Keskustelua tuulivoimasta

DWj1XN3W4AA1gs1.jpg:large


Sieltä taas puskee hyvää ja laadukasta tuulivoimaa niin paljon että heikompia hirvittää. Onneksi on sentään talvi, sähkönkulutus ihan minimissä.

Mikä tuo muu yhteistuotanto on? Tarkoittaako se esimerkiksi sellutehtaita?
 
Mikä tuo muu yhteistuotanto on? Tarkoittaako se esimerkiksi sellutehtaita?
En näe tuollaista kohtaa, mutta "muu tuotanto" löytyy. Eikös se tarkoita ainakin sellaisia polttovoimalaitoksia, jotka eivät ole yhteistuotannossa? Kai sellaisiakin vielä on, tai siis nopeahkosti lisätarpeeseen käytettäviä kaasuturbiinilaitoksiahan ainakin on.
 
En näe tuollaista kohtaa, mutta "muu tuotanto" löytyy. Eikös se tarkoita ainakin sellaisia polttovoimalaitoksia, jotka eivät ole yhteistuotannossa? Kai sellaisiakin vielä on, tai siis nopeahkosti lisätarpeeseen käytettäviä kaasuturbiinilaitoksiahan ainakin on.

Jupsista, tarkoitin siis tuota "yhteistuotanto (teollisuus)" kohtaa.
 
En näe tuollaista kohtaa, mutta "muu tuotanto" löytyy. Eikös se tarkoita ainakin sellaisia polttovoimalaitoksia, jotka eivät ole yhteistuotannossa? Kai sellaisiakin vielä on, tai siis nopeahkosti lisätarpeeseen käytettäviä kaasuturbiinilaitoksiahan ainakin on.

Muu tuotanto on käytännössä erilaisia pienvoimalaitoksia. Nykyään erikseen ei ole enää lauhdevoima-riviä, kun ei laitoksiakaan ole jäljellä kuin Meripori ja Haapavesi, eikä niitäkään ole lähiaikoina ajettu lainkaan. Kaasuturbiinit ovat taas kohdassa tehoreservi. Siinä ei yleensä näy kuin nolla paitsi laitosten koekäyttöjen aikana.
 
Muu tuotanto on käytännössä erilaisia pienvoimalaitoksia. Nykyään erikseen ei ole enää lauhdevoima-riviä, kun ei laitoksiakaan ole jäljellä kuin Meripori ja Haapavesi, eikä niitäkään ole lähiaikoina ajettu lainkaan. Kaasuturbiinit ovat taas kohdassa tehoreservi. Siinä ei yleensä näy kuin nolla paitsi laitosten koekäyttöjen aikana.


Meri-Porista on puolet tehoreservissä ja puolta ajetaan markkinatilanteen mukaan. Kyllähän tuo lauhdevoima on varsin tehokkaasti ajettu alas viimeisen 10v aikana laman ja tuulivoiman ansiosta.
 
Sähköteollisuuden likainen salaisuus - SF6-eriste on 23 500 kertaa hiilidioksidia pahempi kasvihuonekaasu ja sen päästöt lisääntyvät nopeasti, syynä vihreä energia

Pienten voimaloiden takia entistä enemmän kytkimiä, jotka aiheuttaa pahoja päästöjä. Enpä ole tuollaistakaan aikaisemmin ajatellut.

Hyvä että tähänkin kiinnitetään huomiota. Kaasueristeisillä katkaisijoilla on hyviä ominaisuuksia, mutta katkaisijoita pystytään sinänsä tekemään muillakin tekniikoilla, joten tuulivoima ei ole tuohon ongelmaan ainoa syyllinen.
 
Nyt on hype päällä tämän suhteen.

Käytännössä se on joko aurinko tai tämä, jos haluaa ekoilla. Kosket on rakennettu täyteen ja ydinvoimaa vastustetaan tunnesyillä. Aurinko taas ei paistaa Suomessa huonosti.

Onnistuuko tuulivoima vai floppaako se?
 
Suomessa taitaa olla jo aika iso osa saatavilla olevista rakennuspaikoista käytössä, suurin osa voimaloista löytyy länsirannikolta sekä maan lounaisosasta. Suomessa kaikki tuulivoimalan lupahakemukset kulkee ilmavoimien kautta ja hakemuksen jättäjä maksaa VTT:n tutkimuksen ilmavalvonnalle aiheutuvista mahdollisista haittavaikutuksista. Tästä löytyy mm. viimeisimmästä Siivet-lehdestä artikkeli. Käytännössä maan itä- ja kaakkoisosaan ei rakennuslupia saa.
 
Suomessa taitaa olla jo aika iso osa saatavilla olevista rakennuspaikoista käytössä, suurin osa voimaloista löytyy länsirannikolta sekä maan lounaisosasta. Suomessa kaikki tuulivoimalan lupahakemukset kulkee ilmavoimien kautta ja hakemuksen jättäjä maksaa VTT:n tutkimuksen ilmavalvonnalle aiheutuvista mahdollisista haittavaikutuksista. Tästä löytyy mm. viimeisimmästä Siivet-lehdestä artikkeli. Käytännössä maan itä- ja kaakkoisosaan ei rakennuslupia saa.

Mennään liikaa turvallisuuspolitiikka edellä?
 
Toki aurinko- ja tuulivoimalla saadaan siirrettyä oikean tuotannon kiintiötä höpötuotantoon ja näennäisesti säästetään. Kuitenkaan tarvittavaa perus- ja säätövoiman kapasiteettia ei kuitenkaan vähennetä wattiakaan, koska höpövoima ei ole kumpaakaan. Ainoa hyöty on hyvin vähäinen lauhdevoiman päästöjen vähentäminen ja/tai vesivarantojen säästäminen. Kestämättömän kalliiseen hintaan. Jos mokataan oikein pahasti, tämän shown vaatima tuhlaus rahoitetaan ajamalla alas oikea tuotanto ja sitten ollaan kusessa kuten Australiassa.

On helvetin pahaa ilkivaltaa tukea näitä höpöjuttuja, koska ne eivät ainakaan paranna sähköverkon luotettavuutta. Ja vaikka ei tuettaisi, niin onhan se aika ikävää joutua jonkun moraalisäteilypäissään rakennetun tuulivoimalan välkesektorille tai mölinäalueelle.

Aurinkovoimaloista ei niinkään ole haittaa, mutta vituttaa maksaa kansalaisena kallis hinta siitä, että niitä laitetaan jo Prismojen katoille. Kätevästi myös pumpataan Ääs-ryhmän rahavirtaa jonnekin saunakaverille siltä osin kuin veronmaksaja ei kuittaa laskua. Eikä tätä saa edes paheksua, koska hyvä ja vihreä asia.

Se on taas ihan sama, mitä kukin rakentaa off grid -mökkinsä akkujen lataamiseksi. Harrastukset ovat kivoja.

Koko aihe on melko hakattu kuollut hevonen, koska kaikki on jo sanottu. Saako tästä aikaan mielekästä keskustelua muusta kuin asiaan liittyvästä korruptiosta ja suhmuroinnista, joka taas siirtyy eri alueelle?
 
Viimeksi muokattu:
aa.jpg
keskelle mehtee saaneet tännekki tehtyä jo noit kolme kappaletta
 

Myös Suomen tuulivoimayhdistyksen mukaan tuulivoimaloiden kierrätyksessä suurin ongelma ovat lavoissa käytetyt lasikuitu- ja epoksimateriaalit. Se myöntää, ettei niiden uusiokäyttö ole vielä mahdollista. ”Lavat pitää toimittaa jätteenkäsittelylaitokselle, jossa ne murskataan, ja murska sijoitetaan keräilyalueelle. Joissain tapauksissa lavoista voidaan tehdä käyttö- tai taide-esineitä”, yhdistys kirjoittaa.

Polttaminenko ei sitten käy? Kai komposiittimuovi jotenkin palaa, kunhan olosuhteet ovat kunnossa, ja palamattomat jäänteet (kuten lasikuidun) voi seuloa tuhkasta.
 
Polttaminenko ei sitten käy? Kai komposiittimuovi jotenkin palaa, kunhan olosuhteet ovat kunnossa, ja palamattomat jäänteet (kuten lasikuidun) voi seuloa tuhkasta.

Ne täytyy joka tapauksessa murskata/pilkkoa, ennen kuin ne saa järkevästi poltettua.
 
winwind6.jpg

Vanhat Winwindit ovat jossain Sievin alueella massiivisella varastoalueella olleet jo vuosia..niille ei trukkikuskin mukaan saa tehtyä mitään.

Kuvan natsa on Tauvossa...Siikajoella.
 
Kun puhutaan, että talvella ei tuule, niin eikö pikemminkin pitäisi puhua myös kuinka pakkasilma sisältää vähemmän vesihöyryä —-> vähemmän liike-energiaa —-> vähemmän sähköä
 
Kun puhutaan, että talvella ei tuule, niin eikö pikemminkin pitäisi puhua myös kuinka pakkasilma sisältää vähemmän vesihöyryä —-> vähemmän liike-energiaa —-> vähemmän sähköä

Pakkasilman tiheys on suurempi kuin helleilman tiheys -> enemmän liike-energiaa -> enemmän sähköä.

Suomen tuulisin kuukausi on tilastojen mukaan tammikuu.
 
Kun puhutaan, että talvella ei tuule, niin eikö pikemminkin pitäisi puhua myös kuinka pakkasilma sisältää vähemmän vesihöyryä —-> vähemmän liike-energiaa —-> vähemmän sähköä

Ilmankosteuden vaihtelun vaikutus ilman tiheyteen on lähes merkityksetön.

Eniten vaikuttaa ilmanpaine ja sitten lämpötila. Suurin tuotto syntyy korkeapaineella pakkasella.
 
No, nyt on ainankin viikon ollut todella paska tuo tuulivoiman tuotanto (<10% kapasiteetistä) , vaikka ulkona on kunnon tyyneen pakkaseen verrattuna tuullut ihan jonkinverran..
 
Mun 4. myllyn uudet modaukset ovat valmiit. Nyt testataan seuraavaksi talvella pyörimistä. Tavoite on saada se liikkeelle jo 1 m/s tuulessa...jolloin olisi odotettavissa energiaa jo 3-4 m/s tuulesta. Erityisesti nyt tutkin myös pystytyksen nopeutta, joka pitäisi olla nyt paljon nopeampaa kuin aiemmin 4:llä jalalla.
 
Sähköntuotanto ketjusta
Juu on, mutta ei se tarkoita, että se tässä tapauksessa olisi mitenkään järkevää tai ympäristöarvojen mukaista.
Tampereelta voi kysyä mitä maksaa saaren tekeminen ns matalaanrantaveteen (enlöytänyt), (yle.fi uutinen saaresta), jos tuolla täyttämisellä ainoa idea oli se että huolto alukselle vähemmän tarvetta, ehkä jopa yksi vähemmän riittää. Tosin jo muutamalla sadalla miljoonalla saisi aika lepposan huolto lautan, joka voisi hoitaa vuoroliikenenttäkin tuolla vaasen ja ruotsin välillä, säästys sen 10 mrd siltarahaa.

Mutta ihan vakavasti, joku oikae taloudellinen hyöty pitäisi keksiä sille miksi täyttää maalla merituulivoimalaitosen välit.

Seuraavaksi sitten mietittävä ylittääkö se haitat , mutta sitä ei kannata murehtia ennekuin keksitään joku hyöty tuosta täyttämisestä.

Edit alla lainauksia ideasta mistä keskustelua, lainauksen otsikoista pääsee ketjuun. Alin viimeisin, ylin ei ensimmäinen, mutta alkupäästä
Sillan yhteyteen saadaan 1000 tuulivoimalaa huollettua kumipyörillä...eli jos tuulivoima haluttaisiin niin siellä on tuulisin paikka.
Myöskin Suomi on pussinperä...pyöräliikenne sillan kautta nopeuttaisi matkoja eurooppaan ainakin 11 tuntia.

Merenkurkussa on juuri kaikista parhaat tuuliolosuhteet...siksi sinne tehdyt keinotekoiset pitkät saaret poikittain sillan suhteen antaa parhaan ajateltavissa olevan tuuulivoimahyödyn...aivan poikkeuksellisen.
Tässä ne juurkin voisi yhdistää tehokkaasti. Meniko boksisi ulkopuolle tämä tehokas ajattelu joka toisi massiivisia säästöjä ?
Särkkä tyyppisille keino saarille jotka olisvat esim 20 km leveitä...kilometrin välein 10 -20 särkkää.
Onpa maailmalla rakennettu paljonkin keinosaaria mereen...jopa lentokenttiä.
 
Viimeksi muokattu:
Onpa maailmalla rakennettu paljonkin keinosaaria mereen...jopa lentokenttiä.
Lentokenttä vajoaa ja hiekkasaaret huuhtoutuvat mereen. Missä on toimiva keinosaari? Ei tuulivoimalaa voi tehdä höttöiseen täyttömaahan.
Tässä ajatus että täytetään sitä merta niiden voimaloiden välille, huotoa varten. ja tie/silta sitten mantereelle.
Voimalat pitää rakentaa kuten merelle rakkennetaan kyseisellä alueella.
 
Lueskelin tuota sähköntuotanto ketjua ja jollain ideana on sijoittaa tuulivoimaloita sillan yhteyteen. Näillä leveysasteilla ongelma on maalaisjärjellä nollakelit + suuri ilmankosteus, jolloin rakenteet alkavat keräämään jäätä. Hitusen harmittaa siinä vaiheessa, kun puolen kilon jääkalikka putoaa tuulilasiin 100m korkeudesta. Voihan ne voimalat pysäyttää mutta kovalla tuulella irtoava jää varmaan lentää lyhyen matkan sivusuunnassakin. Noilla voimaloilla on varoetäisyydet ihan syystä. Sitten jos niitä aletaan riittävän kauas rakentamaan niin mitäs hyötyä siitä sillasta enää onkaan?
 
Onko pohjaan valettu/porattu betoni-teräsrakenne sinusta siis saari? Luoto ehkä korkeintaan…

Mutta siis nyt ihan vakavasti, miten ihmeessä tonne se tuhat voimalaa menis yhden sillan varteen? Itse sillan kohdalle sais kenties 20 voimalaa ilman että jollain tuulen suunnalla hommat menis jo ihan päin helvettiä. Loput 980 pitää ripotella eri puolille pohjanlahta ja niiden kohdalla siitä sillasta ei ole mitään hyötyä. Tuhat kilometria maasiltaa tuhoaa ekosysteemin totaalisesti ja on varmasti kalliimpi ratkaisu kuin korjauslaivan rakennus ja huoltokulut millään oleellisella aikajanan pituudella.

Ja kun "vain" 20 voimalaa on sillan vieressä niiden takia ei sitten siirretä työkaluja laivasta mihinkään rekkaan, huolletaan samalla laivalla ... Kunhan myllyjen luo pääsee laivalla ettei vaan silta ole este... Ehkä parempi vaan ettei rakenneta liian lähelle.

Eiköhän laiva ole paljon parempi. Siinä asuntoauto, keittiö, paja, aggregaatti, sauna, nosturi, olohuone, kaikki tarpeellinen yhdessä paikassa.
 
Tämäkin aiemmasta ketjusta

1000 oli pyöreä numero joka aiheuttaa keskustelua... jos isoja saaria on monta niin toki sinne useita satoja saa niitä. Voihan siellä olla vaikka hotelli ja kasino...ei kenekään maalla. Satoja kilometrejä hiekkarantaa. Lentokenttä jne jne.
Jos tämä ketju on aiheeseen sopiva, niin pystyään täällä, liitteenä kuva missä pari alkeellista mitta viivaa

Osakan lentokenttäsaaret, molemmat reilu 500 hehtaaria kumpikin, raippaluoto wikin mukaa 160 neliökilometriä

Tulee mieleen se vanha pullonhenki vitsi, missä nainen näytti karttaa ja toivoi rauhaan lähi-itään, ei onnistu, sen jäkeen halusi miehen joka ymmärtää naista, johon henki, näytäs vielä sitä karttaa.

Jospa me nyt palattaisiin siihen hanhikiven karttaan

kuva_2024-08-07_004953944.png
 
Näitä saa erittäin tiheään asennettua...toimi täysin eri tavalla kuin alkeelliset HAWT ropellit. Ropellit ei kestä turbulenssia vähääkään.
Kuinka tiheään? Laita ihmeessä jotku laskelmat esille, mielellään taholta joka ne on oikeasti pystynyt mittaamaan.

Mun on vaikea kuvitella että millanen installaatio pitäisi tehdä kuvailemiasi myllyjä jotta ne vastaisi käytännön teholtaan yhtä modernia 200m+ lapavälin tornia.
 
Kuinka tiheään? Laita ihmeessä jotku laskelmat esille, mielellään taholta joka ne on oikeasti pystynyt mittaamaan.

Mun on vaikea kuvitella että millanen installaatio pitäisi tehdä kuvailemiasi myllyjä jotta ne vastaisi käytännön teholtaan yhtä modernia 200m+ lapavälin tornia.
Hmm olikin jotain tuttu, vanha ketju vertikaaliakseloitu-tuulivoimalani-h-darreius.208859/ , joka lukittu, alkaa haiskaa siltä että halua jatkaa, mutta ei lupaa moderoinnilta.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
262 432
Viestejä
4 556 489
Jäsenet
74 964
Uusin jäsen
LinogeFly

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom