Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[Grez]

Mitä varten tuulisähkösopimus on kalliimpi kuin "sekasähkö", vaikka tuuli on edullisin tuotantomuoto?

Sen takia että tuulisähkösopimuksessa maksetaan ihan samasta energiasta kuin sekasähkösopimuksessa ja lisäksi tuotantotukea tuulivoimalle.

 

[Shajk]

Mitä tarkoitat tolla sähköyhtiön tekemällä arviolla?

Hintakiinnityksien kanssa se on salkunhoitajan oma näkemys. Tyyliin "nyt hinnat vuodelle 27 ovat edullisia kannattaisi ostaa vähän kiinnityksiä" tai "OL3 on tulossa linjoille ensi vuonna niin sähköstä tulee niin halpaa ettei nyt kannattaisi kiinnittää hintoja ollenkaan " ;-)

Vähän niin kuin osakekaupassakin sanoisin henkilökohtaisesri että järkevin tapa olisi tehdä pieniä ostoja joka kuukausi ja kauas tulevaisuuteen. Sillä tavalla saa ainakin tasainen ja hitaasti muuttuva hinta. Itse en ainakin usko siihen että joku henkilö aina voittaisi ja tietäisi milloin hinnat ovat hyvät.

Day-Ahead meidän soppari toimii kuten tavallisellea pörssisähköasiakkaalla, Sähköyhtiö arpoo kuinka paljon sähköä tarvitaan ja kuinka paljon kulutus joustaa eri hinnoilla.

Sitäkö mikä on halpa futuurihinta? Jos ostattatte vaikka 1200MWh vuodeksi, voitteko itse päättää milloin sen käytätte,

Ei, se jakaantuu tasaisesti. Laskennallisesti siis. Futuurit/hintakiinnitykset siis kiinnittää jonkin ajanjakson keskihintaa, jos toteutunut keskihinta on erilainen, rahaa vaihtaa omistajia.

Extreme esimerkki: sanotaan että tammikuussa olisi yksi viikko pörssihinta 4€, ja kolme viikkoa 0€. Keskihinta siis 1€. Jos hintakiinnitys oli "100 kWh 2€" maksat siis (2-1€) X 100kWh = 100€ lisää kustannuksia. Jos hintakiinnitys oli 0€ 100kWh, saa hyvitystä 100€.
Päälle sitten normi pörssisähkölasku, missä kulutuksen ajankohta vaikuttaa toteutuvaan hintaan. Mikäli kulutus on tasaista ja pilkulleen 100kWh, niin lopputulos on että toteutuva sähkön hinta on sama kuin kiinnitetty hinta.

Laskennallisesti siis ne kWh jakautuvat tasaisesti, käytännössä raha vaihtaa omistajaa sen normi pörssisähkölaskun lisäksi .. ja laskulla on sitten sellainen yhteenveto laskettu vielä kolmannella tavalla. Lopputulokset samat. Ja maallikolle erittäin vaikeaa ymmärtää miten ja mistä se sähkön hinta muodostuu loppujen lopuksi.

eli ymmärsinkö oikein, että teillä on silloin käytettävissä tasaisesti 100MWh/kk vuoden ajan ja toi vielä tuntitasolle jaettuna. Ja sitten myytte tai ostatte pörsistä, jos
käytätte yli ton tunnin (n.138kWh) yli tai alimenevän osuuden?

Hintakiinnityksiä ovat saatavilla myös lyhyempinä jaksoina, mutta kyllä.

Tästä seuraa että taloudellinen hyöty kulutusjoustosta on ihan sama riippumatta onko käytössä puhdas pörssisähkö vai kiinnitetty hinta. Pörssisähköllä kallis päivä voi maksaa esimerkiksi 20000€ "ylimääräistä", hintakiinnityksellä se sama kallis päivä tarkoittaa että voisi tienata 20000€ ylimääräistä jos jättää sähköt käyttämättä. Euroissa jouston vaikutus yhtiön tulokseen on sama.

 

[antti-x]

Siitä ilmisesti on varmuus että ruotsalaiset eivät ainakaan pariin vuosikymmeneen lähde vetämään paksumpaa kaapelia etelään niin että saisivat ne vesivoimat enemmän omaan käyttöön ja Auroraan jää sitten jos jää jotain siirrettävää tai ainakin pitää maksaa riittävästi?

edit: Täytyy sanoa että aika heikolta näyttää Suomen kilpailukyky energiaa kuluttavista investoinnista vs. Ruotsi jos ollaan jo ilman investointeja Ruotsin varassa kasvavassa määrin

 

[petepeluri]

Ei se ole missään nimessä yhdentekevää vaan kertoo että kotimaisen energian tuotanto on kasvanut voimakkaasti suhteessa kulutukseen.

Tuotantoa pitäisi olla silloin kun on kysyntää. Sama kuin veisit afrikkaan vettä sadekaudella.

 

[Parooni]

Mitä sitten? Ei se aurinkovoima keväästä syksyyn lisää sitä säätövoiman tarvetta talvella.

Nostaako vai laskeeko aurinkovoima sähkön keskihintaa? Jos laskee, niin laskeeko vai nostaako se investointi-innostusta vakaaseen perusvoimaan? Jos laskee, niin rakennetaanko meille enemmän vai vähemmän vakaata talvella tasaisesti ja varmasti tuottavaa energiatuotantoa? Jos vähemmän, niin tarvitaanko enemmän vai vähemmän "säätövoimaa"talvella?

 

[JaniKari]

Kannattaa muistaa että futuurit ei ole mitenkään linkattu sähkön todelliseen kulutukseen. Ne on 100% pörssipapereita, sopimuksia. Voit siis ostaa vaikka naapurimaan sähköfutuureja.

 

[B12]

Sen takia että tuulisähkösopimuksessa maksetaan ihan samasta energiasta kuin sekasähkösopimuksessa ja lisäksi tuotantotukea tuulivoimalle.

Miksi tuulivoima tarvitsee tukea, koska se on halvinta tuottaa ja siitä huolimatta saa saman hinnan kuin muutkin tuotantotavat?

 

[BNo1]

Se huipputuotanto ja huippukulutus olisi kiva saada jotenkin kohtaamaan.

Ei välttämättä, huippukulutusta pienentämällä tai huippua tasottamalla tilanne helpottuisi myös, olen ymmärtänyt että piikit ovat kummiskin suhteessa aika pieniä. Fingridin mukaan viime kuun kulutuksen keskiarvo on 11201MWh ja maksimi 12790MWh eli keskiarvon ja maksimin välinen ero on ollut 1598MWh eli alle 10%.

 

[mattix]

Katson omasta sähkölaskusta pääosin sitä keskihintaa minkä maksan, enkä nyt varsinkaan tämän kuun tähän astisesta voi sanoa sitä millään mittarilla mitattuna ainakaan alhaiseksi.

Rusinoiden nappaaminen pullasta on aika vaikeaa.
Jos on pörssisähkössä, niin pitää sietää sen riskit myös. Tammikuun osalta olen itsekin ottanut osumaa riittävästi, mutta silti keskihinta on lokakuun alusta lähtien reilun 8c/kWh eli toistaiseksi vähemmän kuin yksikään 6kk diili tälle talvelle. Kylmää on tosin vielä jäljellä ja turpaan voi tulla. Toisaalta olen (ja toivottavasti sinä myös) kotiuttanut viime vuoden lopulta pieniä keskihintoja.

Joustanut olen ainoastaan saunomisesta ja sitten ennätyspäivänä 5.1. reippaammin. Puuta olen poltellut hieman normaalia enemmän, mutta toisaalta vähintään 15 asteen pakkasiakin on ollut enemmän.

En välttämättä laskisi sen joustamisen varaan enää kovin paljon nykyistä pidemmälle, ellei aleta sitten lainsäädännöllä pakottamaan banaanivaltiomeinkiin.

Mutta minäpä lasken. Joustamisesta tulee vielä bisnestä ja kaiken lisäksi niin, että se ei paljon arjessa tunnu. Aggregaattorit kunhan pääsevät vauhtiin, niin sähkön käyttäjä voi tienata rahaa sillä, että antaa joitakin sähkölaitteitaan ohjattavan sopimuksen mukaisesti. Varsinkin lämminvesivaraaja voi olla tällainen, mahdollisesti auton lataus myös. Toki joustaminen pitää tapahtua niin, että kämppä tai käyttövesi ei kylmene tai auton akku ei ole tyhjä.

Mitä varten tuulisähkösopimus on kalliimpi kuin "sekasähkö", vaikka tuuli on edullisin tuotantomuoto?

Osa ihmisistä näköjään maksaa mielellään extraa fossiilivapaasta sähköstä.

Se huipputuotanto ja huippukulutus olisi kiva saada jotenkin kohtaamaan.

Se myös maksaa. Olisi toki minustakin kiva.

edit: Täytyy sanoa että aika heikolta näyttää Suomen kilpailukyky energiaa kuluttavista investoinnista vs. Ruotsi jos ollaan jo ilman investointeja Ruotsin varassa kasvavassa määrin

Ruotsin SE1 hinta-alue on Nord-Poolin (ja varmaan koko Euroopan) halvin. Sitä vastaan on aika vaikea kisailla. Etelä-Ruotsin hinnat ovatkin sitten paljon lähempänä meitä. Ollaan oltu riippuvaisia Ruotsista vaikka kuinka kauan.

 

[Vertigo]

Muistutan, että se oli ihan poliittinen tahto aikanaa myöntää nimenomaan ydinvoimalle lupia 3800 - 4600 MW edestä. Bisnessyiden takia OL4 kosahti, ei poliittisten. Ja Putinin takia Hanhikivi 1. Ei poliittisten (Suomeen liittyvien).

Muistutettakoon että myöskin politikoinnin (kepu ja siltarummut) seurauksena toinen luvista meni Hanhikiveen eikä Loviisaan, missä olisi ollut ns. tontti valmiina. [jossittelua] Se projekti olisi saattanut lähteä vähän vauhdikkaammin käyntiin kuin HK1. Voisi tosin sekin olla tässä hetkessä mielenkiintoinen tilanne jos LO3 olisikin saanut tuolloin luvan ja reaktoritoimittajaksi olisi valikoitunut venäläinen vaihtoehto...[/jossittelua]

 

[tietokonerikki]

Ei välttämättä, huippukulutusta pienentämällä tai huippua tasottamalla tilanne helpottuisi myös, olen ymmärtänyt että piikit ovat kummiskin suhteessa aika pieniä. Fingridin mukaan viime kuun kulutuksen keskiarvo on 11201MWh ja maksimi 12790MWh eli keskiarvon ja maksimin välinen ero on ollut 1598MWh eli alle 10%.

Toi 10% on paljon sähköä, eli ei edes yksi ydinvoimala ei riitä. Eikä varaa jää vikoihin. Sekä nyt meidät on jo totutettu säästämään, eli sitä "helppoa" kulutusjoustoa ei enää ole paljon.

Hintakiinnityksien kanssa se on salkunhoitajan oma näkemys. Tyyliin "nyt hinnat vuodelle 27 ovat edullisia kannattaisi ostaa vähän kiinnityksiä" tai "OL3 on tulossa linjoille ensi vuonna niin sähköstä tulee niin halpaa ettei nyt kannattaisi kiinnittää hintoja ollenkaan " ;-)

Vähän niin kuin osakekaupassakin sanoisin henkilökohtaisesri että järkevin tapa olisi tehdä pieniä ostoja joka kuukausi ja kauas tulevaisuuteen. Sillä tavalla saa ainakin tasainen ja hitaasti muuttuva hinta. Itse en ainakin usko siihen että joku henkilö aina voittaisi ja tietäisi milloin hinnat ovat hyvät.

Day-Ahead meidän soppari toimii kuten tavallisellea pörssisähköasiakkaalla, Sähköyhtiö arpoo kuinka paljon sähköä tarvitaan ja kuinka paljon kulutus joustaa eri hinnoilla.

Mäkään en usko "ennustaja eukkoihin". Ensivuotta ei kukaan tiedä, viimeiset parivuotta ovat sen kyllä karvaasti monelle meistä opettaneet.

Ei, se jakaantuu tasaisesti. Laskennallisesti siis. Futuurit/hintakiinnitykset siis kiinnittää jonkin ajanjakson keskihintaa, jos toteutunut keskihinta on erilainen, rahaa vaihtaa omistajia.

Extreme esimerkki: sanotaan että tammikuussa olisi yksi viikko pörssihinta 4€, ja kolme viikkoa 0€. Keskihinta siis 1€. Jos hintakiinnitys oli "100 kWh 2€" maksat siis (2-1€) X 100kWh = 100€ lisää kustannuksia. Jos hintakiinnitys oli 0€ 100kWh, saa hyvitystä 100€.
Päälle sitten normi pörssisähkölasku, missä kulutuksen ajankohta vaikuttaa toteutuvaan hintaan. Mikäli kulutus on tasaista ja pilkulleen 100kWh, niin lopputulos on että toteutuva sähkön hinta on sama kuin kiinnitetty hinta.

Laskennallisesti siis ne kWh jakautuvat tasaisesti, käytännössä raha vaihtaa omistajaa sen normi pörssisähkölaskun lisäksi .. ja laskulla on sitten sellainen yhteenveto laskettu vielä kolmannella tavalla. Lopputulokset samat. Ja maallikolle erittäin vaikeaa ymmärtää miten ja mistä se sähkön hinta muodostuu loppujen lopuksi.

Niin on, kun sillä saa näköjään pelata ja ottaa riskejä. Harmi vaan, että sähköätuottaville yhtiöille ne riskit ovat tuolla futuureissa ja siinäkin lähinnä, että löytyy niitä
euroja takaamaan se äkkiä noussut hinta, (vaikka tietää pystyvänsä sen sähkön toimittamaan). Fortum oli lähes kaatua tohon, vakuuksien puutteen takia.

Pörssi on taas ihan älytön, kuluttajan kannalta katsoen. Jos on omaa tuotantoa, voi ostaa jopa muutaman 10% yli tuotantonsa ylihintaan ja siten nostattaa pörsin hintatasoa. Optioidan huollot sopiviin kohtiin jne...

Hintakiinnityksiä ovat saatavilla myös lyhyempinä jaksoina, mutta kyllä.

Tästä seuraa että taloudellinen hyöty kulutusjoustosta on ihan sama riippumatta onko käytössä puhdas pörssisähkö vai kiinnitetty hinta. Pörssisähköllä kallis päivä voi maksaa esimerkiksi 20000€ "ylimääräistä", hintakiinnityksellä se sama kallis päivä tarkoittaa että voisi tienata 20000€ ylimääräistä jos jättää sähköt käyttämättä. Euroissa jouston vaikutus yhtiön tulokseen on sama.

En mä kateellinen ole, mutta ei ole "kaikilla samat pullat uunissa". Yrityksen tietenkin pitää optimoida tulostaan.
Sähköä tuottavat yhtiöt ovat eri/erityisasemassa, koska sähkömarkkinalain mukaan niiden pitäisi tarjota kohtuuhintaista hintaa kuluttajille. Nythän näin ei ole.
Siinä oikein korostetaan, ettei hinnoittelu saisi olla pelkästään dynaamista.

 

[antti-x]

Rusinoiden nappaaminen pullasta on aika vaikeaa.

Ruotsin SE1 hinta-alue on Nord-Poolin (ja varmaan koko Euroopan) halvin. Sitä vastaan on aika vaikea kisailla. Etelä-Ruotsin hinnat ovatkin sitten paljon lähempänä meitä. Ollaan oltu riippuvaisia Ruotsista vaikka kuinka kauan.

Viestini ydin oli se, että pidän rohkeana olettaa että Ruotsalaiset jakaa niitä rusinoita aina vaan eikä milloinkaan itse viitsi vetää paksumpaa kaapelia etelään. Voi olla että syyt löytyy joita en vain ole kuullut.

 

[Griffin]

Ei markkinoita ole mitenkään sotkettu. Tuulivoima on laskenut sähkön hintaa, mikä on hyvä sähkön käyttäjille ja huono sähkön tuottajille. Vaikka heilunta on lisääntynyt, se on heiluntaa alaspäin. Ilman tuulivoimaa sähkön hinta olisi siis tasaisen korkea. Jos minun pitäisi valita, olisiko hinta aina korkea, vai vain joka toinen päivä korkea, niin valitsisin jälkimmäisen vaikka "hyi hyi paha heilunta". Kyllä niitä investointeja tulee heiluvallakin hinnalla jos sähkön keskihinta on tarpeeksi korkea. Ydinvoimaan investoivaa kiinnostaa lähinnä pitkän ajan keskihinta. Mutta tarpeeksi korkeaan keskihintaan ei riitä pari hassua pakkaspäivää vuodessa, jos se muutoin on matala.

Ja sen vihaisen OKT-lämmittäjänkin kannattaa katsella koko vuoden laskua, ei kirota yhden tunnin tai yhden päivän laskua - tai jatkossa vartin korkeaa hintaa joka voi olla vielä korkeampi kuin nyt. Muutaman pakkaspäivän vaikutus koko vuoden laskuun ei ole kovin kummoinen. Ja toisaalta vuositasolla se sähkön hinta ei heilu lainkaan niin paljon kuin tuntihinnoista voisi joku kuvitella.

Lämmittäjällä voi se sähkön MÄÄRÄ olla talvikuukautena 4-5X suurenpi, kuin kesällä.
Kun nyt lisäksi energianhinta näin talvella (jos ei ole kiinteä sopimus) voi nousta esim 3 kertaiseksi keskimäärin kuukauden aikana, niin se tarkoittaa 15X suurempaa laskua talvikuukautena VS kesäkuukautena.

Siksi esim 10 sentin kiinteä sopimus kesällä oli tällaiselle henkilölle oikein hyvä sijoitus ja mitä enemmän hölmöillään tuurivoiman ja aurinkovoiman kanssa, niin sitä paremmaksi se muuttuu..

Heilunta sitä heilunta tätä on paskaa, kun se heiluu ikävästi vitun korkealla näin talvella, pakkasella kun tuulee heikosti ja aurinkopaneelit ei tuota mitään, useasta syystä.

Jälleen kerran, ne aurinkovoimalat eivät ”pahenna säätövoiman tarvetta”. Enemmänkin ne aurinkovoimalat vähentävät sitä säätövoiman tarvetta, kerta tuulivoiman ja aurinkovoiman tuotannot tuppaavat korreloida käänteisesti.

Ongelma on meillä joulukuu, tammikuu ja helmikuu. Tällöin paneelit eivät tuota mitään.. Kesällä ne toki paskovat osaltaan järkevien voimaloiden rakentamisen kannattavuutta. eli ne pahentavat säätövoiman tarvetta tässä mielessä.
Meidän pitäisi saada joku OL3:n tehoinen voimala nyt ensialkuu näiden 3:n kuukauden ajaksi lisäksi.

Nykyinen systeemimme on vakavasti rikki ja tilanne pahenee vuosi vuodelta, jos jatketaan samaa rataa..

 

[JCSH]

Nostaako vai laskeeko aurinkovoima sähkön keskihintaa? Jos laskee, niin laskeeko vai nostaako se investointi-innostusta vakaaseen perusvoimaan? Jos laskee, niin rakennetaanko meille enemmän vai vähemmän vakaata talvella tasaisesti ja varmasti tuottavaa energiatuotantoa? Jos vähemmän, niin tarvitaanko enemmän vai vähemmän "säätövoimaa"talvella?

Me tarvitaan enemmän säätövoimaa talvella, jos sähkön kulutus talvella kasvaa. Se, että aurinkovoimalla kerätään halpa sähkö talven ulkopuolella ei tarkoita, että se talven kulutus kasvaisi. Joten se aurinkovoiman rakentaminen ei lisää säätövoiman tarvetta talvella.

 

[JCSH]

Ongelma on meillä joulukuu, tammikuu ja helmikuu. Tällöin paneelit eivät tuota mitään.. Kesällä ne toki paskovat osaltaan järkevien voimaloiden rakentamisen kannattavuutta. eli ne pahentavat säätövoiman tarvetta tässä mielessä.
Meidän pitäisi saada joku OL3:n tehoinen voimala nyt ensialkuu näiden 3:n kuukauden ajaksi lisäksi.

Nykyinen systeemimme on vakavasti rikki ja tilanne pahenee vuosi vuodelta, jos jatketaan samaa rataa..

Niin, eli rakennetaan sitten sellaista tuotantoa, jolla voidaan kattaa tuo joulu-, tammi- ja helmikuun kulutus. Kerätään halvat sähköt pois silloin, kun ne voidaan kerätä, ja rakennetaan sitten sitä tuotantoa kattamaan nuo talven piikit. Me ollaan kuitenkin tilanteessa, missä meillä ei ole juurikaan mitään tarvetta perusvoiman lisäämiselle noin 9kk:n ajan vuodesta.
Suomen sähkön kulutus talven kulutushuippujen aikana on yli kaksinkertainen verrattuna kesän kulutuspohjiin, joten on aika hullua, että lähdettäisiin ratkaisemaan tuota tarvetta lisätuotannolle talvella sillä, että rakennettaisiin lisää perusvoimaa.

 

[Griffin]

Me tarvitaan enemmän säätövoimaa talvella, jos sähkön kulutus talvella kasvaa. Se, että aurinkovoimalla kerätään halpa sähkö talven ulkopuolella ei tarkoita, että se talven kulutus kasvaisi. Joten se aurinkovoiman rakentaminen ei lisää säätövoiman tarvetta talvella.

Kun on ongelma, niin pitää investoida tuotteisiin, joilla ongelma ratkeaa. Aurinkovoima ai auta meitä ongelmamme kanssa millääntavoin:
Tarvitaan sähköä talvella, kun on pimeää, eikä tuule.

Vaikka meillä olisi mikätahansa laitos, niin jos se voi toimia vain 3 kk vuodessa, niin siinä on todennäköisesti paljon vikoja, kun sitä yritetään käyttää ja ylläpitokin maksaa, olipa se sitten millainen laitos tahansa. Ainut ratkaisu on se, että se toimisi vuoden ympäri.

 

[JCSH]

Kun on ongelma, niin pitää investoida tuotteisiin, joilla ongelma ratkeaa. Aurinkovoima ai auta meitä ongelmamme kanssa millääntavoin:
Tarvitaan sähköä talvella, kun on pimeää, eikä tuule.

Kyllä se aurinkovoima auttaa siten, että se laskee sähkön hintaa noin 9 kuukautena vuodesta.

 

[Griffin]

Kyllä se aurinkovoima auttaa siten, että se laskee sähkön hintaa noin 9 kuukautena vuodesta.

Kun se ei kiinnosta, sähkön hinta ei ole ongelma noina yhdeksänä kuukautena. Se on ongelma varsinkin niinä kuukausina, joloin aurinkovoima ei tuota.

 

[JCSH]

Kun se ei kiinnosta, sähkön hinta ei ole ongelma noina yhdeksänä kuukautena. Se on ongelma varsinkin niinä kuukausina, joloin aurinkovoima ei tuota.

Ihmettelen kyllä tätä joidenkin hinkua maksaa sähköstä enemmän kuin tarvitsee.

 

[JCSH]

Vaikka meillä olisi mikätahansa laitos, niin jos se voi toimia vain 3 kk vuodessa, niin siinä on todennäköisesti paljon vikoja, kun sitä yritetään käyttää ja ylläpitokin maksaa, olipa se sitten millainen laitos tahansa. Ainut ratkaisu on se, että se toimisi vuoden ympäri.

Mutta kun niitä laitoksia ei tarvita vuoden ympäri. Mitä hittoa me tehtäisiin sitten sillä 5000 - 7000 MW ylimääräisellä tuotannolla läpi kevään, kesän ja syksyn?
Joka torpassa sähkökiuas täysillä 24/7?
Sponssataan ilmaiset sähköt Suomen veronmaksajien piikkiin ruotsalaisille ja Baltiaan?

 

[TeknoR]

Ihmettelen kyllä tätä joidenkin hinkua maksaa sähköstä enemmän kuin tarvitsee.

Tuotantoa on kesällä reippaasti yli tarpeen = sähkö on jo kesällä halpaa.

Vielä jos halvemmaksi menee niin eihän noita paneeleita kannata kenenkään itelle sitten asentaa kun ei tuotosta saa mitään.

 

[JCSH]

Tuotantoa on kesällä reippaasti yli tarpeen = sähkö on jo kesällä halpaa.

Vielä jos halvemmaksi menee niin eihän noita paneeleita kannata kenenkään itelle sitten asentaa kun ei tuotosta saa mitään.

Aurinkovoima osuu kesällä juurikin siihen sweet spottiin, jolloin sähköstä saa vielä ok hintaa. Eli päivällä kun ei tuule.

 

[Griffin]

Aurinkovoima osuu kesällä juurikin siihen sweet spottiin, jolloin sähköstä saa vielä ok hintaa. Eli päivällä kun ei tuule.

Joka on?

 

[Dzeeta]

Eihän noita ydinvoimaloitakaan tarvitsisi ajaa on/off -periaatteella. Uutta ydinvoimaa ja kesällä ajellaan 50% teholla ja talvella sitten kovempaa. Ydinvoimaan ja vesivoimaan pitäisi panostaa, tuulivoiman ja aurinkovoiman voisi sitten jättää harrastelijoiden puuhasteluiksi.

 

[tietokonerikki]

Ihmettelen kyllä tätä joidenkin hinkua maksaa sähköstä enemmän kuin tarvitsee.

Siitä, että meillä on pakkastalvilla tuulettomilla päivilläkin sähköä riittävästi, pitää olla valmis jotain maksamaan, Ei kukaan halua talossaan palella saati, että putket jäätyy sähkökatkojen johdosta. Noin yleensä (ei liity sinuun) sähkölämmittäjiä on muuten turha syyllistää, he maksavat ja ovat maksaneet, myös huomattavasti suuremman summan noiden tulevien voimaloiden hinnasta. Käyttäjät sen voimalan maksavat eivät sähköyhtiöt, jotka hoitavat rahastuksen..

 

[zepi]

Nostaako vai laskeeko aurinkovoima sähkön keskihintaa? Jos laskee, niin laskeeko vai nostaako se investointi-innostusta vakaaseen perusvoimaan? Jos laskee, niin rakennetaanko meille enemmän vai vähemmän vakaata talvella tasaisesti ja varmasti tuottavaa energiatuotantoa? Jos vähemmän, niin tarvitaanko enemmän vai vähemmän "säätövoimaa"talvella?

Mitä tämä mystinen ”vakaa perusvoima” oikein on? Kaasuvoimaloita jotka pyörivät putinin putkikaasun varassa? Vai LNG-höyrystys-kapaa ja kaasuvoimala? Vai Hiililauhdetta?

Vai uusi ydinvoimala jota rakennetaan taas kuin iisakin kirkkoa?

Miten tämä 800 MW muuten on laskettu, pelkkä Aurora line? Itse mietin, että tässä on muutamia ristiin vaikuttavia muutoksia sähköntuotannossa:
Aurora line +800 MW
Meri-Pori -565 MW (valmiudessa vain häiriötilanteisiin, eli ei laske sähkön hintaa huippukulutustilanteissa, mutta torjuu tietysti sähkön loppumista)
Salmisaari B -160 MW
Tuulivoimaa n. +3000 MW, oikein heikolla tuulella ehkä +300 MW

Tuulivoima voi toki herkästi toimia pakkasellakin 20% teholla, kuten toissa viikolla nähtiin, jolloin tehoa on enemmän. Joka tapauksessa en ihan suoraviivaisesti sanoisi, että huipputehoa on kahden vuoden päästä 800 MW enemmän. Toki sähkön keskihinta tulee halpenemaan rutkasti, kun kallis fossiilivoima korvautuu tuulivoimalla ja Ruotsin vesivoimalla.

Helen ei suljekaan Salmisaaren voimalaa suunnitellusti vaan investoi sinne 150 MW puuta polttavan lämpökattilan – Vastoin kaupunkistrategiaa

Energiayhtiö Helen aikoo toteuttaa Salmisaaressa sijaitsevan lämpökattilan konversion hiilikäyttöisestä pellettikäyttöiseksi viimeistään vuoden 2025 alussa.

www.tekniikkatalous.fi

Salmisaari ei kai sulkeudu?

 

[Weehoo]

Ihan vaan haluan mainita, että esimerkiksi Tampereelta puretaan Lielahden voimalaitos (kaasukombi) josta pakkasilla irtoo se 140mw sähkötehoa. Eli sellainenkin on poistumassa ja tilalle tulee 140mw kokonaisuus sähkökattilaa. Useat kaukolämmön tuottajat suunnittelevat ja rakentavat tällä hetkellä sähkökattiloita ja ne syövät sähköä paljon. Samaan aikaan näiltä tuotantolaitoksilta poistuu sähköntuotanto tehoa. Oma veikkaus tässä on, että ne halvat sähkön hinnat loppuu ja on enää normaalihintaista ja sitten helvetin kallista. Esimerkiksi tämä Tampereen muutos, niin kovilla pakkasilla niitä sähkökattiloita on ajettava, oli se sähkön hinta mikä vain ja tuleeko takkiin kuinka paljon vain. Vaikea se on olla ajamatta niitä kun kaukolämmön tuotanto on laskettu niiden varaan. Toki ne maksavat itsensä takaisin sitten kun sähkö on halpaa tai normaalihintaista, kun ne korvaavat kaasu/öljy/pelletti/hake tuotantoa. Mielenkiintoisia aikoja eletään kun kesän sähkön peruskuorma tulee kasvamaan paljon ja talven huiput kun samaan aikaan talven huippusähkö tuotantolaitoksia puretaan.

 

[erihyva]

Ihan vaan haluan mainita, että esimerkiksi Tampereelta puretaan Lielahden voimalaitos (kaasukombi) josta pakkasilla irtoo se 140mw sähkötehoa. Eli sellainenkin on poistumassa ja tilalle tulee 140mw kokonaisuus sähkökattilaa.

Mikä juttu tämä on? Eikös se sähkökattila tule nykyisen Lielahden voimalaitoksen laajennukseksi, ei kai sieltä mitään pureta pois?

 

[Parooni]

Mitä tämä mystinen ”vakaa perusvoima” oikein on?

Se on sitä mystistä energiantuotantoa, joka ei ole kumpaakaan, ei tuulimyllyjä eikä aurinkopaneeleita. En tiedä muistatko sellaista aikaa, tai oletko kuullut sellaisesta kuin aika ennen 2000-lukua? Silloin oli kaikkea mystistä.

Me tarvitaan enemmän säätövoimaa talvella, jos sähkön kulutus talvella kasvaa.

Ullattavaa ettet vastannut kysymykseeni. Emme tarvitse. Tarvitsemme vain enemmän energiaa talvella, jos energian kulutus talvella kasvaa. Enemmän säätövoimaa tarvitsemme ainoastaan, jos ja kun energiantuotannosta suhteessa yhä suurempi osuus tuotetaan sattumavoimalla. Ympäristöä tuhoava sattumavoima tarvii ympäristöä tuhoavaa muutoin turhaa säätövoimaa ja samalla se estää vakaan voiman kannattavuuden.

 

[Shajk]

No joo ja se huoltaminen noissa on että lähes päivittäin lisäillä vettä akkuihin...

Vesi haihtuu sieltä pois jos akkuun ladataan virtaa liian nopeasti ja/tai sen jälkeen kun se on jo täynnä. Teollisuudessa tehdään tällä tavalla että lataus olisi nopeampaa että akut kiertäisi työvuorojen kanssa, haittana lisääntynyt työmäärä, mutta niitä työmiehiä pyörii siellä kuitenkin koko ajan.

Jos TVO haluaisi tulevina vuosina liu'uttaa OL3:sen vuosihuollot jonnekin keskikesälle, niin miten tuo käytännössä tehdään? Ajetaan voimalaa osateholla? Tai pidetään sitä vain joku kesä kuukausi pois päältä, jotta saadaan tankkausväliä pidennettyä kalenterissa kuukaudella ja päästään sitten vähitellen kohti "optimaalisempaa"?

Nyt tuo maaliskuu on vähän liian aikainen hetki keväällä.

Näen jo kuinka täällä itketään huhtikuussa 2025 kun sekä OL3 1600MW että OG3 1400MW ovat huollossa samanaikaisesti...

Se aurinkovoima vähentää sitä säätövoiman tarvetta sieltä maaliskuusta syyskuuhun asti.

Aurinkoimalat eivät tälllä hetkellä säädy ollenkaan. Tuulivoimalat ovat vähän oppineet tekemään sitä, syksyllä nähtiin näyte.

Toimikos se meripori sillo 5.1.2024 kun oli ne huippuhinnat? Ja eikös sillo ollu muutakin fossiilivoimaa paskana?

Lähti käyntiin 5.1.2024 kello 10.
Ajoi alas 7.1.2024 0:00

Lähde entso-e.

Kannattaa muistaa että futuurit ei ole mitenkään linkattu sähkön todelliseen kulutukseen. Ne on 100% pörssipapereita, sopimuksia. Voit siis ostaa vaikka naapurimaan sähköfutuureja.

Ja tämä on (oli?) Suosittu tapa toimia, suojaamalla pohjoismaiden sys hintaa sai suojausta siltä varalta että tulisi kuiva vesivuosi.

En mä kateellinen ole, mutta ei ole "kaikilla samat pullat uunissa". Yrityksen tietenkin pitää optimoida tulostaan.

Sähköä kuluttaville yrityksille suurin etu verrattuna kuluttajaan on että voi tehdä pitempiä sopimuksia. Mitä kauemmaksi tulevaisuuteen mennään, sitä halvempaa sähköä tarjotaan. Kuluttaja voi sitoa korkeintaan kahdeksi vuodeksi Suomessa. Joissakin Euroopan maissa on yleistä että kuluttaja ostaa sähköä pitkillä 5 vuoden sopimuksilla. Silloin sähkön hinta on vakaampi ihan eri tavalla kuin 2 vuoden sopimuksissa, jostain yhden kuukauden TV sähköstä puhumattakaan.

Sähköä tuottavat yhtiöt ovat eri/erityisasemassa, koska sähkömarkkinalain mukaan niiden pitäisi tarjota kohtuuhintaista hintaa kuluttajille. Nythän näin ei ole.
Siinä oikein korostetaan, ettei hinnoittelu saisi olla pelkästään dynaamista.

Oikeastaan sähkön tuottaja ei saa tarjota sähköä kuluttajille ollenkaan, mutta sähkön myyjä saa. ;-)

Eihän noita ydinvoimaloitakaan tarvitsisi ajaa on/off -periaatteella. Uutta ydinvoimaa ja kesällä ajellaan 50% teholla ja talvella sitten kovempaa. Ydinvoimaan ja vesivoimaan pitäisi panostaa, tuulivoiman ja aurinkovoiman voisi sitten jättää harrastelijoiden puuhasteluiksi.

Koska ydinvoiman kustannukset ovat kiinteät, ajamalla puoliteholla tuotetun sähkön hinta tuplaantuu. Eli ei ole ihan taloudellisesti järkevää suunnitella ydinvoimalaitos puoliteholla ajamiseen, ellei ole ihan pakko, kuten Ranskassa.

 

[JCSH]

Eihän noita ydinvoimaloitakaan tarvitsisi ajaa on/off -periaatteella. Uutta ydinvoimaa ja kesällä ajellaan 50% teholla ja talvella sitten kovempaa. Ydinvoimaan ja vesivoimaan pitäisi panostaa, tuulivoiman ja aurinkovoiman voisi sitten jättää harrastelijoiden puuhasteluiksi.

Onneksi olkoon, onnistuit tekemään ydinvoimasta, jonka lisärakentamisella on jo nykyisellään todella paljon kannattavuushaasteita, vielä kannattamattomampaa. Niitä pitää pystyä ajamaan täydellä teholla läpi vuoden (pl. pari viikkoa huoltotaukoa), jotta niillä on mitään chansseja olla kannattavia.

 

[B12]

Ei välttämättä, huippukulutusta pienentämällä tai huippua tasottamalla tilanne helpottuisi myös, olen ymmärtänyt että piikit ovat kummiskin suhteessa aika pieniä. Fingridin mukaan viime kuun kulutuksen keskiarvo on 11201MWh ja maksimi 12790MWh eli keskiarvon ja maksimin välinen ero on ollut 1598MWh eli alle 10%.

Vähän samaa asiaa tarkoitin kun sanoin, että Helsingissä ei tarvita lainkaan lämmitystä, koska vuoden keskilämpötila on +8. Hetkelliset viileämmät hetket hoituvat pukeutumisjoustolla.

 

[vemkki]

Helen ei suljekaan Salmisaaren voimalaa suunnitellusti vaan investoi sinne 150 MW puuta polttavan lämpökattilan – Vastoin kaupunkistrategiaa

Energiayhtiö Helen aikoo toteuttaa Salmisaaressa sijaitsevan lämpökattilan konversion hiilikäyttöisestä pellettikäyttöiseksi viimeistään vuoden 2025 alussa.

www.tekniikkatalous.fi

Salmisaari ei kai sulkeudu?

Salmisaari A muuttuu pellettikäyttöiseksi, mutta Salmisaari B suljetaan.

Pelletti korvaa kivihiilen käyttöä Salmisaaressa

Helen lisää bioenergian käyttöä muuttamalla Salmisaaren voimalaitosalueella sijaitsevan kivihiilikäyttöisen kattilalaitoksen pellettikäyttöiseksi. Investointi on osa Helenin hajautettua ja kestävää energiajärjestelmää ja tukee osaltaan matkaa kohti hiilineutraalisuutta. Samalla se lisää...

www.helen.fi

 

[vemkki]

Toimikos se meripori sillo 5.1.2024 kun oli ne huippuhinnat? Ja eikös sillo ollu muutakin fossiilivoimaa paskana?

Meri-Pori saatiin kuntoon perjantaiksi 5.1.2024, mutta se ei ollut osallistunut huutokauppaan, joten perjantain pörssihinnat määräytyivät ilman sitä.

 

[Grez]

Miksi tuulivoima tarvitsee tukea, koska se on halvinta tuottaa ja siitä huolimatta saa saman hinnan kuin muutkin tuotantotavat?

Ei se ole tyhmä joka pyytää, vaan se joka maksaa. Siis tuohan on täysin vapaaehtoista. Jos haluat vapaaehtoisesti tukea tuulivoimaa, voit ottaa tuulisähkösopimuksen.

Sinänsä kuluttajat on luultavasti tässä melko pientä, olennaisempaa lienee firmojen viherpesukampanjat. Eli kun on firman vastuullisuusohjeisiin kirjattu että pitää pyrkiä hiilineutraaliuteen niin pikkuisen anerahaa tuulituottajille ja voidaan näppärästi mainostaa vaikkapa "ilmastoneutraalia" kuljetusta tms.

 

[Seese]

Onneksi olkoon, onnistuit tekemään ydinvoimasta, jonka lisärakentamisella on jo nykyisellään todella paljon kannattavuushaasteita, vielä kannattamattomampaa. Niitä pitää pystyä ajamaan täydellä teholla läpi vuoden (pl. pari viikkoa huoltotaukoa), jotta niillä on mitään chansseja olla kannattavia.

Kyllähän OL3 on viime vuonna vajaatehoilla aika hyvin voitu käyttää eikä ole mennyt konkurssiin. Entäs sitten joustoa aurinko/tuulivoiman suuntaan kesäaikana, katkotaan tuotantoa tietyissä sopimusraameissa jossa homma pysyy kannattavana?

 

[rock]

Viestini ydin oli se, että pidän rohkeana olettaa että Ruotsalaiset jakaa niitä rusinoita aina vaan eikä milloinkaan itse viitsi vetää paksumpaa kaapelia etelään. Voi olla että syyt löytyy joita en vain ole kuullut.

Ongelma on siinä että noita siirtoyhteyksien päivityksiä on Ruotsissa haaveiltu jo vuosikymmeniä. Jotta sitä halpaa sähköä saadaan sinne SE3 ja SE4 alueille, pitää päivittää yhteyksiä jokaisten hinta-alueiden välillä, SE1-SE2, SE2-SE3 ja niin edelleen. Käytännössä pitäisi rakentaa kokonaan uusia linjoja ja paikalliset maanomistajat ainakin SE2-SE3 välillä ovat olleet kantona kaskessa jo pitempään.

Olen kyllä sinänsä samaa mieltä että energiaintensiivisiä investointeja tullee helpommin SE1 alueelle kuin mihinkään muualla pohjoismaissa, siellä on isoin ongelma maantiede kun kunnollisia isoja satamia ei ole tarjolla kuin Luulaja millä saisi laivattua esim. ammoniakkia pois helposti.

 

[kapiteeli]

Kyllähän OL3 on viime vuonna vajaatehoilla aika hyvin voitu käyttää eikä ole mennyt konkurssiin. Entäs sitten joustoa aurinko/tuulivoiman suuntaan kesäaikana, katkotaan tuotantoa tietyissä sopimusraameissa jossa homma pysyy kannattavana?

Nämä ovat olleet yksittäisiä päiviä kun OL3 on himmannut ja tulee muistaa että ranskalainen veronmaksaja maksaa suuren osan OL3 kustannuksista. Aivan varmasti kaikki uudet aurinko- ja tuulivoimalat laitetaan sammuttimen päähän ja vanhoja myös sitä mukaan kun voidaan. Joka ei tähän pysty kärsinee huomattavia taloudellisia tappioita.

 

[JCSH]

Kyllähän OL3 on viime vuonna vajaatehoilla aika hyvin voitu käyttää eikä ole mennyt konkurssiin. Entäs sitten joustoa aurinko/tuulivoiman suuntaan kesäaikana, katkotaan tuotantoa tietyissä sopimusraameissa jossa homma pysyy kannattavana?

Ei se OL3:n vajaalla ajaminen hyvää tee TVO:n taloudelle. Lisäksi sitä ajetaan vain hetkittäin vajaateholla, tässä puhuttaisiin siitä, että uusia ydinvoimaloita ajettaisiin viikkotolkulla puolella teholla.

"Joustoa aurinko/tuulivoiman suuntaan", siis tarkoitatko sä, että katkottaisiin sitä tuuli- ja aurinkovoiman tuotantoa, jotta sähköstä saadaan tarpeeksi kallista ydinvoimalle? Eihän tuossa olisi mitään järkeä.

 

[Andan]

"Joustoa aurinko/tuulivoiman suuntaan", siis tarkoitatko sä, että katkottaisiin sitä tuuli- ja aurinkovoiman tuotantoa, jotta sähköstä saadaan tarpeeksi kallista ydinvoimalle? Eihän tuossa olisi mitään järkeä.

Nykyisellä hölmölän markkinamallilla taitaa joutua katkomaan tuuli- ja aurinkovoiman tuotantoa jo senkin takia, että ei tarvitse maksaa siitä tuuli- ja aurinkovoiman tuottamisesta

 

[Mukava]

Loviisa 2 saatu ilmeisesti kuntoon eilen illalla kymmenen aikoihin.

 

[Vertigo]

Laitetaampa muuten tähän kuva noista Ruotsin myyttisistä siirtolinjoista ja viereen hinta-alueista. Itseäni vähän yllätti että siellä on kuitenkin kulkee jo nyt aika paljonkin johtoja, mutta kaiketi siellä pohjoisessa on myös sitä vesivoimaakin paljon tarjolla. Samasta kuvasta selviää miksi Norjassa on hankala saada pohjoisesta etelään sähköä...

 

[Seese]

Ei se OL3:n vajaalla ajaminen hyvää tee TVO:n taloudelle. Lisäksi sitä ajetaan vain hetkittäin vajaateholla, tässä puhuttaisiin siitä, että uusia ydinvoimaloita ajettaisiin viikkotolkulla puolella teholla.

"Joustoa aurinko/tuulivoiman suuntaan", siis tarkoitatko sä, että katkottaisiin sitä tuuli- ja aurinkovoiman tuotantoa, jotta sähköstä saadaan tarpeeksi kallista ydinvoimalle? Eihän tuossa olisi mitään järkeä.

Katkomista kyllä, pienempi paha se joku 3 sentin minimihinta kesällä, kuin 4 euroa tavoittelevat hinnat talvella.

Toinen vaihtoehto tietenkin olisi vaikka se kuuluisa vetytalous joka voisi ostaa sähköä että hinta pysyy siinä 3 sentissä, mutta sitä odotellessa.

 

[JCSH]

Ullattavaa ettet vastannut kysymykseeni. Emme tarvitse. Tarvitsemme vain enemmän energiaa talvella, jos energian kulutus talvella kasvaa. Enemmän säätövoimaa tarvitsemme ainoastaan, jos ja kun energiantuotannosta suhteessa yhä suurempi osuus tuotetaan sattumavoimalla. Ympäristöä tuhoava sattumavoima tarvii ympäristöä tuhoavaa muutoin turhaa säätövoimaa ja samalla se estää vakaan voiman kannattavuuden.

Jos me nyt rakennetaan aurinkovoimaa kattamaan kevään, kesän ja syksyn kulutusta, niin tuo aurinkovoima vähentää noina aikona sitä säätövoiman tarvetta. Tarkemmin ottaen se aurinkovoima vähentää meidän tarvetta käyttää Ruotsista ja Norjasta (Ruotsin kautta) tuotavaa vesivoimaa säätövoimana tuona aikana.
Talven tilannetta tuo aurinkovoima ei muuta, vaan silloin meidän pitää tuoda tuota säätövoimaa Ruotsista ja Norjasta samaan tapaan, kuin jos aurinkovoimaa ei rakennettaisi.

Suomen sähkönkulutuksen profiili on luonteeltaan sellainen, että suuri määrä säätövoimaa on luonnollinen osa meidän sähkönkulutusta.

 

[JLM]

Kyllä se aurinkovoima auttaa siten, että se laskee sähkön hintaa noin 9 kuukautena vuodesta.

Miten paljon sillä sitten on oikeasti merkitystä, kun suurimmat kulutukset ovat talvikuukausissa ja jos hinnat raketoivat silloin enemmän kuin 10x normaalin tason niin pirun kalliiksi se tulee. Silloin olisi kuluttajan kannalta parempi että ne 9kk olisivat vähän kalliimpia, mutta talvikuukaudet pysyisivät järkevällä tasolla.

Mutta turha tästä on sinänsä vääntää. Osa uskoo vakaasti siihen että valtava hintaheilunta on maailman hienoin asia, mitään säätövoimaa ei kannata rakentaa Suomeen ja sillä loppuuko ihmisiltä rahat ei ole myös mitään väliä, kunhan on hieno systeemi. Toiset sitten taas tykkäävät vakaista, edullisista ja toimivista ratkaisuista eikä sitä asetelmaa muuta mikään. Näiden pohjalta kyllä tulevaisuudessa tulee mietittyä aika tarkkaan kannattaako tänne panostaa itsekään mitään.

 

[Vepasto]

Laitetaampa muuten tähän kuva noista Ruotsin myyttisistä siirtolinjoista ja viereen hinta-alueista. Itseäni vähän yllätti että siellä on kuitenkin kulkee jo nyt aika paljonkin johtoja, mutta kaiketi siellä pohjoisessa on myös sitä vesivoimaakin paljon tarjolla. Samasta kuvasta selviää miksi Norjassa on hankala saada pohjoisesta etelään sähköä...

Mitä tuo alempi kuva yrittää selittää ?

 

[zepi]

Laitetaampa muuten tähän kuva noista Ruotsin myyttisistä siirtolinjoista ja viereen hinta-alueista. Itseäni vähän yllätti että siellä on kuitenkin kulkee jo nyt aika paljonkin johtoja, mutta kaiketi siellä pohjoisessa on myös sitä vesivoimaakin paljon tarjolla. Samasta kuvasta selviää miksi Norjassa on hankala saada pohjoisesta etelään sähköä...

Näistä kuvista puuttuu kokonaan se topografia. Etenkin norjan puolella tuo pohjoinen on... mielenkiintoista aluetta raksata ja ylläpitää infraa.

 

[JCSH]

Miten paljon sillä sitten on oikeasti merkitystä, kun suurimmat kulutukset ovat talvikuukausissa ja jos hinnat raketoivat silloin enemmän kuin 10x normaalin tason niin pirun kalliiksi se tulee. Silloin olisi kuluttajan kannalta parempi että ne 9kk olisivat vähän kalliimpia, mutta talvikuukaudet pysyisivät järkevällä tasolla.

Mutta turha tästä on sinänsä vääntää. Osa uskoo vakaasti siihen että valtava hintaheilunta on maailman hienoin asia, mitään säätövoimaa ei kannata rakentaa Suomeen ja sillä loppuuko ihmisiltä rahat ei ole myös mitään väliä, kunhan on hieno systeemi. Toiset sitten taas tykkäävät vakaista, edullisista ja toimivista ratkaisuista eikä sitä asetelmaa muuta mikään. Näiden pohjalta kyllä tulevaisuudessa tulee mietittyä aika tarkkaan kannattaako tänne panostaa itsekään mitään.

Jos ongelma on ne talven hinnat, niin rakennetaan sitten sellaista voimaa, jolla voidaan kattaa niitä talven kulutuksen piikkejä. Vaikka sitten valtion tuella jos markkinaehtoisesti sitä ei saada.
Mutta meidän kannattaa sen lisäksi hyödyntää ne mahdollisimman halvat sähkön hinnat silloin keväästä syksyyn, kerta ne nyt laskee sitä sähkön kokonaista keskihintaa.

Suomen sähkön kulutus talvella on parhaimmillaan yli kaksinkertainen verrattuna siihen, mitä se on minimissään kesällä. Tuon takia ei ole kovin järkevää rakentaa massiivista määrää perusvoimaa, jotta voidaan kattaa ne talven kulutushuiput.

 

[jpp]

Miten paljon sillä sitten on oikeasti merkitystä, kun suurimmat kulutukset ovat talvikuukausissa ja jos hinnat raketoivat silloin enemmän kuin 10x normaalin tason niin pirun kalliiksi se tulee. Silloin olisi kuluttajan kannalta parempi että ne 9kk olisivat vähän kalliimpia, mutta talvikuukaudet pysyisivät järkevällä tasolla.

Eikö tähän nyt kiinteäsoppari ole ratkaisu? Kesällä saat maksaa kalliita hintoja ja talvella hinta on järkevä. Pörssisoppari niille, jotka tykkäävät sen 9kk käyttää halpaa sähköä ja 3kk maksella sähköstä vaihtelevasti ja usein vuoden keskiarvo kuitenkin kohtuullinen.

 

[Vertigo]

Mitä tuo alempi kuva yrittää selittää ?

Että missä menee hinta-alueiden rajat, versus ensimmäisen kuvan siirtolinjat. Toi alempi kuva on joltakin random ajanhetkeltä, siinä näkyvät hinnat eivät ole tärkeitä tässä...

Näistä kuvista puuttuu kokonaan se topografia. Etenkin norjan puolella tuo pohjoinen on... mielenkiintoista aluetta raksata ja ylläpitää infraa.

Niin puuttuu, samaten puuttuu isojen voimaloiden ja kuluttajien sijainnit, isot asutuskeskukset ja varmaan kaikkea muutakin tärkeää asiaan liittyvää, mutta noista näkee ainakin miten siirtolinjat kulkee ja miten ne vertautuu hinta-alueisiin...