- Liittynyt
- 18.12.2016
- Viestejä
- 1 814
Pörssisähkö?Miksi kukaan ottaisi sen vapaaehtoisesti käyttöön?
Pörssisähkö?Miksi kukaan ottaisi sen vapaaehtoisesti käyttöön?
Helppohan tuohon on hinnoittelulla kannustaa?Miksi kukaan ottaisi sen vapaaehtoisesti käyttöön?
Miten tämä liittyy tuohon? Pörssisähkön suhteen se äly voi olla ihan itsenäisesti kuluttajan laitteessa, ilman, että kuluttaja on sähkön myyjän armoilla.Pörssisähkö?
Ja mihin tuossa tarvitaan sitä standardia?Helppohan tuohon on hinnoittelulla kannustaa?
Sähkönsiirron kiinteä kuukausihinta joko 50e/kk ilman tehomaksua tai tehomaksulla 10e/kk + 2e/kw maksimi-tehonkulutuspiikki edelliseltä 12kk:lta.
Jos onnistuu pitämään kulutuspiikit alle 20kW:ssä, niin saa halvemmalla.
Eli olemme siis samaa mieltä, että kuluttajille pitäisi myydä laitteita, joide tehoa pitäisi pystyä ohjaamaan? Loistavaa, unohdetaan se pörssisähkön hinnan syöttäjänä vaikka sitten se verkkoyhtiö ja leikitään että Jeesus Kristus lähettää sen singaalin. Voihan tuohon rinnalle kehittää jonkun paremmin tarkoitukseen sopivan järjestelmän. Käytännössä kuitenkin ne tunnit kun kulutusta on paljon tai tarjontaa vähän on myös hinnat korkeammat.Miten tämä liittyy tuohon? Pörssisähkön suhteen se äly voi olla ihan itsenäisesti kuluttajan laitteessa, ilman, että kuluttaja on sähkön myyjän armoilla.
Tosin, kuten kuvailin yllä, nykymuotoinen sähköpörssimme toimii tämänkaltaisen säätelyn kannalta täsmälleen väärinpäin. Hinta asetetaan etukäteen, kulutusennusteen pohjalta (sis. sääennuste yms. minkä nyt sähkön hinnoittelua tekevä analyytikko keksiikään käyttää).
Kuvailin myös yllä kuinka asiakkaan kannattaa tämänkaltaisessa järjestelmässä ”huijata”, eli käyttää sähköä ennusteiden vastaisessa tahdissa. (Koska hinnoittelun on tosiaan käytännön syistä oltava julkinen.)
Eihän siellä sähköautossa tai lataustolpassa tarvi olla kuin nappi, jota painamalla se lataa niin nopeasti kuin mahdollista huolimatta hinnoista. Muuten lataus sitten ohjelmoitujen profiileiden mukaisesti. Esim klo 18 jälkeen sitä autoa ei välttämättä ole mitään hätää ladata jos akkua on yli 30%... jne. ja lataus keskittyisi halvoille tunneille.Sähköauton sähkön säätöpotenttiaali on aika paljon isompi kuin jääkaapin ja jopa isompi kuin lämmityksen (olettaen että kukaan ei halua palella). Lisäksi monissa sähköautoissa on tarvittava älykkyys valmiina joten softa päivityksillä selvitään.
Vaikka EU vatisi valmiudet kaikkiin sähköautoihin niin ei se tarkoita että sähköautoa ei saisi ladata silloin kun haluaa. Se vain on vähän halvempaa kun antaa sähköyhtiön päättää koska illalla/yöllä on aika ladata.
Siirtomaksut voisi julkistaa samaan aikaan kun Nord Pool hinnat selviää. Siellä on hyvät ennusteet seuraavan päivän sähkönkulutuksesta.
Sähköauton sähkön säätöpotenttiaali on aika paljon isompi kuin jääkaapin ja jopa isompi kuin lämmityksen (olettaen että kukaan ei halua palella). Lisäksi monissa sähköautoissa on tarvittava älykkyys valmiina joten softa päivityksillä selvitään.
Ensimmäisessä kappaleessa haluaisit sähköyhtiön päättävän lataushetken. Sitten toisessa puhut etukäteen kerrottavista siirtomaksuista, jotka eivät mitenkään liity tämänkaltaiseen (pakko-) säätöön. Ne eivät myöskään voi ratkaista ongelmaa, siis jos ne ovat kulutusperusteisia. (Ne eivät itse asiassa muuta lainkaan sitä ongelmaa, että sähkön hinta hieman vaihtelee tunneittain yön aikana – tai siis, ne korjaavat tämän vain siinä tapauksessa, että niiden avulla tasataan yön ajaksi sähkön loppuhinta asiakkaalle.)Vaikka EU vatisi valmiudet kaikkiin sähköautoihin niin ei se tarkoita että sähköautoa ei saisi ladata silloin kun haluaa. Se vain on vähän halvempaa kun antaa sähköyhtiön päättää koska illalla/yöllä on aika ladata.
Siirtomaksut voisi julkistaa samaan aikaan kun Nord Pool hinnat selviää. Siellä on hyvät ennusteet seuraavan päivän sähkönkulutuksesta.
Ei. Olemme tasan eri mieltä asiasta. Minun mielestäni kuluttajille ei pidä myydä laitteita, joiden tehoa pystyisi ohjaamaan kukaan ulkopuolinen (siis varsinkaan sähköyhtiö tai sähköverkkoyhtiö). Etenkin pakotettuna tämä olisi mielestäni huomattava huononnus sähkön käytettävyyteen, siis, että jollakulla muulla on valta minun laitteideni toiminnasta.Eli olemme siis samaa mieltä, että kuluttajille pitäisi myydä laitteita, joide tehoa pitäisi pystyä ohjaamaan? Loistavaa, unohdetaan se pörssisähkön hinnan syöttäjänä vaikka sitten se verkkoyhtiö ja leikitään että Jeesus Kristus lähettää sen singaalin.
Niinkui itsekkin tiedät, niin se sähkön hinta asettuu ihan kysynnän ja tarjonnan mukaan ja aika hyvin ne tuon osaa arvioida.
Tämä yön halvimmalle tunnille keskittäminen on juuri se ongelma, mitä nyt yritetään korjata tuolla huipputuntikulutusrangaistusmaksulla. Tämä latauksen keskittäminen on juuri se suurempi ongelma, koska tuon tunnin osalta se halpa hinta perustuu siihen oletukseen, että silloin on todella vähiten sitä kulutusta, eikä, että juuri sillä tunnilla kaikki haluavat samanaikaisesti kiskoa koko akun täyteen maksimiteholla, kuumentaa lämminvesivaraajan veden takaisin 70 asteeseen, yms..Eihän siellä sähköautossa tai lataustolpassa tarvi olla kuin nappi, jota painamalla se lataa niin nopeasti kuin mahdollista huolimatta hinnoista. Muuten lataus sitten ohjelmoitujen profiileiden mukaisesti. Esim klo 18 jälkeen sitä autoa ei välttämättä ole mitään hätää ladata jos akkua on yli 30%... jne. ja lataus keskittyisi halvoille tunneille.
Kyllä olen ymmärtänyt mitä tarkoitat. Kuten tässä edellä puhuttiin että kyse on hypoteettisestä pohdinnasta, niin ajattelin, että myös pörssisähkön hinnan määräytymistä voitaisiin ruksata paremmin tarkoitustaan palvelevaksi. Minä yritän pohtia tätä asiaa kokonaisuutena, enkä jaksa jankuttaa jostain yksittäisestä seikasta. Aikoinaan muro-autisti termiä käytettiin tämmöisessä yhteydessä.
Ihan alkuun: Jos haluat käydä asiakeskustelua, niin sitä yleensä auttaa se, että esittää asia-argumentteja. Ei se, että heittää satunnaisia heittoja (prosessiin, joka tosiaan toimii tosiaan väärinpäin) ja sitten kun siitä huomautetaan, niin haukkuu kanssakeskustelijaansa autistiksi.Kyllä olen ymmärtänyt mitä tarkoitat. Kuten tässä edellä puhuttiin että kyse on hypoteettisestä pohdinnasta, niin ajattelin, että myös pörssisähkön hinnan määräytymistä voitaisiin ruksata paremmin tarkoitustaan palvelevaksi. Minä yritän pohtia tätä asiaa kokonaisuutena, enkä jaksa jankuttaa jostain yksittäisestä seikasta. Aikoinaan muro-autisti termiä käytettiin tämmöisessä yhteydessä.
En ymmärrä miksi en haluaisi että joku taho ohjaa sähkölaitteitteni kulutusta siten että hiilivoiman käyttö vähenee, öljyä ei polteta jne. jos laitteitteni toiminta ei siitä kärsi. Pakastimet, lämminvesivaraajat, puhumattakaan sähköautoista omaavat vielä merkittävän säätöpotenttiaalin. Kun nyt kaikenlisäksi on päätetty tukea noita helvetin tuulivoimaloita joiden tuottoo vaihtelee 1000MW suuntaansa... Aurinkopaneeleilla sama homma. Melkoinen kysyntä tuolle säätökapasiteetille alkaa olla.
Toukokuussakos (edit: 7.5.2017) se oli tilanne, että jos kotitaloutena olisi saanut osallistua säätösähkömarkkinoille, niin sähkösaunaa koko yön päällä pitämällä olisi saanut ihan hyvät rahat.
Itse energiassa ei itselläni kk-maksua ole ja energiakin jokusen kymmenyksen yli 3snt/kwhIhan mielenkiinnosta, kuinka vähän oikein käytät sähköä ja kai olet kilpailuttanut itse sähkösopimukseen nollakuukausimaksun? Kaupunkiasukkaana itselläni suhdeluku oli edellisellä sellaisella laskulla mistä oli helppo katsoa molemmat luvut kerralla:
46 % kiinteitä maksuja (sähkönsiirron kuukausimaksu ja sähkön myynnin kuukausimaksu).
54 % kulutuspohjaisia maksuja, joista 50 % sähkön myyntihintaa, 26 % siirron kulutuspohjaista hintaa ja 23 % sähköveroa.
Koska koin kiinteiden maksujen osuuden liian suureksi, niin kilpailutin hinnat. Valitettavasti uuden sähköyhtiön laskua ei ollut vielä tullut kertaakaan, joten suoraan siitä en voi lukuja katsoa, ja pitää tehdä arvio. Uusilla hinnoilla nuo suhdeluvut olisivat olleet karkeasti: 31 % kiinteitä (eli käytännöss tasan puolet näistä pois, mutta osuudessa pudotus toki pienempi kokonaissumman pienentyessä; kuka sitä nyt haluaisi maksaa turhaan kuukausimaksua sähköstään), 69 % kulutuspohjaisia (ei muutosta näissä).
Kuukauden osalta kokonaislasku oli siis alle 20 euroa, ja on nyt alle 15 euroa.
Tarkistappa samalla maksamasi sulakekoko ja tariffi. Pienillä kulutuksilla Aika ja kausi tariffit ovat järjettömiä.Itse energiassa ei itselläni kk-maksua ole ja energiakin jokusen kymmenyksen yli 3snt/kwh
Siirrossa kk hinta 11-12e/kk
Siirtolaskut olleet kokonaisuudessaan 60-80e/kk ja energia ehkä 7e/kk.
Ulkomuistista heitin nuo, tarkastan paikkansa pitävyydet kotia päästyä
Ohessa kuvassa tarkat;Tarkistappa samalla maksamasi sulakekoko ja tariffi. Pienillä kulutuksilla Aika ja kausi tariffit ovat järjettömiä.
Ei ihmekään noin kalliilla siirtomaksulla, ja vielä tosiaan jostain 3 × 16 A liittymästä. Haluatko kertoa meille, että missä kaupungissa on noin kallista (oma 3 × 25 A on alle puolet tuosta, siis kiinteiltä kustannuksilta ainakin, Espoossa).Ohessa kuvassa tarkat;Sähkön keskihinta minulla viimesten kuukausien ajalta 3,06snt/kwh joten jos kerron tuon ajanjakson kulutuksen mukaan tulee siitä 21,12€
Eli aika tarkkaan 80% kuluu siirtoihin(ja siirtojen veroihin)?
Eipä sitä tarvitse kuin olla Carunan asiakas muualla kuin Caruna Espoon alueella niin hinnat pompsahti. Tai asua muualla kuin isomman kaupungin sähköverkkoyhtiön alueella. Meillä maksaa Carunalla 25A yleissiirto perusmaksua 22,60 €/kk, naapurikunnassa Turussa Turku Energia Sähköverkkojen alueella 1x10A - 3x25A liittymissa on perusmaksu 5,91 €/kk...Ei ihmekään noin kalliilla siirtomaksulla, ja vielä tosiaan jostain 3 × 16 A liittymästä. Haluatko kertoa meille, että missä kaupungissa on noin kallista (oma 3 × 25 A on alle puolet tuosta, siis kiinteiltä kustannuksilta ainakin, Espoossa).
Uudellamaalla, kehä III ulkopuolella.Ei ihmekään noin kalliilla siirtomaksulla, ja vielä tosiaan jostain 3 × 16 A liittymästä. Haluatko kertoa meille, että missä kaupungissa on noin kallista (oma 3 × 25 A on alle puolet tuosta, siis kiinteiltä kustannuksilta ainakin, Espoossa).
PS. Myös, olet löytänyt tosi halpaa sähköä, itse maksan melkein 50 % enemmän sähköstä itsestään, joku 4,X snt/kWh, ei voi muistaa tarkaan, mutta ei riittävän iso ero, että jaksaisi kilpailuttaa taas uudelleen kun kuukausimaksuakaan ei mene. (Sähköyhtiöt kun itse eivät myy sivuiltaan sähköään yhtä halvalla, kuin mitä niiltä saa ostettua sitä esim. sen kilpailuttaja.fi kautta – siksi en voi vain vaihtaa siihen omalle käytölleni todellisuudessa hieman halvempaan hinnoitteluperiaatteeseen oman myyjäni sisällä. Täysin käsittämätöntä toimintaa, koska ne vieläpä maksavat tuolle kilpailuttajalle jokaisesta sopimuksesta könttäsumman.)
Pääkytkin nollille ja annat olla sähköt pois ainakin 1,5h tyyliin 1.45 - 3.15 välin. Noiden mittareiden kellot saattaa heittää 10min. Kulutusseurannassa pitäisi olla tämän jälkeen kulutus 0kwh tunnille 3. Kannattaa myös varmistua, ettei mittarin näytöstä katoa numerot pääkytkimestä käännön jälkeen. Toinen keino on kääntää pääkytkin nollille ja kokeilla sitten vaikkapa lampulla että tuleeko johonkin pistorasiaan sähköt. Mahdollisesti johdot ristissä naapurihuoneiston kanssa. Voi olla myös mittarit ristissä naapurin kanssa, joten katso laskusta mittarin numero ja vertaa sitä omaan mittariin.En tiiä kuuluuko ihan tähän aiheeseen, mutta vähän ihmetyttää...
Kattelin, että yöllä kun mikään laite ei ole päällä modeemia (11W) ja jääkaappia (~70W) lukuunottamatta, on kulutus 0.06-0.07kWh tunnin mittausvälillä.
Mittasin kulutusmittarilla standby tilassa olevien laitteiden kulutuksia mikä aiheutti vähän ihmetystä että noin paljon mukamas vie?
TV 14W
Elisa-boksi 7W
PS3 14W
WiiU+ohjain 4W
tietokone 19W (mitenkä sammuksiin edes menee kun Win 10?)
näyttö <1W
Noh, otin kaikki irti seinästä pariksi yöksi ja kulutus näytti 0.05-0.07kWh. Mitenkä on mahdollista? Jääkaappi ei kuitenkaan käy kuin silloin tällöin muutaman tunnin välein ja mitään muuta ei ollut sen lisäksi seinässä kuin tuo modeemi.
Onko noissa etäluettavissa mittareissa noin paljon heittoa tai joku "pohjakulutus"? Seuraava testi olisikin sitten laittaa pääkytkimestä koko kämppä pimeäksi ja katsoa putoaako nollaan.
Siis kaikki-kaikki irti, sisältäen myös jääkaapin ja modeemin? Jos ne oli kiinni, niin tuo 50–70 Wh olisi ihan ymmärrettävä kulutus. (0,07 kWh = 70 Wh -> 70 watin keskiteho, joten jos se jääkaappi sattui käymään tuon tunnin aikana sen tyypillisen määrän ajasta, niin tuo kuulostaa tasan oikealta luvulta).En tiiä kuuluuko ihan tähän aiheeseen, mutta vähän ihmetyttää...
Kattelin, että yöllä kun mikään laite ei ole päällä modeemia (11W) ja jääkaappia (~70W) lukuunottamatta, on kulutus 0.06-0.07kWh tunnin mittausvälillä.
Mittasin kulutusmittarilla standby tilassa olevien laitteiden kulutuksia mikä aiheutti vähän ihmetystä että noin paljon mukamas vie?
TV 14W
Elisa-boksi 7W
PS3 14W
WiiU+ohjain 4W
tietokone 19W (mitenkä sammuksiin edes menee kun Win 10?)
näyttö <1W
Noh, otin kaikki irti seinästä pariksi yöksi ja kulutus näytti 0.05-0.07kWh. Mitenkä on mahdollista? Jääkaappi ei kuitenkaan käy kuin silloin tällöin muutaman tunnin välein ja mitään muuta ei ollut sen lisäksi seinässä kuin tuo modeemi.
Onko noissa etäluettavissa mittareissa noin paljon heittoa tai joku "pohjakulutus"? Seuraava testi olisikin sitten laittaa pääkytkimestä koko kämppä pimeäksi ja katsoa putoaako nollaan.
Ei sitä koko verkkoa kuitenkaan kerralla kaapeloida, vaikka toki tässä seuraavan 10 vuoden aikana joissakin verkkoyhtiöissä voidaan saneerata jopa 30 - 40 % verkosta. Verkon saneeraus ja kehittäminen on jatkuva toimenpide, jolloin ei se sähkönsiirtohintakaan tule romahtamaan.Onhan se ihan kivaa taas asua kerrostalossa siksi, että sähkölaskut ovat aika minimaaliset. Tosin sitten tuli ensimmäinen siirtomaksu ja ei oikein tiedä itkeä vai nauraa. Aika pitkälti tällaisia ovat olleet siitä asti kun tähän muutin.
Viimeisin lasku 219 kwh sähkönsiirrosta:
Kuukausimaksu 14,40e
Siirtomaksu, Yleis 8,10e
Sähkövero, Veroluokka I 6,12e
Yht. 28,62e
Eli itse siirron osuus laskusta on 28%. Ehkä jotenkin ymmärrän sen, että nuo kaapelit on saatava maan alle ja se maksaa, mutta tuleeko lasku muuttumaan mihinkään suuntaan kuukausimaksun osalta, kun ne kaapeleiden kustannukset on katettu sitten joskus? Epäilen kovasti. Tässä tilanteessa on se ja sama mitä se itse sähkö maksaa, kun siirtoyhtiö ja valtio vievät käytännössä enemmän mitä itse sähkö kustantaa. Eihän nämä nyt maata kaatavia summia itselle ole, mutta ihan periaatteesta sylettää maksella siirrosta noin paljon ja verojakin käytännössä saman verran kuin itse energia.
Ei tuo kulutus olekkaan hirveästi muuttunut viimeisen 10 vuoden aikana. Tehopiikit (ne verkon mitoittavat tehot) ovat varmaan hieman kasvaneet, mutta nyt rakennettavassa verkossa pitää huomioida myös seuraavat 20-40 vuotta eteenpäin. Sähköautot ovat esimerkiksi suuria tehoja ottavia kuormia, joten nyt maakaapeloitavassa verkossa on huomiotava jo ne. Maakaapelin poikkipinnan kasvattaminen jälkikäteen vasta onkin kallista puuhaa.Mihin se kulutushuippu sitten on muuttunut vaikka viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana? Ehkä tehtaat syövät enemmän sähköä, mutta uskallan kyllä väittää ettei kuluttajan käyttämä energiamäärä ole aivan kauheasti muuttunut sinä aikana. Nykyään on sähkölaitteita ehkä enemmän, kuin silloin, mutta toisaalta ne syövät sähköä huomattavasti vähemmän. Joku saunojen määrä ei takuulla ole muuttunut suuremmaksi, ainakaan niin paljon, että sillä olisi vaikutusta mihinkään suuntaan. Samaan aikaan ne sähkökiukaat on lyöty päälle aina. Ei se voi tulla sähköfirmoille enää yllätyksenä vuonna 2017.
Jos verkkoja on kehitetty kokoajan, niin miksi vasta nyt viimeisen muutaman vuoden aikana nuo siirtohinnat on pompsautettu tälle tasolle? Ei tästä ole kymmentäkään vuotta aikaa, kun koko sähkölaskuni oli yli kympin halvempi kaikkine siirtoineen ja energioineen kuin nyt.
Jatketaampa täällä oikeassa ketjussa.Tarkoitatko että energiavirastolla on joku maksimi kaapelihinnasto? Jos viittaat 6% tuotto kattoon niin 6% hopeakaapelista on paljon enemmän kuin 6% alumiinkaapelista. Ja artisti maksaa aina kaikki kulut.
Tämä oli vastine sille "Caruna nostaa taas hintoja" - uutisoinnille, joka sai Espoolaisetkin varpailleen.
Caruna, tuo maamme persereikä muisti taas paperisella kirjeellä. Laskut tulevat e-laskuna, joten 1-2 kertaa vuodessa putoava paperikirje kertoo aina sähkönsiirtomaksujen/perusmaksujen ja muun korottamista. Eipä siis yllättänyt, kun taas postilaatikosta löytyi kyseisen firman kirjepostia. Tällä kertaa tosin puhdasta vittuilua korotusten sijaan. Saisi joku taho laittaa carunalle sakon ympäristönroskaamisesta, kun tämmöistä paskaa postittavat ihmisten koteihin.
Caruna ja Caruna Espoo ovat kaksi erillistä verkkoyhtiötä Carunan emoyhtiön alla. Näillä on siis omat verkkoalueensa ja omat hinnoittelunsa. Caruna Espoo on oikeasti Suomen edullisimpia verkkoyhtiöitä siirtohinnoiltaan. Caruna taas sitten sieltä kalleimmasta päästä. Kummankin suurin ongelma kuitenkin ulkomaille valuvat rahat.
Caruna, tuo maamme persereikä muisti taas paperisella kirjeellä. Laskut tulevat e-laskuna, joten 1-2 kertaa vuodessa putoava paperikirje kertoo aina sähkönsiirtomaksujen/perusmaksujen ja muun korottamista. Eipä siis yllättänyt, kun taas postilaatikosta löytyi kyseisen firman kirjepostia. Tällä kertaa tosin puhdasta vittuilua korotusten sijaan. Saisi joku taho laittaa carunalle sakon ympäristönroskaamisesta, kun tämmöistä paskaa postittavat ihmisten koteihin.
Nousujohteista on ollut täälläkin, I present to you: CarunaReilua? Miksi noin korkea nousu! Vasta nousi eurolla, ennen 16,90!
Mutta eikös tuossa ongelma on se, että muutkin maksaa korotuksia, vaikkeivät asu ongelma-alueilla.Carunan kunniaksi on kyllä sanottava, että on ne aivan helvetisti sitä verkkoa uusineetkin. Meidän kylältäkin on suurin osa verkosta kaivettu maan alle Tapsa-myrskyn jälkeen, eikä täällä monessakaan paikkaa enää ilmakaapeleita mene. Varsinaisia sähkökatkoja ei sen jälkeen ole oikeastaan ollutkaan, muutama lyhyt jakeluhäiriö, mutta ei ole tainnut yhteensäkään olla sähköt poikka edes tuntia viimeisen sanotaanko 5 vuoden aikana...
Onhan se ongelma, mutta kun eduskunta meni Tapsan jälkeen paniikissa säätämään lain, joka velvoittaa rakentamaan myrskyvarman verkon asemakaava-alueille ja lähes myrskyvarman verkon myös huitsin-vitun-skutsiin vuoteen 28 mennessä maksoi mitä maksoi, niin tässä sitä ollaan. Lisäksi katkoksille asetettiin tiukat aikarajat ja korvausvelvollisuudet vaikka asiakas ei edes olisi ollut kotona katkon aikaan jne...Mutta eikös tuossa ongelma on se, että muutkin maksaa korotuksia, vaikkeivät asu ongelma-alueilla.
Minun alueella, taajamassa, ei ole Elenia kaivanut mitään maan alle.
Sähkönjakeluverkon toimintavarmuuden parantaminen maksaa Energiaviraston arvion mukaan lähes seitsemän miljardia euroa. Syyskuussa 2013 voimaan tullut sähkömarkkinalaki edellyttää, että sähkön toimitusvarmuus paranee portaittain vuoden 2028 loppuun mennessä.
Yle
Mistähän nuo rahat sitte tulis muualta kuin kuluttajan kukkarosta.Investoinnit sähköverkkoon jatkuvat. Ensi vuosikymmenen loppuun mennessä Suomen jakeluverkon toimitusvarmuutta on parannettu 9,5 miljardilla eurolla.
Maaseudun tulevaisuus
Ei ole sen kummempaa jumppaa tulossa siirtoverkkoihin. Sitä on meneillään koko ajan tasaisesti, Lappiin toki tulee pientä painetta nyt. Mutta siirtoverkossa ei kyllä pistetä kaapeliksi, siellä kelpaa ilmajohdot hyvin.Kyllä, koska ei se maksimi tuotto salli isompia voittoja.
Käytännössä siis verkko-omaisuuden arvo laskee mitä vanhempaa se on.
Sen näkee sitten koska se tulee tapahtumaan tai miten nopeasti. Isoilla yhtiöillä on nimittäin 110 kV jumppa seuraavaksi edessä.
Millä vauhdilla verkon arvo laskee? Onko tämä säädelty vai onko se kirjanpitäjän omantunnon mukaan?Kyllä, koska ei se maksimi tuotto salli isompia voittoja.
Käytännössä siis verkko-omaisuuden arvo laskee mitä vanhempaa se on.
Sen näkee sitten koska se tulee tapahtumaan tai miten nopeasti. Isoilla yhtiöillä on nimittäin 110 kV jumppa seuraavaksi edessä.
Nykykäyttöarvon mukaan suoraan. Eri komponenteille on määritelty EV:n toimesta tekniset käyttöajat ja verkon arvo laskee lineaarisesti investoinnin jälkeen. Esimerkiksi maakaapelin pitoaika on vähintään 35 vuotta, mutta sen voi myös määritellä 50 vuoteen. Esimerkiksi 20 vuoden kuluttua nyt investoidusta verkko-omaisuudesta saa vain puolet laskettua verkon arvoon (mikä vaikuttaa sallituun euromääräiseen tuottoon), jos pitoajaksi määritellään 40 vuotta.Millä vauhdilla verkon arvo laskee? Onko tämä säädelty vai onko se kirjanpitäjän omantunnon mukaan?
Omalle pääomalle saa paremman tuoton, kun käyttää runsaasti velkavipua. Vielä kun ottaa velan emoyhtiöltä kiskurihintaan, niin kulutkin kasvavat, jolloin samaan näytettyyn tuottoon voidaan veloittaa asiakkailta enemmän.Eipä se maksimituotto kovin hääppöinen ole, ja ylijäämät pitää jyvittää takaisin. Sillä on myös laskeva trendi.
Tiiviisti rakennetuilla alueilla kilpailu voisi toimiakin. Ei joidenkin isojen teollisuus- ja kerrostaloalueiden verkottaminen niin kallista voi olla? Jos siis puhutaan jostain isommasta kuntakeskusesta jossa on teollisuuttakin. Saman kunnan / maakunnan haja-asutusalueilla vaan hinnat nousisivat entisestään kun ristisubventio muuttuisi mahdottomaksi ja se tiiviisti rakennettu kuntakeskus ei enää subventoisi haja-asujien piuhoja.Sähkön siirtohinnat ovat karanneet käsistä, koska loppuvuoden 2011 myrskyn jälkimainingeissa eduskunta päätti säätää lain, jonka myötä sähkökatkoista aiheutuu verkkoyhtiöille täysin kohtuuttomat kustannukset. Ainoa vaihtoehto välttää nämä kustannukset on investoida verkon huoltovarmuuteen, eli käytännössä kaivaa sähkölinjat maahan. Ja tällaiset investoinnit tietenkin maksaa asiakas.
On täysin naiivia kuvitella, että kaksien sähkölinjojen rakentaminen jollekin alueelle jotenkin laskisi hintoja, kun nykyiselläänkin sähköverkkojen sallittu tuotto on niin pientä, että esim. Fortum myi omat verkkonsa pois, jotta saisi pääoman sijoitettua tuottavammin.