Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[vemkki]

Eiköhän tuo ihan oikein ole. STY sanoo, että suunnitteilla olisi ~70 GW. Se nyt on selvä ettei tälläistä määrää ole tulossa ainakaan seuraavan kymmenen vuoden aikana. Nykykustannuksilla tuskin ihan mahdottoman paljon merituulivoimaa tulee tämän vuosikymmen aikana Suomeen, ellei sitä aleta tukemaan voimakkaasti.

Saa nähdä, että tuleeko merituulivoimaa tällä vuosikymmenellä ollenkaan. Ymmärtääkseni sen on katsottu olevan 2030-luvun juttu, ja liittyy aika vahvasti vihreän vedyn tuotantoon.

 

[zepi]

Saa nähdä, että tuleeko merituulivoimaa tällä vuosikymmenellä ollenkaan. Ymmärtääkseni sen on katsottu olevan 2030-luvun juttu, ja liittyy aika vahvasti vihreän vedyn tuotantoon.

Nyt kun Aurora linja on tulossa ja sitä kautta voisi myydä enemmän pohjois-ruotsiin, niin ehkä sadoille megoille tai ehkä max gigalle olisi kysyntää.

 

[HTK12]

Saa nähdä, että tuleeko merituulivoimaa tällä vuosikymmenellä ollenkaan. Ymmärtääkseni sen on katsottu olevan 2030-luvun juttu, ja liittyy aika vahvasti vihreän vedyn tuotantoon.

Joku pieni merituulivoimapuisto tai pari voi tulla tämän vuosikymmen aikana. Riippuu nyt mihin suuntaan nuo merituulivoiman kustannukset menee, mutta jos eivät laske, niin en usko suureen merituulivoiman tulemiseen 2030-luvullakaan. Vedyn tuotanto ainakin nykyisellään soveltuu aika huonosti tuulivoiman kaveriksi, kun prosessia pitäisi ajaa jatkuvasti ja tuulivoima ei tuota tasaisesti. Toki Aurora line, Aurora Line 2 ja Estlink3 tulevat lisäämään vienti mahdollisuuksia, joten jonkin verran varmaan tulee jollain aikataululla.

 

[Ogeli]

Montakohan myllyä 41GW vaatii, esim. tuhat myllyä on 41MW kappale joka sekin kuulostaa isolta.
Lisäksi tarvitaan siirtolinjat mereltä maalle jossa näitä watteja voi sitten ihmetellä mitä näillä tekis.

 

[Grez]

Montakohan myllyä 41GW vaatii, esim. tuhat myllyä on 41MW kappale joka sekin kuulostaa isolta.
Lisäksi tarvitaan siirtolinjat mereltä maalle jossa näitä watteja voi sitten ihmetellä mitä näillä tekis.

Tällä hetkellä suurin käytössä oleva merituulimylly 14MW, suurin prototyyppi 20MW.

Eli sanoisin että se vaatii 1000 - 2000 myllyä.

 

[KognaK]

Merituulta olis tulossa jos olis kulutusta

Suomeen tulossa 41 000 megawattia merituulivoimaa, mutta sille ei ole kulutusta

Suomen ensimmäinen ja tähän mennessä ainoa merituulipuisto Tahkoluoto laajenee Meri-Porin edustalla. Kävimme paikan päällä katsomassa, mitä muutoksen tuulet tuovat mukanaan.

www.tekniikkatalous.fi

Mielestäni voi sanoa että "tulossa" siinä vaiheessa kun rakentaminen alkaa. Muuten on pelkkä arpalippu.

 

[MOS6510]

Nyt kun Aurora linja on tulossa ja sitä kautta voisi myydä enemmän pohjois-ruotsiin, niin ehkä sadoille megoille tai ehkä max gigalle olisi kysyntää.

Silloin kun Suomessa tuulee hyvin, tuulee hyvin yleensä myös Pohjois-Ruotsissa ja siellä on tuulisähkön ylijäämä ihan omasta takaa. Sinne tuskin saa myytyä tuulisähköä paljoakaan.

 

[JCSH]

Silloin kun Suomessa tuulee hyvin, tuulee hyvin yleensä myös Pohjois-Ruotsissa ja siellä on tuulisähkön ylijäämä ihan omasta takaa. Sinne tuskin saa myytyä tuulisähköä paljoakaan.

Tuolloin se sähkö jatkaa matkaa Norjaan.

 

[MOS6510]

Tuolloin se sähkö jatkaa matkaa Norjaan.

Eihän SE1-alueen ja Norjan (NO4) välillä ole kuin 500 MW kapasiteetti, joten sinne ei myydä mitään. Ruotsin sisäiset yhteydet etelään taas ovat yleensä pullonkaula. Tuota kautta se Suomen ylimääräinen tuulisähkö ei päädy mihinkään.

Jo tällä hetkellä käytännössä aina, kun Suomessa on tuulivoiman ylituotantoa, yhdistyvät Suomen ja Pohjois-Ruotsin (SE1) hinta-alueet. Eli kun Suomessa on sähkön hinta ylituotannon takia nolla, niin se on sitä myös SE1-alueella. Eli "myyt" sähköä sinne ilmaiseksi.

 

[vemkki]

Luulen että siirtoyhteyksiä ehditään rakentaa lisää ennen ensi vuosikymmentä, mutta fakta lienee se, että uudelle sähköntuotannolle pitää olla käyttöä ensisijaisesti Suomessa, että sitä kannattaa rakentaa.

 

[JaniKari]

Eihän SE1-alueen ja Norjan (NO4) välillä ole kuin 500 MW kapasiteetti, joten sinne ei myydä mitään. Ruotsin sisäiset yhteydet etelään taas ovat yleensä pullonkaula. Tuota kautta se Suomen ylimääräinen tuulisähkö ei päädy mihinkään.

Jo tällä hetkellä käytännössä aina, kun Suomessa on tuulivoiman ylituotantoa, yhdistyvät Suomen ja Pohjois-Ruotsin (SE1) hinta-alueet. Eli kun Suomessa on sähkön hinta ylituotannon takia nolla, niin se on sitä myös SE1-alueella. Eli "myyt" sähköä sinne ilmaiseksi.

Jos Suomessa on sähkönhinta nolla on ihan sama mikä hinta SE1:ssa on koska saat aina Suomen hinnan. Hinnaneron rajan ylityksestä vie kantaverkkoyhtiöt ei tuottaja.

 

[mattix]

Luulen että siirtoyhteyksiä ehditään rakentaa lisää ennen ensi vuosikymmentä, mutta fakta lienee se, että uudelle sähköntuotannolle pitää olla käyttöä ensisijaisesti Suomessa, että sitä kannattaa rakentaa.

Yhtään lisäyhteyttä ei rakennu ulkomaille tällä vuosikymmenellä pl. Aurora-linja 2025.

Jos Suomessa on sähkönhinta nolla on ihan sama mikä hinta SE1:ssa on koska saat aina Suomen hinnan. Hinnaneron rajan ylityksestä vie kantaverkkoyhtiöt ei tuottaja.

Juuri näin ja tuotot tulee ohjata siirtoyhteyksien vahvistamiseen. Tämä tarkoittaisi täydellisessä maailmassa lopulta yhtä Euroopan kokoista hinta-aluetta. Onneksi sähkötekniset, ympäristölliset ja poliittiset tekijät tämän kuitenkin estävät.

 

[Dehir]

Huolto- ja rakennustyöt rajoittavat syksyllä sähkön siirtokapasiteettia Ruotsin ja Suomen välillä

www.fingrid.fi

"Suomesta Ruotsiin sähköä vievän yhteyden siirtokyky on rajoitusten ajan 600 megawattia (tavallisesti 1100 megawattia) ja Ruotsista Suomeen sähköä tuovan yhteyden 600 megawattia (tavallisesti 1200 megawattia). Siirtokeskeytysten aiheuttamien rajoitteiden kesto on arviolta syyskuun loppuun asti.

Vastaavasti Lounais-Suomen ja Ruotsin välistä siirtokapasiteettia joudutaan pienentämään rajayhteyden huoltoon liittyvien töiden vuoksi sekä Ruotsin puolella tehtävien huolto- ja rakentamistöiden vuoksi. Ruotsiin sähköä vievän yhteyden siirtokyky on rajoitusten ajan 0–400 megawattia (tavallisesti 600 megawattia) ja Ruotsista Suomeen sähköä tuovan yhteyden 600 megawattia (tavallisesti 1200 megawattia). Siirtokeskeytysten aiheuttamien rajoitteiden kesto on arviolta lokakuun puoliväliin asti. "

Voi vtt eikö noita huoltoja pysty mitenkään porrastamaan.. meniköhän kesällä säästetty nyt jo ennen talvea

Kiinnostais tietää ihan historiallisiin tietoihin ja tilastoihin nojaten miten näitä kaapeleita ja voimaloita on huollettua siis ennen sotia ja koronoita. Jotenkin veikkaan että sillon on osattu 100% varmasti ajoittaa huollot yms paljon fiksummin ja jouhevammin. Tuoksahtaa tarkoitukselliselta rahastukselta sähköntuottajien osalta.

 

[JCSH]

Niin totta kai kiva jos kesällä on halvempaa, jos talven hinnat pysyy samoina.

Ongelma on vaan siinä, että halvat hinnat kesällä nostaa hintoja talvella. Yhtä lailla kuin ostajia kiinnostaa kokonaiskustannus, niin tuottajia kiinnostaa kokonaistuotto. Jos tuotto on kesällä pienempi, niin sen täytyy olla talvella sitten vastaavasti korkeampi tai koko laitos ei ylipäätään kannata.

Ei se hinnoittelu nyt kuitenkaan ihan noin toimi pörssissä. Ei ne pysty tosta noin vain pyytämään korkeampaa hintaa, koska tuossa riskinä on aina se, että jää sähköt täysin myymättä. Lisäksi jos niillä on kyky pyytää sitä korkeampaa hintaa talvella, niin ne pyytää sitä riippumatta siitä, että millä hinnalla saivat sähköt myytyä kesällä. Ei mikään kapitalistinen, voittoa tavoitteleva yritys totea, että "No mä voisin myydä tän hinnalla X, mutta myynkin vain hinnalla 0,9X".

 

[JCSH]

Eihän SE1-alueen ja Norjan (NO4) välillä ole kuin 500 MW kapasiteetti, joten sinne ei myydä mitään. Ruotsin sisäiset yhteydet etelään taas ovat yleensä pullonkaula. Tuota kautta se Suomen ylimääräinen tuulisähkö ei päädy mihinkään.

Jo tällä hetkellä käytännössä aina, kun Suomessa on tuulivoiman ylituotantoa, yhdistyvät Suomen ja Pohjois-Ruotsin (SE1) hinta-alueet. Eli kun Suomessa on sähkön hinta ylituotannon takia nolla, niin se on sitä myös SE1-alueella. Eli "myyt" sähköä sinne ilmaiseksi.

Kovalla tuulella sähkö kuitenkin virtaa Suomesta Ruotsiin. En tiedä, että löytyiskö jostain tilastoa siitä, että mitkä on suurimmat siirrot FI -> SE1 mitä on ollut viime vuosina. Nopeasti löysin sellaisen hetken, että Suomesta siirtyi sellaiset 800 MW SE1:een, mutta jotenkin mulla on sellainen muistikuva, että tuo olisi joskus ollut ihan tapissakin (tai ainakin lähellä).

 

[Grez]

Ei se hinnoittelu nyt kuitenkaan ihan noin toimi pörssissä. Ei ne pysty tosta noin vain pyytämään korkeampaa hintaa, koska tuossa riskinä on aina se, että jää sähköt täysin myymättä. Lisäksi jos niillä on kyky pyytää sitä korkeampaa hintaa talvella, niin ne pyytää sitä riippumatta siitä, että millä hinnalla saivat sähköt myytyä kesällä. Ei mikään kapitalistinen, voittoa tavoitteleva yritys totea, että "No mä voisin myydä tän hinnalla X, mutta myynkin vain hinnalla 0,9X".

Jos kuitenkin lähdetään ajatuksesta että siellä on useita samantyylisiä laitoksia, niin jokainen pyrkii laittamaan hinnan niin alhaiseksi että saa myytyä mutta niin korkeaksi ettei kuitenkaan tee tappiota. Jos kesällä on täysin kannattamatonta aikaa niin esimerkiksi pääomakustannukset täytyy saada koko vuoden ajalta katettua talvella, ettei tee tappiota. Ja tämä sama koskee kilpailijoitakin. Eli kun kaikilla saman erityisesti kulutuspiikkien aikana tarvitun tuotantomuodon tuottajilla talvelle lasketut kustannukset nousee, niin hinnatkin nousee.

 

[Shajk]

Kiinnostais tietää ihan historiallisiin tietoihin ja tilastoihin nojaten miten näitä kaapeleita ja voimaloita on huollettua siis ennen sotia ja koronoita. Jotenkin veikkaan että sillon on osattu 100% varmasti ajoittaa huollot yms paljon fiksummin ja jouhevammin. Tuoksahtaa tarkoitukselliselta rahastukselta sähköntuottajien osalta.

Samalla tavalla. Sanoisin että nykyään nähty enemmän huoltojen peruutuksia jos jotain muu on mennyt rikki. Esim OL3 tippui pois ja Se1-Fi työt peruttiin.

Jo ennen sotaa viimeiset huollot päättyi vasta Joulukuussa, muistan hyvin kun hinta pomppasi yli euron lukemiin erään itsenäisyyspäivän jälkeen.

 

[JCSH]

Jos kuitenkin lähdetään ajatuksesta että siellä on useita samantyylisiä laitoksia, niin jokainen pyrkii laittamaan hinnan niin alhaiseksi että saa myytyä mutta niin korkeaksi ettei kuitenkaan tee tappiota. Jos kesällä on täysin kannattamatonta aikaa niin esimerkiksi pääomakustannukset täytyy saada koko vuoden ajalta katettua talvella, ettei tee tappiota. Ja tämä sama koskee kilpailijoitakin. Eli kun kaikilla saman erityisesti kulutuspiikkien aikana tarvitun tuotantomuodon tuottajilla talvelle lasketut kustannukset nousee, niin hinnatkin nousee.

No ensinnäkin teet heti alkuun virheen, kun lähdet ajatuksesta, että on useita samantyylisiä laitoksia. Todellisuudessahan siellä on useita erityylisiä laitoksia, joihin pätee erilaiset hinnoitteluperiaatteet.

Jos katsotaan mistä me saadaan se sähkö kesällä, niin se on pääasiassa sellaista tuotantoa, että niiden kannattaa aina myydä se sähkö millä tahansa positiivisella hinnalla. Ydinvoima, tuulivoima ja merkittävät osat vesivoimasta ja teollisuuden yhteistuotannosta ovat sellaisia, että ne myydään aina kunhan vain hinta ei ole negatiivinen. Tuon lisäksi sitten vaihtelut katetaan käytännössä vesivoiman varastoilla.
Eli nuo laitokset myyvät sen sähkönsä talvella samaan hintaan riippumatta siitä, että paljon saivat sähköstänsä kesällä. Jos rakennetaan sitä aurinkovoimaa, joka entisestään laskee sähkön hintaa kesällä, niin se ei muuta noiden laitosten hinnoittelun perusperiaatetta. Ne silti aina myyvät sähkönsä talvella, kunhan se hinta on positiiivinen. Joo ne tekevät vähemmän voittoa, mutta tough luck, minkäs teet.
Jos jotain, niin tuo aurinkovoima laskee niitä talven hintoja. Koska jos sitä aurinkovoimaa ei olisi, niin se tehovaje katettaisiin niillä vesivoiman varastoilla. Joka taaskin aiheuttaa pienemmät varastot talvea varten, jolloin joudutaan turvautumaan enemmän kalliimpiin tuotantomuotoihin.

 

[rock]

Merituulta olis tulossa jos olis kulutusta

Suomeen tulossa 41 000 megawattia merituulivoimaa, mutta sille ei ole kulutusta

Suomen ensimmäinen ja tähän mennessä ainoa merituulipuisto Tahkoluoto laajenee Meri-Porin edustalla. Kävimme paikan päällä katsomassa, mitä muutoksen tuulet tuovat mukanaan.

www.tekniikkatalous.fi

Näin sähkön tuotantoa omistavan ja rakentavan firman edustajana nämä lukemat nämä lukemat aiheuttavat pakonomaisia naurun pyrskähdyksiä. Voin kertoa että jokaisen uuden hankkeen kohdalla ensimmäinen riski on ollut jo useamman vuoden Alueellinen Ylituotanto - eikä se tule poistumaan vielä pitkään, pitkään aikaan. Sen sijaan on erittäin positiivista että Suomeen on tulossa paljon akkuja sekä uusien että olemassaolevien toimijoiden toimesta ja näiden lisäksi tutkitaan kokonaan muitakin tuotantomuotoja säätövoimaan. Nämä eivät välttämättä poista piikkejä mutta tulevat tasaamaan hintaprofiileja tulevaisuudessa.

Kiinnostais tietää ihan historiallisiin tietoihin ja tilastoihin nojaten miten näitä kaapeleita ja voimaloita on huollettua siis ennen sotia ja koronoita. Jotenkin veikkaan että sillon on osattu 100% varmasti ajoittaa huollot yms paljon fiksummin ja jouhevammin. Tuoksahtaa tarkoitukselliselta rahastukselta sähköntuottajien osalta.

Sähkön tuottajilla ei ole osaa eikä arpaa noihin siirtoyhteyksien huoltoihin, ne on kantaverkkoyhtiöiden hommaa. Laitosten huollot on kyllä tuotantoyhtiöiden kontolla, mutta ne on yleensä suunniteltu vuosiksi eteenpäin (varsinkin ydinvoiman kohdalla), ainoastaan vikaantumiset on poikkeus. Joten sen folion voi pakata pois.

 

[Grez]

Tuon lisäksi sitten vaihtelut katetaan käytännössä vesivoiman varastoilla.

En tosiaan muistanut että että on myös mekanismeja joilla kesän suurempi/edullisempi tuotanto myös laskee talven hintoja. Eli vaikutuksia on kumpaankin suuntaan ja voi olla vaikea huomioida ihan kaikkia vaikutuksia ja täysin varmaksi sanoa kumpaan suuntaan se vaikuttaa jos kumpaankaan.

Paljonkohan muuten suomen pitkäaikaisten vesivarastojen kapasiteetti on, eli montako TWh normisateisena kesänä jäisi säästöön talven iloksi jos aurinko- ja tuulivoimaa olisi niin överisti että kaikki varastot saataisiin kesällä "tappiin"?

Edit: Löysinkin vastauksen, 5,5 TWh. Jännää sinänsä että täyttöaste ei ole koskaan (1978 jälkeen) ollut yli 87,8%.

 

[zepi]

En tosiaan muistanut että että on myös mekanismeja joilla kesän suurempi/edullisempi tuotanto myös laskee talven hintoja. Eli vaikutuksia on kumpaankin suuntaan ja voi olla vaikea huomioida ihan kaikkia vaikutuksia ja täysin varmaksi sanoa kumpaan suuntaan se vaikuttaa jos kumpaankaan.

Paljonkohan muuten suomen pitkäaikaisten vesivarastojen kapasiteetti on, eli montako TWh normisateisena kesänä jäisi säästöön talven iloksi jos aurinko- ja tuulivoimaa olisi niin överisti että kaikki varastot saataisiin kesällä "tappiin"?

Edit: Löysinkin vastauksen, 5,5 TWh. Jännää sinänsä että täyttöaste ei ole koskaan (1978 jälkeen) ollut yli 87,8%.

100% täyttöaste on vähän hasardi - yhdet ennakoimattomat vähän isommat syyssateet, niin parin suurimman joen varrella lainehtii isosti kun ei ole mitään minne se vesi mahtuu...

 

[Grez]

Eli vois sanoa että käytännön maksimi varastointikapasiteetti on joku vajaa 5 TWh.

Tai sit jos katsoo että viimeisen 3 vuoden aikana matalin taso on ollut 30% (vaikka toissa talvena oli melko kallista sähköä) niin voisi ajatella että Suomen kyky varastoida kesän aurinkoa vesialtaisiin on joku 3 TWh.

 

[HTK12]

En tosiaan muistanut että että on myös mekanismeja joilla kesän suurempi/edullisempi tuotanto myös laskee talven hintoja. Eli vaikutuksia on kumpaankin suuntaan ja voi olla vaikea huomioida ihan kaikkia vaikutuksia ja täysin varmaksi sanoa kumpaan suuntaan se vaikuttaa jos kumpaankaan.

Paljonkohan muuten suomen pitkäaikaisten vesivarastojen kapasiteetti on, eli montako TWh normisateisena kesänä jäisi säästöön talven iloksi jos aurinko- ja tuulivoimaa olisi niin överisti että kaikki varastot saataisiin kesällä "tappiin"?

Edit: Löysinkin vastauksen, 5,5 TWh. Jännää sinänsä että täyttöaste ei ole koskaan (1978 jälkeen) ollut yli 87,8%.

Näinhän tämä menisi, jos ei olisi siirtoyhteyksiä. Nyt kun siirtoyhteydet on Ruotsiin ja Ruotsista Norjaan, niin kesällä halpa tuotanto pitää vesivarastot sielläkin korkeammalla -> laskee hintaa talvella. Aurora line tulee ensi vuonna vahvistamaan vielä edelleen tätä.