• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

Liittynyt
03.06.2022
Viestejä
914
Siirrot näkee ihan Fingrid sivulta. Aivan kuten tuulivoiman, aurinkovoiman jne. Viime talvena esim. välillä 1.12.23-26.1.26 (tämä siksi, että sitten hajosi Estlink2 ja siirtokapa tipahti), vietiin keskimäärin jatkuvasti ~500MW Viroon.
Tällöin Suomi on samassa hinta-alueessa kuin Viro, koska linja ei ole tukossa. Jos samalla SE1-FI menee täyteen, niin Suomi irtoaa Pohjois-Ruotsin halvasta sähköstä ja käytännössä meidän sähkönhinta pomppaa ylös: Baltian hinnat vuotavat tänne. Tämän vuoden halpa sähkö on pitkälti sen ansiota, että pelkkä Estlink-1 on ollut melkein jatkuvasti tapissa.

Toki kannattaa muistaa, että sieltä saadaan sitä huipputehoa, josta meillä on puutetta kun kova pakkanen osuu kohdalle. Sellaisen fossiilisen kapasiteetin ylläpitäminen maksaa.
Vanhan voimalan ylläpito maksaa pennosia verrattuna uuden rakentamiseen. (Pörssi-)sähkön käyttäjien kannattaisi ilman muuta maksaa siitä, että huippukapasiteettia olisi tarpeeksi. Voimayhtiön taas ei kannata maksaa laitoksesta, joka on markkinahintojen pilaaja.
 
Liittynyt
27.10.2016
Viestejä
5 439
Tällöin Suomi on samassa hinta-alueessa kuin Viro, koska linja ei ole tukossa. Jos samalla SE1-FI menee täyteen, niin Suomi irtoaa Pohjois-Ruotsin halvasta sähköstä ja käytännössä meidän sähkönhinta pomppaa ylös: Baltian hinnat vuotavat tänne. Tämän vuoden halpa sähkö on pitkälti sen ansiota, että pelkkä Estlink-1 on ollut melkein jatkuvasti tapissa.
Tuo on siirron keskiarvo kokoajalle se ei siis kerro mitään tunnin/päivän hinnasta. Kun katsot tilastoa, niin meillä sähkö oli viime vuonnakin ja viime talvenakin keskimäärin halvempaa kuin Virossa vaikka Estlink 2 oli käytössä. Tänä vuonna on jäänyt paljon sähköä tuottamatta kun tuo Estlink 2 ei ole ollut käytettävissä.

Vanhan voimalan ylläpito maksaa pennosia verrattuna uuden rakentamiseen. (Pörssi-)sähkön käyttäjien kannattaisi ilman muuta maksaa siitä, että huippukapasiteettia olisi tarpeeksi. Voimayhtiön taas ei kannata maksaa laitoksesta, joka on markkinahintojen pilaaja.
Mielestäni Viro näyttää juuri ettei sitä kallista fossiilista kannata pitää reservissä piikkikulutuksen tyydyttämiseen. Siellä muistaakseni on ihan laissa, että tuotantokapasiteettia pitää löytyä 110% kulutuksesta. Silti siellä sähkö on paljon kalliimpaa kuin meillä. Kannattaa huomioida, että ihan samoin täälläkin se kallein tuotanto pompauttaa hinnan ylös, eli jos täällä se kaasuturbiini ajetaan ylös hinta on sen mukainen. Sähkö oli halpaa ennen ryssän aloittamaa sotaa. Hiililauhde kuitenkin purettiin suurelta osin aikana jolloin sähkö oli halpaa kun sitä tuolta idästäkin tuotiin. Inkoo 1 000MW voimala suljettiin jo kymmen vuotta sitten. Sieltä oli siirtokapaa 1 300MW, eli enemmän kuin mitä kapaa on Viroon. Paljonkohan se vanhan hiililauhteen oikeasti toimintakuntoisena pitäminen maksaa? Siis niin, että se luotettavasti käynnistyy silloin kun tarvitaan. Vaatisi säännölliset koekäytöt laitoksille jne. Meri-Pori osoitti nyt parina talvena, että ei näyttänyt olevan helppoa huoltaa laitoksesta luottevasti toimivaa kun ei ollut moneen vuoteen paljon ajettu. Tammikuussa sen hintapiikin osaltaan aiheutti se, että 1 500MW tuotankapasiteettia Suomessa oli pois käytöstä ongelmien takia. Eli luultavasti pitäisi panostaa paljon nykyistä enemmän ylläpitoon. Uuta hiilivoimalaa nyt ei ole mitään järkeä alkaa rakentamaan huippukulutusta kattamaan nykytilanteessa Suomessa.
 
Liittynyt
06.11.2016
Viestejä
3 875
kun tähän tuurivoimaan on päätetty hirttäytyä.
2 Miljardia euroa akkuihin niin saadaan vuorokauden sisäiset hinnat 5 sentin sisälle ja 20 miljardia niin saadaan 2 viikon sisäinen heilumaan 5 sentin sisällä. Tuo 5 senttiä on siis jotain minkä verran hinnan täytyy heilua että noita akkuja viitsii kukaan rakennella.

Saas nähdä koska alkavat kehittämään teknologiaa inertia tekemiseksi ilman mekaanisia komponentteja. Menee itsellä jo yli hilseen kun aletaan puhumaan loistehon korjaamisesta tuulivoimalla mutta luulisi että puolijohteilla ja akuilla voisi tehdä myös inertiaa. Vaatisi varmaan sen että Fingrid olisi valmis hiukan maksamaan siitä inertiasta niin siihen syntyisi businestä. Tarkoittaisi siis sitä että vanha teollisuus saisi sähköstään enemmän kuin uusi jollei uusi ole valmis tarjoamaan tiettyä määrää inertiaa.
 
Liittynyt
07.02.2019
Viestejä
671
Harhaanjohtavaa laskea akku järjestelmien hintoja pelkkien kennojen (spekuloitujen) valmistus kustannusten mukaan. Tällä hetkellä valmistuvat BESS järjestelmät maksaa kuitenkin 350€-500€/kWh. Silloin 2G€ saa Max 6GWh akkun verkkoon. Se on vähemmän kuin tunnin kulutus Suomessa .Ja hinta luonnosisesti nousee, jos akku järjestelmän inverterien pitää tuottaa myös inertiaa...
 
Liittynyt
06.11.2016
Viestejä
3 875
Max 6GWh akkun verkkoon. Se on vähemmän kuin tunnin kulutus Suomessa
Ollaan katseltu eri hintoja. Katselen aina liikaa ennustettuja hintoja. Oma lonkka arvio sanoo että jo 12 GWh tasaa jo paljon päivän sisäistä hintaa. Päivän sisällä suomen kulutus heittelee 2GW edestä. Jos puolet ajasta ladataan 1GW ja puolet ajasta puretaan 1GW niin on tuo 2GW heittely taputeltu.

edit: 2GWh -> 2GW
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
12 361
Ollaan katseltu eri hintoja. Katselen aina liikaa ennustettuja hintoja. Oma lonkka arvio sanoo että jo 12 GWh tasaa jo paljon päivän sisäistä hintaa. Päivän sisällä suomen kulutus heittelee 2GWh edestä. Jos puolet ajasta ladataan 1GW ja puolet ajasta puretaan 1GW niin on tuo 2GW heittely taputeltu.
Pitäisi kokonaistehon sijaan laskea sieltä kysyntä-/tarjontakäyristä, että paljonko energiaa ja tehoa tarvitaan hintapiikkien tasaamiseen.

Muistelisin noista jostain täälläkin linkatuista, että 100MW olisi usein jo tiputtanut reilustikin tuntihintaa. Ja vastaavasti nuo korkeimmat piikit harvoin kestävät yli 4-5h. Noista muutamien yksittäisten MWh:eiden ja MW:eiden akuista tulee ihan vuodessa parissa sen verran, että vaikutus kyllä tuntuu kun niitä ilmeisesti on nyt alettu asentaa ympäri maailman ihan älyttömästi.

Tässä arvausta siitä miten akkujen asennukset tulevat kehittymään.

Tämä kertoo aika hyvin siitä, että nämä IEA:t ovat toivottoman pessimistisiä ennustamaan energia-alan kehitystä ja eivät koskaan usko muutoksen nopeuteen / eksponentiaalisuuteen.

Nyt PV aurinkoa asennetaan satoja gigawatteja vuodessa ja lukema ei tule laskemaan, koska ne tehtaat ja paneeleiden tuotantokapasiteetit ovat jo olemassa.

Tässä se miten IEA:n ennusteet vs. asennukset ovat kehittyneet.
IMG_6197.jpeg

Akuille vastaavat käyrät. Miksi uskoisimme, että eksponentiaalisen kasvun ymmärtämättömät olisivat tällä kertaa oikeassa? Sitä mukaa kun hinta laskee, kannattavuus ja kysyntä kasvaa ja hinta taas laskee valmistusmäärien funktiona.
1724769325105.png

Nyt kun akkutehtaita on jo pystytetty ennätystahtia ja niitä pystytetään edelleen lisää ja rinnalle tulee vielä natrium-akkuja jotka sopivat stationary storageen, niin on todella vaikea keksiä miksi akkujen valmistus ei lisääntyisi jatkossakin. Hintakin putoaa jatkuvasti ja jo nyt akut ovat naurettavan halpoja vs. rakennuskustannukset kun puhutaan rikkaista länsimaista ja niistä leveysasteiata missä ihmiset keskimäärin asuvat

Ehkä akkujen kanssa käykin (globaalisti) näin:
1724769016628.png

2TWh / vuosi vastaisi sitä, että meillä olisi 25v elinikäisiä akkuja n. 5h globaalia sähkön kulutusta varten ja sitä määrää ylläpidettäisiin jatkuvasti.

Katsotaan nyt kuitenkin ensin jos päästään esim. 100GWh/vuosi ja sitten 200GWh/vuosi asennustahteihin seuraavien parin vuoden aikana. Se tulee tapahtumaan jo ~vääjäämättä, koska akkumineraalien kaivoksia ja tehtaita on avausputkessa useiden kymmenien GWh/v edestä ja suunnitteilla ”loputtomasti” ja aina vain suurempina sitä mukaa kun opitaan tekemään isompaa taloudellisesti.

Edit/lisäys: Ja sillä ei ole juurikaan väliä, että onko paneeleissa tolkkua meillä Suomessa vaiko ei. Riittää, että niissä on tolkkua Italia / Ranska / Espanja akselilla ja sieltä valuu kyllä pohjoiseen kymmenien gigawattien teholla sähköä ja se vähentää Saksan ja Tanskan tarvetta ostaa pohjoisesta Ruotsin vesisähköä.

Edit2: Natron energy rakentaa jenkeissä $1.4 miljardin natrium-akkutehdasta joka tuottaa (jos nyt oikein ymmärsin speksit) 24GW / 1.2GWh edestä valmiita natrium-akustoja vuositasolla. Noille luvataan 10000 sykliä kestoa, tehdas on halpa kuin makkara, eivätkä akkujen raaka-aineet maksa käytännössä mitään, luokkaa kympin per kwh.

Natron tuskin on ainoa joka tuota teknologiaa kehittää.

Datasheet (10 akkua per 250kW / 12.4kWh räkki)
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
06.11.2016
Viestejä
3 875
Mahtaa olla kusi sukassa kaikilla muilla kuin akkuihin energiaa säilöviin systeemeihin sijoittaneilla. Koska mikä vaan vaihtoehtoinen tapa kuten pumppulaitos, vety ja lämpöakku tuntuu kwh säilöminen olevan paljon kalliimpaa kuin ennustetuissa akuissa. Joku pumppuvoimalakin taitaa Suomessa olla 10 vuoden projekti ja siinä on suuret riskit että akut ovat vain puolet moisen hinnasta 10 vuoden päästä ja ne saadaan pystyyn 6kk. Sen sitten mitä akut kuolevat 20-30 vuodessa niin niiden hyötysuhde auttaa maksamaan uuden satsin.
 
Liittynyt
22.10.2018
Viestejä
10 297
Mahtaa olla kusi sukassa kaikilla muilla kuin akkuihin energiaa säilöviin systeemeihin sijoittaneilla. Koska mikä vaan vaihtoehtoinen tapa kuten pumppulaitos, vety ja lämpöakku tuntuu kwh säilöminen olevan paljon kalliimpaa kuin ennustetuissa akuissa. Joku pumppuvoimalakin taitaa Suomessa olla 10 vuoden projekti ja siinä on suuret riskit että akut ovat vain puolet moisen hinnasta 10 vuoden päästä ja ne saadaan pystyyn 6kk. Sen sitten mitä akut kuolevat 20-30 vuodessa niin niiden hyötysuhde auttaa maksamaan uuden satsin.
Tuo on varmaan se syy miksi moisia ei olla pahemmin alettu rakentamaan. Yks koelaitos on kai rakenteilla missä lämmitetään hiekkaa/soraa ja se vaikutti todella edulliselta suhteessa kapasiteettiin.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
12 361
Mahtaa olla kusi sukassa kaikilla muilla kuin akkuihin energiaa säilöviin systeemeihin sijoittaneilla. Koska mikä vaan vaihtoehtoinen tapa kuten pumppulaitos, vety ja lämpöakku tuntuu kwh säilöminen olevan paljon kalliimpaa kuin ennustetuissa akuissa. Joku pumppuvoimalakin taitaa Suomessa olla 10 vuoden projekti ja siinä on suuret riskit että akut ovat vain puolet moisen hinnasta 10 vuoden päästä ja ne saadaan pystyyn 6kk. Sen sitten mitä akut kuolevat 20-30 vuodessa niin niiden hyötysuhde auttaa maksamaan uuden satsin.
En tiedä uskooko kukaan alalla noiden tulemiseen, niin ei ehkä osata olla kusi sukassa.

Jos noita megawattiluokan akustoja tulee kymmeniä tai jopa satoja linjoille vuoden / parin sisällä Suomessa, niin ne mullistavat intra-day markkinat vissiin aivan täysin?

Alan tietäjät voivat vahvistaan, mutta mutulla heitän, että sen luulisi näkyvän ainakin siinä, että spördesoppareiden marginaalien pitäisi painua kohti nollaa?
 
Liittynyt
11.01.2024
Viestejä
668
En tiedä uskooko kukaan alalla noiden tulemiseen, niin ei ehkä osata olla kusi sukassa.

Jos noita megawattiluokan akustoja tulee kymmeniä tai jopa satoja linjoille vuoden / parin sisällä Suomessa, niin ne mullistavat intra-day markkinat vissiin aivan täysin?

Alan tietäjät voivat vahvistaan, mutta mutulla heitän, että sen luulisi näkyvän ainakin siinä, että spördesoppareiden marginaalien pitäisi painua kohti nollaa?
Tässä hyvää juttua ns kotiakuista. Noin 15min kohdalla aloittaa Teravoiman "AkkuJukka" kertomaan Teravoiman suunnitelmista.



Niille joille Teravoima ei jo ole tuttu, kannattaa tutustua Teravoima.
Kyseessä siis yritys joka suunnitelee tarjoavan kotiakkuja. Homman pointti on se, että kustannukset sähkönkäyttäjälle olisi vain kk maksu, esim. 20e/kk + 4c/kWh kiinteä sähkönhinta. Tämä sisältää KAIKEN, eli siirron, verot, sähköt. Kaikki.
 
Liittynyt
05.02.2017
Viestejä
5 442
Eli kun tuulee hitokseen OL3 pudottaa tehoja vaikka puoleen? Entä ne siirtolinjat, Estlink jne
Ilmeisesti kyse on hienosäädöstä. OL3 on tänäkin kesänä joutunut ajamaan usein vajaateholla, kuten esimerkiksi tänään (nyt näyttää olevan 1071 MW teho käytössä), mutta sillä ei liene juurikaan tekemistä kapasiteettimarkkinoiden kanssa.
Olisi mielenkiintoista tietää, että millä tarkkuudella OL3:n tuotantoa pystytään säätämään.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
12 065
Alassäätömarkkinoille. :) Taitaa olla välttämättömyydestä tehty hyve.
Eli kun tuulee hitokseen OL3 pudottaa tehoja vaikka puoleen? Entä ne siirtolinjat, Estlink jne
Ettei tässä nyt olisi ollut puhe OL3:n akuista.

E: Olenko kuvitellut koko jutun? Muistaisin lukeneeni TVO:n suunnitelluista akkuvarastoista joita käytettäisiin tehonnoston mahdollistamiseen.
 
Liittynyt
03.05.2018
Viestejä
3 247
Suomessa on tehty vääriä päätöksiä energiapolitiikassa.

Valehdellaan ihmisille sähkön kapasiteetista.

Nord Pool sähköpörssi on hauras ja reakoi herkästi muuttuviin markkitilanteisiin.

Tulevaisuuden hinta on noin 15 c koska ei haluta muuttaa järjestelmää ja ne muutokset jotka tulee on kosmeettisia. Tulemme näkemään sähkön hinnan nopeita muutoksia.
Siis oliko tämä nyt hiljattaishistorian kertauskurssi vai mikä tarina taustalla?

Eritoten kiinnostaisi tietää lähteitä tuolle sähkön kapasiteetista Valehtelulle. Mikä taho ja missä näin toimii? Valehdellaanko, että:
A) sähköä riittää
B) sähkö loppuu kesken
C) jännite laskee?


Mitkäs tulevat muutokset ovat sitten kosmeetrisia?
 
Liittynyt
20.10.2018
Viestejä
2 610
Ilmeisesti kyse on hienosäädöstä. OL3 on tänäkin kesänä joutunut ajamaan usein vajaateholla, kuten esimerkiksi tänään (nyt näyttää olevan 1071 MW teho käytössä), mutta sillä ei liene juurikaan tekemistä kapasiteettimarkkinoiden kanssa.
Olisi mielenkiintoista tietää, että millä tarkkuudella OL3:n tuotantoa pystytään säätämään.
Reservimarkkinasäädöt ovat verkon taajuuden hallintaa varten. Alassäätömarkkina toimii verkon korkeaa taajuutta vastaan eli mikäli verkon taajuus nousee liian ylös eli tuotantoa on enemmän kuin kulutusta, voidaan joutua reservimarkkinoilla olevaa tuotantoa pyytämään säätämään muutamassa minuutissa tehoa alaspäin. Ylössäätömarkkinoille on hieman hankalampi ydinvoimalalla osallistua, kun varsinkin siellä lähes maksimiteholla säätäminen on hidasta hienosäätöä ja taajuusreservissä pitää olla nopea.

Kyllä OL3 säätyy ihan megawatin tarkkuudella vaikka pientä huojuntaa tehossa onkin.
 
Toggle Sidebar

Statistiikka

Viestiketjut
251 399
Viestejä
4 376 126
Jäsenet
72 770
Uusin jäsen
Juustojuuso

Hinta.fi

Ylös Bottom