoneuvojen sukolatausjohtojen maksimivirta on jatkossa 8 ampeeria pitkäkestoisessa latauksessa. Rajoitus koskee vain tavalliseen kotitalouspistorasiaan kytkettäviä latausjohtoja – erityisellä sähköautokäyttöön suunnitellulla Type 1 tai Type 2 –pistokytkimellä varustetuista latauslaitteista saa ottaa suuremman virran kuten aikaisemminkin.

Eli vaikka siellä olisi verkko taustalla joka syöttäisi 1 MW per käyttöpaikka, niin sukokoskettimesta on laitonta vetää yli 8A "pitkäkestoisessa", eli suomeksi yli 30min käytössä.

 

[Hammer Schultz]

Tukes autojen latauksesta

Ei tuo välttämättä harmi ole, vaan SFS-EN 62752, joka edellyttää, että Suomessa myytävien täyssähkö- ja ladattavien hybridiajoneuvojen sukolatausjohtojen maksimivirta on jatkossa 8 ampeeria pitkäkestoisessa latauksessa. Rajoitus koskee vain tavalliseen kotitalouspistorasiaan kytkettäviä latausjohtoja – erityisellä sähköautokäyttöön suunnitellulla Type 1 tai Type 2 –pistokytkimellä varustetuista latauslaitteista saa ottaa suuremman virran kuten aikaisemminkin.

Eli vaikka siellä olisi verkko taustalla joka syöttäisi 1 MW per käyttöpaikka, niin sukokoskettimesta on laitonta vetää yli 8A "pitkäkestoisessa", eli suomeksi yli 30min käytössä.

Varmasti tyhmä kysymys mutta onko esim. Viestissä #101 oleva Garon pöntön latauspistoke tässä suhteessa "suko" jota koskee tuo 8A rajoitus vai voiko siitä ottaa turvallusesti 16A? Sehän on erityisesti sähköautokäyttöön tarkoitettu vaikka onkin samannäköinen kuin normisuko pistoke joita on lämmiyystolpissa?

 

[Ylihevosmies]

Varmasti tyhmä kysymys mutta onko esim. Viestissä #101 oleva Garon pöntön latauspistoke tässä suhteessa "suko" jota koskee tuo 8A rajoitus vai voiko siitä ottaa turvallusesti 16A? Sehän on erityisesti sähköautokäyttöön tarkoitettu vaikka onkin samannäköinen kuin normisuko pistoke joita on lämmiyystolpissa?

Kuvan perusteella Garossa on latausta varten sukopistorasia, eli siitä saa sähköturvallisuusstandardin perusteella vetää 8A, vaikka syöttävän ryhmän mitoitus kestäisikin 16A. Rajoitus perustuu siihen, että pistorasiat on tehty tilapäiskäyttöön, ja pitkäaikaisessa käytössä ylikuumenemisriski on merkittävä.

"Erityisesti latauskäyttöön" tarkoittaa nimenomaan puhtaasti noita erikseen standardoituja Type2 yms liityntöjä. Suko ei missään implementaatiossa ole niitä varten suunniteltu, ja nyt EU ja Suomi on päättänyt, että niiden väärinkäyttö pitää loppua.

*Ehkä mainitsemisen arvoinen on kuitenkin tuo SFS 5610 ed 5, joka EHKÄ tuo IEC 60884-1 High load –pistokytkinmäärittelyn, jolloin olisi mahdollista valmistaa ja käyttää ulkoisesti sukolta näyttävää ratkaisua pitkäaikaiskäytössä nimellisvirroilla (10, 12 16 jne). Mutta koska tätä standardia ei ole olemassa, ei myöskään ole sen mukaisia pistokkeita tai rasioita, joten sukosta saa vetää 8A, kun ladataan autoa "pitkäkestoisesti".

 

[Formica]

Kuvan perusteella Garossa on latausta varten sukopistorasia, eli siitä saa sähköturvallisuusstandardin perusteella vetää 8A, vaikka syöttävän ryhmän mitoitus kestäisikin 16A. Rajoitus perustuu siihen, että pistorasiat on tehty tilapäiskäyttöön, ja pitkäaikaisessa käytössä ylikuumenemisriski on merkittävä.

"Erityisesti latauskäyttöön" tarkoittaa nimenomaan puhtaasti noita erikseen standardoituja Type2 yms liityntöjä. Suko ei missään implementaatiossa ole niitä varten suunniteltu, ja nyt EU ja Suomi on päättänyt, että niiden väärinkäyttö pitää loppua.

*Ehkä mainitsemisen arvoinen on kuitenkin tuo SFS 5610 ed 5, joka EHKÄ tuo IEC 60884-1 High load –pistokytkinmäärittelyn, jolloin olisi mahdollista valmistaa ja käyttää ulkoisesti sukolta näyttävää ratkaisua pitkäaikaiskäytössä nimellisvirroilla (10, 12 16 jne). Mutta koska tätä standardia ei ole olemassa, ei myöskään ole sen mukaisia pistokkeita tai rasioita, joten sukosta saa vetää 8A, kun ladataan autoa "pitkäkestoisesti".

Onhan noita 16A super schuko pistorasioita sekä piharasioitakin joissa sellainen on asennettu. Esim:

Kojepistorasia - E-71070 1PNE 16A 250V IP20

Sukopistorasia 16A/250V sähköajoneuvon ja auton lataukseen DIN EN 62196-1. Kestää jatkuvaa 16A virtaa

verkkokauppa.slo.fi

Piharasia - 8MMO466S super schuko, lataus

Lataus- ja lämmitysasema, lataus 1*16A Superschuko+kWh, lämmitys 1*16A Schuko, digikello. Latauspuolella jatkuvaa 16A kuormaa kestävä Schuko.Vikavirtasuojaus, vakiona tyyppi A.Asennettavissa seinään tai pylvääseen. Rasia on myös mahdollista liittää selät

verkkokauppa.slo.fi

 

[Ylihevosmies]

Onhan noita 16A super schuko pistorasioita sekä piharasioitakin joissa sellainen on asennettu.

Viimeisin voimassa oleva SFS 5610 on vuodelta 2015, eikä se tunne mitään "supersukoa". Lisäksi "Schuko" on saksalainen kutsumanimi, eikä sähköturvallisuuslainsäädäntö tunne sitä. Eli myydä voi mitä vaan, mutta sähkötöidenjohtaja ei voi mitenkään tehdä käyttöönottotestejä millekään jatkuvan latauksen koskettimelle, koska sitä ei ole standardoitu.

Eli rasia voi fysikaalisesti kestää 16A jatkuvan kuormituksen, mutta lain mukaan sitä ei saa sellaiseen käyttää. Viitteenä voit käyttää ajantasaista SFS6000-kokoelmaa.

Edit: noin yleisesti, autojen sähköistyminen yllätti standardoijat, ja koko helvetin pakka on aivan sekaisin. Viimekädessä kannattaa ja pitää käyttää kansallista säännöskokoelmaa, ja sen vetää parhaiten kasaan SESKO RY, joka vastaa sähkötekniikan standardeista Suomessa. Huomaa, että viimeisimmät standardit on todellakin vuodelta 2019.

 

[Formica]

Viimeisin voimassa oleva SFS 5610 on vuodelta 2015, eikä se tunne mitään "supersukoa". Lisäksi "Schuko" on saksalainen kutsumanimi, eikä sähköturvallisuuslainsäädäntö tunne sitä. Eli myydä voi mitä vaan, mutta sähkötöidenjohtaja ei voi mitenkään tehdä käyttöönottotestejä millekään jatkuvan latauksen koskettimelle, koska sitä ei ole standardoitu.

Eli rasia voi fysikaalisesti kestää 16A jatkuvan kuormituksen, mutta lain mukaan sitä ei saa sellaiseen käyttää. Viitteenä voit käyttää ajantasaista SFS6000-kokoelmaa.

Edit: noin yleisesti, autojen sähköistyminen yllätti standardoijat, ja koko helvetin pakka on aivan sekaisin. Viimekädessä kannattaa ja pitää käyttää kansallista säännöskokoelmaa, ja sen vetää parhaiten kasaan SESKO RY, joka vastaa sähkötekniikan standardeista Suomessa. Huomaa, että viimeisimmät standardit on todellakin vuodelta 2019.

Mitä erityistä testaamista super-schuko vaatisi sähkötöidenohtajalta? Siis testataanko jokainen tavallinen schuko jatkuvalla 8A virralla ja tunnin 22A virralla kuten speksi edellyttää ja jos ei, niin miksi super-schukoja pitäisi testata jotenkin paremmin? Näin maallikkona vain ihmettelen, miksi hilppeitä ei saisi käyttää valmistajan ilmoittaman speksin mukaan.

 

[Ylihevosmies]

Mitä erityistä testaamista super-schuko vaatisi sähkötöidenohtajalta? Siis testataanko jokainen tavallinen schuko jatkuvalla 8A virralla ja tunnin 22A virralla kuten speksi edellyttää ja jos ei, niin miksi super-schukoja pitäisi testata jotenkin paremmin? Näin maallikkona vain ihmettelen, miksi hilppeitä ei saisi käyttää valmistajan ilmoittaman speksin mukaan.

Jaa-a. Varmaan sen, että varmistaa että asennus täyttää jonkun standardin X laitteiltaan ja asennustavoiltaan? Mutta koska mitään ei ole määritelty, niin eihän tuohon voi vastata. Miten laite voi täyttää "superschukostandardin", jos sellaista standardia ei ole olemassa? On vain joku luonnos, jonka pohjalta näppärimmät markkinoijat lähti laitteita painamaan.

Eli jatkossa kun joku IEC 60884-1 HLP -laitteisto määritellään ja ratifioidaan Suomessa, voidaan katsoa mitä se vaatii lailliselta asennukselta. Eli riittääkö se, että kalusteet on hyväksyttyjä, vai pitääkö esimerkiksi asennuksessa huomioida jotain erityistä.

Siihen asti vuoden 2019 asetukset on Suomessa voimassa, ja sähköautoja ja hybridejä ladataan kuten käsketty.

 

[Pertti_Pasanen_Spede]

Mitä erityistä testaamista super-schuko vaatisi sähkötöidenohtajalta? Siis testataanko jokainen tavallinen schuko jatkuvalla 8A virralla ja tunnin 22A virralla kuten speksi edellyttää ja jos ei, niin miksi super-schukoja pitäisi testata jotenkin paremmin? Näin maallikkona vain ihmettelen, miksi hilppeitä ei saisi käyttää valmistajan ilmoittaman speksin mukaan.

Ei testata. Tuolta voit katsoa mitä sähköasennuksista pitää mitata Käyttöönottomittaukset – Wikipedia

 

[Zuikkis]

Yön yli latauksessa ollut suko 8A virralla tuntuu kyllä käteen jo hyvinkin lämpimältä, näin talvipakkasillakin. Ihan ymmärrettävää ettei siitä ainakaan yhtään enempää haluta ajaa läpi.

Yksi ihan järkevä mahdollisuus olisi se sininen CEE - töpseli, eli 1-vaiheinen voimavirta tahi "karavaanaripistoke". Se kestää 16A jatkuvaa hyväksytysti. Ja ainakin Teslan matkalaturiin saa siihen sopivan pään.



Minusta 16A yksivaihe riittää jo mainiosti täyssähkärillekin. Ja voisihan sitten pihassa olla vaikka yksi yhteinen (kenties maksullinen) type2 tai jopa CCS.

Minulla on 11kw type2 kotona, mutta pitkään ollut autosta latausteho säädetty 5A per vaihe..

 

[1n4148]

Tämmösessä tilanteessa, kun standardit eivät ole ihan ajan tasalla, kannattaa muistaa sähköturvallisuuslain 34§ 1. mom: "Standardeista saa tarvittaessa poiketa, jos vastaava turvallisuustaso voidaan saavuttaa muutoin. "

Tuollaista super-schukoa tms. jos käytetään jossain lämmitystolpassa, niin varmaan sen vastaavan turvallisuustason saavuttaminen 16A latausvirralla on ihan perusteltavissa. Sähkösuunnittelijalle toki enemmän miettimistä, kuin jos vaan niiden SFS-standardien mukaan menisi.

3 § Standardeista poikkeaminen

1. mom.
Jos olennaisia turvallisuusvaatimuksia vastaavista standardeista tai julkaisuista sähköturvallisuuslain 34 §:n nojalla poiketaan, laadittavassa selvityksessä tulee esittää:

1) olennaisten turvallisuusvaatimusten täyttämiseksi valitut ratkaisut;
2) kuvaus siitä, miten ratkaisut täyttävät olennaiset turvallisuusvaatimukset;
3) tilaajan antama suostumus standardeista tai julkaisuista poikkeamiseen;
4) selvityksen laatijan yksilöinti ja allekirjoitus.

2. mom.
Selvitystä voi täydentää sähköturvallisuuslain 75 §:ssä tarkoitetun sähkölaitteiston tarkastukseen valtuutetun laitoksen tai tarkastajan lausunnolla siitä täyttääkö sähkölaitteisto olennaiset turvallisuusvaatimukset.

3. mom.
Selvitys on liitettävä sähkölaitteiston käyttöönottotarkastuspöytäkirjaan.

 

[Tehoreca]

Edit: noin yleisesti, autojen sähköistyminen yllätti standardoijat, ja koko helvetin pakka on aivan sekaisin. Viimekädessä kannattaa ja pitää käyttää kansallista säännöskokoelmaa, ja sen vetää parhaiten kasaan SESKO RY, joka vastaa sähkötekniikan standardeista Suomessa. Huomaa, että viimeisimmät standardit on todellakin vuodelta 2019.

Kyllä ainakin SFS Onlinen kautta löytyy myös 2020 julkaistuja SESKO:n valmistelemia Standardeja jotka koskevat sähköauton latausta. Eli jostain syystä uusimmat standardit eivät tuolta sivulta löydy.

 

[Ylihevosmies]

Kyllä ainakin SFS Onlinen kautta löytyy myös 2020 julkaistuja SESKO:n valmistelemia Standardeja jotka koskevat sähköauton latausta. Eli jostain syystä uusimmat standardit eivät tuolta sivulta löydy.

IEC:n työryhmän mukaan tuo ed3.2 on edelleen tuorein, ja ed4 (eli tuo paperi jossa toi high load profile määriteltäisiin) on ennustettu tammikuulle 2022. Eli ellei joku vedä ylläriä ja ohita IEC-standardoimisprosessia ja määrittele sitä, niin kyseinen "supersuko" antaa odottaa itseään vielä tovin ennen kuin se on meillä lyöty asetuksiin.

Mutta kuten yllä, laki antaa tietenkin mahdollisuuden sähkötöidenjohtajalle ja käytöstävastaavalle henkilölle taata turvallisuus muilla tavoin, mutta samalla se tekijä ottaa tietenkin täyden vastuun standardien ohittamisesta itselleen, joten en usko että yksikään päästään terve sähköalan ammattilainen alkaa taloyhtiölle sitä asentamaan, vaan käskee varmasti laitattaa varsinaiset latausasemat. Tai käyttämään niitä sukoja kuten on käsketty.

Kotonaan jokainen voi polttaa talon ja auton parhaaksi näkemällään tavalla, mutta sitä ei pidä mielestäni tuoda taloyhtiön latausinfra-säikeeseen.

 

[eurokeitai]

Kiitos. Ehdottomasti plussaa siitä että vehkeestä on muutakin tietoa saatavilla kuin kuva ja sähkönumero... Mites tuo 2h ajastin toimii? Kai se pyörähtää ympäri, ettei sitä tarvi joka päivä erikseen ajastaa? Entäs talvi ja kesäajan vaihtuminen, tai niistä luopuminen tulevaisuudessa? Edit: eiku hetkinen, eikai kellojen siirtelystä tarvi tuossa välittää...

Harmi että on laitteen tasolla rajoitettu 8A, jos vaikka taloyhtiön verkkoa päivitetään niin ei hyödy sitten siitä

Enemmän kuin 8A tarjoaminen kaikille taloyhtiössä on vähän hölmöä ilman kuormanhallintaa. Joku 20 auton paikalla 8A per auto = 160A eli tarvitaan vähinään 3x53A nallit mikä on vielä ihan siedettävää. 16A latauksella puhuttaisiin jo 3x105A tarpeesta. Kun nyt kaikki eivät kuitenkaan lataa yhtaikaa, niin sillä 3x53A liittymällä parkkikselle lataa kuormanhallinnalla 6 autoa täydellä 3*8A = 11kW teholla, ja lataustehot hidastuu vasta kun useampi auto lataa yhtaikaa.

 

[Formica]

IEC:n työryhmän mukaan tuo ed3.2 on edelleen tuorein, ja ed4 (eli tuo paperi jossa toi high load profile määriteltäisiin) on ennustettu tammikuulle 2022. Eli ellei joku vedä ylläriä ja ohita IEC-standardoimisprosessia ja määrittele sitä, niin kyseinen "supersuko" antaa odottaa itseään vielä tovin ennen kuin se on meillä lyöty asetuksiin.

Mutta kuten yllä, laki antaa tietenkin mahdollisuuden sähkötöidenjohtajalle ja käytöstävastaavalle henkilölle taata turvallisuus muilla tavoin, mutta samalla se tekijä ottaa tietenkin täyden vastuun standardien ohittamisesta itselleen, joten en usko että yksikään päästään terve sähköalan ammattilainen alkaa taloyhtiölle sitä asentamaan, vaan käskee varmasti laitattaa varsinaiset latausasemat. Tai käyttämään niitä sukoja kuten on käsketty.

Kotonaan jokainen voi polttaa talon ja auton parhaaksi näkemällään tavalla, mutta sitä ei pidä mielestäni tuoda taloyhtiön latausinfra-säikeeseen.

Eikö vastuu mene tässä tilanteessa valmistajalle, joka speksit ilmoittaa? Johdotus ja tarkastus kuten karavaanaripistorasia edellyttää, mutta rasiaksi super-schuko. Jos tässä tilanteessa rasia ylikuumenee, niin ei minun oikeustajuuni mahdu millä perusteella tapahtuneelle voisi nimetä jotakuta muuta syylliseksi, kuin valmistajan.

 

[zepi]

Siihen asti vuoden 2019 asetukset on Suomessa voimassa, ja sähköautoja ja hybridejä ladataan kuten käsketty.

Tai sitten vaan ladataan laittomasti eikä kerrota kenellekään.

 

[MaLin]

Eikö vastuu mene tässä tilanteessa valmistajalle, joka speksit ilmoittaa? Johdotus ja tarkastus kuten karavaanaripistorasia edellyttää, mutta rasiaksi super-schuko. Jos tässä tilanteessa rasia ylikuumenee, niin ei minun oikeustajuuni mahdu millä perusteella tapahtuneelle voisi nimetä jotakuta muuta syylliseksi, kuin valmistajan.

Miksi täällä jotkut käyttävät tuota schukoa, eikö se nyt ole vaikeampi kirjoittaakkin kuin ihan suomalainen suko

 

[Formica]

Miksi täällä jotkut käyttävät tuota schukoa, eikö se nyt ole vaikeampi kirjoittaakkin kuin ihan suomalainen suko

Schuko on Suomessa niin ilman paljon käytössä ammattilaisten materiaaleissa, että suoraa sanottuna luulin sukon olevan vain työukkoväännös oikeasta termistä. Toki muutenkin jonkun erikoisalan termien kielitoimistosuomennusten opettelu on pääosin hukkaan heitettyä aikaa.

 

[Poppamies]

Yön yli latauksessa ollut suko 8A virralla tuntuu kyllä käteen jo hyvinkin lämpimältä, näin talvipakkasillakin. Ihan ymmärrettävää ettei siitä ainakaan yhtään enempää haluta ajaa läpi.

Tuo voi johtua myös laturista. Mulla oli bemarin mukana tullut 3v vanha 12a laturi ja sillä lämpeni, suorastaan kuumeni pistotulppa. Nyt on uusi joku geneerinen 16a laturi, millä lataan samasta pistorasiasta 16a. Ei oikein edes lämpene. Koitin poskea vasten ja ei tuntunut edes lämpimältä.
edit. niin ja vanhalla laturilla räpsäs pikasulakkeen joskus. Uudella ei koskaan.

 

[Pakana]

Vähintään 3,7kW Type2, tai jos lompakko sallii niin suoraan 11kW. Sen suuremmista tehoista ei myöskään ole suurempaa hyötyä kotikäytössä. Myös kiinteä kaapeli lisää käyttömukavuutta moninkertaisesti verrattuna pelkkään Type2-pistorasiaan.

Jos puhutaan taloyhtiökäytöstä niin to 22kW on fiksumpi, koska se mahdollistaa myös niiden yksivaihesten 7,2kW latauslaitteiden täysimittaisen hyödyntämisen.

Tuo voi johtua myös laturista. Mulla oli bemarin mukana tullut 3v vanha 12a laturi ja sillä lämpeni, suorastaan kuumeni pistotulppa. Nyt on uusi joku geneerinen 16a laturi, millä lataan samasta pistorasiasta 16a. Ei oikein edes lämpene. Koitin poskea vasten ja ei tuntunut edes lämpimältä.
edit. niin ja vanhalla laturilla räpsäs pikasulakkeen joskus. Uudella ei koskaan.

Noinkohan se lataa 16A?

Fysiikan lakeja on kuitenkin aika vaikea kumota.. Vai oletko sä samalla vaihtanut pistorasiaa?

 

[Poppamies]

Jos puhutaan taloyhtiökäytöstä niin to 22kW on fiksumpi, koska se mahdollistaa myös niiden yksivaihesten 7,2kW latauslaitteiden täysimittaisen hyödyntämisen.


Noinkohan se lataa 16A?

Fysiikan lakeja on kuitenkin aika vaikea kumota.. Vai oletko sä samalla vaihtanut pistorasiaa?

Kyllä se latausnopeuden suhteen on nopeampi. En maallikkona keksi muuta kuin että oli niin kuluneet kontaktipinnat vanhassa että tuli resistanssia. -> tjsp.

 

[P.T]

Jos puhutaan taloyhtiökäytöstä niin to 22kW on fiksumpi, koska se mahdollistaa myös niiden yksivaihesten 7,2kW latauslaitteiden täysimittaisen hyödyntämisen.

Nuo 1x32A autot taitavat onneksi jäädä kuriositeetiksi eli en antaisi suurta painoarvoa niiden huomioimiselle. Sinänsä tuollainen 7kW olisi kyllä aivan passeli lähes kenelle vaan ja ymmärtääkseni 3-vaiheiset 11kW laturit pystyvät ottamaan 7kW myös yhdestä vaiheesta. Minusta tuollaisellekin systeemille voisi hyvin antaa ARA-tuet.

 

[Pakana]

Nuo 1x32A autot taitavat onneksi jäädä kuriositeetiksi eli en antaisi suurta painoarvoa niiden huomioimiselle. Sinänsä tuollainen 7kW olisi kyllä aivan passeli lähes kenelle vaan ja ymmärtääkseni 3-vaiheiset 11kW laturit pystyvät ottamaan 7kW myös yhdestä vaiheesta. Minusta tuollaisellekin systeemille voisi hyvin antaa ARA-tuet.

Kyllä nuita 1x32A vehkeitä vaan tunkee markkinoille... Osittain siksi että esim UK:ssa normaali kotitalousliittymä on esim 1x100A pääsulakkeella, ja esim pohjoisamerikan markkinoilla on käytössä kotitalouksilla se kaksivaihesähkö, johon tuollainen 1x32A laturi käy myös suoraan.

 

[Fact0ry]

Jos puhutaan taloyhtiökäytöstä niin to 22kW on fiksumpi, koska se mahdollistaa myös niiden yksivaihesten 7,2kW latauslaitteiden täysimittaisen hyödyntämisen.

Kyllä nuita 1x32A vehkeitä vaan tunkee markkinoille... Osittain siksi että esim UK:ssa normaali kotitalousliittymä on esim 1x100A pääsulakkeella, ja esim pohjoisamerikan markkinoilla on käytössä kotitalouksilla se kaksivaihesähkö, johon tuollainen 1x32A laturi käy myös suoraan.

Mainitsinkin, että 3,7kW on mielestäni järkevä minimi-investointi, ja mahdollisuuksien mukaan 11kW. Mielestäni 22 kW:iin investointi taloyhtiölle ei kannata, mikäli on tarkoitus löytää kustannustehokas mutta kuitenkin tulevaisuutta kestävä ratkaisu. Esimerkiksi, pääsulakekoko kasvaa merkittävästi jos latausverkko mitoitetaan 22kW mukaan (ks. alla nopeat esimerkit hintaeroista). Latauslaitevalikoima supistuu ja siten kallistuu. Vaaditaan melko järeä kaapelointi. Ne harvat 7,2kW autot ovat todennäköisesti yleensä pieniakkuisia, joten 3,7kW teho riittää yleensä lataamaan akun tyhjästä täyteen yön aikana. Kääntäen, melko harvassa ovat ne autot, jotka tukevat tänä päivänä täyttä 22kW lataustehoa. Valtaosalle 22 kW 11kW:n sijaan menee siis investointina hukkaan.

Kolme skenaariota (10 autopaikkaa) ja niiden liittymien hinnat (Sähköliittymän hinnoittelu | Elenia), jos liittymän mitoitus suunilleen 80 %:iin teoreettisesta maksimista.
10 x 3,7kW latauspaikat. Tarvittava liittymäkoko osapuilleen 3x50A. Liittymähinta 3570 €, eli 357 €/autopaikka.
10 x 11kW latauspaikat. Tarvittava liittymäkoko osapuilleen 3x125A. Liittymähinta 8925 €, eli 893 €/autopaikka.
10 x 22kW latauspaikat. Tarvittava liittymäkoko osapuilleen 3x250A. Liittymähinta 17850 €, eli 1785 €/autopaikka.

 

[Pakana]

Mainitsinkin, että 3,7kW on mielestäni järkevä minimi-investointi, ja mahdollisuuksien mukaan 11kW. Mielestäni 22 kW:iin investointi taloyhtiölle ei kannata, mikäli on tarkoitus löytää kustannustehokas mutta kuitenkin tulevaisuutta kestävä ratkaisu. Esimerkiksi, pääsulakekoko kasvaa merkittävästi jos latausverkko mitoitetaan 22kW mukaan (ks. alla nopeat esimerkit hintaeroista). Latauslaitevalikoima supistuu ja siten kallistuu. Vaaditaan melko järeä kaapelointi. Ne harvat 7,2kW autot ovat todennäköisesti yleensä pieniakkuisia, joten 3,7kW teho riittää yleensä lataamaan akun tyhjästä täyteen yön aikana. Kääntäen, melko harvassa ovat ne autot, jotka tukevat tänä päivänä täyttä 22kW lataustehoa. Valtaosalle 22 kW 11kW:n sijaan menee siis investointina hukkaan.

Kolme skenaariota (10 autopaikkaa) ja niiden liittymien hinnat (Sähköliittymän hinnoittelu | Elenia), jos liittymän mitoitus suunilleen 80 %:iin teoreettisesta maksimista.
10 x 3,7kW latauspaikat. Tarvittava liittymäkoko osapuilleen 3x50A. Liittymähinta 3570 €, eli 357 €/autopaikka.
10 x 11kW latauspaikat. Tarvittava liittymäkoko osapuilleen 3x125A. Liittymähinta 8925 €, eli 893 €/autopaikka.
10 x 22kW latauspaikat. Tarvittava liittymäkoko osapuilleen 3x250A. Liittymähinta 17850 €, eli 1785 €/autopaikka.

Jos niitä latausasemia on enemmän, esimerkiksi vaikka esimerkin 10 kpl, niin tietysti ne kannattaa olla tehonrajoituksella olevia. Sen tehonrajoituksen tuoman lisäkustannuksen kuittaa moneen kertaan tuolla liittymähinnalla, jolloin sinne voidaan laittaa jokaiseen latauspaikkaan tuo max 22kW laturi, josta kuitenkin hyvin harva auto oikeasti tuota koko 22kW tehoa ottaa, ja käytännössä 3kpl 7,2kW lataavaa autoa kuluttavat yhdessä saman kuin se yksi 22kW.

Eli sen 22kW latrurin suurin etu on siinä että sieltä irtoaa myös se 7,2kW, itse latausasemat ovat yleensä ihan samoja oli se 11 tai 22Kw malli. ja kun niitä on useampi siinä kentässä, niin yleensä se kaapelointikin on ihan sama, eli se 11kW asema on vain rajoitettu 22kW asema.

Tosin nykyään on olemassa myös autoja joissa on 2x3,6kW laturi, ja se ottaa tuon saman lataustehon sekä 7,2 että 11kW laturista.

 

[Tege]

Mielestäni kannattaa investoida mahdollisimman suureen AC lataukseen mihin on mahdollista. Nyt toki latauslaitteet autoissa on max 11kw mutta osassa on jo 22kw.

 

[P.T]

Kolme skenaariota (10 autopaikkaa) ja niiden liittymien hinnat (Sähköliittymän hinnoittelu | Elenia), jos liittymän mitoitus suunilleen 80 %:iin teoreettisesta maksimista.
10 x 3,7kW latauspaikat. Tarvittava liittymäkoko osapuilleen 3x50A. Liittymähinta 3570 €, eli 357 €/autopaikka.
10 x 11kW latauspaikat. Tarvittava liittymäkoko osapuilleen 3x125A. Liittymähinta 8925 €, eli 893 €/autopaikka.
10 x 22kW latauspaikat. Tarvittava liittymäkoko osapuilleen 3x250A. Liittymähinta 17850 €, eli 1785 €/autopaikka.

Ei mikään 80%:n mitoitus ole mielekäs noilla isommilla tehoilla. Jos puhutaan kymmenistä paikoista niin esim. 4kW/paikka riittää varmasti ja viimeistään aamuyöllä enemmän tarvitsevat saavat kunnon teholla.

Eivät nuo isommat liittymät sinänsä mahdottoman kalliita ole, jos kokee tärkeäksi että saa aina täydet tehot.

 

[Fact0ry]

Ei mikään 80%:n mitoitus ole mielekäs noilla isommilla tehoilla. Jos puhutaan kymmenistä paikoista niin esim. 4kW/paikka riittää varmasti ja viimeistään aamuyöllä enemmän tarvitsevat saavat kunnon teholla.

Eivät nuo isommat liittymät sinänsä mahdottoman kalliita ole, jos kokee tärkeäksi että saa aina täydet tehot.

Lähinnä havainnollistin hintaeroa. Luonnollisesti kuormanhallinta kannattaa olla kun latureita alkaa olla isompi määrä.

Loppukädessähän kyse on siitä, mihin osakkaat haluavat rahansa laittaa. Osakkaat arvottavat investointia oman tarpeensa suhteessa.

 

[Pakana]

Lähinnä havainnollistin hintaeroa. Luonnollisesti kuormanhallinta kannattaa olla kun latureita alkaa olla isompi määrä.

Loppukädessähän kyse on siitä, mihin osakkaat haluavat rahansa laittaa. Osakkaat arvottavat investointia oman tarpeensa suhteessa.

Tuossa on lähinnä se että latausasemien hintaero 3,7kW vs 22kW ei ole kovinkaan merkittävä. Usein ovat hyvinkin pitkälti samoja laitteita.

 

[Viliz03]

Kyllä nuita 1x32A vehkeitä vaan tunkee markkinoille... Osittain siksi että esim UK:ssa normaali kotitalousliittymä on esim 1x100A pääsulakkeella, ja esim pohjoisamerikan markkinoilla on käytössä kotitalouksilla se kaksivaihesähkö, johon tuollainen 1x32A laturi käy myös suoraan.

Huonoja laitteita kun asiat voi tehdä kunnolla kuten tripletissä koodaamalla voi muuttaa 2 ja 1-vaihelatauksen välillä

 

[Pakana]

Huonoja laitteita kun asiat voi tehdä kunnolla kuten tripletissä koodaamalla voi muuttaa 2 ja 1-vaihelatauksen välillä

Noinhan mä jo aiemmin tuossa kirjoittelin.. tosin kuvittelin että se osaisi toimia automaattisesti ilman että sitä pitää jotenkin koodailla... miksi hemmetissä sitä pitää koodata??

 

[Oksa]

Jos on mahdollista vetää latausta varten suoraan keskukselta uusi kaapeli, 8 A hidaslataus riittää, tarvitaan kulutusmittaus ja pistoke tulee ulos, onko tällainen "lämpötolpan korvaaja" siinäkin tapauksessa järkevin/edullisin vaihtoehto: 8MMO466

 

[Scud]

Osaisiko joku paremmin tunteva vahvistaa. Meillä on 2000-luvun rivariyhtiössä jokaisella asunnolla omassa katoksessa pistoke, josta kulutus tulee suoraan omaan sähkölaskuun. Tuosta siis voisi huoletta ladata auton mukana tulevalla Type2 latauskaapelilla 8A? Ja jos haluaa 16A, niin käytännössä yksinkertaisin olisi palkata sähkäri asentamaan supersukorasia ja ostaa uusi latauskaapeli?

Mitä muuta pitää ottaa huomioon? Taloyhtiön lupa tietty. Sulake on 16A, eli pitäisi kestää?

 

[P.T]

^Suurin piirtein noin. 16A voi vaatia pientä miettimistä, jos asuntokohtaiset pääsulakkeet ovat 3x25A, mikä johtaa siihen että yhdellä vaiheella tuo 25A voi ylittyä, jos esim. saunoo ja lataa samaan aikaan (pieni ylitys ei sinänsä haittaa mitään, jos ei kestä kovin kauaa). Jos lämmitys on sähköllä niin silloin sama homma, mutta sähkäri voi ehkä järjestellä lämmitystä enemmän kahdelle vaiheelle ja jättää kolmannelle varaa lataukseen. Jos kovin monella on tehokkaampi lataus niin ehkä ihan yhtiötasollakin voi jotua katsomaan vinokuormaa eli tuota vaiheiden epätasaista kuormitusta.

Jos katokset ovat asuntojen yhteydessä niin ei välttämättä maksaisi mahdottomia vetää uutta 5 x 2.5mm2 piuhaa niin voisi ladata esim. 3x8A virralla.

 

[zepi]

Osaisiko joku paremmin tunteva vahvistaa. Meillä on 2000-luvun rivariyhtiössä jokaisella asunnolla omassa katoksessa pistoke, josta kulutus tulee suoraan omaan sähkölaskuun. Tuosta siis voisi huoletta ladata auton mukana tulevalla Type2 latauskaapelilla 8A? Ja jos haluaa 16A, niin käytännössä yksinkertaisin olisi palkata sähkäri asentamaan supersukorasia ja ostaa uusi latauskaapeli?

Mitä muuta pitää ottaa huomioon? Taloyhtiön lupa tietty. Sulake on 16A, eli pitäisi kestää?

Virallisesti kai supershukoakaam ei saisi sähkömies siunata 16A pitkäaikaiseen lataukseen, joten oikea vaihtoehto olisi asentaa nykyisen shuko-töpselin rinnalle joko kiinteä sähköauton latauslaite tai sininen karavaanaritöpseli ja siihen kiinni 16A latauslaite.

 

[Scud]

Virallisesti kai supershukoakaam ei saisi sähkömies siunata 16A pitkäaikaiseen lataukseen, joten oikea vaihtoehto olisi asentaa nykyisen shuko-töpselin rinnalle joko kiinteä sähköauton latauslaite tai sininen karavaanaritöpseli ja siihen kiinni 16A latauslaite.

Tämä asia vähän askarruttaakin. Moni on kuitenkin käsittääkseni päätynyt 16A pitkäaikaiseen lataukseen supersukon kautta. Alkuun supersuko olisi helppo ratkaisu hinnankin kannalta. Kiinteä latauslaite on asennuksineen yli 1000€? Irrallinen 16A latauslaitekin on kalliimpi ratkaisu.

Yhtiössä ei ole sähkölämmitystä, eikä muilla vielä sähköautoja. Katoksetkin ovat asunnon yhteydessä, joten lisäpiuhoja varmaan pystyisi vetämään.

 

[Ylihevosmies]

"Supersukoa" ei ole olemassa standardissa, joten sitä ei voi laillisesti asentaa. Ei tätä tarvitse sen kummemmin miettiä. HLP-pistokosketin tulee, kun standardi päivittyy.

IEC:n työryhmän sivulta voi seurata standardin kehitystä.

(Laki antaa mahdollisuuden ottaa vastuu asennuksesta, mutta silloin sähkötyönjohtaja on henkilökohtaisesti vastuussa siitä, että pistorasia kestää jatkuvan nimelliskuorman. Tämän lisäksi TUKES:in tulee hyväksyä STJ:n selitys siitä, miksi hän poikkeaa standardista.)

 

[Tellervo]

Jossakin ketjussa tästä juuri väännettiin ja saatiin kaiketin jonkinlainen konsensus siitä, että karavaanari-pistoke on järkevin/turvallisin tuohon käyttöön. Sekään ei maksa kuin parikolme kymppiä + asennus (eli saman kuin "supersuko"). Laturi pitää sitten ostaa karavaaranipistokkeella, joita on ihan hyvin tarjolla.

 

[zepi]

Jossakin ketjussa tästä juuri väännettiin ja saatiin kaiketin jonkinlainen konsensus siitä, että karavaanari-pistoke on järkevin/turvallisin tuohon käyttöön. Sekään ei maksa kuin parikolme kymppiä + asennus (eli saman kuin "supersuko"). Laturi pitää sitten ostaa karavaaranipistokkeella, joita on ihan hyvin tarjolla.

Karavaanaripistorasia maksa 6,50€ Biltemassa.

Hassua on se, että 1-vaiheisia wallbox-chargereita ei ole tarjolla halvalla. Tuollaisen ei pitäisi maksaa juuri mitään (luokkaa 100e tai allekin type2-pihoineen), jos sen ainoa äly on viheltää 3.5kW yksivaiheista type2-signaalia.

 

[Ylihevosmies]

Jossakin ketjussa tästä juuri väännettiin ja saatiin kaiketin jonkinlainen konsensus siitä, että karavaanari-pistoke on järkevin/turvallisin tuohon käyttöön. Sekään ei maksa kuin parikolme kymppiä + asennus (eli saman kuin "supersuko"). Laturi pitää sitten ostaa karavaaranipistokkeella, joita on ihan hyvin tarjolla.

Joo, taisin olla sielläkin vänkäämässä. Itse koen, että varsinkin tässä taloyhtiölangassa on hyvä olla oikeaa tietoa, ja jokainen "laitan okt seinään ihan mitä haluan"-tyyppi saa tehdä niin kuin parhaaksi näkee, itsehän vastaa omaisuudestaan ja teoistaan lain edessä.

Eli jos joskus joku taloyhtiöaktiivi aiheesta etsii tietoa, niin ei lähdettäisi menemään sen parin euron säästön takia siihen, että vaarannetaan koko taloyhtiö, koska taas oli netissä luokatonta paskaa jaossa. Lukee sitten vähän lakia ja standardia, jotta osaa ostaa sitten oikeanlaiset työt.

 

[Scud]

Taloyhtiöt tarvitsevat tosiaan varmaa tietoa ja sellaista, ettei mitään standardien vastaisia asennuksia tehdä.

Mikäli nyt ymmärsin oikein, niin karavaanipistorasia nykyisen pistorasian rinnalle autokatoksen seinään sekä 16A Type2-laturi, joka sopii karavaanirasiaan on kustannustehokkain ratkaisu ja myös laillinen ja turvallinen hitaaseen lataukseen.

 

[zepi]

Taloyhtiöt tarvitsevat tosiaan varmaa tietoa ja sellaista, ettei mitään standardien vastaisia asennuksia tehdä.

Mikäli nyt ymmärsin oikein, niin karavaanipistorasia nykyisen pistorasian rinnalle autokatoksen seinään sekä 16A Type2-laturi, joka sopii karavaanirasiaan on kustannustehokkain ratkaisu ja myös laillinen ja turvallinen hitaaseen lataukseen.

Tai sitten vaan kiinteä 1-vaihe seinälaturi. Ei ole varsinaisesti mitään syytä miksi nuo maksaisivat yhtään enempää kuin se karavaanaripistoke. Samat kolme johdinta siellä ruuvataan sisään ja samalla kaapelilla se isketään sen nykyisen shukon rinnalle.

En vaan äkkiä löytänyt halpoja tuollaisia. Kaikki kiinteäasenteiset ovat liian hienoja monivaiheisia vehkeitä.

 

[Poppamies]

No kai ammatikseen sähköasennuksia suunnitteleva ja toteuttava osaa konsultoida jos sanoo että halvin ratkaisu 5 kpl 3,7kw latauspisteitä tähänä kohteeseen. Sitten kun sanoo että se on 8000€ niin kiittää kohteliaasti ja ottaa seuraavan puhelun...

 

[Poppamies]

Jos on mahdollista vetää latausta varten suoraan keskukselta uusi kaapeli, 8 A hidaslataus riittää, tarvitaan kulutusmittaus ja pistoke tulee ulos, onko tällainen "lämpötolpan korvaaja" siinäkin tapauksessa järkevin/edullisin vaihtoehto: 8MMO466

Onko tuossa jo kulutuksen mittaus kun on tuo näyttö ja kWh?