Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[Vertigo]

Tammikuussa on useimmiten pilvistä ja sataa lunta. Ei ole kummoista takuuta saisiko aurinkovoimaa. Isoja aurinkopuistoja on tulossa ympäri maata, mutta useimmat varmaan lumen alla talvella.

Mutta useimmiten (ei aina) kun on kovimmat pakkaset niin taivas on kirkas ja pilvetön. Toisaalta, kovin kulutuspiikki tuollaisena päivänä on aamulla ~07-11 välillä ja illalla ~16 eteenpäin, jolloin aurinko ei kyllä näillä leveysasteilla juuri loista. Eli keskipäivällä auttais jonkinverran, mutta ei niihin pahempiin kohtiin...

 

[samsungaaja]

Mutta useimmiten (ei aina) kun on kovimmat pakkaset niin taivas on kirkas ja pilvetön. Toisaalta, kovin kulutuspiikki tuollaisena päivänä on aamulla ~07-11 välillä ja illalla ~16 eteenpäin, jolloin aurinko ei kyllä näillä leveysasteilla juuri loista. Eli keskipäivällä auttais jonkinverran, mutta ei niihin pahempiin kohtiin...

Sepä se kun ei ne sattumavoiman ongelmat häviä vaikka kuinka paljon rakennettaisiin. Mutta on kommunismia puuttua markkinamekanismeihin ja säätövoima tehty kannattamattomaksi sattumavoimaa suosimalla joten what to do..

 

[BNo1]

Mutta on kommunismia puuttua markkinamekanismeihin ja säätövoima tehty kannattamattomaksi sattumavoimaa suosimalla joten what to do..

Miten säätövoima on tehty kannattattomaksi? Jos markkinoilla on tarve sille niin se ei voi olla kannattamatonta, joten kysymys on onko sille tarvetta vai ei?

 

[muronsyöjä]

10 kertaistamalla ydinvoima saatais 43 GW. En nyt oikein tajunnut?

Jos nyt tekee päätöksen rakentaa aurinkovoimala, niin noissa tuppukylän kunnissa kaava ja rakennuslupa on vielä tänä vuonna valmis. Hinta per MW on kilpailukykyinen ja aurinkovoimalla saa ainakin maaliskuusta lähtien jo hyvin sähköä päivisin. Mutta näköjään jopa tammikuun viimeisinä päivinä pihahtaa jotain.

 

[B12]

Miten säätövoima on tehty kannattattomaksi? Jos markkinoilla on tarve sille niin se ei voi olla kannattamatonta, joten kysymys on onko sille tarvetta vai ei?

Kaupallinen säätövoima tekee rahaa hintapiikeillä. Säätövoima alentaa hintapiikkejä. Ei ainakaan kannata liikaa rakentaa, jos sillä meinaa rahaa tehdä.

 

[BNo1]

Kaupallinen säätövoima tekee rahaa hintapiikeillä. Säätövoima alentaa hintapiikkejä. Ei ainakaan kannata liikaa rakentaa, jos sillä meinaa rahaa tehdä.

Eli markkinoilla ei ole tarvetta säätövoimalle?

 

[rock]

Pörssisähkösoppareiden marginaaleja korotetaan pikku hiljaa ja samalla testataan ihmisten sopimuksenvaihtoherkkyyttä. Tyypilliseen tapaan hölmölandiassa ei sitä herkkyyttä löydy ja marginaalit hilautuvat pikku hiljaa ylöspäin. Pörssisähkö on kyllä myyjälle kuin taivaanlahja, jossa kuluttajalla on kaikki riski ja myyjällä varma kate. Plus jos on omaa tuotantoa niin sentin tuotantokustannuksilla saa satumaisia voittoja.

Siitä olen samaa mieltä että niitä marginaaleja kannattaa seurata ja kilpailuttaa. Muutamilla yhtiöillä marginaalit ovat jo nyt melkoisen poskettomalla tasolla mikä vaan kertoo siitä että yhtiön kustannusrakenteessa on jotain pielessä jos marginaali on kaksinkertainen edullisempaan (ja varmasti kelvolliseen kilpailijaan) verrattuna. Ja olen myös siitä samaa mieltä että pörssisähkö on merkittävästi helpompi tuote myyjälle kun kiinteät koska siinä säästyy sopimusten paketoimisen vaivalta suojauksia varten. Toki molemmissa sopimustyypeissä säilyy edelleen riski kulutuksen määrästä mitä tapahtuu ja siitä niitä kustannuksia tulee mitä sitten katetaan marginaalilla. Korkea marginaali saattaa kertoa myös siitä että myyvällä yhtiöllä ei ole hyvää tuntumaa siihen paljonko heidän kuluttajiensa kuorma on seuraavalle päivälle.

Mutta voisit osoittaa millä tuotantomuodolla on sentin (/kWh) tuotantokustannukset, muuten asialliseen viestiin pitää uittaa tämmöisiä täysin övereitä heittoja. Edes vanhan vesivoiman huoltokustannukset eivät ole vain 1snt/kWh ja kaikki muu on sitten sitä kalliimpaa.

 

[B12]

Eli markkinoilla ei ole tarvetta säätövoimalle?

Nykyisten sähköntuottajien näkökulmasta ei ole tarvetta, koska se vähentäisi tuloja. Varsinkin niitä hyviä hillopäiviä ja -tunteja. Hyvänä tuntina teet melkein huonon viikon tilin.
Valtion/Fingridin näkökulmasta tarvitaan, koska se parantaa verkon vakautta ja lisää ennustettavuutta ja luotettavuutta sähkömarkkinaan, kansantalouteen ja tuleviin teollisuuden investointeihin.
Säätövoiman tulevien mahdollisien rakentajien mielestä tarvitaan heiluntabisneksen tekemistä varten. Vaarana kannibalisaatio ja muuttuminen kannattamattomaksi -> konkurssit ym.

Mistä se tasapaino sitten löytyykään ja millä säätövoiman tuotantotavoilla.

 

[sammy123]

NIPS

Mutta voisit osoittaa millä tuotantomuodolla on sentin (/kWh) tuotantokustannukset, muuten asialliseen viestiin pitää uittaa tämmöisiä täysin övereitä heittoja. Edes vanhan vesivoiman huoltokustannukset eivät ole vain 1snt/kWh ja kaikki muu on sitten sitä kalliimpaa.

Laitoin vähän yläkanttiin ettei tule sanomista. Vahteran luvut ovat olleet kyllä masentavan tarkkoja mm. maahanmuuton kustannuslaskelmissa. Jos et usko hänen lukujaan niin ole häneen yhteydessä. Kemijoen vesivoima saadaan ilmaiseksi, kuka saa miljardit (vahtera.blog)

 

[rock]

Laitoin vähän yläkanttiin ettei tule sanomista. Vahteran luvut ovat olleet kyllä masentavan tarkkoja mm. maahanmuuton kustannuslaskelmissa. Jos et usko hänen lukujaan niin ole häneen yhteydessä. Kemijoen vesivoima saadaan ilmaiseksi, kuka saa miljardit (vahtera.blog)

Ei tarvitse kyseiseen huru-ukkoon olla yhteydessä kun voin ottaa ihan historiatiedot esiin firman intrasta ja katsoa paljonko se Kemijoen sähkö on maksanut 2000-2023. Sen verran voin kertoa että kovin kaukana tuosta 1snt/kWh hinnasta ei olla mutta yli kuitenkin.

Kannattaa nyt muistaa että vesivoima on poikkeuksellisen tuottoisaa bisnestä verrattuna muuhun sähköntuotantoon missä tuotantokustannukset ovat ihan eri sfääreissä. Yhtä hyvin olisit voinut ottaa esimerkiksi vanhan ydinvoiman, ei senkään tuotantokustannukset ole kuin noin 2,5snt/kWh.

 

[Shajk]

Pörssisähkö on kyllä myyjälle kuin taivaanlahja, jossa kuluttajalla on kaikki riski ja myyjällä varma kate. Plus jos on omaa tuotantoa niin sentin tuotantokustannuksilla saa satumaisia voittoja.

Marginaalit nousee koska riskit ja haasteet nousee? Musta maanantai oli tästä hyvä esimerkki. Sähkön myyjälle kestää jokunen vuosi ennen kuin marginaalilla on maksettu sen maanantain tappiot.

Koska säätösähkön hintakatto nostettiin 10 euroon/kWh (+alv), riskit ovat nyt korkeammat. Jos sähköä hankitaan liian vähän, pahimmassa tapauksessa joutuu maksamaan 10€/kWh puuttuvasta. Mutta kuin musta maanantai näytti, jos sähköä ostetaan varmuuden vuoksi vähän ylimääräistä, lopputulos on yhtä Ellei jopa huonompi.

Kuluttajalla on helppo kun ei tarvi ennalta sopia kulutuksesta jokaiselle päivän vartille etukäteen, sähköyhtiö tekee sen puolesta ja siitä koituvat riskit ovat nousussa. Niinpä marginaalitkin nousee.

Puhun hinnanmuodostuksesta ja kulutusjoustosta, joka kuuluu paremmin tähän ketjuun. Mä olen käsittänyt että siihen toiseen ketjuun kuuluu sitten keskustelu tietyistä sopimuksista ja niiden vertailu ja tarjousten ihmettely. Tänne yleisempi keskustelu sähkönhinnasta. johon omakin viestini liittyi.

Olen käsittänyt asiat samalla tavalla. Toisessa ketjussa ainoastaan "tämä tarjottu sopimus on tällainen, piste.", tässä ketjussa laajemmin "sopimus on sellainen, koska: ..". Ja tieetysti kaikki spekulointi/ennustaminen/jne kuuluu tänne.

 

[tietokonerikki]

Siitä olen samaa mieltä että niitä marginaaleja kannattaa seurata ja kilpailuttaa. Muutamilla yhtiöillä marginaalit ovat jo nyt melkoisen poskettomalla tasolla mikä vaan kertoo siitä että yhtiön kustannusrakenteessa on jotain pielessä jos marginaali on kaksinkertainen edullisempaan (ja varmasti kelvolliseen kilpailijaan) verrattuna. Ja olen myös siitä samaa mieltä että pörssisähkö on merkittävästi helpompi tuote myyjälle kun kiinteät koska siinä säästyy sopimusten paketoimisen vaivalta suojauksia varten. Toki molemmissa sopimustyypeissä säilyy edelleen riski kulutuksen määrästä mitä tapahtuu ja siitä niitä kustannuksia tulee mitä sitten katetaan marginaalilla. Korkea marginaali saattaa kertoa myös siitä että myyvällä yhtiöllä ei ole hyvää tuntumaa siihen paljonko heidän kuluttajiensa kuorma on seuraavalle päivälle.

Mutta voisit osoittaa millä tuotantomuodolla on sentin (/kWh) tuotantokustannukset, muuten asialliseen viestiin pitää uittaa tämmöisiä täysin övereitä heittoja. Edes vanhan vesivoiman huoltokustannukset eivät ole vain 1snt/kWh ja kaikki muu on sitten sitä kalliimpaa.

Pörssisähkön hinnoittelun vaihtelut on tämä talvena olleet aivan järjettömät 5.1.2024 235snt/kWh ja juuri kovilla pakkasilla. Halvimmillaan sitten taisi olla - 50 snt v. marraskuu 2023. Eihän kuluttajalla ole mitään mahdollisuutta ymmärtää mikä on ns. oikea tuotantokulu. Toi näyttää selvästi, ettei pörssisähköhinnoittelu toimi ainakaan vakaasti.
Sähköä tuottavien yhtiöiden (tai joidenkin sen käytöstä lyhytaikaisesti luopuvien yritysten) toiminta vaikuttaa tohon hintaan aivan liian helposti.
Näin ollen, jos ei meille kerrota mitkä ne todelliset tuotantokulut on, kuka vaan voi sanoa hinnaksi lähes minkä haluaa aivan kuten pörssissäkin on ollut.

Ei tarvitse kyseiseen huru-ukkoon olla yhteydessä kun voin ottaa ihan historiatiedot esiin firman intrasta ja katsoa paljonko se Kemijoen sähkö on maksanut 2000-2023. Sen verran voin kertoa että kovin kaukana tuosta 1snt/kWh hinnasta ei olla mutta yli kuitenkin.

Kannattaa nyt muistaa että vesivoima on poikkeuksellisen tuottoisaa bisnestä verrattuna muuhun sähköntuotantoon missä tuotantokustannukset ovat ihan eri sfääreissä. Yhtä hyvin olisit voinut ottaa esimerkiksi vanhan ydinvoiman, ei senkään tuotantokustannukset ole kuin noin 2,5snt/kWh.

Mitenkäs sen tuulivoiman kulut, paljonko tollanen isoimman 180m siivillä? tuulivoimalan teko maksaa ja mikä on sen tuotanto silloin kun se pyörii,
Muistelen etteivät tuottaisi alle 4-5m/s tuulella, joten vaihteluväli siitä mistä alkaa tuottaa ja millä se on pakko pysäyttää liian kovan tuulen takia.

Kun olen seurannut nyt pari vuotta hivenen paremmin tuota tuontia Ruotsista, niin kyllähän sinne miljardea on mennyt tarkemmin laskematta.
Eikös tossakin ole selkeä osoitus, että sitä lisävoimaa tarvittaisiin.

 

[kapiteeli]

Kun olen seurannut nyt pari vuotta hivenen paremmin tuota tuontia Ruotsista, niin kyllähän sinne miljardea on mennyt tarkemmin laskematta.
Eikös tossakin ole selkeä osoitus, että sitä lisävoimaa tarvittaisiin.

Vain tuuli- ja aurinkovoima pystyvät kilpailemaan Ruotsin tuonnin kanssa eli jos halutaan vähentää tuontia, on varauduttava joko hintojen heilunnan lisääntymiseen tai vaihtoehtoisesti hintojen nousuun. Onneksi näin ei tehdä, vaan rakennetaan lisää sähkön siirtokapasiteettia Ruotsista Suomeen, joka laskee hintoja Suomessa.

 

[BNo1]

Pörssisähkön hinnoittelun vaihtelut on tämä talvena olleet aivan järjettömät 5.1.2024 235snt/kWh ja juuri kovilla pakkasilla. Halvimmillaan sitten taisi olla - 50 snt v. marraskuu 2023. Eihän kuluttajalla ole mitään mahdollisuutta ymmärtää mikä on ns. oikea tuotantokulu.

Miksi kuluttajan pitää ymmärtää oikea tuotantokulu? Mitä se sillä tiedolla tekee?

 

[rock]

Näin ollen, jos ei meille kerrota mitkä ne todelliset tuotantokulut on, kuka vaan voi sanoa hinnaksi lähes minkä haluaa aivan kuten pörssissäkin on ollut.

Tuotantokulut eivät tarkoita sitä hintaa millä kyseinen yksikkö tarjotaan pörssiin. Tietyillä tuotantomuodoilla näin usein on (esim. hiililauhde jos laitos on jo käynnissä), mutta esim. ydinvoima ja tuulivoima pusketaan negatiivisilla tai nollatarjouksilla sisään. Kukin tuottaja itse päättää miten toimii.

Noin karkeasti jos pelkästään omakustannushintaa tuijotetaan niin järjestys TÄLLÄ HETKELLÄ on

vanha vesivoima < vanha ydinvoima < aurinko < maatuuli < uusi ydinvoima (lue: OL3) < merituuli < hiililauhde < kaasulauhde. CHP sitten istuu jonnekin väliin riippuen siitä mitä siellä kattilassa poltetaan. tarkkoja euromääriä en tietenkään voi lähteä kertomaan vaikkeivat ne mitään suuria salaisuuksia olekaan. Viimeisen parin vuoden aikana aurinko on muuttunut kannattavammaksi kuin maatuulivoima.

Mitenkäs sen tuulivoiman kulut, paljonko tollanen isoimman 180m siivillä? tuulivoimalan teko maksaa ja mikä on sen tuotanto silloin kun se pyörii,
Muistelen etteivät tuottaisi alle 4-5m/s tuulella, joten vaihteluväli siitä mistä alkaa tuottaa ja millä se on pakko pysäyttää liian kovan tuulen takia.

Enpä voi tähän hintakysymykseen vastata vaikka tiedän siitä yhtä ja toista. Isot voimalat kyllä alkavat tuottaa jo jostain sieltä 5m/s tasolta ja noilla pyyhkäisykorkeuksilla tuulee yleensä aina edes vähän. Toki täysin tyven on välillä tosiasia. Maksimituulet on jossain 22-25m/s luokassa, sen jälkeen sitten jarrutellaan.

 

[BNo1]

Tietääkö kukaan mikä on uraanin hinnan osuus ydinvoiman tuotantokulussa? Näyttää olevan hyvässä nosteessa sekin.

 

[B12]

Tietääkö kukaan mikä on uraanin hinnan osuus ydinvoiman tuotantokulussa? Näyttää olevan hyvässä nosteessa sekin.

Tuskin raakametallina kovin merkittävä. jalostus ja muu käsittely siinä maksaa.

 

[tietokonerikki]

Miksi kuluttajan pitää ymmärtää oikea tuotantokulu? Mitä se sillä tiedolla tekee?

Siksi että voisi haastaa yhtiön oikeuteen sähkömarkkinalain vastaista kohtuuttomasta hinnasta, vai miten toi termi meni. Joka vasta pakottaa? käyttämään niitä kuluttajallekin järkeviä hintoja.

Vain tuuli- ja aurinkovoima pystyvät kilpailemaan Ruotsin tuonnin kanssa eli jos halutaan vähentää tuontia, on varauduttava joko hintojen heilunnan lisääntymiseen tai vaihtoehtoisesti hintojen nousuun. Onneksi näin ei tehdä, vaan rakennetaan lisää sähkön siirtokapasiteettia Ruotsista Suomeen, joka laskee hintoja Suomessa.

Mitä olen noita pörssihintoja katsonut hinnat ovat vaihdelleet miinus 50snr -- 235snt/kWh, kyllä sinne niitä euroja on paljon siirretty.
En minä nyt tuontia ollut vähentämässä, vaan tossakin selkeä osoitus että sitä energiaa tarvitaan jos omavaraisia halutaan olla kuten pitäisi. Tulevaisuudessakin Ruotsalaiset
päättänevät itse sähkön tuotannostaan. Kun meillä on omaa kapasiteettia se takaa paremmin sen, että sähköä riittää (tai ainakin päätöksen teko on suomalaisten käsissä)
myös ensivuosikymmenellä.

Tuotantokulut eivät tarkoita sitä hintaa millä kyseinen yksikkö tarjotaan pörssiin. Tietyillä tuotantomuodoilla näin usein on (esim. hiililauhde jos laitos on jo käynnissä), mutta esim. ydinvoima ja tuulivoima pusketaan negatiivisilla tai nollatarjouksilla sisään. Kukin tuottaja itse päättää miten toimii.

Niin ei, koska yrityksien pitää saada voittoa, kyse kuluttajan kannalta on onko se kohtuullinen voitto, kuten sähkömarkkinalain henki sanoo. Sähköä vain myyvien
yhtiöiden kannalta tollanen 285snt /kWh hinnan heiluntaväli on aivan kestämätöntä. Heille toi on todella riskialtista, vähentänee halua kilpailla hinnalla.

Noin karkeasti jos pelkästään omakustannushintaa tuijotetaan niin järjestys TÄLLÄ HETKELLÄ on

vanha vesivoima < vanha ydinvoima < aurinko < maatuuli < uusi ydinvoima (lue: OL3) < merituuli < hiililauhde < kaasulauhde. CHP sitten istuu jonnekin väliin riippuen siitä mitä siellä kattilassa poltetaan. tarkkoja euromääriä en tietenkään voi lähteä kertomaan vaikkeivat ne mitään suuria salaisuuksia olekaan. Viimeisen parin vuoden aikana aurinko on muuttunut kannattavammaksi kuin maatuulivoima.



Enpä voi tähän hintakysymykseen vastata vaikka tiedän siitä yhtä ja toista. Isot voimalat kyllä alkavat tuottaa jo jostain sieltä 5m/s tasolta ja noilla pyyhkäisykorkeuksilla tuulee yleensä aina edes vähän. Toki täysin tyven on välillä tosiasia. Maksimituulet on jossain 22-25m/s luokassa, sen jälkeen sitten jarrutellaan.

Niin ymmärrän ton, mutta kun ei kerrota niin se epäillys aina jää siihen mikä se oikea kulu on ja onko kuluttajaa kohdeltu lain mukaisesti.
Ootteko te edes miettineet, miten saatais toi älytön hintavaihtelu pois?

 

[Markkanen]

Hinkley Point C hintalappu jo 40miljardia euroa. Eli yhden 1600MW reaktorin hintalappu 20miljardia.

Olkiluoto 3:n sisarreaktoriin vaadittiin 7 000 muutosta – hinta-arvio nousi lähelle 20 miljardia euroa

Englantiin rakennettava Hinkley Point C -voimala koostuu kahdesta reaktoriyksiköstä, joiden yhteenlaskettu hinta-arvio on lähes 40 miljardia euroa.

www.tekniikkatalous.fi

 

[HTK12]

Niin ei, koska yrityksien pitää saada voittoa, kyse kuluttajan kannalta on onko se kohtuullinen voitto, kuten sähkömarkkinalain henki sanoo. Sähköä vain myyvien
yhtiöiden kannalta tollanen 285snt /kWh hinnan heiluntaväli on aivan kestämätöntä. Heille toi on todella riskialtista, vähentänee halua kilpailla hinnalla.

Ei vaan, kyllä yrityksen pitää ne kaikki muutkin kulunsa kattaa sillä myyntihinnalla. Ei siis voi laskea "oikeata" myyntihintaa tuontantokulut + kate. Pitää ottaa muutkin kuin tuotantokulut huomioon. Yritykset ei myöskään kilpailullisista syistä johtuen halua alkaa tarkkoja tuotantohintojaan julkistamaan.

Ootteko te edes miettineet, miten saatais toi älytön hintavaihtelu pois?

Kuluttajalle se on hyvin helppoa, ottaa sen kiinteän sopparin esim. 24kk+12kk/24kk optio. Silloin tietää tasan mitä sähköstään maksaa sopimuskauden aikana. Mitään kustannustehokasta tapaa ei ole estää hinnan vaihtelua pörssissä. Toki rakentamalla kohtuu hintaista tuotantoa niin paljon, että se kattaa myös aina huippukulutuksen vaihtelusta päästäisiin eroon. Kun olemme osa Nordpoolia, niin käytännössä kapasiteettia pitäisi olla niin paljon, että voidaan viedä ainakin EE & SE3 siirtolinjoilla täysillä. Eli Suomen kulutus ~15 000 MW + 2200 MW vientiin. Mikäli käytettäisiin huippukulutuksen hoitamiseen turvetta / kivihiiltä se aiheuttaisi hinnan vaihtelua. Eli käytännössä ydinvoimaa pitäisi rakentaa lisää varmaan joku 7 000 MW. Tämä lystin toki maksaisi se sähkön käyttäjä eli sähköstä maksettaisiin paljon enemmän kuin nyt, mutta hinta ei juurikaan vaihtelisi. Paljon järkevämpi kuluttajan on ottaa vaan se määräaikainen sopimus, jos haluaa eroon hinnan vaihtelusta. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus on historiallisesti ollut aina se kallein sopimustyyppi, eli sitä ei ainakaan kannata ottaa, jos hinta kiinnostaa.

 

[tietokonerikki]

Kuluttajalle se on hyvin helppoa, ottaa sen kiinteän sopparin esim. 24kk+12kk/24kk optio. Silloin tietää tasan mitä sähköstään maksaa sopimuskauden aikana. Mitään kustannustehokasta tapaa ei ole estää hinnan vaihtelua pörssissä. Toki rakentamalla kohtuu hintaista tuotantoa niin paljon, että se kattaa myös aina huippukulutuksen vaihtelusta päästäisiin eroon. Kun olemme osa Nordpoolia, niin käytännössä kapasiteettia pitäisi olla niin paljon, että voidaan viedä ainakin EE & SE3 siirtolinjoilla täysillä. Eli Suomen kulutus ~15 000 MW + 2200 MW vientiin. Mikäli käytettäisiin huippukulutuksen hoitamiseen turvetta / kivihiiltä se aiheuttaisi hinnan vaihtelua. Eli käytännössä ydinvoimaa pitäisi rakentaa lisää varmaan joku 7 000 MW. Tämä lystin toki maksaisi se sähkön käyttäjä eli sähköstä maksettaisiin paljon enemmän kuin nyt, mutta hinta ei juurikaan vaihtelisi. Paljon järkevämpi kuluttajan on ottaa vaan se määräaikainen sopimus, jos haluaa eroon hinnan vaihtelusta. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus on historiallisesti ollut aina se kallein sopimustyyppi, eli sitä ei ainakaan kannata ottaa, jos hinta kiinnostaa.

Tuolla "kaasuputki" keskustelussa kerrottiin EestiLink 2 ongelmista 130MW siirto Virosta Suomeen kun yhteys katkesi (tieto uutista). Vastaavia voi tulla myös Ruotsin ja Suomen välillä.
Kyllä me vaan tarvitaan sitä lisätehoa pelkästään sen huoltovarmuudenkin takia

 

[HTK12]

Tuolla "kaasuputki" keskustelussa kerrottiin EestiLink 2 ongelmista 130MW siirto Virosta Suomeen kun yhteys katkesi (tieto uutista). Vastaavia voi tulla myös Ruotsin ja Suomen välillä.
Kyllä me vaan tarvitaan sitä lisätehoa pelkästään sen huoltovarmuudenkin takia

Tottakai voi tulla ongelmia. On niitä ollut ennenkin ja tulee olemaan tulevaisuudessakin. Meillehän tulee uusi siirtolinja (Aurora) 2025, eli tuo parantaa huoltovarmuutta. En tuon takia alkaisi vielä valtion ydinvoimahanketta perustamaan.

 

[rock]

Siksi että voisi haastaa yhtiön oikeuteen sähkömarkkinalain vastaista kohtuuttomasta hinnasta, vai miten toi termi meni. Joka vasta pakottaa? käyttämään niitä kuluttajallekin järkeviä hintoja.

Sinä et tunnu pääsevän tästä fantasiastasi yli etkä ympäri. Sähkömarkkinalaissa oleva kohtuullinen hinta (mikä sekin on veteen piirretty viiva) koskee vain toimitusvelvollisia sähkösopimuksia ja kuten olemme huomanneet, EV ei ole kovin innokas määrittelemään mitään eurorajoja. TV-hinnat kyllä seurailevat ennen pitkää koko markkinan tilaa, niin ylös kuin alaskin päin.

Pörssiin tai sähkön tuotantoon tuolla kohtuullisuuslausekkeella ei ole mitään merkitystä. Ja kuten olen monta kertaa aiemmin jo todennut, iso osa sekä tuotetusta että pörssistä ostetusta sähköstä on joka tapauksessa suojattu johonkin hintaan millä sähköyhtiöt pienentävät itseensä kohdistuvia riskejä kuin myös niitä "satumaisia" tuottoja.

Sähköä vain myyvien yhtiöiden kannalta tollanen 285snt /kWh hinnan heiluntaväli on aivan kestämätöntä. Heille toi on todella riskialtista, vähentänee halua kilpailla hinnalla.

Kuten totesin, jos yhtiö vain myy sähköä niin se on varmasti suojattu hyvin isoilta osin ettei vahingossakaan persnettoa tehdä. On niitå firmoja mennyt nurinkin kun ei ole suojattu, ei ole suojattu riittävästi tai on ylisuojattu.

Niin ymmärrän ton, mutta kun ei kerrota niin se epäillys aina jää siihen mikä se oikea kulu on ja onko kuluttajaa kohdeltu lain mukaisesti.

Kuten yllä jo vastasin, sähkön myynnin osalta tuo kohtuullisuus vaatimus kohdistuu vain ja ainoastaan tuohon TV-sähköön ja tuotannon osalta laki ei ota mitenkään kantaa moiseen.

Ootteko te edes miettineet, miten saatais toi älytön hintavaihtelu pois?

Kyllä siihen keinot on olemassa, mutta ei niitä voi nykymaailmassa käyttää. Kielletään puolen tuulivoimakapasiteetin käyttö ja rakennetaan polttavaa tuotantoa Kiinan tapaan sellainen 3000-4000MW. Kyllä pysyy hinta vakaana. Samalla voidaan pyyhkiä ilmastoasioilla persettä.

 

[rock]

Tietääkö kukaan mikä on uraanin hinnan osuus ydinvoiman tuotantokulussa? Näyttää olevan hyvässä nosteessa sekin.

Pieni, muttei mitätön. Riippuu laitoksesta, mutta sellainen 4-6€/MWh on polttoaineen osuus, loput on sitten kiinteitä kustannuksia. Uraanin osalta toimitussopimukset ovat varsin pitkiä.

 

[Paapaa]

Pörssisähkön hinnoittelun vaihtelut on tämä talvena olleet aivan järjettömät 5.1.2024 235snt/kWh ja juuri kovilla pakkasilla. Halvimmillaan sitten taisi olla - 50 snt v. marraskuu 2023. Eihän kuluttajalla ole mitään mahdollisuutta ymmärtää mikä on ns. oikea tuotantokulu. Toi näyttää selvästi, ettei pörssisähköhinnoittelu toimi ainakaan vakaasti

Toistetaas sama uudelleen sulle. Pörssin tehtävä ei ole saada sähkön hinta vastaamaan tuotantokustannuksia. Tuotantokustannuksia ei kannata yrittää arvata pörssihinnasta. Niillä ei tarvitse olla mitään tekemistä toistensa kanssa. Pörssihinnan ei myöskään tarvitse olla vakaa. Jos joku kokee ahdistavana ja pelottavana heiluvan hinnan, on tällaiselle kuluttajalle kiinteät sopimukset.

 

[kapiteeli]

Ootteko te edes miettineet, miten saatais toi älytön hintavaihtelu pois?

Sähkökattilat tuovat säätökapasiteettia runsaasti tähän maahan, kun CHP-voimaloita ryhdytään ajamaan ikään kuin säätövoimaloiden tavoin.

Mitä tulee akkuihin, niin ne tulevat mullistamaan energian varastoinnin. Natrium-pohjaiset akut ovat jo markkinoilla ja ne soveltuvat mainiosti energian varastointiin. Akkujen hinnat ovat pudonneet hurjasti eikä halpenemiselle ole loppua näkyvissä. Maailman suurin akku otettiin käyttöön kesällä ja sen kapasiteetti 3287 MWh on lähellä Kemijärvelle suunnitellun pumppuvoimalan kapasiteettia.

 

[tietokonerikki]

Sinä et tunnu pääsevän tästä fantasiastasi yli etkä ympäri. Sähkömarkkinalaissa oleva kohtuullinen hinta (mikä sekin on veteen piirretty viiva) koskee vain toimitusvelvollisia sähkösopimuksia ja kuten olemme huomanneet, EV ei ole kovin innokas määrittelemään mitään eurorajoja. TV-hinnat kyllä seurailevat ennen pitkää koko markkinan tilaa, niin ylös kuin alaskin päin.

Pörssiin tai sähkön tuotantoon tuolla kohtuullisuuslausekkeella ei ole mitään merkitystä. Ja kuten olen monta kertaa aiemmin jo todennut, iso osa sekä tuotetusta että pörssistä ostetusta sähköstä on joka tapauksessa suojattu johonkin hintaan millä sähköyhtiöt pienentävät itseensä kohdistuvia riskejä kuin myös niitä "satumaisia" tuottoja.

En mä pääse, koska muistaakseni aikoinaan kun toi pörssihinnoittelu sallittiin, haluttiin turvata kuluttajan oikeus kohtuuhintaiseen sähköön. Eikä toi
pörssisähkö ole aina ollut kohtuuhintainen ja sen riskit pyritään siirtämään täysin kuluttajan niskoille. Minusta perinteisesti yrittämiseen on kuulunut riski eikä niinkään
kuluttajan kanettavaksi. Varsinkaan kun ei voi kieltäytyä käytännön pakosta ostamasta sähköä silloikin se on kallista (kuten muissa pörsseissä voi), kun se voi nousta näköjään ainakin 235snt/kWh.

Kuten totesin, jos yhtiö vain myy sähköä niin se on varmasti suojattu hyvin isoilta osin ettei vahingossakaan persnettoa tehdä. On niitå firmoja mennyt nurinkin kun ei ole suojattu, ei ole suojattu riittävästi tai on ylisuojattu.

Niin on ja muistaakseni ne ovat pääosin olleet vain sähköä myyviä yhtiöitä. Eihän nyt tolla pörssihintojen vaihtelulla miinus 50 -235snt/kWh uskalla juuri kukaan pelkkää jälleenmyyntiyhtiötä perustamaan eli kilpailun mahdollisuus vähenee entisestään.

Kuten yllä jo vastasin, sähkön myynnin osalta tuo kohtuullisuus vaatimus kohdistuu vain ja ainoastaan tuohon TV-sähköön ja tuotannon osalta laki ei ota mitenkään kantaa moiseen.

Aika heikosti tossakin on kuluttajan kannalta mennyt, laissa sanotaan ettei se saa olla pelästään dynaaminen (käytönnössä pörsisähkön liittyvä) ja muistaakseni
Helenillä toimitusvelvollinen sähkö on nyt 15.6snt/kWh ei minusta kohtuullinen.

Kyllä siihen keinot on olemassa, mutta ei niitä voi nykymaailmassa käyttää. Kielletään puolen tuulivoimakapasiteetin käyttö ja rakennetaan polttavaa tuotantoa Kiinan tapaan sellainen 3000-4000MW. Kyllä pysyy hinta vakaana. Samalla voidaan pyyhkiä ilmastoasioilla persettä.

Minä on ole tässä ilmastosta huolissani meidän teoilla ei ole siihen käytännössä havaittavaa merkitystä ja Suomessa pystytään sieltä piipun päästä ottamaan saasteet kohtuu hyvin talteen ja Kiinaan verrattaessa valtavan hyvin. Toki poliittisia päätöksiä on näköjään lähes mahdoton muuttaa.
Lisäksi silti tuomme Virosta heidän palavallakivellätehtyä sähköä.

Muuten kyllä tota voidaan halutessa (poliittisen tahdon löytyessä) muuttaa, siihen jo riittäisi monesti FinGrid varavoiman käyttö (jota ei sallita markkinahäiriön takia).
Tai luoda joku hintapankki, jolla tasataan noita hintoja, mutta se vaatisi sen että joku oikeasti puolueeton taho seuraisi tota hinnoittelun järkevyyttä. Mikä vaatisi sitä avoimmuutta todellisista kuluista.

 

[Shajk]

Toi 15 senttiä/kWh on aivan liian halpaa jos ottaa huomioon että joidenkin kuluttajavirastojen/asiamiesten/mikälien mukaan ei saisi kerralla korottaa liikaa.

 

[renee]

Toistetaas sama uudelleen sulle. Pörssin tehtävä ei ole saada sähkön hinta vastaamaan tuotantokustannuksia. Tuotantokustannuksia ei kannata yrittää arvata pörssihinnasta. Niillä ei tarvitse olla mitään tekemistä toistensa kanssa. Pörssihinnan ei myöskään tarvitse olla vakaa. Jos joku kokee ahdistavana ja pelottavana heiluvan hinnan, on tällaiselle kuluttajalle kiinteät sopimukset.

Teoriassa sähkön kaltaisen bulkin hinnan pitäisi lähestyä tuotantokustannuksia, jos markkina toimii täydellisesti. Hintavaihtelut (ja ylireagoinnit) kuuluvat tietysti pörssin luonteeseen.

 

[Svaiski]

En mä pääse, koska muistaakseni aikoinaan kun toi pörssihinnoittelu sallittiin, haluttiin turvata kuluttajan oikeus kohtuuhintaiseen sähköön. Eikä toi
pörssisähkö ole aina ollut kohtuuhintainen ja sen riskit pyritään siirtämään täysin kuluttajan niskoille. Minusta perinteisesti yrittämiseen on kuulunut riski eikä niinkään
kuluttajan kanettavaksi. Varsinkaan kun ei voi kieltäytyä käytännön pakosta ostamasta sähköä silloikin se on kallista (kuten muissa pörsseissä voi), kun se voi nousta näköjään ainakin 235snt/kWh.


Niin on ja muistaakseni ne ovat pääosin olleet vain sähköä myyviä yhtiöitä. Eihän nyt tolla pörssihintojen vaihtelulla miinus 50 -235snt/kWh uskalla juuri kukaan pelkkää jälleenmyyntiyhtiötä perustamaan eli kilpailun mahdollisuus vähenee entisestään.


Aika heikosti tossakin on kuluttajan kannalta mennyt, laissa sanotaan ettei se saa olla pelästään dynaaminen (käytönnössä pörsisähkön liittyvä) ja muistaakseni
Helenillä toimitusvelvollinen sähkö on nyt 15.6snt/kWh ei minusta kohtuullinen.

Minä on ole tässä ilmastosta huolissani meidän teoilla ei ole siihen käytännössä havaittavaa merkitystä ja Suomessa pystytään sieltä piipun päästä ottamaan saasteet kohtuu hyvin talteen ja Kiinaan verrattaessa valtavan hyvin. Toki poliittisia päätöksiä on näköjään lähes mahdoton muuttaa.
Lisäksi silti tuomme Virosta heidän palavallakivellätehtyä sähköä.

Muuten kyllä tota voidaan halutessa (poliittisen tahdon löytyessä) muuttaa, siihen jo riittäisi monesti FinGrid varavoiman käyttö (jota ei sallita markkinahäiriön takia).
Tai luoda joku hintapankki, jolla tasataan noita hintoja, mutta se vaatisi sen että joku oikeasti puolueeton taho seuraisi tota hinnoittelun järkevyyttä. Mikä vaatisi sitä avoimmuutta todellisista kuluista.

Ota kiinteä soppari ja jatka matkaa. Tätä itkuvirttä luettu jo melko monta sivua. Useampi käyttäjä vääntänyt rautalangasta jo miksi hinta nyt on tämä ja se ei siitä sormia napsauttamalla tule enää muuttumaan.

 

[JCSH]

Teoriassa sähkön kaltaisen bulkin hinnan pitäisi lähestyä tuotantokustannuksia, jos markkina toimii täydellisesti. Hintavaihtelut (ja ylireagoinnit) kuuluvat tietysti pörssin luonteeseen.

Sen pitäisi lähestyä sitä kalleinta tuotantohintaa mikä tarvitaan kysynnän tyydyttämiseen.

 

[renee]

Sen pitäisi lähestyä sitä kalleinta tuotantohintaa mikä tarvitaan kysynnän tyydyttämiseen.

Käytännössä kuitenkin puhutaan keskihinnasta ja keskimääräisestä tuotantokustannuksesta. Jos jostain saa paljon rahaa, niin sinne syntyy myös tarjontaa - ja toisaalta kysynnän pitäisi vähentyä,

Mutta eihän markkina ole täydellinen. Esim. talon lämmitystä ei kotitalous katkaise, vaikka sähkö maksaisi 2 e/kWh. Kunnes toki rahat loppuvat ja valtionkin rahat loppuvat (sähkötuet esim.). Ei se markkina toimi silloin täydellisesti, kaukana siitä. Ja pari isoa firmaa dominoi pienten maiden tuotantomarkkinoita, esim. Suomen. Plus kaikki tuet ja poliittiset päätökset.

 

[JCSH]

Käytännössä kuitenkin puhutaan keskihinnasta ja keskimääräisestä tuotantokustannuksesta. Jos jostain saa paljon rahaa, niin sinne syntyy myös tarjontaa - ja toisaalta kysynnän pitäisi vähentyä,

Mutta eihän markkina ole täydellinen.

Kun kyse on sähkön kaltaisesta bulkki tuotteesta ja tarkastellaan sitä loppuhintaa, niin ei se tuotannon keskihinta määrää sitä loppuhintaa mitenkään. Vaan sen loppuhinnan määrää juurikin se kallein tarvittava tuotanto joka tarvitaan tyydyttämään kysyntä. Tai tarkemmin se kohta, missä kysynnän ja tarjonnan hinnat kohtaavat.
Sähkö käyttäytyy tuossa samalla tapaa kuin mikä tahansa muukin hyödyke, joka käytännössä identtistä riippumatta tuottajasta. Esim. tietyn laatukriteerin täyttävä öljy, vilja, sellu tai vaikkapa kupari.
Jos markkinoiden tarjontaa ei täytetä alle 100e / yksikkö hinnalla, niin ei ole mitään järkeä tarjota myyntiin sitä tuotetta alle tuon hinnan. Riippumatta siitä, että maksaako sen tuottaminen myyjälle 20, 50 vai 80e / yksikkö.

 

[Paapaa]

Teoriassa sähkön kaltaisen bulkin hinnan pitäisi lähestyä tuotantokustannuksia, jos markkina toimii täydellisesti. Hintavaihtelut (ja ylireagoinnit) kuuluvat tietysti pörssin luonteeseen.

No ei, ellet nyt sitten tee jotain isoja oletuksia jota et kertonut. Mutta jos Suomessa olisi yksi ydinvoimala ja markkina toimisi täydellisesti, olisi sähkön hinta jotain aivan täysin muuta kuin tuotantokustannukset.

 

[Ihmes]

Tuossa epätasaisen tuotannon rakentamisessa on jollakin kannalta hyötyä: se poistaa muna-kana -ongelman sähkön varastoinnin kehityksestä.

Eli rakennetaan runsaasti halpaa tuotantokapasiteettia (tuuli ja aurinko), jolloin on insentiivi jollekin taholle alkaa kehittää/suunnitella/pystyttää "sähkövarastoja", ja tehdä bisnes minimi- ja huippuhintojen erotuksesta. Jos halpaa tuotantoa ei olisi ja sähkön hinta olisi jatkuvasti korkea mutta tasainen (eli käytännössä fossiiliset), ei hommassa olisi järkeä.

(En nyt ota kantaa millä teknologialla sähkövarastot pitäisi tehdä, mutta nyt syntyy markkinoille ainakin jonkinlainen motivaatio tutkia, selvittää ja kehittää ratkaisuja)

 

[renee]

Kun kyse on sähkön kaltaisesta bulkki tuotteesta ja tarkastellaan sitä loppuhintaa, niin ei se tuotannon keskihinta määrää sitä loppuhintaa mitenkään. Vaan sen loppuhinnan määrää juurikin se kallein tarvittava tuotanto joka tarvitaan tyydyttämään kysyntä. Tai tarkemmin se kohta, missä kysynnän ja tarjonnan hinnat kohtaavat.
Sähkö käyttäytyy tuossa samalla tapaa kuin mikä tahansa muukin hyödyke, joka käytännössä identtistä riippumatta tuottajasta. Esim. tietyn laatukriteerin täyttävä öljy, vilja, sellu tai vaikkapa kupari.
Jos markkinoiden tarjontaa ei täytetä alle 100e / yksikkö hinnalla, niin ei ole mitään järkeä tarjota myyntiin sitä tuotetta alle tuon hinnan. Riippumatta siitä, että maksaako sen tuottaminen myyjälle 20, 50 vai 80e / yksikkö.

Sähkö on perustuote, jota voi valmistaa kuka hyvänsä lähes kuinka paljon hyvänsä. Ja se on aina ihan sama tuote, sillä ei ole mitään brändiarvoa tms. kilpailuetua.

Tästä syystä ideaalimarkkinoilla sähkön hinta lähestyy tuotantokustannuksia. Se, kuka pystyy tuottamaan halvimmalla, voittaa pelin. Ei sen kalleimman menetelmän pitäisi määrätä hintaa pitkällä aikavälillä. Ellei sitten markkina ole epätäydellinen. Sitähän se toki on.

Ja kun markkina on epätäydellinen, niin ei ole mitään syytä alistua sen orjaksi. Ihan puhtaalla omallatunnolla voi sanoa, että 2 e/kWh on todella paljon liikaa sähköstä, ei tarvitse hävetä Tuollaisia hintoja voi pyytää vain monopolit ja kartellit.

 

[renee]

No ei, ellet nyt sitten tee jotain isoja oletuksia jota et kertonut. Mutta jos Suomessa olisi yksi ydinvoimala ja markkina toimisi täydellisesti, olisi sähkön hinta jotain aivan täysin muuta kuin tuotantokustannukset.

Sähkömarkkina ei mielestäni olekaan vapaan markkinatalouden alaisuudessa. Siksi kritisoinkin sitä, että sähkö voi maksaa perus kotitalouskuluttajalle useita satasia päivässä. Siinä ei ole mitään järkeä.

 

[chrisekh]

ä sähkö voi maksaa perus kotitalouskuluttajalle useita satasia päivässä.

Vain jos ei pysty joustamaan ja silti vakisin haluaa pitaa porssisahkoa.

 

[renee]

Vain jos ei pysty joustamaan ja silti vakisin haluaa pitaa porssisahkoa.

Totta tämäkin, mutta kuluttajan kannalta ikävä asia on se, että pörssisähkön hinta heijastuu suoraan kiinteiden soppareiden hintoihin. Jos pörssissä vedetään hintarallia, niin kiinteiden hinnat pysyvät korkealla. Pahin esimerkki oli vuosi 2022, jolloin kiinteät hinnat olivat pahimmillaan yli 30 c/kwh per 2 vuotta.

 

[chrisekh]

Jos pörssissä vedetään hintarallia, niin kiinteiden hinnat pysyvät korkealla. Pahin esimerkki oli vuosi 2022, jolloin kiinteät hinnat olivat pahimmillaan yli 30 c/kwh per 2 vuotta.

Jos kokeilisit syyttaa tasta Putinia etka porssia. Jos olisi ollut 2023 samanlainen talvi kuin 2024 on ollut niin meilta olisi loppunut sahkot ihan oikeasti joinain paivina. Leuto talvi pelasti.

 

[Shajk]

Televisiossa näkyy usein kaivosmiehiä, usein Alaskassa mutta myös muualla silloin kuin kullan hinta on korkealla. Usein ne kamppailee olosuhteita vastaan ja pääse juuri ja juuri plussan puolelle. Vaikka kulta on kallis, sen hinta ei suinkaan seuraa tuotantokustannuksia, koska suurin osa kullasta kaivetaan maasta paljon helpommalla kuin TVn sankarit.
Kulta on välttämättömyyshyödyke Intiassa sekä muissa Aasian maissa, sekä korkean teknologian perusta länsimaissa. Ilman sitä meillä ei olisi kännyköitä, tietokoneita, eikö tuulivoimaloita. Tai no olisihan ne olemassa, olisi vain paljon tehottomampia ja kalliimpia kuin nyt.

Kun kysyntä kasvaa, halvat tuottajat saavat enemmän voittoa, ja mahdollisuuksia avautuu uusille tuottajille jotka sitten kamppailee elannosta kaukana erämaassa.

Niin kuin kultakaivosten kanssa, sähkön tuotannossa on jo kaikki halvat ja hyvät paikat käytössä. Jäljellä on vain hankalat ja kalliit paikat. Kertomalla yrittäjille että jos ne onnistuu ja joskus tulevaisuudessa ovatkin halvin tuotanto, niille maksetaan sitten vain kulut + 25% vaikka muut saavat tuplasti enemmän, se ei oikein kannusta uusien mahdollisuuksien etsimisessä.

 

[JCSH]

Sähkö on perustuote, jota voi valmistaa kuka hyvänsä lähes kuinka paljon hyvänsä. Ja se on aina ihan sama tuote, sillä ei ole mitään brändiarvoa tms. kilpailuetua.

Tästä syystä ideaalimarkkinoilla sähkön hinta lähestyy tuotantokustannuksia. Se, kuka pystyy tuottamaan halvimmalla, voittaa pelin. Ei sen kalleimman menetelmän pitäisi määrätä hintaa pitkällä aikavälillä. Ellei sitten markkina ole epätäydellinen. Sitähän se toki on.

Menee nyt vähän toistamiseksi mutta:

Ideaalimarkkinalla se sähkön, tai minkä tahansa muun vastaavan bulkkituotteen, hinta lähestyy sen kalleimman tarvittavan tuotannon kustannuksia.

Se, kuka pystyy tuottamaan halvimmalla, voittaa pelin, koska pystyy myymään sen sähkönsä parhaalla katteella verrattuna kaikkiin muihin kilpailijoihin. Jonka seurauksena kannattaa rakentaa mahdollisimman halpaa tuotantoa.

Kallein tarvittava tuotanto määrää sen myyntihinnan. Koska jos kysyntää on se 1000 yksikköä hinnalla 100e / yksikkö ja 100e hinnan alittavaa tuotantoa on 999 yksikköä, niin riippumatta siitä, että maksaako se tuotanto 20e / yksikkö vai 80e / yksikkö, niin yhdenkään noista myyjistä ei kannata myydä sitä tuotantoa alle 100e:llä. Kysyntä takaa tuossa tilanteessa vähintäänkin 100e:n hinnan, joten sen ali ei kannata myydä sitä.

Eli ideaalimarkkinoilla hinnan määrää se piste, missä kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Tuolloin hinnaksi muodostuu tuon kohtaamispisteen hinta. Joka on vähän korkeampi kuin kallein tuon pisteen saavuttamiseen tarvittava tuotanto. Noin se toimii sähkömarkkinoilla kuten kaikilla muillakin raaka-aine markkinoilla. Sähkön kohdalla poikkeuksellista on se, että tuotannon ja kulutuksen pitää olla samat reaaliaikaisesti, josta seuraa enemmän hinnan heiluntaa.
Eli kallein tarvittava tuotanto määrää hinnan, jokaisen yksittäisen tuottajan omat tuotantokustannukset määräävät sen, että kuinka kannattavaa kyseinen tuotanto on. Mitä halvempaa, sitä kannattavampaa.

Ja kun markkina on epätäydellinen, niin ei ole mitään syytä alistua sen orjaksi. Ihan puhtaalla omallatunnolla voi sanoa, että 2 e/kWh on todella paljon liikaa sähköstä, ei tarvitse hävetä Tuollaisia hintoja voi pyytää vain monopolit ja kartellit.

No sehän tässä juuri onkin, että sähkömarkkina on aikalailla niin lähellä täydellistä markkinaa kuin voi olla. Koska sen tuotannon ja kulutuksen pitää olla samat reaaliaikaisesti, se vaatii sen, että tuo markkina hoidetaan keskitetysti. Jolloin sinne otetaan se kysyntä ja tarjonta sisään ja lopputuloksena on suht mekaanisesti laskettu loppuhinta.

Kun hinta nousee tuonne 2e / kWh, niin se tarkoittaa sitä, että siellä on kulutusjoustoa. Eli joku on ostanut sähköä pörssin ulkopuolelta (omaa tuotantoa tai muuta kiinteähintaista) ja 2e / kWh on se hinta, jolla on parempi myydä tuo sähkö pörssiin, kuin kuluttaa se omassa tuotannossa. Eli ei tarvita mitään kartellia tai monopolia.

 

[Grez]

Tästä syystä ideaalimarkkinoilla sähkön hinta lähestyy tuotantokustannuksia. Se, kuka pystyy tuottamaan halvimmalla, voittaa pelin.

Ideaalimarkkinalla se, joka pystyy tuottamaan hyödykettä halvimmalla, saa parhaan tuoton. Eihän kellään olisi millään markkinalla mitään motivaatiota innovoida eikä investoida parempiin tuotantotapoihin, jos tuotteesta saisi aina vain tuotantokustannuksen.

Siksi toisekseen kannattaa muistaa että sähkömarkkinassa monet myyvät halpaan aikaan alle tuotantokustannuksen. Tämä on mahdollista, koska välillä siitä saa korkeampaa hintaa. Jos yli tuotantohinnan olevia hintoja ei olisi, niin sitten ei voisi olla alle sen oleviakaan.

 

[JLM]

No sehän tässä juuri onkin, että sähkömarkkina on aikalailla niin lähellä täydellistä markkinaa kuin voi olla.

Ei oikeastaan ole, koska tuotantotapojen kustannukset on jo sotkettu poliittisella ohjauksella (päästökauppa sun muut keinotekoiset kaupan nimellä kulkevat veroluoteiset, todellisuudesta irrallaan olevat sähläykset).

 

[kaarlos]

Ei oikeastaan ole, koska tuotantotapojen kustannukset on jo sotkettu poliittisella ohjauksella (päästökauppa sun muut keinotekoiset kaupan nimellä kulkevat veroluoteiset, todellisuudesta irrallaan olevat sähläykset).

Aika rajatusti mitään täysin vapaita markkinoita on tästä näkökulmasta, esimerkkeinä ihan vaikka ruoka-alan hygieniavaatimukset, lapsi- ja orjatyövoiman kiellot ja niin edelleen.

 

[JLM]

Aika rajatusti mitään täysin vapaita markkinoita on tästä näkökulmasta, esimerkkeinä ihan vaikka ruoka-alan hygieniavaatimukset, lapsi- ja orjatyövoiman kiellot ja niin edelleen.

Ei sitten pidä mainostaa täydellisenä markkinana sellaista, mikä on ennennkin ollut hyvin vahvasti poliittisessa ohjauksessa.

 

[JCSH]

Ei sitten pidä mainostaa täydellisenä markkinana sellaista, mikä on ennennkin ollut hyvin vahvasti poliittisessa ohjauksessa.

Puhuin siitä hinnan muodostumisesta osana sitä markkinamekanismia. En siitä, että esim. ydinvoimalat eivät saa dumpata ydinjätettä mereen tai vesivoimalat kuivattaa jokia.
Poliittista ohjausta on kuitenkin kaikissa markkinoissa mitä maailmasta löytyy. Joten tuollainen saivartelu ei nyt ole kovin rakentavaa keskustelua.

 

[JLM]

Puhuin siitä hinnan muodostumisesta osana sitä markkinamekanismia. En siitä, että esim. ydinvoimalat eivät saa dumpata ydinjätettä mereen tai vesivoimalat kuivattaa jokia.
Poliittista ohjausta on kuitenkin kaikissa markkinoissa mitä maailmasta löytyy. Joten tuollainen saivartelu ei nyt ole kovin rakentavaa keskustelua.

Hinta muodostuu tarjouksista mitkä perustuvat arvauksiin siitä, minkä verran tavaraa menee ja välillä arvaukset menevät vihkoon. Poliittisella ohjauksella järjestelmä taas on ohjattu sellaiseksi, että hintatason heitot ovat kasvaneet järjettömiksi. Se on sitten itse kunkin päätettävä, milloin poliittisen ohjauksen määrä on riittävän suuri sille, ettei enää voida puhua kovin tehokkaasta markkinasta.

 

[JCSH]

Poliittisella ohjauksella järjestelmä taas on ohjattu sellaiseksi, että hintatason heitot ovat kasvaneet järjettömiksi. Se on sitten itse kunkin päätettävä, milloin poliittisen ohjauksen määrä on riittävän suuri sille, ettei enää voida puhua kovin tehokkaasta markkinasta.

Valitettavasti ne hiilidioksidi päästöt ovat helvetin huono asia ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta, niin niitä tarvitsee suitsia sillä poliittisella ohjauksella. Markkinat sitten ottavat huomioon tuon maapallon paskomisen hinnoittelun (päästökauppahan on siinä mielessä erittäin lievä toimi, kerta siinä ei kielletä sitä luonnon paskomista vaan sille vain laitetaan lisähinta) kun päättelevät sen sähkön markkinahinnan.
Samaan tapaan kuin sille tulee hinta, että sitä ydinjätettä ei voi dumpata mereen. Tai että niiden vesivoimaloiden tarvii noudattaa tiettyjä minimi ja maksimivirtauksia.

Päästökauppa nyt aiheuttaa sen, että se sähkön hinta aina välillä nousee sinne johonkin 150e - 250e / MWh paikkeille. Tuo on vielä täysin tervettä hintatason vaihtelua.

 

[antti-x]

Te jotka lähdette siitä että markkinaehtoisesti homma toimii nyt ja jatkossa nykyisin säännöin hienosti ilman julkista rahaa tms. niin mitä markkinaehtoista sähköntuotantoa lähtisitte itse nyt omalla rahalla tai velkarahalla tekemään ideana tienata pörssisähkön myynnillä ja sellaista josta on ainakin vähän sähköntuottoa myös kylminä talvi-iltoina? Tuulivoima ei kannata kovin hyvin kun laskee heti pörssihintaa kun tuottaa jotain. Ydinvoima on liian kallista. Pumppuvoimala perustuu siihen että hintavaihtelua on paljon ja kannattaa ehkä lähinnä talvella kunhan on hintavaihtelua. Fossiilisella voimalla kannattavia tunteja on liian vähän. Jokia padottavaksi ei taida hevin löytyä. Aurinkosähköä ei tule talvi-iltoina.

Te kun olette sitä mieltä että markkinaehtoisesti tulee kyllä lisää niin mihin omat rahat pistäisitte likoon sen puolesta? Itse en meinaan keksi mihin itse pistäisin. Firmaan jolla jo on merkittävästi vesivoimaa tai ydinvoimaa voisin ehkä sijoittaa mutta siis mikä vielä rakentamaton tuotanto olisi teidän mielestä hyvä sijoituskohde omille rahoillenne? (Se jos itse säästää myös siirtokulut, muuttaa omalla tontilla tapahtuvan toiminnan kannattavuutta, mutta nyt puhuttaisiin ihan pörssihinnalla operoinnista)