• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

Niin kuin tuossa tuli todettua, aika moni muistaa sen ajan kun sähköntuotanto pyöri vakaiden tuotantomuotojen varassa ja kiinteitä sopimuksia sai parhaimmillaan alle 5c/kwh, eikä ne sähköyhtiöt silloinkaan tehneet tappiota. Sitten kun lähdettiin puffaamaan uusiutuvia, mitkä nojaavat ensisijaisesti sääolosuhteisiin, niin osa varoitti jo silloin, että sen seurauksena tulee olemaan hintojen heiluntaa ja mahdollisia vakausongelmia, mutta politiikka oli niin kivan kuuloista höttöisen söpöä yltiöoptimismia, että sanottiin vain että tekniikka ratkaisee ja muut kootut selitykset.

Verrattuna niihin vanhoihin hyviin aikoihin niin mikä on muuttunut? Onko meillä enemmän vai vähemmän ydinvoimaloita? Enemmän vai vähemmän patoja? Ainoa säätövoima mistä on muistaakseni luovuttu on jotkut hiilivoimalat ja niistäkin luopuminen on ollut ymmärtääkseni yritysten päätöksiä säästää kuluissa.

Joillekin tuntuu olevan niin, että hintojen jatkuva nousu on ikään kuin itseisarvo ja se, että asuminen, teollisuus yms. saisivat edullista energiaa suunnilleen kirosana. Kaiken nyt vaan kuuluu maksaa niin maan perkeleesti, olla tuotannon puolesta epäluotettavaa ja mielellään vielä mahdollisimman heikosti enustettavaa viikkoa pidemmälle. Minusta sellainen on lähinnä järjen köyhyyttä. Jos halutaan investointeja ja niiden mukana työpaikkoja, niin silloin on syytä olla jotain kilpailuetuja ja edullinen, ennustettava ja vakaa energian hinta on kiistatta yksi sellainen. Sitten tietysti jos halutaan mennä perinteisellä pavunlaskentamallilla missä kaikki kilpailukyky syntyy kaiken vähentämisestä niin se on asia erikseen, mutta ei sellaiseen ympäristöön kyllä hirveästi kannata investoidakaan.

Nykyisellä talousjärjestelmällä inflaatio on tavoite ja deflaatiota tulee välttää, joten juu hintojen nousu on itseisarvo. Toisekseen jos energia on "liian" halpaa niin silloin ei kannata investoida sen säästämiseen koska ROI jää liian pieneksi, koska ilmaista energiaa ei ole niin joku sen maksaa aina joten on fiksumpaa käyttää sitä tehokkaasti kuin tuhlata sitä ja pyrkiä korjaamaan tuhlaamisen aiheuttama hinnannousu rakentamalla lisää perusvoimaa.
Näin flamettamatta jos halutaan ennustettavan ja vakaan energian hinnan niin sitä kutsutaan suunnitelmataloudeksi jossa valtio määrää hinnan tai hintarajat ja sitten yritykset joko itkee, lopettaa tai siirtyy valtion omistukseen (jossa mahdolliset tuotantotappiot sitten maksetaan verovaroista). Haittapuolena luonnollisesti on että kukaan ulkopuolinen ei tule tuolle markkinalle sen jälkeen investoimaan senttiäkään vaan investoinnit riippuu valtiosta. Vaihtoehtona on sitten nykyisenmallinen pörssikauppa jossa jotkut voittaa ja toiset häviää.
 
Silloin ainoa mahdollisuus on valtion puuttua jollakin tavalla. Tätä taas vastustetaan kovasti kommunismina.
Taitaa useimmat vastustaa lähinnä valtion idioottimaista puuttumista. Ainakin minun mielestäni on toivottavaakin että valtio selvittäisi oikeasti päteviä asiantuntijoita käyttäen, mikä olisi järkevää ja rakentaisi kannustimet sen mukaan.

Mielestäni myöskään valtion ei tarvitse tähdätä hintojen subventoimiseen 4 snt/kWh tms erittäin matalalle tasolle, vaan on hyvä olla 4 sentin hintatasoa suurempi yllyke olla tuhlailematta sähköä. Toki jos sitä ihan oikeasti tuolla hinnalla saa järkevästi tehtyä niin sittenhän se on ihan sama.
 
Verrattuna niihin vanhoihin hyviin aikoihin niin mikä on muuttunut? Onko meillä enemmän vai vähemmän ydinvoimaloita? Enemmän vai vähemmän patoja? Ainoa säätövoima mistä on muistaakseni luovuttu on jotkut hiilivoimalat ja niistäkin luopuminen on ollut ymmärtääkseni yritysten päätöksiä säästää kuluissa.

Säistä riippumatonta voimaa on vähennetty ja jos huomioidaan (kaikin tavoin epärealistinen) yritys pelastaa maailma hiilidioksidipäästöiltä, säästä riippumattomia vaihtoehtoja ei ihan jonoksi asti ole meillä. Käytännössä ydinvoima on ainoa tuotantotapa, millä voidaan tuottaa ilman hiilidioksidipäästöjä, koska vesivoimaloita emme oikein järkevästi tänne pysty ympäristösyistäkään pystyttämään.

Näin flamettamatta jos halutaan ennustettavan ja vakaan energian hinnan niin sitä kutsutaan suunnitelmataloudeksi jossa valtio määrää hinnan tai hintarajat ja sitten yritykset joko itkee, lopettaa tai siirtyy valtion omistukseen (jossa mahdolliset tuotantotappiot sitten maksetaan verovaroista). Haittapuolena luonnollisesti on että kukaan ulkopuolinen ei tule tuolle markkinalle sen jälkeen investoimaan senttiäkään vaan investoinnit riippuu valtiosta. Vaihtoehtona on sitten nykyisenmallinen pörssikauppa jossa jotkut voittaa ja toiset häviää.

Jos lähdetään siitä että mitään ennustettavuutta ei saa olla missään asiassa, niin mihin perustat esim. investointipäätöksen?
 
  • Tykkää
Reactions: B12
No ehkä ei suoraan. Lähinnä sitä, että markkinaehtoisesti ei kannata tehdä mitään perusvoimaa. Markkinaehtoisesti kannattaa tehdä vain tuulivoimaa ja heiluntabisnestä.

Perusvoimaa tarvitaan, se on fakta. Markkinavoimat eivät sitä omilla rahoillaan tule tekemään, koska halvemmalla ja helpommallakin saa tilin tehtyä. Markkinavoimat eivät välitä paskaakaan mistään sähkön riittävyydestä tai vakaudesta. Parempi vaan kun hinta keulii, niin välillä saa kuitattua kunnon tilin. Silloin ainoa mahdollisuus on valtion puuttua jollakin tavalla. Tätä taas vastustetaan kovasti kommunismina.

Eiköhän täällä kommunismina vastusteta niitä heittoja siitä, että sähköyhtiöltä pitäisi kieltää voiton tekeminen tai että valtion pitäisi ottaa täysin haltuun se sähköntuotanto.

Eikä täällä myöskään erityisemmin vastusteta sitä, että valtio tarvittaessa varmistaisi sen perusvoiman riittävyyden. Mutta täällä halutaan, että valtio tekisi tuon vain jos se on oikeasti tarpeellista ja silloinkin siten, että tuhlataan mahdollisimman vähän niitä verorahoja.
 
Säistä riippumatonta voimaa on vähennetty ja jos huomioidaan yritys pelastaa maailma hiilidioksidipäästöiltä, säästä riippumattomia vaihtoehtoja ei ihan jonoksi asti ole meillä. Käytännössä ydinvoima on ainoa tuotantotapa, millä voidaan tuottaa ilman hiilidioksidipäästöjä, koska vesivoimaloita emme oikein järkevästi tänne pysty ympäristösyistäkään pystyttämään.

Meiltä on vähennetty niitä hiilivoimaloita, tosin ne vähennettiin tilanteessa missä ne olivat olleet jo vuosia käyttämättöminä. Ydinvoimaahan ollaan lisätty reippaasti, joten taidetaan nyt olla plussalla tuon säästä riippumattoman tuotannon suhteen, ainakin viimeisen liki 10 vuoden ajalta.
 
Meiltä on vähennetty niitä hiilivoimaloita, tosin ne vähennettiin tilanteessa missä ne olivat olleet jo vuosia käyttämättöminä. Ydinvoimaahan ollaan lisätty reippaasti, joten taidetaan nyt olla plussalla tuon säästä riippumattoman tuotannon suhteen, ainakin viimeisen liki 10 vuoden ajalta.
Miinus Venäjän tuonti, niin OL3 lisä on käytännössä aivan tasan +-0.
 
Niin kuin tuossa tuli todettua, aika moni muistaa sen ajan kun sähköntuotanto pyöri vakaiden tuotantomuotojen varassa ja kiinteitä sopimuksia sai parhaimmillaan alle 5c/kwh, eikä ne sähköyhtiöt silloinkaan tehneet tappiota. Sitten kun lähdettiin puffaamaan uusiutuvia, mitkä nojaavat ensisijaisesti sääolosuhteisiin, niin osa varoitti jo silloin, että sen seurauksena tulee olemaan hintojen heiluntaa ja mahdollisia vakausongelmia, mutta politiikka oli niin kivan kuuloista höttöisen söpöä yltiöoptimismia, että sanottiin vain että tekniikka ratkaisee ja muut kootut selitykset.

Energiapolitiikka on se mikä markkinaa ohjaa (markkina ei itse määrittele itseään ja toimintansa reunaehtoja, sen tekevät poliitikot) ja se on se, mikä on nykyisen hintaheilunnan takana - siinä suhteessa vetoaminen markkinaehtoisuuteen ja kommunismiin, kun kysymys on siitä pitäisikö energiapolitiikan suuntaa muuttaa, on aika turhaa flametusta.
Unohdat tai jätät tarkoituksella mainitsematta Venäjän vaikutuksen niin suoran sähkön tuonnin kuin mm. sähkön- ja lämmön tuotantoon käytettävän energiapuun, kaasun ja fossiilisten polttoaineiden osalta. Vaikutus on ollut merkittävä niin kokonaiskapasiteettiin kuin hintaan. Se on myös politiikkaa, että kyseisestä roistovaltiosta ei hankita mitään.

Nyt vain moni Io-Tech asiantuntija on sitä mieltä, että perusvoimaa ei tarvita, vaan tuulivoiman lisärakentaminen ja Ruotsin tuonti hoitaa kaiken tarpeen tulevaisuudessa.

50-70-luvuilla ydinvoiman piti ratkaista kaikki maailman ongelmat ja joka talossa oli tulevaisuudessa oma pikku reaktori. 70-2000 luvuilla vastustus oli veristä. 2020-luvulla taas vähän myönteisempää. 2030- voi olla taas vahva ydinvoiman vastainen politiikka.
Moni täällä on todennut, että perusvoimainvestoinnin taloudelliset reunaehdot eivät oikein täyty ja se ei ole sama asia kuin vastustus. Kukaan ei varmasti vastaan ole, jos ydinvoimaa rakennettaisiin, mutta hintalappu veronmaksajille pitäisi olla etukäteen tiedossa eikä piiloverotusyllätyksenä. Myöskään vanhoja polttovoimalaitoksia ei kannata purkaa. Hiililauhteesta ei ole harmillisesti jäljellä kuin Meri-Pori. Epäilen, että kannatus uusien hiililauhdelaitoksien rakentamiselle on vähäistä niin kansan kuin erityisesti yritysten keskuudessa.

Mainitset, että 70-2000 luvuilla vastustus oli veristä. Ei tainnut riittävästi veri roiskua, kun 1977 otettiin käyttöön Loviisa 1, 1978 Olkiluoto 1 ja 1980 Loviisa 2 sekä Olkiluoto 2. Päätös Olkiluoto 3:sta tehtiin 2002 ja Olkiluoto 4:sta ja Hankikivestä 2010.

Toki Tsernobylin 1986 ja Fukushiman onnettomuudet 2011 väistämättä vaikuttivat niin kansalaisten kuin poliitikkojen näkemyksiin ydinvoimasta.
 
Mainitset, että 70-2000 luvuilla vastustus oli veristä. Ei tainnut riittävästi veri roiskua, kun 1977 otettiin käyttöön Loviisa 1, 1978 Olkiluoto 1 ja 1980 Loviisa 2 sekä Olkiluoto 2. Päätös Olkiluoto 3:sta tehtiin 2002 ja Olkiluoto 4:sta ja Hankikivestä 2010.
Otettiin käyttöön, mutta vastustus kasvoi samassa suhteessa kansanliikkeenä. Poliittisesti asiaa vielä toteutettiin. Myöhemmin vastustus siirtyi lisäksi politiikkaan vihreän aatteen nousun myötä.

Nyt 2020-luvulla on havahduttu siihen, että vaihtoehdot ovat vähissä (tuuli ja aurinko eivät yksin pelasta) ja jopa arkkivihollinen vihreät on alkanut taipua.
 
Kyse on tuotanto/kulutus. Jos tuonti loppuu, tuotantoa on lisättävä tai sähkö loppuu. Helppo kaava.

Sitä tuontiahan ollaan lisäämässä, uusi 800 MW linja valmistuu Ruotsin ja Suomen välille näillä näkyminen 2025.
 
  • Tykkää
Reactions: B12
Sitä tuontiahan ollaan lisäämässä, uusi 800 MW linja valmistuu Ruotsin ja Suomen välille näillä näkyminen 2025.
Näinpä. 500MW jää silti vajaaksi Venäjän jälkeen. Muutama vuosi ollaan ilman ja viime vuosi oli oikein "kauhujen energiakriisivuosi", kun ei olliut venäjän roikkaa eikä Olkiluotoa. Tuurilla oli lauha talvi.
 
Näinpä. 500MW jää silti vajaaksi Venäjän jälkeen. Muutama vuosi ollaan ilman ja viime vuosi oli oikein "kauhujen energiakriisivuosi", kun ei olliut venäjän roikkaa eikä Olkiluotoa. Tuurilla oli lauha talvi.

Juurihan totesit, että OL3 ja Venäjän tuonti olivat +/- 0. Eli tuon uuden siirtolinjan jälkeen tilanne on + 800MW, ei - 500 MW.
 
Ei se laske jos mamuja tulee enemmän mitä suomalaisia muuttaa pois.

Voittaa suorasähkön, mutta ei kai tuota kukaan enää käytä vuonna 2024?

Maaseutu autioituu kokoajan, joten jos sieltä PK-seudulta olisi suuri muuttoliike pois, niin ei se maaseutu autioituisi. Suurinosa kunnista on muuttotappiokuntio Suomessa. Korona hetkellisesti taisi tuota vähän pysäyttää, mutta eiköhän se jatku kohta samaan malliin.

Eiköhän aika monella ole edelleen lattilämmitykset, kattolämmitykset, LVV:t ym. sähköllä. En myöskään usko, että kaikki suorasähköllä lämmittävät olisi vaihtaneet vielä lämmitystapaa.
 
Energiapolitiikka on se mikä markkinaa ohjaa (markkina ei itse määrittele itseään ja toimintansa reunaehtoja, sen tekevät poliitikot) ja se on se, mikä on nykyisen hintaheilunnan takana - siinä suhteessa vetoaminen markkinaehtoisuuteen ja kommunismiin, kun kysymys on siitä pitäisikö energiapolitiikan suuntaa muuttaa, on aika turhaa flametusta. Joillekin tuntuu olevan niin, että hintojen jatkuva nousu on ikään kuin itseisarvo ja se, että asuminen, teollisuus yms. saisivat edullista energiaa suunnilleen kirosana. Kaiken nyt vaan kuuluu maksaa niin maan perkeleesti, olla tuotannon puolesta epäluotettavaa ja mielellään vielä mahdollisimman heikosti enustettavaa viikkoa pidemmälle.
Nimeä nyt edes yksi poliittinen taikatemppu jolla Suomessa edes teoriassa voidaan lisätä halvan tasaisesti voimalasta ulos tulevan sähkön tuotantoa?

Siis sellaista tuotantoa joka ei epäsuorasti nosta sähkön hintaa kun se vaatii massiiviset julkiset tuet?

Minä tiedän kaksi asiaa, mutta jätän ne nyt toistamatta tässä kohtaa. Kerron sitten kun olet ensin nimennyt omat ideasi. Minä en vastusta sähkön edullista hintaa, vaan vastustan populismia jossa luvataan jotain mitä ei voi mitenkään hyväksyttävillä tavoilla toteuttaa.
 
Maaseutu autioituu kokoajan, joten jos sieltä PK-seudulta olisi suuri muuttoliike pois, niin ei se maaseutu autioituisi. Suurinosa kunnista on muuttotappiokuntio Suomessa. Korona hetkellisesti taisi tuota vähän pysäyttää, mutta eiköhän se jatku kohta samaan malliin.

Eiköhän aika monella ole edelleen lattilämmitykset, kattolämmitykset, LVV:t ym. sähköllä. En myöskään usko, että kaikki suorasähköllä lämmittävät olisi vaihtaneet vielä lämmitystapaa.

Ja moni laskee kannattavuutta, jos sähköhinta pysyy tarpeeksi edullisena niin ei kannata tehdä energiatehokkuuden parannuksia. Valitettavasti tiedän porukkaa jotka tarkoituksella jättää korjaukset ja parannukset tekemättä koska ne tietää ettei ne elä enää niin pitkään että sijoitukset maksaisivat itsensä takaisin niiden elinaikana. Yhdessä taloyhtiössä näkyi hyvin trendi jossa vanhukset yritti saada taloyhtiötä tekemään ihan järjettömän pitkiä takaisinmaksusuunitelmia lainoille kun ne tiesi ettei ne ikinä niitä maksa, mulukut....
 
Otettiin käyttöön, mutta vastustus kasvoi samassa suhteessa kansanliikkeenä. Poliittisesti asiaa vielä toteutettiin. Myöhemmin vastustus siirtyi lisäksi politiikkaan vihreän aatteen nousun myötä.

Nyt 2020-luvulla on havahduttu siihen, että vaihtoehdot ovat vähissä (tuuli ja aurinko eivät yksin pelasta) ja jopa arkkivihollinen vihreät on alkanut taipua.
Jätät (tarkoituksella?) pari oleellista asiaa mainitsematta.

Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuuden myötä Suomessa ei saanut syödä isoja kaloja, muksut pysyi päiviä sisällä ja sun muuta. Tuolloin oli valmisteilla uusi reaktorihanke, joka luonnollisesti torpattiin ihmisten pelkotilojen myötä.

2020-luvulla havahduttiin Venäjän roistovaltiotoimintaan, jonka myötä Hanhikivi 1000 MW, idän sähköntuonti 1400 MW ja polttoaineiden tuonti tyssäsi seinään. Se on muuttanut energiapolitiikan ja -keskustelun luonnetta enemmän kuin mikään muu. Meillä olisi hieman erilainen sähkön hinta ja näkymät, jos itänaapuri ei tappaisi umpimähkään siviilejä minkä kerkeää.
 
No ehkä ei suoraan. Lähinnä sitä, että markkinaehtoisesti ei kannata tehdä mitään perusvoimaa. Markkinaehtoisesti kannattaa tehdä vain tuulivoimaa ja heiluntabisnestä.

Perusvoimaa tarvitaan, se on fakta. Markkinavoimat eivät sitä omilla rahoillaan tule tekemään, koska halvemmalla ja helpommallakin saa tilin tehtyä. Markkinavoimat eivät välitä paskaakaan mistään sähkön riittävyydestä tai vakaudesta. Parempi vaan kun hinta keulii, niin välillä saa kuitattua kunnon tilin. Silloin ainoa mahdollisuus on valtion puuttua jollakin tavalla. Tätä taas vastustetaan kovasti kommunismina.

Itselle asia on sinällään se ja sama. Vuoden sähkölaskun saan kuitattua Fortumin osingolla. Jos on isompi edellisen vuoden sähkölasku, niin silloin on todennäköisesti isompi seuraavan vuoden osinkokin. Silleen se markkinaehtoisuus menee. En minä ole täällä itkemässä sähkölaskuni suuruutta.

1705317635738.png
Näinhän se menee, osakkeenomistajana kannattaisin itsekin sikahintoja, huomenna taas rapiaa +30 c/kWh klo 9-12. Saisikohan valtiolta sponssia osakeostoksille, jos se olisi vähemmän kommunismia :think:
 
Sitten on taas vihreä vasemmistohallitus ja aurinkovoimaa rakennetaan. Tuulipuistot paskoo eläinkannan ja tappaa linnut.
Tuo näyttäs oleva se, mitä tehdään. Pumppuvoimalakin haluaisi meidän EU:lle maksamia euroja. Aurinkosähköä kehutaan eli eiköhän niitä euroja noidenkin
rakentamiseen käytetä
Olisi muuten mielenkiintoista tietää kenellä on konsernitasolla enemmän tuotantoa kuin kulutusta pakkasella. Koska ollaan riippuvaisia tuonnista niin voisi olettaa että aika harvalla on riittävästi tuotantoa.
Tuskin on montaa, Helen, Fortum, Vantaan Energian muodostama yhteenliittymä( Oikeaa nimeä en muista) ehkä vielä joku muu.
Mutta ton ylihinnalla yhtiölle turvallisen oston kannalta, ei ole merkitystä tuottaako kaikki, kunhan tuottaa valtaosan myymästään energiasta.

Meklari/salkunhoitaja kyttää futuurihintoja ja ostaa sähkö tulevaisuuteen omien näkemysten perusteella.. Asiakas toimittaa arvio tulevasta sähkön tarvesta ja kertoo vähän että millä strategialla haluaa suojata, ja kuinka pitkäksi tulevaisuuteen. Yleensä ne hankkii luokka 5-10% silloin kun hinnat ovat heidän mielestä hyvät. Tottakai jos huvittaa voi soittaa ja käskeä heitä ostamaan heti X MWh ensi viikoksi.

Välityspalkkio tulee päälle.

Nämä MWh ovat sitten laskennallisesti jaettu tasaisesti kuukauden jokaiselle tunnille, ylimenevä ja alimenevä menee sitten pörssisähkönä, jossa ihan tavanomainen välityspalkkio tuttu kuluttajasopimuksista.

Eli pidemmän aikavälin MWh määrät ovat sitovia, mutta päivä päivältä ei tarvi sitoutua mihinkään, sähköyhtiö tekee arvion.
Mitä tarkoitat tolla sähköyhtiön tekemällä arviolla? Sitäkö mikä on halpa futuurihinta? Jos ostattatte vaikka 1200MWh vuodeksi, voitteko itse päättää milloin sen käytätte,
eli ymmärsinkö oikein, että teillä on silloin käytettävissä tasaisesti 100MWh/kk vuoden ajan ja toi vielä tuntitasolle jaettuna. Ja sitten myytte tai ostatte pörsistä, jos
käytätte yli ton tunnin (n.138kWh) yli tai alimenevän osuuden?
 
Nimeä nyt edes yksi poliittinen taikatemppu jolla Suomessa edes teoriassa voidaan lisätä halvan tasaisesti voimalasta ulos tulevan sähkön tuotantoa?
Sähkön hinta tulee nousemaan oli skenaario ihan mikä tahansa. Samana se ei pysy eikä ainakaan laske. Jos Suomi ajetaan sähköpulaan, nouseeko hinta enemmän vai vähemman kuin vakaata tuotantoa lisäämällä? Joku viisas saa laskea. Tuossa 2019 käppyrässä on vielä mukana venäjän tuonti, Hanhikivi ja Meri-Pori, eli todellinen tilanne on vielä paljon karumpi.

Tuosta puuttuu poistunutta ja toteutumatta jäänyttä perusvoimaa, eli tuo vihreä käppyrä on lähinnä (=arvioitua suurempi sääriippuvuus) ja luultavasti menee yli siitäkin ja nousun kulmakerroin kasvaa. Tanskassa tehdään tuulella yli puolet sähköstä ja miksi siellä ei ole halpa sähkö? Paukkupakkasiakaan ei luulisi olevan.

1705323685884.png
 
Nimeä nyt edes yksi poliittinen taikatemppu jolla Suomessa edes teoriassa voidaan lisätä halvan tasaisesti voimalasta ulos tulevan sähkön tuotantoa?

Siis sellaista tuotantoa joka ei epäsuorasti nosta sähkön hintaa kun se vaatii massiiviset julkiset tuet?

Minä tiedän kaksi asiaa, mutta jätän ne nyt toistamatta tässä kohtaa. Kerron sitten kun olet ensin nimennyt omat ideasi. Minä en vastusta sähkön edullista hintaa, vaan vastustan populismia jossa luvataan jotain mitä ei voi mitenkään hyväksyttävillä tavoilla toteuttaa.

On kaksi sääntelyä joista voidaan ruuvia vähän löysentää: fossiiliset ja ydinvoima.

Fossiilisin tuskin on mitään muutosta tulossa, mutta ydinvoimaahan jo hallitus ilmeisesti jo kartoittaa. Jos sieltä saisi nipistettyä 1-2 rakennusvuotta pois, paperinpyörittelyä karsimalla, niin saattaisi alkaa olla jo kannattavaa.
 
Huomautus - Säännöt: Käytä kuvia, videoita ja linkkejä ainoastaan tukemaan asiaasi ja avaa niiden sisältö oleellisilta osin
Fossiilisin tuskin on mitään muutosta tulossa, mutta ydinvoimaahan jo hallitus ilmeisesti jo kartoittaa. Jos sieltä saisi nipistettyä 1-2 rakennusvuotta pois, paperinpyörittelyä karsimalla, niin saattaisi alkaa olla jo kannattavaa.

Jos ne uutta ydinvoimalaa haluaa niin se kannattaisi tilata asappina Arevalta koska niillä on nyt hyvää kokemusasiantuntijuutta siitä mikä kaikki voi mennä pieleen. Haittapuolena on että olen aika varma että kun Areva otti sen verran paljon turpiin OL3:sta niin hintalappu tulee olemaan messevä.
 
Professori: Jos Suomeen tehtäisiin uusi ydinvoimala, se olisi kesällä ongelmissa
Poiminta tekstistä:

"Suomen energiapolitiikan pitkä linja on se, että ydinvoimat rakennetaan yksityisellä rahalla. Ranskassa niitä pyörittää valtion energiayhtiö EDF. Se kantaa myös taloudellisen tehottomuuden seuraukset"

Eli ratkaisuna ei yhtään huonompi rakentaa lisää ydinvoimaa, sillä se lisäisi merkittävästi huoltovarmuutta. Kysymys onkin, että pitäisikö mennä Ranskan malliin ja kustantaa nuita edes osittain julkisella rahalla? Nykyinen malli ei selvästikään toimi talviajalle, joka nyt on todettu jo parina vuonna peräkkäin. Eli parempia varastointiteknologioita odotellessa jotain tarttis tehdä.
 
On kaksi sääntelyä joista voidaan ruuvia vähän löysentää: fossiiliset ja ydinvoima.

Fossiilisin tuskin on mitään muutosta tulossa, mutta ydinvoimaahan jo hallitus ilmeisesti jo kartoittaa. Jos sieltä saisi nipistettyä 1-2 rakennusvuotta pois, paperinpyörittelyä karsimalla, niin saattaisi alkaa olla jo kannattavaa.
Olen lähes varma, että ydinvoimaa rakentamalla tuskin saadaan hintaa alas, koska uusi ydinvoimala maksaa niin tolkuttoman paljon, että kukaan ei sitä vapaaehtoisesti ilman veronmaksajan tukea tule suomeen rakentamaan.

Arevalta jos tilaa uuden reaktorin avaimet käteen periaatteella, niin se todennäköisesti ~10Mrd tai enemmänkin kun huomioidaan mitä esim. Hickney Pointeista ollaan maksamassa.

--
Puolassa saadaan rakennettua korealaisia reaktoreita suunnitelmien mukaan hieman Suomea halvemmalla, (jos siis kustannusarviot eivät ylity...) isolta osin sen takia, että ollaan rakentamassa isoa sarjaa + koska Puolassa raksa-alan hintataso on huomattavasti alempana kuin Suomessa. Valtaosa kustannuksista on ihan yleistä raksa-alan korkeaa kustannustasoa. Betonivalu vaan maksaa Suomessa enemmän kun jokaisen jannun tuntiliksa on tuplat vs. Puola jne...

Poiminta tekstistä:

"Suomen energiapolitiikan pitkä linja on se, että ydinvoimat rakennetaan yksityisellä rahalla. Ranskassa niitä pyörittää valtion energiayhtiö EDF. Se kantaa myös taloudellisen tehottomuuden seuraukset"

Eli ratkaisuna ei yhtään huonompi rakentaa lisää ydinvoimaa, sillä se lisäisi merkittävästi huoltovarmuutta. Kysymys onkin, että pitäisikö mennä Ranskan malliin ja kustantaa nuita edes osittain julkisella rahalla? Nykyinen malli ei selvästikään toimi talviajalle, joka nyt on todettu jo parina vuonna peräkkäin. Eli parempia varastointiteknologioita odotellessa jotain tarttis tehdä.
Oletko seurannut yhtään miten hyvin EDF hommaa Ranskassa hoitaa? Iso osa Ranskan reaktoreista on ollut seis vaikka kuinka ja pitkään kun laitokset ovat rikki ja firma ei osaa niitä ylläpitää.

Crisis since late 2021
 
Viimeksi muokattu:
Paljonkohan muuten tuon OL3:n omistajien maksama omakustannushinta sähköstä on käytännössä? Entä alkuinvestointi? Kenties kuluttajatkin voisivat perustaa oman mankala-osuuskunnan tms. niin saisivat ympäri vuoden määrätyn määrän sähköä kiinteään hintaan. Jos hinta on vaikka 15 mrd ja löytyisi miljoona innostunutta niin 15 000 euron sijoituksella olisi sitten oma sähkönsaanti turvattu seuraavien 50 talven ajan. Tai jos lainalla katetaan suurin osa niin ehkä joku 5000 euroa, ja loppu maksetaan sitten korkoineen käytön yhteydessä.

Tosin ei taitaisi se 1,6kW osuus vielä kuuhun asti viedä, mutta voihan sitä useamman osuuden ostaa.
 
Olen lähes varma, että ydinvoimaa rakentamalla tuskin saadaan hintaa alas, koska uusi ydinvoimala maksaa niin tolkuttoman paljon, että kukaan ei sitä vapaaehtoisesti ilman veronmaksajan tukea tule suomeen rakentamaan.

Arevalta jos tilaa uuden reaktorin avaimet käteen periaatteella, niin se todennäköisesti ~10Mrd tai enemmänkin kun huomioidaan mitä esim. Hickney Pointeista ollaan maksamassa.

--
Puolassa saadaan rakennettua korealaisia reaktoreita suunnitelmien mukaan hieman Suomea halvemmalla, (jos siis kustannusarviot eivät ylity...) isolta osin sen takia, että ollaan rakentamassa isoa sarjaa + koska Puolassa raksa-alan hintataso on huomattavasti alempana kuin Suomessa. Valtaosa kustannuksista on ihan yleistä raksa-alan korkeaa kustannustasoa. Betonivalu vaan maksaa Suomessa enemmän kun jokaisen jannun tuntiliksa on tuplat vs. Puola jne...

Niin 1-2 vuotta pois rakennuajasta tarkoittaisi todella isoa hinnan tippumista, kun vehe saataisiin tuottamaan aiemmin. Tämä on siis vielä toiveajattelua, mutta hyvä että tutkitaan että onko siellä sääntelyä jota voitaisiin karsia.
 
Paljonkohan muuten tuon OL3:n omistajien maksama omakustannushinta sähköstä on käytännössä? Entä alkuinvestointi? Kenties kuluttajatkin voisivat perustaa oman mankala-osuuskunnan tms. niin saisivat ympäri vuoden määrätyn määrän sähköä kiinteään hintaan. Jos hinta on vaikka 15 mrd ja löytyisi miljoona innostunutta niin 15 000 euron sijoituksella olisi sitten oma sähkönsaanti turvattu seuraavien 50 talven ajan. Tai jos lainalla katetaan suurin osa niin ehkä joku 5000 euroa, ja loppu maksetaan sitten korkoineen käytön yhteydessä.

Tosin ei taitaisi se 1,6kW osuus vielä kuuhun asti viedä, mutta voihan sitä useamman osuuden ostaa.
TVO:n Q1 - Q3/23 liikevaihto oli 584M ja osakkaille toimitetun sähkön määrä 17 595GWh. Siitä tulee 3.3snt/kWh. Ja tämä huomioiden sen, että ydinvoimala saatiin karkeasti ottaen ~kolmasosalla oikeista toteutuneista rakennuskustannuksista. Loppulaskun kuittasi Ranskan veronmaksaja...

Jos OL3:sesta olisi maksettu todelliset rakennuskustannukset, niin kustannukset per kWh olisivat todennäköisesti aika paljon korkeammat.
 
Paljonkohan muuten tuon OL3:n omistajien maksama omakustannushinta sähköstä on käytännössä? Entä alkuinvestointi? Kenties kuluttajatkin voisivat perustaa oman mankala-osuuskunnan tms. niin saisivat ympäri vuoden määrätyn määrän sähköä kiinteään hintaan. Jos hinta on vaikka 15 mrd ja löytyisi miljoona innostunutta niin 15 000 euron sijoituksella olisi sitten oma sähkönsaanti turvattu seuraavien 50 talven ajan. Tai jos lainalla katetaan suurin osa niin ehkä joku 5000 euroa, ja loppu maksetaan sitten korkoineen käytön yhteydessä.

Tosin ei taitaisi se 1,6kW osuus vielä kuuhun asti viedä, mutta voihan sitä useamman osuuden ostaa.

"Ydinvoimalla tuotettu sähkö on kallista. Olkiluoto 3:n Mankalahinta on noin viisi senttiä kWh, mikä on vähän nykyhintoihin verrattuna, mutta ylitti vielä pari vuotta sitten selvästi markkinahinnan. Tuulivoiman tuotantokustannus on noin 3 snt/kWh, mutta sen teho vaihtelee tuulen mukana. Ydinvoimalla on päinvastainen ongelma. Sen tehoa ei pystytä säätämään käytännössä lainkaan, joten se ei pysty vastaamaan kysynnän vaihteluun.

Helen oy:n omistus Olkiluoto 3:ssa näytti vielä pari vuotta sitten taloudellisesti raskaalta. 1980-luvulla valmistuneet Olkiluoto 1 ja 2 tuottivat merkittävästi voittoa, kun inflaatio oli syönyt hankintakustannuksia ja lainat oli maksettu, mutta olivat nekin olleet 1980-luvulla merkittävä taloudellinen taakka."
 
Sähkölämmitteinen korkeakulutuksinen omakotitalo, tietynlaista sosialismia siis että halutaan muut maksamaan yhteisesti että saadaan halpaa sähköä ettei itse tarvitse investoida parempaan rakentamiseen, eristeisiin tai parempiin lämmitysratkaisuihin. Ne joilla kulutus on jo nyt kontrollissa eivät koe "jostain syystä" samanlaista tarvetta.
Eihän siihen edes tarvitse kovaa kulutusta että duunarin saa näkemän nälkää sähkölaskun takia. Jos 1500kWh sai ennen 60e, voi se nyt maksaa 300e, siirtoineen yli 400e.
 
Sähkölämmitteinen korkeakulutuksinen omakotitalo, tietynlaista sosialismia siis että halutaan muut maksamaan yhteisesti että saadaan halpaa sähköä ettei itse tarvitse investoida parempaan rakentamiseen, eristeisiin tai parempiin lämmitysratkaisuihin. Ne joilla kulutus on jo nyt kontrollissa eivät koe "jostain syystä" samanlaista tarvetta.
Niin toi on miten sen haluaa nähdä. Sosialismia on? myös se, että hommataan tänne ulkomailta yhtiöitä (vieläpä valtion tukemana), jotka käyttävät valtavasti sähköä ja sen
takia/varjolla nostetaan sähkön hintaa kovilla pakkasilla, kun se perustuotanto ei riitä.
Muuten @HTK12 Loviisa 2:ssa on nyt vikaa. Eli me tosiaan tarvittaisiin sitä vaakaasti tuottavaa energia ja nopeasti päätöksiä, ydinenergialaitos lienee nyt se realistinen
vaihtoehto (joka vie vuosia), vaikka edelleen sitä mieltä, että turpeen käyttöä pitäisi lisätä, meidän päästöillä ei ole mitään käytännön merkitystä, kun kuitenkin tuomme
Virosta palavalla kivellä tehtyä energiaa, jäis edes ne eurot tänne Suomea työllistämään. Kiina, Intia, USA jne... saastuttavat.
 
Nimeä nyt edes yksi poliittinen taikatemppu jolla Suomessa edes teoriassa voidaan lisätä halvan tasaisesti voimalasta ulos tulevan sähkön tuotantoa?

Se saattaa olla osittain jo myöhäistä, koska markkina on jo sotkettu sattumavoimalla, mikä on muuttanut investointiympäristöä myös vähän sattumankaupaksi (kuulemma se on vain hieno asia ettei ole ennustettavuutta...kai...). Virhe on siis jo tehty, eikä sitä todennäköisesti voida omaisuuden suojan yms. takia enää korjata. Mutta luultavasti puuttumalla hinnanmuodostukseen/johdannaisiin, sekä asettamalla tuotannolle vakausvaatimuksia ongelmaa voitaisiin jollain tavalla rajoittaa (ts. ainakin lopetettaisiin sen montun kaivaminen syvemmäksi). Silloin luultavasti jäisi ilmaiset tunnit pois siltä vuodenajalta kun sähköä ei muutenkaan tarvita kotitalouksissa hirveästi mihinkään, mutta vastaavasti se voisi leikata nuo aivan päättömät hintapiikit pois. Se nyt on joka tapauksessa varmaa, että johonkin suuntaan systeemiä on pakko justeerata - se miten se tehdään on tietysti iso riidan aihe matkalla banaanivaltioksi. Sitä odotellessa aion itse kytätä mahdollisimman halvat hintakiinnitykset talvikuukausille, niin saa edes jonkinlaisen kattohinnan kylmälle ajalle.

Valtaosa kustannuksista on ihan yleistä raksa-alan korkeaa kustannustasoa. Betonivalu vaan maksaa Suomessa enemmän kun jokaisen jannun tuntiliksa on tuplat vs. Puola jne...

Näyttää se maksavan sen vaikka ne puolalaiset tulee valamaan ne tänne...
 
Paljonkohan muuten tuon OL3:n omistajien maksama omakustannushinta sähköstä on käytännössä?

Minulla on toki tiedossa sentilleen jokaisen niistä omakustannushinta, mutta en tietenkään niitä saa ulos antaa.

Entä alkuinvestointi?

En nyt sitä ulkoa muista, mutta olisikohan oman pääoman osuus ollut 30% laitoksesta? Se on ihan kaivettavissa oleva tieto. Jos uutta ydinvoimalaa lähdettäisiin rakentamaan niin tosiaankin hintalappu lienee jossain 8-10MRD välillä riippuen vähän sijainnista ja rakennuttajasta ja nämä luvut on ihan Stetson-Harrison metodilla tuotettuja. Voi olla että mentäisiin tuon summan ylikin heittäen.

TVO:n Q1 - Q3/23 liikevaihto oli 584M ja osakkaille toimitetun sähkön määrä 17 595GWh. Siitä tulee 3.3snt/kWh. Ja tämä huomioiden sen, että ydinvoimala saatiin karkeasti ottaen ~kolmasosalla oikeista toteutuneista rakennuskustannuksista. Loppulaskun kuittasi Ranskan veronmaksaja...

Jos OL3:sesta olisi maksettu todelliset rakennuskustannukset, niin kustannukset per kWh olisivat todennäköisesti aika paljon korkeammat.

Kannattaa nyt huomata että tuossa on koko TVO, OL1, 2 ja 3 mukana mikä sotkee sinun laskentaasi.
 
Niin toi on miten sen haluaa nähdä. Sosialismia on? myös se, että hommataan tänne ulkomailta yhtiöitä (vieläpä valtion tukemana), jotka käyttävät valtavasti sähköä ja sen
takia/varjolla nostetaan sähkön hintaa kovilla pakkasilla, kun se perustuotanto ei riitä.

No kun nykyään ei enää eletä pullossa niin jos Suomi tarjoaa Euroopan toiseksi halvinta sähköä niin ollaanko yllättyneitä että firmat jotka tarttee halpaa sähköä saattaa tulla osille? Mitä enemmän näitä tulee niin sitä enemmän sähköä tarvitaan ja sitä enemmän se nostaa sähkön tarvetta, hintaa ja piikkejä, siitä päästään siihen perinteiseen kierteeseen. Tietysti vaihtoehtonahan on että kielletään sähköä paljon kuluttavien yritysten tuleminen suomeen, mutta siitäkin tulee varmasti sanomista. Vasta kun sähkönhinta on tasoittunut eurooppalaiselle tasolle niin kenelläkään ei olisi enää erityistä syytä tulla halvan sähkön perässä suomeen, mutta se hinta on luonnollisesti sen verran korkea että apuun huudettaisiin lisää ydinvoimaloita.
Mutta ymmärtääkseni tämä ei ole vielä ongelma (vai onko?).
 
Kannatan ehdottomasti ydinvoimaa seuraava ydinvoimala voisi olla jopa maan alle rakennettu geopoliittinen tilanne huomioiden;) Tämä voisi olla jopa valtio rahoitteinen. Veroja ei olisi tarvetta korottaa vaan priorisoitaisiin.
Voimalaitoksen toimittaja sitten vaikka japani/korea akselilta tms. Ranskasta ei enään seuraavaa kiitos.
 
Se saattaa olla osittain jo myöhäistä, koska markkina on jo sotkettu sattumavoimalla, mikä on muuttanut investointiympäristöä myös vähän sattumankaupaksi (kuulemma se on vain hieno asia ettei ole ennustettavuutta...kai...). Virhe on siis jo tehty, eikä sitä todennäköisesti voida omaisuuden suojan yms. takia enää korjata

Ei markkinoita ole mitenkään sotkettu. Tuulivoima on laskenut sähkön hintaa, mikä on hyvä sähkön käyttäjille ja huono sähkön tuottajille. Vaikka heilunta on lisääntynyt, se on heiluntaa alaspäin. Ilman tuulivoimaa sähkön hinta olisi siis tasaisen korkea. Jos minun pitäisi valita, olisiko hinta aina korkea, vai vain joka toinen päivä korkea, niin valitsisin jälkimmäisen vaikka "hyi hyi paha heilunta". Kyllä niitä investointeja tulee heiluvallakin hinnalla jos sähkön keskihinta on tarpeeksi korkea. Ydinvoimaan investoivaa kiinnostaa lähinnä pitkän ajan keskihinta. Mutta tarpeeksi korkeaan keskihintaan ei riitä pari hassua pakkaspäivää vuodessa, jos se muutoin on matala.

Ja sen vihaisen OKT-lämmittäjänkin kannattaa katsella koko vuoden laskua, ei kirota yhden tunnin tai yhden päivän laskua - tai jatkossa vartin korkeaa hintaa joka voi olla vielä korkeampi kuin nyt. Muutaman pakkaspäivän vaikutus koko vuoden laskuun ei ole kovin kummoinen. Ja toisaalta vuositasolla se sähkön hinta ei heilu lainkaan niin paljon kuin tuntihinnoista voisi joku kuvitella.
 
Kannattaa nyt huomata että tuossa on koko TVO, OL1, 2 ja 3 mukana mikä sotkee sinun laskentaasi.
Toki - mutta näin työpäivän keskellä en 15sek googletuksella parempia lukuja keksi. Ja kun en alalla ole töissä eikä ole pääsyä mihinkään oikeisiin suljettuihin tietoihin, niin tuo TVO:n osavuosikatsaus on parasta dataa mitä minulla on helposti käytössä. Puhtaasti kun harrastusmielessä tätä spekulointia harrastan, niin mitään ihan uskomattoman syvällisiä analyysejäkään en jaksa lähteä tekemään. Saati että tiedot ja taidot riittäisivät...

Melko varmasti tuosta "hinnasta" (sehän riippuu pääosin poistoista + investoinneista kun tuota laskelmaa katsoo, aika tulkinnanvaraista että miten nämäkin nyt sitten jyvitetään kustannuslaskennassa eri asioille) valtaosa on OL3:sta ja OL1/OL2 "omakustannushinta" on selkeästi alle tuon ja OL3:sen vastaavasti ylempänä...

--
Yksi kysymys mikä tulee mieleen:

Jos TVO haluaisi tulevina vuosina liu'uttaa OL3:sen vuosihuollot jonnekin keskikesälle, niin miten tuo käytännössä tehdään? Ajetaan voimalaa osateholla? Tai pidetään sitä vain joku kesä kuukausi pois päältä, jotta saadaan tankkausväliä pidennettyä kalenterissa kuukaudella ja päästään sitten vähitellen kohti "optimaalisempaa"?

Nyt tuo maaliskuu on vähän liian aikainen hetki keväällä.
 
Jos TVO haluaisi tulevina vuosina liu'uttaa OL3:sen vuosihuollot jonnekin keskikesälle, niin miten tuo käytännössä tehdään? Ajetaan voimalaa osateholla? Tai pidetään sitä vain joku kesä kuukausi pois päältä, jotta saadaan tankkausväliä pidennettyä kalenterissa kuukaudella ja päästään sitten vähitellen kohti "optimaalisempaa"?

Nyt tuo maaliskuu on vähän liian aikainen hetki keväällä.
Tuo on kyllä vähän huono juttu, että suurimman yksikön huolto on keskellä talvea. Maaliskuun kelit voivat olla ihan mitä tahansa -20 ja rönttäkelien väliltä.
 
Ei minulle makseta Saksan tessin palkkaa, jos lähden Saksaan keikalle. Eikä luojan kiitos Kiinan tessin, jos mene Kiinaan.

En tiedä Saksasta tai Kiinasta, mutta Suomessa pitää maksaa ulkomailta lähetetylle työntekijälle vähintäänkin sitä suomalaisen TES:n mukaista palkkaa.
 
Melko varmasti tuosta "hinnasta" (sehän riippuu pääosin poistoista + investoinneista kun tuota laskelmaa katsoo, aika tulkinnanvaraista että miten nämäkin nyt sitten jyvitetään kustannuslaskennassa eri asioille) valtaosa on OL3:sta ja OL1/OL2 "omakustannushinta" on selkeästi alle tuon ja OL3:sen vastaavasti ylempänä...

Ihan oikein päätelty.

Jos TVO haluaisi tulevina vuosina liu'uttaa OL3:sen vuosihuollot jonnekin keskikesälle, niin miten tuo käytännössä tehdään? Ajetaan voimalaa osateholla? Tai pidetään sitä vain joku kesä kuukausi pois päältä, jotta saadaan tankkausväliä pidennettyä kalenterissa kuukaudella ja päästään sitten vähitellen kohti "optimaalisempaa"? Nyt tuo maaliskuu on vähän liian aikainen hetki keväällä.

Tämä maaliskuu on varsin epäoptimaalinen kaikkien mielestä, mutta on muutama syy miksi se on nyt tässä:

1. Polttoainelataus laitokselle tehtiin niin että sitä oli rajoitettu määrä verrattuna ns. täyteen lataukseen ja se nyt vaan olisi loppunut kesken jos huoltoa olisi siirretty esim. OL2 huollon perään alkukesälle
2. Sama porukka tekee huollot sekä Ruotsin että Suomen laitoksiin ja heidän aikataulu on melkoisen täynnä jo nyt. Yleensä ottaen ydinvoimaloiden huoltoja ei tehdä ns. lämmityskaudella eli marraskuu-helmikuu ja maaliskuukin on normaalisti vielä kiellettyjen kuukausien listalla, tämä on poikkeus

Kun huollon yhteydessä latausta täytetään ja jos oikein ymmärsin niin seuraava lataus riittää 18kk ajoon eli 2025 huolto olisi muualla kuin maaliskuussa.
 
En tiedä Saksasta tai Kiinasta, mutta Suomessa pitää maksaa ulkomailta lähetetylle työntekijälle vähintäänkin sitä suomalaisen TES:n mukaista palkkaa.
Lähetetty työntekijä ei ole sama asia kuin keikkamies. Meillä on käynyt ulkomaalaisia tehtaan asentajia asentamassa tuotantokoneita ja ei niiltä ole koskaan kyselty paljonko saatte palkkaa.
 
Tuossa tilastoja katselin, niin 2023 Helsingin keskilämpötila oli +7,1 astetta (2020 +8,7), niin eihän siellä periaatteessa tarvittaisi lämmitystä juuri lainkaan. Sen verran hukkalämpöä tulee telkkarista ja pleikkarista.
Kahden vuoden keskiarvon mukaan emme valitettavasti voi tämän maan energiajärjestelmää rakentaa, vaan tarvitsemme järjestelmää, joka paitsi toimii 24/7/365, myös lisää sähköntuottoa silloin kun sähköä eniten tarvitaan.
 
Lähetetty työntekijä ei ole sama asia kuin keikkamies. Meillä on käynyt ulkomaalaisia tehtaan asentajia asentamassa tuotantokoneita ja ei niiltä ole koskaan kyselty paljonko saatte palkkaa.

Tässä ei ollut kyse mistään lyhytaikaisista asentajien vierailuista (jotka rajataan lainsäädännössä erikseen noiden ulkopuolelle), vaan ydinvoimalan rakentamisessa käytettävästä työvoimasta. Jotka ovat maassa pisempään, eivätkä sisälly tuohon poikkeukseen. Joten niille pitää maksaa vähintään sitä TES:n mukaista palkkaa.
Tuolta voit lukea enemmän:
 
Minulla on toki tiedossa sentilleen jokaisen niistä omakustannushinta, mutta en tietenkään niitä saa ulos antaa.



En nyt sitä ulkoa muista, mutta olisikohan oman pääoman osuus ollut 30% laitoksesta? Se on ihan kaivettavissa oleva tieto. Jos uutta ydinvoimalaa lähdettäisiin rakentamaan niin tosiaankin hintalappu lienee jossain 8-10MRD välillä riippuen vähän sijainnista ja rakennuttajasta ja nämä luvut on ihan Stetson-Harrison metodilla tuotettuja. Voi olla että mentäisiin tuon summan ylikin heittäen.



Kannattaa nyt huomata että tuossa on koko TVO, OL1, 2 ja 3 mukana mikä sotkee sinun laskentaasi.
Laskin tossa huvikseni:
Ydinvoimala 1000MW tuotto km. 95% käyttöaika vaikka 40-vuottoa
vuodessa netto 8.322.000.000kWh => 40-vuodessa 322.880.000.000kWh
Jos voimalan hinta 10.000.000.000€
lainan korko 3%

Tasaerälaina:
Lainaa yhteensä: 10.000.000.000,00 €
Korkoprosentti: 3 %
Laina-aika: 40 vuotta
Korkoa yhteensä: 6.000.000.000,00 €
Kuukausilyhennys: 20.833.333,33 € = 249.999.999€
Maksueriä: 480
=> 3snt/kWh rajoituskulut (Jos 5 miljardia rahoituskulu 1,5c/KWh)

Tosta (ja 2021 hinnoista) voidaan? päätellä ettei se 6-senttiä/kWh maksa. Ydinenergian hinta ja varastointikulu? , mutta oletan niiden olevan a 1-2snt/kWh

Muuten hyvin on mennyt läpi. Ylen sivuilla jotain "Huomenna ei ole huippuhintaa" vaikka hinta max. 34snt/kWh minusta toi on todella kova hinta.
Ei tuota ainakaan tuotantokuluilla voi perustella.
 
Viimeksi muokattu:
Muuten @HTK12 Loviisa 2:ssa on nyt vikaa. Eli me tosiaan tarvittaisiin sitä vaakaasti tuottavaa energia ja nopeasti päätöksiä, ydinenergialaitos lienee nyt se realistinen
vaihtoehto (joka vie vuosia), vaikka edelleen sitä mieltä, että turpeen käyttöä pitäisi lisätä, meidän päästöillä ei ole mitään käytännön merkitystä, kun kuitenkin tuomme
Virosta palavalla kivellä tehtyä energiaa, jäis edes ne eurot tänne Suomea työllistämään. Kiina, Intia, USA jne... saastuttavat.

Niin ja minähän sanoin, että kyllä niitä vikoja tulee ja ne korjataan. Itse aloit sepittämään jotain tarinaa ettei niitä reaktoreita saisi korjata tms. Edelleen me ollaan sitouduttu ilmastotoimiin eikä niistä voida irtautua siksi, että sinä niin haluaisit. Mitään järkeä ei ole alkaa uutta turvevoimalaitosta rakentamaan kun eiköhän sen turpeenkin poltto lopetata samalla kuin kivihiilen tämän vuosikymmenen loppuun. Kivihiili on ympäristöystävällisempi ja pienempi päästöinen polttoaine, joten en näe miten turpeen polttoa jatkettaisiin kun kivihiili lopetaan.

Laskin tossa huvikseni:
Ydinvoimala 1000MW tuotto km. 95% käyttöaika vaikka 40-vuottoa
vuodessa netto 8.322.000.000kWh => 40-vuodessa 322.880.000.000kWh
Jos voimalan hinta 10.000.000.000€
annueettilainan korko 3%

Tasaerälaina:
Lainaa yhteensä: 10.000.000.000.00 €
Korkoprosentti: 3 %
Laina-aika: 40 vuotta
Korkoa yhteensä: 6.000.000.000,00 €
Kuukausilyhennys: 20.833.333,33 € = 249.999.999€
Maksueriä: 480
=> 3snt/kWh rajoituskulut (Jos 5 miljardia rahoituskulu 1,5c/KWh

Tosta (ja 2021 hinnoista) voidaan? päätellä ettei se 6-senttiä/kWh maksa. Ydinenergian hinta ja varastointikulu? , mutta oletan niiden olevan a 1-2snt/kWh

Muuten hyvin on mennyt läpi. Ylen sivuilla jotain "Huomenna ei ole huippuhintaa" vaikka hinta max. 34snt/kWh minusta toi on todella kova hinta.
Ei tuota ainakaan tuotantokuluilla voi perustella.

Kannattaa nyt ottaa huomioon, että noin halvalla saa vain TVO omistajat mankalasähköä. Niillä kuitenkin on kaksi reaktori jotka on maksettu jo aikaa sitten ja kolmannenkin saivat reilusti alle puoleen hintaan (vai kolmanneksella) vrt. todelliset kulut (ranskalaiset veronmaksajat maksoi suurimman osan). Tälläiset laskuharjoitukset ei millään tavalla kuvasta sitä todellisuutta. Ammattilaiset on käsittääkseni arvioineet uuden ydinvoiman kustannuksen olevan ~10snt/kWh länsimaissa.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 414
Viestejä
4 507 025
Jäsenet
74 395
Uusin jäsen
amer

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom