Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[VVA86]

Tämäkin on hyvä osoitus siitä, miten sähkö-"markkina" on perusteiltaan rikki: ei ole mekanismia, jolla sähkö voisi loppua ja toimittaja olla toimittamatta sitä, mitä ei ole saatavilla vaan keinotekoisten sääntöjen kautta hinnat pumpataan pilviin.

Jos klapikauppiaalta on klapit loppu, ne on loppu, eikä kukaan edes yritä myydä viimeistä kuutiotaan hintaan 100000€/heittokuutio.

Oikeastihan sähköverkossa voidaan niukkuustilanteessa saada kulutusta alas: annetaan taajuuden ja jännitteen vähän laskea, niin kysyntä laskee itsestään. Ei tuoteta 235 V/50 Hz vaan 220 V/49 Hz, niin kulutus laskee kummasti.


Montako kylmää pakkasjaksoa oli lokakuussa? Ei ehkä vielä kannata paukutella henkseleitä.

Nyt on jo aika lennokasta juttua. Jos verkoon ei saada syötettyä riittävästi tehoa kattamaan kulutusta joudutaan osia verkosta kytkemään irti jotta koko verkonlaajuinen häiriö voidaan välttää.

Millä lailla se kulutus muka tippuu jos jännitettä tai taajuutta tiputetaan?

ensinnäkään sähköä ei todellakaan tuoteta pienjänitteellä ja taajuuden muuttaminen aiheuttaisi vakavia ongelmia verkkoon kytketyissä laitteissa.

 

[Griffin]

Nyt on jo aika lennokasta juttua. Jos verkoon ei saada syötettyä riittävästi tehoa kattamaan kulutusta joudutaan osia verkosta kytkemään irti jotta koko verkonlaajuinen häiriö voidaan välttää.

Millä lailla se kulutus muka tippuu jos jännitettä tai taajuutta tiputetaan?

ensinnäkään sähköä ei todellakaan tuoteta pienjänitteellä ja taajuuden muuttaminen aiheuttaisi vakavia ongelmia verkkoon kytketyissä laitteissa.

Jännitteen tiputus pienentää virtaa, eli tehoa puhtaasti ohmisissa kuormissa.
Taajuuden tiputus tiputtaa oikosulkumoottorien pyörimisnopeutta, eli teho laskee..

!!MUTTA!!
Esim oikosulkumoottorit ovat taajuuteen lukittuja. Jos jännite tippuu, niin VIRTA kasvaa. TEHO ei siis pienene. Ja jos moottori on paskasti mitoitettu, niin se voi kärähtää, kun jännite on liian pieni.
Jos mitoitus on todella paska, niin ongelma voi tulla jossain 190-200V:n tienoilla.
Sitten jos jännite tippuu 150 ja alle volttiin, niin voi käydä niin, että laitteissä käytetyt kontaktorit eivät kykene vetämään. Tälläin kontaktorin runko ei muodosta sydäntä, jossa magneettikenttä kulkee kunnolla ja VIRTA sen käämissä pysyy todella isona. Tämä puolestaan käräyttää kontaktorin.

Taajuuden tiputtamisestakin voi seurata ikävyyksiä. Esim tietyt kellot jätättävät -> mahdollisia ongelmia ja joidenkin laitteiden hyötysyhde ja teho laskevat, josta voi seurata esim tukkeutuminen ja kallis vika..

Lisäksi monet tietynlaisella halvalla virtalähdekytkennällä ( Konkka, vastus ja diodi sarjassa jonka jälkeen zener rajoittamassa jännitettä ja suotoelko). Näitä voi ollla pesukoneiden ohjelmakytkimissä, jääkaappien termareissa jne. Myös pakkamuuntajien toisiojännitteet tippuvat alas ja prosessoreiden käyttöjännitteet voivat tippua. Hakkuritekniikalla tehdyt laitteet nykyään yleensä toimivat mahdollisesti esim 80 volttiin asti. Jokatapauksessa kun jäniite tippuu, laitteet voivat käydä sekoilemaan ja sillä voi olla ikäviä seuruksia, jos esim lämmitys tai vedenotto jää päälle tai pakastimen termari tilttaa ja pakasteet sulavat..

ELI
Jännitteen tai taajuuden lasku on huonoja ideoita. Toimivin ratkaisu on alueittain kertakaikkiset sähkökatkot, joita kierrätetään.. Tosin näissäkin OLISI SYYTÄ tarkistaa NYT viimeistään, että kriittisissä järjestelmissä, kuten puhelinmastot on upsit ja varavoima kunnossa, sillä kun ne hyytyvät, niin esim hätäpuheluite ei voi soittaa. Myös se kannattaa huomioida, että 3G ja nopeampi netti poistuu todennäköisesti 15 minuutissa sähklökatkon alusta.

 

[petepeluri]

Palkansaaja, jos maksaa tammi-huhtikuussa sähköstä yli 2000€ (ka. 500€/kk) saa sen ylittävästä osuudesta tukea 60% aina kuuteen tuhanteen asti (ka. 1500€/kk). Ihan kohtuullisesti siis siinä yhteiskunta sähkölämmittäjää vastaan tulee.
Valtion tuen kanssa siis hyppy ka. 500€kk kulusta 1500e kuluun ei nostakaan sitä kk-hintaa tonnilla, vaan ainoastaan neljällä sataa euroa. Joka sekin toki on monelle tosi paljon.

Ei tuosta tuesta ole mitään iloa niille kenen sähkönkulutus ei ole älytön. Jos kokonaislasku nousee 200e>600e ei saa mitään tukea.

 

[Griffin]

Ei tuosta tuesta ole mitään iloa niille kenen sähkönkulutus ei ole älytön. Jos kokonaislasku nousee 200e>600e ei saa mitään tukea.

Nänhän se on. Mitä itse olen "haistellut" ihmistyen taloudellisia tilanteita, niin monelle joko 500euron kodinkoneen korjauskelvottomaksi hajoaminen aiheuttaa ongelmia. Jopa joku 50e:n korjaus voi olla tyyliin, saako maksuaikaa ensikuuhun?

Vähän epäilen, että tällaisissa talouksissa kun tulee 400e /kk nyt esim 4kk peräkkäin lisälaskua, niin voi alkaa jäädä osa laskuista maksamatta, puhumattakaan siitä, että kaikki mahdollinen ei välttämättömyys jää hankkimatta, joka sitten näkyy pikkuhiljaa ihan yleisenä talouden taantumisena. Muistelen, että jo tänävuonna porukoilla oli tuota kiinteistöveroa melkohyvin rästissä..
-----------------------
Itse en oleta, että ol3 tulisi toimimaan talven. Jos nyt oli kaikissa 4:ssä pumpussa sama ongelma, niin se viittaa siihen, että sitä ei voida korjata ainankaan samanlaisilla osilla tai ainankaan ilman muita muutoksia..

Noita tuskin käydään vahvikkeita hitsailemalla korjaamaan ja kun kaiken saatavuus on, mitä on, niin tuskin on OL3 vielä tammikuussakaan toiminnassa. Epäilisin jotain vähintään 2-3kk:n ylimääräistä viivettä, jos toimitaan rivakasti. (Eikä tule lisäongelmia)

Jokatapauksessa jos pimahtaa kunnon pakkaset, niin pörssihinnat tulevat raketoimaan pahasti ja en yhtään ihmettelisi, jos olisi ympäri vuorokautisesti yli 50 senttiä hintoja pakkasilla. Lisäksi tulee todennäköisesti katkoksia..
----------------------
Sitten jos taas tulee hyvin leuto ja tuulinen talvi, niin tilanne voi olla hyvinkin siedettävä.. Tuurivoima voi silloin auttaa tilanteen yli. Mutta tämä siis vain ilmiömäisellä tuurilla..

 

[Jan11]

Ei tuosta tuesta ole mitään iloa niille kenen sähkönkulutus ei ole älytön. Jos kokonaislasku nousee 200e>600e ei saa mitään tukea.

No, jos työssäkäyvän talous ei kestä 400/4=100€ kuukausittaista nousua, niin silloin on kyllä syytä miettiä omaa elämäntapaa, alkaa etsiä parempiliksaista duunia tai lisäansaintamahdollisuuksia, realisoida joku kulujejne.
Kyllähän näitä toki on joilla on asunto- ja autolaina viritetty niin tiukalle, että sähkön, polttoaineen, ruoan ja korkojen nousu sellaista aiheuttaa - mutta pääosin silloin olisi syytä osata luopua jostain tai hankkia lisätuloa eikä ensimmäiseksi olla huutamassa valtiota apuun. Velkaneuvonta auttaa suunnittelussa.

Jos taas tarkoitit, että kuukausittainen lasku nousee 200->600, niin silloin jo tuen saa. Toki vain 60€/kk, mikä nyt on vain osa. Mutta rahaa se on sekin tulonsiirto.

 

[VVA86]

Jännitteen tiputus pienentää virtaa, eli tehoa puhtaasti ohmisissa kuormissa.
Taajuuden tiputus tiputtaa oikosulkumoottorien pyörimisnopeutta, eli teho laskee..

!!MUTTA!!
Esim oikosulkumoottorit ovat taajuuteen lukittuja. Jos jännite tippuu, niin VIRTA kasvaa. TEHO ei siis pienene. Ja jos moottori on paskasti mitoitettu, niin se voi kärähtää, kun jännite on liian pieni.
Jos mitoitus on todella paska, niin ongelma voi tulla jossain 190-200V:n tienoilla.
Sitten jos jännite tippuu 150 ja alle volttiin, niin voi käydä niin, että laitteissä käytetyt kontaktorit eivät kykene vetämään. Tälläin kontaktorin runko ei muodosta sydäntä, jossa magneettikenttä kulkee kunnolla ja VIRTA sen käämissä pysyy todella isona. Tämä puolestaan käräyttää kontaktorin.

Taajuuden tiputtamisestakin voi seurata ikävyyksiä. Esim tietyt kellot jätättävät -> mahdollisia ongelmia ja joidenkin laitteiden hyötysyhde ja teho laskevat, josta voi seurata esim tukkeutuminen ja kallis vika..

Lisäksi monet tietynlaisella halvalla virtalähdekytkennällä ( Konkka, vastus ja diodi sarjassa jonka jälkeen zener rajoittamassa jännitettä ja suotoelko). Näitä voi ollla pesukoneiden ohjelmakytkimissä, jääkaappien termareissa jne. Myös pakkamuuntajien toisiojännitteet tippuvat alas ja prosessoreiden käyttöjännitteet voivat tippua. Hakkuritekniikalla tehdyt laitteet nykyään yleensä toimivat mahdollisesti esim 80 volttiin asti. Jokatapauksessa kun jäniite tippuu, laitteet voivat käydä sekoilemaan ja sillä voi olla ikäviä seuruksia, jos esim lämmitys tai vedenotto jää päälle tai pakastimen termari tilttaa ja pakasteet sulavat..

ELI
Jännitteen tai taajuuden lasku on huonoja ideoita. Toimivin ratkaisu on alueittain kertakaikkiset sähkökatkot, joita kierrätetään.. Tosin näissäkin OLISI SYYTÄ tarkistaa NYT viimeistään, että kriittisissä järjestelmissä, kuten puhelinmastot on upsit ja varavoima kunnossa, sillä kun ne hyytyvät, niin esim hätäpuheluite ei voi soittaa. Myös se kannattaa huomioida, että 3G ja nopeampi netti poistuu todennäköisesti 15 minuutissa sähklökatkon alusta.

Sitä minäkin, että Ohmin laki toteutuu vaihtosähkön kanssa vain reisitiivisellä kuormalla..... Aika rohkeaa ja kohtalokasta olisi lähteä taajuuden ja jännitteen laskemisella leikkimään jakeluverkossa.

 

[Griffin]

No, jos työssäkäyvän talous ei kestä 400/4=100€ kuukausittaista nousua, niin silloin on kyllä syytä miettiä omaa elämäntapaa, alkaa etsiä parempiliksaista duunia tai lisäansaintamahdollisuuksia, realisoida joku kulujejne.
Kyllähän näitä toki on joilla on asunto- ja autolaina viritetty niin tiukalle, että sähkön, polttoaineen, ruoan ja korkojen nousu sellaista aiheuttaa - mutta pääosin silloin olisi syytä osata luopua jostain tai hankkia lisätuloa eikä ensimmäiseksi olla huutamassa valtiota apuun. Velkaneuvonta auttaa suunnittelussa.

Jos taas tarkoitit, että kuukausittainen lasku nousee 200->600, niin silloin jo tuen saa. Toki vain 60€/kk, mikä nyt on vain osa. Mutta rahaa se on sekin tulonsiirto.

Se kannattaa huomioida, että työssäkäynti ja elämiskustannukset on muutenkin voineet jo nousta esim 30-40e /viikko ihan kohonneiden matkakulujen takia.
Ruuan hinta on myöskin noussut selkeästi ja nousee edelleen, joka puolestaan sekin rasittaa kaikkien taloutta.

Hommat kusevat silloin totaalisesti, kun täysin välttämättömät asiat muuttuvat kalliimmiksi, eli: Ruoka, asuminen (sisältää: mm.energia) ja pakolliset matkat eri paikkojen välillä (esim koti - työ -kaupat).

Eli on helposti mahdollista, että kuluja on tullut esim 600-700e lisää / kk ja palkka ei ole muuttunut. On myöskin täysin mahdollista, että sama toistuu myös vuoden päästä. Voisi olla melkoiset neuvottelut, jos lukuisat työssäkäyvät henkilöt menisivät pomojensa juttusille ja toteaisevat, että kustannukset ovat nousseet, joten 700e lisää liksaa / kk tai lopetan, kun ei kannata.. Tietysti sossun rahoilla jokatapauksessa eläville tuo ei haittaa!, Taikaseinälle vain kuitit la lisää rahaa irtoaa entisaan malliin, näihin välttämättömyyskuluihin...(Kunnes valtiontaluos kaatuu, kun kelaajana tyskentelevien osuus käy liian suureksi.. Siinä tosin menee joku 5-10 vuotta..)

Sähkön ja polttoaineiden hinnan raketointi näkyy kaikissa hinnoissa, se on yksi inflatoorisimpia asioita. Teollisuutteen liittyen taas joko kuuluu siihen ryhmään, joka on sijoittanut pitkänaikaa sitten sähkölaitoksiin ja hinta pysyy halpana TAI on peruskäyttäjien mukana pörssin armoilla ja konkurssin todennäköisyys (tai muuten lopettaminen, koska ei kannata) kasvaa kokoajan..

 

[petepeluri]

No, jos työssäkäyvän talous ei kestä 400/4=100€ kuukausittaista nousua, niin silloin on kyllä syytä miettiä omaa elämäntapaa, alkaa etsiä parempiliksaista duunia tai lisäansaintamahdollisuuksia, realisoida joku kulujejne.
Kyllähän näitä toki on joilla on asunto- ja autolaina viritetty niin tiukalle, että sähkön, polttoaineen, ruoan ja korkojen nousu sellaista aiheuttaa - mutta pääosin silloin olisi syytä osata luopua jostain tai hankkia lisätuloa eikä ensimmäiseksi olla huutamassa valtiota apuun. Velkaneuvonta auttaa suunnittelussa.

Jos taas tarkoitit, että kuukausittainen lasku nousee 200->600, niin silloin jo tuen saa. Toki vain 60€/kk, mikä nyt on vain osa. Mutta rahaa se on sekin tulonsiirto.

400e kuukaudessa. Ei tarvitse edes olla isoja lainoja että tuollaiset korotukset saavat ihmiset pulaan, koska kaikki muukin on kallistunut.

 

[Jan11]

Se kannattaa huomioida, että työssäkäynti ja elämiskustannukset on muutenkin voineet jo nousta esim 30-40e /viikko ihan kohonneiden matkakulujen takia.
Ruuan hinta on myöskin noussut selkeästi ja nousee edelleen, joka puolestaan sekin rasittaa kaikkien taloutta.

Hommat kusevat silloin totaalisesti, kun täysin välttämättömät asiat muuttuvat kalliimmiksi, eli: Ruoka, asuminen (sisältää: mm.energia) ja pakolliset matkat eri paikkojen välillä (esim koti - työ -kaupat).

Eli on helposti mahdollista, että kuluja on tullut esim 600-700e lisää / kk ja palkka ei ole muuttunut. On myöskin täysin mahdollista, että sama toistuu myös vuoden päästä. Voisi olla melkoiset neuvottelut, jos lukuisat työssäkäyvät henkilöt menisivät pomojensa juttusille ja toteaisevat, että kustannukset ovat nousseet, joten 700e lisää liksaa / kk tai lopetan, kun ei kannata.. Tietysti sossun rahoilla jokatapauksessa eläville tuo ei haittaa!, Taikaseinälle vain kuitit la lisää rahaa irtoaa entisaan malliin, näihin välttämättömyyskuluihin...(Kunnes valtiontaluos kaatuu, kun kelaajana tyskentelevien osuus käy liian suureksi.. Siinä tosin menee joku 5-10 vuotta..)

Sähkön ja polttoaineiden hinnan raketointi näkyy kaikissa hinnoissa, se on yksi inflatoorisimpia asioita. Teollisuutteen liittyen taas joko kuuluu siihen ryhmään, joka on sijoittanut pitkänaikaa sitten sähkölaitoksiin ja hinta pysyy halpana TAI on peruskäyttäjien mukana pörssin armoilla ja konkurssin todennäköisyys (tai muuten lopettaminen, koska ei kannata) kasvaa kokoajan..

Kyllä omassakin elämässä meidän menot on nousseet useita satoja kuukaudessa.

Itse en kuitenkaan ymmärrä työssäkäyviltä ihmisiltä, että elämä on rakennettu niin tiukalle, ettei sitten yhtä vaikeampaa talvea ja yht. muutaman tonnin kulua kestä. Miten silloin ikinä pystyy ostamaan mitään, vai onko kaikki ostettu velaksi ja siksi on tiukkaa, en tiedä.

Opiskelijat, työttömät, eläkeläiset ja pitkäaikaissairaat yms. erikseen, heidän kohdallaan tilanne on tietysti vaikeampi. Ja heille pitäisi löytää ehkä lisääkin täsmätoimia. Mutta budjetti on vaan jo kiinni.

Eri asia olisi, jos tilanne jäisikin päälle vuosiksi ja useiksi talviksi.

 

[B12]

Se kannattaa huomioida, että työssäkäynti ja elämiskustannukset on muutenkin voineet jo nousta esim 30-40e /viikko ihan kohonneiden matkakulujen takia.
Ruuan hinta on myöskin noussut selkeästi ja nousee edelleen, joka puolestaan sekin rasittaa kaikkien taloutta.

Hommat kusevat silloin totaalisesti, kun täysin välttämättömät asiat muuttuvat kalliimmiksi, eli: Ruoka, asuminen (sisältää: mm.energia) ja pakolliset matkat eri paikkojen välillä (esim koti - työ -kaupat).

Eli on helposti mahdollista, että kuluja on tullut esim 600-700e lisää / kk ja palkka ei ole muuttunut. On myöskin täysin mahdollista, että sama toistuu myös vuoden päästä. Voisi olla melkoiset neuvottelut, jos lukuisat työssäkäyvät henkilöt menisivät pomojensa juttusille ja toteaisevat, että kustannukset ovat nousseet, joten 700e lisää liksaa / kk tai lopetan, kun ei kannata.. Tietysti sossun rahoilla jokatapauksessa eläville tuo ei haittaa!, Taikaseinälle vain kuitit la lisää rahaa irtoaa entisaan malliin, näihin välttämättömyyskuluihin...(Kunnes valtiontaluos kaatuu, kun kelaajana tyskentelevien osuus käy liian suureksi.. Siinä tosin menee joku 5-10 vuotta..)

Sähkön ja polttoaineiden hinnan raketointi näkyy kaikissa hinnoissa, se on yksi inflatoorisimpia asioita. Teollisuutteen liittyen taas joko kuuluu siihen ryhmään, joka on sijoittanut pitkänaikaa sitten sähkölaitoksiin ja hinta pysyy halpana TAI on peruskäyttäjien mukana pörssin armoilla ja konkurssin todennäköisyys (tai muuten lopettaminen, koska ei kannata) kasvaa kokoajan..

Tuossa taannoin yksi kesäterassi/kahvila/lounasravintola ilmoitti laittavansa talveksi kiinni. Saivat keväällä vielä uusittua sähkösopimuksen halvalla ja sähkölasku ainoastaan kaksinkertaistui. Sähköä menee n. 80000kWh. Ruokatarvikkeiden hinnat nousseet 20-100%. Esim salaattiaineksien (kurkku, tomaatti, salaatti) hinta moninkertaistunut. Asiakkaat vähentyneet muutenkin kun ihmiset säästävät työpaikkalounaissa ja syövät eväitä. Kustannusten takia lounaan hintaa pitäisi nostaa usealla eurolla ja sitä ei kukaan maksaisi.

Näin se kaikki vaikuttaa kaikkeen.

 

[Dzeeta]

Kyllä omassakin elämässä meidän menot on nousseet useita satoja kuukaudessa.

Itse en kuitenkaan ymmärrä työssäkäyviltä ihmisiltä, että elämä on rakennettu niin tiukalle, ettei sitten yhtä vaikeampaa talvea ja yht. muutaman tonnin kulua kestä. Miten silloin ikinä pystyy ostamaan mitään, vai onko kaikki ostettu velaksi ja siksi on tiukkaa, en tiedä.

Opiskelijat, työttömät, eläkeläiset ja pitkäaikaissairaat yms. erikseen, heidän kohdallaan tilanne on tietysti vaikeampi. Ja heille pitäisi löytää ehkä lisääkin täsmätoimia. Mutta budjetti on vaan jo kiinni.

Eri asia olisi, jos tilanne jäisikin päälle vuosiksi ja useiksi talviksi.

Edeelleen painottaisin, että eletään poikkeuksellisia aikoja ja inflaatio sekä korot ovat lähteneet laukalle niin, ettei varmasti kukaan osannut 3 vuotta sitten ennustaa. Eli korona ja sota.. jos ei olisi hyvää sähkösopparia, niin meille tulisi lisäkuluja n. 600-700€/kk joulukuusta alkaen, kun korko on tarkistettu. Ehkä selvittäisiin, mutta tiukkaa tekisi. Ja sitte tulee se, että miten sitä jaksaa raskasta työtä tehdä, jos eletään vaan jatkuvasti kädestä suuhun. Toki lainan maksun kautta asunto siirtyy pikkuhiljaa itselle, mutta korkojen nousun myötä senkin arvo laskee täälläpäin ainakin.

 

[tietokonerikki]

No, jos työssäkäyvän talous ei kestä 400/4=100€ kuukausittaista nousua, niin silloin on kyllä syytä miettiä omaa elämäntapaa, alkaa etsiä parempiliksaista duunia tai lisäansaintamahdollisuuksia, realisoida joku kulujejne.
Kyllähän näitä toki on joilla on asunto- ja autolaina viritetty niin tiukalle, että sähkön, polttoaineen, ruoan ja korkojen nousu sellaista aiheuttaa - mutta pääosin silloin olisi syytä osata luopua jostain tai hankkia lisätuloa eikä ensimmäiseksi olla huutamassa valtiota apuun. Velkaneuvonta auttaa suunnittelussa.

Jos taas tarkoitit, että kuukausittainen lasku nousee 200->600, niin silloin jo tuen saa. Toki vain 60€/kk, mikä nyt on vain osa. Mutta rahaa se on sekin tulonsiirto.

600€ :sta (Alv.10%) veroa peritään 10% eli 60€, jos lähdetään siitä, että toi lasku on 4kk ajalta = 2400€.
On aika todennäköistä että tammi-helmik sähkö on jotain max. puolet vuoden sähköstä

Kiinteällä hinnalla loppuvuoden 2400€ laskusta maksatetaan ALV.24 veroa 576€+ toi tammik-huhtik 100€- 60€ palautus =616€/vuosi alv. veroa pelkästä energiasta.

Ilman valtion tukemaa energiayhtiöiden hinnankorotusta, aiemmin olisi ollut vastaavallatavalla laskettaessa
4*200€(tammik-huhtuk) + 800€ (muu vuosi)= 1600€ siitä 24% alv= 384€

=> Eli nyt Valtio saa energiasta 616€, kun se viime vuonna sai vastaavasta energiankäytöstä 384€
(Sen varsinaisen sähköveron ja siiron alv:den lisäksi.)
=> Valtio saa nyt 232€ enemmän vaikka vähennetään toi TULONSIIRTOko?? 60€

En minä tota pysty tulonsiirtona näkemään vaan, että valtio ryöstää "piiloverona" ton 60€ vähemmän.
Myös heiltä joilla ei olisi siihen varaa.

Aivan älytön tapa kerätä valtiolle lisätuloja, koska ton 232€ tulon takia energiayhtiöt saavaat rahastaa järkyttävät
voitot ja kansalaisten/pienyritysten säästäessä pakolla valtion muut alv. tulot vähenevät tuotakin enemmän,
puhumattakaan yritysten ahdingon realisoituessa lopettamisina ja konkursseina ja työttömyyden lisääntymisenä.

Opiskelijat, työttömät, eläkeläiset ja pitkäaikaissairaat yms. erikseen, heidän kohdallaan tilanne on tietysti vaikeampi. Ja heille pitäisi löytää ehkä lisääkin täsmätoimia. Mutta budjetti on vaan jo kiinni.
Eri asia olisi, jos tilanne jäisikin päälle vuosiksi ja useiksi talviksi.

Budjetteihin voi tehdä muutoksia ja lakejakin nopeasti säätää energian hinnan järkiperäistämiseksi.
JOS sitä halua eduskunnalla olisi.
Mikä ihme saa sinut ajattelemaan, ettei tää olisi usean talven ongelma. Meillä ei käytännössä rakenneta muuta kuin tuulivoimaa ja se ei paukkupakkasilla ole ratkaisu ja eikös tuolla yllä jo ollut, että niissä ikikausia toimivissa ydinvoimaloissammekin olis jossain ollut pysäytys.

Tuossa taannoin yksi kesäterassi/kahvila/lounasravintola ilmoitti laittavansa talveksi kiinni. Saivat keväällä vielä uusittua sähkösopimuksen halvalla ja sähkölasku ainoastaan kaksinkertaistui. Sähköä menee n. 80000kWh. Ruokatarvikkeiden hinnat nousseet 20-100%. Esim salaattiaineksien (kurkku, tomaatti, salaatti) hinta moninkertaistunut. Asiakkaat vähentyneet muutenkin kun ihmiset säästävät työpaikkalounaissa ja syövät eväitä. Kustannusten takia lounaan hintaa pitäisi nostaa usealla eurolla ja sitä ei kukaan maksaisi.

Näin se kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Joo tätä kierrettä ei meidän hallitus ja eduskunta halua nähdä, vaan päästävät energiayhtiöt ja niihin sijoittaneet hyötymään törkeästi sen kustannuksella, että koko yhteiskunta ajautuu ennistäkin pahempaan lamaan.

 

[Jan11]

Mikä ihme saa sinut ajattelemaan, ettei tää olisi usean talven ongelma. Meillä ei käytännössä rakenneta muuta kuin tuulivoimaa ja se ei paukkupakkasilla ole ratkaisu ja eikös tuolla yllä jo ollut otta niissä ikikausia toimivissas ydinvoimaloissammekin olis jossain ollut pysäytys.

Koska ehkä jo ensi vuoden aikana, viimeistään seuraavana me olemme sähköomavaraisia vuositasolla, vaikka ei tunti-päivä- tai talvikuukausitasolla ollakaan. Koska OL3. Koska kaasutilanne on euroopassa paremmin hallussa (jo nyt tankkereita kääntyy aasiaaan paremman hinnan perässä). Koska taantuma laskee kulutusta. Samoin kuluttajien ja yritysten energiatehokkuuden parantaminen, jota tehdään jo nykyisin niin massiivisesti, että komponentti- ja asentajaresurssi on pullonkaula.

Tämä tuonee kyllä sitten takaisin kilpailun ja järkevähintaiset kiinteät määräaikaiset sopimukset. Ei varmaan päästä ihan äkkiä sinne ~5-6snt/kWH -tasolle. Mutta olisin yllättynyt, jos ei vuoden kahden sisällä oltaisi 8-12snt/kWH hintaisissa kiinteissä taas. Alemmaskin saatetaan päätyä.

 

[repairman]

Koska ehkä jo ensi vuoden aikana, viimeistään seuraavana me olemme sähköomavaraisia vuositasolla, vaikka ei tunti-päivä- tai talvikuukausitasolla ollakaan. Koska kaasutilanne on euroopassa paremmin hallussa (jo nyt tankkereita kääntyy aasiaaan paremman hinnan perässä). Koska taantuma laskee kulutusta. Samoin kuluttajien ja yritysten energiatehokkuuden parantaminen, jota tehdään jo nykyisin niin massiivisesti, että komponentti- ja asentajaresurssi on pullonkaula.

Tämä tuonee kyllä sitten takaisin kilpailun ja järkevähintaiset kiinteät määräaikaiset sopimukset. Ei varmaan päästä ihan äkkiä sinne ~5-6snt/kWH -tasolle. Mutta olisin yllättynyt, jos ei vuoden kahden sisällä oltaisi 8-12snt/kWH hintaisissa kiinteissä taas.

Venäläisenergian tuontikiellot ovat vasta pikkuhiljaa tulossa voimaan. Aika monen muunkin tuonti on sieltä loppumassa kuin kaasun. Mm. energiapuu, hiili, öljy ja sähkö

Tähän asti on vielä hyvinkin päästy vanhoilla varastoilla. Tästä on myös ollut medioissa juttuja, joskin sivualalle ovat hiukan jääneet.

Venäjä on myös merkittävä uraanin tuottaja ydinvoimaloihin, joskin tuon hinta ei hirveäti taida loppuhinnassa näkyä.

Nyt on ollut erityisen lauhaa, joten varastoihin ei enempää kaasua mahdu. Varastot ovat kuitenkin suhteellisen pienet, kun on totuttu, että kaasu virtaa koko ajan.

Tulevista hinnoista on kyllä vaikea sanoa. Voihan se olla, etteivät hirveästi ainakaan nouse, jos talous ajaa täysin päin seinää. Ei tosin ihmisillä sen helpompaa ole.

 

[Jan11]

Venäläisenergian tuontikiellot ovat vasta pikkuhiljaa tulossa voimaan. Aika monen muunkin tuonti on sieltä loppumassa kuin kaasun. Mm. energiapuu, hiili, öljy ja sähkö

Tähän asti on vielä hyvinkin päästy vanhoilla varastoilla. Tästä on myös ollut medioissa juttuja, joskin sivualalle ovat hiukan jääneet.

Venäjä on myös merkittävä uraanin tuottaja ydinvoimaloihin, joskin tuon hinta ei hirveäti taida loppuhinnassa näkyä.

Nyt on ollut erityisen lauhaa, joten varastoihin ei enempää kaasua mahdu. Varastot ovat kuitenkin suhteellisen pienet, kun on totuttu, että kaasu virtaa koko ajan.

Tulevista hinnoista on kyllä vaikea sanoa. Voihan se olla, etteivät hirveästi ainakaan nouse, jos talous ajaa täysin päin seinää. Ei tosin ihmisillä sen helpompaa ole.

Ja on toki hyvin todennäköistä, jos kelit ja hinnat sellaisiksi osuu, että vaalien alla tehdään vielä joku lisä-hätä-tukipaketti, joka kohdentuu pääosin hallituspuolueiden oletetuille äänestäjäprofiileille. Mutta jota sitten puheissa kuitenkin kuvataan vain välttämättömäksi. Sellaista se politiikka tuppaa olemaan.

 

[takomo]

Nyt on jo aika lennokasta juttua. Jos verkoon ei saada syötettyä riittävästi tehoa kattamaan kulutusta joudutaan osia verkosta kytkemään irti jotta koko verkonlaajuinen häiriö voidaan välttää.

Millä lailla se kulutus muka tippuu jos jännitettä tai taajuutta tiputetaan?

Pointti on siinä, että kulutusta saadaan alas, kun jännitettä ja taajuutta alennetaan _hiukan_. Ohmin laki resistiivisissä kuormissa (P = U²/R), eli 1% pois jännitettä alentaa tehoa 2%, esim. lämmitykset. Samoin vaihtovirtakoneet pyörivät hieman hitaammin ja pääsääntöisesti ottavat vähemmän tehoa, esim. pumput ja puhaltimet.

Tämä ei sitten koske hakkuri- ja taajuusmuuttajakäyttöisiä laitteita, jotka pyrkivät pitämään tehon vakiona ja kasvattavat virtaa.

Jännitteen tiputus pienentää virtaa, eli tehoa puhtaasti ohmisissa kuormissa.
Taajuuden tiputus tiputtaa oikosulkumoottorien pyörimisnopeutta, eli teho laskee..

!!MUTTA!!
...
ELI
Jännitteen tai taajuuden lasku on huonoja ideoita.

Näin on, jos sitä tehdään liiaksi. Niin jännitteelle kuin taajuudelle on kuitenkin sallittu toleranssi, jonka puitteissa toimiminen ei aiheuta ongelmia tai värkit on suunniteltu päin honkia. Toleransseja hyödyntämällä pitäisi pystyä alentamaan kulutusta useampia prosentteja nopeissa häiriöissä eli puhutaan sadoista megawateista. Pidemmän päälle tämä ei tietenkään toimi, kun esim. lämmittimet kompensoivat alempaa tehoa pidemmällä käyntiajalla.

Sähkönlaadulle on EN 50160 normi (saksaksi EN 50160 – Wikipedia):
Hierzu gibt die EN 50160:2010 für Netze mit synchroner Verbindung zu einem Verbundnetz bezüglich der Frequenz ein Intervall von 49,5 Hz bis 50,5 Hz für 99,5 % der Zeit vor, d. h. in rund 44 Stunden pro Jahr darf die Frequenz bis auf ein Intervall 47 Hz bis 52 Hz ausgeweitet werden.

Normaalisti pitäisi pysyä ±0,5 Hz nimellisestä mutta 44 tuntia vuodessa voidaan mennä jopa 47 Hz. Kellotkin saadaan pysymään ajassa, kun häiriön jälkeen ajetaan verkkoon vähän suurempaa taajuutta kuin 50 Hz.

Jännitteelle sallitut poikkeamat on vielä suurempia, jopa ±10 %, ja niissä rajoissa on pysyttävä 95% 10-minuutin keskiarvoista:
Die Spannungsänderungen sollen ±10 % der Nennspannung Un nicht überschreiten, in Fällen ohne Verbindung zu einem Übertragungsnetz oder bei der Versorgung entlegener Kunden sind +10 %/−15 % Un zulässig. Unter normalen Betriebsbedingungen müssen 95 % der 10-Minuten-Mittelwerte des gemessenen Effektivwertes jedes Wochenintervalls innerhalb der Grenzen von ±10 % Un liegen.

 

[Algron28]

Pointti on siinä, että kulutusta saadaan alas, kun jännitettä ja taajuutta alennetaan _hiukan_. Ohmin laki resistiivisissä kuormissa (P = U²/R), eli 1% pois jännitettä alentaa tehoa 2%, esim. lämmitykset. Samoin vaihtovirtakoneet pyörivät hieman hitaammin ja pääsääntöisesti ottavat vähemmän tehoa, esim. pumput ja puhaltimet.

Tämä ei sitten koske hakkuri- ja taajuusmuuttajakäyttöisiä laitteita, jotka pyrkivät pitämään tehon vakiona ja kasvattavat virtaa.

Näin on, jos sitä tehdään liiaksi. Niin jännitteelle kuin taajuudelle on kuitenkin sallittu toleranssi, jonka puitteissa toimiminen ei aiheuta ongelmia tai värkit on suunniteltu päin honkia. Toleransseja hyödyntämällä pitäisi pystyä alentamaan kulutusta useampia prosentteja nopeissa häiriöissä eli puhutaan sadoista megawateista. Pidemmän päälle tämä ei tietenkään toimi, kun esim. lämmittimet kompensoivat alempaa tehoa pidemmällä käyntiajalla.

Sähkönlaadulle on EN 50160 normi (saksaksi EN 50160 – Wikipedia):
Hierzu gibt die EN 50160:2010 für Netze mit synchroner Verbindung zu einem Verbundnetz bezüglich der Frequenz ein Intervall von 49,5 Hz bis 50,5 Hz für 99,5 % der Zeit vor, d. h. in rund 44 Stunden pro Jahr darf die Frequenz bis auf ein Intervall 47 Hz bis 52 Hz ausgeweitet werden.

Normaalisti pitäisi pysyä ±0,5 Hz nimellisestä mutta 44 tuntia vuodessa voidaan mennä jopa 47 Hz. Kellotkin saadaan pysymään ajassa, kun häiriön jälkeen ajetaan verkkoon vähän suurempaa taajuutta kuin 50 Hz.

Jännitteelle sallitut poikkeamat on vielä suurempia, jopa ±10 %, ja niissä rajoissa on pysyttävä 95% 10-minuutin keskiarvoista:
Die Spannungsänderungen sollen ±10 % der Nennspannung Un nicht überschreiten, in Fällen ohne Verbindung zu einem Übertragungsnetz oder bei der Versorgung entlegener Kunden sind +10 %/−15 % Un zulässig. Unter normalen Betriebsbedingungen müssen 95 % der 10-Minuten-Mittelwerte des gemessenen Effektivwertes jedes Wochenintervalls innerhalb der Grenzen von ±10 % Un liegen.

Miten sähköverkon muuntajat reagoivat tuohon jännitteen tai taajuuden tippumiseen esim häviöiden yms osalta?

 

[takomo]

Tuo kuvaus on muuten hyvä, mutta päätelmä on väärä. Sähkömarkkinoiden nimenomaan on tarkoitus toimia siten, että sähkö ei ikinä pääsisi loppumaan vaan lopulta aina löytyisi (niin suuri) hinta, jolla jonkun kannattaa tuottaa sähköä kalliimmalla menetelmällä ja/tai jonkun kannattaisi luopua kulutuksestaan.

Ja pari vuotta sitten päätettiin myös hintakaton nostamisesta, jotta asia varmistuisi. Hintakatto nousiki päätetyn mukaisesti kuun vaihteessa 5000 => 10.000 €/mWH. Tosin nykytilanteessa ongelma on energiayhtiöiden rahoitusasema ja ESETT vakuudet, ja siksi voi olla, että poliitikot joutuvat päättämään hintakaton palauttamisesta.

Juuri siinä on ongelma, että keinotekoinen sähkömarkkina on rakennettu niin, että niukkuus on järjettömäksi hinnoiteltua. Luonnollisella markkinalla ostajat ja myyjät sopivat keskenään kaupan ehdoista mutta sähkömarkkinoilla kaikki on pienintä piirtoa myöten julkisen vallan kontrolloimaa. Ei ostajilta eikä myyjiltä ole kysytty, miten sähköpulaan olisi mielekkäintä suhtautua vaan se on viranomaisten sanelemaa. Raunioittavien hintojen sijasta häiriöissä voisi esimerkiksi hyödyntää verkon luonnollisia joustoja.

Kuka päätti hintakaton nostamisesta? Sopivatko sähköntuottajat ja -käyttäjät siitä keskenään kuten markkinoilla kuuluukin? Jos sovittu vaikuttaa kohtuuttomalta, niin ostajat ja myyjät voivat varmaankin neuvotella toisenlaisen sopimuksen.

Järjetön hintakatto johtaa siihen, että voimalaitoksen vikaantuessa ei kannata heti alentaa tehoa tai ajaa laitosta alas vian selvittämiseksi, vaan on parempi ajaa laitosta luvatusti putket punaisina vaikka oire kehittyisi käytön estäväksi rikkoutumiseksi. Esimerkiksi Meri-Porissa näyttää olevan ongelmaa hiilimyllyssä ja tehoa tarjotaan markkinoille nyt 155 MW nimellistä vähemmän. Jos vika tulisi yllättäen, jo yhden tunnin tuotantovaje voisi maksaa 1,55 M€. Ei tämä ole kenenkään etu.

Nord Pool - UMM Platform

umm.nordpoolgroup.com

Miten sähköverkon muuntajat reagoivat tuohon jännitteen tai taajuuden tippumiseen esim häviöiden yms osalta?

Jos värkit on oikein suunniteltu, ei ne reagoi mitenkään dramaattisesti. Ehkä häviöt kasvavat ja laitteet lämpenevät enemmän mutta mitä sitten?

[EDIT]

Koska ehkä jo ensi vuoden aikana, viimeistään seuraavana me olemme sähköomavaraisia vuositasolla, vaikka ei tunti-päivä- tai talvikuukausitasolla ollakaan. Koska OL3. Koska kaasutilanne on euroopassa paremmin hallussa (jo nyt tankkereita kääntyy aasiaaan paremman hinnan perässä). Koska taantuma laskee kulutusta. Samoin kuluttajien ja yritysten energiatehokkuuden parantaminen, jota tehdään jo nykyisin niin massiivisesti, että komponentti- ja asentajaresurssi on pullonkaula.

Meidän ongelmana on teho-omavaraisuuden puute. Energiaomavaraisuuden hehkuttaminen johtaa harhaan: talvipakkasilla ei paljon lämmitä, että lokakuussa tuuli paljon. Teho-omavaraisuus pitää ratkaista ja sen seurauksena energiaomavaraisuuskin tulee hoidettua, mutta EI toisin päin.

Tähän liittyvä ongelma on kaiken aikaa vahvistuvat siirtoyhteydet, etenkin Estlink Viroon. Sinne menee melkein koko ajan gigawatin verran tehoa. Jos/kun Baltiassa on sähköpula, niin meille tulee Baltian hinnat vaikka oltaisiin teho-omavaraisia ellei pystytä myymään Estlinkiä täyteen.

 

[Jan11]

Juuri siinä on ongelma, että keinotekoinen sähkömarkkina on rakennettu niin, että niukkuus on järjettömäksi hinnoiteltua. Luonnollisella markkinalla ostajat ja myyjät sopivat keskenään kaupan ehdoista mutta sähkömarkkinoilla kaikki on pienintä piirtoa myöten julkisen vallan kontrolloimaa. Ei ostajilta eikä myyjiltä ole kysytty, miten sähköpulaan olisi mielekkäintä suhtautua vaan se on viranomaisten sanelemaa. Raunioittavien hintojen sijasta häiriöissä voisi esimerkiksi hyödyntää verkon luonnollisia joustoja.

Kuka päätti hintakaton nostamisesta? Sopivatko sähköntuottajat ja -käyttäjät siitä keskenään kuten markkinoilla kuuluukin? Jos sovittu vaikuttaa kohtuuttomalta, niin ostajat ja myyjät voivat varmaankin neuvotella toisenlaisen sopimuksen.

Järjetön hintakatto johtaa siihen, että voimalaitoksen vikaantuessa ei kannata heti alentaa tehoa tai ajaa laitosta alas vian selvittämiseksi, vaan on parempi ajaa laitosta luvatusti putket punaisina vaikka oire kehittyisi käytön estäväksi rikkoutumiseksi. Esimerkiksi Meri-Porissa näyttää olevan ongelmaa hiilimyllyssä ja tehoa tarjotaan markkinoille nyt 155 MW nimellistä vähemmän. Jos vika tulisi yllättäen, jo yhden tunnin tuotantovaje voisi maksaa 1,55 M€. Ei tämä ole kenenkään etu.

Nord Pool - UMM Platform

umm.nordpoolgroup.com

Jos värkit on oikein suunniteltu, ei ne reagoi mitenkään dramaattisesti. Ehkä häviöt kasvavat ja laitteet lämpenevät enemmän mutta mitä sitten?

[EDIT]

Meidän ongelmana on teho-omavaraisuuden puute. Energiaomavaraisuuden hehkuttaminen johtaa harhaan: talvipakkasilla ei paljon lämmitä, että lokakuussa tuuli paljon. Teho-omavaraisuus pitää ratkaista ja sen seurauksena energiaomavaraisuuskin tulee hoidettua, mutta EI toisin päin.

Tähän liittyvä ongelma on kaiken aikaa vahvistuvat siirtoyhteydet, etenkin Estlink Viroon. Sinne menee melkein koko ajan gigawatin verran tehoa. Jos/kun Baltiassa on sähköpula, niin meille tulee Baltian hinnat vaikka oltaisiin teho-omavaraisia ellei pystytä myymään Estlinkiä täyteen.

Viron linja menee hinnan mukaan. Erityisesti palavan kiven kanssa tilanne on sellainen, että Suomesta menee Viroon aina kun saavat omaa tuotantoaan halvemmalla (ja toki sitä virtaa sitten Virosta eteenpäin). Ja toisinpäin - kun hinta on riittävän korkea tuodaan sitten Virosta meille.

 

[tietokonerikki]

Viron linja menee hinnan mukaan. Erityisesti palavan kiven kanssa tilanne on sellainen, että Suomesta menee Viroon aina kun saavat omaa tuotantoaan halvemmalla (ja toki sitä virtaa sitten Virosta eteenpäin). Ja toisinpäin - kun hinta on riittävän korkea tuodaan sitten Virosta meille.

Tuovat jos sitä meille enää jää heidän muunviennin ja omankäytön jälkeen ja hinta on

Koska ehkä jo ensi vuoden aikana, viimeistään seuraavana me olemme sähköomavaraisia vuositasolla, vaikka ei tunti-päivä- tai talvikuukausitasolla ollakaan. Koska OL3. Koska kaasutilanne on euroopassa paremmin hallussa (jo nyt tankkereita kääntyy aasiaaan paremman hinnan perässä). Koska taantuma laskee kulutusta. Samoin kuluttajien ja yritysten energiatehokkuuden parantaminen, jota tehdään jo nykyisin niin massiivisesti, että komponentti- ja asentajaresurssi on pullonkaula.

Vuositason omavaraisuudella ei tyynien pakkaspäivien energiapulaa ratkaista. Kaasua on nyt, koska säiliöt täytettiin,
mutta joku proffa laski, että LNG kaasua ei ole tarpeeksi ilman Venäjän kaasun tuontia. Joten Saksan tarve tuskin muuttuu, eli sinne viedään se mitä vaan pystytään ja se on poissa meidän halvoista hinnoista.

Tämä tuonee kyllä sitten takaisin kilpailun ja järkevähintaiset kiinteät määräaikaiset sopimukset. Ei varmaan päästä ihan äkkiä sinne ~5-6snt/kWH -tasolle. Mutta olisin yllättynyt, jos ei vuoden kahden sisällä oltaisi 8-12snt/kWH hintaisissa kiinteissä taas. Alemmaskin saatetaan päätyä.

Mä en olis ollenkaan varma tosta, ellei tehdä poliittisia päätöksiä ja jos vasemmistohallitus ei siihen halua/pysty, niin en kyllä ropojani likoon laittasi sen puolesta, että todennäköisesti valtaan pääsevä seuraava oikeustohallituskaan sitä haluaisi.

Juuri siinä on ongelma, että keinotekoinen sähkömarkkina on rakennettu niin, että niukkuus on järjettömäksi hinnoiteltua. Luonnollisella markkinalla ostajat ja myyjät sopivat keskenään kaupan ehdoista mutta sähkömarkkinoilla kaikki on pienintä piirtoa myöten julkisen vallan kontrolloimaa. Ei ostajilta eikä myyjiltä ole kysytty, miten sähköpulaan olisi mielekkäintä suhtautua vaan se on viranomaisten sanelemaa. Raunioittavien hintojen sijasta häiriöissä voisi esimerkiksi hyödyntää verkon luonnollisia joustoja.

Tolla on rakennettu systeemi, millä saadaan hinnat nostettua (sopivilla ongelmilla) eikä sitä sähköä kuitenkaan saada tehtyä lisää vaan ainoastaa vähentää sen käyttöä => sitä energian tarjontaa kovilla pakkasilla pitäisi lisätä.

Kuka päätti hintakaton nostamisesta? Sopivatko sähköntuottajat ja -käyttäjät siitä keskenään kuten markkinoilla kuuluukin? Jos sovittu vaikuttaa kohtuuttomalta, niin ostajat ja myyjät voivat varmaankin neuvotella toisenlaisen sopimuksen.

Meillä on "hieno" systeemi. Minä laitan voimalaitoksen pystyyn ja Minä perustan energiaa myyvän yhtiön eli olen energianostaja. Ostan energian tietenkin omalta yhtiöltäni. Eli minä päätän millä myyn ja millä sen ostan ja te kuluttaja raukat voitte sitten olla joko ilman (lue: palella pakkasella) tai ostatte minulta minun määräämälläni hinnalla.

-No ei se ihan noin mene, mutta minulla on muutamia kavereita/tuttuja joilla heilläkin on sama kuvio.
Ja me kaikki olemme todenneet (tietenkin vain omassa päässämme, muutenhan se olis laiton kartelli), että on aivan hullua myydä halvalla kun näköjään saamme pyytää mitä haluamme yhteiskunnan siihen puuttumatta.

Miksi ihmeessä minä lähtisin vapaehtoisesti näin hyvää bisnestä huonommaksi tekemään

Järjetön hintakatto johtaa siihen, että voimalaitoksen vikaantuessa ei kannata heti alentaa tehoa tai ajaa laitosta alas vian selvittämiseksi, vaan on parempi ajaa laitosta luvatusti putket punaisina vaikka oire kehittyisi käytön estäväksi rikkoutumiseksi. Esimerkiksi Meri-Porissa näyttää olevan ongelmaa hiilimyllyssä ja tehoa tarjotaan markkinoille nyt 155 MW nimellistä vähemmän. Jos vika tulisi yllättäen, jo yhden tunnin tuotantovaje voisi maksaa 1,55 M€. Ei tämä ole kenenkään etu.

Nord Pool - UMM Platform

umm.nordpoolgroup.com

Jos värkit on oikein suunniteltu, ei ne reagoi mitenkään dramaattisesti. Ehkä häviöt kasvavat ja laitteet lämpenevät enemmän mutta mitä sitten?

[EDIT]
Meidän ongelmana on teho-omavaraisuuden puute. Energiaomavaraisuuden hehkuttaminen johtaa harhaan: talvipakkasilla ei paljon lämmitä, että lokakuussa tuuli paljon. Teho-omavaraisuus pitää ratkaista ja sen seurauksena energiaomavaraisuuskin tulee hoidettua, mutta EI toisin päin.

Tämä juuri on se mitä meidän pitää pystyä ratkaisemaan, niitä laitoksia on tehtävä, vaikka ne seisoisivat
11KK vuodesssa, kun muilla tavoin on halvempaa tehdä muuna ajankohtana. Sillä 11kk tuotosta osa talteen ja noihin varavoimaloihin.
Edit: Rahoitus
-tollasen voimalan teko kestää käytännön minimissään ainakin 2-vuotta. Tehdään laki, jossa välikainen VOIMALAVERO 1snt/kWh,
-joka peritään kaikesta sähkö ja lämpö jne energiasta myös niiltä Mankala-sähköä tekeviltä tai tuovilta yhtiöiltä. Viime vuonna kulutus 86TWh=> 1 snt tuottaisi 860miljoonaa euroa/vuosi eli kahdessa vuodessa 1,72miljardia-(kulutuksen vähennys nykyisten pakkosäästämisen takia)
Kun nyt edes ton saisivat aikaiseksi ja jos vielä 2-vuotta lisää lisätehontarve olisi jo aika lailla kunnossa.
-Ton lisäksi voimaloiden ja myyntiyhtiöiden myymälle energialle hintakatto, joten vain he joilla on nyt halpaa energiaa käytännössä (nykytilaan verrattaessa) maksaisivat tuon 1snt/kWh.
ja muutamassa vuodessa päästään energiapulasta ja luultavasti hintatasokin asettuisi järkevälle tasolle.

Alla mitä voitaisiin soveltaen turpeelle tehdä, jos parempaa ei ole.

Naistenlahti 3 - Uuden ajan biolaitos Tampereelle

Vuoden 2022 lopussa valmistuva Naistenlahti 3 tulee vastaamaan uusiin ympäristövaatimuksiin ja alittamaan tiukentuvat päästörajoitukset.

naistenlahti.fi

Valmistuu 2022 Tampereelle, hinta 160miljoonaa, kaupallinen käyttö 2023
valmistusvuosi 2022/2023
sähköteho 50 MW
lämpöteho 160 MW

Se ettei tehdä mitään on se kaikkein huonoin vaihtoehto, hinta on aivan mitätön jos verrataan tähän nykyiseen ryöstöön ja sen taloudellisiin seurauksiin yhteiskunnalle.
Britit ovat jo menossa kadulle.

Tähän liittyvä ongelma on kaiken aikaa vahvistuvat siirtoyhteydet, etenkin Estlink Viroon. Sinne menee melkein koko ajan gigawatin verran tehoa. Jos/kun Baltiassa on sähköpula, niin meille tulee Baltian hinnat vaikka oltaisiin teho-omavaraisia ellei pystytä myymään Estlinkiä täyteen.

Juuri näin, mitä enemmän teemme siirtokykyä Viroon sitä varmemmin meidän hinnat pysyy korkeina.

 

[Shajk]

Viikossa OL3 tuotanto kerää haverissa menetetyt rahat...

 

[HTK12]

Tämä juuri on se mitä meidän pitää pystyä ratkaisemaan, niitä laitoksia on tehtävä, vaikka ne seisoisivat
11KK vuodesssa, kun muilla tavoin on halvempaa tehdä muuna ajankohtana. Sillä 11kk tuotosta osa talteen ja noihin
varavoimaloihin.

Ja kuhahan nämä varavoimalat maksaa? Nämä on kuitenkin miljardi projekteja ja se on varmaa, ettei teollisuus osallistu näihin talkoisiin kun heillä on jo halpaa sähköä. Jäisi kuluttajille melkoinen potti maksettavaksi. Jos täällä haluttaisiin, että meillä on omaa tuotantoa olemassa maksimi kulutuksen verran, niin useampi tuhat MW pitäisi rakentaa. Meillä on jo laki olemassa joka kieltää kivihiilen käytön sähkön/lämmön tuotannossa 2029. Eli ei niitä hiilivoimaloita pitkään pyöritettäisi ja sama kohtalo tulee hyvin todennäköisesti olemaan turpeella.

 

[ChatGPT]

Onkohan mitään puhelimeen asennettavaa applikaatiota olemassa joka antaisi varoituksia kun sähkönhinta ylittää/alittaa asetetut raja-arvot?

 

[Shajk]

Vaikkapa Fingridin tuntihinta.

 

[Griffin]

Ja kuhahan nämä varavoimalat maksaa? Nämä on kuitenkin miljardi projekteja ja se on varmaa, ettei teollisuus osallistu näihin talkoisiin kun heillä on jo halpaa sähköä. Jäisi kuluttajille melkoinen potti maksettavaksi. Jos täällä haluttaisiin, että meillä on omaa tuotantoa olemassa maksimi kulutuksen verran, niin useampi tuhat MW pitäisi rakentaa. Meillä on jo laki olemassa joka kieltää kivihiilen käytön sähkön/lämmön tuotannossa 2029. Eli ei niitä hiilivoimaloita pitkään pyöritettäisi ja sama kohtalo tulee hyvin todennäköisesti olemaan turpeella.

Koska järkevien voimanlähteiden rakentaminen kestää, niin kyseinen laki oli syytä peruuttaa välittömästi tai ainankin siirtää määräaikaa 15 vuotta eteenpäin..

 

[Cluuduli]

Alla mitä voitaisiin soveltaen turpeelle tehdä, jos parempaa ei ole.

Naistenlahti 3 - Uuden ajan biolaitos Tampereelle

Vuoden 2022 lopussa valmistuva Naistenlahti 3 tulee vastaamaan uusiin ympäristövaatimuksiin ja alittamaan tiukentuvat päästörajoitukset.

naistenlahti.fi

Valmistuu 2022 Tampereelle, hinta 160miljoonaa, kaupallinen käyttö 2023
valmistusvuosi 2022/2023
sähköteho 50 MW
lämpöteho 160 MW

Sähköteho pienenee ja lämpöteho lisääntyy verrattuna korvattavaan Naistenlahti 2:een:
sähköteho 60 MW
lämpöteho 120 MW

Turve on ensisijaisesti kaukolämmön polttoaine.

 

[HTK12]

Koska järkevien voimanlähteiden rakentaminen kestää, niin kyseinen laki oli syytä peruuttaa välittömästi tai ainankin siirtää määräaikaa 15 vuotta eteenpäin..

Tämän todennäköisyys on melko pieni kun katsoo mikä se poliittinen ilmapiiri on. Olen jo usemman kerran sanonut, että nykyinen tahti on mielestäni turhan nopea fossiilisista irtautumiseen.

 

[ChatGPT]

Vaikkapa Fingridin tuntihinta.

Kiitoksia, tätä juuri hain. Jälkikasvu ei tykkää, koska pelikoneet pitää sammuttaa ainakun toi appi kilahtaa

 

[tietokonerikki]

Sähköteho pienenee ja lämpöteho lisääntyy verrattuna korvattavaan Naistenlahti 2:een:
sähköteho 60 MW
lämpöteho 120 MW

Turve on ensisijaisesti kaukolämmön polttoaine.

Niin on ja koska sitä lisätehoa tarvitaan, sen pakkasen kuriin laitamiseksi lämmöllä /tai sähköllä lämmittäen, se on mitä parhain tollaseen kuukauden parin pätkitäiseen lisätehon tarpeeseen. Seisoo sitten vaikka muun ajan vuodesta. Tollasina pienempinä yksiköinä helpompi saada toi lämpökin hyötykäyttöön ja viedä lähelle tarvetta, jolloin siirtohäviötkin pienenevät.
Insinöörit sitten osaavat paremmin miettiä toteutuspaikat ja tavat.

 

[JCSH]

Niin on ja koska sitä lisätehoa tarvitaan, sen pakkasen kuriin laitamiseksi lämmöllä /tai sähköllä lämmittäen, se on mitä parhain tollaseen kuukauden parin pätkitäiseen lisätehon tarpeeseen. Seisoo sitten vaikka muun ajan vuodesta. Tollasina pienempinä yksiköinä helpompi saada toi lämpökin hyötykäyttöön ja viedä lähelle tarvetta, jolloin siirtohäviötkin pienenevät.
Insinöörit sitten osaavat paremmin miettiä toteutuspaikat ja tavat.

Tai sitten otetaan tuo 160 miljoonaa euroa mitä se Naistenlahti 3:n kopio maksaisi, ja ostetaan sillä sähkönsäilytyskapasiteettia. Silloin siitä olisi iloa muulloinkin kuin ehkä pari tuntia vuodessa.

 

[petepeluri]

Kyllä omassakin elämässä meidän menot on nousseet useita satoja kuukaudessa.

Itse en kuitenkaan ymmärrä työssäkäyviltä ihmisiltä, että elämä on rakennettu niin tiukalle, ettei sitten yhtä vaikeampaa talvea ja yht. muutaman tonnin kulua kestä. Miten silloin ikinä pystyy ostamaan mitään, vai onko kaikki ostettu velaksi ja siksi on tiukkaa, en tiedä.

Opiskelijat, työttömät, eläkeläiset ja pitkäaikaissairaat yms. erikseen, heidän kohdallaan tilanne on tietysti vaikeampi. Ja heille pitäisi löytää ehkä lisääkin täsmätoimia. Mutta budjetti on vaan jo kiinni.

Eri asia olisi, jos tilanne jäisikin päälle vuosiksi ja useiksi talviksi.

Tuskin tilanne tähän talveen loppuu. Miten tuo sitten on hankala ymmärtää ettei kaikille ole loputtomasti rahaa? Jos säästät 700e/kk ja eläminen kallistuu 700e/kk ei rahaa jää mihinkään ylimääräiseen.

 

[Jan11]

Tuskin tilanne tähän talveen loppuu. Miten tuo sitten on hankala ymmärtää ettei kaikille ole loputtomasti rahaa? Jos säästät 700e/kk ja eläminen kallistuu 700e/kk ei rahaa jää mihinkään ylimääräiseen.

Juu. Ei tietenkään ole. Suomeksi silloin se säästäminen loppuu siksi aikaa. Tai sijoittaminen. Tai harrastaminen, dokaaminen, röökaaminen tai mikä hyvänsä mikä sitä rahaa on vienyt ennen sotaa ja inflaatiota.
Jokaiselle sukupolvelle tuppaa tulemaan näitä vaikeita aikoja. Sota-aika, öljykriisi 70-luvulla, 90-luvun lama jne.

 

[inexcess]

Voi ehkä olla kohtuullista olettaa, että kotitaloudella olisi parin tuhannnen euron buffer yllättäviin kustannuksiin. Mutta mitä sitten kun se buffer on syöty(?). Kuten @petepeluri sanoo, niin korkea sähkön hinta ei jää tähän talveen.

Kuluttajaliiton tutkimuksen mukaan 30% kotitalouksista ei kestä juuri minkäänlaisia kustannustennousuja. Ainoastaan noin 15% vastanneista kotitalouksista pystyy suoriutumaan yli 500 euron elinkustannusten noususta kuukaudessa.

Vähänkään pidemmässä juoksussa kotitalouksien kulutusvarallisuuden loppuminen johtaa suureen työttömyyteen, jos suurin osa kotitalouksista kykenee ostamaan ainoastaan ns välttämättömän.

Kotitaloudet | Kuluttajaliitto: Viidennes kotitalouksista ei kestä minkäänlaisia elinkustannusten nousua

Kuluttajaliiton mukaan eniten haasteita on yksinhuoltajien kotitalouksissa.

www.hs.fi

 

[petepeluri]

Juu. Ei tietenkään ole. Suomeksi silloin se säästäminen loppuu siksi aikaa. Tai sijoittaminen. Tai harrastaminen, dokaaminen, röökaaminen tai mikä hyvänsä mikä sitä rahaa on vienyt ennen sotaa ja inflaatiota.
Jokaiselle sukupolvelle tuppaa tulemaan näitä vaikeita aikoja. Sota-aika, öljykriisi 70-luvulla, 90-luvun lama jne.

Tuleehan näitä. Silti joku vuosikin on pitkä aika olla säästämättä jos tulee yllättäviå menoja, ja tilanteen normalisoituminen vie vuosia.

 

[Jan11]

Tuleehan näitä. Silti joku vuosikin on pitkä aika olla säästämättä jos tulee yllättäviå menoja, ja tilanteen normalisoituminen vie vuosia.

En usko että vuosia, eikä usko futuurimarkkinatkaan. Kyllä tuo OL3 tuosta nousee lopulta. Se jo yksin sitten jeesaa hinnoissa merkittävästi alas, mikä on noin ison yksikön hyvä puoli. Huono puoli on sitten se, että downtimena hintavaikutus ylöspäin on myös iso.

Sikäli kyllä erikoinen tilanne tänä talvena, että se, saadaanko OL3 jatkuvaan tuotantoon vai ei, tulee todennäköisesti energianhinnan lisäksi myös ratkaisemaan kevään eduskuntavaalituloksen. Tai ainakin vaikuttamaan siihen merkittävästi. Ennakkoäänestys 22.-28.3., varsinainen vaalipäivä 2.4., eli kallein lämmityskausi juuri takana.

 

[Griffin]

En usko että vuosia, eikä usko futuurimarkkinatkaan. Kyllä tuo OL3 tuosta nousee lopulta. Se jo yksin sitten jeesaa hinnoissa merkittävästi alas, mikä on noin ison yksikön hyvä puoli. Huono puoli on sitten se, että downtimena hintavaikutus ylöspäin on myös iso.

Sikäli kyllä erikoinen tilanne tänä talvena, että se, saadaanko OL3 jatkuvaan tuotantoon vai ei, tulee todennäköisesti energianhinnan lisäksi myös ratkaisemaan kevään eduskuntavaalituloksen. Tai ainakin vaikuttamaan siihen merkittävästi. Ennakkoäänestys 22.-28.3., varsinainen vaalipäivä 2.4., eli kallein lämmityskausi juuri takana.

Eipä kukaan uskonut viimetalvenakaan (Esim joulukuussa), että homma perseytyy. Kesään mennessä energian piti halventua.

Toisin kuin viimevuonna, nyt pitäisi alkaa puupäisemmällekkin jo härmistyä, että muutamassa vuodessa asiaa ei korjata jos koko systeemiä ei pistetä remonttiin (ja siihen ei edes käytännössä pystytä), niin ongelma ei lopu kevääseen vaan jatkuu kyllä vähintään useita vuosia..

 

[takomo]

Ja kuhahan nämä varavoimalat maksaa? Nämä on kuitenkin miljardi projekteja ja se on varmaa, ettei teollisuus osallistu näihin talkoisiin kun heillä on jo halpaa sähköä. Jäisi kuluttajille melkoinen potti maksettavaksi. Jos täällä haluttaisiin, että meillä on omaa tuotantoa olemassa maksimi kulutuksen verran, niin useampi tuhat MW pitäisi rakentaa. Meillä on jo laki olemassa joka kieltää kivihiilen käytön sähkön/lämmön tuotannossa 2029. Eli ei niitä hiilivoimaloita pitkään pyöritettäisi ja sama kohtalo tulee hyvin todennäköisesti olemaan turpeella.

Pari esimerkkiä viimeaikaisista hiilivoimalaprojekteista:
Meilläkin tunnettu Saksan Datteln 4, 1100 MW sähköä ja 300 MW lämpöä oli n. 1,5 mrd € projekti:
"Although the construction on the £1.3bn ($1.7bn) facility was started in November 2007 with commissioning originally expected..."

Datteln 4 Coal-Fired Power Plant

The 1.1GW Datteln 4 power plant is the last coal-fired power project in Germany, which has decided to phase out coal-fired power stations by 2038.

www.nsenergybusiness.com

Kiinassa rakennetaan Sisä-Mongoliaan 4*1000 MW voimalaa kahdessa 2 GW vaiheessa. Ensimmäinen vaihe maksaa n. miljardin:
"Construction on the £775m ($1.04bn) phase one of the project started in June 2019."

Shanghaimiao Coal-fired Power Plant

The 4GW Shanghaimiao coal-fired power project in Inner Mongolia is one of the biggest coal-fired power stations under construction in China.

www.nsenergybusiness.com

Nämä kaikki on sisämaassa ja tarvitsevat jäähdystornit, mikä nostaa kustannuksia ja alentaa hyötysuhdetta. Meillä laitokset voitaisiin rakentaa meren äärelle, jolloin samalla kattilateholla saataisiin enemmän sähköä. Sopivia paikkoja voisi olla Porin Tahkoluoto, Inkoo tai Kotkan Mussalo.

Ei näitä häiriövaravoimaksi kannata rakentaa vaan täydentämään tuulivoimaa, säätövoimaksi. Suomen ei ole mitään järkeä ampua omaan jalkaan, joten hiililaki on kumottava. Laitosten käyntiaikahan jäisi oletettavasti vähäiseksi, joten vaikka tehoa on paljon, hiilipäästöt jäisivät maltillisiksi.

Kuka sitten maksaa? Luontevin maksaja olisi tuulivoiman tuottajat, joilta voisi alkaa periä tehon epäkäytettävyysmaksua sattumanvaraisten, suurten tehovaihteluiden aiheuttamisesta. Tällä katettaisiin tarvittavan infran investoinnit ja ylläpito. Säätöteho olisi sitten tarpeen mukaan markkinoiden käytettävissä muutuvilla kustannuksilla.

 

[JCSH]

Kuka sitten maksaa? Luontevin maksaja olisi tuulivoiman tuottajat, joilta voisi alkaa periä tehon epäkäytettävyysmaksua sattumanvaraisten, suurten tehovaihteluiden aiheuttamisesta. Tällä katettaisiin tarvittavan infran investoinnit ja ylläpito. Säätöteho olisi sitten tarpeen mukaan markkinoiden käytettävissä muutuvilla kustannuksilla.

Eli rankaistaan sitä yhtä tahoa, joiden takia meillä sähkön hinta pysyy edes jotenkin kurissa. Tuo olisi käsittämättömän typerää toimintaa.

 

[tietokonerikki]

Tai sitten otetaan tuo 160 miljoonaa euroa mitä se Naistenlahti 3:n kopio maksaisi, ja ostetaan sillä sähkönsäilytyskapasiteettia. Silloin siitä olisi iloa muulloinkin kuin ehkä pari tuntia vuodessa.

Kuule noi on vielä ihan nyppälän näpläysasteella tehoiltaa, ja tallentavat vain lämpöä. Lämpö-sähkö voimalat tuottavat siinä sivussa vielä sähköäkin. Mutta kaikki mitä saadaan on eteenpäin.

Ilmastoteko jalkojemme alla - Mustikkamaan lämpöluolat

Mustikkamaan alla sijaitsevat lämpöluolat on tällä viikolla saatu täytettyä vedellä ja lämpöluolien käyttö helsinkiläisten kotien lämmitykseen on askeleen lähempänä.

www.helen.fi

-Luolien täyttäminen kesti yli kolme kuukautta niiden valtavan, 320 miljoonan litran kokonaistilavuuden vuoksi
-Lämpöluolat tasaavat kaukolämpöverkon kulutushuippuja vuoden ympäri. Lämpöluolaan voidaan varastoida esimerkiksi jätevesien ja kiinteistöjen hukkalämpöä ja vapauttaa sitä käyttöön tarpeen mukaan. Lämpöluolassa olevan veden lämpötila vaihtelee jatkossa +45 ja +100 asteen välillä käyttötilanteen mukaan.

-Vuodessa luoliin voidaan varastoida energiaa 140 000 megawattituntia, jolla lämmittäisi vuoden ajan 25 000 kerrostalokaksiota.
(oma kommentti: Tai n.7000 OK.taloa jos vuosikulutus 20000kWh, toi on siis maailman suurin)

- Lämpö ei karkaa lämpöluolista, sillä kymmenien metrien kallioperä toimii oivallisena eristeenä.
- Lämpöluolat vähentävät Helenin hiilidioksidipäästöjä 21 000 tonnia vuodessa.

- Rakennustyöt alkoivat vuoden 2018 lopulla purkutöillä, ja prosessiasennusten on määrä valmistua tämän vuoden lopulla.
-Luolalämpövarasto rakennetaan vanhoihin öljyluoliin, jotka louhittiin vuonna 1982 öljyn varastointia varten. Luolat poistettiin käytöstä vuonna 1999, kun Helenin edeltäjällä Helsingin Energialla ei ollut niille enää käyttöä.
-Rakentaminen maksaa noin 15 miljoonaa euroa, josta valtion uuden teknologian investointutki kattaa noin 2 miljoonaa euroa.

OT Aivan pakko laittaa vertailu: ostamalla vuonna 2016 30 dollarilla (2017 vielä 40 dollaria) raakaöljyä noihin luoliin ja myisi nyt (85dollaria saisi, voittoa n. 350 000 000*55/159 = 19 250 000 000 eli 121 miljoonaa - rahdit vajaa 4 öljytankkerillista yms. pikkukulut myynti alennus. Ja tolla 40 dollarin ostohinnallakin 99 miiljoonaa vastaan toi 15 miljoonan kuumavesivarasto./OT)

Voi ehkä olla kohtuullista olettaa, että kotitaloudella olisi parin tuhannnen euron buffer yllättäviin kustannuksiin. Mutta mitä sitten kun se buffer on syöty(?). Kuten @petepeluri sanoo, niin korkea sähkön hinta ei jää tähän talveen.

Kuluttajaliiton tutkimuksen mukaan 30% kotitalouksista ei kestä juuri minkäänlaisia kustannustennousuja. Ainoastaan noin 15% vastanneista kotitalouksista pystyy suoriutumaan yli 500 euron elinkustannusten noususta kuukaudessa.

Vähänkään pidemmässä juoksussa kotitalouksien kulutusvarallisuuden loppuminen johtaa suureen työttömyyteen, jos suurin osa kotitalouksista kykenee ostamaan ainoastaan ns välttämättömän.

Kotitaloudet | Kuluttajaliitto: Viidennes kotitalouksista ei kestä minkäänlaisia elinkustannusten nousua

Kuluttajaliiton mukaan eniten haasteita on yksinhuoltajien kotitalouksissa.

www.hs.fi

Ja esim. eläkeläisten säästöt tulevia leikkauksia varten imuroidaan energiayhtiöiden ja niihin sijoittaneiden taskuun.

 

[JCSH]

Eipä kukaan uskonut viimetalvenakaan (Esim joulukuussa), että homma perseytyy. Kesään mennessä energian piti halventua.

Toisin kuin viimevuonna, nyt pitäisi alkaa puupäisemmällekkin jo härmistyä, että muutamassa vuodessa asiaa ei korjata jos koko systeemiä ei pistetä remonttiin (ja siihen ei edes käytännössä pystytä), niin ongelma ei lopu kevääseen vaan jatkuu kyllä vähintään useita vuosia..

Suomen osalta ei sitä systeemiä tarvi pistää remonttiin kunhan saadaan OL3 verkkoon. Aurora-linjakin valmistuu muistaakseni vuonna 2024 tai 2025, tuo tarkoittaa 800 MW lisää siirtokapasiteettia Pohjois-Ruotsista.
Eli nuo yhdessä tarkoittaa 2400 MW lisää halpaa, vähähiilistä sähköä.

 

[takomo]

Eli rankaistaan sitä yhtä tahoa, joiden takia meillä sähkön hinta pysyy edes jotenkin kurissa. Tuo olisi käsittämättömän typerää toimintaa.

Ei, vaan velvoitetaan tuulivoiman tuottajat käyttäytymään asiallisesti sähkömarkkinoilla. Sähkön käyttäjät haluavat vakaata, ennustettavaa tuotantoa eikä tuulivoima yksin pysty sitä tarjoamaan. Tuulivoima täytyy paketoida yhteen säätövoiman kanssa. Riittävän säätötehon tuottamiseen ei oikein ole muuta keinoa kuin polttovoima, lähinnä hiili.

Minäpä arvelen, että kovinkaan moni ei ole tyytyväinen siitä, että jostain netistä tai apista pitää katsoa, milloin pyykkikoneen tai saunan voi laittaa päälle. Ennen tuulisähköä ei tarvinnut murehtia sähkönhinnasta, vaan töpselistä sai sähköä silloin kun sille oli tarve.

 

[JCSH]

Kuule noi on vielä ihan nyppälän näpläysasteella tehoiltaa, ja tallentavat vain lämpöä. Lämpö-sähkö voimalat tuottavat siinä sivussa vielä sähköäkin. Mutta kaikki mitä saadaan on eteenpäin.

Miksi luulet, että ne vain tallentaisi lämpöä? Esim. Energy Domen toteutus on tarkoitettu juurikin sähkön säilömiseen.

 

[JCSH]

Ei, vaan velvoitetaan tuulivoiman tuottajat käyttäytymään asiallisesti sähkömarkkinoilla. Sähkön käyttäjät haluavat vakaata, ennustettavaa tuotantoa eikä tuulivoima yksin pysty sitä tarjoamaan. Tuulivoima täytyy paketoida yhteen säätövoiman kanssa. Riittävän säätötehon tuottamiseen ei oikein ole muuta keinoa kuin polttovoima, lähinnä hiili.

Niin, hitto jos me vain asuttaisiin sellaisessa paikassa missä meillä olisi naapurina kaksi sellaista maata, joilla on massiiviset määrät helppoa säätövoimaa. Meinaat, sellaisia maita kuten Norja ja Ruotsi.

Minäpä arvelen, että kovinkaan moni ei ole tyytyväinen siitä, että jostain netistä tai apista pitää katsoa, milloin pyykkikoneen tai saunan voi laittaa päälle. Ennen tuulisähköä ei tarvinnut murehtia sähkönhinnasta, vaan töpselistä sai sähköä silloin kun sille oli tarve.

Paitsi että tuo ei johdu tuulivoimasta. Tai siis, tuulivoimasta johtuu se, että joskus se sähkö on halpaa. Ilman sitä se olisi jatkuvasti kallista. Että joo, ei tarvisi katsoa appiksesta kerta sillä ei olisi väliä kun sähkö olisi aina kallista.

 

[takomo]

Niin, hitto jos me vain asuttaisiin sellaisessa paikassa missä meillä olisi naapurina kaksi sellaista maata, joilla on massiiviset määrät helppoa säätövoimaa. Meinaat, sellaisia maita kuten Norja ja Ruotsi.

Ihanko tosissasi pidät Ruotsin ja Norjan vesivoimaa jonain uutena asiana Suomen sähkömarkkinoilla? Sieltä on tuotu sähköä vuosikymmenet, ja paljon. Ruotsista tuotu vesivoima on pitänyt Suomen sähkönhinnan alhaisena tällä vuosituhannella.

Vesivoiman saatavuus tosin riippuu suuresti siitä, millainen vesivuosi pohjoisessa sattuu olemaan. Ruotsikin rakentaa tuulivoimaa ja tarvitsee säätökapasiteettia yhä enemmän myös itse. Ruotsissa on ajettu alas isoja voimaloita, joten vesivoimalle on käyttöä Ruotsissa myös perusvoimana.

Ei ole ollenkaan itsestäänselvää, miten paljon Ruotsista on jatkossa tuotavissa säätövoimaa meille.

 

[JCSH]

Ihanko tosissasi pidät Ruotsin ja Norjan vesivoimaa jonain uutena asiana Suomen sähkömarkkinoilla? Sieltä on tuotu sähköä vuosikymmenet, ja paljon. Ruotsista tuotu vesivoima on pitänyt Suomen sähkönhinnan alhaisena tällä vuosituhannella.

Vesivoiman saatavuus tosin riippuu suuresti siitä, millainen vesivuosi pohjoisessa sattuu olemaan. Ruotsikin rakentaa tuulivoimaa ja tarvitsee säätökapasiteettia yhä enemmän myös itse. Ruotsissa on ajettu alas isoja voimaloita, joten vesivoimalle on käyttöä Ruotsissa myös perusvoimana.

Ei ole ollenkaan itsestäänselvää, miten paljon Ruotsista on jatkossa tuotavissa säätövoimaa meille.

Niin on tuotu, ja tuulivoiman rakennusbuumi tarkoittaa, että sitä sähköä voidaan tuoda sieltä vielä enemmän.
Kuten sanoit, Ruotsista tuotavaan vesivoiman määrään vaikuttaa merkittävästi siellä ollut vesivuosi. Tuulivoima taaskin tarkoittaa sitä, että silloin kun tuulee, niitä vesivarastoja voidaan säästää. Ja käyttää sitten kun ei tuule.
Ja tuon takia sitä Aurora-linjaakin rakennettaan, kun tuulivoiman tuotanto kasvaa, se kasvattaa tarvetta sille sähkön siirrolle Ruotsin ja Suomen välillä.

 

[tietokonerikki]

Niin, hitto jos me vain asuttaisiin sellaisessa paikassa missä meillä olisi naapurina kaksi sellaista maata, joilla on massiiviset määrät helppoa säätövoimaa. Meinaat, sellaisia maita kuten Norja ja Ruotsi.



Paitsi että tuo ei johdu tuulivoimasta. Tai siis, tuulivoimasta johtuu se, että joskus se sähkö on halpaa. Ilman sitä se olisi jatkuvasti kallista. Että joo, ei tarvisi katsoa appiksesta kerta sillä ei olisi väliä kun sähkö olisi aina kallista.

Kuluttaja haluavat kohtuuhintaista jan ennustettavaa hintaa, eivätkä kaikki edes osaa noita tekniikan viimeisiä vimpaimia käyttää. Se mökin mummo laittaa sähköt päälle ja haluaa elää normaalisti. Meillä on lähes kaikki kiinteitä tai toistaiseksi voimassa olevia.
Ruotsi ja Norja tekevät omaa energiapolittiikkaan, ja siihen voi kuulua se, että haluavat jo lähitulevaisuudessa ajella sähköautoilla => sieltä ei ehkä enää saakkaan sitä energiaa mitä nyt kuvittelet saatavan.

Miksi luulet, että ne vain tallentaisi lämpöä? Esim. Energy Domen toteutus on tarkoitettu juurikin sähkön säilömiseen.

Ei ole toi tuttu, mutta toi Helenin nypläys (jonka merkitys on siis hyvin vähäinen) on tällä hetkellä maailman suurin ja senkin teko (ainakin lähes valmiiksi jo louhittuna?) kesti 2018-2022? Paljonkos toi Energy Dome tuottaa sähkö ja paljonko se maksaa ja kauanko sen teko kesti/kestää?

 

[Griffin]

Suomen osalta ei sitä systeemiä tarvi pistää remonttiin kunhan saadaan OL3 verkkoon. Aurora-linjakin valmistuu muistaakseni vuonna 2024 tai 2025, tuo tarkoittaa 800 MW lisää siirtokapasiteettia Pohjois-Ruotsista.
Eli nuo yhdessä tarkoittaa 2400 MW lisää halpaa, vähähiilistä sähköä.

1. OL 3 ei vielä riitä alkuunkaan tilanteen korjaamiseen.
2. Yhteydet myös Eurooppaan paranevat kokoajan, koska EU on niin määrännyt. Sähköä menee siis sinne eneneviä määriä.
3. Ruotsi on ilmoittanut, että se aikoo käyttää energiaansa enenevässämäärin itse.
4. Venäjän pakotteet kiristyvät vuodenvaihteessa, joka leikkaa sieltä erimuodossa olevan energian tuontia entisestään..

Ei Suomen ole mitään järkeä tuudittautua luuloon, että kyllä esim Ruotsista saa sähköä. Energian (Sähkön) tuotannon omavaraisuusastetta olisi nostettava mahdollisimman nopeasti siten, että ei oltaisi ulkomaista riippuvaisia ollenkaan ja siirtolinjolen parantelusta ulkomaille tulisi luopua. Muutenkin sähkön siirto ei suinkaan ole häviötöntä vaan siinä hukataan täysin turhaan suuria määriä energiaa..

Talvipakkasilla ei välttämättä pohjoismaissa tuule suuremmassa mittakaavassa, joten jos senvaraan lasketaan, niin on odotettavissa kalleita hintoja ja verkon kaatumisia. Muutenkaan, esim tuulivoimaninertianpuutteesta johtuvat ongelmat estävät sen käyttöä..

 

[JCSH]

Kuluttaja haluavat kohtuuhintaista jan ennustettavaa hintaa, eivätkä kaikki edes osaa noita tekniikan viimeisiä vimpaimia käyttää. Se mökin mummo laittaa sähköt päälle ja haluaa elää normaalisti. Meillä on lähes kaikki kiinteitä tai toistaiseksi voimassa olevia.
Ruotsi ja Norja tekevät omaa energiapolittiikkaan, ja siihen voi kuulua se, että haluavat jo lähitulevaisuudessa ajella sähköautoilla => sieltä ei ehkä enää saakkaan sitä energiaa mitä nyt kuvittelet saatavan.

Siis mitä vempaimia sen mummon pitäisi osata käyttää?

Ja toki ei se Ruotsista sähkön tuonti ole se ainoa asia mitä tehdään. Sen takia tuohon sähkön ja energian säilöntään ollaan laittamassa paljon paukkuja.

Ei ole toi tuttu, mutta toi Helenin nypläys (jonka merkitys on siis hyvin vähäinen) on tällä hetkellä maailman suurin ja senkin teko (ainakin lähes valmiiksi jo louhittuna?) kesti 2018-2022? Paljonkos toi Energy Dome tuottaa sähkö ja paljonko se maksaa ja kauanko sen teko kesti/kestää?

No siis ei ne tuota sähköä, ne säilöö sähköä. Ja sitä säilytään niin paljon kuin sitä rakennetaan. Rakennuskustannukset on arvioitu sinne about 200 000e / MWh.

 

[Tonnin Seteli]

Sikäli kyllä erikoinen tilanne tänä talvena, että se, saadaanko OL3 jatkuvaan tuotantoon vai ei, tulee todennäköisesti energianhinnan lisäksi myös ratkaisemaan kevään eduskuntavaalituloksen. Tai ainakin vaikuttamaan siihen merkittävästi. Ennakkoäänestys 22.-28.3., varsinainen vaalipäivä 2.4., eli kallein lämmityskausi juuri takana.

Tuo on muuten hyvä huomio. Oloni parani merkittävästi tästä ajatuksesta. Kävi miten kävi, siinä on jotain hyvää.

 

[JCSH]

1. OL 3 ei vielä riitä alkuunkaan tilanteen korjaamiseen.
2. Yhteydet myös Eurooppaan paranevat kokoajan, koska EU on niin määrännyt. Sähköä menee siis sinne eneneviä määriä.
3. Ruotsi on ilmoittanut, että se aikoo käyttää energiaansa enenevässämäärin itse.
4. Venäjän pakotteet kiristyvät vuodenvaihteessa, joka leikkaa sieltä erimuodossa olevan energian tuontia entisestään..

Ei Suomen ole mitään järkeä tuudittautua luuloon, että kyllä esim Ruotsista saa sähköä. Energian (Sähkön) tuotannon omavaraisuusastetta olisi nostettava mahdollisimman nopeasti siten, että ei oltaisi ulkomaista riippuvaisia ollenkaan ja siirtolinjolen parantelusta ulkomaille tulisi luopua. Muutenkin sähkön siirto ei suinkaan ole häviötöntä vaan siinä hukataan täysin turhaan suuria määriä energiaa..

Talvipakkasilla ei välttämättä pohjoismaissa tuule suuremmassa mittakaavassa, joten jos senvaraan lasketaan, niin on odotettavissa kalleita hintoja ja verkon kaatumisia. Muutenkaan, esim tuulivoimaninertianpuutteesta johtuvat ongelmat estävät sen käyttöä..

No omavaraisuushan nousee jatkuvasti. Näillä näkymin Suomi on ensi vuonna ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin sähkön nettoviejä. Toki tuo riippuu osittain siitä, että missä aikataulussa OL3 saadaan jatkuvaan tuotantoon.
Ja sähkön omavaraisuutta kyllä kannattaa nostaa. Mutta se kannattaa tehdä fiksusti ja kestävästi. Hiilivoiman rakentaminen ei yksinkertaisesti ole sitä.