Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[JCSH]

En ole samaa mieltä. Nythän yritykset tarjoavat just sen omakustanne + kate, mutta loppuhinta voi olla kymmenkertainen.

Sulla on nyt väärät pohjatiedot, joten sen takia varmaan et tajua miten homma toimii.
Tällä hetkellä yritykset tarjoavat sen sähkön pörssiin usein nollahinnalla. Esimerkiksi suuri osa ydinvoimasta, valtaosa tuulivoimasta ja merkittävä osa vesivoimasta menee pörssiin nolla, tai jopa negatiivisella, hinnalla. Sun ehdottamassa järjestelmässä tuota ei enää tapahtuisi, kerta luonnollisesti nuo yritykset eivät halua antaa sitä sähköä ilmaiseksi. Sen sijaan niiden pitäisi pyrkiä arvaamaan päivän hinta, jotta saavat tuottoa.
Sitten jos kyseessä on polttoainetta käyttävä laitos, niin nuo voivat tarjota sen sähkön tasan tarkkaan sillä omakustannehinnalla. Kate tulee sitten siitä, että kuinka paljon se loppuhinta on yli tuon omakustannehinnan. Sun järjestelmässä noidenkin yritysten pitäisi arvata siihen se kate niin suureksi, kuin mitä ennusteet näyttävät pörssihinnasta.

 

[jpp]

Sitten se toinen asia: "Kohtuuhintainen toimitusvelvollinen sähkö " (se ei saa olla pelkästään Dynaaminen hinnoittelu)

Helen pyytää vieläkin 15,6snt/kWh ja siis viime vuonna taisi vaihdella 15,6snt/kWh- n.34snt/kWh ja tossa linkkaamassani
Energiateollisuuden omassa taulukossa vuoden 2023 tuotantokulut olivat alle 6snt/kWh
=> Tosta on kohtuuhinnoittelu ollut kaukana, kuluttajaltan kannalta

Helenin toimitusvelvollisuustuote on pörssisähkö, eikä mikään 15,6snt/kWh maksava tuote. Lisäksi toimitusvelvollisuustuotteen kohtuullisuus ei tarkoita, että tuo hinta olisi tuotantukulujen suuruinen.

Energiavirasto ei ole linjannut mikä on kohtuullinen toimitusvelvollisuustuotteen sähkön hinta. Hinnan on oltava kohtuullinen sekä asiakkaalle että vähittäismyyjälle; kohtuullinen hinta ei siis velvoita myyjää myymään sähköä tappiolla tai alle markkinahinnan.

Toimitusvelvollisuustuotteen hinnan ei myöskään tarvitse olla myyjän tarjoama halvin hinta.

Tuossa vielä lainaus energiaviraston sivuilta. Eli sähköä ei tarvitse myydä alle markkinahinnan ja toimitusvelvollisuustuote kun on pörssisähkö niin tuo ehto toteutuu aina.

 

[mattix]

Helenin toimitusvelvollisuustuote on pörssisähkö, eikä mikään 15,6snt/kWh maksava tuote. Lisäksi toimitusvelvollisuustuotteen kohtuullisuus ei tarkoita, että tuo hinta olisi tuotantukulujen suuruinen.

Tuossa vielä lainaus energiaviraston sivuilta. Eli sähköä ei tarvitse myydä alle markkinahinnan ja toimitusvelvollisuustuote kun on pörssisähkö niin tuo ehto toteutuu aina.

Sähkömarkkinalaki 588/2013 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.

www.finlex.fi

Vähittäismyyjän, jolla on toimitusvelvollisuus, on tarjottava toimitusvelvollisuuden piirissä oleville kuluttajille ja muille loppukäyttäjille näiden tarpeisiin sopivia erilaisia sähkönmyyntisopimuksia. Tarjottavat sähkönmyyntisopimukset eivät saa olla yksinomaan dynaamisen hinnan sähköntoimitussopimuksia ja muuhun muuttuvaan suureeseen perustuvia sähkönmyyntisopimuksia. Vähittäismyyjällä on oltava julkiset vähittäismyyntiehdot ja -hinnat tai, jos kysymyksessä on dynaamisen hinnan sähköntoimitussopimus tai muu muuttuvaan suureeseen perustuva sähkönmyyntisopimus, hinnanmääräytymisperusteet toimitusvelvollisuuden piirissä oleville loppukäyttäjille. Niissä ei saa olla kohtuuttomia, syrjiviä tai sähkökaupan kilpailua rajoittavia ehtoja. Vähittäismyyntihinnat tai hinnanmääräytymisperusteet on esitettävä helposti ja selkeästi verrattavalla tavalla.

Tuota voisi lukea niin, että toimitusvelvollisuustuote ei voisi olla vain ja ainoastaan pörssisähkö. Vai onko se niin, että toimitusvelvollisella myyjällä pitää olla pörssisähkön lisäksi muitakin tuotteita, vaikka "itse TV-tuote" olisi pörssisähkö?

 

[Oksa]

Helenin toimitusvelvollisuustuote on pörssisähkö, eikä mikään 15,6snt/kWh maksava tuote. Lisäksi toimitusvelvollisuustuotteen kohtuullisuus ei tarkoita, että tuo hinta olisi tuotantukulujen suurunen.

Näinkö? Mikä mahtaa olla syy tälle riistohinnalle joka on aivan omassa ulottuvuudessaan pörssin keskihintaan verrattuna?

 

[Grez]

Just noinhan se toimii. Kaikki yhtiöt voivat ripotella useita irtokilowattien myyntitarjouksia per yhtiö. Teet osto- ja myyntitarjouksen nimellisestä määrästä hintaan 20snt/kWh. Jos isot erät menevät hintaan 10snt/kWh ja sen jälkeen on enää jäljellä näitä irtokilowattien "kepillä jäätä" hintoja niin kohoaahan se hinta. Lopputuloksena jokaista myytyä/myymätöntä "pientä kepillä jäätä myyntierää" kohden tulee satumaiset voitot isojen erien hinnannousun vuoksi, vaikka muutaman kilowatin ostosta kalliiseen hintaan tulisikin vähän takkiin.

No siis todennäköisyys että sillä muutaman kilowatin myyntierällä olisi mitään vaikutusta, on täysin marginaalinen. Ja ostotarjouksella ei ole mitään sellaista vaikutusta, jota ei olisi saanut myyntierien koon muuttamisellakin aikaiseksi.

Mutta siis toki, sinne kannattaa laittaa merkittäviä määriä eri hinnoilla. Eli jos hinta asettuu alhaiseksi niin ajetaan minimiteholla ja jos kysyntää on paljon ja hinta kohoaa niin kasvatetaan tehoa. Ja jos minimiteho on vaikka 400 MW, niin voihan sinne laittaa 400,01 MW, jolloin saa laitettua ne 10 kW osto ja myyntitarjoukset kuvailemallasi tavalla. Se 10kW 20c/kWh myyntitarjous vaan on hinnanmuodostuksessa mukana vasta sitten, kun hinnat on muutenkin jo nousseet sinne 19,9c paikkeille. Eli joo, kerran vuosikymmenessä voi olla että tuollainen kikkailu nostaisi hintaa 19,9 -> 20 c. Ja vähintään yhtä usein se laskee hintaa kun siellä onkin halvalla tarjouksella 10 kW enemmän tehoa myynnissä, kuin mikä laitoksen minimi olisi.

 

[JCSH]

Näinkö? Mikä mahtaa olla syy tälle riistohinnalle joka on aivan omassa ulottuvuudessaan pörssin keskihintaan verrattuna?

Tuossa yllä juuri selitettiin asiaa:

Toimitusvelvollinen sähkö on myyntiyhtiöille melkoinen riippakivi. Sen käyttöä kyllä suojataan futuureilla mikä muodostaa ns. pohjan hinnalle, mutta siinä missä kiinteä hintaisia sopimuksia myydessä tiedetään paljonko sitä on myyty ja millekin aikaa, toimitusvelvollisuuden osalta näistä on vain jonkinlainen arvio. Tämän takia tuotteelle lasketaan varsin lihava preemio. Lisäksi, jos toimitusvelvollista sähköä ostavat asiakkaat eivät tajua vaihtaa johonkin edullisempaan sopimustyyppiin niin se on melko pitkälti heidän oma häpeänsä. Aikaan jolloin halvimmat kiinteät olivat 3,99snt/kWh, TV-sähkö oli ihan yleisesti 7,99snt/kWh tai vielä enemmänkin eikä vastaavaa vinkumista kuulunut. Lisäksi yhtiöt eivät kilpaile keskenään TV-sähkön hinnoilla. Olen aina kehottanut sukulaisia ja kylänmiehiä käyttämään ihan mitä tahansa muuta kunhan pitäytyy erossa toimitusvelvollisista sopimuksista.

 

[jpp]

Näinkö? Mikä mahtaa olla syy tälle riistohinnalle joka on aivan omassa ulottuvuudessaan pörssin keskihintaan verrattuna?

Enpäs selannutkaan sivua alas asti, jossa tuo oli kun jo aiemmin tuli "Toimitusvelvollisuustuote" vastaan. Toistaiseksi voimassa olevat kuitenkin ovat aina kalliimpia, kuin määräaikaiset niin eiköhän tuossa ole kohtuu riskimarginaali mukana. Tuon kun voi ottaa vain lyhyeksi aikaa, niin ei tuo hinta kohtuuton ole. Esim tammikuun keskihinta yli 13snt/kWh pörssissä, niin tuo 15,46 voi olla jopa halpa, jos lähes kaikki kulutus osuu kalliille tunneille.

 

[sammy123]

Sulla on nyt väärät pohjatiedot, joten sen takia varmaan et tajua miten homma toimii.
Tällä hetkellä yritykset tarjoavat sen sähkön pörssiin usein nollahinnalla. Esimerkiksi suuri osa ydinvoimasta, valtaosa tuulivoimasta ja merkittävä osa vesivoimasta menee pörssiin nolla, tai jopa negatiivisella, hinnalla. Sun ehdottamassa järjestelmässä tuota ei enää tapahtuisi, kerta luonnollisesti nuo yritykset eivät halua antaa sitä sähköä ilmaiseksi. Sen sijaan niiden pitäisi pyrkiä arvaamaan päivän hinta, jotta saavat tuottoa.
Sitten jos kyseessä on polttoainetta käyttävä laitos, niin nuo voivat tarjota sen sähkön tasan tarkkaan sillä omakustannehinnalla. Kate tulee sitten siitä, että kuinka paljon se loppuhinta on yli tuon omakustannehinnan. Sun järjestelmässä noidenkin yritysten pitäisi arvata siihen se kate niin suureksi, kuin mitä ennusteet näyttävät pörssihinnasta.

Ei sillä ole merkitystä onko se "nollahinta", vai omakustannehinta + kate. Kumpikaan ei vaikuta millään tavalla korkeimpiin hintoihin niin kauan kuin "irtokilowattien" tarjoushinnat määrävät koko paletin loppuhinnan.

No siis todennäköisyys että sillä muutaman kilowatin myyntierällä olisi mitään vaikutusta, on täysin marginaalinen. Ja ostotarjouksella ei ole mitään sellaista vaikutusta, jota ei olisi saanut myyntierien koon muuttamisellakin aikaiseksi.

Mutta siis toki, sinne kannattaa laittaa merkittäviä määriä eri hinnoilla. Eli jos hinta asettuu alhaiseksi niin ajetaan minimiteholla ja jos kysyntää on paljon ja hinta kohoaa niin kasvatetaan tehoa. Ja jos minimiteho on vaikka 400 MW, niin voihan sinne laittaa 400,01 MW, jolloin saa laitettua ne 10 kW osto ja myyntitarjoukset kuvailemallasi tavalla. Se 10kW 20c/kWh myyntitarjous vaan on hinnanmuodostuksessa mukana vasta sitten, kun hinnat on muutenkin jo nousseet sinne 19,9c paikkeille. Eli joo, kerran vuosikymmenessä voi olla että tuollainen kikkailu nostaisi hintaa 19,9 -> 20 c. Ja vähintään yhtä usein se laskee hintaa kun siellä onkin halvalla tarjouksella 10 kW enemmän tehoa myynnissä, kuin mikä laitoksen minimi olisi.

Ota huomioon että noita myyntieriä voi olla ehkä kymmeniä/satoja eri sähköntuottajilta, jolloin hinta pykältää pienin hyppäyksin ylöspäin. En keksi mitään syytä miksi näin ei olisi. Jos se on siis mahdollista?

 

[Oksa]

Tuossa yllä juuri selitettiin asiaa:

Ei minusta pelkästään "lihava preemio" selitä sitä eroa siihen mitä nämä tuotteet oli ennen Venäjän energiakeppostelun alkamista. Tässä on aivan varmasti silkkaa ahneutta mukana, kun vanhaan aikaan kiinteiden sopimusten ollessa 4-6 senttiä nämä toistaiseksi voimassaolevat olivat ehkä 7-9.

Ja nuo sopimukset ovat olleet tuossa samassa hintaluokassa myös kesäaikaan, vaikka niitä olevinaan päivitellään vallitsevan markkinatilanteen mukaan...

 

[Seese]

Sinnikkäästi tämä virheellinen analyysi edelleen on pinnalla.

Tuo laskelma on tehty niin, että jokainen sähkönkäyttäjä (pl. raskas teollisuus) maksoi 25c/kWh sähköstään. Se on täyttä sontaa, koska suurimmalla osalla suomalaisista oli tuolloin määräaikainen ja aika paljon alemmalla hinnalla. Esimerkiksi minulla oli 4,8c/kWh. Kalliiden määräaikaisten tai pörssisähkön aikaikkuna oli kohtuu pieni.

Populistinen uutinenhan tuo vain oli. Muistaakseni joku teki tilipäätöksistä analyysin ja sen lopputulema oli 1,5 mrd euroa extraa. Kauhea summa sekin, mutta kolmasosa verrattuna tuohon Ylen juttuun.

Määräaikaiset on huono argumentti, koska hinnat siirtyy kyllä niihin vaikka vuoden-parin viiveellä.

 

[jpp]

Ei minusta pelkästään "lihava preemio" selitä sitä eroa siihen mitä nämä tuotteet oli ennen Venäjän energiakeppostelun alkamista. Tässä on aivan varmasti silkkaa ahneutta mukana, kun vanhaan aikaan kiinteiden sopimusten ollessa 4-6 senttiä nämä toistaiseksi voimassaolevat olivat ehkä 7-9.

Saman suuruinen preemiohan tuossa nykyään on kiinteiden ja toistaiseksi voimassaolevien välillä, kuin tuo aiemmpi 4 ja 7? Voisi kuvitellä, että nykyään olisi jopa isompi kun hintojen heittelyä enemmän ja siten myyjän riski suurempi.

 

[kaarlos]

Ei minusta pelkästään "lihava preemio" selitä sitä eroa siihen mitä nämä tuotteet oli ennen Venäjän energiakeppostelun alkamista. Tässä on aivan varmasti silkkaa ahneutta mukana, kun vanhaan aikaan kiinteiden sopimusten ollessa 4-6 senttiä nämä toistaiseksi voimassaolevat olivat ehkä 7-9.

5 vs 8 senttiä (otin keskiarvot luvuistasi) on kuitenkin 60% korotus kiinteähintaisesta toistaiseksi voimassaolevaan. Eikö tuo nyt ole varsin hyvin linjassaan sen noin 9c/kWh kanssa jota nyt saa kiinteänä toistaiseksi voimassaolevan ollessa reilu 15c/kWh.

 

[Grez]

Ja nuo sopimukset ovat olleet tuossa samassa hintaluokassa myös kesäaikaan, vaikka niitä olevinaan päivitellään vallitsevan markkinatilanteen mukaan...

No kuluttajaviranomaisethan juuri hiljattain linjasi, että jos hinta nousee liikaa, niin se on kohtuutonta. Eli tämä tarkoittaa tietenkin sitä, että hinnan on pakko olla vuoden kalleimman hetken mukaan ympäri vuoden.

Sinänsähän toi toimitusvelvollisuustuotteen kohtuuhintaisuusvaatimuksen lähtökohtana on se, että niitä, joilla ei ole mahdollista esim. luottotietojen menemisen takia mahdollista saada muuta sähkösopimusta, saisivat aina edes jonkin sähkösopimuksen ilman ihan hirveetä ryöstöhintaa. Tätä taustaa vasten voisi ajatella, että hintaan täytyy leipoa sisään myös luottotappiot.

 

[Oksa]

Saman suuruinen preemiohan tuossa nykyään on kiinteiden ja toistaiseksi voimassaolevien välillä, kuin tuo aiemmpi 4 ja 7? Voisi kuvitellä, että nykyään olisi jopa isompi kun hintojen heittelyä enemmän ja siten myyjän riski suurempi.

5 vs 8 senttiä (otin keskiarvot luvuistasi) on kuitenkin 60% korotus kiinteähintaisesta toistaiseksi voimassaolevaan. Eikö tuo nyt ole varsin hyvin linjassaan sen noin 9c/kWh kanssa jota nyt saa kiinteänä toistaiseksi voimassaolevan ollessa reilu 15c/kWh.

On vaan "unohdettu" korjata hintoja kesäkaudeksi kun vaihtelua on aiempaa enemmän, riskiä vähemmän (ei lämmitysenergian kulutusta) vaan mennään ympäri vuoden varmuuden vuoksi sillä talven hinnalla.

Se heittely pitäisi huomioida myös kuluttajan eduksi kun on selvää että kesällä on halpaa.

 

[rock]

Nythän voi esim. TVO (samaan aikaan tuottaja ja ostaja) laittaa muutaman kilowatin tarjolle kovaan hintaan, jonka sitten "itse" ostaa pois. Tällöin kaikesta pörssiin tarjotusta kapasiteetista saa hyvän tuoton. Noin minä sen tekisin myyjänä. Nykyään pörssisähkössä 15snt/kWh on uusi normaali, joten ei sen vedätyshinnan tarvitse olla mitään euroluokkaa.

TVO ei osta sähköä muuten kuin erittäin erityisissä tilanteissa ja silloinkin intraday markkinalta. TVO on ehkä paskin mahdollinen esimerkki mitä käyttää kun kyseessä on Mankala firma joka toimittaa sähköt omistajilleen omakustannushinnalla jonka jälkeen ne omistajat kukin tahollaan päättävät mitä sillä sähköllä tekevät. Käyttävät itse (esim. metsäteollisuus), vähentävät omaa sähkön ostoaan (sähköyhtiöt) tai sitten myyvät markkinalle jos sille sähkölle ei ole omaa käyttöä.

Jos olisit laittanut esimerkiksi Fortumin niin silloin olisi ehkä vähän parempi mutustella keissiä, mutta silloinkin pitää muistaa että Fortuminkin kohdalla olisi pitänyt sekä myyntiyhtiön ja tuotantoyhtiön tehdä laitonta yhteistyötä sopiakseen tarjouslaidoista, asia joka ainakin Fortumin omien sanojen mukaan on mahdotonta koska nämä ovat kaksi eri yritystä jotka eivät saa moista tehdä (uskoo ken haluaa). Ja juuri tämmöistä EV:n ainakin pitäisi kytätä.

Ymmärrän kyllä jos pörssisähkömarkkinan hinnan muodostusta on vaikea ymmärtää, voin taata että ihan sillä markkinalla toimivatkin välillä ovat hämmentyneitä siitä mihin tasoon hinnat asettuvat ja mikä milloinkin toimii markkinan draiverina. Mutta harvemmin tulee mieleen vilunki. Ja olen samaa mieltä, ihan hyvin voisi antaa datan tutkijoille pengottavaksi, vaikka nyt alkuun 2010-2022 välin ettei ihan viimeisimmät tarjousdatat pääse vuotamaan.

 

[mattix]

Määräaikaiset on huono argumentti, koska hinnat siirtyy kyllä niihin vaikka vuoden-parin viiveellä.

Minusta ei ole, kun viitataan vuoden 2022 jälkimmäisen vuosipuoliskon kustannusvaikutuksia vuoden 2019 jälkimmäisen vuosipuoliskon tasoon. Näiden ajanhetkien vertailu oli siis Aallon heppujen laskelma. Minusta laskelma, että energiakriisin hintalappu on ollut 5 mrd euroa on yksinkertaisesti väärä, koska laskelman oletuksena on ollut koko Suomen sähkönkäytön hintalapun (pl. raskas teollisuus) olleen H2/2022 25c/kWh. Eihän tuo nyt mitenkään voi olla totta. Suurimmalla osalla kansalaisia on ollut paaaaljon halvempi kiinteä sopimus noihin aikoihin. Tuo 25c/kWh on ollut pörssisähkön keskihinta H2/2022, mutta tuolloin pörssisähkösopimus on ollut noin 10%:lla suomalaisista. Myöskään kaikkiin toistaiseksi voimassaoleviin sopimuksiin ei ollut tuo hintataso vielä valunut.

Tehdäänpäs hintalappulaskelma nykyhinnoilla ja Aallon proffan laskentakaavalla. Nykyään kiinteän sopimuksen saa 9c hinnalla. Pörssisähkö on vielä halvempaa ja tarjoushaukat ovat saaneen sopparin alle 8c hinnalla, mutta lasketaan me tuolla 9c hinnalla.

(9-5,5 senttiä/kWh) X ⅔ X ½ vuotta X 82TWh = 0,96 miljardia euroa. Noin miljardin verran tulee enemmän hintaa nykyhinnalla vs. vuosi 2019.

PKS Priimassa pystyy kiinnittämään vuoden 2025 7,6c hinnalla. Tuolla hinnalla ero vuoteen 2019 on noin puoli miljardia koko Suomen osalta.

Tutkijat laskivat MOT:lle: Maksoimme syksyllä sähköstä 5 miljardia ylimääräistä – ”Tulonsiirto sähköntuottajille”

Suomi puolustaa EU:ssa sähkön hinnoittelujärjestelmää, joka tutkijoiden arvion mukaan köyhdytti suomalaiskuluttajia miljardeilla euroilla viime vuoden loppupuoliskolla.

yle.fi

 

[JCSH]

Ei sillä ole merkitystä onko se "nollahinta", vai omakustannehinta + kate. Kumpikaan ei vaikuta millään tavalla korkeimpiin hintoihin niin kauan kuin "irtokilowattien" tarjoushinnat määrävät koko paletin loppuhinnan.

Väännetään nyt rautalangasta:
Oletetaan, että meillä on kolmen tason tuotantoa. Meillä on ydinvoimaa 1000 MW, meillä on jotain keskihintaista säätövoimaa hinnalla noin 80e / MWh 1000 MW ja sitten meillä on kallista tuotantoa hinnalla noin 150e / MWh 1000 MW.

Nykyisessä pörssissä tuo ydinvoima laittaa sähkön myyntiin hinnalla 0e / MWh, keskihintainen 80e / MWh ja kallis 150e / MWh. Jos kulutus on alle 2000 MW, niin hinta on tuon 80e / MWh. Jos se on yli tuon, niin hinta on 150e / MWh. Yritysten ei tarvitse arvailla mitään, ne katsovat sen oman hintansa ja myyvät sähkön sillä.

Sun järjestelmässä ydinvoiman ja keskinkertaisen tuotannon pitää yrittää arvata se, että mikä kaikki tuotanto tarvitaan ja millä hinnalla se tarjotaan.
Eli ydinvoima ja halvempi säätövoima yrittävät arvata sitä hintaa, millä tuo kallis tulee markkinoille ja mikä on loppukulutus. Ne veikkaavat, että se loppukulutus tulee ylittämään tuon 2000 MW, joten maksimoidakseen tuottonsa, ne laittavat pyyntihinnan sinne johonkin 150e paikkeille. Arvauksesta riippuen, meillä voi olla tilanne, missä se halpa ydinvoima ei pysty myymään sähkönsä pörssiin, kerta sen hinta-arvaus on vaikkapa 155e / MWh, mutta nuo kaksi säätövoimaa laittavatkin pyynnöksi 150e / MWh.

Eli lopulta tilanne, jossa nykyisessä järjestelmässä olisi ensin käytetty se 1000 MW halpaa ydinvoimaa, jonka jälkeen 1000 MW keskihintaista säätövoimaa, päätyykin sun järjestelmässä tilanteeseen, missä vain nuo kalliit säätövoimat saavat myytyä sähkönsä pörssiin ja se halpa ydinvoima seisoo tyhjillään. Tosin se ei seiso tyhjillään, vaan se menee tuon kalliin tuottajan luo ja myy tuotantonsa intraday markkinoilla sille hintaan 149e / MWh.

Ja kyllä, tämä on yksinkertaistettu esimerkki, mutta se osoittaa tuon ongelman. Oikeassa elämässä homma menee paljon monimutkaisemmaksi, kerta tuottajia on paljon enemmän, joka myös vaikeuttaa tuota hinnan arvaamista ja luo paljon enemmän noita portaita, joissa voidaan päätyä tilanteeseen, jossa halvempi tuotanto ei onnistu myymään tuotantoaan pörssiin.

 

[maxion]

Väännetään nyt rautalangasta:
Oletetaan, että meillä on kolmen tason tuotantoa. Meillä on ydinvoimaa 1000 MW, meillä on jotain keskihintaista säätövoimaa hinnalla noin 80e / MWh 1000 MW ja sitten meillä on kallista tuotantoa hinnalla noin 150e / MWh 1000 MW.

Nykyisessä pörssissä tuo ydinvoima laittaa sähkön myyntiin hinnalla 0e / MWh, keskihintainen 80e / MWh ja kallis 150e / MWh. Jos kulutus on alle 2000 MW, niin hinta on tuon 80e / MWh. Jos se on yli tuon, niin hinta on 150e / MWh. Yritysten ei tarvitse arvailla mitään, ne katsovat sen oman hintansa ja myyvät sähkön sillä.

Sun järjestelmässä ydinvoiman ja keskinkertaisen tuotannon pitää yrittää arvata se, että mikä kaikki tuotanto tarvitaan ja millä hinnalla se tarjotaan.
Eli ydinvoima ja halvempi säätövoima yrittävät arvata sitä hintaa, millä tuo kallis tulee markkinoille ja mikä on loppukulutus. Ne veikkaavat, että se loppukulutus tulee ylittämään tuon 2000 MW, joten maksimoidakseen tuottonsa, ne laittavat pyyntihinnan sinne johonkin 150e paikkeille. Arvauksesta riippuen, meillä voi olla tilanne, missä se halpa ydinvoima ei pysty myymään sähkönsä pörssiin, kerta sen hinta-arvaus on vaikkapa 155e / MWh, mutta nuo kaksi säätövoimaa laittavatkin pyynnöksi 150e / MWh.

Eli lopulta tilanne, jossa nykyisessä järjestelmässä olisi ensin käytetty se 1000 MW halpaa ydinvoimaa, jonka jälkeen 1000 MW keskihintaista säätövoimaa, päätyykin sun järjestelmässä tilanteeseen, missä vain nuo kalliit säätövoimat saavat myytyä sähkönsä pörssiin ja se halpa ydinvoima seisoo tyhjillään. Tosin se ei seiso tyhjillään, vaan se menee tuon kalliin tuottajan luo ja myy tuotantonsa intraday markkinoilla sille hintaan 149e / MWh.

Ja kyllä, tämä on yksinkertaistettu esimerkki, mutta se osoittaa tuon ongelman. Oikeassa elämässä homma menee paljon monimutkaisemmaksi, kerta tuottajia on paljon enemmän, joka myös vaikeuttaa tuota hinnan arvaamista ja luo paljon enemmän noita portaita, joissa voidaan päätyä tilanteeseen, jossa halvempi tuotanto ei onnistu myymään tuotantoaan pörssiin.

> joissa voidaan päätyä tilanteeseen, jossa halvempi tuotanto ei onnistu myymään tuotantoaan pörssiin.

Mutta onnistuu sitten intra-day markkinoilla - eli halpa tuotanto saadaan käyttöön, mutta kuluttajat maksavat kalliista. Tämä jos jotain olisi sitä markkinamanipulaatiota.

 

[Shajk]

No kuluttajaviranomaisethan juuri hiljattain linjasi, että jos hinta nousee liikaa, niin se on kohtuutonta. Eli tämä tarkoittaa tietenkin sitä, että hinnan on pakko olla vuoden kalleimman hetken mukaan ympäri vuoden.

Kiitos kuluttajaviranomaiset! \o/ Kun sähkö pysyy kalliina koko ajan ei tuu mielipahaa siitä että tuli ostettu kalliina.

 

[Oksa]

No kuluttajaviranomaisethan juuri hiljattain linjasi, että jos hinta nousee liikaa, niin se on kohtuutonta. Eli tämä tarkoittaa tietenkin sitä, että hinnan on pakko olla vuoden kalleimman hetken mukaan ympäri vuoden.

Sinänsähän toi toimitusvelvollisuustuotteen kohtuuhintaisuusvaatimuksen lähtökohtana on se, että niitä, joilla ei ole mahdollista esim. luottotietojen menemisen takia mahdollista saada muuta sähkösopimusta, saisivat aina edes jonkin sähkösopimuksen ilman ihan hirveetä ryöstöhintaa. Tätä taustaa vasten voisi ajatella, että hintaan täytyy leipoa sisään myös luottotappiot.

Niin eli pörssisähköä voi myydä toimitusvelvollisuustuotteena myös, mutta sitten lämpimikseen ryöstetään sillä toistaiseksi voimassa olevalla vaihtoehdolla jos joku raukka sattuu sellaisen valitsemaan.

Huomenna jälleen mielenkiintoinen hinnoittelu, eli kuudelta aamulla on neljä kertaa kaliimpaa kuin viideltä ja tuplasti kalliimpaa kuin seitsemältä. Mikä mahtaa aiheuttaa noin suuren epätasapainon tuntien välillä?

 

[sammy123]

NIPS

Huomenna jälleen mielenkiintoinen hinnoittelu, eli kuudelta aamulla on neljä kertaa kaliimpaa kuin viideltä ja tuplasti kalliimpaa kuin seitsemältä. Mikä mahtaa aiheuttaa noin suuren epätasapainon tuntien välillä?

Pena sen sitten viime hetkellä keksi kun luki Iotechin palstaa: Heitetään pörssiin random-hintoja vähän yläkanttiin kuten Energiateollisuuden pikkujouluissa sovittiin.

Ainakaan tuulen kehitys ei tue noin suuria hintaeroja. Onneksi linja Viroon on vielä poikki. Kylmä kyyti tulee loppuviikosta.

 

[rock]

Huomisen aluehintoja tuijottamalla voidaan päätellä että Suomi on aamusta asti samassa veneessä Baltian kanssa. Ja kun siirtoja tuijottelee niin myrkky näyttää leviävän lähinnä Liettuasta ja/tai Virosta. Ruotsista tulee sähköä ns. letkut punaisina.

Liekö sitten joku laitos kumossa tjsp. Ei ole nyt aikaa mitään syväanalyysiä puskea.

 

[Grez]

Niin eli pörssisähköä voi myydä toimitusvelvollisuustuotteena myös, mutta sitten lämpimikseen ryöstetään sillä toistaiseksi voimassa olevalla vaihtoehdolla jos joku raukka sattuu sellaisen valitsemaan.

Toi on kyllä hyvä pointti, että hinnassa ei voi olla paljon luottoriskilisää jos pörssisoppareitakin (kohtuu pienellä marginaalilla) myydään toimitusvelvollisuustuotteina.

 

[jarppi83]

Toi on kyllä hyvä pointti, että hinnassa ei voi olla paljon luottoriskilisää jos pörssisoppareitakin (kohtuu pienellä marginaalilla) myydään toimitusvelvollisuustuotteina.

Eihän siinä ole riskiä ollenkaan, kun kaikki peritään asiakkaalta.

 

[Grez]

Eihän siinä ole riskiä ollenkaan, kun kaikki peritään asiakkaalta.

Niin meinaat että jos otat varattoman henkilön, jolla on vaikka 50 000 euroa ulosotossa, laskulla maksavaksi asiakkaaksi, niin siinä ei ole luottotappioriskiä?

Sinä ja kapiteeli puhutte nyt hinnoitteluun sisältyvästä riskistä. Minä puhuin luottoriskistä, eli siitä että asiakas saa laskun mutta ei maksa sitä.

 

[kapiteeli]

Eihän siinä ole riskiä ollenkaan, kun kaikki peritään asiakkaalta.

On siinä riski arvioida asiakkaan kulutus väärin jolloin joudutaan tehdä korjaavia kauppoja päivänsisäisillä markkinoilla. Esim. Black Fridaynä firmat otti käkättimeen kun osa porukasta huudatti sulakkeet punaisena.

 

[mattix]

Minusta tuntuu, että sähkönmyyntiyhtiöt eivät ole immuuneja luottotappioille ja tappiot ovat suhteessa isompia toimitusvelvollisuustuotteissa, vaikka miten jokin muu instanssi (esim. Kela) maksaisi osan.

 

[tietokonerikki]

Toimitusvelvollinen sähkö on myyntiyhtiöille melkoinen riippakivi. Sen käyttöä kyllä suojataan futuureilla mikä muodostaa ns. pohjan hinnalle, mutta siinä missä kiinteä hintaisia sopimuksia myydessä tiedetään paljonko sitä on myyty ja millekin aikaa, toimitusvelvollisuuden osalta näistä on vain jonkinlainen arvio. Tämän takia tuotteelle lasketaan varsin lihava preemio. Lisäksi, jos toimitusvelvollista sähköä ostavat asiakkaat eivät tajua vaihtaa johonkin edullisempaan sopimustyyppiin niin se on melko pitkälti heidän oma häpeänsä. Aikaan jolloin halvimmat kiinteät olivat 3,99snt/kWh, TV-sähkö oli ihan yleisesti 7,99snt/kWh tai vielä enemmänkin eikä vastaavaa vinkumista kuulunut. Lisäksi yhtiöt eivät kilpaile keskenään TV-sähkön hinnoilla. Olen aina kehottanut sukulaisia ja kylänmiehiä käyttämään ihan mitä tahansa muuta kunhan pitäytyy erossa toimitusvelvollisista sopimuksista.

Hyvä sinäkin siis vähintäänkin epäsuorasti myönnät noiden toimitusvelvollisten toistaiseksi voimassa olevien hintojen kohtuuttomuuden.
Mitä tohon vinkumiseen tulee. Minusta tuntuu, että hyvätuloisen voimayhtiön johtajan voi olla vaikea tajuta. Mitä pienituloiselle merkitsee, että 20000kWh
(tai pienempi kulutus) hinta nousee 4snt/kWh -8kWh tai, että se sitten äkkiä nouseekin 15,6 snt/kWh hintaiseksi tai oliko Fortumilla 17,5snt/kWh.
Sulle ollee toi 3120€--3500€ mitätön summa, mutta pienituloiselle 1600€ (8snt/kWh) on iso osa tuloista. Ja kun toi sitten tuplaan tuu 3120-3500 euroksi.
Se on heille todella valtava kulun lisäys siinä saattaa se "vinkuminen" muuttua jopa itkuksi ja huoleksi omasta toimeen tulosta.

Mä pidän tota törkeänä rahastamisena ja usein vielä vanhemmilta ihmisiltä, jotka ovat tottuneet siihen, että sähköyhtiöt veloittavat sähköstä kohtuulliset kulut.
Mitä riskiin tulee sähköyhtiö voi kuukauden välein korottaa tota toistaiseksi voimassa olevaa hintaana.
Kyllä sähköyhtiöt osaavat sen kulutuksen heillekin riittävän tarkasti ennustaa.

Sinä roikotat tätä mantraasi keskustelussa mukana ainoastaan siitä syystä että tämä myyttinen "kohtuullisuusvaatimus" sattuu koskemaan TV-sähköä. Mitäpä jos odotellaan ihan rauhassa sitä aikanaan tulevaa päätöstä että mikä on kohtuullista ja mikä ei ja jatketaan aiheesta keskustelua sitten.

Tottakai teen sen, koska se on laissa mitä sähköyhtiöiden pitäisi noudattaa. Eihän se ole sen kummempaa kuin se, että täällä kehutaan/ roikotetaan pörssisähkön "edullisuutta".

Fortum on Suomessa ainoa toimija joka voi omilla toimillaan heilauttaa samaan aikaan markkinahintaa JA hyötyä siitä. Muillakin toimijoilla on mahdollisuus kyllä saada vaikutuksia markkinaan, mutta nämä eivät sitten enää ole sille toimijalle millään tasolla positiivisia vaan itse toimija tekisi toimiensa takia raskaasti persnettoa. Ja tämäkin siis vain teoreettisella tasolla, minulla ei ole todisteita suuntaan tai toiseen että Fortum olisi näin toiminut. Niin isossa firmassa kun on aina riski että joku taho olisi voinut vuotaa tiedon moisesta käyttäytymisestä ulos.

Fortumilla parhaat, mutta kyllä Helenilläkin on monenlaista energiaa. Mä jo joskus esitin laskelman, jossa näytettiin miten voi ostaa kalliilla pienen osan, jos saa sitten
siitä tuulesta, vedestä ja ydinvoimastaan sitä pörssin korkeaa hintaa.

Tossa alla professorit kommentoivat

Professorit: Energiayhtiöt voisivat manipuloida sähkön hintaa Suomessa eivätkä jäisi siitä kiinni

Sähkömarkkinat ovat erityisen otolliset hintojen manipuloinnille, sanovat professorit. Vastalääkkeeksi tarvittaisiin heidän mukaansa paljon nykyistä tiukempi valvonta.

yle.fi

"
Hintoihin vaikuttaminen on käytännössä mahdollista sellaisina tuulettomina päivinä, jolloin sähköä on tarjolla niukasti.
- Silloin vesivoima on avainasemassa, ja pienikin muutos tarjonnassa voi nostaa hintoja runsaasti.
-Jos yhtiö tarjoaa paljon vesivoimaa, sähkön hinta laskee. Jos se taas päättäisi rajoittaa vesivoiman tarjoamista, markkinahinta nousee ja ydinvoimala tuottaa enemmän.

--- RESERVIMARKKINA------
Yksi keino vähentää sähkön tarjontaa – ja nostaa markkinahintaa – on siirtää tuotantoa pois sähkön pääasialliselta kauppapaikalta eli päivämarkkinoilta niin sanotuille reservimarkkinoille.
-Juuri tästä oli kysymys Espanjassa. Yhtiöt onnistuivat nostamaan markkinahintaa jättämällä osan tuulivoimastaan tarjoamatta päivämarkkinoilla ja myymällä sen reservimarkkinoille. Näin ne saivat suurempaa tuottoa ydinvoimastaan.

Reservimarkkina on eräänlainen varamarkkina, jossa käydään täydentävää kauppaa samana päivänä, jona sähkö käytetään. Valtaosa kaupasta on tällöin jo käyty päivämarkkinalla, jossa hinnat lyödään lukkoon vuorokausi ennen sähkön käyttämistä. Jos sähköä ei käyttöpäivänä tarvitakaan enempää, reserviin säästetty sähkö jätetään kokonaan tuottamatta.

Reservimarkkinoille tarjoaminen ei ole laitonta, jos yhtiö arvioi saavansa sieltä suurempaa voittoa kuin päivämarkkinoilta. Mutta laittoman puolelle mennään, jos pyrkimyksenä on nostaa hintoja päivämarkkinoilla."

Eli kyllä niitä keinoja on jos niitä haluttaisiin käyttää. Tossakaan professorit eivät siis väitä, että Suomessa näin oltaisiin tehty.

Suomen tuulivoiman tuotanto on hajautunut poikkeuksellisen laajalle, potkureiden omistajia on niin perinteisissä sähkön tuottajissa kuin teollisuudessa ja kaupan alallakin puhumattakaan kotimaisista ja ulkomaisista sijoittajista.

Voin kertoa että varsinkin tuulisuusennusteissa olisi vielä todella paljon parannettavaa Suomen hinta-alueella. Hyvin usein tulee todettua että kylläpä meni taas tuulituotannot vihkoon paskan ennusteen takia.

Toi tuulen/sään ennustettavuus on joskus metereologien mukaan todella hankalaa, mutta pääosin osuvat mielestäni yllättävänkin lähelle.
Mutta uskon kyllä tuulivoimateollisuudelle tulevan haastavia päiviäkin ton suhteen,

"shajk" -kirjoitti " Mutta sitte toinen ilmiö, Suomen sähkötase on melkein aina reilusta plussan puolella. Siis tarkoitan sitä, että joko sähköä on ostettu liikaa, tai sähkö tuotetaan enemmän kuin on ennalta ilmoitettu. Täällä on sellainen tapa pelata varman päälle, ettei vahingossa joutuisi maksamaan säätösähköstä ylimääräistä. Että voi olla vaikeaa nähdä sen ilmiön läpi onko muutama megawattia mennyt väärin vai ei.. "

Kun tein vielä päivätyökseni sähkön hankintaa niin tuli todettua ihan sama. Kun omat vuosibonukset oli kiinnitetty siihen paljonko firman tasesähkökustannukset olivat niin oma näkökulma oli jäädä pikkaisen oston puolelle, näin oltiin tienaamassa suurimman osan aikaa ja lähinnä pelattiin siinä toivossa että mahdolliset ylössäätöpiikit eivät tulisi älyttömän kalliiksi tai pitkäaikaisiksi. Mutta olet siis ihan oikeassa, keskimäärin Suomessa toimitaan juuri niin kuin kuvasit. Pikkaisen varman päälle.

Kuinkas paljon tossa sitä ostomargiaalia, tohon jätetään ja tuleeko tosta käytännön hankaluuksia?

Sammy 123 kirjoitti: " Samaa lapsenuskoisuutta itsekin ihmettelen. Eihän tarvitse mitään kartellia olla, riittää kun vaikka 2% tuotanosta laitetaan pörssiin korkeampaan hintaan. Jos nappaa kiinni niin lopusta 98%:kin saadaan tuo 2% hinta. " "


Toivottavasti et nyt kauhistu, mutta jos meillä olisi tuottaja jolla olisi vaikka pelkästään vesivoimaa ja iso allas, niin hän toimisi juuri näin. Meidän hinta-alueella näin ei ole, mutta Norjassa näitä on paljon ja heidän toimintalogiikka toimii juuri niin - tiedän kun olen aikoinaan ollut sellaisessa firmassa töissä tekemässä optimointia. Toki kun hinta-alueella on näitä toimijoita enemmän kuin yksi niin vaikka kaikki toimivat samaan tapaan niin kilpailuasetelma johtaa siihen että hiljalleen ne rajahinnat alkavat olla lähellä toisiaan ja paljon alempana kuin ne olisivat monopoliasemassa, muuten se vesi jää käyttämättä.

Mitä olen noita energialla tuotettuja kulutuksia FinGrid sivuilta katsellut niin, kyllä meilläkin vettä mielestäni säätämiseen käytetään.
Maallikon tietysti vaikeaa ilman tarkempia tietoja päätellä kuinka tarpeellista sen käytön rajoittaminen kulloinkin on.

 

[jarppi83]

Sähkömarkkinat on siitä jännä kyhäelmä, kun siinä ei kukaan tienaa mitään, mutta volyymit vaan kasvaa(ainakin jos foorumin fanaattisimpia keskustelijoita kuuntelee). Konkurssin partaalla keikutaan, mutta sinnitellään hampaat irvessä kuluttajan etuja ajatellen. Onneksi meillä on niin vastuuntuntoisia yrityksiä.

 

[mattix]

Sähkömarkkinat on siitä jännä kyhäelmä, kun siinä ei kukaan tienaa mitään, mutta volyymit vaan kasvaa(ainakin jos foorumin fanaattisimpia keskustelijoita kuuntelee). Konkurssin partaalla keikutaan, mutta sinnitellään hampaat irvessä kuluttajan etuja ajatellen. Onneksi meillä on niin vastuuntuntoisia yrityksiä.

Kuka näin on sanonut, että ei tienaa mitään tai konkurssin partaalla keikkuttaisiin? Ettet nyt hyvä jarppi83 hieman liioittele?

Pohdiskelin hieman tuota manipulaatiota. Olisi siinä proffilla ja tutkijoilla hommaa pitävästi osoittaa manipulaatiota tapahtuneen, koska:
- pitäisi ymmärtää kulutusennusteen muodostumisesta aika paljon, jotta osattaisiin arvioida ostotarjousten oikeellisuutta eri tunneille
- pitäisi osata arvioida säästä riippuvaisen tuotannon tuotantotarjouksia vs. sääennusteet
- pitäisi tietää ja osata huomioida vesivoiman tuotannon rajoitteet ympäristölupien ja vaikkapa jääkansien osalta
- pitäisi tuntea energiapolttoaineiden hinnanmuodostus ja -muutos osana tuotantotarjouksia
- osata arvioida isojen (ja miksei pienempienkin) yksiköiden huoltoseisokkien ajoittamisen syitä
- säätösähkömarkkina ja rajasiirrot vielä päälle

Olisi siinä hommaa. Toki vain yhtä yhtiötä tarkastelemalla pääsee helpommalla.

 

[Paapaa]

Sähkömarkkinat on siitä jännä kyhäelmä, kun siinä ei kukaan tienaa mitään

Mitähän tää tarkoittaa? Miksi ei tienaisi? Tässä on nyt kymmeniä sivuja kerrottu, miten pörssi toimii. Kyllä nyt jo pitäisi tietää, että pörssi nimenomaan mahdollistaa tienaamisen sillä, että tuottaa hyvin halpaa sähköä järjestelmään kun siitä saa sen kalleimman tarjouksen hinnan. Eli jotain olet nyt ymmärtänyt väärin.

 

[rock]

Hyvä sinäkin siis vähintäänkin epäsuorasti myönnät noiden toimitusvelvollisten toistaiseksi voimassa olevien hintojen kohtuuttomuuden.

En edusta sähkön myyntiyhtiötä. Kalliita ne tv-sopimukset on, sen takia en niitä kenellekään suosittele. Ymmärrän hyvin miksi ne on olemassa, mutta ihan liian moni ihminen niissä roikkuu kun olisi paljon edullisempiakin vaihtoehtoja. Ovatko ne kohtuuttomia, se ei ole minun arvioitavissa. Lopullisesti oikeus tuon tulee sitten joskus päättämään.

Mitä tohon vinkumiseen tulee. Minusta tuntuu, että hyvätuloisen voimayhtiön johtajan voi olla vaikea tajuta. Mitä pienituloiselle merkitsee, että 20000kWh (tai pienempi kulutus) hinta nousee 4snt/kWh -8kWh tai, että se sitten äkkiä nouseekin 15,6 snt/kWh hintaiseksi tai oliko Fortumilla 17,5snt/kWh. Sulle ollee toi 3120€--3500€ mitätön summa, mutta pienituloiselle 1600€ (8snt/kWh) on iso osa tuloista. Ja kun toi sitten tuplaan tuu 3120-3500 euroksi.

Pienituloisen ei pitäisi asua sähkölämmitteisessä omakotitalossa, se on henkilökohtainen mielipiteeni. En myöskään ole mikään sähköyhtiön johtaja vaan ihan toimihenkilö. Olen toki suomalaisen mittapuulla hyvätuloinen mutta asun itse ihan kerrostaloasunnossa ja kerrostalo lämpeää maalämmöllä. Oma sähkön vuosikulutus on noin 3000kWh. Ja minulla on kiinteä hintainen sopimus, olisiko tuo tällä hetkellä vajaa 9snt/kWh. Jos pienituloinen asuu sähkölämmitteisessä ok-talossa niin sitä suuremmalla syyllä pitäisi olla käytössä kiinteähintainen sopimus. Parasta mitä pienituloiset ihmiset voivat tehdä on valita fiksummin sähkösopimuksensa.

Fortumilla parhaat, mutta kyllä Helenilläkin on monenlaista energiaa. Mä jo joskus esitin laskelman, jossa näytettiin miten voi ostaa kalliilla pienen osan, jos saa sitten
siitä tuulesta, vedestä ja ydinvoimastaan sitä pörssin korkeaa hintaa.

Ja sun laskelma ammuttiin alas minun toimestani. Turhaan sitä on enää ottaa esiin.

Hintoihin vaikuttaminen on käytännössä mahdollista sellaisina tuulettomina päivinä, jolloin sähköä on tarjolla niukasti.
- Silloin vesivoima on avainasemassa, ja pienikin muutos tarjonnassa voi nostaa hintoja runsaasti.
-Jos yhtiö tarjoaa paljon vesivoimaa, sähkön hinta laskee. Jos se taas päättäisi rajoittaa vesivoiman tarjoamista, markkinahinta nousee ja ydinvoimala tuottaa enemmän.

Suomen vaatimattomasta vesivoimamäärästä merkittävä osa on Fortumin hallussa. Loput ovatkin sitten jakaantuneet melkoisen monelle taholle. Kuten jo aiemmin totesin, Fortum on ainoa Suomen markkinalla jolla on edes teoreettiset työkalut markkinamanipulaatioon eivätkä hekään edes teoriatasolla pysty siihen kuin yksittäisinä päivinä.

Yksi keino vähentää sähkön tarjontaa – ja nostaa markkinahintaa – on siirtää tuotantoa pois sähkön pääasialliselta kauppapaikalta eli päivämarkkinoilta niin sanotuille reservimarkkinoille.
-Juuri tästä oli kysymys Espanjassa. Yhtiöt onnistuivat nostamaan markkinahintaa jättämällä osan tuulivoimastaan tarjoamatta päivämarkkinoilla ja myymällä sen reservimarkkinoille. Näin ne saivat suurempaa tuottoa ydinvoimastaan.

Iso osa Suomen ydinvoimasta on joko Fortumin hallussa tai Mankala-sähköä. Jälleen kerran silmät voi kääntää ison F:n suuntaan. Tuulivoimaa kaupataan ihan normaalistikin sekä DA että ID kaupankäynnissä, osin siksi että ne tuuliennusteet ovat välillä niin hankalia kuin ovat joten osa sähköstä myydään DA:han ja sitten jos sattuukin tuulemaan enemmän, yritetään ylijäämä kaupata ID markkinalla. Ainakaan minun edustamani firma ei ole koskaan jättänyt tuulivoimaa tarjoamatta kokonaan DA markkinalle siinä intressissä että portfolion muut osat tuottaisivat isompaa voittoa. Tosin meillä on aika iso osa tuotantopaletista tuulta joten ei ole oikein intressejä lähteä sillä pelaamaan.

Tossakaan professorit eivät siis väitä, että Suomessa näin oltaisiin tehty.

Eivät toki, mutta melko populistista on edes moista implikoida vaikka ei ole todisteita suuntaan eikä toiseen. Professoreja vituttaa kun heille ei anneta dataa ja syytkin tähän datan pidättelyyn ovat ihan selvät. Energiavirasto pelkää että dataa vuodettaisiin tai että datasta vedettäisiin yksioikoisia johtopäätöksiä tai että Energiaviraston oma valvonta on ollut heikkoa ja data oikeasti todistaisi hintamanipulaatiota. Voit ihan valita noista yhden tai kaikki syyt. Kuten jo aiemmin totesin, minun puolesta dataa voitaisiin tutkijoille antaa kunhan se ei ole aivan tuoreinta.

Toi tuulen/sään ennustettavuus on joskus metereologien mukaan todella hankalaa, mutta pääosin osuvat mielestäni yllättävänkin lähelle.

Välillä osutaan, välillä ei. Haastavinta on nimenomaan säärintamien ajoitus, ei ole kauheasti hyötyä jos tuulet tulevatkin ennustetusti, mutta esim. kolme tuntia myöhässä. Nämä mallit ovat toki kehittyneet, mutta paljon niissä on vielä parannettavaa.

Kuinkas paljon tossa sitä ostomargiaalia, tohon jätetään ja tuleeko tosta käytännön hankaluuksia?

Aika pienillä marginaaleilla noissa pyörittiin. Jos vaikka kulutus oli 500MW ja oma tuotanto oli 250MW niin ostoa tehtiin tietoisesti vaikka 5MW eli yhden prosentin liian vähän tai 5MW yli tarpeen ja se oli se "pelivara" mikä sallittiin. Enempää en tähän voi vastata paljastamatta missä yrityksessä olen ollut töissä.

Mitä olen noita energialla tuotettuja kulutuksia FinGrid sivuilta katsellut niin, kyllä meilläkin vettä mielestäni säätämiseen käytetään.
Maallikon tietysti vaikeaa ilman tarkempia tietoja päätellä kuinka tarpeellista sen käytön rajoittaminen kulloinkin on.

Vesivoimaa käytetään nimenomaan säätöön Suomessa, niin sähkön tuottajan oman tuotannon tasapainottamiseen kuin valtion sisäiseenkin. Olen tehnyt hommia myös norjalaiselle toimijalle jonka tuotantopaletista vesivoima kattoi 95% ja siellä toiminta oli täysin erilaista. Siellä vesivoima oli perusvoimaa ja sen hinnoittelu markkinalle erosi täysin siitä mitä täällä meillä Suomessa. Periaatteessa samoja metodeja käyttämällä esim. Fortum voi arvottaa vettään ja ohjailla markkinahintaa, tosin jäätilanteet ja juoksutusrajoitukset tekevät siitä talvella varsin haastavaa. Muilla toimijoilla ei ole sellaisia määriä kapasiteettia että ne pystyisivät ohjaamaan hintaa mihinkään.

 

[HTK12]

Mitä tohon vinkumiseen tulee. Minusta tuntuu, että hyvätuloisen voimayhtiön johtajan voi olla vaikea tajuta. Mitä pienituloiselle merkitsee, että 20000kWh
(tai pienempi kulutus) hinta nousee 4snt/kWh -8kWh tai, että se sitten äkkiä nouseekin 15,6 snt/kWh hintaiseksi tai oliko Fortumilla 17,5snt/kWh.
Sulle ollee toi 3120€--3500€ mitätön summa, mutta pienituloiselle 1600€ (8snt/kWh) on iso osa tuloista. Ja kun toi sitten tuplaan tuu 3120-3500 euroksi.
Se on heille todella valtava kulun lisäys siinä saattaa se "vinkuminen" muuttua jopa itkuksi ja huoleksi omasta toimeen tulosta.

Kaikki tietää tuon sinun vinkumisen hinnasta, niin jos palataan siihen sitten kun joku päätös on tullut onko se hinta ollut kohtuullinen vai ei. Se ei edistä mitenkään keskustelua, että joku toistaa samaa mantraa kuin papukaija viestistä toiseen. Edelleenkään kukaan ei pakota ottamaan 15,6snt/kWh hintaista sopparia, itse olet sellaisen valinnut ja se oikeus on kuluttajana sinulle suotu. Paljon halvempia määräaikaisia olisi ollut ja on edelleen tarjolla.

Mä pidän tota törkeänä rahastamisena ja usein vielä vanhemmilta ihmisiltä, jotka ovat tottuneet siihen, että sähköyhtiöt veloittavat sähköstä kohtuulliset kulut.

Sulla on kyllä harhaisia kuvitelmia, ei ne sähköyhtiöt ennenkään eloittaneet kohtuullista hintaa, vaan markkinahinnan (jos nyt puhutaan ajasta kun sähköpörssi on ollut meillä). Aivan kuten muutkin yritykset.

Fortumilla parhaat, mutta kyllä Helenilläkin on monenlaista energiaa. Mä jo joskus esitin laskelman, jossa näytettiin miten voi ostaa kalliilla pienen osan, jos saa sitten
siitä tuulesta, vedestä ja ydinvoimastaan sitä pörssin korkeaa hintaa.

Joo niin esitit ja se kyllä tyrmättiin täysin monen käyttäjän toimesta. Ei ollut mitään tekemistä reaalimaailman kanssa. Jos valitsee hatusta omaan agendaa sopivat luvut, niin tottakai se laskelma silloin näyttää siltä miltä haluttiin. Gargabe in garbage out.

 

[rock]

Pohdiskelin hieman tuota manipulaatiota. Olisi siinä proffilla ja tutkijoilla hommaa pitävästi osoittaa manipulaatiota tapahtuneen, koska:
- pitäisi ymmärtää kulutusennusteen muodostumisesta aika paljon, jotta osattaisiin arvioida ostotarjousten oikeellisuutta eri tunneille
- pitäisi osata arvioida säästä riippuvaisen tuotannon tuotantotarjouksia vs. sääennusteet
- pitäisi tietää ja osata huomioida vesivoiman tuotannon rajoitteet ympäristölupien ja vaikkapa jääkansien osalta
- pitäisi tuntea energiapolttoaineiden hinnanmuodostus ja -muutos osana tuotantotarjouksia
- osata arvioida isojen (ja miksei pienempienkin) yksiköiden huoltoseisokkien ajoittamisen syitä
- säätösähkömarkkina ja rajasiirrot vielä päälle

Olisi siinä hommaa. Toki vain yhtä yhtiötä tarkastelemalla pääsee helpommalla.

Veikkaan että vaikka minulle annettaisiin koko viime vuodelta kaikki Fortumin kauppatiedot, tuotantotiedot jne. niin olisi vaikeuksia alan ammattilaisenakaan osoittaa manipulaatiota ellei sitä olisi tehty niin räikeästi että se erottuu selkeästi datasta. Tietenkin ensimmäisenä kävisin tarkastelemaan tilanteita missä markkinahinta on piikannut ja katsoisin eroaako sen päivän toiminta ympäröivästä datasta. Jos optimointia tekee joka päivä niin se uppoaa täysin kohinaan vaikka lopputuloksia ei juuri sillä saavuttaisikaan ja sitä voi olla täysin mahdotonta todistaa mitenkään manipulaatioksi. Mutta jos jättää vaikka kokonaan tarjoamatta vesivoimaa yhtenä päivän ja hinta piikkaa niin sen pitäisi jäädä kiinni jopa Energiavirastonkin seulaan.

 

[kaarlos]

Minusta tuntuu, että hyvätuloisen voimayhtiön johtajan voi olla vaikea tajuta. Mitä pienituloiselle merkitsee, että 20000kWh
(tai pienempi kulutus) hinta nousee 4snt/kWh -8kWh tai, että se sitten äkkiä nouseekin 15,6 snt/kWh hintaiseksi tai oliko Fortumilla 17,5snt/kWh.

Minusta tuntuu että se pienituloinen on valinnut väärän talon jos energiaremontit on tekemättä ja sähkönkulutus korkea. Ihmisillä on vapaus käyttää niin paljon tai vähän tuloistaan asumiseen kuin parhaaksi kokevat.

Sanoin tästä jo aiemminkin, että talon ostaminen on sijoitus ja joskus sijoitukset eivät mene putkeen. Mikäli asuu vuokralla omakotitalossa niin muuttaa vaan sitten paremmin eristettyyn taloon tai vaihtaa asumismuotoa jos kulut eivät miellytä.

 

[NikoD]

Kaikki tietää tuon sinun vinkumisen hinnasta, niin jos palataan siihen sitten kun joku päätös on tullut onko se hinta ollut kohtuullinen vai ei. Se ei edistä mitenkään keskustelua, että joku toistaa samaa mantraa kuin papukaija viestistä toiseen. Edelleenkään kukaan ei pakota ottamaan 15,6snt/kWh hintaista sopparia, itse olet sellaisen valinnut ja se oikeus on kuluttajana sinulle suotu. Paljon halvempia määräaikaisia olisi ollut ja on edelleen tarjolla.

Lainasin yo. käyttäjää, mutta kysymys ihan tasapuolisesti muillekin:

Energiavirastohan linjasi jo viime kesänä, että sähkömarkkinalain mukaiset kohtuulliset hinnat määritellään suhteessa markkinahintaan. Tämä oli alaa tunteville varmaan aika päivänselvää ennestäänkin. Lisäksi erikseen oli tutkittu, että Helenin (@tietokonerikki suosikki) TV-hinnat olivat olleet kohtuulliset. Valittiko siis joku tuosta päätöksestä vai mitä päätöstä vielä odotellaan?

Sähkön toimitusvelvollisuushintaa arvioidaan markkinapohjaisesti | Energiavirasto

energiavirasto.fi

 

[jpp]

Tottakai teen sen, koska se on laissa mitä sähköyhtiöiden pitäisi noudattaa.

Mutta sinä et ole se joka määrittelee mikä on kohtuullista Ja kuten aiemmissa lainauksissa energiaviraston sivuilta sanotaan, ei sähköä tarvitse myydä toimistusvelvollisuustuotteenakaan alle markkinahinnan.

 

[Persojet]

Huomenna vissiin taas tuurivoimaton päivä kun kalleimmat 30snt/kwh?

 

[tietokonerikki]

Lainasin yo. käyttäjää, mutta kysymys ihan tasapuolisesti muillekin:

Energiavirastohan linjasi jo viime kesänä, että sähkömarkkinalain mukaiset kohtuulliset hinnat määritellään suhteessa markkinahintaan. Tämä oli alaa tunteville varmaan aika päivänselvää ennestäänkin. Lisäksi erikseen oli tutkittu, että Helenin (@tietokonerikki suosikki) TV-hinnat olivat olleet kohtuulliset. Valittiko siis joku tuosta päätöksestä vai mitä päätöstä vielä odotellaan?

Sähkön toimitusvelvollisuushintaa arvioidaan markkinapohjaisesti | Energiavirasto

energiavirasto.fi

Energiavirasto ei ole se taho, joka sen päätöksen tekee, sillä on mahdollisuus (laissa voi päättää) nopeammin vaikuttaa. Ja kyllä kuluttavaviranomainen on
haastanut jotkut mm. Helen asiasta oikeuteen, jotta saadaan asia ratkaistua.
=> Minä voin aivan vapaasti olla oman kantani takana. Ja lain pykälän tarkoitus on mielestäni nimenomaan taata sen hinnan kohtuullisuus ja siihen jopa lisättiin viime vuonna, että se toimitusvelvollinen hinta ei saa olla pelkästään dynaaminen. Jolla pyrittiin estämään sähköyhtiöiden pyrkimys "pakotaa" kuluttajien siirtyminen
epävaaseen pörssihinnoitteluun.

Minusta on hyvä, että pidetään myös heikommassa asemassa olevien puolta. Enkä todellakaan pidä hyvänä, että aiheettomilla sähkönhinnan korotuksilla pakotetaan
vanhukset muuttamaa taloistaa (joita ovat jopa kymmeniä vuosia asuttaneet), jotka on tehty aikansa rakentamismääräysten mukaisesti. Kyllä teillä nuorilla pitäisi olla aikaa odottaa, että he niissä asuvat kunnes kunto (jonka ylläpidossa talon hoitotyöt auttavat) ei enää riitä. Eikä se kerrostaloon muutto heidän kulujaan ainakaan pääkaupunkiseudulla välttämättä vähennä. Sekä voi tulla yhteiskunnalle jopa kalliimmaksi.

 

[chrisekh]

Huomenna vissiin taas tuurivoimaton päivä kun kalleimmat 30snt/kwh?

Sähkön hintapuntari kattot tuolta niin ei tartte arvailla

 

[mattix]

Minusta tuntuu että se pienituloinen on valinnut väärän talon jos energiaremontit on tekemättä ja sähkönkulutus korkea. Ihmisillä on vapaus käyttää niin paljon tai vähän tuloistaan asumiseen kuin parhaaksi kokevat.

Aika murheellinen tilanne on haja-asutusseudun vanhoissa omakotitaloissa asuvilla. Puulämmitys on ehkä vaihtunut sähköpattereihin, mutta mitään energian säästämiseen tähtäävää ei ole tehty. Toisaalta ei hirveästi kannata, koska taloa ei saa kuitenkaan myytyä (perikunta tai itse) ja kansaneläkkeestä ei paljon irtoa eristysremonttiin saati mlp tai vilp. Kuitenkin ilmalämpöpumppuun panostamisella voi päästä kohtuuajassa voitolle ja sitä olenkin joillekin tutuille suositellut.

Energiavirastohan linjasi jo viime kesänä, että sähkömarkkinalain mukaiset kohtuulliset hinnat määritellään suhteessa markkinahintaan. Tämä oli alaa tunteville varmaan aika päivänselvää ennestäänkin.

Muistelinkin, että tästä asiasta on päätös.

Energiaviraston sähkön hinta- sivuston mukaan halvin "toistaiseksi voimassa oleva" -sopimustyypin tuote on Parikkalan Valon 11,99c/kWh soppari.

Huomenna vissiin taas tuurivoimaton päivä kun kalleimmat 30snt/kwh?

Länsirannikolla ja Pohjois-Pohjanmaalla tyyntyy sekä pakkanen kiristyy 7-10 astetta.

 

[jpp]

Energiavirasto ei ole se taho, joka sen päätöksen tekee, sillä on mahdollisuus (laissa voi päättää) nopeammin vaikuttaa. Ja kyllä kuluttavaviranomainen on
haastanut jotkut mm. Helen asiasta oikeuteen, jotta saadaan asia ratkaistua.
=> Minä voin aivan vapaasti olla oman kantani takana. Ja lain pykälän tarkoitus on mielestäni nimenomaan taata sen hinnan kohtuullisuus ja siihen jopa lisättiin viime vuonna, että se toimitusvelvollinen hinta ei saa olla pelkästään dynaaminen. Jolla pyrittiin estämään sähköyhtiöiden pyrkimys "pakotaa" kuluttajien siirtyminen
epävaaseen pörssihinnoitteluun.

Voit olla oman kantasi takana ihan vapaasti, mutta voisit jo lopettaa sanomasta että nuo hinnat ovat laittomia, kun ne eivät sitä ole. Tai jos nuo hinnat ovat laittomia, niin laita nyt edes linkki johonkin lähteeseen, josta käy ilmi että oikeus on nuo todennut kohtuuttoman kalliiksi.

 

[HTK12]

Kyllä teillä nuorilla pitäisi olla aikaa odottaa, että he niissä asuvat kunnes kunto (jonka ylläpidossa talon hoitotyöt auttavat) ei enää riitä. Eikä se kerrostaloon muutto heidän kulujaan ainakaan pääkaupunkiseudulla välttämättä vähennä. Sekä voi tulla yhteiskunnalle jopa kalliimmaksi.

Jokainen asukoon missän asuu, kunhan sen tekee omilla rahoillaa. Jos rahat ei riitä valittuun asumismuotoon, niin sitten pitää muuttaa sellaiseen, että riittää. Asumistukikin on mielestäni paisunut ihan järjettömäksi ja nykyisellään nostaa vain vuokra-hintoja, koska vuokran-antajat tietää tarkalleen paljonko minkälaiseen kämppään saa tukea, joten ovat "sopivasti" nostaneet hintaa.

 

[Seese]

Jokainen asukoon missän asuu, kunhan sen tekee omilla rahoillaa. Jos rahat ei riitä valittuun asumismuotoon, niin sitten pitää muuttaa sellaiseen, että riittää. Asumistukikin on mielestäni paisunut ihan järjettömäksi ja nykyisellään nostaa vain vuokra-hintoja, koska vuokran-antajat tietää tarkalleen paljonko minkälaiseen kämppään saa tukea, joten ovat "sopivasti" nostaneet hintaa.

Asumistuki pitäisi kohdistaa enemmän omistusasumiseen jos halutaan säästää. Näin voidaan rajata lainanlyhennysten sijaan todellisiin kuluihin eli vastikkeisiin, ja omaisuuden lisääminen vähentää tukien tarvetta tulevaisuudessa, ehkä jopa ehkäisee tarpeen kokonaan.

 

[chrisekh]

Kylla sita vaan satadissa ihan hyvin asuu jos vertaa kuluja 1970 oljylammitteiseen omakotitaloon jota ei vaan kannata energia kunnostaa koska asunnon arvo muuttuu nollaksi kun asukit muuttavat pois.

 

[NikoD]

Energiavirasto ei ole se taho, joka sen päätöksen tekee, sillä on mahdollisuus (laissa voi päättää) nopeammin vaikuttaa. Ja kyllä kuluttavaviranomainen on
haastanut jotkut mm. Helen asiasta oikeuteen, jotta saadaan asia ratkaistua.
=> Minä voin aivan vapaasti olla oman kantani takana. Ja lain pykälän tarkoitus on mielestäni nimenomaan taata sen hinnan kohtuullisuus ja siihen jopa lisättiin viime vuonna, että se toimitusvelvollinen hinta ei saa olla pelkästään dynaaminen. Jolla pyrittiin estämään sähköyhtiöiden pyrkimys "pakotaa" kuluttajien siirtyminen
epävaaseen pörssihinnoitteluun.

Energiavirasto nimenomaan on se taho, joka valvoo sähkömarkkinalain toteutumista ja siten päättää asiasta. Sen päätöksistä voi toki valittaa, mutta käsittääkseni tässä tapauksessa niin ei ole tehty ja päätöksestä on jo yli puoli vuotta.

Kuluttajaviranomaisen tapauksessa taas on kyse aivan eri asiasta. Siinähän on kyse siitä, voiko tietynsuuruista toistaiseksi olevan sopimuksen hinnan muutosta pitää niin pienenä muutoksena, että yhtiö voi siitä yksipuolisesti ilmoittaa. Mutta siihen kysymykseen ei mitenkään vaikuta jatkuvasti toistelemasi sähkömarkkinalain pykälä hinnan kohtuullisuudesta.

Sinä voit tietysti aivan vapaasti olla väärässä. On kuitenkin aika raskasta lukea toistuvasti samaa väärinymmärryksen perustuvaa disinformaatiota.

 

[Shajk]

Maallikon tietysti vaikeaa ilman tarkempia tietoja päätellä kuinka tarpeellista sen käytön rajoittaminen kulloinkin on.

Talvesta on 3 kuukautta jäljellä, vettä 2923 GWh, jos tähdätään siihen että vesi olisi käytetty kokonaan pois kun kevät *yleensä* tulee, vesivoima voisi ajaa jatkuvasti noin 1300MWin teholla.

Tänään maanantaina:
21,3€/MWh hinnalla ajettiin yöllä noin 1000MWin teholla.
41,3€/MWh hinnalla ajettiin 1700MWin teholla.
Ja tällä hetkellä klo 18:24 2115MW ja 68,5€/MWh.

Ainakaan tuulen kehitys ei tue noin suuria hintaeroja. Onneksi linja Viroon on vielä poikki. Kylmä kyyti tulee loppuviikosta.

Kertoo kai että halpa sähkö loppuu ja mennään kulutusjouston puolelle.
Huomenna jos otetaan sekä lämmitykseen tarvittava sähkö että tuulivoiman tuotanto huomioon, tehotasapaino on noin 3500MW huonompi kuin tänän. 3500MW yhdistetty aamun kulutuspiikin kanssa tekee tiukkaa.

Huomisen aluehintoja tuijottamalla voidaan päätellä että Suomi on aamusta asti samassa veneessä Baltian kanssa. Ja kun siirtoja tuijottelee niin myrkky näyttää leviävän lähinnä Liettuasta ja/tai Virosta. Ruotsista tulee sähköä ns. letkut punaisina.

Huomenna klo 24-25 Suomen hinta irtoaa Balttian hinnasta.. Virossa 55,06€ ja Suomessa 90,01€...

Eikä se kerrostaloon muutto heidän kulujaan ainakaan pääkaupunkiseudulla välttämättä vähennä. Sekä voi tulla yhteiskunnalle jopa kalliimmaksi.

Mjoo, itse ihmettelen kaikenlaisia neuvoja. Täälläpäin köyhä asuu suorasähkö omakotitalossa koska ei ole varaa parempaan. Samalla pitäisi säästää käsirahaa kasaan että pankin vaatima 40-50% täytyy, ja tulot pitäisi olla sellaiset että 15 vuodessa saisi maksettu asuntolaina pois.

 

[tietokonerikki]

Voit olla oman kantasi takana ihan vapaasti, mutta voisit jo lopettaa sanomasta että nuo hinnat ovat laittomia, kun ne eivät sitä ole. Tai jos nuo hinnat ovat laittomia, niin laita nyt edes linkki johonkin lähteeseen, josta käy ilmi että oikeus on nuo todennut kohtuuttoman kalliiksi.

Jos kuluttajansuojaviranomainen on haastanut tosta oikeuteen, voin aivan vapaasti tuoda oman kantani esiin. Ei sinun tarvitse sitä omaksesi ottaa.
Koska täällä osa pitää nykymenoa "hyvänä," niin sehän menee sitten tasapuolisesti, luet vain heidän kommenttinsa.
Vaikka kukaan ei mistään olisi mitään haastanut, silti tollasta korotusta voi pitää kohtuuttomana.
Se ettei köyhällä ole varaa valittaa ei tee. Asiaa hyväksi.

Jokainen asukoon missän asuu, kunhan sen tekee omilla rahoillaa. Jos rahat ei riitä valittuun asumismuotoon, niin sitten pitää muuttaa sellaiseen, että riittää. Asumistukikin on mielestäni paisunut ihan järjettömäksi ja nykyisellään nostaa vain vuokra-hintoja, koska vuokran-antajat tietää tarkalleen paljonko minkälaiseen kämppään saa tukea, joten ovat "sopivasti" nostaneet hintaa.

Tässä on kyse siitä voidaanko yhteiskuntana sallia sähköyhtiöiden kohtuuttomat voitot ja antaa heidän toimintasa (hinnoittelu) johtaa yhteiskunnan taloudelliseen rapautumiseen. Sähkö on mielestäni aivan liian tärkeä yhteiskunnalle, jotta sen saa antaa vapaasti hinnoitella itsensä.
Maamme on lamassa ja sähkön ylihinnoittelu vain sitä pahentaa.

Asumistuen vaikutuksista monessa paikassa se menee noin, mutta kun niitä asuntoja vaan tarvitaan enemmän ja enemmän koska tänne muttaa vuosittain kymmeniä tuhansia ulkomaalaisia, joilla ei ole rahaa ostaa omaa asuntoa. Vaikuttaisi siltä, että asuntovuokraajat ovat todenneet rakentamiskulut ja niiden lämmityskulut
(kumpaankin vaikuttaa sähkön noussut hinta) niin suuriksi, etteivät enää osta sijoitusasuntoja vanhaan malliin, josta seuraa ettei rakennusteollisuudella mene hyvi.
Siitä taas että työttömyys lisääntyy ja taloutemme sakkaa entisestään. Rakennusteollisuus on vain yksi, joita toi sähkön korkea hinta on ajanut vaikeuksiin.

 

[kaarlos]

Asumistuki pitäisi kohdistaa enemmän omistusasumiseen jos halutaan säästää. Näin voidaan rajata lainanlyhennysten sijaan todellisiin kuluihin eli vastikkeisiin, ja omaisuuden lisääminen vähentää tukien tarvetta tulevaisuudessa, ehkä jopa ehkäisee tarpeen kokonaan.

Olisi kyllä aika herkkua olla sellaisessa taloyhtiössä jossa on täysin yhteiskunnan tukien varassa olevia osakkaita.. varmaan helppo periä lisävastikkeita tai ylipäätään hanskata mitään kun kellään ei ole omaa rahaa, tuloja tai varallisuutta.

 

[HTK12]

Tässä on kyse siitä voidaanko yhteiskuntana sallia sähköyhtiöiden kohtuuttomat voitot ja antaa heidän toimintasa (hinnoittelu) johtaa yhteiskunnan taloudelliseen rapautumiseen. Sähkö on mielestäni aivan liian tärkeä yhteiskunnalle, jotta sen saa antaa vapaasti hinnoitella itsensä.
Maamme on lamassa ja sähkön ylihinnoittelu vain sitä pahentaa.

Edelleen energiavirasto ei nähnyt hinnoittelua kohtuuttomaksi. Kun elämme markkinataloudessa niin markkinat määrittää ne hinnat. Kuten sanoin aiemmin, niin palataan sitten asiaan kun oikeudesta on päätös oliko hinnat ok vai ei. Mitään järkeä ole tuota samaa toistaa suunnilleen jokaisessa viestissä kuin papukaija. Kuten täällä on sinullekkin useasti sanottu, niin sitä tv-sähköä ei tarvitse myydä alle markkinahinnan.